Ilari Tiainen
Rakennusliikkeen sisäinen kosteuden- ja pölynhallintasuunnitelma
Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2020
Ilari Tiainen
Rakennusliikkeen sisäinen kosteuden‐ ja
pölynhallintasuunnitelma
Opinnäytetyöt
Koulutus‐ ja kehittämispalvelu Aducate Itä‐Suomen yliopisto
Kuopio 2020
Aihealue:
Rakennusterveys
TIIVISTELMÄ:
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja tutkia kosteuden‐ ja pölynhallintaan liittyviä ajankohtaisia lakeja, ohjeita, määräyksiä, Kuivaketju10 ‐toimintamallin pääperiaatteet sekä miten ajankohtaiset määräykset ja vaatimukset saadaan otettua rakennushankkeen käytännön toteutukseen mukaan. Työn tarkoituksena oli lisätä tietoa aiheista niin työn tekijälle kuin Rakennustyö Salminen Oy:n työntekijöille ja toimihenkilöille.
Opinnäytetyö sisältää ajankohtaisia ohjeita, säädöksiä, määräyksiä ja vaatimuksia rakennushankkeen kosteuden‐ ja pölynhallinnasta. Työssä on kuvattu rakennushankkeen kaikki eri vaiheet aloittamisesta käyttöön koko rakennuksen elinkaaren ajana, ja miten eri vaiheissa kosteuden‐ ja pölynhallinta huomioidaan.
Työn tuotoksena syntyi laajat suunnitelmat rakennushankkeen kosteuden‐ ja pölynhallinnasta ja siitä, miten eri toimijat yrityksen sisällä kiinnittävät siihen huomiota ja toteuttavat sitä omissa rooleissaan ohjeistuksen mukaisesti.
AVAINSANAT:
RTA, Kosteudenhallinta, pölynhallinta, rakennushanke, päätoteuttaja
ABSTRACT:
The aim of the thesis was to find out and study current laws, instructions, regulations related to humidity and dust management, the main principles of the Dry Chain10 operating model and how current regulations and requirements can be included in the practical implementation of a construction project. The purpose of the work was to increase knowledge about the topics for both the person doing the work and Rakennustyö Salminen Oyʹs employees and white‐collar workers.
The thesis contains current instructions, regulations, rules and requirements for moisture and dust management in a construction project. The work describes all the different phases of a construction project, from commissioning to use throughout the life cycle of the building, and how moisture and dust management are taken into account in the different phases.
The result of the work was extensive plans for the moisture and dust management of the construction project and how different actors within the company pay attention to it and implement it in their own roles in accordance with the guidelines.
KEYWORDS:
Humidity management, dust management, construction project, main contractor
Esipuhe
Opinnäytetyössä käsitellään työmaan kosteuden‐ ja pölynhallintaa ja sen suunnittelua. Työn tavoitteena oli tehdä Rakennustyö Salminen Oy:lle uudet yhtenäiset kosteuden‐ ja pölynhallintaoppaat. Kyseiset oppaat tulevat tämän opinnäytetyön liitteeksi, jotka salataan. Tehdyt oppaat/suunnitelmat korvaavat aikaisemmin tehdyt suunnitelmat ja ohjeistukset. Näin yritykselle saadaan yhtenäinen, uusi selkeä linja kyseisten asioiden hoitamiseksi nykyisten suositusten ja määräysten mukaisesti. Työn tarkoituksena on lisätä tietoa kosteuden‐ ja pölynhallinasta työntekijöille ja työnjohtajille.
Rakennushankkeessa onnistunut kosteuden‐ ja pölynhallinta edellyttää kaikkien eri toimijoiden yhteistyötä sekä oikeaa asennetta. Nämä edellyttävät myös rakennuttajalta oikeiden asioiden vaatimista, sekä kosteuden‐ ja pölynhallintaan liittyvien vaatimusten kirjaamista urakka‐
asiakirjoihin. Näin urakoitsijat pystyvät suunnittelemaan vaadittavat toimenpiteet ja varautumaan niistä aiheutuviin kustannuksiin hankkeen alusta alkaen.
Oppaiden tekemistä varten selvitettiin ja tutkittiin kosteuden‐ ja pölynhallinnan lainsäädäntöä (mm.
Ympäristöministeriön asetus 782/2017) sekä ajankohtaisia ohjeita ja määräyksiä, rakennusvalvonnan vaatimuksia, Kuivatketju10‐ toimintamallin pääperiaatteita sekä sitä, miten näitä kaikkia sovelletaan koko rakennushankkeeseen.
Sisällysluettelo
1 JOHDANTO ... 6
1.1 TAVOITTEET ... 7
1 JOHDANTO ... 7
1.1 TAVOITTEET ... 8
2 KOSTEUDENHALLINNAN POLKU TYÖMAALLA ... 8
2.1 KOSTEUDENHALLINTASUUNNITELMA ... 9
2.2 KOSTEUDENHALLINNAN LAIMINLYÖNNIN RISKIT ... 9
2.2.1 Huonon kosteudenhallinnan riskit rakennusvaiheessa ... 10
2.2.2 Rakennusvaiheen huonon kosteudenhallinnan riskit loppukäyttäjälle ... 10
2.2.3 Huonon kosteudenhallinnan riskit käytön aikana ... 11
2.3 KOSTEUDENHALLINTA TYÖMAAOLOISSA ... 12
2.3.1 Ennakointi ... 12
2.3.2 Työmenetelmät... 13
2.3.3 Suojaukset ... 14
2.4 KOSTEUDENHALLINTA RAKENNUKSEN KÄYTTÖAIKANA ... 14
2.4.1 Toimintatavat ... 15
2.4.2 Huoltotoimenpiteet ... 15
2.5 KOSTEUDENHALLINNAN YHTEENVETO ... 15
3 PÖLYNHALLINTA TYÖMAALLA ... 16
3.1 PÖLYNHALLINTASUUNNITELMA... 17
3.2 PÖLYNHALLINNAN LAIMINLYÖNNIN RISKIT ... 17
3.2.1 Huonon pölynhallinnan riskit rakennusvaiheessa ... 18
3.2.2. Rakennusvaiheen huonon pölynhallinnan riskit loppukäyttäjälle ... 18
3.2.3 Huonon pölynhallinnan riskit käytön aikana ... 18
3.3. PÖLYNHALLINTA TYÖMAAOLOISSA ... 19
3.3.1 Ennakointi ... 20
3.3.2 Työmenetelmät... 20
3.3.3 Suojaukset ... 21
3.4 PÖLYNHALLINTA RAKENNUKSEN KÄYTTÖAIKANA ... 21
3.4.1 Toimintatavat ... 21
3.4.2 Huoltotoimenpiteet ... 22
3.5 PÖLYNHALLINNAN YHTEENVETO ... 22
4 TYÖMAASIISTEYDEN MERKITYS TALOUDELLISESTI RAKENTAJAN JA LOPPUKÄYTTÄJÄN KANNALTA ... 22
4.1 RAKENTAJAN INSENTIIVIT HYVÄÄN TYÖMAASIISTEYTEEN ... 23
4.1.1 Rakentajan suorat taloudelliset säästöt ... 23
4.1.2 Rakentajan aikataulusäästöt ja myöhästymissakkojen välttäminen ... 24
4.2 HYVÄN TYÖMAASIISTEYDEN MERKITYS RAHALLISESTI LOPPUKÄYTTÄJÄLLE
... 25
4.2.1 Korjaustarpeiden merkitys ... 25
4.2.2 Käytön ajan ongelmien talousvaikutukset ... 25
5 PÄÄTELMÄT JA LOPPUSANAT ... 26
1 Johdanto
Rakennushankkeiden kosteuden‐ ja pölynhallintaan on alettu kiinnittämään enemmän ja enemmän huomiota muutaman viime vuoden aikana. Julkisuudessa kosteudenhallinta on vienyt näistä kahdesta leijonanosan, minkä taustalla on kosteusvaurioiden runsas medianäkyvyys ja yhteiskunnallinen merkitys sekä taloudellisten että terveydellisten vaikutusten näkökulmasta.
Kosteudenhallinnan ohella on koko ajan enemmän lisääntynyt ymmärrys myös rakennustyömaan pölynhallinnan merkityksestä ja taloudellisista ja terveydellisistä vaikutuksista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada Rakennustyö Salminen Oy:lle yhtenäinen käytäntö työmaiden kosteuden‐ ja pölynhallintaan sekä tehdä työmaille selkeät ”hyvän rakentamisen”
mukaiset pelisäännöt, sekä tuottaa työntekijöille asiaa selventävä opas/ohjeisto.
Tämän päivän rakentamisessa kosteudenhallinta on kaiken A ja O. Nykyään tilaajat tietävät yleisimmät syyt huonolle sisäilmalle, ja osaavat vaatia kuranttia lopputuotetta.
Pölynhallinta tulee olemaan jatkossa entistä tarkemmassa syynissä, niin rakennustyömailla työskentelevien työhyvinvoinnin kuin loppukäyttäjänkin kannalta. Rakennustyön puhtausluokat asettavat vaatimuksia materiaalien varastoinnille, käytettäville pölyntorjuntamenetelmille, rakennussiivoukselle ja valmiin rakennuksen puhtaudelle.
Pölynhallinta on erityisen tärkeää saneerauskohteissa, joita yrityksemme tekee erityisen paljon.
Saneerauskohteessa urakoitsija joutuu tekemään töitä usein tiloissa tapahtuvan normaalitoiminnan keskellä, jolloin työn on sujuttava niin, ettei siitä ole käyttäjälle haittaa. Tässä pölynhallinta tulee erityisen paljon esille. Nykypäivän uudiskohteissa myös pölynhallinta pitää olla hyvin hallussa, kun esim. eri puhtaustason työvaiheita tehdään rinnakkain samassa kerroksessa. Tässä opinnäytetyössä ei käsitellä pölynhallintaa terveysvaikutusten kannalta.
1.1 TAVOITTEET
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää tämänhetkiset määräykset, säädökset ja lait, jotka koskevat kosteuden‐ ja pölynhallintaa, läpikäydä rakennushankkeen kosteuden‐ ja pölynhallintaprosessia sekä tutkia Kuivaketju 10‐toimintamallia. Työn keskeisin idea oli tehdä käytännönläheinen opas työmaalle koko henkilöstölle luettavaksi. Oppaan/suunnitelman toivottiin selventävän asioita ja vaatimuksia työntekijöille, miksi tiettyihin työvaiheisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Tärkein lähtökohta ja tavoite on parantaa entisestään rakentamisen laatua ja saada loppukäyttäjä entistä tyytyväisemmäksi. Tämä lisää toivottavasti pitkällä tähtäimellä myös tilauskantaa tulevaisuudessa sekä saa muuttamaan satunnaiset asiakkaat pitkäaikaisiksi asiakkuuksiksi.
2 Kosteudenhallinnan polku työmaalla
Työmaan kosteudenhallinta alkaa hankkeen alusta kosteudenhallinnan suunnittelulla. Tämä suunnittelu pitäisi aloittaa samalla, kun itse hankesuunnittelu alkaa. Tilaajan, projektinjohtajan, suunnittelijoiden ja valvojien (sekä jossain urakkamuodoissa myös urakoitsijan itsensä) suunnitellessa hanketta, pitää ottaa huomioon tärkeimpänä rakennusaikataulu, materiaalivalinnat sekä vaatimustaso. Hankkeella pitää olla selkeä linja suunnittelunohjauksen osalta, siten että joku tai jotkut vastaavat kokonaisuudesta ja pitävät kaikki langat käsissä ja ohjaavat kaikki eri suunnittelijat tekemään yhteistyötä varmistaen, että suunniteltu hanke on toteutuskelpoinen, turvallinen, terveellinen ja järkevä.
Rakennushankkeen laskentaa tehdessä olisi laskijan hyvä tehdä jo alustavaa suunnitelmaa työmaan kosteudenhallinnasta (esim. työmenetelmien kautta). Käytäessä hanketta läpi olisi hyvä kirjata ylös kaikki jo mahdolliset löydetyt kompastuskivet. Jos ja kun hanke etenee laskentavaiheesta toteutukseen, pitäisi laskennasta vastaavan ja työmaan vetäjän käydä laskennan huomiot läpi tarkkaan ja siinä samalla siirtää kaikki mahdollinen tieto eteenpäin työmaalle.
Työmaan aloittaessa työn suunnittelun ja kiireisten hankintojen tekemisen ohella pitäisi samalla pitää mukana hankkeen kosteudenhallinta ja sen suunnittelu. Monesti pk‐yritysten hankkeiden aloitukset ovat sen verran kiireisiä, etteivät työnjohtajat ehdi paneutumaan hankkeisiin riittävästi ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista. Suunnitelmista muutetaan vaan päivämäärät ja tilaajan tiedot, muuta ei välttämättä ehditä tekemään. Tärkein jää silloin tekemättä, kun ei ole aikaa käydä ajatuksella asioita läpi ja huolehtia mahdollisten, eteen tulevien ongelmakohtien ennaltaehkäisystä.
Hyvissä kosteudenhallintasuunnitelmissa tulee ottaa huomioon koko rakennushanke kaikkine erikoisuuksineen ja poikkeavuuksineen. Siinä olisi hyvä miettiä etukäteen sääsuojaaminen, tavaran väliaikainen varastointi (mahdollisimman vähäistä), oikeat työmenetelmät (voiko esim. käyttää elementtejä vai tehdäänkö paikan päällä), uusien rakenteiden kuivumisajat, kuivaaminen, työmaan lämmitys, kosteusmittausten toteutus, varasuunnitelma aikataululle, jos rakenteet eivät kuivu riittävän nopeasti sekä se, kuinka kosteudenhallinta pitää ottaa huomioon koko rakennuksen elinkaaren ajan.
2.1 KOSTEUDENHALLINTASUUNNITELMA
Kosteudenhallintasuunnitelma tarkoittaa suunnitelmaa, jossa käsitellään työmaan erityispiirteet kosteudenhallinnan näkökulmasta. Suunnitelmassa käydään läpi työmaan perusasiat, erityispiirteet, muut huomioitavat asiat ja mahdolliset kosteudenhallinnan riskitekijät.
Suunnitelmaan kirjataan ylös vastuuhenkilöt niin toteutusorganisaatiosta kuin tilaaja/valvontapuoleltakin. Suunnitelma tehdään ennen työmaan aloittamista ja se hyväksytetään tilaajalla/valvontaorganisaatiolla. Suunnitelman avulla saadaan selkeät pelisäännöt tekijöille ja valvojille kosteudenhallinnan kannalta, joita noudatetaan, seurataan ja arvioidaan koko hankkeen ajan.
2.2 KOSTEUDENHALLINNAN LAIMINLYÖNNIN RISKIT
Kosteudenhallinnan laiminlyönnillä on selviä vaikutuksia sekä hankkeen rakennusvaiheessa että valmiin rakennuksen käytössä koko rakennuksen elinkaaren ajan. Laiminlyönneillä on välittömiä ja
välillisiä vaikutuksia. Tunnistamalla sekä yleisimmät että vakavimmat puutteet etukäteen, voidaan saavuttaa selvästi mitattavissa olevia etuja niin rakentajalle ja tilaajalle kuin loppukäyttäjällekin.
Hankkeen turvallinen ja terveellinen toteuttaminen on kaikkien osapuolien etu sekä tavoite.
2.2.1 Huonon kosteudenhallinnan riskit rakennusvaiheessa
Rakennusvaiheessa kosteudenhallinta on olennainen osa hyvään lopputulokseen pääsemistä.
Rakennusvaiheessa oleva kohde on herkkä ympäristöstä tulevalle kosteudelle, oli kyseessä sitten vesisade, rakenteisiin valuvat sulamisvedet tai tavallista korkeampi ilmankosteus. Edellä mainituin tavoin rakennuksen kastuminen voi johtaa muun muassa rakenteiden heikentymiseen, rakenteisiin pesiytyviin mikrobeihin, homehtumiseen tai lahoamiseen sekä mahdollisiin korvausvaateisiin.
Samoja vaikutuksia on myös putkirikoilla tai vettä käyttävien rakennuslaitteiden, esimerkiksi betonimyllyjen tai kosteudenkerääjien kanssa sattuvat vahingot. Vesivahingon sattuessa ‐ johtui se ympäristöstä tai laiterikosta – kastuneet rakenteet pääsääntöisesti joudutaan purkamaan, kuivattamaan ja rakentamaan uudestaan. Tämä vaikuttaa luonnollisesti aikataulutukseen ja sitä kautta kustannuksiin niin välittömästi kuin välillisestikin.
Kiireen tai välinpitämättömyyden vuoksi tapahtuva kosteudenhallinnan laiminlyönti – vaikkapa kostean rakenteen pinnoittaminen – eroaa yllä olevista siten, ettei sitä tuoda ainakaan tietoisesti julki ennen rakennuksen valmistumista, jolloin sitä ei myöskään korjata rakentamisen aikana.
Lopputulema rakennuksen kannalta on toki pitkälti sama.
Kosteudenhallinta on myös ensiarvoisen tärkeää erilaisten rakennusmateriaalien kohdalla, ennen kuin ne asennetaan paikoillaan. Kastuneet villat, kosteutta imeneet rakennuslevyt tai valmiiksi märät elementit eivät lupaa rakennukselle pitkää ja turvallista ikää.
2.2.2 Rakennusvaiheen huonon kosteudenhallinnan riskit loppukäyttäjälle
Rakennusvaiheen kosteudenhallinta ei ole tärkeää vain itse rakennusprojektin aikataulujen ja kustannusten takia, vaan sillä on myös selviä vaikutuksia rakennuksen loppukäyttäjälle. Kastuneet seinät, märät materiaalit tai liian aikaisin pinnoitettu lattia laskevat kaikki rakennuksen käyttöikää.
Ylimääräiset ja aikaistuneet remontit tulevat kalliiksi ja vähentävät myös kiinteistön käyttöastetta.
Urakkatyömaan virheiden paljastuttua yli kahden vuoden päästä valmistumisesta tarkoittaa yleensä sitä, että kosteudenhallinnan laiminlyönnin aiheuttamat kulut ja seuraukset lankeavat siinä vaiheessa pääosin kiinteistön omistajan maksettavaksi. Piilevissä ja tahallisissa virheissä on yleensä kymmenen vuoden takuu, mutta niitä voi olla vaikeaa näyttää toteen sillä tavalla, että niistä saisi urakoitsijan korvausvastuuseen. Vaikka urakoitsijaa ei tällaisesta virheestä saisi kustannusvastuuseen, heikentää näistä syntyvä maine urakoitsijan asemaa tulevissa kilpailutuksissa.
Lisääntyneen remontointitarpeen lisäksi pettänyt kosteudenhallinta vaikuttaa alentavasti rakennuksen käyttömukavuuteen, ilmanlaatuun ja yleiseen viihtyisyyteen. Vaikutukset ulottuvat myös rakennuksen arvoon.
2.2.3 Huonon kosteudenhallinnan riskit käytön aikana
Kosteudenhallintaa ei sovi unohtaa silloinkaan, kun rakennus on jo valmis ja käytössä. Putkirikko tulee kalliiksi, tapahtui se kesken rakentamisen tai puolessa välissä suunniteltua käyttöikää. Tilojen vääränlaiset huoltotoimenpiteet, siivoustyylit tai ilmastoinnin väärä mitoitus voi aiheuttaa liiallista kosteusrasitusta rakenteissa. Väärät huoltotoimet voivat olla esim. vuositarkastusten ja vesikaton puhtaanapidon laiminlyönti tai jopa väärin tehdyt lumityöt.
Tilojen siivoaminen perinteisellä tavalla, runsaalla vedelle luututen, tai automaattikoneiden käyttö täydellä vesipaineella voi lattioiden pintamateriaalien ollessa epätiiviitä olla omiaan aiheuttamaan lattioiden kosteusrasituksen lisääntymisen. Ilmanvaihdon väärä mitoitus liittyy tasopainotukseen, säätöön ja riittävyyteen. Näiden laiminlyönnit voivat aiheuttaa sen, että ilmanvaihto ei jaksa poistaa sisäilmasta syntynyttä kosteutta, vaan työntää sen rakenteisiin tai vastaavasti se imee epäpuhtauksia rakenteiden sisältä sisäilmaan.
2.3 KOSTEUDENHALLINTA TYÖMAAOLOISSA
Työmaan kosteudenhallinta voidaan jakaa kolmeen osaan: ennakointi, työmenetelmien valinta ja suojaaminen. Ennakoimalla pyritään välttämään kosteuden aiheuttamat haitat kokonaan niiltä osin kuin se on mahdollista, työmenetelmillä haittoja rajataan ja valvotaan sekä lopuksi
suojaamalla estetään kosteusvauriot siellä, missä ennakointi tai työmenetelmät eivät auta.
2.3.1 Ennakointi
Ennakoinnin osuuden voisi lähestulkoon kiteyttää kolmeen sanaan: riittävän ”väljät” aikataulut.
Parhaatkaan työmenetelmät ja suojaukset eivät auta, mikäli kiireen vuoksi betonin ei ehditä antaa kuivua tarpeeksi, eikä paraskaan sääsuoja estä sadetta, jos sitä ei ehditä asentaa kunnolla paikalleen.
Ennakointiin kuuluu oleellisesti riskienkartoitus. Riskienkartoitukseen kuuluu hankkeen mahdollisten riskien tunnistaminen, niiden mahdollinen välttäminen ja vastuuhenkilön nimeäminen kullekin riskialttiille työvaiheelle. Riskienkartoitus liittyy osin aikataulutukseenkin, jonka puitteissa voidaan käydä läpi niinkin perustason asioita kuin työn vaiheistaminen ja sääolojen vaikutus työvaiheisiin.
Kuvassa 1 on kuvattu rakennushankeen yleisimmät ja keskeisimmät kosteudenhallinnan riskit.
Kuva 1. Keskeisimmät kosteudenhallinnan riskit (Kuivaketju 10, 2018)
2.3.2 Työmenetelmät
Työmenetelmien valitseminen tarkoittaa sitä, että suunnitelmissa määritetään tietyt työtehtävät tehtäväksi, mutta työtapaa ei ole määrätty. Tietyt työvaiheet voidaan tehdä monella eri tavalla.
Työtapojen valitsemiseen vaikuttaa aikataulu, käytössä olevat resurssit, työn vaativuus ja jopa sää.
Yksi vaikea esimerkki työmenetelmän valinnasta on, kun kasataan teräsrunkoinen IV‐konehuone vesikatolle sääsuojan alle. Yksi vaihtoehto on, että sääsuoja avataan, ja teräsosat asennetaan teltan sisään nosturilla laskemalla. Tässä vaihtoehdossa työmenetelmä on hyvin sääaltis, mutta kuitenkin työvaiheena nopea. Toinen vaihtoehto tästä samasta työvaiheesta olisi, että sääsuojan sisään nostettaisiin pieni ”hämähäkki”‐nosturi ja sen lisäksi kaikki teräsosat valmiiksi. Tällöin kaikki osat voidaan asentaa sääsuojan sisällä sen ollessa kiinni. Tämän vaihtoehdon huono puoli on sen vaatima aika, tämä tapa on kaksi‐kolme kertaa hitaampi ja siten kalliimpi kuin ensimmäinen vaihtoehto.
Hankkeen ollessa käynnissä tulisi työmaalla (koosta riippuen) olla vähintään yksi henkilö, joka tekisi työtä ainoastaan työmaan kosteuden‐ ja pölynhallinnan parissa kentällä. Tämä henkilö käytännössä vastaisi esimerkiksi siitä, että kaikki materiaalit tulevat suojattua, vesipisteet ja sääsuojat ovat kunnossa, vesi‐imurit ovat tyhjiä, alipaineistus on kunnossa, lämmittimet ovat päällä ja suojaseinät ovat kunnossa. Henkilö osallistuisi mahdollisuuksien mukaan myös valvomaan työvaiheita, joissa joudutaan käyttämään vettä työn tekemiseen (esim. timanttiporaukset).
2.3.3 Suojaukset
Nykypäivänä helpoiten nimettävä työmaan kosteudenhallinnan suojaus on sääsuoja. Sääsuojien käyttäminen on yleistynyt todella paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Sääsuojalla on työmaalla suurin fyysinen vaikutus kosteudenhallintaan. Nykypäivänä tilaajat monesti vaativat sääsuojan pakollisena niihin työvaiheisiin, joissa sääolojen vaikutus on suurimmillaan. Muut työmaan suojaukset ovat esimerkiksi väliaikaiset ulkoseinäaukkojen suojaukset (pressut). Vesipisteiden, laastisekoituspaikojen ja kosteudenpoistajien alle on hyvä tehdä muovikaukalot, jotka estävät mahdollisten läikyntävesien pääsyn suoraan lattialle. Suojaukseksi voidaan laskea myös aluesuunnitelmaan merkityt vesi‐imurit, jotka pidetään aina tietyn alueen lähellä. Tämä toimii varotoimenpiteenä, jos vesivahinko sattuu, jolloin kuivaus‐ ja tyhjennystoimet saadaan heti käyntiin, mikä voi estää suuremman vesivahingon syntymisen.
2.4 KOSTEUDENHALLINTA RAKENNUKSEN KÄYTTÖAIKANA
Työmaa‐aikainen kosteudenhallinta on vain osa rakennuksen elinkaaren aikana tapahtuvasta kosteudenhallinnasta. Hyvin aloitettu ja valmisteltu kosteudenhallinta ei takaa lopullista ja pysyvää helpotusta. Toiminnassa olevien tilojen kosteudenhallinta on pääsääntöisesti huoltotoimia tekevien ihmisten vastuulla. Kosteudenhallintaa toiminnassa olevassa rakennuksessa ovat lähinnä vuosihuollot ja tarkastukset. Talotekniikan järjestelmät pitää tarkistaa määräajoin, ja esim. vesikatto ja rännit on hyvä tarkastaa vuosittain.
2.4.1 Toimintatavat
Rakennuksen käytön aikana kosteudenhallinnan eri tapoja ovat lähinnä eri asiakokonaisuuksien ja vastuualueiden tunnistamista:
‐ mitkä asiat kuuluvat normaaliin ylläpitoon ja huoltoon
‐ mitkä työt ja työvaiheet kuuluvat takuuajan piiriin ja
‐ mitkä asiat on syytä ottaa esille takuutarkastuksilla
‐ mitkä tehdään kahden vuoden ajan valmistumisen jälkeen.
Enemmän ja enemmän saadaan apua nyt ja tulevaisuudessa rakennusautomaatiosta rakennuksen hyvinvoinnin tarkkailussa. Rakenteita ummistettaessa voidaan niihin jättää antureita, jotka mittaavat rakenteen lämpötilaa, ilmanpaine‐eroa sekä ilman‐ ja rakenteen kosteutta. Tällaisilla antureilla voidaan saada tietoa ongelmista hyvissä ajoin, ennen kuin vakavampaa ja peruuttamatonta vahinkoa ehtii tapahtua.
2.4.2 Huoltotoimenpiteet
Rakennuksen käytönaikaiset huoltotoimenpiteet on yleensä määritetty rakennuksen käyttö‐ ja huolto‐ohjeissa. Rakennuksen perushuollettavat järjestelmät määritetään aineistoon, joka luovutetaan tilaajalle/käyttäjälle rakennuksen/remontin valmistuttua. Huoltotoimiin kuuluu talotekniikka, mm. ilmanvaihdon suodattimien vaihdot ja puhdistukset sekä viemärien tarkastukset ja huuhtelut. Huoltotoimenpiteitä ovat myös yllättävät ja suunnittelemattomat rikkoontumiset.
Tällaisia toimia vaatii esim. vesihanan vuotaminen, kaivon tukkeutuminen, vesikatteen vuotaminen tai ilmanvaihtokoneen hajoaminen. Huoltotoimenpiteisiin kuuluu myös talvella lumitöiden teko.
2.5 KOSTEUDENHALLINNAN YHTEENVETO
Kosteudenhallinnan kiertokulku ja etenemisvaiheet näkyvät hyvin alla olevassa kuvassa 2.
Kuva 2. Rakennustyömaan kosteudehallinta, Tarja Merikallio.
Kosteudenhallinnan tärkeyden ymmärtäminen työmaalla vaatii vastuullista ja avarakatseista näkemystä rakentamiseen ja lopputuotteen tärkeyteen. Työmaan koko henkilöstön; tilaajan, työnjohtajien ja kaikkien työnsuorittajien, on ymmärrettävä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Hyvän lopputuloksen saavuttaminen vaatii kaikkien panoksen kaikissa työvaiheissa, eikä vähättelyyn ole varaa. Pienimmätkin virheet ja puutteet tulee korjata sitä mukaan, kun ne havaitaan. Aloittaminen ja alku on aina vaikeinta, mutta kun samanlainen ajatusmaailma saadaan istutettua koko työmaahenkilöstölle, on jatko aina helpompaa toteuttaa kuivissa ja puhtaissa tiloissa. Kaikki voittavat, kun lopputuloksena on terve rakennuskohde.
3 Pölynhallinta työmaalla
Rakennustyömaan pölynhallintaan kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota. Tilaajat tiedostavat jo, kuinka suuri vaikutus myös kohteiden pölynhallinnalla on niin työvaiheiden kulkuun kuin rakennuksen lopulliseen ilmeeseenkin. P‐1 vaatimustaso ei ole enää vain kirjain ja
numero ‐yhdistelmä, vaan se tarkoittaa oikeasti vaativinta puhtausluokkaa, mitä rakentamisessa käytetään. Tärkein huomio ja vaatimus P1‐tasossa on se, että tilat ovat puhtaat, kun ne luovutetaan tilaajalle, eikä käytön aikana sisäilmaan kulkeudu epäpuhtauksia, jotka ovat peräisin rakennusvaiheesta. (https://www.rakennuskone.fi/p1‐koskevat‐ohjeet/.)
Työmaan pölynhallinnalla on myös terveydellisiä vaikutuksia. Työmaan rakennuspölylle altistuminen voi aiheuttaa keuhkoahtautamaa, pölykeuhkosairautta, allergioita, hengitystieinfektioita sekä sydän‐ ja verisuonisairauksia. Rakennuspölyn haittavaikutukset tulevat yleensä esiin vuosien altistumisen jälkeen. Terveysongelman ilmetessä vuosien päästä, on hoitokeinot rajalliset. Erityisesti tämän takia pitää kiinnittää erityistä huomiota rakennustyömaan aikaiseen pölynhallintaan. (TTK, rakennus‐ ja putkijohtoalan työalatoimikunta.)
3.1 PÖLYNHALLINTASUUNNITELMA
Pölynhallintaasuunnitelma tarkoittaa suunnitelmaa, jossa käsitellään työmaan erityispiirteet pölynhallinnan näkökulmasta. Suunnitelmassa käydään läpi työmaan perustiedot, erityispiirteet, mahdolliset riskitekijät ja pölynhallinnan keskeiset keinot. Tähän suunnitelmaan kirjataan käytettävät pölynhallinnan keinot, tavat ja kalusto, jolla työmaan pölyt hallitaan. Suunnitelmaan kirjataan ylös vastuuhenkilöt niin toteutusorganisaatiosta kuin valvontapuoleltakin sekä pölynhallinnan seuranta ja arviointi. Suunnitelma tehdään ennen työmaan aloittamista ja se hyväksytetään tilaajalla/valvontaorganisaatiolla. Suunnitelman avulla saadaan selkeät pölynhallinnan pelisäännöt tekijöille ja valvojille noudatettavaksi koko hankkeen ajan.
3.2 PÖLYNHALLINNAN LAIMINLYÖNNIN RISKIT
Huonon pölynhallinnan riskejä on monia ja niitä helposti vähätellään niin tekijöiden kuin töitä valvovien puolesta. ”Tehdään näin, kuten aina ollaan tehty” lausahdus on työmailla vielä valitettavan yleinen. Onneksi koko ajan ollaan entistä enemmän menossa puhtaampaan ja turvallisempaan työympäristöön. Puhtaampi työympäristö tulee juuri ajattelutavan muuttumisesta.
Nykyään painotetaan paljon sitä, että jokainen siivoaa oman työpisteensä. Näin työmaan rakennussiivoajilla ei ole niin mahdoton tehtävä pitää paikkoja siistinä. Turvallisempaan työympäristöön vaikuttaa esimerkiksi hengityssuojaimien ja alipaineistajien yleistyminen.
Alipaineistuksen voidaan ohjata pölyn turvallinen poisto sisäilmasta ja siten vähentää pölyn määrää.
3.2.1 Huonon pölynhallinnan riskit rakennusvaiheessa
Rakennushankkeissa syntyvä pöly aiheuttaa työntekijöille riskin altistua hengitystiesairauksiin ja saa aikaan fyysisiä vaaratekijöitä (esimerkiksi sähkölaitteiden altistuminen liialliselle pölylle voi aiheuttaa ylikuumenemista, mahdollisia toimintahäiriötä ja jopa tulipalon) sekä epämukavat työolosuhteet. Kaikki nämä vaikuttavat työntekijöiden työtehokkuuteen, mikä myös lisää rakentajan kustannuksia yhdessä poissaolojen lisääntymisen kanssa.
3.2.2. Rakennusvaiheen huonon pölynhallinnan riskit loppukäyttäjälle
Uudisrakentamisessa rakennusvaiheen pölynhallinnan onnistuminen tai epäonnistuminen näkyy rakennuksen käyttäjälle pääosin haitallisten pienhiukkasten esiintymistiheytenä, jos niitä on jäänyt rakenteisiin (esim. alakaton yläpuolelle) tai kanaviin. Tilojen ollessa käytössä hiukkasten ja pölyn poistaminen on työlästä ja aikaa vievää.
Korjausrakentamisessa pölynhallinta on erityisen tärkeää. Aina kun tehdään remonttia toimivissa tiloissa, on otettava käyttäjät ja heidän turvallisuutensa huomioon. Tällaisissa tapauksissa pölysuojaukseen ja alipaineistukseen joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota. Suojaus toimet ovat työläitä ja kalliita, mutta pakollisia ja sitäkin tarpeellisempia, kun halutaan saavuttaa pölytön lopputulos.
3.2.3 Huonon pölynhallinnan riskit käytön aikana
Huono pölynhallinta kiinteistön käyttöaikana näkyy pääosin käyttömukavuuden kärsimisenä.
Vaikka pölynhallinnan pettäminen ei aiheutakaan rakennukselle itselleen yhtä laaja‐alaisia
vaurioita kuin kosteudenhallintaongelmat, ei pienhiukkasten ja pölyn aiheuttamaa haittaa viihtyisyyteen ja kiinteistön käytön miellyttävyyteen kannata vähätellä.
Sisäilmaongelmat ovat tällä hetkellä suurennuslasin alla, ja ikävimmissä tapauksissa huono pölynhallinta voi aiheuttaa niin sanotun väärän positiivisen tuloksen sisäilmaongelmien suhteen (pölyn aiheuttamat oireet tulkitaan kosteusindikaattorien aiheuttamaksi sisäilmaongelmaksi). Tämä voi vuorostaan aiheuttaa kalliita, mutta lopulta tarpeettomia korjaustoimia.
3.3. PÖLYNHALLINTA TYÖMAAOLOISSA
Pölynhallinta työmaaoloissa eroaa periaatteiltaan hiukan kosteudenhallinnasta, jossa pyritään painottamaan ennakointia. Pölynhallinta keskittyy enemmän sopivien työmenetelmien löytämiseen, vaikka ennakointi tai suojaaminen eivät ole turhia tässäkään. Pölynhallinta konkretisoituu työmaalla tekemiseen: miten työmaan alipaineistaminen on hoidettu tai millaiset kohdepoistajat ovat käytössä pölyäviä työvaiheita tehdessä. Työntekijällä on myös suuri vastuu pölynhallinnasta. Työntekijä noudattaa saamaansa perehdytystä, varmistaa koneiden ja laitteiden toimintakunnon, käyttää työssä tarvittavia ja vaadittavia suojaimia sekä ilmoittaa huomaamansa puutteet ja viat esimiehelleen sekä siivoaa työnsä jäljet.
Kuva 3. Pölyntorjunnan tavoitteet (PUTUSA‐Tutkimushanke Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan 13.3.2013).
3.3.1 Ennakointi
Pölynhallinnan ennakointi keskittyy pääosin työvaiheiden etukäteissuunnitteluun ja aikatauluttamiseen niin, että pölyävää työtä voitaisiin tehdä muista työntekijöistä ja/tai remonttitilanteissa rakennuksen käyttäjistä vapaissa tiloissa. Mikäli pölyävä työ saadaan paloiteltua riittävän pieniin osiin, kuitenkin niin, että ne ovat järkeviä toteuttaa, muiden altistuminen pölylle jää minimiin. Työt, jotka ovat mahdollisia, kannattaa siirtää ulos, kuitenkin kosteudenhallintaa vaarantamatta. Tästä on hyvä esimerkki saunan paneelien leikkaaminen parvekkeella. Tämä työvaihe on yleensä sen verran lopussa, että tilat ovat muuten puhtaat. Näin saadaan kohdepoiston ohi pääsevä pöly jäämään ulkoilmaan.
3.3.2 Työmenetelmät
Pölynhallinnassa oikeiden työmenetelmien valinta on ensiarvoisen tärkeää. Ensisijaisesti pyritään käyttämään pölyttämättömiä työmenetelmiä, mutta silloin kuin se ei ole mahdollista, tulee tutkia pölynhallinnan keinoja, kuten pölyn sitomista vedellä (kosteudenhallintaa vaarantamatta), leikkaamista sahaamisen sijaan (esim. listagiljotiini) tai kohdepoistoa alipaineistamalla tai/ja imurilla, jolloin ainakin suurin osa syntyvästä pölystä saadaan haltuun. Pyritään käyttämään myös mahdollisemman paljon esivalmistettujen kappaleiden käyttöä.
Työmenetelmiin liittyvät merkittävästi aikataulutus ja työnsuunnittelu. P1‐työmailla tämä on erityisen tärkeää. Tähän yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on töiden oikea‐aikainen suorittaminen oikeassa paikassa. P1‐työmailla tilojen pitää olla pölypuhtaat ennen talotekniikan asennuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että tilat pitää olla pohjamaalissa ennen TATE‐asennuksia ja kaikki muut pölyä aiheuttavat työvaiheet tulee olla tehty. Aikataulun takia ei yleensä pystytä tekemään koko rakennusta/työmaata siihen kuntoon, että se olisi pohjamaalissa ennen TATE:a, sen takia tilat yleensä jaetaan lohkoihin suojaseinin, jolloin tiloissa voi olla täysin eri työvaiheet käynnissä toisistaan riippumatta. (Eero Laine, pölynhallinta korjausrakentamisessa.)
3.3.3 Suojaukset
Työmaaoloissa keskeisimmät pölysuojauksen tavat ovat työalueen rajaaminen suojaseinin. Näin saadaan hallittava ja esim. alipaineistettava alue mahdollisemman pieneksi. Pölynsuojaukseen yleensä riittää kevyt puurima ja muoviseinät, joilla saadaan eristettyä alueet toisistaan.
Suojaamiseen liittyy vähintään yhtä tärkeänä paine‐erojen sääteleminen. Purku‐ ja pölyävien työvaiheiden ollessa käynnissä pidettään tiloja yleensä alipaineisina. Näin estetään se, ettei pöly ja lika leviä ulkopuolisiin alueisiin ja saadaan poistettua enin pöly pois työpisteeltä suodattimien kautta esim. ulkoilmaan.
Tilojen ollessa pölypuhtaat, voidaan tiloja ylipaineistaa. Näin saadaan helpommin hallittua se, että tiloihin ei tule niin helposti pölyä ja likaa ulkopuolisista tiloista. Puhtaiden tilojen rajoille ja kulkuteille on muistettava ripustaa kyltit, missä kerrotaan tilojen olevan puhtaat ja pölyävien töiden tekeminen on kielletty.
3.4 PÖLYNHALLINTA RAKENNUKSEN KÄYTTÖAIKANA
Pölynhallinta rakennuksen käytönaikana on oleellinen jatkumo siihen, mitä työmaalla on saatu aikaiseksi. Toimenpiteet ovat kuitenkin aika rajallisia, eikä käytönaikaisella pölynhallinnalla saada parannettua/korjattua työaikaisia laiminlyöntejä, lähinnä näin saadaan pidettyä tiettyä tasoa yllä.
Hankkeen valmistuttua kannattaa tiloja kuitenkin siivota tehostetusti, jotta mahdollinen laskeutuva pöly hankkeen jäljiltä saadaan siivottua hyvin pois.
3.4.1 Toimintatavat
Toimintatapa käytön aikana on lähinnä vastuualueiden/roolituksen oikeanlainen määrittäminen, mitä tehtäviä kuuluu käyttäjälle, ja mitä tekevät ulkopuoliset ns. ammattilaiset.
Roolitukseen/vastuualueen määrittämiseen vaikuttaa myös henkilön tehtävänkuva rakennuksessa.
Esim. käyttäjällä rakennuksessa on oma roolinsa, ja omistajalla omansa.
Käyttäjän tehtäviä ovat mm. pitää tilat siinä käyttötarkoituksessa, mihin ne on suunniteltu (sisältää myös henkilöstömäärien oikean mitoituksen). Omistajan tehtäviin kuuluu mm. rakennuksen
ylläpito, hoito ja huolto. Siivouksen järjestäminen kuuluu tapauskohtaisesti joko käyttäjälle tai omistajalle.
3.4.2 Huoltotoimenpiteet
Pölynhallinta rakennuksen käytön aikana on lähinnä huoltotoimenpiteitä ja käyttöä ylläpitävää toimintaa. Yleisin tällainen toimenpide on ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihto. Yleinen ohje on, että suodattimet pitäisi vaihtaa kaksi kertaa vuodessa. Tällöin tuloilma saadaan pidettyä mahdollisemman raikkaana ja hyvänä. Yksi jokapäiväinen pölynhallinnan keino on siivoaminen.
Säännöllisellä siivoamisella saadaan pidettyä kohteen yleinen siisteys hyvänä, ja ilmassa olevien pölyhiukkasten määrä pienenä.
3.5 PÖLYNHALLINNAN YHTEENVETO
Pölynhallinta on vielä tällä hetkellä pari askelta kosteudenhallinnan takana työmaan asioiden tärkeysjärjestyksessä. Sisäilma‐ ja muiden tutkimusten yleistyessä tullaan pölynhallintaan ja siihen liittyviin asioihin kiinnittämään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. Luulen, että pölynhallinnasta tulee vähintään yhtä seurattua jatkossa, kuin mitä kosteudenhallinta on tällä hetkellä. Kestävän kehityksen, laatuvaatimusten ja ekologisen ajattelun kehittyessä tätä rataa eteenpäin, aletaan rakentamisessa tulevaisuudessa keskittymään vielä enemmän laatuun, lopputuotteen valmiuteen ja turvalliseen käyttötarkoitukseen. Tähän kokonaisuuteen kuuluu merkittävänä osana se, kuinka rakennuksen pölynhallinta on suoritettu.
4 Työmaasiisteyden merkitys taloudellisesti rakentajan ja loppukäyttäjän kannalta
Työmaan siisteydellä ja hyvällä järjestyksellä on merkittävä vaikutus kustannuksiin, aikatauluun ja työntekijöiden viihtyvyyteen. Työmaan ollessa ensimmäisistä hetkistä asti siisti ja järjestyksessä, on
se huomattavasti helpompi pitää siinä kunnossa loppuun asti. Siisteyden ja pölynhallinnan vaikuttaessa suuresti koko työmaan läpikulkuun, vaikuttaa se myös sen takia merkittävästi lopputuotteeseen ja sitä kautta loppukäyttäjään. Työmaan siisteys on käyntikortti ja julkisivukuva koko työmaasta, yleisesti ottaen työmaan ollessa siisti, hoidetaan työmaalla myös muut työt hyvin ja huolella. Jos työmaa on sotkuinen ja hujanhajan voidaan myös olettaa, että myös muissa työvaiheissa on hätiköity ja oltu huolimattomia.
Työmaan hoitamiseen, aikataulutukseen ja järjestämiseen on nykypäivänä monia työkaluja.
Tulevaisuudessa entistä enemmän myös rakennushankkeissa tullaan käyttämään ja kokeilemaan Lean‐ajattelua. Lean‐ajattelun perusidea on, että työn tekemisestä saataisiin poistettua turhat hukat, työvaiheet, kuljetukset ja siirtymiset. Rakennustyömaalla tämän päätarkoitus on se, ettei työtä tai työvaihetta jouduta aloittamaan, ennen kuin kaikki ”syötteet” ovat kunnossa. Syötteillä tässä tarkoitetaan esim. suunnitelmia, työntekijöitä, materiaaleja tai jopa vallitsevia olosuhteita.
(https://www.aaltopro.fi/aalto‐leaders‐insight/2015/lean‐leviaa‐myos‐rakennusalalle.)
4.1 RAKENTAJAN INSENTIIVIT HYVÄÄN TYÖMAASIISTEYTEEN
Rakentajaa ja rakennuttajaa kannustavat yleensä eniten taloudelliset syyt pitää työmaa siistinä.
Taustalla on myös juridiset syyt, toiminnan täytyy noudattaa lakeja ja asetuksia (esim.
kosteudenhallintaa säätelevä asetus 728/2017). Syitä ovat myös eettiset ja periaatteelliset syyt, kuten esimerkiksi yrityksen arvot, korkea moraali ja halu aikaansaada paras mahdollinen lopputulos.
Myös hyvä työilmapiiri, työterveyden turvaaminen ja työtapaturmien välttäminen ovat merkittäviä kannustimia hyvään työmaasiisteyteen. Jos työpaikalla vallitsee hyvä me‐henki, on oma ja toisen turvallisuus ja terveys tärkein asia.
4.1.1 Rakentajan suorat taloudelliset säästöt
Rakentajalle säästöjä työmaan siisteydestä ja hyvästä järjestyksestä syntyy välillisesti ja välittömästi, vaikka myös siivoustyö maksaa. Työmaan ollessa siisti vähentää se merkittävästi työtapaturmia.
Työtapaturmien välttäminen on merkittävä säästökeino rakentajalle niin rahallisesti, kuin aikatauluongelmien välttämiseksi.
Siisteys ja hyvä järjestys vaikuttavat myös kustannuksiin ja aikatauluun, kun jokainen työvaihe pääsee alkamaan ilman välisiivousta ja paremmin aikataulussa. Kun jokainen työntekijä siivoaa omat jälkensä säännöllisesti ja varsinkin työvaiheen päätyttyä, on seuraavan työvaiheen tekijän parempi tulla tekemään se oma työvaiheensa.
Työmaan siisteys vaikuttaa myös työntekijöiden viihtyvyyteen, työtehokkuuteen ja työhyvinvointiin. Jokaisen siivotessa omat jälkensä ja tehdessä yhdessä parempaa työmaata, on silloin kaikkien mukavampi olla töissä. Työmaan motto olisi hyvä olla: ”Ei heidän työmaa, vaan meidän työmaa”. Vuonna 2013 tehdyn kyselyn mukaan työntekijät arvostavat hyvää fyysistä työympäristöä korkeammalle kuin hyvää palkkatasoa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun työntekijöillä on hyvä ja terveellinen fyysinen työympäristö, nousee työmotivaatio, työsaavutus ja halu olla kyseissä paikassa töissä. Tämä kaikki on vastavuoroisesti myös työnantajan etu.
(https://www.are.fi/ajankohtaista/tyoymparisto‐vaikuttaa‐tyohyvinvointiin‐enemman‐kuin‐
palkka/, 2013.)
4.1.2 Rakentajan aikataulusäästöt ja myöhästymissakkojen välttäminen
Työmaan hallinta, siisteys ja järjestys kulkevat kaikki käsi kädessä, ja nämä ovat suoria tekijöitä sekä aikatauluun ja sitä kautta kustannuksiin. Yleisesti nykypäivän hankkeiden aikataulut ovat niin tiukkoja, että pienetkin viiveet ja virheet voivat vaikuttaa luovutus‐ ja välitavoiteaikatauluihin.
Rakennushankkeen alussa hukattu aika on hyvin hankala saada kurottua takaisin myöhemmin hankkeen edetessä. Ainut ratkaisu hankkeen myöhästymiselle ja sakkojen välttämiselle on saada työmaa rullaamaan alusta asti aikataulussa ja suunnitelulla tavalla.
4.2 HYVÄN TYÖMAASIISTEYDEN MERKITYS RAHALLISESTI LOPPUKÄYTTÄJÄLLE
Hyvän työmaan siisteyden merkitys loppukäyttäjän kannalta ei tule yleensä ensimmäisen mieleen työmaata tehdessä. Käytännön vaikutus käyttäjälle aiheutuu siistin ja hyvin järjestyksessä olevan työmaan sivutuotteena. Yleensä työmaan siisteys ja järjestys rinnastetaan työmaalla tehdyn työn jälkeen ja laatuun. Laadukkaasti tehdyn rakennuksen arvo loppukäyttäjälle tulee korjaustarpeiden ja yllättävien ongelmien vähyytenä.
4.2.1 Korjaustarpeiden merkitys
Jokaisella rakennusosalla on oma tekninen käyttöikänsä. Jotta vältetään mahdolliset vahingot, tulee korjaustoimia tehdä suunnitellusti ja ennakoidusti. Rakennusaikaisten laatuvaatimusten täyttyessä päästään yleensä rakenteissa tai rakennusosissa suunniteltuihin käyttöikiin. Työmaa‐aikaiset ongelmat ja virheet voivat lyhentää kohteen käyttöikää suunniteltuun verrattuna. Tämä voi vaikuttaa loppukäyttäjän tyytyväisyyteen ja mielipiteeseen lopputuotteesta, millä on vaikutusta esimerkiksi pitkäkestoisen asiakkuuden syntymiseen.
4.2.2 Käytön ajan ongelmien talousvaikutukset
Käytön ajan ongelmien talousvaikutukset jakautuvat rakentajalle ja omistajalle/käyttäjälle.
Rakentajan vastuu/takuu on normaalisti kaksi vuotta ja jos voidaan todentaa, että virheet ovat tahallisia, se on kymmenen vuotta. Nämä takuut koskevat urakointirakentamista, ei grynderikohteita. (YSE 1998.)
Rakennuksen kokonaiskäyttöiästä kaksi vuotta on toivottavasti hyvin lyhyt ajanjakso. Tämä yleensä tarkoittaa sitä, että käytännössä kahden vuoden jälkeen suurin osa kustannuksista lankeaa tilaajalle, elleivät virheet ole tahallisia rakentajan puolelta. Ylimääräinen kunnostaminen ja remontointi on kallista, aikaa vievää ja hankalaa, jos tilat ovat koko ajan käytössä. Kustannuksia syntyy itse työstä, järjestelystä ja esim. väistötilojen hankinnasta ja vuokrista. Kaikki tällainen ylimääräinen työ laskee käyttäjän luottamusta rakennukseen, rakentamisen laatuun, rakentajaan ja kiinteistön omistajaan.
5 Päätelmät ja loppusanat
Kosteuden‐ ja pölynhallinnan vaikutusta koko työmaan kulkuun ei voi enää tänä päivänä kukaan kiistää tai vähätellä. Nykyään tekijän vastuu on onneksi yleistynyt niin, ettei enää ”hällä väliä”‐
mentaliteetilla pärjää. Rakenteet, jotka jäävät piiloon tehdään huolella, ja ennen ummistusta kaikki pyritään dokumentoimaan mahdollisemman yksityiskohtaisesti. Tällaiset muutokset ajattelutavoissa ja toimintatavoissa ovat kaikkien, rakentajan, työntekijän, loppukäyttäjän ja ‐ tuotteen hyödyksi. Tämän lisäksi työmaalla, jolla kosteuden‐ ja pölynhallinta on hoidettu hyvin, työntekijätkin viihtyvät paremmin, mikä taas vaikuttaa työntehoon positiivisesti. Rakentaja, joka panostaa työmaan kosteuden‐ ja pölynhallintaan on monesti tilaajien silmissä haluttu ja arvostettu tekijä sekä työntekijämarkkinoilla haluttu työnantaja. Työmaiden kosteuden‐ ja pölynhallinnan parantaminen on meidän kaikkien etu.
Lähdeluettelo:
Kuivaketju10 vähentää merkittävästi kosteusvauriota. Saatavissa: http://kuivaketju10.fi/
(2.9.2019)
Laine, Eero 2009. Pölynhallinta korjausrakentamisessa Saatavissa: www.rakennustieto.fi (9.12.2019)
Lean leviää myös rakennusalalle. Saatavissa: https://www.aaltopro.fi/aalto‐leaders‐
insight/2015/lean‐leviaa‐myos‐rakennusalalle (8.2.2020)
Maankäyttö‐ ja rakennuslaki (132/1999).
Saatavissa:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 (9.9.2019)
Merikallio, Tarja. 2004. Rakennustyömaan kosteudenhallinta. Saatavissa:
www.rakennustieto.fi (12.9.2019)
PUTUSA‐Tutkimushanke: Ohjeita korjausrakentamisen pölyntorjuntaan 13.3.2013.
Saatavissa:
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwi2xM KEzuLoAhXjkosKHaj4Dk8QFjAAegQIAhAB&url=https%3A%2F%2Fwww.vtt.fi%2Finf%2 Fjulkaisut%2Fmuut%2F2013%2FPutusa_ohje_laaja_130415.pdf&usg=AOvVaw0mYXIP4Lk SmHTKZh9FLPlb (14.9.2019)
Rakennustöiden puhtausluokkaa P1 koskevat ohjeet. Saatavissa:
https://www.rakennuskone.fi/p1‐koskevat‐ohjeet/ (5.12.2019)
Sisäilmastoluokitus 2018 (ratu 437‐t). Saatavissa:
https://kortistot.rakennustieto.fi/kortit/RT%2007‐11299 (5.12.2019)
TTK, rakennus‐ ja putkijohtoalan työalatoimikunta. Saatavissa:
https://ttk.fi/tietoa_meista/toimialaryhmat_ja_tyoalatoimikunnat/toimialakohtaisten_ryhmien_jase net_ja_tehtavat/rakennus‐_ja_putkijohtoalan_tyoalatoimikunta (5.12.2019)
Työympäristö vaikuttaa työhyvinvointiin enemmän kuin palkka. Saatavissa:
https://www.are.fi/ajankohtaista/tyoymparisto‐vaikuttaa‐tyohyvinvointiin‐enemman‐
kuin‐palkka/ (10.2.2020)
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Saatavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170782 (10.9.2019)
Ympäristöministeriön ohje rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (2020). Saatavissa:
https://www.ym.fi/download/noname/%7BF3A686EA‐E374‐4983‐A396‐
CC15D6830B7B%7D/156354 (25.3.2020)
