Kiinteistöllä toimii tällä hetkellä Ciba Finland Oy:n tärkkelysja- lostuslaitos ja Lapuan Peruna Oy:n tuotantolaitos

...

Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109

kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats

Vaasa/Vasa

Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten

Päiväys/Datum Dnro/Dnr

17.12.2009 LSU-2009-Y-120 (111)

ASIA

Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Ciba Finland Oy:n tärkkelystehtaan toiminnan olennaista muutosta. Laitoksen tuotantokapasiteetti on tarkoi- tus nostaa 100 000 tonnista/v 130 000 tonniin/v. Lisäksi 60 000 tonnia tuotannosta on tarkoitus tuottaa uudella kuivamodifiointimenetelmällä.

HAKIJA

Ciba Finland Oy Raisionkaari 60 21201 Raisio LAITOS

Ciba Finland Oy Simpsiöntie 682 62100 Lapua

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentti kohta10 f Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentti kohta 3 b Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 momentti kohta 13 a

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohdat 9 c) tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas ja 12 e) puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen.

TOIMINNAN SIJAINTI, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUS Sijainti ja ympäristö

Kiinteistö rajoittuu länsipuolella Kiviniemenkujaan, pohjoisessa valtatie 16 Vaasantiehen, itä- puolella Simpsiöntiehen, eteläpuolella yksityisessä omistuksessa oleviin kiinteistöihin ja kaak- koispuolella Isoluomantiehen. Kiinteistöllä toimii tällä hetkellä Ciba Finland Oy:n tärkkelysja- lostuslaitos ja Lapuan Peruna Oy:n tuotantolaitos.

Lähin asutus sijaitsee n. 200 m etäisyydellä tuotantolaitosten länsipuolella. Asutus on haja- asutusta. Uusi tuotantolaitos on tarkoitus sijoittaa nykyisten tuotantolaitosten ja Vaasantien vä- liin siten, että etäisyys lähimpään asutukseen ei muutu. Kulku kiinteistölle tapahtuu Simpsiön- tieltä. Noin 14 ha kiinteistö on Lapua Peruna Oy:n omistuksessa. Ciba Finland Oy:llä on vuok- rasopimus Lapuan Peruna Oy:n kanssa.

Pohjavesi ja vesistö

Hanke ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin luokiteltu pohjavesialue on I-luokan poh- javesialue Saarenkangas, joka sijaitsee n. 860 m päässä alueesta itään.

Hankkeen lähin vesistö on Lapuanjoki, joka kulkee lähimmillään 1,9 km etäisyydellä idässä.

Luonnonsuojelualueet

Hankealueen lähin Natura 2000 -alue on 3,2 km etäisyydellä etelässä oleva Simpsiö. Kohdealu- een pohjoispuolella noin 800 m päässä sijaitsee Lapuan – Kauhavan Alajoki, joka on valtakun- nallisesti arvokas maisemakokonaisuus.

Kaavoitus

Ciba Finland Oy:n tärkkelyksen jatkojalostuslaitos sijaitsee Lapuan kaupungin Kiviniemen kaupunginosassa noin 4 kilometrin päässä Lapuan kaupungin keskustasta tilalla (RN:o 408- 16-1602-2). Kortteli on vuonna 2002 asemakaavassa kaavoitettu T / kem – alueeksi eli teol- lisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia ke- mikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Samalla tontilla on myös Lapuan Peruna Oy:n tuotantolaitos ja jätevedenpuhdistamo sekä yhteinen toimistorakennus.

Ciba Finland Oy:n jätevesien käsittelyaltaat, Lapuan Peruna Oy:n kanssa yhteiset maavarai- set varoaltaat ja Lapuan Peruna Oy:n solunesteen maavaraiset varastoaltaat sijaitsevat Vaa- sa-Jyväskylä-valtatien (VT 16) pohjoispuolella. Käsittelyaltaat sijaitsevat asemakaavassa Kiviniemen kaupunginosassa tiloilla (RN:o 16-1603-1 ja RN:o 1-173) ja Lapuan Peruna Oy:n altaat sijaitsevat tilalla (RN:o 401-1-164). Kortteli on kaavoitettu T / pros / kem – alu- eeksi eli korttelialueeksi, jolle voidaan sijoittaa kemikaaleja käsittelevän teollisuuden pro- sessivesien käsittely- ja varastoaltaita.

HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET

Hakemus on jätetty 17.2.2009. Hakemusta on täydennetty 31.3.2009, 21.4.2009, 22.9.2009 ja 6.10.2009.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT

Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 31.1.2006 myöntämä ympäristölupa ja Vaasan hallinto- oikeuden päätös 27.5.2008

Sopimus jätevesien käsittelystä Lapuan kaupungin kanssa 28.05.2008 Lapuan kaupunginvaltuuston hyväksymä yleiskaava v.2003

Lapuan kaupunginvaltuuston vuonna 2002 vahvistama asemakaava

TUKESin lupa 5.8.1996 vaarallisten kemikaalien laajamittaiselle käsittelylle ja varastoinnille Ympäristövahinkovakuutus (Tapiola 312-0213789-P)

LAITOKSEN TOIMINTA Yleistä

Laitos valmistaa modifioituja vilja- ja perunatärkkelyksiä paperi- ja kartonkiteollisuuden liima- ja sideaineeksi. Tehdaskiinteistöihin ja -alueeseen kuuluu toimistorakennus, sosiaalitilaraken- nus, modifiointirakennus, jossa sijaitsevat prosessilaitteiston lisäksi ohjaamo ja laboratorio, kuivurirakennus, lopputuotteen varastohalli, jossa sijaitsevat säkittämö ja säkityssiilot, kemi- kaalien ja kaasun säiliöalue sekä jätevesien esiselkeytys- ja ilmastusaltaat sekä kompressorira- kennukset. Näistä jätevedenkäsittelyn kompressorirakennukset ja ilmastusaltaat sijaitsevat val- tatie 16:n pohjoispuolella. Tehdasalue on aidattu. Teiden kohdissa ovat lukittavat portit ja ka- meravalvonta valvomoon.

Tehdas toimii keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tasaisesti ympäri vuoden. Työntekijöitä on 28. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 130 000 tonnia vuodessa. Kapasiteetista 60 000 tonnia on tarkoitus tuottaa käyttäen uutta kuivamodifiointiteknologiaa ja loput 70 000 tonnia tuotetaan nyt käytössä olevalla märkämodifiointimenetelmällä. Pääosa tuotannosta toimitetaan asiakkaille kuivassa muodossa ja pieni osa vesilietteenä. Vuonna 2007 vientiin meni noin 20 % tuotannos- ta.

Tärkkelyksen märkämodifiointi

Natiivien vilja- ja perunatärkkelysten märkämodifiointi tehdään panostoimisesti reaktoreissa, joissa tärkkelys on lietettynä veteen. Modifiointituotanto on maksimissaan 70 000 tn/a. Märkä- modifioidut tuotteet myydään joko lietteenä tai jauheeksi kuivattuna.

Märkämodifiointiin on käytettävissä kuusi reaktoria, joiden tilavuudet ovat 40-180 m³. Jos märkämodifiointiin tuleva tärkkelys ei ole lietteenä, se lietetään erillisissä liettosäiliöissä ja syö- tetään lietevarastosäiliöihin tai suoraan reaktoriin. Reaktorissa oleva tärkkelysliete lämmitetään.

Lämmitys tapahtuu lämmönvaihtimissa, joissa lämmönsiirtoaineena toimiva vesi lämmitetään nestekaasukattilassa. Reaktoriin annostellaan tuotekohtaisesti halutut kemikaalit.

Tärkkelyksen märkämodifioinnissa on kaksi tärkkelyksen kemiallisen käsittelyn prosessia: ka- tionisointi ja hapetus. Eri tuotteet valmistetaan käyttämällä joko yksittäistä prosessia tai näiden yhdistelmää. Kationisoinnin pääkemikaali on Raisacat 151. Hapetuksessa käytetään joko natri- umhypokloriittia tai vetyperoksidia. Reaktioajan (1-12 h) jälkeen tärkkelysliete jäähdytetään tarvittaessa ja neutraloidaan rikkihapolla. Tuote-erän jäähdytyksessä käytettävä vesi kierräte- tään Lapuan Peruna Oy:ltä vuokratun jäähdytinyksikön kautta ja käytetään uudelleen jäähdy- tyksessä. Toisaalta jäähdytyksessä käytetty lämmennyt vesi käytetään edelleen tärkkelyksen liettovetenä ja osittain kierrätetään muihin prosessivaiheisiin, jolloin jäähdytyskiertoon otetaan tarpeen mukaan kylmää vettä.

Reaktorissa valmistuneisiin tuotteisiin lisätään tyypillisesti vaahdonestoainetta ja säilöntäainetta ennen siirtoa varastosäiliöihin tai kuivaukseen syöttösäiliöön. Erän valmistuminen kestää tuot- teesta riippuen 10-30 h. Tuotteet voidaan toimittaa pestynä tai pesemättömänä. Tuotteiden pesu tapahtuu hydrosykloneissa monivaiheisena vastavirtapesuna tai imusuodinpesuna tai pai- nesuotimella tuotteesta riippuen.

Tärkkelyksen kuivaus

Modifioitu tärkkelysliete siirretään reaktoreista kuivureiden syöttösäiliöihin. Kahdella kuivuril- la tärkkelysliete esikuivataan imusuotimilla, jolloin muodostuu jätevettä. Erottuva jätevesi joh- detaan tärkkelyksen talteenottolaitteistojen kautta jätevedenkäsittelyyn. Talteen otettu tärkkelys

kierrätetään uudelleen kuivaus- tai modifiointiprosessiin. Loppukuivaus tapahtuu leijuputki- kuivureissa, joissa kuivausilmaa lämmitetään neste- tai biokaasukäyttöisillä polttimilla. Kuiva- uksen lopuksi tärkkelys erotetaan sykloneilla ilmavirrasta sekä jäähdytetään erillisellä pneu- maattisella jäähdyttimellä, joka muodostuu jäähdytinputkesta, erotussyklonista sekä imupuhal- timesta, ennen tärkkelyksen siirtoa varasto- tai säkityssiiloihin. Lämmin poistoilma johdetaan ulos lämmön talteenottokennojen läpi. Talteen otettu lämpö käytetään kuivaukseen otettavan ulkoilman esilämmitykseen. Yksi kuivureista on varustettu painesuodattimella, jossa tapahtuu tuotteen esikuivaus ennen leijuputkikuivaimella tapahtuvaa loppukuivausta. Tämän kuivurin painesuotimesta syntyvä jätevesi johdetaan suoraan tai tärkkelyksen talteenottolaitteiston kautta jätevedenkäsittelyyn. Varsinainen kuivuri on vastaavanlainen kuin yllä mainitut, mutta pneu- maattisessa jäähdyttimessä tuote erotetaan suodattimella.

Tärkkelyksen kuivamodifiointi

Tärkkelyksen kuivamodifiointi-tekniikka perustuu jatkuvatoimiseen prosessiin, jossa käytetään mahdollisimman vähän vettä. Tällä prosessilla on mahdollista tuottaa sekä kationisoituja että pilkottuja (vrt. hapetettuja) tärkkelyksiä. Kuivamodifiointiprosessissa on seuraavat päävaiheet:

• esikuivaus, sekoitus

• lämmitys ja kuivaus

• reaktio

• jäähdytys

• neutralointi ja tuotteen jauhatus Raaka-aineet ja kemikaalit

Kuivamodifioinnissa tarvittavat kemikaalit toimitetaan tuotantolaitokselle bulk-toimituksina.

Kuivamodifioinnissa käytettävistä kemikaaleista kationisointireagenssi Raisacat 151, lipeä ja rikkihappo tullaan käyttämään olemassa olevista kemikaalisäiliöistä. Uusia kemikaaleja tulevat olemaan glyseroli, natriumkarbonaatti ja sitruunahappo. Näille kemikaaleille rakennetaan uudet varastosäiliöt tai –siilot sekä annostelujärjestelmät.

Esikuivaus

Natiivin tärkkelyksen esikuivaus tehdään tarvittaessa. Natiivin tärkkelyksen esikuivaus tullaan tekemään joko olemassa olevilla kuivureilla tai tätä varten rakennetaan oma kuivausprosessi.

Lämmitysvaiheen jälkeen tuoteseos siirretään reaktioprosessiin, jossa on haluttu viipymäaika.

Reaktion jälkeen tuoteseos jäähdytetään, neutraloidaan, jauhetaan ja seulotaan. Uuden kuiva- modifiointiprosessin maksimikapasiteetti on 8,0 t/h eli 60 000 t/a, kun linjan käyttö on keskey- tymätön.

Sekoitusprosessi

Kuivamodifioinnin ensimmäinen prosessivaihe on sekoitus, jossa natiivitärkkelys ja nestemäi- set kemikaalit sekoitetaan keskenään. Tärkkelyksen annostelu tapahtuu siiloista ja nestemäiset kemikaalit pumpataan säiliöistä sekoittimeen.

Lämmitys ja kuivausprosessi

Sekoituksen jälkeen reaktioseos lämmitetään reaktiolämpötilaan, joka on tuotekohtainen (60- 95ºC) käyttäen jatkuvatoimista sekoitinta. Lämmitys tapahtuu sekoittimessa kuumavesi- tai höyrykiertoisen lämmitysvaipan välityksellä. Lämmityksen aikana haihdutetaan myös tarvitta- essa kosteutta, jotta seos saadaan haluttuun kuiva-ainetasoon. Haihdutettu kosteus poistetaan puhaltimella suodattimen läpi. Haihtunut höyry johdetaan edelleen tarvittaessa kondensointiyk- sikköön ja kaasupesurille. Talteen otettu lauhde kierrätetään takaisin kuivamodifiointiproses-

siin. Poikkeustilanteissa lauhdevettä voidaan käyttää märkämodifioinnin liettovetenä tai johtaa puhdistamolle.

Reaktio ja jäähdytys

Lämmityksen jälkeen reaktioseos siirretään reaktioprosessiin, jossa käytetään haluttua reak- tiolämpötilaa ja –aikaa. Reaktiovaiheen jälkeen tuote siirretään seuraavaan vaiheeseen käyttäen pneumaattista kuljetinta, jolloin saadaan tuote jäähtymään haluttuun lämpötilaan. Tuote erote- taan jäähdytysilmasta suodattimella ja jäähdytysilma johdetaan ulkoilmaan.

Neutralointi ja seulontarejektin käsittely

Viimeisessä prosessivaiheessa tapahtuu tuotteen neutralointi sekoittamalla neutralointikemikaa- lit sekoittimella tuotteeseen, jauhatus ja seulonta. Neutraloinnin jälkeen tuote jauhetaan jauhi- mella sekä seulotaan ja siirretään pneumaattisesti siiloihin.

Käyttöhyödykkeet kuivamodifioinnissa

Kuivamodifiointiprosessissa tullaan käyttämään höyryä tai kuumaa vettä lämmityksissä. Kuu- ma vesi tullaan tuottamaan omalla kuumavesikattilalla, jossa polttoaineena propaani tai vaihto- ehtoisesti biokaasulaitoksen toteutuessa sen sähköntuotantoyksikön jäähdytyksissä syntyvällä kuumalla vedellä tai höyryllä. Biokaasulaitoksen toteutuessa propaani tulee jäämään varapoltto- aineeksi.

Kuivamodifioinnin ja märkämodifioinnin yhdistäminen

Kuivamodifiointiprosessi on täysin automatisoitu ja sen ohjaus tullaan yhdistämään olemassa olevaan automaatiojärjestelmään. Kuivamodifiointiprosessissa voidaan hyödyntää olemassa olevaa prosessirakennetta, kuten sähkö-, paineilma-, vesi- ja jätevesilinjoja. Uusi kuivamodifi- ointilaitos tulee märkämodifiointilaitoksen välittömään yhteyteen.

Energian käyttö ja tuotanto

Laitos on vuonna 2008 käyttänyt toiminnassaan sähköenergiaa 8 215 MWh, joka jakaantuu siten, että märkämodifiointiin 7 095 MWh ja jätevedenpuhdistamolle 1 120 MWh. Polttoaineita laitos on käyttänyt lähinnä kuivureiden toiminnassa 41 817 tonnia eli 12 069 MWh. Laajennuk- sen toteutuessa kokonaisenergiatarve kasvaa sähkön osalta 18 200 MWh:iin ja polttoaineiden osalta 27 150 MWh:iin.

Kuivamodifiointiprosessia varten on alueelle suunniteltu uusi kuumavesikattila. Kattilan sijoi- tuspaikka on teräsrakenteisessa kontissa kuivamodifiointirakennuksen lähistöllä. Kattilan mak- simiteho on suunniteltu olevan 700 kW ja polttoaineena joko propaani tai biokaasu.

Biokaasulaitoksen toteutuessa voidaan tehdasalueelle sijoittaa sähköntuotantoyksikköjä, joilla biokaasusta tuotetaan sähköä tärkkelysjalostuksen oman tuotannon tarpeeseen. Sähkön tuotanto on maksimissaan 2 MW. Sähkön tuotannon yhteydessä syntyy myös lämmintä vettä tai höyryä maksimissaan 2 MW, joka voidaan hyödyntää tuotannossa tai tuotantotilojen lämmityksessä.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Tärkkelysjalostuslaitos hankkii talousveden Lapuan kaupungilta. Tuotannon (m³/tuotantotonni) vedenkulutus on vv. 2004-2008 pienentynyt noin 30 % ja laitoksen veden kulutus laskenut ta- solta 210 000 m³ tasoon 90 000 m³.

Vuonna 2008 jäteveden ja ylijäämälietteen yhteismäärä oli 90 925 m³. Prosessi- ja saniteettijä- tevedet ohjataan esiselkeytysaltaiden kautta jätevesien esikäsittelylaitokselle ja edelleen Lapuan

Jätevesi Oy:n puhdistamolle. Osa tehdasalueen sadevesistä sekä pieni osa jäähdytysvesistä joh- detaan Eristysojaan numero 92, jonne johdettavan jäähdytysveden määrä on pienentynyt mer- kittävästi vuoden 2005 jälkeen, jolloin valmistui jäähdytysvesien suljettu kierto.

Liikenne

Alueella liikennöi säiliö- ja rekka-autoja, jotka kuljettavat natiivia ja modifioitua tärkkelystä sekä kemikaaleja ja nestekaasua. Lisäksi syksyisin Lapuan Peruna Oy:n käyntikauden aikana alueella liikkuu perunan kuljetuskalustoa sekä jätehuoltourakoitsijoiden kalustoa.

Toiminnasta aiheutuu liikennettä valtatielle 16 ja Simpsiöntielle. Keskimääräinen vuorokausi- liikenne valtatiellä 16 alueelta länteen päin on 2 101 ja itään päin 2 013 ajoneuvoa vuorokau- dessa. Tästä raskasta liikennettä länteen päin on 150 ja itään päin 304 ajoneuvoa vuorokaudes- sa. Simpsiöntiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on 969 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on 44 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Sisään ja ulos menevää liikennettä tapahtuu ympäri vuorokauden. Kemikaalien purkupaikat sijaitsevat tehdastilojen välittömässä läheisyydessä. Lähtevän tavaran lastaus tapahtuu joko sii- lostoalueella sijaitsevista autolastaussiiloista tai modifiointilaitoksen yhteydessä sijaitsevasta lietelastauspaikasta. Ulkopuolisten liikkumista tehdasalueella on rajoitettu portein ja aidoin.

Portit ovat lukittuina iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Tehdasalueen kartat ovat nähtävillä por- tin läheisyydessä ja autovaa'alla.

Taulukko 1. Arvioitu liikenne Ciba Finland Oy:n tehdasalueella

Autoa/kk Autoa/kk

Vaarallisten kemikaalien kuljetukset 100 1 200

Tärkkelyskuljetukset 500 6 000

Nestekaasu 10 120

Kemikaalit ja varastointi

Tehdasalueella sijaitsevat kemikaalisäiliöt on allastettu 100 %:sti vuotojen varalta. Kemikaa- lien purkupisteiden kohdalla on varoallas ja varokaivoja mahdollisten vuotojen varalta. On- gelmajätteiden keräyspiste on allastettu.

Taulukko 2. Kemikaalien käyttö, vaarallisuusluokka ja varastointi

Kemi- kaali

Prosessi/käyttö Vaarallisuusluok- ka, tyypillisesti

Kertavaras- tointi, t

Varaston kautta kulkeva

määrä, t/a

Varasto /säiliö

modifiointikemikaalit modifiointi C / T 600 17 000 290 m³

muut kemikaalit modifioinnin apuaineet

C / Xi 50 100-200 säkit (1000

kg/lava), kontit 1000 l) Urea jätevesien käsit-

tely

50 40 m³

Rikkihappo modifiointi, jätevesien käsit-

tely

C 60 600 säiliö

Vetyperoksidi modifiointi, hapetus

C 50 100 säiliö

Nestekaasu lämmöntuotto F+ 60 2 200 60 m³

Biokaasu* lämmöntuotto F+ 4 500

*Biokaasulaitoksen toteutuessa

Aineiden käyttö ja määrät on optimoitu. Tärkkelyksen kationisointiin käytetään molemmissa prosesseissa Raisacat 151-kemikaalia, joka sisältää 2,3- epoksipropyylitrimetyyliammonium- kloridia (EPTAC). Kemikaali on myrkyllinen ja aineen karsinogeeninen osa on haihtumaton.

Raisacat 151 kemikaalin aktiiviset aineosat ovat EPTAC ja CHPTAC (trimetyyliammonium- kloridi).

Yhtiö on selvittänyt korvaavien aineiden saatavuutta prosessiin, mutta nykytietämyksen valossa niitä ei ole saatavilla.

Tärkkelystä voidaan varastoida lietteenä reaktoreissa tai varastosiiloissa. Kuivattu tärkkelys varastoidaan joko varastosiiloissa tai laakavarastossa säkeissä. Varastosiiloja (500 m³) on alu- eella 13 kpl ja autolastaussiiloja (60-200 m³) 13 kpl. Lisäksi säkityslinjan yhteydessä on 3 kpl (30-100 m³) siiloja.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Toiminnanharjoittajan käsityksen mukaan Ciba Finland Oy:n toiminnassa käytettävät laitteet ja prosessit edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Märkämodifiointi

Arvio Ciba Finland Oy:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta märkämodifiointi- prosessiin on tehty noudattaen ympäristönsuojelulain 3 § 1 momentin 4 kohdan määrittelemiä huomioon otettavia asioita.

Toimialaa kattavaa BAT-referenssidokumenttia ei ole julkaistu. Ciba Finland Oy:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan tasoa arvioitaessa voidaan kuitenkin soveltuvin osin hyödyntää alla lueteltuja BAT-referenssidokumentteja ja kansallisia BAT-selvityksiä. Huomattava on, että mikään julkaisuista ei ole suoraan sovellettavissa Ciba Finland Oy:n toimintaan. Lisäksi BAT- selvitystä laadittaessa on hyödynnetty Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen julkaisua ”Viemäriin johdettavat teollisuusjätevedet. Teollisuusjätevesisopimus, raja-arvot, valvonta, taksat” (Helsin- ki 2002) sekä Ciba Finland Oy:n ja Lapuan kaupungin vesihuoltolaitoksen välistä voimassaole- vaa jätevesisopimusta.

1. Pääkkönen, J. et al. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisu 729. Paras käytettävissä oleva tekniikka BAT) Suomen perunatärkkelysteollisuudessa. Helsinki 2004. 64 s. + liitteet.

2. Draft reference Document on BAT in Food Drink and Milk Industry. Draft May 2003. 618 s.

+ liitteet.

3. Reference Document on BAT on Common waste water and waste gas treatment and mana- gement systems in the chemical sector. February 2003. 319 s. + liitteet.

4. Nuortimo, K. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisu 520. Jätevesien ja poistokaasujen käsit- tely Suomen kemianteollisuudessa. Helsinki 2002. 126 s. + liitteet.

5. Jalovaara, J. et al. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisu 649. Paras käytettävissä oleva tek- niikka BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksille Suomessa. Helsinki 2003. 106 s. + liitteet.

6. Reference Document on BAT on Emissions from Storage of Bulk or Dangerous Material.

January 2005. 297 s. + liitteet.

Jätehuolto

Loppusijoitettavan eli kaatopaikalle menevän tärkkelyksen määrää pyritään vähentämään pro- sessin seurannan ja teknisten ratkaisujen, kuten erityisten tärkkelyksen talteenottolaitteistojen (hydrosykloni / dekantteri) avulla. Esiselkeytyksessä erottuvan kiintoainejakeen, lähinnä modi- fioidun tärkkelyksen määrää, on saatu vähennettyä huomattavasti viimeisten vuosien aikana

tehostamalla mm. tärkkelyksen talteenottoa kuivausprosessissa. Lisäksi tärkkelysjätettä syntyy tuoteseulontojen rejektinä ja siivousjätteenä (<200 t/a).

Kemikaalit

Rihmamaisen kasvuston estoon käytetään jätevesien käsittelyssä tarvittaessa rikkihappoa tai peroksidia. Prosessin ja kuivausilman lämmitykseen käytetään nestekaasua. Käytettävät aineet on jouduttu valitsemaan niiden käyttötarkoituksen perusteella. Entistä haitattomampien ainei- den käyttöön pyritään aineen käyttötarkoituksen asettamien mahdollisuuksien mukaan. Ka- tionisointikemikaalia lukuun ottamatta tuotannossa käytetyt aineet eivät sisällä sellaisia vaara- lausekkeita, joiden nojalla kemikaalien käyttöä tulisi rajoittaa, eikä aineita ole luokiteltu vaaral- lisiksi.

Valtioneuvoston asetuksen 435/2001 (ns. VOC-asetus) mukaisesti (9§) aineet ja valmisteet, jotka sisältämiensä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden vuoksi on luokiteltu syöpää aiheuttavik- si, perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi ja jotka on merkittävä vaaralausek- keilla R45, R46, R49, R60, R61, on korvattava vähemmän haitallisilla aineilla tai valmisteilla mahdollisimman pian. Edellä mainituilla R-lausekkeilla varustettujen aineiden käyttö on kui- tenkin sallittua, mikäli vaihtoehtoista ainetta ei ole saatavilla.

Ciba Finland Oy:llä käytössä oleva Raisacat 151 kemikaali, jota käytetään tärkkelyksen ka- tionisointiin, sisältää EPTAC:ia, joka on merkitty R-lausekkeella R45. Aineen karsinogeeninen osa on haihtumaton.

Prosessiolosuhteita on muutettu vuonna 2003 siten, että kemikaalin keskimääräistä saantoa on saatu nostettua. Ciba Finland Oy:n laboratorioon hankitun ionikromatografin avulla on voitu tarkemmin seurata Raisacat-pitoisuuksia prosessissa ja jätevedessä. Tuloksien perusteella voi- daan todeta, että Ciba Finland Oy:n omalle jätevedenpuhdistamolle menevässä jätevedessä vä- häisiä jäämiä kemikaalista on, mutta lähtevässä esikäsitellyssä jätevedessä samoin kuin kau- pungin puhdistamon lähtevässä vedessä ovat kaikki mitatut pitoisuudet alle mittaustarkkuuden.

Ilma

Tärkkelyskuivureista syntyy jonkin verran pölypäästöjä. Perunatärkkelysteollisuudelle laaditun BAT-selvityksen (Pääkkönen et al., 2004) mukaan BATia vastaa se, että tärkkelyssiilojen pois- toilma käsitellään esimerkiksi syklonilla tai muulla vähintään vastaavantehoisella pölyn erotti- mella (esimerkiksi pussi- tai kasettisuodatin). Perunatärkkelyksen kuivauksessa tuote erotetaan kuivurin poistoilmavirrasta syklonilla, mistä syystä erillistä hiukkaspäästöjen erotusta ei käyte- tä. Ciba Finland Oy käyttää em. tekniikkaa kuivauksessa.

Ciba Finland Oy:n tärkkelyskuivurien hiukkaspäästö on laitoksella tehdyn mittauksen (9.- 10.10.2008) perusteella selvästi pienempi kuin BREF-dokumentissa ilmoitettu tärkkelyskuivu- rien keskimääräinen pölypäästö. Pölypäästöjä vähentää myös lämmön talteenottimien käyttö Ciba Finland Oy:n kuivureissa (lauhtuva vesi sitoo mahdollisia poistoilman pölypäästöjä), ja edustaa näin ollen parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Jätevesien käsittely

Ciba Finland Oy:n jätevesien esikäsittelyprosessi on seuraavanlainen: esiselkeytys, aktiiviliete- prosessi, jälkiselkeytys, ylijäämälietteen siirto kaupungin puhdistamolle ja varotoimet poikke- us- ja hätätilanteita varten. Tämä vastaa yhtiön mielestä mm. kemianteollisuuden jätevesien käsittelyn BREF-dokumentissa (Reference Document on BAT on Common waste water and waste gas treatment and management systems in the chemical sector) kuvattuja parhaan käytet- tävissä olevan tekniikan määritelmiä.

BREF-dokumentissa on kuvattu pääosin sellaisia vedenkäsittelymenettelyitä, joiden jälkeen käsitellyt jätevedet johdetaan suoraan vesistöön. Nämä eivät ole siten suoraan verrattavissa Ci- ba Finland Oy:n prosessiin, jossa jätevedet ainoastaan esikäsitellään ennen kunnalliselle jäteve- denpuhdistamolle johtamista. BREF-dokumentissa kuvattuja vertailukelpoisia BAT- menettelyitä vastaavat mm. Ciba Finland Oy:n sadevesien viemäröinti siten, että puhtaat sade- vedet eivät ohjaudu jäteveden käsittelyyn ja vedenkäytön vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet.

Energian käyttö

Tärkkelyksen kuivauksessa syntyvä lämmin poistoilma johdetaan ulos lämmön talteenottoken- nojen läpi. Talteen otettu lämpö käytetään kuivaukseen otettavan ulkoilman esilämmitykseen.

Kuivauslinjojen lämmön talteenottojärjestelmän investointi on tehty vuonna 2002. Toiminnan- harjoittajalla ei ole tiedossa tekniikkaa, jolla energian käyttöä enää voidaan kohtuudella vähen- tää.

Jäähdytysvedet

Tuotteen jäähdytyksessä käytettävä vesi kierrätetään nykyisin Lapuan Peruna Oy:ltä vuokratun jäähdytinyksikön kautta ja vesi käytetään uudelleen jäähdytyksessä (lauhdutinjärjestelmä). Lait- teistoratkaisu on investoitu vuonna 2004. Kyseessä ei ole täysin suljettu kierto, koska osa jääh- dytyksessä käytetystä lämmenneestä vedestä käytetään tärkkelyksen liettovetenä ja osittain lämmennyttä vettä kierrätetään muihin prosessivaiheisiin. Jäähdytyskiertoon otetaan tarpeen mukaan kylmää lisävettä. Tärkkelyksen jäähdytysveden lauhdutinjärjestelmä on vuokralla La- puan Peruna Oy:ltä ja näin ollen sen käyttö on mahdollista vain Lapuan Peruna Oy:n käynti- kauden ulkopuolisena aikana eli noin 9 kk vuodessa.

Lapuan Peruna Oy:n käyntikauden aikana ojaan johdettavan lämmenneen jäähdytysveden mää- rää on pystytty pienentämään siten, että Lapuan Peruna Oy:n prosessissa käytetään Ciba Fin- land Oy:n lämmennyttä jäähdytysvettä.

Kuivamodifiointi

Ciba Finland Oy:n kuivamodifiointiprosessi on kehitetty yrityksen omassa R&T-yksikössä, ja prosessista on jätetty patenttihakemus. Toiminnanharjoittajan mielestä kuivamodifiointiproses- sissa käytetty tekniikka vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Yritys on sitoutunut jatkuvan parantamisen -periaatteeseen.

Euroopan Unionin, Pohjoismaiden Neuvoston tai Suomen ympäristökeskuksen julkaisemia selvityksiä parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ei ole tehty Ciba Finland Oy:n käyttämästä kuivamodifiointiprosessista. Suomen perunatärkkelysteollisuuden parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on tehty BAT-selvitys, mutta siinä ei käsitellä kuivamodifiointitekniikkaa.

Verrattuna nykyiseen märkämodifiointiin kuivamodifioinnilla on tavoitteena saavuttaa parempi kustannustehokkuus, pienemmät jätevesipäästöt ja vähäisempi energian- ja vedenkulutus. Kui- vamodifiointi on ympäristönäkökohtien kannalta märkämodifiointia parempi tuotantotapa. Kui- vamodifioinnissa syntyvän jäteveden määrä on vähäinen ja käytettävän energian määrä jopa 70

% märkämodifiointia pienempi. Osa nyt märkämodifioinnilla tehdyistä tuotteista siirrytään tuottamaan kuivamodifioinnilla.

Kuivamodifioinnissa ei synny märkää tärkkelysjätettä lainkaan. Kuivaa tärkkelysjätettä syntyy kuivamodifiointiprosessissa arviolta 50 % vähemmän verrattuna märkämodifiointiprosessiin, johtuen seulonnan rejektin jauhatuksesta. Tämän vuoksi jätevesien mukana yrityksen jäteve- denpuhdistamon esiselkeytykseen ei kuivamodifiointiprosessista synny juurikaan tärkkelyshä- vikkiä. Märkämodifiointimenetelmää käyttäen tärkkelyshävikki jätevesien mukana esiselkey- tykseen on n. 5 kg/tn tärkkelystä. Maksimi kuivamodifiointituotannolla (60 000 tn/a) tärkkelys-

jätteen määrä vähenee siis noin 300 tn/a verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki tuotanto tehtäisiin märkämodifiointimenetelmällä.

Kuivamodifiointiprosessissa syntyvän jäteveden määrä on n. 5 % verrattuna tällä hetkellä ai- noana menetelmänä käytössä olevaan märkämodifiointiin. Toiminnanharjoittajan arvion mu- kaan varastoon ja kunnossapitoon kohdistuvien jätteiden määrä ei lisäänny. Jos kaikki tässä lupahakemuksessa esitetty tuotanto (130 000 tn vuodessa) tuotettaisiin märkämodifiointiproses- sin avulla, niin vedenkulutuksen arvioidaan olevan 286 000 m³ vuodessa ja prosessista synty- vän jäteveden määrän arvioidaan oleva 299 000 m³ vuodessa.

Kuivamodifiointiprosessin pesemiseen kuluu maksimissaan n. 30 m³ vettä vuorokaudessa, eli noin 10 000 m³ vuodessa. Pesuvedessä arvioidaan olevan keskimäärin 390 kg COD vuorokau- dessa ja maksimikuormitus olisi 750 kg COD vuorokaudessa.

Seuraavassa taulukossa on verrattu tilannetta, jossa märkä- ja kuivamodifioinnilla toteutetaan 130 000 tn vuosituotanto siihen, että koko tuotanto olisi märkämodifiointiprosessilla tuotettu.

Taulukko 3. Käyttöveden ja jäteveden määrät eri tuotantotavoilla ja –määrillä

Tuotanto t/a Käyttövesi m³/a Jätevesi m³/a

Märkämodifiointi 130 000 286 000 299 000

Märkämodifiointi 70 000 154 000 161 000

Kuivamodifiointi 60 000 10 600 10 000

Yhteensä 130 000 164 600 171 000

Lisäys, jos kaikki märkämodifioinnilla

121 400 74 %

128 000 75 %

Kuivamodifioinnin prosessivesi tullaan kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti. Suunnitel- missa on, että kierrätysaste voidaan saada lähelle 100 %, mutta vähintään 50 % prosessivesistä voidaan kierrättää. Kuivamodifiointiprosessissa käytetään vettä 600 m³/a. Prosessin pesuvedet johdetaan tärkkelyksen talteenottoon, jonka jälkeen jätevesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle.

Lämmityksen aikana kuivamodifioinnissa voidaan haihduttaa tarvittaessa kosteutta. Haihtunut höyry johdetaan edelleen tarvittaessa kondensointiyksikköön ja kaasupesurille. Talteen otettu lauhde kierrätetään takaisin kuivamodifiointiprosessiin. Poikkeustilanteissa lauhdevettä voidaan käyttää märkämodifioinnin liettovetenä tai johtaa puhdistamolle. Kemikaalin Raisacat 151 osal- ta saanto kuivamodifiointiprosessissa on lähes 100 %, jolloin päästöjä viemäriin ei synny tämän aineen osalta.

Kuivamodifiointiprosessissa voidaan hyödyntää olemassa olevaa prosessirakennetta, kuten säh- kö-, paineilma-, vesi- ja jätevesilinjoja.

Ciba Finland Oy käyttää raaka-aineenaan sekä kuivaa että lietteenä olevaa peruna- ja viljatärk- kelystä. Lietteenä tulevan tärkkelyksen märkämodifiointi on taloudellisesti kannattavampaa kuin kuivamodifiointi. Lietteenä tulevan natiivin tärkkelyksen kuivaus kuivamodifiointiin sopi- vaksi kuluttaisi niin paljon energiaa, että tässä kuivauksessa menetettäisiin muuten kuivamodi- fiointiprosessissa saatava hyöty energian säästössä.

Jätevedenkäsittely täyttää kunnallisen jätevedenpuhdistamon vaatimukset, vaikkakin COD pi- toisuus on pysynyt korkeana. Selvityksistä huolimatta taloudellista ja toimivaa ratkaisua korke- an liukoisuuden omaavan COD pitoisuuden alentamiselle ei ole löydetty. Toiminnasta aiheutu- via päästöjä on vähennetty siten kuin tällä hetkellä taloudellisesti ja teknisesti on mahdollista.

Ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltaminen

Ciba Oy:ssä on ympäristöasiat yhdistetty osaksi jokapäiväistä toimintaa ja asetetaan globaalit turvallisuus- ja ympäristöasioiden tavoitteet. Tällä hetkellä yhtiön tavoitteet ovat tapaturmatto- muus ja jätteiden määrän pienentäminen 10 %. Yhtiössä järjestetään 3-5 vuoden välein ympä- ristö- ja turvallisuusasioiden sisäinen auditointi.

Jätemäärää seurataan konsernintasolla kuukausiraporteissa ja muuta ympäristökuormitusta ra- portoidaan vuositasolla SEEP-järjestelmään. Paikallisesti seurataan ympäristöasioita, kuten jätemääriä ja jäteveden käsittelyn toimivuutta, vähintään kerran kuukaudessa tuotantopalaveris- sa.

Ympäristöasiat huomioidaan myös kerran kuukaudessa tehtävällä siisteys- ja turvallisuuskier- roksella. Tämä kierros dokumentoidaan ja pisteytetään. Kierroksen tulos on yksi osa henkilös- tön kannustinjärjestelmää.

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

EHS-asioiden hoitamisen menestyksekäs integrointi kaikkiin tärkeisiin liiketoimintaprosessei- hin on yhtiön mukaan tärkeää, johtavan aseman varmistamiseksi. Yhtiö keskittyy tuote- ja pro- sessi- innovaatioon, toimitusketjun hallintaan ja asiakastukeen parantaakseen jatkuvasti tuot- teidensa ja palveluidensa EHS-asioiden hoitoa. Yhtiö on sitoutunut tutkimaan kaikkia kohtuul- lisia mahdollisuuksia toteuttaa EHS-strategiaansa ja -politiikkaansa tiiviissä yhteistyössä asiak- kaidensa ja toimittajiensa kanssa tavalla, josta kaikki osapuolet hyötyvät.

Ciba Finland Oy on sitoutunut:

• integroimaan EHS-asioiden hoidon liiketoimintaprosesseihin ja strategiseen suunnitteluun

• globaalisti noudattamaan lakeja, määräyksiä, kansainvälisiä sopimuksia ja konventioita

• minimoimaan ja hoitamaan kaikki tuotteisiinsa ja toimintoihinsa liittyvät riskit sekä tiedotta- maan niistä; osallistumalla Responsible Care -ohjelmiin kaikilla tärkeillä alueilla

• ylläpitämään kaikilla työntekijöillä korkea EHS-asioiden tietoisuus-, motivaatio-, koulutus- ja osaamistaso

• jatkuvasti parantamaan EHS-asioiden hoitoa tavoitteiden asettamisen ja mittaamisen kautta

• pitämään EHS-asioiden hoitoa avainasiana toimittajia, jakelijoita ja urakoitsijoita valittaessa

• tiedottamaan EHS-strategioista ja -toiminnasta avoimesti ja yhdenmukaisesti kaikille osak- kaille.

Energian käytön tehokkuus

Kuivamodifioinnissa arvioidaan käytettävän sähköä 4 860 MWh, nestekaasua 240 MWh ja bio- kaasua 4 560 MWh, kun vuotuinen tuotanto on 60 000 tn. Energiankulutus tuotettua tärkkiton- nia kohti on 0,161 MWh/tn. Energian käyttö kuivamodifiointiprosessissa on arviolta 3,8 kertaa tehokkaampaa kuin märkämodifioinnissa.

Tärkkelyksen kuivauksessa syntyvä lämmin poistoilma johdetaan ulos lämmön talteenottoken- nojen läpi. Talteen otettu lämpö käytetään kuivaukseen otettavan ulkoilman esilämmitykseen.

Toiminnanharjoittajalla ei ole tiedossa tekniikkaa, jolla energian käyttöä enää voidaan kohtuu- della vähentää.

Viimeisen kolmen vuoden aikana toteutetut energian käytön tehokkuutta edistävät toimenpiteet:

- Suoritettu paineilmakartoitus, jossa mm. lämpökuvauksen avulla selvitettiin vuotokoh- dat ja arvioitiin laitteiden paineilman kulutusta silloin, kun ne eivät ole käytössä. Arvioi- tu sähkönsäästö vuodessa on noin 350 – 700 MWh.

- Toteutettu paineilmatason lasku, jossa käytettävän paineilman painetaso laskettiin 7,4 bar:ista 6,2 bar:iin, jolloin laitteet edelleen toimivat moitteettomasti. Arvioitu sähkön- säästö vuodessa on noin 200 MWh.

- Tehtaan valaistuksen automatisointi, jossa tehtaan ulkovalaistukseen liitettiin ohjaus, jonka avulla ulkovalot sammuvat automaattisesti virka-ajan päätyttyä. Samalla liitettiin valaistuksen ohjaukseen liiketunnistimia ja hämäräkytkimiä, joilla tehostetaan valaistuk- sen ohjausta.

- Otettu käyttöön jätevedenpuhdistamolla ns. aaltohapetus, jossa aktiivilieteprosessin il- mastukseen käytettävät ilmakompressorit sammutetaan säännöllisin väliajoin. Tämä se- kä edesauttaa jätevedenpuhdistustulosta että tuottaa energiansäästöä sähkön muodossa.

Kompressorien tehon mukaan laskettu vuosittainen sähkönsäästö on 150 MWh.

Suunnitellut energian säästötoimenpiteet

Suunnitelmana on rakentaa uusi tuotantolinja, jolloin osa tuotannosta (60 000 tn) valmistetaan uudella ns. kuivamodifiointitekniikalla. Nykyään koko tuotanto tehdään märkämodifiointitek- niikalla, joka on huomattavasti energiaintensiivisempää verrattuna uuteen tekniikkaan. Tuotan- nossa kuluu sähköenergiaa sekä lisäksi lämmitysenergiaa, joka tuotetaan käytännössä kaasulla.

Kuivamodifioinnissa syntyvän jäteveden määrä laskee noin 5 prosenttiin märkämodifioinnin vastaavasta. Uusi tuotantotekniikka alentaa lisäksi sähkönkulutusta. Taulukossa 4. on esitetty arvio sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksesta tuotettua tonnia kohti.

Taulukko 4. Energiankulutus eri tuotantotavoilla

Kuivamodifiointi Märkämodifiointi

Sähköenergia (kWh) 60 130

Lämmitysenergia (kWh) 80 400

Ciba Finland Oy on liittynyt toukokuussa 2008 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuk- seen, jossa se sitoutuu toteuttamaan Kemianteollisuuden toimenpideohjelmaa. Kohteessa on toteutettu MOTIVA:n energiakatselmus vuonna 2009.

ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ

Ciba Finland Oy on päivittänyt Lapuan Peruna Oy:n kanssa yhteisen suojelusuunnitelman vuo- den 2008 keväällä. Suojelusuunnitelma tullaan päivittämään uuden kuivamodifiointiprosessin käyttöönoton yhteydessä.

Työturvallisuuden vihreä kortti on vaadittu kaikilta vuoden 2007 alusta alkaen. Onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet) ja käyttöturvallisuustiedotteet ovat kaikkien saatavilla ja kemikaalien käsittelyyn liittyen järjestetään säännöllisesti koulutusta.

Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti myös muissa turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Ciba Finland Oy:llä on käytössään sertifioitu ISO 9001 laatujärjestelmä, joka auditoidaan riippumat- toman ulkoisen arvioijan toimesta säännöllisesti. Lisäksi Ciba Finland Oy:llä on käytössään oma ympäristöjärjestelmä, joka auditoidaan yhtiön omien asiantuntijoiden toimesta.

Suurimmat riskit aiheutuvat vaarallisten kemikaalien käsittelystä. Kemikaalien käsittelyä val- voo Turvatekniikan keskus (TUKES) ja paikallinen valvontavastuu on nimetyillä kemikaalikäy- tön valvojilla. Kemikaalisäiliöt ja putkistot on suunniteltu niin, ettei häiriö- tai vuototilanteissa

tapahdu vakavia henkilöstö- tai ympäristöonnettomuuksia. Kemikaalisäiliöt on allastettu ja put- kissa on osin käytetty kaksoisputkitusta. Kemikaalisäiliöt on varustettu ylitäytönestimillä. Ciba Finland Oy kuuluu kemikaalien käyttömäärän perusteella toimintaperiaateasiakirjan vaatimiin yrityksiin.

Biologisen puhdistamon häiriötilanteissa jätevesi voidaan johtaa maapohjaiseen 25 000 m³:n varoaltaaseen, joko ennen biologista puhdistamoa tai sen jälkeen. Allas on sama, jota Lapuan Peruna Oy voi joutua käyttämään häiriötilanteen seurauksena jätevesien välivarastointiin. Varo- altailta jätevesi voidaan pumpata kiinteää putkilinjaa käyttäen takaisin Ciba Finland Oy:n il- mastusaltaaseen. Lisäksi varoaltaana voidaan käyttää vanhaa asfalttipohjaista 8000 m³:n ilmas- tusallasta.

Biologisella puhdistamolla on vakituinen hoitaja, joka valvoo ja seuraa puhdistamon toimintaa, sekä tarkkailee tuloksia sisään tulevasta ja pois lähtevästä vedestä. Puhdistamon hoitaja osallis- tuu aamupalavereihin säännöllisesti ja on siten tietoinen tuotannon tapahtumista.

Jätevesien käsittelyssä on olemassa ympäristöpäästöjen vaara. Ympäristöpäästön vaaraa on mi- nimoitu automatisoimalla vaaranarvioinnin kautta riskikohteet. Miehitetystä valvomosta tark- kaillaan jätevesien käsittelyä ja myös hälytykset jätevesien käsittelystä tulevat valvomoon.

Prosessivesien ylivirtauksia Eristysoja 92:een voi tapahtua ainoastaan poikkeuksellisissa häiriö- tilanteissa. Kaivot, joista ylivuotoja voi tapahtua, on varustettu pinnanmittauksilla, joista poik- keustilanteissa tulee hälytys valvomoon. Hälytys johtaa tuotannon alasajoon ja näin ollen häi- riötilanteissa ojaan joutuva jäteveden määrä voidaan minimoida.

Tulipaloriski on tunnistettu ja siihen on varauduttu säännöllisellä koulutuksella ja harjoituksilla.

Laitoksella on automaattinen paloilmaisinjärjestelmä, josta menee hälytys aluepelastuskeskuk- seen. Pölyräjähdyksen mahdollisuus minimoidaan huolehtimalla siisteydestä ja pölyävien lait- teiden pölyn kohdepoistolla. Vuonna 2008 on valmistunut kaikkiin kuivureihin kipinäilmaisin järjestelmä ja ilmaisimiin perustuva automaattinen sammutusjärjestelmä. Järjestelmän rakenta- misen taustalla on vuonna 2007 tapahtunut pölyräjähdys kuivurilinjalla 1. Liikenneonnetto- muuksien ehkäisemiseksi tehdasalueella on käytössä selkeät opasteet ja ajoreitit.

Päästöistä, jotka ovat määrältään tai laadultaan poikkeuksellisia ja joiden aiheuttajana on poik- keuksellinen tilanne ja on olemassa mahdollisuus ympäristön pilaantumiselle, ilmoitetaan ym- päristöviranomaisille VAHTI-järjestelmän kautta. Päästökohta eristetään ja pyritään estämään päästön leviäminen ympäristöön.

Onnettomuuksista ilmoitetaan välittömästi Lapuan palo-, pelastus- ja ympäristöviranomaisille sekä alueelliselle ympäristökeskukselle. Onnettomuuden tapahduttua aloitetaan välittömästi pelastus- ja korjaavat toimet, joilla pyritään minimoimaan onnettomuuden aiheuttamat haitat niin ihmisille kuin ympäristölle.

Läheltä piti–tilanteet kirjataan ylös ja niiden uudelleen toistuminen ja realisoituminen estetään toimintatapoja kehittämällä ja henkilökuntaa kouluttamalla ja ohjeistamalla. Märkämodifiointi- prosessin osalta on tehty riskinarviointi ja kuivamodifioinnin osalta se tullaan tekemään ennen prosessin rakentamista ja käyttöönottoa.

Toimintoja erilaisissa onnettomuus- tai muissa poikkeavissa tilanteissa harjoitellaan noin neljä kertaa vuodessa ns. desktop-harjoituksissa, joissa harjoitellaan toimintaa kuvitellussa tilantees- sa. Harjoitukset dokumentoidaan ja havaitut puutteet korjataan ohjeistuksiin.

Riskien minimoimiseksi Ciballa on kattava EHS-ohjeistus. Ohjeistusta sovelletaan paikallisten olosuhteiden vaatimalla tavalla. Prosessien riskianalyysit ovat mm. yksi osa tätä turvallisuus- toimintaa.

Prosessin käyttötarkkailu perustuu valvomossa nähtävissä oleviin prosessin tilatietoihin (laittei- den käynti, säätimien mittaus- ja ohjaustiedot, kaukoluettavien mittarien tiedot) sekä kentällä tapahtuvaan havainnointiin. Keskeiset prosessin tilan poikkeamat tuottavat hälytystiedon val- vomoon. Valvomohenkilökunnan toiminta on ohjeistettu häiriö- ja onnettomuustilanteiden va- ralta.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön ja viemäriin

Jätevesien määrä, käsittely ja laatu

Jätevettä syntyy pääasiassa tärkkelyksen kuivausprosessissa ja tehtaan puhtaanapidon seurauk- sena. Märkämodifioinnissa arvioidaan jätevettä syntyvän maksimissaan 160 000 m³/a. Kuiva- modifioinnissa syntyy jätevettä prosessin pesuissa. Pesuvedet johdetaan ensin tärkkelyksen tal- teenottoprosessiin, josta jätevesi pumpataan jätevedenpuhdistamolle. Märkä- ja kuivamodifi- oinnin jätevedet johdetaan tärkkelysjalostuksen esiselkeytysaltaisiin (1 x 200 m³ + 2 x 115 m³).

Lapuan Peruna Oy:n käyntikauden ulkopuolella Ciba Finland Oy:n jätevesien selkeytykseen voidaan käyttää Lapuan Perunan omistamia selkeytysaltaita (2 x 500 m³). Selkeytyksessä erote- taan veden mukana tullut kiintoaine ennen biologista käsittelyä. Kaikki tehtaan ja toimiston saniteettijätevedet johdetaan tärkkelysjalostuksen jätevesien esikäsittelyn kautta Lapuan Jäteve- si Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Tärkkelysjalostuksen puhdistamolle johdetaan lisäksi Lapuan Peruna Oy:n mullankäsittelyalueen suotovesiä maksimissaan 1000 m³/a. Näiden vesien käsitte- ly ajoittuu aikaan, jolloin Lapuan Peruna Oy:n oma jäteveden puhdistamo ei ole käytössä eli marras-elokuu. Kokonaisjätevesikuormitus on alle jätevedenpuhdistamon mitoituskuormituk- sen.

Esiselkeytysaltailta jätevesi pumpataan esikäsittelyyn. Jätevesien esikäsittely tapahtuu ilmas- tusaltaassa ns. aktiivilieteprosessina. Jätevesi johdetaan sekoituskaivoon yhdessä palautusliet- teen kanssa ennen ilmastusaltaita. Ilmastusaltaita on kaksi, joista toisen tilavuus on 14 000 m³ ja toisen 8 000 m³. Käytännön kokeiden perusteella on päädytty siihen, että ilmastukseen käyte- tään ainoastaan 14 000 m³ allasta ja 8 000 m³ilmastusallas toimii tarvittaessa tasaus- tai varoal- taana.

Ilmastuksesta jätevesi johdetaan jälkiselkeyttimelle, jossa liete laskeutetaan palautuslietekier- toon ja toisaalta ylijäämälietteen poistoon. Ylijäämäliete poistetaan omaa ylijäämälietelinjaa pitkin suoraan Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamon lietteen tiivistämöön.

Taulukko 5. Tehtaan oman jätevedenpuhdistamon tulokuormitus vuosina 2006-2008

Kuorma Keskimäärin Maksimi

COD(Cr) kg/d 6 200 17 900

BOD₇kg/d 4 060 12 100

Kiintoaine kg/d 137 1 690

Typpi kg/d 72 280

Fosfori kg/d 13 109

Taulukko 6. Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle johdetun jäteveden keskimääräinen laatu vuo- sina 2006-2008

2006 2007 2008

COD(Cr) mg/l 1 520 2270 1424

BOD7 mg/l 260 360 454

Kiintoaine mg/l 840 770 674

Typpi mg/l 51 66 68

Fosfori mg/l 27 16 5,7

Biologisen puhdistamon häiriötilanteissa jätevesi voidaan johtaa varoaltaaseen, joko ennen bio- logista puhdistamoa tai sen jälkeen. Varoallas on tilavuudeltaan n. 25 000 m³. Varoaltailta jäte- vesi voidaan pumpata kiinteää putkilinjaa käyttäen takaisin tärkkelysjalostuksen ilmastusaltaa- seen. Myös 8 000 m³ ilmastusallasta voidaan tarvittaessa käyttää varoaltaana.

Taulukko 7. Ciba Finland Oy:n omalle jätevedenpuhdistamolle tullut kuormitus ja arvio tule- vasta kuormituksesta

Vuosi Tuotanto Jätevesi m³/a COD_Cr kg/a

2006 55 962 131 367 1 892 000

2007 54 119 132 244 2 068 000

2008 41 815 90925 1 278 740

Tuleva maksimi 130 000 170 000 4 000 000

Laitokselta johdettiin Eristysojaan 92 vuonna 2007 vettä keskimäärin 616 m³ ja vuonna 2008 keskimäärin 173 m³ kuukaudessa. Vuonna 2007 ojaan johdetun veden lämpötila oli keskimää- rin 21,02 °C ja vuonna 2008 keskimäärin 19,21 °C.

Hakijan arvion mukaan tuleva jätevesikuormituksen maksimitilanne ei aiheuta Ciba Finland Oy:n ja Lapuan kaupungin välisessä sopimuksessa määritettyjen raja-arvojen ylittymistä. Haki- ja esittää sopimuksessa olevia raja-arvoja myös ympäristöluvan raja-arvoiksi.

Toiminnanharjoittajan esitys Lapuan Jätevesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle lähtevän jäteveden raja-arvoille:

kg/d

Kokonaisfosfori 50

Kokonaistyppi 100

Kiintoaine 700

CODCr 1 200

Lisäksi erillistä viemärilinjaa pitkin johdettavan erotetun jätevesilietteen kiintoaineen raja-arvo on 2000 kg/d.

Ciba Finland Oy:n ja Lapuan kaupungin jätevedenpuhdistamon välisessä, toukokuussa 2008 solmitussa sopimuksessa, on määritetty päästöarvot Ciba Finland Oy:n tuotantolaitoksen kuor- mituksesta Lapuan jätevedenpuhdistamolle. Luvuissa on määritetty jäteveden ja puhdistamo- lietteen kokonaiskuormitus, jota mitattujen arvojen kahden viikon liukuva keskiarvo ei saa ylit- tää. Vuosina 2002 - 2008 Ciba Finland Oy on kokonaisfosforin osalta jäänyt alle sopimusrajan.

Typpikuorma ei ole ylittänyt sopimusrajaa heinäkuun 2003 jälkeen ja kiintoaines toukokuun 2006 jälkeen. Marraskuun 2007 jälkeen käsitellyn veden COD-kuorma ei ole ylittänyt sopi- musarvoja.

Jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tehdyt toimenpiteet

Tehtaan jätevesien esikäsittely suoritettiin alun perin Biolak-ilmastuksella (8 000 m³). Sen il- mastuskapasiteetti ei kuitenkaan ollut riittävä, mistä syystä puhdistamoa laajennettiin uudella 14 000 m³:n altaalla sekä selkeyttämöllä vv. 1999-2000. Jätevesi on vaikeasti käsiteltävää joh- tuen korkeasta orgaanisen aineen pitoisuudesta (CODCr n. 17 000 mg/l, BOD7 n. 9 000 mg/l).

Lisäksi siinä on korkea kloridi- (6 000 mg/l) ja sulfaattipitoisuus (3 000 mg/l). Heti laajennuk- sen jälkeen todettiin lietteen muuttuvan nopeasti rihmamaiseksi ja huonosti laskeutuvaksi. On- gelman korjaaminen vaati monivuotista kokeilu- ja tutkimustoimintaa.

Ciba Finland Oy:n esikäsiteltyjen jätevesien liukoisen COD-pitoisuuden alentamiseksi on suori- tettu selvityksiä, mm. Tampereen teknillisen korkeakoulun ja Mikkelin AMK:n kanssa yhteis- työssä suoritetut tutkimukset vuosina 2000-2001. Tutkimuksissa ei tullut esille yhtään taloudel- lisesti käyttökelpoista ja selektiivistä tapaa poistaa jäteveden liukoista prosessiperäistä COD:tä.

Jätevesien teoreettinen viipymä on hyvin pitkä. Kun myös Biolak-ilmastus oli käytössä, viipy- mä oli noin 70 vuorokautta. Täten ainakaan liian suuri lietekuorma ei ollut syynä rihmamaiseen lietteeseen. Alkuvaiheessa ongelmaa ratkaistiin annostelemalla ilmastukseen peretikkahappoa ja rikkihappoa. Menettelyn haittoja olivat haitallisen alhainen pH jatkokäsittelyyn kunnallisella puhdistamolla sekä käsittelyn lyhytaikainen teho (talvella uusintakäsittely kuukauden kuluttua).

Prosessitarkastelun perusteella merkittävimmiksi syiksi rihmamaisen eliöstön hyvin nopeaan kasvuun todettiin:

- Suuret olosuhde-erot altaiston alku- ja loppupään välillä (altaat sarjassa) - Ilmastuksen alkupäässä vesi ja liete pitkään (mahd. jopa 2 viikkoa) hapetonta Toimenpiteitä häiriöiden vähentämiseksi olivat:

- Rihmamaisen, paisumista aiheuttavan eliön tunnistus - Ilmastuksen tehostaminen altaan alkupäässä

- Vedenjaon parantaminen

- Palautuslietemäärän kasvattaminen

- Vanhan Biolak-ilmastusaltaan poistaminen käytöstä - Ilmastustehon automaattisäätö

- Happipitoisuuden nosto

Rihmamainen eliö lietteessä oli Haliscomenobacter hydrossis, jonka aiheuttaa liian alhainen happipitoisuus. Tällä perusteella tultiin johtopäätöksiin em. tarvittavista rakenteellisista muu- toksista. Mm. 8000 m³:n Biolak-ilmastusallas todettiin tarpeettomaksi ja jopa haitalliseksi.

Tehdyt toimenpiteet paransivat huomattavasti puhdistamon toimintaa ja mm. rihmamaisen liet- teen esiintyminen saatiin vähenemään. Myös jäteveden mukana jatkokäsittelyyn menevän liet- teen määrä pieneni merkittävästi. Vaikka lietteen ominaistuotto olikin suhteellisen pieni, sen riippuvuus lämpötilasta todettiin suureksi. Talvella 2004–2005 lietteentuotto oli hyvin suuri (tammikuussa 2005 0,77 kgSS/kgCOD), kun pitkänajan keskiarvo on 0,19 kgSS/kgCOD.

Lietetuottomäärän ja sen lämpötilariippuvuuden vähentämiseksi harkinnassa olleita vaihtoehto- ja olivat:

- Ilmastusaltaan riittävän korkean lämpötilan varmistaminen - Altaan kattaminen => hyvin kallis vaihtoehto - Anaerobinen käsittely

- Erillinen esikäsittely => kallis vaihtoehto; korkea sulfaattipitoisuus häiritsee Näistä teknisistä vaihtoehdoista ei löytynyt toteuttamiskelpoista ratkaisua. Ongelman ratkaise- miseksi aloitettiin mittava lieteselvitys, jossa paneuduttiin syvällisesti ongelmaan. Tavoitteena

oli sekä lietteentuoton lämpötilariippuvuuden vähentäminen että sen kuivattavuuden tutkimi- nen. Selvityksessä tutkittiin mm. lietteen laatueroja talvella ja kesällä. Lisäksi analysoitiin lai- toksen käyttöpäiväkirjatiedot. Johtopäätöksenä tutkimuksista ja analysoinneista oli, että liet- teentuoton kasvu alkoi joskus, kun lämpötila oli vielä korkeahko ja lietetuoton aleneminen il- man lämpötilan ollessa matalan (maaliskuulla). Täten lämpötila ei ollut ainoa suurta vaihtelua selittävä tekijä.

Syiksi voimakkaaseen lämpötilan vaikutukseen todettiin yksipuolinen biomassa (liian tasaiset käyttöolosuhteet) ja typen puute (sitoutuu suuria määriä lietteeseen lietemäärän alkaessa kas- vaa). Tehdyt toimenpiteet ovat:

Käyttöolosuhteiden hallittu vaihtelu

- Riittävän korkea normaali happipitoisuus (3 mg/l)

- Ajoittainen ilmastuksen keskeytys (päivittäinen automaatio-ohjattu) Riittävän ravinnemäärän varmistaminen

- Urean annostuksen säätö ilmastusaltaan ammonium- ja nitraattipitoisuuksien mukaan

Lämpötilariippuvuus on nyt vähäisempi, mutta vuotuinen lietemäärä on pysynyt kuitenkin enti- sellään. Kuitenkin jäteveden mukana kulkeutuvan lietteen määrää on saatu pienenemään, mikä osoittaa parantunutta puhdistamon toimintaa. Puhdistamon ylijäämälietteet johdetaan omalla putkella Lapuan Jätevesi Oy:n puhdistamolle jatkokäsittelyyn. Aiemmin lietettä voitiin johtaa keskimäärin 1100 kgTS/d omaa putkea pitkin kunnalliselle puhdistamolle (sopimus Lapuan kaupungin kanssa). Kun lietteentuotto oli suurta, ilmastusaltaan kiintoainepitoisuus nousi liian korkealle tasolle. Tämä ongelma on ollut v. 2005 syksyn jälkeen vähäisempi.

V. 2008 Lapuan kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan omaa putkea pitkin kunnallisel- le puhdistamolle johdettava lietemäärä on viikkokeskiarvona 2000 kgTS/d. Lisäksi jäteveden mukana voidaan enimmillään johtaa 700 kgTS/d. Johdettavissa olevan lietemäärän merkittävä kasvu vähentää toimintahäiriöriskiä (jatkokäsittelyyn johdettavan jäteveden kiintoainepitoisuut- ta) lämpötilariippuvuuden vähentymisen lisäksi.

Yhteenveto tehdyistä toimenpiteistä:

Perunatärkkelysteollisuudessa jätevesien käsittelyn riskinä on rihmamaisen eliöstön kasvu, jota voidaan vähentää korkeahkolla happipitoisuudella runsashappisina jaksoina (Pääkkönen et. al., 2004). Myös Ciba Finland Oy:llä rihmamaista eliöstöä esiintyy, vaikkakin suhteellisen harvoin, noin kerran vuodessa. Ongelman ratkaisemiseksi on Ciba Finland Oy:llä tehty seuraavia toi- menpiteitä:

- ilmastusaltaan alkupään ilmastuksen parantaminen (ilmastimien määrän kasvatus) - happipitoisuustason nosto

- Pilot-mittakaavaiset kokeet rihmamaisen lietteen muodostumisen syiden selvittämiseksi - rihmamaisen eliön tunnistaminen ja sille suotuisten elinolosuhteiden selvittäminen - vedenjaon parantaminen tulevan veden altaaseen

- hapen säädön parantaminen (taajuusmuuntaja ja anturipesut)

Jos rihmamaista eliöstöä ilmenee, annostellaan jäteveteen rikkihappoa tai vetyperoksidia rih- mamaisen kasvun tuhoamiseksi. Rihmamaisen kasvuston hillitsemisessä on saavutettu viime vuosina konkreettisia tuloksia. Myös ylijäämälietteen erillisen linjan valmistuminen kunnalli- selle jätevesilaitokselle on osaltaan parantanut Ciba Finland Oy:n esikäsiteltyjen jätevesien jat- kokäsittelyä jätevesilaitoksella.

Toiminnanharjoittajan selvitys Vaasan hallinto-oikeuden asettamaan selvitysvelvoittee- seen lupamääräyksessä 3.

”3. Toiminnanharjoittajan tulee selvittää mahdollisuuksia alentaa edelleen jäteveden kiinto- ainetta. Selvitys, johon sisältyy toteuttamiskelpoinen toimenpideohjelma kustannusarvioi- neen, on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2009 loppuun mennessä.

Ympäristökeskus voi suunnitelman perusteella tarkentaa lupamääräyksiä. (YsL 43 §, 55 §)”

Ciba Finland Oy:n jäteveden käsittelyn toimivuutta on pyritty jatkuvasti parantamaan erilaisin toimenpitein. Nämä erilaiset toimenpiteet viimeisen 10 vuoden ajalta on esitetty hakemuksessa.

Hakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi on elokuussa 2009 investoitu noin 15 000 eu- roa fosforihapon annostelujärjestelmään. Fosforihapon annostelu on nyt otettu käyttöön ja sillä uskotaan olevan vaikutusta mm. rihmamaiseen bakteerikannan ehkäisemisessä, jolloin lietteen käsittely helpottuu. Fosforihapon vaikutusta lietteen tuottoon ei vielä tiedetä.

Hakemuksessa on esitetty kaksi mahdollista jatkotoimenpidettä lietteentuottomäärän vähentä- miseksi.

1. Altaan kattaminen muovisilla palloilla, jotka estävät lämmönhaihtumista talviolosuh- teissa. Tällä investoinnilla arvioitaisiin talvikuukausien lietteentuoton olevan alhaisem- pi. Täysin selvää ei tässä vaihtoehdossa ole se vaikuttaisiko tämä lietteentuottoon vuosi- tasolla. Tämän hankeen kustannusarvio on 200 000 euroa.

2. Jätevesien käsittelyä anaerobilaitoksessa on myös tutkittu yhtenä vaihtoehtona vähentää kiintoaineen määrää ja sen johtamista Lapuan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jäte- veden korkea sulfaattipitoisuus hankaloittaa tätä vaihtoehtoa. Anaerobilaitoksen kustan- nusarvio on 1 500 000 euroa.

Molemmat edellä mainitut keinot on yhtiö joutunut hylkäämään johtuen niihin liittyviin epä- varmuustekijöihin suhteessa investoinnin suuruuteen.

Toiminnanharjoittajan ensisijainen toimenpide jäteveden kiintoaineen alentamiseksi on nyt jäte- tyssä ympäristölupahakemuksessa esitetty kuivamodifiointilaitoksen rakentaminen.

Jäähdytysvedet

Ciba Finland Oy:n toiminnasta on johdettu Eristysojaan 92 jäähdytysvesiä noin 2 100 m³ vuon- na 2008. Eristysoja 92:een johdettavan jäähdytysveden määrä on pienentynyt merkittävästi vuoden 2005 jälkeen, jolloin investointina valmistui jäädytysvesien suljettu kierto. Enimmillään vuosina 2006-2008 on johdettu ojaan jäähdytysvesiä 3 234 m³/kk. Hetkellisesti jäähdytysvesiä muodostuu korkeintaan 100 m³/h ja vuorokaudessa korkeintaan noin 500 m³.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Maaperään ja pohjaveteen aiheutuvia päästöjä voi aiheutua lähinnä kemikaalien pääsystä maa- perään ja sitä kautta pohjaveteen. Kemikaalipäästöjä on estetty kemikaalisäiliöiden allastuksella sekä kemikaaliputkien kaksoisputkituksella. Kemikaalisäiliöt on varustettu ylitäytönestimillä.

Päästöt ilmaan

Ilmaan aiheutuva päästö johtuu kuivureista, siiloista ja autojen lastauksista aiheutuvasta pöly- päästöstä. Kuivureiden ja siilojen pölypäästöjä tarkkaillaan pölyindikaattorein, joista tulee häly-

tys valvomoon, kun tietty pölypäästöraja ylittyy. Autojen lastauksen yhteydessä autojen säili- öistä tuleva poistoilma ja pöly pyritään saamaan talteen hormikierrätyksellä. Laitoksella on suo- ritettu poistokaasumittauksia kolmen kuivurin jälkeen tehdyistä yhteistä. Yhteenveto mittauk- sista on esitetty seuraavassa taulukossa:

Taulukko 8. Kuivureiden hiukkaspäästömittausten tulokset 9.-10.10.2008

Suure Yksikkö 1. kuivuri 2. kuivuri 3. kuivuri

Hiukkaset mg/Nm³, kuiva 6,6 7,5 <3

Hiukkaset Kg/h 0,32 0,3 < 0,006

CO2 % 0,04 0,04 0,04

O₂ % 1,41 1,42 1,42

Tärkkelyksen kuivatuksen kuivausilma lämmitetään suorapolttokattilassa, josta palokaasut joh- tuvat kuivausilman mukana ulos. Polttoaineena käytettävän biokaasun rikkipitoisuus on 0,02 % ja käytettävän propaanin 0,001 %, joten polttoaineiden poltosta aiheutuvat rikkidioksidipäästöt ovat erittäin vähäiset ollen 130 000 tonnin vuosituotannolla alle 1 t/a.

Taulukko 9. Propaania käyttävien kattiloiden tehot, käyttöajat ja kuormitustapa Polttoaineteho, MW Käyttöaika, h/a

Kuivuri 1 4,2 7 600 peruskuorma

Kuivuri 2 2,8 6 600 perus

Kuivuri 3 2,8 3 000 perus

märkäprosessin kattila 1,6 6 000 perus

tehdaslämmityskattila 0,095 4 000 perus

varastotilojen

kaasulämmittimet, 2 kpl

0,015 3 000 lämmittimiä

Kattiloiden päästöjä ei puhdisteta. Palokaasut johdetaan 20 metriä korkeasta päästökohdasta ulkoilmaan. Kattiloiden käyttötarkkailuna on jatkuvatoiminen lämpötilan mittaus. Polttimien kaasun kulutusta seurataan kuukausitasolla. Vuosihuollot ja puhdistukset suorittaa ulkopuolinen huoltoyhtiö. Tehonsäätö tapahtuu palamisilman ja kaasusyötön suhdesäädöllä.

Melu ja tärinä

Ciba Finland Oy:n ja Lapuan Peruna Oy:n Lapuan tärkkelystehtailla on tehty ympäristöme- luselvitys 23.-24.9.2008. Selvityksessä melulaskennat tehtiin sellaisena aikana, jolloin toiminta tehtailla oli aktiivista. Päiväsaikaan ympäristömelun ohjearvot ylittyivät koillispuolella sijaitse- van lähimmän häiriintyvän kohteen Mäntyvaaran tilan kohdalla, joka sijaitsee 380 m etäisyy- dellä. Yöaikaiset melutasot ylittyivät myös lähimmissä häiriintyvissä kohteissa lounais- ja koil- lissuunnassa. Lounaissuunnassa oleva kohde sijaitsee 280 m etäisyydellä. Laskentatulokset ei- vät ota huomioon esimerkiksi kasvillisuuden aiheuttamaa melun vaimenemista, ja antavat tu- lokseksi lievän yliarvion melutasosta.

Laskennassa huomioidut impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjaukset laajentavat kaikkia melualueita. Todellisuudessa melu on kapeakaistaista vain melulähteen lähiympäristössä ja ka- peakaistaisuus pienenee mentäessä kauemmaksi melulähteestä ja lopulta melu ei ole enää ka- peakaistaista. Suuremmilla etäisyyksillä (>500m) nämä ei haittakorjaamattomat tulokset antavat oikeamman kuvan meluhaitasta.

Melutasomittauksen ja mallinnustuloksen ero selittyy melutasomittauksen aikaisilla sääolosuh- teilla, jotka eivät vastanneet mallinnusolosuhteita. Kauhavan lentoaseman säähavaintoasemalta

saatujen säätietojen perusteella tuulensuunta oli länsi-lounaasta, joka on suoraan mittauspistees- tä tehtaalle päin.

Mallinnustulosten arvioitu epävarmuus on laskentaolosuhteissa ± 3 dB. Epävarmuustarkastelus- sa on huomioitu mm. tarkastelupisteiden ja lähteen välinen etäisyys ja leviämisvaimenemisen hajonta.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Tehtaalla ja siihen liittyvissä toiminnoissa muodostuu jätteitä suhteellisen vähän, vaikkakaan jätteiden syntyä ei pystytä kokonaan estämään. Jätteitä muodostavat aineet ja prosessit on pyrit- ty mahdollisuuksien mukaan valitsemaan siten, että jätteiden määrä ja haitallisuus olisivat mah- dollisimman pienet. Hyödyntämiskelpoiset jätteet lajitellaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Puulavat, metallijäte ja toimistopaperi kier- rätetään tai muutoin toimitetaan hyötykäyttöön. Sekajäte toimitetaan kaatopaikalle. Merkittä- vimmät syntyvät jätteet ovat tärkkelysjäte (<500 t/a) ja ylijäämäliete, jota syntyy keskimäärin noin 200 m³/d, ja jonka kiintoainepitoisuus on 1 %.

Taulukko 10. Tehtaalla syntyvät jätteet ja niiden jatkokäsittely:

Jätelaji Numero-

tunnus

Kok.paino (t/a)

Kuiva- aine

Tyyppi* Sijoitus Vastaanottaja

Yhdyskuntajäte 020301 20-50 100 1 D01 Lakeuden Etappi

Oy

Tärkkelysjäte 070112 0-500 50 1 R035 Lakeuden Etappi

Oy Tehtaan oman

jätevedenpuhdis- tamon ylijäämä- liete

020403 73 000 1 1 D08 Lakeuden Jäteve-

si Oy

Metallijäte 170407 0-100 100 1 D01 Ruuskasen Romu

Ky

Puupohjainen jäte 150103 0-10 100 1 D01 Lassila&Tikanoja

Oyj

Elektroniikkajäte 200135 0,15 100 3 R051 Lassila&Tikanoja

Oyj

Lyijyakut 160601 0-1 100 3 R042 Lassila&Tikanoja

Oyj

Aerosolijäte 200122 0-1 100 3 R13 Lassila&Tikanoja

Oyj Maali, lakka ja

liimajäte

200122 0-1 100 3 R13 Lassila&Tikanoja

Oyj

Loisteputket 200121 0-1 100 3 R042 Lassila&Tikanoja

Oyj

Jäteöljy 130601 0-1 1 3 R13 Lassila&Tikanoja

Oyj

*Tyyppi: Tavanomainen jäte (1), pysyvä jäte (2) ja ongelmajäte (3)

Jäteveden esiselkeytyksessä erotetaan veden mukana tullut kiintoaine ennen biologista käsitte- lyä. Laskeutettu kiintoaine on pääasiassa tärkkelystä, joka toimitetaan orgaanista jätettä vas- taanottavalle yritykselle edelleen käsiteltäväksi. Esiselkeytyksessä erottuvan kiintoainejakeen, lähinnä modifioidun tärkkelyksen määrää, on saatu vähennettyä huomattavasti viimeisten vuo- sien aikana tehostamalla mm. tärkkelyksen talteenottoa kuivausprosessissa. Lisäksi tärkkelysjä- tettä syntyy tuoteseulontojen rejektinä ja siivousjätteenä (<200 t/a).

Biokaasulaitoksen toteutuessa on mahdollista, että tärkkelysjäte tullaan käsittelemään biokaasu- laitoksen prosessissa.

HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen

Hakemuksen mukaan toiminta vastaa Kiviniemen asemakaavassa määriteltyä toimintaa. Uusi kuivamodifiointiprosessi sijoittuu olemassa olevalle tehdasalueelle. Ciba Finland Oy sijaitsee teollisuusalueella, jolla on harjoitettu teollista toimintaa jo vuodesta 1979 lähtien. Teollisella toiminnalla alueella on siis pitkät perinteet, eikä suunniteltu laajennus tule merkittävästi muut- tamaan teollisuusalueen luonnetta tai mittakaavaa. Lähin asutus sijaitsee noin 300 metrin pääs- sä.

Liikenne tehdasalueelle ja sieltä pois tulee tärkkelystehtaan toiminnan osalta säilymään nykyi- sellään. Vaarallisten aineiden kuljetukset tulevat kaksinkertaistumaan ja nestekaasukuljetukset vähenevät noin kolmanneksen. Vaarallisten kemikaalien kuljetuksia on arvioitu tapahtuvan noin 1200, tärkkelyskuljetuksia noin 6 000 ja nestekaasukuljetuksia noin 120 vuodessa. Liikenne- määrien lisäyksellä ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen tai ihmisten tervey- teen.

Ciba Finland Oy:n melupäästöjä ja tärinää on selvitetty ympäristölupahakemuksessa olevassa melumallinnuksessa. Mallinnus ei huomioi esimerkiksi kasvillisuuden aiheuttamaa melun vai- mentamista, joten tuloksena on lievä yliarvio melutasosta. Ciba Finland Oy:n melusta ei ole valitettu toiminnanharjoittajalle, joten sillä perusteella voidaan olettaa, että lähialueen asukkaat eivät koe melua häiritsevänä.

Kuivureissa ja tuotesiiloissa on indikatiiviset hiukkasmittaukset. Kuivurien päästökaasun koko- naishiukkaspitoisuudet tehdyissä poistokaasumittauksissa 9.-10.10.2008 olivat korkeimmillaan 7,5 mg/Nm³.

Hakemuksen mukaan normaalitoiminnasta ei aiheudu merkittäviä hajuhaittoja. Jätevedenkäsit- telylaitoksen toiminnasta voi joissain tilanteissa aiheutua lievää hajuhaittaa. Toiminnanharjoit- tajan tiedossa ei ole, että hajuilmoituksia olisi laitoksen toiminnasta tehty. Toiminnalla ei ole suoria haitallisia terveysvaikutuksia normaalitoiminnan aikana.

Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Lapualla on kolme Natura 2000–aluetta. Nämä ovat Simpsiö ja Järvinevan metsä sekä Pe- ränevanholma. Ciba Finland Oy sijaitsee asemakaava-alueella. Asemakaavoituksen tulee maan- käyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 § perusteella perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihto- ehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voi- daan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Yhtiön näkemyksen mukaan hankkeella on vaiku- tusta paikalliseen luontoon ja eliöstöön vain hankkeen välittömällä rakennuspaikalla. Normaali- toiminnalla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta alueen luontoon ja luonnon monimuotoi- suuteen.

Kuivamodifiointiprosessille suunnitellun rakennuksen katto on noin 16 metrin korkeudella ja katolla olevien siilojen korkein kohta on noin 26 metrin korkeudella. Nykyisin teollisuuslaitok- sen rakenteiden korkein kohta on noin 20 metrin korkeudella. Kuivamodifioinnin korkeuslisäys ei merkittävästi vaikuta teollisuusalueen rakennettuun ympäristöön. Teollisuusalue tulee tehok- kaammin sille suunniteltuun käyttöön.