Kemian aika alumninumero
yliopiston lehti nro 3 • 2011 Tiedonjyvä ilmestyy paperilehtenä viisi kertaa vuodessa.
Seuraava numero ilmestyy 21.10.2011 lehti verkossa www.jyu.fi/tiedonjyva 46. vuosikerta Painos 42 600 kpl vastaava toimittaJa Anu Mustonen
puh. 050 564 9022 anu.mustonen@jyu.fi toimitussihteeri Ja Juttuvinkit Anna-Maija Tuuliainen puh. 050 428 0811 anna-maija.tuuliainen@jyu.fi ilmoitusmyynti Ja tilaukset Kalevi Luoma puh. 050 564 9006 kalevi.luoma@jyu.fi toimitus Jyväskylän yliopisto viestintä PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto kustantaJa Jyväskylän yliopisto painopaikka Forssa Print sisäinen Jakelu Virastomestarit
tiedonJyvän tilaukset www.jyu.fi/tiedonjyva tapahtumakalenteri julkaistaan vain verkossa.
Kaikki tapahtumat aikataulu- ja paikkatietoineen löytyvät www.jyu.fi/kalenteri ISSN-L 0789-4805
ISSN 1798-6877 (verkkojulkaisu)
12 8 22
kemian aika
8 molekyylejä ja uudistuksia
12 opetuksesta potkua tulevaisuuteen
14 tiedeleiriläiset rikospaikkatutkimuksissa
15 tiedeosuma
4 ... lyhyet 18 ... alumniterveiset 20 ... tiedonnälkään 22 .... alumnitapaaminen 23 ... väitökset
28 ...herra X 30 ...liikunta & terveys 33 ... summary 35 ... osuma
Kansi
LUMA-keskus tutustuttaa alakoululaisia kemiaan. kuva: Petteri KivimäkiJa vielä lisäksi
Pääkirjoitus dekaani ja fysikaalisen kemian professori
Oman tiedekuntani tieteenaloilla kilpailu on erityisen kovaa.
3
Jyväskylän yliopiston lehti TiedoNJyvä Kemia – osa elämää! Näin kuuluu YK:n
ja UNESCON nimeämän kansainvälisen kemian vuoden 2011 iskulause suomen kie- lellä. Maailmanlaajuisen juhlinnan kohteena ovat saavutukset kemiassa ja niiden vaikutuk- set ihmiskunnan hyvinvointiin. Juhlavuoteen liittyvä tapahtumakavalkadi tarjoaa oivallisen tilaisuuden lisätä suuren yleisön tietoisuut- ta kemiasta luovana tieteenä, jonka merkitys muun muassa globaalin kestävän kehityksen kannalta on keskeinen. Kuluva vuosi tarjoaa toisenkin syyn juhlintaan – joulukuussa tu- lee kuluneeksi 100 vuotta Marie Curien saa- masta kemian Nobel-palkinnosta. Madame Curien ajoista alkanut naisten esiinmarssi tie- teessä ansaitsee oman juhlansa.
Yliopistollisen kemian tutkimuksen katsotaan alkaneen maassamme 1700-luvun puolivälissä, kun P. A. Gadd (1727–1797) ni- mitettiin ensimmäiseksi kemian professoriksi.
Suomen Akatemian vastikään julkaiseman ke- mian tutkimuksen arviointiraportin mukaan maassamme työskentelee nykyisin kemian pa- rissa noin 85 professoria, noin 470 jatko-opis- kelijaa ja 370 tutkijaa. Vertailun vuoksi: yksit- täisissä yhdysvaltalaisissa huippuyliopistoissa ollaan professoreiden osalta lähellä koko Suo- men tilannetta.
Mainitun akateMian arviointirapor- tin perusteella kemian tutkimus on Suomes- sa korkealla tasolla, tietyt ryhmät alansa kan- sainvälisessä kärjessä. Ilolla ja ylpeydellä voin todeta, että kemian huippututkimusta tehdään myös omassa yliopistossamme. Tutkimusalan kehityksen kannalta ongelmaksi nähdään kui- tenkin yksiköiden liian pieni koko ja vähäinen kansainvälinen yhteistyö. Menestystä tulisikin hakea rekrytoimalla aktiivisesti henkilöstöä ja opiskelijoita ulkomailta. Houkuttelevuuttam- me kansainvälisenä rekrytoijana voimme lisä- tä muun muassa kehittämällä tutkimusinfra- struktuuriamme pitkäjänteisesti.
suoMalaiset Yliopistot toimivat ki- ristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, mi- kä korostaa tarvetta profiloitua ja keskittää voimavaroja yliopiston vahvimmille aloille.
Oman tiedekuntani tieteenaloilla kilpailu on erityisen kovaa, ja laitosten elinvoimaisuus tu- levaisuudessa voidaan taata vain kansallista työnjakoa ja rakenteita kehittämällä. On ilah- duttavaa todeta Suomen yliopistot UNIFI ry:n ottaneen aktiivisen roolin yliopistolaitoksen rakenteellisessa kehittämisessä. Nyt tarvitaan rohkeutta karsia päällekkäistä opetustarjontaa ja vähentää aloituspaikkoja. Menestyksem- me kannalta on tärkeää, että luonnontieteiden aloituspaikoista kilpaillaan aidosti.
Kemia
– osa
elämää!
Takana vilkas kongressikesä Educluster Finland Oy:
Palvelee myös alumneja
Venäläiset Leon Avakyan ja Ekateri- na Paramonova (kuvassa) osallistui- vat Jyväskylän kansainvälisen kesä- koulun laskennallisen kemian kurssille elokuussa. Heidät toi Jyväskylään kurssin intensiivinen opetus ja oman tutkimustyön kannalta tärkeä sisältö.
Jyväskylästä heille jäivät erityisesti mieleen avajaisseremonia Keski-Suo- men museossa sekä kaupungin kes- kustassa kävely. Pariskuntaa viehätti myös Leivonmäen luontopolku Jout- sassa.
Matemaattis-luonnontieteellisen tie- dekunnan ja informaatioteknologian tiedekunnan yhdessä järjestämään ke- säkouluun osallistui noin 300 opiskeli- jaa 25 eri maasta.
Kesäkoulu oli osa yliopiston erittäin vilkasta kongressikesää. Kesä-, heinä- ja elokuun aikana kampuksilla järjes- tettiin lähes 20 kesäkoulua, kongres- sia, symposiumia ja seminaaria. TJ Yliopiston tytäryhtiö, koulutuksen ja
kehittämisen asiantuntijaorganisaatio EduCluster Finland Oy tarjoaa alum- neille muun muassa foorumin toimia potentiaalisina asiantuntijoina yhtiön yhteistyöverkostossa. Yhtiö tarjoaa monipuolisia koulutus- ja kehittämis- palveluja yksityishenkilöille ja organi- saatioille.
EduCluster Finlandin kotimaiseen (entisen täydennyskoulutuskeskuk- sen) tarjontaan kuuluu muun muassa tunnetaitovalmennusta, koulutuksen arviointipalveluja INKA-arviointijärjes- telmällä, JOPE-koulutuksia (joustavat opetusjärjestelyt oppimisen ja moti- vaation tukena) sekä erilaisia ohjauk- sellisia kunta- ja koulukonsultaatioita.
Erityiskasvatuksen täsmäkoulutukset jatkuvat yhteistyössä kasvatustietei- den laitoksen kanssa. Joulukuussa alkaa korkeakoulutetuille suunnattu oppisopimustyyppinen Kulttuuriset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä -täydennyskoulutus.
Aikuiskoulutusta täydentää myös Jyväskylän yliopiston kauppakorkea- koulun Avance MBA -johtamiskoulu- tus.
Huhtikuussa 2010 perustettu yhtiö
laajentaa markkinoitaan ja yhteistyö- verkostoaan.
– Abu Dhabin kouluhanketta on päästy laajentamaan toisen vuoden käynnistyessä. Ryhmä emiraattiopet- tajia saapui Jyväskylään koulutusjak- solle syyskuun alussa. Lisäksi yhtiö pyrkii laajentamaan liiketoimintaansa alueen muiden maiden kanssa, toimi- tusjohtaja Jan-Markus Holm kertoo.
Yhtiö tähtää Euroopassa muun muassa Balkanille, Baltiaan ja Venä- jällä, Amerikassa esimerkiksi Chileen, Argentiinaan ja Brasiliaan, sekä Aa- siassa muun muassa Kiinaan, Intiaan, Malesiaan, Japaniin ja Koreaan.
Henkilöstömäärä on tällä hetkellä 23. Holmin mukaan yhtiöllä on kas- vutavoitteita, joita toteutetaan panos- tamalla hallittuun kasvuun ennen kaikkea omistajayhteistyön, verkosto- jen ja kumppanuuksien kautta.
Yhtiö on mukana Finpro:n Future Learning Finland 2 -ohjelmassa, jon- ka tarkoituksena on luoda uusia liike- toimintaedellytyksiä ja verkostoja suomalaisille koulutusvientiyrityksille.
Toukokuussa yhtiö sai Keski-Suo- men Kauppakamarin Maineteko maa- ilmalla -kansainvälistymispalkinnon.
petteri kivimäki
eduCluster Finland oy
EduCluster Finlandin kansainvälinen tiimi työnsä ääressä.
5
Jyväskylän yliopiston lehti TiedoNJyvä
Tutkimus kauttaaltaan hyvätasoista
IT-tiedekunnassa alkaa informaatio- turvallisuuden yliopistokoulutus
Seitsemän kansainvälistä ryhmää ar- vioi Jyväskylän yliopiston laitosten tutkimustoiminnan laatua viiden vuo- den ajalta. Arvioinnissa kaikki yliopis- ton laitokset täyttivät hyvän kansain- välisen tason kriteerit.
Tutkimuksen korkeimmalle tasolle ylsivät liikuntabiologian, psykologian ja tietotekniikan laitokset. Erinomai- selle kansainväliselle tasolle arvioitiin bio- ja ympäristötieteet, fysiikka, his- toria ja etnologia, kemia, kielet, ma- tematiikka ja tilastotiede, musiikki se- kä terveystieteet.TJ
Informaatioteknologian tiedekunta käynnistää ensimmäisenä Suomessa laaja-alaisen informaatioturvallisuu- den yliopistotasoisen koulutuksen.
Koulutus soveltuu syventymiskohtee- na maisterin tutkintoa tekeville, jatko- tutkintoon tähtääviin opintoihin sekä täydennyskoulutukseksi jo työelä- mässä oleville.
Tietoverkkojen turvallinen toiminta
ja luotettavuus ovat kansalaisten arjen toimivuudelle välttämätön elinehto.
– Kokonaisvaltaisen kuvan saami- nen informaatioturvallisuuden ken- tästä edesauttaa sekä turvallisuustoi- minnan johtajia, turvallisen tiedon tuottajia että tiedon turvasta huolehti- via tekniikan asiantuntijoita, koulutuk- sen vetäjä, professori Rauno Kuusis- to kertoo. TJ
Jyväskylän yliopiston varainhan- kintakampanja tuotti 16 miljoo- naa euroa. Suorina lahjoituksina saatiin liki 5,5 miljoonaa ja val- tion 2,5-kertaisesta vastinra- hasta kertyy 10,6 miljoonaa.
Yritykset ja yhteisöt lahjoittivat 4,8 miljoonaa ja yksityishenkilöt 650 000 euroa.
Erityisen huomattava oli Kes- ki-Pohjanmaalta tullut lähes 700 000 euron tuki. Summaa voi pitää erinomaisena suh- teutettuna siihen, että yliopiston liki 2 600 työntekijästä vain noin sata toimii Kokkolan yliopisto- keskus Chydeniuksessa. Suu- rimmat lahjoittajat olivat Va- po Oy ja Keskimaa Osk 500 000 eurolla. Yksityis- henkilöistä eniten lahjoittivat Aimo Wiren (200 000 e), Jalo Paananen (100 000 e) ja Ilpo Kokkila (50 000 e). TJ
Varainhankinta tuotti 16
miljoonaa
Kyyjärven mediamyllärit sai markki- noinnin opiskelija Sari Nykäsen tii- meineen ideoimaan kansalaismedian pioneerina tunnetun Kyyjärven me- diamyllärien verkkopalvelun konseptia ja ansaintalogiikkaa.
Ympäristötieteen ja -teknologian opiskelija Heli Honkanen kuului ryh- mään, joka laati liiketoiminnan suun- nitelmia ja asiakassegmentointia keu- ruulaiselle Kuljetusliike Lauriselle, jo- ka biokaasua hyödyntäen tarjoaa asi- akkailleen päästöttömiä tavarakulje- tuksia.
Sosiologian opiskelija Hanna Ny- ström puolestaan pääsi mukaan ke- hittämään Jämsän apteekin verkko- palvelua.
Uudenlaiset kesäopinnot toivat yh- teen 31 innokasta opiskelijaa kaikista Jyväskylän yliopiston seitsemästä tie- dekunnasta ja kahdeksan ratkaisuja vailla olevaa asiakasyritystä eri puolil- ta maakuntaa.
Yrityksille projektit tarjosivat uusia ideoita ja tuoreita näkökulmia liiketoi- minnan kehittämiseen. Opiskelijat pääsivät luomaan kontakteja yritys- kenttään sekä harjoittelemaan työelä-
mässä tarvittavia taitoja.
– Kesäopinnot tarjosivat hienon ti- laisuuden nähdä työn koko kehitys- kaari ja olla vaikuttamassa kaikkiin sen osa-alueisiin, Hanna Nyström kertoi.
Kokeilun takana on Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikka -hanke, jo- ka aktivoi yliopiston ja yritysten välis- tä yhteistyötä. Mukana noin 60 yritys- tä ja yli 200 opiskelijaa. Samalla on käynnistetty opinnäytetöitä sekä väli- tetty harjoittelupaikkoja ja tilaustutki-
muksia. www.ks-inno.fi
Kesäopintoja yrityksissä
Palveluja kumppaneille
www.jyu.fi/wolmar
Tiesitkö, että särkikaloillakin on ham- paat, mutta piilossa nielussa. Käki op- pii kukkumaan ilman kieliopetustakin ja pihan koristepuiden sienitauteihin saattaa tepsiä reipas maitosuihku.
Nämä faktat ja kymmeniä muita opittiin 5. heinäkuuta Konneveden tutkimusaseman suositussa luontoil- lassa, joka järjestettiin jo viidennen kerran. Illan erityisohjelmana vietettiin laajennusosan vihkiäisiä. Aseman ko-
ko keittiö- ja toimistosiipi on perus- korjattu ja ruokasali laajennettu niin, että terassi mukaan lukien sinne mahtuu jopa 200 henkeä.
Luontoillan kysymyksiin vastasivat Minna-Maarit Kytöviita (kasvit), Jari Haimi (hyönteiset), Anssi Karvonen (loiset ym.), Harri Högmander (linnut), Timo Marjamäki (kalat) ja Janne Sundell (nisäkkäät). Illan juonsi tutki- musaseman johtaja Hannu Ylönen TJ
Ekapelillä luku- taitoa maailmalle
Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mä- ki Instituutin Grapho Learning Ini- tiative -hanke auttaa kehittyvien maiden lapsia opettelemaan lu- kemista omalla kielellään uuden teknologian ja alan parhaiden asiantuntijoiden tietotaidon avul- la. Jo lukemaan lapsille tarjotaan lisää luettavaa edullisten mobiili- jakelukanavien avulla.
Toiminnan keskiössä on Eka- peli eli lukemisen oppimista tu- keva verkkokäyttöinen, myös matkapuhelimessa toimiva digi- taalinen oppimispeli. Alan huip- pututkijoiden Grapho World -ver- koston ensimmäinen kansainväli- nen kesäkoulu järjestettiin syys- kuussa Agora Centerin ja psyko- logian laitoksen yhteistyönä.
GraphoRead puolestaan on Te- kesin rahoittama tutkimusprojek- ti, joka kehittää uusmediafor- maatteja ja liiketoimintamalleja luku- ja kirjoitustaidon opettele- misen tueksi. Tänä vuonna toteu- tettavan Tekes-projektin tarkoitus on kartoittaa keinoja tuottaa af- rikkalaislapsille luettavaa omilla kielillään GraphoLearn -oppima- teriaalikokonaisuuteen. TJ
Yliopisto luopui lankapuhelimista
Yliopisto siirtyi mobiiliin puhelinliiken- teeseen ja luopui lankapuhelimista elokuun lopussa.
Vanhoihin lankapuhelinnumeroihin ei voi enää soittaa, poikkeuksena vaihteen numero (014) 260 1211, opiskelijapalvelujen numerot (014) 260 1073 ja 260 1075 sekä opinto- tuen numero 260 1065, jotka pysyvät käytössä. Yliopiston henkilökunnan puhelinnumerot: www.jyu.fi/haku TJ
Särjen hampaita ja tuholaisniksejä esillä Konneveden luontoillassa
Tiedonjyvä on nyt myös verkkolehti
Tiedonjyvä on nyt myös verkko- lehti, joka ilmestyy osoitteessa www.jyu.fi/tiedonjyva. Verkkover- sio antaa mahdollisuuden uuti- soida yliopiston tapahtumista ny- kyistä ajankohtaisemmin, tarvit- taessa reaaliajassa.
Jos haluat kirjoittaa verkkoleh- teen tai linkittää sivuille oman blogisi, ota yhteyttä toimitussih- teeri Anna-Maija Tuuliaiseen, anna-maija.tuuliainen@jyu.fi, puh. 050 428 0811.
Paperille painettu Tiedonjyvä il- mestyy edelleen viisi kertaa vuo- dessa, tästä numerosta alkaen ulkoasultaan uudistuneena. TJ
Musiikkiterapiasta apua masentuneille
Vapaa musiikillinen vuorovaikutus mu- siikkiterapeutin kanssa auttaa masen- nuksesta kärsiviä ilmaisemaan tuntei- taan ja käsittelemään sisäisiä koke- muksiaan. Musiikin tutkimuksen huip- puyksikön professorit Jaakko Erkkilä ja Christian Gold ryhmineen havaitsi- vat, että kolmen kuukauden jälkeen osallistujat, jotka olivat saaneet mu- siikkiterapiaa, toipuivat paremmin kuin kontrolliryhmään kuuluneet.
– Kun musiikkiterapia lisätään pe- rushoitoon, joka koostuu lääkitykses- tä, psykoterapiasta ja psykiatrisista keskusteluista, osallistujat toipuvat paremmin masennuksesta ja ahdis- tuksesta. Musiikkiterapialla on erityi- siä ominaisuuksia, jotka mahdollista- vat ei-kielellisen ilmaisun ja vuorovai- kutuksen, professori Gold kertoo. TJ
riikka lavaste
7
Jyväskylän yliopiston lehti TiedoNJyvä Jyväskylän yliopiston rehtori Aino
Sallisen toimikausi päättyy ensi vuoden heinäkuun lopussa. Salli- nen aloitti rehtorina vuoden 1992 alussa.
Yliopiston hallitus on julistanut rehtorin tehtävän haettavaksi.
Rehtorin viiden vuoden toimikau- si alkaa 1.8.2012. Rehtorihaku päättyy 17. lokakuuta. TJ
Uuden rehtorin haku alkoi
Kampuksilla on käynnistynyt muuto- ja remonttirumba, joka muuttaa sekä henkilökunnan että opiskelijoiden ar- kea. Syksyllä kaikkiaan noin 950 yli- opiston työntekijää työskentelee väis- tötiloissa.
- Yliopisto on ottanut suunnan koh- ti parempia tiloja. Tavoitteena on tar- jota kaikille terveelliset, turvalliset ja toimivat tilat. Uudistustyössä panos- tetaan myös ergonomiaan, esteettö- myyteen sekä esteettisyyteen, kertoo yliopiston uusi kiinteistöpäällikkö Su- vi Jokio. TJ
Kampuksilla muuttorumba
Hyvinvointineuvoja Hyvis, tutkivan oppimisen uudet ympäristöt ja sosi- aalisessa mediassa tarjottava ver- taistuki ovat esimerkkejä keinoista, joilla Jyväskylän yliopisto tarjoaa vahvistusta opiskelijoidensa koko- naisvaltaiseen hyvinvointiin.
Student Life -ohjelmassa ovat mukana myös mm. YTHS, Jyväsky- län kaupunki, LIKES ja Keski-Suo- men opiskelija-asuntosäätiö.
Yliopistoon rakennetaan opiskeli- jan hyvinvointineuvontaa ja sosiaali- sen median foorumeita
opetuksen ja ver- taistuen avuksi.
Lisäksi koulute- taan ohjaajia ja käynnistetään hyvin- vointineuvojan ja opin- to-ohjaajan yhteistyötä.
Sosiaalista mediaa tuo- daan opiskelijan arkeen kehittämällä etäkäyttö- ja älysovelluksia ylei- sesti käytettyihin ohjel- miin. Yhteiskuntatietei- den ja filosofian laitok- sella kehitetään malli, joka tunnustaa opis- kelijoiden opintojen ulkopuolella hankki- man osaamisen, esimerkiksi koke- muksen järjestö- tai urheiluseura- toiminnasta.
– Haluamme varmistaa, että jo- kainen opiskelija saa riittävästi tietoa ja tarvitsemaansa tukea opiskelunsa eri vaiheissa. Viritämme myös osaa- mista laajentavaa työelämäyhteis- työtä ja tukimuotoja opiskelijoiden työelämään siirtymiseksi, kertoo Student Life -suunnittelija Tapio Anttonen.
Yliopiston henkilökunnan hyvin- vointia tukee vastaavanlainen ohjel- ma nimellä Academic Life. TJ
Student Life -ohjelma vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia
Avoin yliopisto on Suomen suurin
Jyväskylän yliopiston avoin yli- opisto-opetus tuotti tilastojen mukaan lähes neljänneksen (23
%) koko maan avoimissa yliopis- toissa viime vuonna suoritetuista opintopisteistä. Opintopisteitä kertyi yhteensä 81 483.
Suoritettujen opintopisteiden perusteella Jyväskylän yliopisto on maamme suurin avoimen yli- opisto-opetuksen toimija. TJ
teksti anna-maija tuuliainen, kuvat petteri kivimäki
MOlEKYYlEJä JA UUDISTUKSIA
9
Jyväskylän yliopiston lehti TiedoNJyvä
Kemian laitoksella menee lujaa.
Laitos on uudistanut vahvuusalueen- sa ja opetuksensa, ja se on rankattu
alansa kärkikastiin Suomessa. Myös tutkimuslaitteistot ja kansainvälinen kilpailukyky ovat hyvässä jamassa.
Professori Jan Lundellilla (vas.) on kupillinen veden molekyylimalleja. Akatemiaprofessori Kari Rissanen pitelee kädessään etanolin molekyylimallia, joka näyttää koiralta.
MOlEKYYlEJä JA UUDISTUKSIA
Nano ja bio lyövät kohta kättä, ja luvassa on monia uu- sia löytöjä ja keksintöjä. Perustutkimuksen edellytykset edesauttavat älynväläyksiä, joista uudet tieteiden raja- pinnoilla syntyvät innovaatiot kumpuavat. Kemian tut- kimuksella on taas lisää uutta virtaa, kemian laitoksen johtaja Jan Lundell kuvailee.
laitoksella on meneillään uudistusten vuosi. Vanhat osastot on korvattu tutkimuksen vahvuusalueilla, joita ovat rakennekemia ja syntetiikka, laskennallinen kemia ja spektroskopia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinympä- ristön kemia sekä kemian opetus.
–Tutkimukseen tulee laajempia kokonaisuuksia ja py- rimme isompiin tutkimusryhmiin, lundell kertoo.
Kuuma biotalous
Uusiutuvia luonnonvaroja ja elinympäristön kemiaa tut- kitaan etenkin soveltavassa kemiassa, joka tekee paljon yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.
Soveltava kemia painottaa puunjalostuksen ja biomas- san tutkimusta.
– Biotalous on nyt kuuma sana. Tärkeimmät tutki- mushankkeemme ovat biomassan jalostusprosessin in- tegrointi nykyiseen teollisuuteen sekä laajat perintei- seen puunjalostukseen liittyvät aiheet: puumassan keit- to ja valkaisu sekä paperinvalmistus, soveltavan kemian
professori Raimo Alén kertoo.
– lisäksi ympäristökemia on merkittävää, koska näi- hin prosesseihin liittyvät aina ympäristökysymykset. To- ki meillä on myös paljon muita tutkimusaiheita känny- känkuorista aina perunankuoriin asti, Alén kertoo.
Alén mainitsee kiinnostavan yhteyden soveltavan ke- mian alkuaikoihin Suomessa:
– Teknillisen korkeakoulun ensimmäinen väittelijä, Sulo Hintikka, tutki väitöksensä jälkeen tärpätin käyttä- mistä polttoaineena 1910-luvulla. Sata vuotta myöhem- min Hanna Lappi tekee väitöstyötään lähes samasta ai- heesta meidän laitoksellamme.
Kemian laitoksen tutkimuksessa keskitytään epäorgaani- seen ja orgaaniseen rakennekemiaan, sovellettuun luon- nonaineiden ja biomateriaalien kemiaan mukaan lu- kien uusiutuvan energian tutkimus, laskennalliseen ja teoreettiseen kemiaan, aikaerotteisiin spektroskooppi- siin menetelmiin ja valokemian sovelluksiin kemiallis- ten prosessien tutkimuksessa sekä nano- ja supramole- kyylikemiaan.
Perustutkimuksen edellytykset edes- auttavat älynväläyksiä.
Akatemiaprofessori Kari Rissanen (vas.) osoittaa ruokasuolakiteen molekyylimallin osia. Professori Jan Lundellin edessä on kaksi etikkahapon molekyylimallia. Punavalkoinen möykky pöydällä koostuu veden molekyylimalleista.
11
Jyväskylän yliopiston lehti TiedoNJyvä – laitoksen tutkimusaiheet ovat niin toisistaan poik-
keavia, että välttämättä muut kemistitkään eivät aina ym- märrä, mistä on kyse, akatemiaprofessori Kari Rissanen sanoo.
– Yksi omista hankkeistani käsittelee sitä, millä taval- la erilaiset molekyylit keskustelevat keskenään. Valmis- tamme keinotekoisia molekyylejä ja yritämme selvittää niiden avulla perimmäisiä vuorovaikutuksia, joita luon- nossa tapahtuu, Rissanen kertoo.
Rissasen tutkimusryhmä tekee itsejärjestäytyvistä mo- lekyyleistä isoja ”molekyylipalloja” yhdessä japanilaisen huippuprofessorin Makoto Fujitan kanssa.
– Olemme toinen ryhmä maailmassa, joka on itse on- nistunut tekemään molekyylipallon. Valmistus ja analy- sointi kestää kuukausia, ja sen aikana täytyy hallita hyvin erikoisia olosuhteita ja tekniikoita.
Rissasen aiempi, amerikkalais-suomalaisen työ- ryhmän kanssa yhteistyössä tehty molekyylikemian tutkimus valittiin vuoden 2010 tärkeimpien läpi- murtojen joukkoon. laaja kansainvälinen tutki- jaryhmä valmisti suuren joukon niin sanottuja dendrimeerimolekyylejä, jotka osoittautuivat lupaaviksi nanolääkkeiden kuljettajiksi. Han- ke jatkuu yhä, mutta tutkimuksen painopiste on siirtynyt Yhdysvaltoihin.
Jan lundell on kemian aineenopettajakou- lutuksen professori, jonka omia tutkimusalu- eita ovat opettajakoulutus ja tietokoneavustei- nen kemia.
– Tutkimme molekyylejä mallintamalla niitä tietokoneella. Yritämme muodostaa, mutta myös muokata molekyylejä hallitusti. Viime aikoina olen tutkinut, miten etikkahappomolekyylit vuoro- vaikuttavat keskenään.
Tietokoneavusteisilla mallinnuksilla voidaan ennustaa asioita ennen kuin mennään laboratorioon.
– laskennallinen kemia ennus- taa ja kokeellinen kemia todentaa ennustukset, Rissanen selvittää.
Laitteistot kunnossa
Jan lundellin ja Kari Rissasen mukaan kemian laitoksen tut- kimuslaitteistot ovat nyt niin korkealla tasolla kuin se re- surssien puitteissa on mah- dollista.Suomen Akatemi- an asettama arviointipanee- li nosti laitoksen Suomen kärkikastiin, ja yliopiston
omassa tutkimustoiminnan laatuarvioinnissa laitos ran- kattiin erinomaiselle kansainväliselle tasolle.
– Tilanteemme on erittäin hyvä. laitteemme ovat sellaisessa jamassa, että olemme todella kilpailukykyisiä kansainvälisesti. Meillä on myös päteviä ja innostuneita tutkijoita käyttämään laitteita, lundell ja Rissanen my- häilevät.
– Pystymme päivittämään isoja tutkimuslaitteita.
Saamme esimerkiksi mikroskooppiin yhdistettävän la- serlaitteiston, jolla voimme selvittää kemiallisten reak- tioiden etenemistä. lisäksi rakennetutkimuksiin ja ym- päristöanalytiikkaan on tulossa tänä vuonna uutuuttaan hohtavia tutkimuslaitteistoja.
Raimo Alénilla on kädessään näyte biomassapohjaisesta pyrolyysiöljystä eli nesteytetystä puusta. – Tutkimme pyrolyysiöljyä jonkin verran, mutta näin suurta määrää emme pysty tuotta-
maan, hän kertoo.
Kemian laitos on uudistanut kuluvana vuonna sekä ope- tuksensa että opettajakuntaansa. Opetus nähdään tutki- muksen ohella niin tärkeänä, että se kuuluu laitoksen uu- siin vahvuusalueisiin.
Aiemmin opetus ja tutkimus olivat vähemmän sidok- sissa toisiinsa. Nyt tutkimus ja opetus liittyvät saumatto- masti yhteen ja vahvistavat toisiaan.
– luonnontieteissä opetusta on usein pidetty pakolli- sena puolena, kun pitää tehdä tutkimusta. Olemmekin nähneet paljon vaivaa sekä tieteellisesti että pedagogises- ti pätevien opettajien löytämiseksi, kemian laitoksen joh- taja, kemian aineenopettajakoulutuksen professori Jan Lundell kertoo.
laboratorio-opetus vahvistuu entisestään, ja sitä tuke- maan on rekrytoitu neljä uutta yliopistonopettajaa. la- boratoriotyöt on kohdennettu erityisesti niille opiskeli- joille, jotka jatkavat kemian aine- ja syventäviin opin- toihin.
Monipuolisella ja laaja-alaisella opintotarjonnalla tue- taan tulevaisuuden kemian osaajien koulutusta. Työelä- mäyhteyttä painotetaan erityisesti ensi keväänä alkaval- la kaikille kemian maisteriopiskelijoille pakollisella työ- elämätaitojen kurssilla.
Perusopinnoissa keskitytään kemian ilmiöihin ja kä- sitteisiin sekä kemian opiskelun motivointiin. Perusope- tukseen onkin liitetty kokonaan uusi, Suomessa ainutlaa- tuinen kurssi elinympäristön kemiasta – maasta, ilmas- ta, vedestä ja energiasta. Kurssin avulla halutaan saada opiskelijat innostumaan kemiasta. lisäksi kurssi tarjoaa näkökulman siihen, mihin kemiaa tarvitaan.
Ajatus tutkivasta opettajasta
Kemistien lisäksi laitokselta valmistuu kemian opettajia.
Opiskelijat suuntautuvat aineenopettajakoulutukseen jo opintojen alusta. Erityisesti maisterivaiheessa on erikois- kursseja, joissa yhdistyvät kemian ja kemian opetuksen osaaminen.
Kemian opetuksesta potkua tulevaisuuteen
teksti anna-maija tuuliainen, kuva marianne laapio
13
Jyväskylän yliopiston lehti TiedoNJyvä Kansainvälinen kemian vuosi 2011, jonka
tarkoituksena on tuoda esille kemian saa- vutuksia ja merkitystä elinympäristömme kehittymiselle, näkyy myös Keski-Suomes- sa.Tähtikemiaa ja muita avaruuden ihmei- tä -teemalla Nyrölän Kallioplanetaarios- sa keväällä järjestetty juhlavuoden paikal- listapahtuma houkutteli paikalle yli tuhat tähtikemiasta kiinnostunutta. Tapahtu- maohjelmaan kuului muun muassa luen- toja, taikatemppuja, työpajoja sekä piirus- tuskilpailu.
Kesäkuussa Jyväskylässä järjestettiin yh- distetty Synteettisen kemian jaoston kevät- tapaaminen ja Kansallinen NMR-Sympo- sium. Konferenssissa kuultiin useita kata-
lyyttisen asymmetrisen synteesikemian, supramolekyylikemian sekä kiraalisen ja kiinteän tilan NMR-spektroskopian huip- puasiantuntijoita, posterinäyttelyitä ja va- paa-ajan ohjelmaa unohtamatta. Tapahtu- man yhteydessä Jyväskylän yliopiston or- gaanisen kemian professori Erkki Koleh- maiselle luovutettiin Suomalaisten Kemis- tien Seuran ansiomitali ja TkT Antti Poh- jakalliolle Synteettisen kemian jaoston vuoden 2011 julkaisupalkinto. Tapahtuma keräsi yhteensä lähes 180 osallistujaa.
Syksy jatkaa juhlavuoden tapahtumatar- jontaa. Tervetuloa mukaan!
Elina Sievänen Lisää juhlavuoden tapahtumia:
www.kemia2011.fi – Opettajalinjalaisistamme käytännössä kaikki työllis-
tyvät, ja työnantajat arvostavat laajaa kemian opetuksen osaamista ja käytännön valmiuksia, lundell sanoo.
laitoksen erikoisuus on tietokoneavusteisen kemian kurssi opettajaopiskelijoille, jotka valmistuttuaan voi- vat hyödyntää tietokoneavusteista mallinnusta ope- tuksessa.
Toinen erikoisuus on koko tiedekunnan laajui- nen luonnontieteiden tutkimusmenetelmien kurs- si opettajaksi opiskelevien graduvaiheessa. Kurs- silla keskitytään opetuksen vaikuttavuuden tutki- mukseen.
– Opettajalinjalta halutaan saada opetuksen ja tieteen näkökulmat yhdistäviä graduja. Tämä liit- tyy laajempaan ajatukseen tutkivasta opettajasta, joka haluaa kehittää koko ajan omaa opetustaan ja tietää, miten hänen oppilaansa oppivat, lun- dell kertoo.
Uusia tutkimustuloksia sovelletaan heti kemian opetuksen kehittämisessä niin kouluissa, opetta- jankoulutuksessa kuin yliopisto-opetuksessakin.
Kansainvälinen kemian vuosi näkyy myös
Keski-Suomessa
istoCkphoto
Yläkouluikäiset tutkivat luontoa ja ratkaisivat kuvitteel- lisen rikoksen kolmepäiväisellä tiedeleirillä Konneveden tutkimusasemalla kesäkuussa. Kemian laitoksen järjes- tämälle luonnontieteelliselle kesäleirille osallistui reilut kaksikymmentä luonnontieteestä ja luonnosta innostu- nutta yläkouluikäistä nuorta.
leiriläiset tekivät paljon kokeita ulkona luonnos- sa. He kaivoivat maaperänäytteitä ja tutkivat niistä esi- merkiksi maaperän kerroksia, kosteutta ja happamuut- ta. Konneveden kesäisestä järvivedestä he tutkivat muun muassa näkösyvyyttä, happamuutta, lämpötilaa ja happipitoisuutta. Veden lämpötila ja happipitoisuus määritettiin eri syvyyksistä otetuista näytteistä.
Rikospaikkatutkimuksessa nuoret ratkoivat kuvitteel- lisen murhan johtolankojen ja yläkouluikäisille soveltu- vien kemiallisten analyysien avulla. Rikospaikkatutki-
muksen ideoivat ja suunnittelivat kemian opiskelijat. Tie- deleirillä rikospaikkatutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa, mutta kemian laitokselle suunnatuilla oppilasvie- railuilla niitä on tehty aiemminkin.
Oppilaat saapuivat rikostutkijan roolissa rikospaikal- le, kuulivat rikospaikalla tapahtuneesta, saivat taustatie- toja poliisin epäilemistä henkilöistä, saivat rikospaikalta todistusaineistoa mukaansa ja analysoivat todistusaineis- toa kemiallisilla menetelmillä.
Analyysien perusteella selvitettiin, kuka epäillyistä oli syyllinen. Murhamysteerin yksityiskohtia ei tässä paljas- teta, koska rikospaikkatutkimus saattaa olla myös tulevi- en kesäleirien ohjelmassa.
Kemian tutkimusten ohella leiriläiset pyydystivät tut- kimusaseman maastosta hyönteisiä hyönteisloukun avul- la. loukkuun yön aikana eksyneitä hyönteisiä tunnistet- tiin mikroskooppien avulla.
leirin päätteeksi leiriläiset kilpailivat joukkueina leirin aikana opittua kertaavilla rasteilla ja rakensivat annetuis- ta tarvikkeista aurinkokeittimen.
luonnossa toimiminen mahdollisti keskustelut ympä- ristön merkityksestä ja ihmisen toiminnan vaikutukses- ta ympäristöön.
Tutkimusaseman suomalainen järviluonto tarjosi nuo- rille epämuodollisen oppimisympäristön, jossa ympäris- tön tilasta oli luontevaa jutella.
Tiedeleirin avulla luonnontieteistä kiinnostuneet nuo- ret saivat kokemuksia luonnontieteellisistä tutkimuksis- ta. leiriläiset antoivat innostunutta palautetta.
Tiedeleiri on vuosittain kesäkuun alussa järjestettävä nuorten toiminnallinen tapahtuma. leiriä markkinoi- daan yläkouluikäisille Keski-Suomen alueen yläkoulu- jen ja MAOl Keski-Suomen kautta.
Konneveden luonnontiedeleirit ovat hyvä esimerkki Keski- Suomen LUMA-keskuksen (LUMA-KS) toiminnasta.
Keski-Suomen LUMA-keskuksen avajaisia vietettiin tam- mikuussa. Toiminta käynnistyi vierailuilla alakouluihin, ja kemian laitos myös vastaanottaa koululaisryhmiä tutustu- miskäynneille.
Luonnontieteiden oppimisen ja opetuksen tueksi LUMA- KS järjestää myös lukiolaisten laboratoriokurseja, tiedepäiviä ja abitapahtumia. Keskus lisää suuren yleisön, tutkijoiden ja päättäjien tietoisuutta LUMA-aineista ja niiden merkitykses-
tä. Yritysten jakoulujen kanssa viritellään yhteistyötä.
LUMA-KS on matemaattis-luonnontieteellisen tiedekun- nan koordinoima kehittämishanke, jonka tarkoituksena on edistää ja motivoida luonnontieteiden ja matematiikan op- pimista, opiskelua ja opetusta. Keskuksen toimipiste sijait- see kemian laitoksella.
Keskusta johtaa professori Jan Lundell, ja sen projekti- koordinaattoreina kemian laitoksella työskentelevät Piia Pölkki ja Pirjo Häkkinen (Häkkisen haastattelu sivulla 17).
www.jyu.fi/luma
teksti ja kuva Jouni välisaari
Tiedeleiriläiset murhatutkimuksissa Konnevedellä
Keski-Suomen LUMA-keskuksella vauhdikas alku
Leiriläiset etsivät maaperänäytteitä lähimaastosta.
15
Jyväskylän yliopiston lehti TiedoNJyvä Professori Hannu Häkkisen tutkimusryhmän kulta-
nanopartikkelihanke on saanut kansainvälistä huomi- ota jo useamman vuoden ajan.
Ryhmän tekemät onnistuneet laskennalliset ennus- tukset partikkelien atomirakenteelle ja ominaisuuk- sille ovat johtaneet yhteistyöhön useiden ulkomaisten kokeellisten ryhmien kanssa. Jyväskylä on tullut tun- netuksi myös Häkkisen vuonna 2008 aloittaman uu- den, alan erikoisosaajille suunnatun kansainvälisen symposiosarjan kautta.
Ryhmän laskennallisia tutkimuksia on julkaistu useissa johtavissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa.
Tutkimustuloksista kiinnostuivat myös lukuisat kan- sainväliset tiedotusvälineet. Suomalaiset sanomaleh- det eivät kuitenkaan ole läpimurtoon tarttuneet.
– Aihe on kuitenkin aika vieras sanomalehtien tie- deuutistenkin toimittajalle ja on haasteellista kansan- omaistaa asioita esimerkiksi kymmenen minuutin pu- helinkeskustelun aikana siten, että toimittaja innostuu kirjoittamaan juttua, Häkkinen aprikoi.
Kultananopartikkelihankkeen kaltaisen tutkimuk- sen popularisointi ei ole helppoa. Miten Häkkinen se- littäisi «Pihtiputaan mummolle», mitä ryhmä tutkii?
– Siinäpä se haaste onkin! lyhyesti: tutkimme, mi- ten vain muutamasta kymmenestä tai sadasta metalli- atomista kokoonkeitetyt nanometrien kokoiset metal- lipartikkelit toimivat, eli millaisia ominaisuuksia niil- lä on ja voiko niitä mahdollisesti hallitusti säätää ja muuttaa ihmiselle hyödyllisin sovelluksiin sopiviksi.
Tuotamme vain pohjatietoa, emme työskentele suo- raan sovellusten parissa.
Tutkimushanke on sittemmin laajentunut myös kokeelliseksi tutkimukseksi. Kemi- an laitokselta mukana ovat professori Maija Nissisen ja professori Mika Pet- terssonin ryhmät, ja hankkeen paris- sa urakoi kaikkiaan noin 15 tutkijaa.
Kullan lisäksi ryhmät tutkivat myös hopea- ja kuparipartikkeleita.
Häkkinen toivoo tutkimuksen tuot- tavan pohjatietoa esimerkiksi ho- peapartikkelien antibaktee- risten ominaisuuksien hyö- dyntämiseen sovelluk- sissa ja kultapartikke- lien parempaan hyö- dyntämiseen syövän täsmähoidossa.
– Jos syöpäsolujen hallittu tappaminen kultapartikkelien avul- la joskus realisoituu hy- väksytyksi syöpähoidon muodoksi, sitten asia kos- kettaakin jo aika monia ih- misiä!
Kultananopartikkelit
kansainvälisessä kärjessä
Hannu Häkkinen pitelee kädessään mallia kultapartikkelista, jonka pinnalla on rikkiä ja hiiltä sisältäviä, kultaa suojaavia molekyylejä.
teksti anna-maija tuuliainen, kuva petteri kivimäki
Päämäärätietoinen, ahkera, sinnikäs. Nämä sanat kuvaa- vat hyvin Minna Luostarista, patenttiasianajajana Brys- selissä toimivaa orgaanisen kemian tohtoria. Pitkät työ- päivät, tiuhat työmatkat ja ensi keväänä häämöttävät tiu- kat asianajotentit eivät unelma-ammattinsa löytänyttä luostarista hirvitä.
– Olen edennyt kohti haluamaani uraa vaikeidenkin ratkaisujen kautta mutta nyt tiedän löytäneeni oikean ammatin, joka sopii minulle ja josta nautin, luostarinen iloitsee.
Jyväskylässä kasvanut luostarinen aloitti Englannissa viettämänsä välivuoden jälkeen yliopisto-opinnot vuon- na 1995. lääketieteellisen ovet Turussa eivät avautuneet, mutta pääsy Jyväskylän yliopistoon antoi mahdollisuu- den erikoistua orgaaniseen kemiaan. Sivuaineiksi vali- koituivat epäorgaaninen kemia, biokemia, tietotekniik- ka, tilastotieteet ja johtaminen. Alusta saakka luostari- nen tähtäsi tohtorin tutkintoon, ja väitöskirja valmistui vuonna 2002, vain reilut seitsemän vuotta opintojen aloi- tuksesta.
– Opiskeluaika oli mielenkiintoista! Vaikka vietin ai- kaani tiiviisti luennoilla ja laboratorioissa, tutustuin eri- laisiin ihmisiin, joista osa on yhä ystäviäni, kertoo luos- tarinen.
Tohtoriksi valmistuttuaan luostarinen päätti hakeu- tua teollisuuden palvelukseen. Suomesta ei töitä löyty- nyt, joten hän kokeili onneaan ulkomailla. Tie vei Sak- saan Roche Diagnosticsille lääketieteellisen kemian tut- kijaksi rintasyöpätutkimukseen.
– En ole katunut ulkomaille lähtöäni. Suomessa tus- kin olisi ollut mahdollista nähdä ja kokea lyhyessä ajassa näin paljon, luostarinen arvelee.
Isossa yrityksessä työskentely tarjosi myös aitiopaikan erilaisten uravaihtoehtojen näkemiseen. Yliopisto-opin- noista tämä näkökulma uupui.
Kiinnostavasta työstä huolimatta luostarisen mieles- sä alkoi kyteä ajatus toisenlaisesta urasta, ja hän muut- ti lontooseen lukemaan lakia tähtäimessään patenttiasi- anajajan työ.
– Työskentelin lääke- ja biotieteellisten tutkimusoh- jelmien parissa, kunnes parinsadan hakemuksen ja lu- kuisten haastattelujen jälkeen löysin nykyisen työni As-
sociate Patent Ad- visorina Procter &
Gamblella Brysse- lissä, kertoo luos- tarinen.
Monipuolisen työn haasteena on pysyä ajan tasal- la teknologiassa ja laissa. luostarisen vastuulla ovat yri- tyksen lemmik- kieläintuotteiden sekä kodin kovien pintojen pesuai- neiden Euroopan patentti- ja sopi- musasiat.
– Tohtorin tut- kintoni avasi tä-
män mahdollisuuden. Suurten yritysten hakiessa osaajia tutkinnon erikoisala ei välttämättä ratkaise, vaan väitös- kirja katsotaan osoitukseksi kyvystä itsenäiseen työsken- telyyn, uuden oppimiseen ja projektien loppuun viemi- seen, muistuttaa luostarinen.
Opiskelijoita luostarinen evästää avoimin mielin har- kitsemaan erilaisia uravaihtoehtoja ja etsimään mahdol- lisuuksia myös ulkomailta.
– Työkokemusta voi jo opiskeluaikana kerryttää yri- tysten harjoitteluohjelmissa. Olkaa valmiita kovaan kil- pailuun ja tekemään valtavasti töitä!
Onneksi elämään mahtuu muutakin kuin työntekoa.
Vapaa-aikansa luostarinen viettää kumppaninsa kans- sa laitesukelluksen ja valokuvauksen parissa. Myös ruu- anlaitolle, kirjallisuudelle ja matkustamiselle hän nipis- tää aikaa.
– Viihdyn puolisoni lapsuusmaisemissa Barcelonassa, ja Dubaihin voisin matkustaa aina uudestaan. lempikau- pungissani lontoossa käyn tapaamassa siskojani ja Jyväs- kylässä vanhempiani. Uusi asuinpaikka on haaveissa, jo- ten kenties minut löytää pian Englannista, Saksasta, Es- panjasta tai Sveitsistä, luostarinen vihjaa.
Unelmatyön saavuttaminen vaatii vaivannäköä
teksti ursula kaari, kuva steve alarcon
Maailmalle kotiutunut Minna Luostarinen viihtyy isoissa ympyröissä.
17
Jyväskylän yliopiston lehti TiedoNJyvä Heinäkuussa vuonna 2002
luonnontieteiden opettaja Pir- jo Häkkinen oli automatkalla pienten poikiensa kanssa, kun äkkipysäys pimensi kaiken. Elä- mä sai uuden suunnan.
– En itse muista tapahtunees- ta mitään. Minulle on kerrot- tu, että olin ryhmittynyt kään- tymään, kun takana tuleva au- to törmäsi autoomme ja tönäisi sen vastaantulijoiden kaistalle, jossa toinen auto rysähti autom- me perään ja pyöräytti sen katol- leen ojaan, kuvailee Häkkinen.
Häkkistä elvytettiin pitkään ja hän heräsi myöhemmin sai- raalassa, jossa hän vietti lopulta yli kolme kuukautta.
Pojat selvisivät lähes vam- moitta, mutta Häkkiselle annet- tiin tyly tuomio: töihin ei olisi enää paluuta. Häkkinen päät- ti toisin.
– Entinen elämä oli pirstalei- na, mutta en halunnut jämäh- tää paikoilleni. Vaikka en aluksi pystynyt puhumaan enkä liik- kumaan, aloitin sinnikkäästi
kuntoutuksen. Uskoin vielä palaavani työelämään, Häk- kinen kertoo.
Koska lääkärit tyrmäsivät paluun opettajan työhön, Häkkinen hakeutui jatkamaan kemian opintojaan van- haan tuttuun Jyväskylän yliopistoon.
– Tulin aikanaan Jyväskylään opiskelemaan heti luki- on jälkeen vuonna 1982. Etsin mieleistäni opiskelupaik- kakuntaa käymällä pääsykokeissa eri puolilla Suomea. Jy- väskylä tuntui heti kotoisalta ja oli itsenäistymisen kan- nalta tarpeeksi kaukana kotoa Kotkasta, siispä päädyin tänne, muistelee Häkkinen.
Häkkinen opiskeli fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa ja tietotekniikkaa ja valmistui aineenopettajaksi vuonna 1989. Opiskeluaikansa hän muistaa värikkäänä ja vauh- dikkaana.
– löysin hyviä ystäviä eri aloilta, ja ainejärjestö Ynnän piirissä pelasin lentopalloa ja otin osaa moniin tapahtumiin.
Opetuksessakaan ei ollut moit- teen sijaa, vaikka elettiin vielä liitutauluaikaa, naurahtaa Häk- kinen.
Työpaikka löytyi jo ennen valmistumista tuntiopettaja- na Voionmaan yläasteelta Jy- väskylästä. Myöhemmin Häk- kinen sai opettajan viran Palo- kasta ja jatkoi opintojaan hiljal- leen työn ohessa.
– Kemian laudaturini val- mistui vuonna 2000. Viiden vuoden ja suuren elämänmuu- tokseni jälkeen palasin kemi- an pariin näyttääkseni itselleni pystyväni vielä oppimaan uut- ta. En ole milloinkaan juuttunut katselemaan taakse vaan suunta on aina ollut eteenpäin. Nyt li- sensiaatin työni on viittä vaille valmis, iloitsee Häkkinen.
Jatko-opintojen myötä Häkki- nen sai idean tutustuttaa alakou- lulaisia kemiaan tuomalla heitä laitokseen vierailulle. Vierailuista tuli nopeasti jokavuoti- nen perinne.
Tämän vuoden alussa kemian laitoksessa käynnistet- tiin Keski-Suomen lUMA-hanke, jonka yhtenä tavoittee- na on antaa alakoululaisille hyviä kokemuksia ja mieliku- via alasta ja osoittaa, miten kemia liittyy arkeemme monin tavoin. Häkkisestä tuli hankkeen projektikoordinaattori.
Paluu työelämään on toteutunut.
– Suunnittelen ja toteutan koululaisvierailuja, joissa oppilaat pääsevät tekemään hauskoja luonnontieteellisiä kokeita, kertoo Häkkinen ja toivoo saavansa jatkaa unel- matyötään.
– Tämä työ on juuri sitä mitä haluan ja mitä koen osaa- vani parhaiten. Tyytyväiset oppilaat ja opettajat ovat pa- ras palkintoni.
Katse aina eteenpäin
teksti ursula kaari, kuva riikka lavaste
Entinen elämä oli
pirstaleina, mutta en
halunnut jämähtää
paikoilleni.
Haetko työpaikallesi reipasta ja osaavaa harjoittelijaa tai työelämävalmennettavaa?
Tarvitsetko tietoa alasi uusimmista
tutkimustuloksista yrityksesi tuotekehityksessä?
Pohditko vaihtoehtoja omalle tai henkilöstösi täydennyskoulutukselle tai tutkimushankkeelle?
Olisiko juuri nyt sopiva aika ottaa opintovapaata ja viimeistellä se pöytälaatikossa
muhiva väitöskirjan raakile?
Näihin ja moniin muihin alumneja askarruttaviin kysy- myksiin löydät vastauksia yliopiston alumnitoiminnasta.
Kannattaa siis tutustua oman opinahjon tarjoamiin tutki- mus-, koulutus- ja työelämäpalveluihin. Yliopisto järjes- tää räätälöityä tilauskoulutusta, pätevöitymiskoulutusta ja tutkintoon tähtäävää opetusta sekä tutkintoa täyden- tävää koulutusta ja jatko-opintomahdollisuuksia. Ura- ja rekrytointipalveluiden avulla tavoitat uusia osaajia, etsit- pä harjoittelijaa, projektin tai opinnäytetyön tekijää tai työntekijää. Samalla voit hyödyntää kansainvälistä opis- kelijaosaamista ja yrityskontakteja ympäri maailman.
Pidäthän yhteyttä myös omaan laitokseesi? Ainelaitok- silla on monenlaista alumnitoimintaa, jossa voit olla mu- kana: vierailuluennot, työelämävalmennus, mentorointi- opinnäytetyöt.
Ainelaitoksilla Sinua palvelevat alumniyhteyshenki- löt, joilta voit kysyä lisää oman alasi alumnitoiminnasta.
Jos haluat tavata opiskeluaikaisia ystäviäsi kasvok- kain, voit järjestää alumnitapaamisen tutussa opiskelu- ympäristössä – yliopisto tarjoaa tilat käyttöösi maksut- ta. Alumnityöllämme vaalimme myös yliopistollisuutta ja yliopiston kulttuuriperintöä. Tästä pitävät huolen mm.
vuosittaiset vuosikurssitapaamiset ja alumniyhdistysten järjestämät tapahtumat.
Jyväskylän yliopiston alumiyhteisöön ovat ter- vetulleita kaikki Jyväskylän yliopistosta valmistu- neet, henkilökunta sekä yliopistossa työskennelleet.
Lisätietoja yliopiston alumnitoiminnasta:
Asta Ruodemäki, 050 361 0979, asta.ruodemaki@jyu.fi
teksti asta ruodemäki, kuva anna-maija tuuliainen
Pidäthän yhteyttä, alumni!
Nyt kannattaa liittyä Alumninetin jäseneksi!
Yliopiston alumnitoiminnasta kiinnostuneille on pe- rustettu oma alumniverkosto osoitteessa: http://
alumninet.jyu.fi. Sivusto on tavoittanut jo lähes tuhat alumnia eri puolelta maailmaa ja toimii tehokkaana yhteydenpidon välineenä alumneille ja yliopistolaisille.
Alumninetin avulla löydät yhdestä osoitteesta tietoa yliopiston tapahtumista, uutisista ja koulutustarjon- nasta. Alumninetin jäsenenä pysyt ajan tasalla yli- opistoystäviesi kuulumisista ja saat uutiskirjeissä mm. kutsun yliopiston vuotuisiin juhliin. Kirjautumalla Alumninetin jäseneksi ja vastaamalla 31.10.2011 mennessä sivuilta löytyvään kyselyyn autat meitä ke- hittämään yliopiston alumnipalveluja entisestään. Sa- malla osallistut arvontaan, jonka palkintoina on useita yliopiston pr-tuotepaketteja!
lauantai 8.10.2011 klo 10 – 14 Kemian laitos, Ylistönrinne, Survontie 9
Lauantain ohjelma on tarkoitettu koko perheen toiminnalliseksi tapahtumaksi, jossa kemia aukeaa uusin ilmein ja uusin mahdollisuuksin.
Tule itse toteamaan, miten kemia on osa hyvää elämää…
VeSinäYTeanaLYYSiT
– tuo oma vesinäytteesi analysoitavaksi HiuSTen HaLKomiSTa
– mitä hiuksista voi tutkia
onKo KaiKKi KuLTaa miKä KiiLTää – korujen aitouden tutkiminen
nanoTiede arjeSSa muKana – pienistä asioista merkittäviä ominaisuuksia
KurKiSTa moLeKYYLien maaiLmaan!
Laboratoriotutkimuksia ja demonstraatioita koko perheelle (yhteistyössä Cygnaeus-lukio ja Jyväskylän ammattiopiston laboratoriolinja)
Kemian TaiKaTemppuja
ensimmäinen näytös klo 10 ja toinen klo 13 Kansainvälisen Kemian Vuoden Keski-Suomen paikallistapahtumana järjestetyn piirustuskilpailun palkintojen jako klo 12.45
perjantai 7.10.2011 klo 12.30 – 16 agora, auditorio 2, mattilanniemi 2
”Kemia tekee elämästä ihmeellistä”
-seminaari kaikille kiinnostuneille
12.30 YLiopiSTopäiVien aVauS:
Kemian LaiToS – KoHTi TuLeVaiSuuTTa professori Jan Lundell, JY/Kemian laitos 13.00 puunjaLoSTuKSen Kemia
– tulevaisuuden vihreä teknologia professori Raimo Alén, JY/Kemian laitos 13.30 niKKeLin VaLmiSTuS ja eLinKaari
laboratorio- ja laatupäällikkö Juha Parkkinen, Norilsk Nickel Harjavalta Oy
14.00 KaHViTauKo
14.30 Kemia – oSa HYVää eLämää johtaja Jussi Kivikoski, TEKES
15.00 äLYKKäiTä moLeKYYLejä – onKo niiTä?
akatemiaprofessori Kari Rissanen JY/Kemian laitos
15.30 KuLTa on KaLLiSTa,
muTTa nanoKuLTa VieLä KaLLiimpaa professori Hannu Häkkinen, JY/Kemian laitos
Iltajuhla kemIan alumneIlle
18.30 – 22.00 agora, raVinToLa piaTTo
Ohjelmassa on mm. vuoden alumnin valinta, Keski-Suomen Kemistiseuran tervehdys, laulumusiikkia, Kamarikuoro Cantinovumin
laulajia sekä vanhojen ja uusien tuttujen tapaamisia. Illalliskortin hinta on 25 euroa.
Kemian laitoksessa 7.– 8.10.2011
ilmoittautuminen ja lisätietoja:
www.jyu.fi/yliopistopaivat
maritta Leinonen, puh. 040 8053 698,maritta.h.leinonen@jyu.fi Leena mattila, puh. 0400 247 976, leena.m.mattila@jyu.fi
www.jyu.fi/yliopistopaivat
Kemia
teKee elämästä
ihmeellistä
Ruuskanen, Esa: Tieteen kolmas me- netelmä. Tieteellisen laskennan kehi- tyshistoria ja innovaatiot Jyväskylän seudulla. (2011) Porvoo. 120 s.
Jyväskylän Kauppalaisseuran lah- joituksella tietojenkäsittelyopin pro- fessuuriksi 1967 oli kauaskantoi- set vaikutukset. Seuran toive oli, että yliopiston piti tuottaa tietotek- niikan osaajia alueen elinkeinoelä- män tarpeisiin. Rehtori Ilppo Simo Louhivaaran työtapa yliopiston vankistamiseksi periytyi hänen op- pilaalleen Pekka Neittaanmäelle.
Ketterä verkostoituminen niin kan- sainvälisten sovelletun matematii- kan tutkijoiden kuin oman maan ja maakunnan elinkeinoelämän na- payritysten kanssa tuotti tulosta.
Esa Ruuskanen kuvaa ICT-pa- radigmaa, tieteellisen laskennan kehitystä ja Neittaanmäen uran vuosikymmeniä kumulatiivisina aaltoina, joiden mainingit vaikut- tavat tänään selviöiltä; haluttiin in- formaatioteknologian tiedekunta, rakennettiin Agora, käynnistettiin EU-tuetut maisterikoulutukset, kansainvälinen kesäkoulu ja pe- rustettiin Agora Center. Sen saa- vutukset Ekapeleineen, liikennesi- mulaattoreineen ja oppimislabora- torioineen eivät innovaatioympä- ristoineen ole Ruuskasen mukaan mitään onnenkantamoisia, vaan
”Jyväskylänkin ihme” perustuu tutkimukseen, oppimiseen ja oi- kea-aikaisiin strategisiin päätök- siin. Juhlakirja tiiviistää sen, mi- ten monissa rooleissa Pekka Neit- taanmäki on toiminut. Professorin sähäkkä toimintatapa toimi malli- na, kun hänen 60-vuotispäivänsä yhteydessä perustettiin Agora Centeriin uusi luovuuslaboratorio, Pekan paja. TV-K
Raimo Alén (toim.): Biorefining of Fo- rest Resources (2011) Porvoo. Paperi ja Puu Oy. 381 s.
Vuonna 2007 ilmestynyttä Paperma- king Chemistry -kirjaa täydentävä te- os esittelee puuraaka-aineen ominai- suuksien ohella monipuolisesti kaikki puulle soveltuvat yleisimmät kemialli- set, biokemialliset ja termokemialliset konversiotekniikat valmistettaessa selluloosaa, uuteaineita, energiaa, ke- mikaaleja, selluloosajohdannaisia se- kä erilaisia komposiitteja.
Tarkastelun pääpaino on asetettu puumateriaalin hyödyntämiseen, mut- ta merkitykseltään kasvavan biotalo- uskonseptin mukaisesti kirjassa huo- mioidaan myös muun biomassan vas- taava hyötykäyttö. Lisäksi nykytietä- mystä vahvistetaan menetelmien ke- hittämiseen liittyvillä historiallisilla nä- kökulmilla.
Raimo Alén on soveltavan kemian professori Jyväskylän yliopistossa.
Suomen Paperi-insinöörit ry luovutti Alénille 13.4. pitämässään vuosiko- kouksessa C.J.Janssonin palkinnon merkittävästä panoksesta oppikirja- materiaalin tuottamisessa.
Aro, Tuija & Laakso, Marja-Leena (toim.) (2011) Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Porvoo. Niilo Mäki Insti- tuutti. 264 s.
Itsesäätely on perusta lapsen sosiaa- listen taitojen ja suhteiden syntymi- selle ja onnistumiselle.
Alle kouluikäisten lasten ja alaluok- kalaisten parissa työskenteleville am- mattilaisille suunnatussa kirjassa ku- vataan itsesäätelytaitojen kehitystä, siihen vaikuttavia tekijöitä ja keinoja tukea lasta. Kirjassa tarkastellaan, miten itsesäätelyn puutteet heijastu- vat lapsen hyvinvointiin, sosiaalisiin taitoihin sekä ryhmässä toimimiseen ja kuvataan keinoja tukea myös van- hempia ja päivähoidon henkilökuntaa.
Tuija Aro on neuropsykologian eri- koispsykologi, tutkija ja lehtori Niilo
Mäki Instituutissa ja Jyväskylän yli- opistossa. Marja-Leena Laakso on Jyväskylän yliopiston varhaiskasva- tuksen, erityisesti lapsi- ja kehitys- psykologian professori.
Työkaluja ammattilaisille lapsen itsesäätelyn tukemiseen
Uusia menetelmiä puunjalostukseen
Pekan paja
kipunoi aina
21
Jyväskylän yliopiston lehti tiedonjyvä Paula Kalaja, Riikka Alanen &
Hannele Dufva (toim.): Kieltä tutkimassa. Tutkielman laati- jan opas. (2011) Helsinki. Finn Lectura. 220 s.
Kieltä tutkimassa on ensim- mäinen suomenkielinen esi- tys, joka keskittyy kielen oppi- misen, opettamisen ja arvioin- nin tutkimuksen kysymyksiin.
Kielikampuksella toimite- tussa kokoomateoksessa tarkastellaan esimerkiksi oppija- kieltä ja sen kehitystä, kielellisen ja ei-kielellisen vuorovai- kutuksen rakentumista vaihtelevissa kielenkäytön ympä- ristöissä sekä oppijaa erilaisten sosiaalisten ja kulttuuris- ten yhteisöjen jäsenenä.
Teos on tarkoitettu perusoppikirjaksi kaikille yliopistojen kandidaatin- ja maisterintutkielmaa tekeville kielten opis- kelijoille mutta se soveltuu myös muille koulutusasteille ja itseopiskeluun.
Opettajille kirja tarjoaa apuvälineen opetuksen suunnit- teluun ja vetämiseen. Kirjoittajat ovat valtaosin jyväskylä- läisiä tutkijoita ja opettajia.
Palonen, Kari & Anthoula Malkopoulou (toim.) Rhetoric, Politics and Conceptual Change (2011) Ateena. Suomen Ateenan-instituutin Säätiö. 109 s.
Kokoomateos perustuu helmi- kuussa 2009 Ateenan Suomi- instituutissa pidettyyn sympo- siumiin, jonka järjesti Poliitti- nen ajattelu ja käsitemuutok- set -huippututkimusyksikkö.
Yksiköllä on säännölliset suh- teet kreikkalaisiin kollegoihin, ja sen jäseninä on kaksi Krei- kan kansalaista.
Ensimmäisen osan kirjoi- tukset käsittelevät retoriikan ja poliittisen ajattelun suhteita, toisessa osassa käsitellään tarkemmin retoriikan ja poliittisten käsitteiden suhteita, ja kolmannen osan teemana on retoriikan merkitys ihmisoi- keuksien ja kansainvälisen politiikan näkökulmista.
Kari Palonen on akatemiaprofessori ja Anthoula Mal- kopoulou valtio-opin tohtori Jyväskylän yliopistossa.
Ensimmäistä kertaa suomeksi Retoriikkaa Ateenasta ja Jyväskylästä
KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Täydennyskoulutusta
• opetus- ja kasvatusala, sosiaali- ja terveysala, esimies- ja johtamiskoulutukset
Maisteriopinnot
• luokanopettajakoulutus, sosiaalityö, tietotekniikka ja kemia Avoin yliopisto
• monipuolinen valikoima Jyväskylän yliopiston oppiaineita
K oKKolan yliopistoKesKus C hydenius
50 vuotta sitten valmistuneet opettajat ryhmäkuvassa yliopiston vanhassa juhlasalissa. Leena Roivainen on alhaalta katsottuna toisessa rivissä neljäntenä oikealla.
Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun keväises- sä juhlatapaamisessa muisteltiin 50 vuoden takaista va- rainhankintatempausta. Itäsuomalaisen osakunnan or- ganisoima opiskelijoiden rahankeräysmatka kulki viikon ajan pitkin Savon rataa.
– Saimme luentovapaata, ja 41 opiskelijaa matkasi tärs- kyjunassa, joka yön aikaan siirtyi aina seuraavaan koh- teeseen. Ensimmäinen etappi oli Pieksämäki, kurssita- paamisen järjestäjiin kuulunut Leena Roivainen kertoo.
– Päivät möimme keväisessä räntäsateessa koivuisia ja tiikkisiä karttakeppejä kaduilla, pankeissa ja liikelaitok- sissa, kuulemma oikein ammattilaisten tyyliin.
Illalla paikallisessa ravintolassa järjestettiin ohjelmal- linen ilta tanssiesityksineen ja lauluineen. Opiskelijoilla oli kvartetti ja oma orkesteri, joka huolehti myös yleises- tä tanssimusiikista – ja taas myytiin keppejä!
Rahaa kertyi kaksi miljoonaa silloista markkaa. Sum- ma lahjoitettiin ylioppilaskunnalle oppilasasuntojen ra- kentamiseen.
– Se oli hohdokasta ja yhteisöllistä aikaa, ja osakunnat toimivat hyvin, Roivainen muistelee.
Nimi ja ääni palauttivat muistot
Vuonna 1961 valmistunut opettajajoukko kokoontui opiskelukaupunkiinsa toukokuun puolivälissä. 50 vuotta sitten valmistui 159 kansakoulunopettajaa, joista tapaa- miseen saapui 65.
– Tunnistamisen helpottamiseksi aloitimme tilaisuu- den nimenhuudolla yliopiston juhlasalissa. Nimi ja ääni palauttivat muistot henkilöistä, Roivainen kertoo.
– Aamuhartaus pidettiin yliopiston pienessä kappe- lissa, eikä Suvivirttä kyseenalaistettu. Olavi Ingmanin koululaulut vanhassa juhlasalissa, ohjelmallinen ilta Ho- telli Albassa ja päätöskahvit Kuokkalan kartanossa loi- vat puitteet menneiden tapahtumien ja sattumuksien rie- mulliseen kertaamiseen. Jopa niin hersyvästi, että moni ehdotti uutta tapaamista 3–5 vuoden kuluttua, Roivai- nen iloitsee.
Juhlatapaamisessa muisteltiin varainhankintatempausta
Kaksi miljoonaa markkaa karttakepeillä
teksti ja kuva Anna-Maija Tuuliainen
Voittoisa lummekuva esillä
luontomuseossa
Suomalaisten luontokuvien parhaimmisto näyttäytyy Keski-Suomen luontomuseossa lokakuussa. Vuoden luontokuvat 2010 -näyttelyssä on esillä kaikkiaan 40 valokuvaa. Suomen Luonnonvalokuvaajat ry:n tuotta- man kiertonäyttelyn kuvat on valittu vuosittaisessa kil- pailussa, jonka tulokset julkistetaan aina kunkin vuo- den lopulla.
Vuoden 2010 Luontokuvaksi on valittu espoolaisen Pekka Tuurin kasvikuva «Kohti valoa». Ensimmäisen kerran Vuoden Luontokuva -kilpailun 30-vuotisessa historiassa voiton vei veden pinnan alta otettu kuva.
Vuoden Luontokuvat 2010 -näyttely Keski-Suomen luonto museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa 5.– 30.10.2011
23
Jyväskylän yliopiston lehti tiedonjyvä
Väitelleet 18.4.– 10.6.2011
29.4.2011 FM Veikko Linko, fysiikka, DNA-based applications in mo- lecular electronics.
29.4.2011 FM Jari Martiskai- nen, fysikaalinen kemia, Electronic energy transfer in light-harvesting complexes isolated from Spinacia olera- cea and from three photosynthetic green bacteria Chloro- flexus aurantiacus, Chlorobium tepidum and Prosthecochloris aestuarii.
6.5.2011 FL Marko Punka- nen, musiikkitera- pia, Improvisational music therapy and perception of emo- tions in music by people with depres- sion.
6.5.2011 KTL Aulis Ylinen, yrittäjyys, Opettajien yrittäjyyskasvatus- valmiudet Etelä- Pohjanmaan lukiois- sa.
13.5. 2011 KTM Kirsi Mukka- la, kansantaloustie- de, Essays on regio- nal development and labor mobility in a knowledge-based economy.
20.5.2011 MSc Nitipon Putta- raksa, fysiikka, De- velopment of MeV Ion Beam Litho- graphy Technique for Microfluidic App- lications.
20.5.2011 TtM Merja Ranta- kokko, gerontologia ja kansanterveys, Outdoor environ- ment, mobility decli- ne and quality of life among older people.
20.5.2011 FM Oula Wich- mann, epäorgaani- nen kemia, Synthe- ses, characterizati- on and structural properties of [O,N,O,X’] ami- nobisphenolate me- tal complexes.
21.5.2011 FM, KTM Tanja Kontinen, yrittäjyys, Internationalization Pathways of Family SMEs.
27.5.2011 FM Eija Pöllänen, gerontologia ja kan- santerveys, Regula- tion of gene expres- sion and steroido- genesis in skeletal muscle of post- menopausal women – with emphasis on the effects of hor- mone replacement and power training.
27.5.2011 FM Maria Ruoho- tie-Lyhty, kasvatus- tiede (OKL), Opetta- juuden alkutaival.
Vastavalmistuneen vieraan kielen opet- tajan toimijuus ja ammatillinen kehit- tyminen.
27.5.2011 KM Katariina So- anjärvi, aikuiskas- vatus, Mitä on am- matillinen nuoriso- työ? Nuorisotyön vil- liä kenttää kesyttä- mässä.
27.5.2011 FM Arja Turunen, etnologia, ’Hame, housut, hamehou- sut! Vai mikä on tu- levaisuutemme?’
Naisen päällyshou- sujen käyttöä kos- kevat pukeutumis- ohjeet ja niissä rakentuvat naiseuden ihanteet suomalaisissa naistenlehdissä 1889–1945.
28.5.2011 KL Anne Partanen, kasvatustiede, `Kyl- lä minä tästä sel- viän´. Aikuisopiskeli- jat koulutustarinan- sa kertojina ja kou- lutuksellisen minä- pystyvyytensä ra- kentajina.
3.6.2011 MA Giovanna Di Rosario, digitaali- nen kulttuuri, Elec- tronic poetry: un- derstanding poetry in the digital envi- ronment.
3.6.2011 LitM Sami Yli-Pii- pari, liikuntapeda- gogiikka, The Deve- lopment of Stu- dents’ Physical Education Motivati- on and Physical Activity: A 3.5-Year Longitudinal Study across Grades 6 to 9.
10.6.2011 FM Aki Ilander, epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, Development of ult- rasound-assisted digestion methods for the determinati- on of toxic element concentrations in ash sample by ICP- OES.
10.6.2011 KM Marjatta Miko- la, kasvatustiede, Pedagogista rajan- käyntiä koulussa – Inkluusioreitit ja yh- dessä oppimisen edellytykset.
10.6.2011 FM Olli Urpanen, kalabiologia ja kala- talous, Spatial and temporal variation in larval density of co- regonids and their consequences for population size esti- mation in Finnish la- kes.
11.6.2011 MSc Aleksandra Zapadinskaya, ma- tematiikka, Genera- lized dimension dis- tortion under Sobo- lev mapping.
15.6.2011 FL, YTM Katri Ha- lonen, kulttuuripoli- tiikka, Kulttuurituot- taja taiteen ja talou- den rajalla.
16.6.2011 MA Katalin Fleisz, hungarologia, Me- dialitás Krúdy Gyula prózájában.
16.6.2011 Szilárd Kovács, musiikkitiede, The Orgelbüchlein as School of Improvisa- tion.
17.6.2011 KTM Anne Eskola, laskentatoimi, Good learning in accoun- ting. Phenomeno- graphic study on experiences of Fin- nish higher educati- on students.
17.6.2011 LL Pirkko Lehto- Salo, psykologia, Koulukotisijoitus – nuorten toinen mah- dollisuus? Mielen- terveyden häiriöi- den, oppimisvaike- uksien ja perheon- gelmien kirjo kehit- tämishaasteena.
18.6.2011 LitM Reijo Bottas, biomekaniikka, Mo- tor Control of Fast Voluntary Elbow Movements: Exerci- se-Induced Muscle Damage and Sore- ness and Learning Interventions.
20.6.2011 MA Katrin Mäg, kasvatustiede, Achievement Goals, Achievement Beha- viours, and Skill De- velopment in the School and Home Context: Their Ante- cedents and Corre- lates.
21.6.2011 FM Kai Tuuri, mu- siikkitiede, Hearing gestures: Vocalisa- tions as embodied projections of inten- tionality in desig- ning non-speech sounds for commu- nicative functions.
6.8.2011 FM Jussi Jyväs- järvi, akvaattiset tieteet, Environmen- tal drivers of lake profundal macroin- vertebrate commu- nity variation - imp- lications for bioas- sessment.
6.8.2011 Lentoupseeri Veik- ko Heinonen, val- tio-oppi, Suomalai- sen turvallisuuspoli- tiikan tila: Suoma- laisen 2000-luvun turvallisuuspoliitti- sen debatin käsite- analyyttinen tarkas- telu.
13.8.2011 FL Jari Martikai- nen, taidehistoria, Käsitettävä taide- historia. Kuvalähtöi- nen malli taidehis- torian opetukseen kuvallisen ilmaisun ammatillisessa pe- rustutkinnossa.
19.8.2011 KM Erika Puro, eri- tyispedagogiikka, Peruskoulun erityis- opetuksen laatu op- pilaiden, huoltajien, koulunkäyntiavusta- jien, opettajien ja rehtorien arvioima- na.
19.8.2011 FM Jarkko Koivu- nen, solu- ja mole- kyylibiologia, Disco- very of α2β1 integ- rin ligands: Tools and drug candida- tes for cancer and thrombus.
Väitelleet 10.6.– 31.8.2011
Täydelliset väitöstiedot, vastaväittäjät ja kustokset:
www.jyu.fi/vaitokset
25
Jyväskylän yliopiston lehti tiedonjyvä
tietoniekkA
Yrittäjyyden julkista tukemista tutkinut Anu Tokila varautui jo ennen väitösti- laisuutta siihen, että hänen kansanta- loustieteen väitöstyöstään sukeutuu kiivas keskustelu.
Tokila tarkasteli tutkimuksessaan julkisen sektorin yrittäjyyteen suuntaa- mia tukitoimia Suomessa vuosina 1988 – 2004.
Hän osoitti, että julkisella tuella voi- daan pidentää yritysten elinaikaa sekä parantaa yritysten menestystä ja yrittä- jien tuloja. Yritystukien myöntämisessä on kuitenkin tehostamisen varaa, ja turhan julkisen tuen osuus aineistossa
oli merkittävä: suuri osa mukana tutkituista hankkeis- ta olisi toteutunut myös ilman julkista tukea.
– Jo nyt saamieni yhteydenottojen ja keskustelu- palstoilla heränneen keskustelun perusteella tutki- mustulokset herättävät ristiriitaisia tunteita. Yritystuil- la on vahvat vastustajansa ja puolustajansa, jotka tul- kitsevat tuloksia haluamallaan tavalla, Tokila kertoi elokuussa.
Eduskuntavaalien jälkeinen keskustelu nosti yritys- tuet julkisen talouden leikkauslistojen kärkeen. Toki-
lan mukaan yritystukien perkaus on otettu esiin hallitusohjelmassa, jonka mukaan tukia suunnataan jatkossa en- tistä selkeämmin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kansainvälistyviin kasvuyri- tyksiin sekä viennin lisäämiseen.
– Väitöskirjan tulosten mukaan juuri pienillä yrityksillä ja riskipitoisilla hank- keilla tuen todellinen määrä on suu- rempi, joten hallitusohjelmassa maini- tun suuntaisia muutoksia yritystukiin näyttäisi olevan tulossa, Tokila arvioi.
Tutkija kertoo saaneensa pääasiassa kiitosta siitä, että joku on tutkinut ai- hetta. Yrittäjät ovat kiinnostuneet tulos- ten taustoista, ja myös tukiviranomaiset ovat ottaneet häneen yhteyttä keskustellakseen aiheesta. Tokila sai myös kutsuja puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin jo en- nen väitöspäivää.
– Tulos ei varmaankaan yllättänyt ketään, vaan nä- mä asiat on jo tiedostettu, mutta muutostoimiin on vaikea ryhtyä. On hyvä huomata, ettei yritystukien myöntämisessä koskaan voida päästä sataprosentti- seen tehokkuuteen, ja tehokkuuden määritelmiä on useita riippuen arvioijasta, Tokila huomautti. TJ
Polemiikkia odotettavissa
26.8. 2011 KTM Anu Tokila, kansantaloustiede, Econometric studies of public support to entrepreneurship.
26.8.2011 FK Tero Turunen, yrittäjyys, Yrittäjyys – mitä se merkit- see? Yrittäjyyden ja sen sukulaiskäsittei- den käyttö koulu- tuksessa, tutkimuk- sessa ja politiikassa 1900-luvun loppupuolelta 2000-luvun alkuun.
27.8.2011 KTM Päivi Patja, yrittäjyys, Perheiden omistamisen muut- tuvat merkitykset – diskurssianalyytti- nen tutkimus per- heiden omistamisen merkityksellistymi- sestä Suomessa vuosina 1976–2005.
27.8. 2011 KM Elina Törmä, kasvatustiede, Tutki- vana opettajana ar- vioinnin olemusta etsimässä. Kerto- mus oppilaan kas- vua tukevan arvioin- nin kehittämisestä yksilöllisenä ja yhteistoiminnallisena prosessina.
31.8. 2011 FM Mikael Mökkö- nen, ekologia ja evoluutiobiologia, Evolutionary con- flicts in a small mammal: behaviou- ral, physiological and genetic diffe- rences between the sexes.
31.8.2011 M.Sc. Karthik Sindhya, tietotek- niikka, Hybrid Evolutionary Multi- Objective Optimiza- tion with Enhanced Convergence and Diversity.
ANNA-MAIJA TUULIAINEN
27
Jyväskylän yliopiston lehti tiedonjyvä
Tiukka aikataulu? Palvelemme parhaiten aikavarauksella.
Pankkipalvelut. Vakuutukset. OPKK-kiinteistövälitys.
Meiltä saat kaikki palvelut saman katon alta!
Ajanvaraukset asiantuntijoille puh. 010 256 5750* tai 010 256 5950* / OPKK. Soita ja varaa neuvotteluaikasi.
Tervetuloa palvelun pariin!
* Puhelu maksaa 0,0828 + 0,0595 e/min tai matkapuhelimesta + 0,1704 e/min.
ti ottaen jokseenkin yhteiskuntakelpoisia ihmisiä, joiden tavoitteet elämässä ovat hyvin linjassa maan hallitusoh- jelman sekä yleisen kansalaismielipiteen kanssa. Mikä- li radikalismia korostetaan kemian kohdalla jatkossakin mediassa liikaa, seurauksena on väistämättä Suomen ul- komaisesta lainasta maksaman koron muutos joko po- sitiiviseen tai negatiiviseen suuntaan pitkällä aikavälillä.
”SANOVAT JOS JOSSAIN huomaa tähdenlennon niin toivoa voit silloin mitä vaan”, linjaa Jenni Vartiainen tuo- reessa listahitissään. Vartiaisen toteamus pitää sinänsä paikkansa, mutta kenenkään on täysin turhaa olettaa, et- tä abstraktilla toiveella ja sen konkreettisella toteutumi- sella olisi mitään tekemistä tähdenlennon fyysisen ha- vaitsemisen kanssa. Vaikuttaako tilanteeseen edes se, että toivoisi ilmakehään syöksyneen taivaankappaleen puto- avan suoraan esimerkiksi mökkinaapurin kukoistavaan perunamaahan? Ei vaikuta.
VOIKO METSIEN perhoskantoja laskea kaatamatta en- sin puita?
TURVALLISUUSSELVITYKSIÄ laaditaan viimeisim- pien tietojen mukaan turhaan ihmisiä taustoittaessa. Tä- mä näkemys on kansallisen turvallisuuden kannalta omi-
tuinen ja äärimmäisen vaarallinen. Yksittäisen turvalli- suusselvityksen tarpeettomuuden voi havaita ainoastaan, kun näkee selvityksen tulokset. Kyseistä näkökulmaa ei lainkaan hyödynnetä esimerkiksi Marttaliiton toimin- nassa, mitä on pidettävä pienenä yllätyksenä.
INTIAANIKESISTÄ puhutaan säätilan yhteydessä ylei- sesti myös sellaisissa maissa, joissa ei ole missään vai- heessa historian aikana ollut intiaaniasutusta. Tämä hä- mää tavallista sääilmiöiden tarkkailijaa ja saa hänet us- komaan faktana täysin perättömiä kulttuurihistoriallisia asioita, mikäli kyseinen ihminen hankkii tietonsa vain internetin välityksellä.
JOS TEILLÄ EI joskus ole muuta tekemistä, miettikää onko Islannin taannoisilla tulivuorenpurkauksilla teke- mistä viime aikoina jälleen Suomeen levinneen tuhka- rokon kanssa.
MBA
• Työn ohessa suoritettava valtakunnallinen 100 opintopisteen laajuinen ohjelma
• Opiskelijan tukena henkilökohtainen opintojen ohjaus ja laaja ohjelmatarjonta
• Opinnot kytketään oman organisaation strategiseen kehittämiseen
• AMBA (Association of MBAs) akkreditoitu MBA-ohjelma Suunnittele omat MBA opintosi www.jyu.fi/mba
ja ota yhteyttä, niin kartoitetaan yhdessä mitä mahdollisuuksia MBA ohjelma Sinulle tarjoaa!
MENESTYKSEN STRATEGIAT
Aloita opinnot Menestyksen Strategiat -ohjelmassa. Menestyksen Strategiat on vaikuttava oppimis ympäristö, jossa jäsennetään yritystoiminnan tulevaisuuden haasteita ja menestystekijöitä.
Tutustu ohjelmaan www.jyu.fi/avance
Ohjelma voidaan liittää osaksi MBA-ohjelmaa tai suorittaa erillisenä kokonaisuutena.
helene.eriksson@jyu.fi, 0400 777 054 tiina.lehtonen@cec.jyu.fi, 040 588 1703 www.facebook.com/avancemba
