Maa- ja metsätalousministeriö MINVAMMM2020-00304ROFallenius Sanna-Helena(MMM)23.06.2020 Viite

(1)

RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 23.06.2020

Viite

Asia

Maatalous- ja kalastusministereiden epävirallinen videokokous 29.6.2020

Puheenjohtajamaa Kroatia järjestää maatalousministereiden neljännen epävirallisen korkean tason videokokouksen 29.6.2020. Suomea edustaa kokouksessa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Puheenjohtajavaltio Kroatia esittelee ministereille edistymisraportin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) asetusten käsittelystä Kroatian puheenjohtajakaudella. Suomi ottaa tiedoksi Kroatian kauden edistymisraportin YMP:n käsittelystä. Suomi kiittää Kroatiaa YMP-uudistuksen edistämisestä vaikeista olosuhteista huolimatta.

Maatalous- ja kalastusneuvosto kuulee puheenjohtajamaa Kroatian tilannekatsauksen kalataloutta koskevien lainsäädäntöehdotusten käsittelystä neuvostossa ja kolmikantaneuvotteluissa. Esillä ovat mm. Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) koskeva ehdotus sekä ehdotus yhteisen kalastuspolitiikan valvontajärjestelmän muuttamiseksi. EMKR ehdotuksen käsittely kolmikantaneuvotteluissa on edelleen kesken ja neuvosto ei vielä ole muodostanut yleisnäkemystään valvontaehdotuksesta. Suomi korostaa EMKR ehdotuksen hyväksynnän kiireellisyyttä ja haluaa varmistaa, ettei kalastukselle vahvisteta suhteettomia valvontamääräyksiä.

Lisäksi komissaari Virginijus Sinkevičius esittelee tiedonantonsa liittyen vuodelle 2021 vahvistettavia kalastuskiintiöitä. Suomi korostaa tarvetta noudattaa kestävää enimmäistuottoa, tieteellisiän neuvoja ja monivuotia suunnitelmia vahvistettaessa kalastuskiintiöitä vuodelle 2021. Komissaari Sinkevičius tuo myös esille ongelman suojeltujen lajien sivusaaliista. Suomi kannattaa tältä osin toimia Itämeren pyöriäisten suojelemiseksi tehokkailla ja vaikuttavilla toimilla. Suomi järjestää tässä tarkoituksessa BALTFISH kokouksen, jossa käsitellään pyöriäistä koskevaa tieteellistä neuvoa ja harkitaan toimia pyöriäisten sivusaaliskuolleisuuden vähentämiseksi.

(2)

Asialista:

MAATALOUS- JA KALASTUSMINISTEREIDEN VIDEOKOKOUS 29.6.2020

Tiedonanto: ”Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa - Tilannekatsaus ja linjauksia vuodelle 2021”

Komission esittely Näkemysten vaihto

Muut asiat

a) Käynnissä oleva lainsäädäntöehdotus (maatalous) Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistus Puheenjohtajavaltion edistymisraportti

b) Käynnissä olevat lainsäädäntöehdotukset (kalatalous) Asetus Euroopan meri- ja kalastusrahastosta (EMKR) Asetus valvontajärjestelmän muuttamisesta

Asetus Kansainvälisen Atlantin tonnikalan suojelukomission (ICCAT) suosituksen toimeenpanosta

Asetusehdotus Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta annetun asetuksen muuttamisesta

Asetus Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) suosituksen toimeenpanosta

Puheenjohtajavaltion edistymisraportti

c) Delfiinien, pyöriäisten ja muiden suojeltujen lajien sivusaalis Komission tiedotusasia

3

6 18

(3)

Maa- ja metsätalousministeriö

PERUSMUISTIO MMM2020-00289

LVO Bondestam Orian 22.06.2020

Asia

Komission tiedonanto: Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa, tilannekatsaus ja linjauksia vuodelle 2021

Kokous

Maatalous- ja kalastusministereiden epävirallinen videokokous 29.06.2020

U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Komissio esittelee maatalous- ja kalastusneuvoston epävirallisessa videokokouksessa 29.6.2020 tiedonantonsa Kohti kestävämpää kalastusta EU:ssa, tilannekatsaus ja linjauksia vuodelle 2021.

Suomen kanta

Suomi ottaa tiedokseen komission esittelyn tiedonannosta.

Suomi kannattaa sitä, että kestävän enimmäistuoton tavoitetta, kalakantoja koskevia monivuotisia suunnitelmia ja tieteellisiä neuvoja noudatetaan vuoden 2021

kalastusmahdollisuuksia koskevien komission ehdotusten antamisessa. Tapauksissa, joissa tieteellistä neuvoa ei ole saatavissa, olisi noudatettava ennalta varautumisen periaatetta.

Pääasiallinen sisältö

Komission 16.6.2020 antaman tiedonannon keskeinen sisältö koskee niitä linjauksia, joita komissio aikoo noudattaa valmistellessaan ehdotuksiaan vuoden 2021

kalastusmahdollisuuksista. Itämeren kalastusmahdollisuuksia koskeva ehdotus annetaan elokuun lopulla, Välimeren ja Mustanmeren vastaavat syyskuun puolivälissä ja Koillis- Atlantin ja Pohjanmeren lokakuun lopussa. Maatalous- ja kalastusneuvosto päättää ko.

ehdotuksista kokouksissaan lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa.

Komissio toteaa, että sen päällimmäinen tavoite on ylläpitää tai saavuttaa kalakantojen hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton kalastuskuolevuudella (Fmsy). Komissio tulee perustamaan ehdotuksiaan velvoittaviin monivuotisiin suunnitelmiin sekä kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n tieteelliseen neuvoon. Komissio käyttää

kalastuskuolevuuden vaihteluväliä lainsäädännön sallimissa rajoissa.

(4)

Itämeren kalakantoja koskevan ehdotuksensa antamisessa komissio tulee noudattamaan monivuotista suunnitelmaa (asetus 2016/1139). Komissio voi käyttää siihen sisältyviä Fmsy yläarvoja ehdotustensa antamiseen, jos tieteellinen neuvo sitä puoltaa ja se on perusteltua kalalajin sisäisten tai kalalajien välisten kielteisten vaikutusten

vähentämiseksi tai suurten TAC vaihtelujen välttämiseksi.

Komissio toteaa lisäksi tiedonannossaan, että kalakantoja hyödynnetään lisääntyvässä määrin tavoitellun Fmsy kalastuskuolevuuden perusteella. Myös EU:n kalastuslaivaston kannattavuus on yleisesti parantunut ja alusten kalastuskapasiteetti on vähentynyt.

Vuoden 2020 kalastuksen kannattavuuden osalta epävarmuutta aiheuttaa

koronapandemian vaikutukset. Monet jäsenvaltiot ovat koronapandemian kielteisten vaikutusten lieventämiseksi toivoneet mahdollisuutta siirtää aiempaa enemmän

käyttämättömiä kiintiönosia hyödynnettäviksi vuonna 2021. Komissio toteaa seuraavansa kalastustoimintaa ja kiintiöiden siirtoja vuodelle 2021 arvioidessaan jäsenvaltioiden esittämiä pyyntöjä jouston nostamiseksi 10 prosenttia suuremmaksi.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Neuvosto päättää kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta SEUT-sopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Käsittely Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentin kantaa ei vaadita.

Kansallinen valmistelu

Kalastusjaosto (EU-17) 22.6.2019 EU-ministerivaliokunta 26.6.2020 Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 26.6.2020 (kirjallinen menettely) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Kalastus kuuluu Ahvenanmaan toimivaltaan. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen edustaja on kalastusjaoston jäsen.

Taloudelliset vaikutukset

Tiedonannolla ei ole välittömiä vaikutuksia EU:n tai valtion budjettiin. Vuoden 2021 kalastusmahdollisuudet vaikuttavat kalastusyritysten ansaintamahdollisuuksiin ja Itämerestä pyydetyn kalan jalostukseen ja tarjontaan. Lohen osalta

kalastusmahdollisuudet vaikuttavat sekä ammatti- että vapaa-ajankalastukseen ja kalastusmatkailu -yrityksiin.

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

Tiedonanto liittyy kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:n 29.5.2020 antamiin tieteellisiin neuvoihin Itämeren kalakantojen TAC:sta vuodelle 2021, joista on annettu valtioneuvoston selvitys E 62/2020 vp.

(5)

Asiakirjat

8871/20 + ADD 1 (COM(2020) 248 final + annex) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, orian.bondestam@mmm.fi, puh. 02951 62494 EUTORI-tunnus

EU/2020/1035

Liitteet Viite

(6)

PERUSMUISTIO MMM2020-00296 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 22.06.2020

Asia

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus - Kroatian kauden edistymisraportti

Kokous

U/E/UTP-tunnus

U 73/2018 vp, UJ 5/2019 vp, UJ 4/2020 vp

Puheenjohtajavaltio Kroatia esittelee maatalous- ja kalastusministereiden epävirallisessa videokokouksessa 29.6.2020 edistymisraportin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) asetusten käsittelystä Kroatian puheenjohtajakaudella. Keskustelua valmisteltiin maatalouden erityiskomitean kokouksessa 22.6.2020.

Aiemmat käsittelyvaiheet

Komissio julkaisi 1.6.2018 lainsäädäntöehdotuksensa uudeksi yhteiseksi maatalouspolitiikaksi (YMP). Komission ehdotus sisältää kolme asetusehdotusta, jotka ovat asetus YMP:n strategisista suunnitelmista (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus), asetus yhteisestä markkinajärjestelystä (markkinajärjestelyasetus) ja asetus YMP:n rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta (horisontaaliasetus).

YMP:n strategiasuunnitelma-asetusta on käsitelty yksityiskohtaisemmin neuvoston horisontaalisten maatalousasioiden työryhmässä. Horisontaaliasetuksen yksityiskohtaisempi käsittely on tehty pääosin neuvoston Agrifin-työryhmässä.

Neuvoston horisontaalisten maatalousasioiden työryhmä on käsitellyt yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää ja ehdollisuuden valvonta- ja seuraamusjärjestelmää koskevia artikloja. Markkinajärjestelyasetusta on käsitelty maataloustuotteiden työryhmässä.

Covid-19 -epidemian vuoksi Kroatia joutui perumaan monet suunnitelluista työryhmäkokouksista ja maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksista. YMP-uudistusta käsiteltiin kuitenkin Kroatian puheenjohtajakauden alussa tammikuun maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa sekä maatalouden erityiskomiteassa (MEK) ja työryhmissä. Loppukaudella ainoastaan MEK on pitänyt fyysisiä kokouksia. YMP- uudistuksen käsittely on hoidettu kirjallisien menettelyiden ja videokokouksien avulla.

Jatkokäsittelyn aikataulu

(7)

EU:n monivuotista rahoituskehyskautta 2021-2027 koskevan ehdotuksen COM(2018) 322 final käsittely on edelleen kesken. Koska rahoituskehystä koskevalla päätöksellä on hyvin keskeinen merkitys yhteisessä maatalouspolitiikassa ja osa maatalouspolitiikan sisältökysymyksistä on sisällytetty neuvottelulaatikkoon, on todennäköistä, että YMP:n uudistuksen lopullisesta sisällöstä voidaan päättää vasta, kun ratkaisu tulevasta rahoituskehyksestä on tehty.

Euroopan parlamentti on aloittanut uudistuksen käsittelyn maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa (AGRI). Valiokunta äänesti mietinnöistä keväällä 2019.

Euroopan parlamentti ei saavuttanut mietinnöistä ensimmäisen käsittelyn kantaansa vaalikaudella 2014-2019, vaan parlamentin kannan viimeistely jäi toukokuun lopussa 2019 valitulle uudelle parlamentille. Myös uudessa parlamentissa vastuuvaliokuntana on maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta.

Asetusehdotusten käsittelyä jatketaan neuvostossa Saksan puheenjohtajakaudella 1.7. – 31.12.2020

Suomen kanta

Alla olevat Suomen kannat asetusehdotuksiin pohjautuvat 9.8.2018 annettuun valtioneuvoston kirjelmään (U 73/2018 vp) sekä 11.7.2019 annettuun U-jatkokirjeeseen (UJ 5/2019 vp) ja 28.2.2020 annettuun U-jatkokirjeeseen (UJ 4/2020 vp).

Komission ehdotusten rahoituksen mitoitukseen otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Kansalliseen talousarvioon liittyvät seikat käsitellään ja niihin otetaan kantaa kansallisessa julkisen talouden suunnitelmassa (JTS) ja talousarvioprosessissa. Toimenpiteiden edellyttämä valtion rahoitus toteutetaan valtiontalouden kehysten puitteissa.

Suomi ottaa tiedoksi Kroatian kauden edistymisraportin YMP:n käsittelystä. Suomi kiittää Kroatiaa YMP-uudistuksen edistämisestä vaikeista olosuhteista huolimatta.

YMP:n strategiasuunnitelma-asetus

Suomi näkee, että Kroatian kauden muutosehdotukset YMP:n strategiasuunnitelma- asetukseen ovat oikeansuuntaisia ja puheenjohtajavaltion ehdotuksissa on otettu huomioon jäsenvaltioiden näkemyksiä.

Suomi korostaa, että YMP:n uudistuksessa tulee huomioida tavoite tukijärjestelmien yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan vähentämisestä sekä toimijoiden että hallinnon näkökulmasta. Suomi pitää tärkeänä, että kansallisten YMP:n strategiasuunnitelmien sisältövaatimukset ja valvontavelvoitteet ovat suunnitelmien hyväksymiseen ja toimeenpanoon liittyvien viivästymien välttämiseksi mahdollisimman aikaisin jäsenvaltioiden tiedossa. Näin ollen Suomi katsoo, että esimerkiksi indikaattorit tulisi olla jäsenvaltioiden tiedossa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa CAP- strategiasuunnitelmaa laadittaessa eikä niitä tulisi antaa komission täytäntöönpanoasetuksella-.

Suomi katsoo, että YMP:n ympäristö- ja ilmastotoimissa jäsenvaltioille tulisi jättää riittävästi joustavuutta, jotta jäsenvaltiot voisivat itse päättää YMP:n strategiasuunnitelmissaan omiin tarpeisiinsa ja olosuhteisiinsa sopivimmat keinot saavuttaa yhteisesti asetetut ympäristö- ja ilmastotavoitteet.

(8)

Suomi kannattaa sitä, että ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus GAEC 9 ei-tuottavien piirteiden vähimmäisosuudesta koskisi pelkästään pellon alaa komission alkuperäisessä ehdotuksessa ehdottaman kaiken maatalousmaan sijaan.

Horisontaaliasetus

Suomi on tyytyväinen edistymisraportissa mainittuihin puheenjohtajavaltion ehdotuksiin.

Suomi pitää tärkeänä. että valvontaa ja seuraamuksia koskevissa säännöksissä sekä niitä koskevissa komission tulkinnoissa kunnioitetaan täysimääräisesti toissijaisuusperiaatetta.

Suomi on pitänyt tärkeänä, että jäsenvaltioille annetaan nykyistä laajempi mahdollisuus päättää valvonnasta ja seuraamuksista.

Suomi ei kannata sitä, että pienet tilat vapautettaisiin ehdollisuuden laiminlyöntien seuraamuksista.

Suomi katsoo, että välillisten henkilötietojen osalta suhde yleiseen tietosuoja-asetukseen tulee ilmaista itse artiklassa, kuten puheenjohtajamaa esittää, eikä esimerkiksi asetuksen johdanto-osassa, jotta tilanne olisi jäsenvaltioiden tiedossa yksiselitteisesti.

Markkinajärjestelyasetus

Suomi voi hyväksyä Kroatian ehdottamat muutosehdotukset markkinajärjestelyasetukseen. Suomelle tärkein muutosehdotus on lantun siirtäminen hedelmä- ja vihannesalan tuotteeksi.

Puheenjohtajavaltion edistymisraportissa (8734/20) todetaan, että YMP:n asetukset muodostavat kokonaisuuden, josta päätetään yhtenä pakettina. Neuvoston yleisnäkemys voidaan muodostaa vasta, kun monivuotisesta rahoituskehyksestä on päästy sopuun.

Puheenjohtajavaltio viittaa edistymisraportissaan myös komission ehdotukseen EU:n elpymissuunnitelmaksi, jonka tavoitteena on tukea koronaviruksen jälkeistä talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä. Osana tätä pakettia komissio ehdottaa muutoksia alkuperäiseen ehdotukseensa YMP:n strategiasuunnitelma-asetukseksi.

Muutokset koskevat lähinnä 16,5 miljardin euron (käyvin hinnoin) lisärahoitusta maaseudun kehittämiseen vuosille 2022-2024.

Puheenjohtajavaltio viittaa edistymisraportissaan myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja siihen liittyviin Pellolta pöytään- ja biodiversiteettistrategioihin.

Puheenjohtajavaltio näkee, että tähän liittyen ja myös lopullinen rahoituskehyssopu huomioiden, jatkotyötä tarvitaan YMP:n ympäristö- ja ilmastonäkökohtien kehittämiseksi.

Uusi toimeenpanomalli

Puheenjohtajavaltio Kroatia jatkoi edeltävien puheenjohtajavaltioiden työtä uuden toimeenpanomallin kehittämiseksi yhä selkeämmäksi ja helpommin toimeenpantavammaksi jäsenvaltioiden hallinnoille. Erityisesti puheenjohtajavaltio keskittyi yksikkömääriin ja muiden kuin pinta-ala/eläinperäisten toimenpiteiden seurannan ja raportoinnin erityispiirteisiin. Puheenjohtajavaltio pyrki selventämään,

(9)

miten tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettely (engl. performance clearance) toimisi ja mitä tietoja vuotuiseen tuloksellisuuskertomukseen sisällytetään.

Puheenjohtajavaltio jatkoi jo edellisten puheenjohtajavaltioiden aloittamaa työtä ei-pinta- ala/eläinperusteisten tukien vaihtoehtoiseksi seurantamalliksi. Työryhmäkeskustelussa pohjana oli nk. malli 1b, jossa komissio käyttäisi tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä jäsenvaltioiden antamaa tietoa hankkeista, joista tukea on maksettu edeltävinä varainhoitovuosina. Tämä malli yksinkertaistaisi vuosittaista tarkastamis- ja hyväksymismenettelyä.

Kroatian kaudella on työstetty myös muita uuden toimeenpanomallin osa-alueita, kuten keskimääräisiä yksikkötukimääriä ja indikaattoreita. Puheenjohtajavaltion mukaan heidän muutosehdotuksensa uudesta toimeenpanosta ovat tasapainoinen kompromissi, jossa toisaalta vastataan jäsenvaltioiden pyyntöihin yksinkertaisemmasta järjestelmästä, mutta samalla huomioidaan, että komission pitää voida hoitaa velvollisuutensa tuloksellisuuden arvioinnin ja tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn suhteen ja huolehtia YMP:n menojen oikeasta käytöstä. Puheenjohtajavaltio korostaa edistymisraportissa myös, kuinka tärkeää jäsenvaltioiden on saada komissiolta mallipohjat YMP:n strategiasuunnitelmaksi ja vuotuiseksi tuloksellisuuskertomukseksi. Mallipohjat auttaisivat jäsenvaltioita strategiasuunnitelmien laadinnassa ja muutoksien tekemisessä jäsenmaiden tietoja seurantajärjestelmiin. Lopullinen kanta tuloksellisuuden tarkastelun (engl. performance review) tiheyteen (joka toinen vuosi vai rahoituskauden keskellä ja lopussa) voidaan ottaa vasta, kun siirtymäkauden pituudesta on sovittu.

Kroatian kaudella jatkettiin työtä myös indikaattoreiden kehittämiseksi. Monet jäsenvaltiot ovat toivoneet indikaattorijärjestelmän yksinkertaistamista, joten Kroatian kaudella oli tavoitteena yksinkertaa järjestelmää ja vähentää hallinnollista taakkaa, mutta samalla huolehtia, että tarvittava määrä tietoa on saatavilla komission tekemää tuloksellisuuden tarkastelua ja YMP:n toimeenpanon valvontaa varten.

Puheenjohtajavaltio ehdottaa, että asetuksen liitteessä XII mainittuja indikaattoreita pitää käyttää tuloksellisuuden tarkastelussa, mutta jäsenvaltiot voivat lisäksi päättää käyttää myös liitteessä I mainittuja indikaattoreita tai muita YMP:n strategiasuunnitelmaan liittyviä indikaattoreita. Muita indikaattoreita voi käyttää seurantatarkoituksiin.

Puheenjohtajavaltion mukaan ehdotus vähentää merkittävästi taloudellisten seuraamusten ja rahoituksen menettämisen riskiä. Ehdotus tarkoittaa myös, että tavoitteet ja välitavoitteet (engl. milestones) tulee asettaa vain tuloksellisuuden tarkastellussa käytettyihin tulosindikaattoreihin. Muut nk. ”seurantaindikaattorit” auttavat jäsenvaltioita seuraamaan toimeenpanoa. Indikaattoreiden määrää ei kuitenkaan ole vähennetty Kroatian kaudella, koska jäsenvaltioilla oli erilaisia näkemyksiä siitä, mitkä indikaattorit tulisi pitää mukana ja mitkä poistaa. Lisäksi uudet nk. seurantaindikaattorit annettaisiin myöhemmin komission täytäntöönpanoasetuksella.

Alakohtaiset toimenpidetyypit

Kroatian kaudella on jatkettu myös alakohtaisten toimenpiteiden työstämistä.

Puheenjohtajavaltio ehdottaa, että muissakin alakohtaisissa toimenpiteissä kuin vain hedelmä- ja vihannesalan ja viinialan toimenpiteisessä voisi hyödyntää yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja (engl. simplified cost options).

Puheenjohtajavaltio myös ehdotti muutoksia toimintaohjelmien suunnitteluun, raportointiin ja tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn niin, että niitä voitaisiin käsitellä toimintaohjelmatasolla eikä toimenpidetasolla. Jäsenvaltiot pitivät yleisesti ehdotusta hyvänä, mutta jatkotyössä tarvitaan vielä käytännön esimerkkejä.

(10)

Lisäksi Kroatia jatkoi Suomen kaudella esillä olleen nk. ”vaihtoehtoisen mallin”

työstämistä. Mallissa laajennettaisiin mahdollisuus myös muille kuin tuottajaorganisaatioille tietyn siirtymäkauden ajan hyötyä alakohtaisista toimenpiteistä.

Lisäksi Kroatian kaudella laajennettiin yhteistyön määritelmää koskemaan myös toimialaorganisaatioita ja tarkennettiin tiettyjä toimenpiteisiin liittyviä tavoitteita jäsenvaltioiden pyyntöjen pohjalta.

Ympäristö- ja ilmasto

Kroatian kaudella jatkettiin Suomen kaudella esillä ollutta nk. yhden prosentin mallin työstämistä. Mallissa ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitukselle olisi yksi yhteinen prosenttiosuus tai kiinteä summa koko YMP:n strategiasuunnitelman rahoituksesta.

Kroatian kaudella keskusteltiin erityisesti, mitä eri toimenpiteitä voitaisiin laskea mukaan, mitkä rahoituslähteet voitaisiin ottaa huomioon ja millaisia lisäsäännöksiä tarvittaisiin prosentin saavuttamisen seuraamiseksi. Jäsenvaltioilla on ollut kuitenkin eroavat näkemykset siitä, millainen mallin pitäisi olla ja lisäksi toimeenpano on koettu hankalana. Näistä syistä puheenjohtajavaltio ei ole sisällyttänyt mallia ehdotuksiinsa, mutta toteaa edistymisraportissa, että jatkotyöhön vaikuttaa myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja on syytä pohtia, onko tarpeen määritellä tarkemmin, mitkä toimenpiteet voidaan laskea mukaan II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimien tavoitteeseen.

Tämän lisäksi Kroatian kaudella tehtiin pieni tarkennus ehdollisuuden hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukseen GAEC9 (ei-tuottavat alat) niin, että sen soveltamisala rajattiin koskemaan vain pellon alaa komission alkuperäisessä ehdotuksessa ehdottaman kaiken maatalousmaan sijaan.

Muut ehdotukset

Puheenjohtajavaltio ehdottaa mm. lisättäväksi YMP:n strategiasuunnitelma-asetukseen kaksi siirtymäkautta koskevaa säännöstä koskien maaseudun kehittämisen tukea ja alakohtaisia ohjelmia. Nämä olivat aiemmin osa siirtymäkauden asetusta. Lisäksi jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus määritellä maaseutualue ja investointeihin ehdotetaan mahdollisuutta ei-tuotannolliselle investoinnille, joilla voidaan suojella kasvustoa villisioilta tai muilta eläimiltä. Puheenjohtajavaltio on myös edelleen parantanut asetusten kieltä.

Horisontaaliasetuksen osalta tilanne on vakaa. Itävallan, Romanian ja Suomen kaudella tehdyt muutosehdotukset ovat laajalti hyväksyttyjä. Asetus on osa YMP:n uudistuksen kokonaisuutta ja näin ollen sen lopullinen hyväksyminen riippuu monivuotisesta rahoituskehyksen sovusta ja sitä kautta koko YMP:n uudistuksen paketin hyväksymisestä. Horisontaaliasetuksen monet säännökset ovat kiinteässä yhteydessä YMP:n strategia-asetuksen säännöksiin.

Muutamia yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän (IACS) ja ehdollisuuteen liittyvien valvontajärjestelmän ja hallinnollisten seuraamusten yksityiskohtia on täsmennetty Kroatian kaudella. Esimerkiksi linkkiä yleiseen tietosuoja-asetukseen on selvennetty. Lisäksi tasapuolisuuden nimissä ehdotetaan ehdollisuuden artikloista poistettavaksi aiempien puheenjohtajavaltioiden ehdotus siitä, että pinta-alamonitorointia toteutettaessa hallinnollisia seuraamuksia sovellettaisiin vain niihin tuensaajiin, jotka on valittu ehdollisuuden 1 %:n valvontaotantaan. Jäsenvaltiot, jotka käyttävät pinta- alamonitorointia, voisivat kuitenkin soveltaa alempia hallinnollisia seuraamuksia kuin

(11)

muutoin. Jäsenvaltiot voivat myös soveltaa nk. standardivähennystä kolmen peräkkäisen vuoden vähempimerkityksissä rikkomuksissa, joista ei normaalisti tulisi seuraamuksia.

Jäsenmaille ehdotetaan edelleen mahdollisuutta soveltaa pienille tiloille yksinkertaistettua valvontajärjestelmää ja sitä, että niille ei tarvitse määrätä ehdollisuuden hallinnollisia seuraamuksia muutoin kuin vakavissa laiminlyönneissä. Pienten tilojen kokorajaa ehdotetaan jäsenvaltioiden päätettäväksi.

Edistymisraportissaan Kroatia vahvistaa näkemyksensä, jonka mukaan horisontaaliasetuksen Suomen puheenjohtajakauden yhteenvedossa (asiakirja 14465/19) esitetty kuvaus avoimista sekä myöhemmin vahvistettavista asioista pitää edelleen paikkansa. Asiakirjan 14465/19 mukaan näihin avoimiin asioihin lukeutuvat mm. uuteen toimeenpanomalliin ja sen toimintaan keskeisesti liittyvät kysymykset sekä komission delegoituja valtuuksia koskevat muotoilut ja niiden rajaus.

Covid-19 -epidemian vuoksi ainoa maataloustuotteiden työryhmän kokous peruttiin, mutta puheenjohtajavaltio konsultoi jäsenvaltioita kirjallisessa menettelyllä ehdottamistaan teknisistä muutoksista yhteisen markkinajärjestelyn asetukseen.

Markkinajärjestelyasetuksen tilanne on yleisesti vakaa ja jäsenvaltiot ovat olleet pitkälti tyytyväisiä edeltävien puheenjohtajavaltioiden tekemään työhön.

Kirjallisen menettelyn kommenttien perusteella puheenjohtajavaltio teki mm. teknisiä muutoksia Brexitiin liittyen ja täsmensi tuottajaorganisaatioita koskevia artikloita YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen muutosten seurauksena. Puheenjohtajavaltio myös täsmensi maataloustuotteiden listausta markkinajärjestelyasetuksen liitteessä I vastaamaan paremmin tuotannon ominaisuuksia ja kulutustottumuksia. Tässä yhteydessä Suomelle tärkeä lanttu siirrettiin rehukasveista hedelmä- ja vihannesalan tuotteeksi.

Lisäksi Liettua lisättiin viiniä tuottavien maiden listaan.

Yleistä ehdotuksesta

Asetusehdotusten pääasiallinen sisältö on kuvattu tarkemmin valtioneuvoston U- kirjelmässä (U 73/2018 vp)

YMP:n strategiasuunnitelma-asetus sisältäisi yleiset ja erityiset säännökset Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston käytöstä YMP:n tavoitteiden toteuttamiseksi sekä siihen liittyvistä indikaattoreista.

Asetus koskisi ympäristön, ilmaston, kansanterveyden, eläin- ja kasviterveyden sekä eläinten hyvinvoinnin suojaamisen perussäännöksiä, suorien tukien toimenpiteitä ja maaseudun kehittämisen toimenpiteitä. Asetusehdotuksessa kuvataan myös strategiasuunnitelman sekä tavoitteiden täyttymisen seurannan ja arvioinnin rakenne.

Strategiasuunnitelma muistuttaisi rakenteeltaan paljon nykyisiä maaseudun kehittämisohjelmia, mutta komissio korostaa, että strategiasuunnitelmat olisivat yksinkertaisia ja tiiviitä eikä aiemmin maaseudun kehittämisohjelmissa vaadittuja yksityiskohtia enää tarvittaisi. Maaseudun kehittämisohjelmiin tällä hetkellä liittyvät seurannat, seurantakomiteat, maaseutuverkostot, vuosikokoukset, vuosikertomukset ja arvioinnit laajenisivat koskemaan nyt koko YMP:a.

(12)

Jäsenvaltion olisi laadittava sekä maatalouden suorat tuet, maaseudun kehittämistoimen- piteet ja alakohtaiset tukiohjelmat kattava YMP:n strategiasuunnitelma, jonka komissio arvioisi ja hyväksyisi. Suunnitelman tulisi kattaa maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettavat toimet asetusehdotuksen 6 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä erityistavoitteita ovat:

a) annetaan tukea riittävien maataloustulojen ja maatilojen selviytymiskyvyn varmistamiseksi koko unionin alueella, jotta saataisiin parannettua elintarviketurvaa;

b) parannetaan markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä mukaan lukien kiinnittämällä enemmän huomiota tutkimukseen, teknologiaan ja digitalisointiin;

c) parannetaan viljelijöiden asemaa arvoketjussa;

d) edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa;

e) edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman tehokasta hoitoa;

f) edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja se-kä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia;

g) houkutellaan alalle nuoria viljelijöitä ja helpotetaan yritystoiminnan kehittämistä maaseutualueilla;

h) edistetään työllisyyttä, kasvua, sosiaalista osallisuutta ja paikallista kehitystä maaseutualueilla, myös biotalouden ja kestävän metsänhoidon alalla;

i) parannetaan tapaa, jolla EU:n maatalous vastaa ravintoa ja terveyttä koskeviin uusiin yhteiskunnan vaatimuksiin, mukaan lukien turvallinen, ravitseva ja kestävän kehityksen mukainen ravinto, elintarvikejäte sekä eläinten hyvinvointi.

Suunnitelman tulisi perustua kansallisesti tehtyyn vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analysointiin ja sen pohjalta tehtyyn kansallisten tarpeiden ja toimenpiteiden määrittelyyn. Jäsenvaltion valitsemia toimenpiteitä koskevat kansalliset tavoitteet olisi määriteltävä hyödyntäen EU:n yhteisiä tulosindikaattoreita.

Asetusehdotuksessa ympäristö- ja ilmastotavoitteet olisi määritelty nykyistä ohjelmakautta vaativammiksi. Suunnitelman rakenne olisi tarkoin säädetty, ja suunnitelmaa laadittaessa olisi huolehdittava sidosryhmien kuulemisesta.

Suunnitelman olisi katettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välinen ajanjakso.

Ehdotuksessa on kuvattu YMP:n yhdenmukaisuus muiden politiikkojen kanssa. Yhteydet ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan, terveyspolitiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja tutkimuspolitiikkaan on tunnistettu.

Asetusehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa edellytykset, joita sovelletaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoitukseen. Sen lisäksi ehdotus kokoaa yhteen yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä tekijöitä, kuten jäsenvaltion hallinto-järjestelmälle asetettavat vaatimukset ja yhteisiä säännöksiä, kuten komission suorittama tilien tarkastaminen ja hyväksyntä sekä tukitoimenpiteiden hallinto ja valvonta. Valvonnan osalta asetus kattaisi yleiset säännökset, yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, kaupallisten asiakirjojen, ehdollisuuden ja komission jäsenvaltioihin kohdistamien tarkastusten perussäännökset.

(13)

Komissio ei ehdota merkittäviä muutoksia yhteistä markkinajärjestelyä koskevaan asetukseen (EU) N:o 1308/2013. Yhteisen markkinajärjestelyn mukaiset interventiotoimenpiteet tulisivat säilymään nyt käsiteltävänä olevassa asetusehdotuksessa ennallaan.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 ja 43 artiklan 2 kohta siltä osin kuin on kyse YMP:n strategiasuunnitelma- asetuksesta.

Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 ja 43 artiklan 2 kohta siltä osin kun on kyse horisontaaliasetuksesta.

Ehdotuksen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 43 artiklan 2 kohta, kun kyse on yhteistä markkinajärjestelyä koskevaan asetukseen (EU) N:o 1308/2013 tehtävät muutokset.

Kun kyseessä on ovat asetuksiin (EU) N:o 1151/2012 ja (EU) N:o 251/2014 tehtävät muutokset on oikeusperustana SEUT-sopimuksen 114 artikla ja 118 artiklan ensimmäinen alakohta. Asetukseen (EU) N:o 228/2013 tehtävien muutosten osalta oikeusperustana on 43 artiklan 2 kohta ja 349 artikla sekä asetuksen (EU) 229/2013 osalta 43 artiklan 2 kohta.

Asetusehdotukset käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Euroopan parlamentin kanssa.

Neuvostossa päätökset tehdään määräenemmistöllä.

Euroopan parlamentin mietintöjen laatimisesta vastaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI). YMP:n strategiasuunnitelma-asetuksen osalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden valiokunnalla (ENVI) on erityinen asema lausunnonantajina toimivien valiokuntien joukossa, sillä se on niin sanottu yhteistyöhön osallistuva (associated) valiokunta. Tietyissä tilanteissa yhteistyöhön osallistuva valiokunta voi jättää muutosehdotuksia suoraan täysistunnon käsiteltäväksi.

AGRI-valiokunta äänesti mietinnöistä keväällä 2019. Mietintöihin sisältyvät tärkeimmät muutosehdotukset on kuvattu U-jatkokirjeessä (UJ 5/2019 vp).

Euroopan parlamentti jatkaa asetusehdotusten käsittelyä vuoden 2019 valiokuntamietintöjen pohjalta. Tavoitteena on äänestää mietinnöistä lokakuun 2020 täysistunnossa. Uudella vaalikaudella YMP:n strategiasuunnitelman mietinnön laatijana toimii saksalainen Peter Jahr (EPP), horisontaaliasetuksen mietinnön laatijana jatkaa saksalainen Ulrike Müller (RE) ja markkinajärjestelyasetuksen mietinnön laatijana jatkaa ranskalainen Eric Andrieu (S&D).

(14)

Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU18) 30.5.2018, 7.6.2018, 13.6.2018, 28.6.2018, 11.7.2018, 6.9.2018, 13.9.2018, 19.9.2018, 27.9.2018, 4.10.2018, 10.10.2018, 5.11.2018, 9.11.2018, 14.11.2018, 23.11.2018, 7.12.2018, 12.12.2018, 10.1.2019, 17.1.2019, 23.1.2019, 31.1.2019, 7.2.2019, 20.-22.2.2019 (kirjallinen menettely), 28.2.2019, 6.3.2019, 13.3.2019, 21.3.2019, 4.4.2019, 10.4.2019, 3.5.2019, 16.5.2019, 24.5.2019, 31.5.2019, 10.6.2019, 27.6.2019, 4.7.2019, 10.7.2019, 12.9.2019, 18.9.2019, 3.10.2019, 9.10.2019, 17.10.2019, 24.10.2019, 31.10.2019, 7.11.2019, 13.11.2019, 21.11.2019, 28.11.2019, 5.12.2019, 6.2.2020 ja 20.2.2020.

EU-ministerivaliokunta 15.6.2018, 11.-13.7.2018 (kirjallinen menettely), 12.10.2018, 16.11.2018, 12.-14.12.2018 (kirjallinen menettely) ja 25.1.2019, 15.3.2019, 10.- 12.4.2019 (kirjallinen menettely), 8.5.2019, 14.6.2019, 12.7.2019, 11.10.2019, 13.- 15.11.2019 (kirjallinen menettely), 11.12.2019 ja 28.2.2020.

Tätä perusmuistiota on käsitelty 24.6.2020 maatalous- ja elintarvikejaostossa ja 26.6.2020 EU-ministerivaliokunnassa.

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 15.6.2018, 13.7.2018 (kirjallinen menettely), 12.10.2018, 16.11.2018, 14.12.2018 ja 25.1.2019, 15.3.2019, 12.4.2019, 10.5.2019, 14.6.2019, 10.7.–12.7.2019 (kirjallinen menettely), 6.9.2019, 11.10.2019, 15.11.2019, 13.12.2019 ja 26.6.2020 (kirjallinen menettely).

Valtioneuvoston kirjelmä 9.8.2018 (U 73/2018 vp)

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto 29.11.2018 (MmVL 20/2018 vp) Ympäristövaliokunnan lausunto 18.12.2018 (YmVL 38/2018 vp)

U-jatkokirje (UJ 5/2019 vp)

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto 28.11.2019 (MmVL 7/2019 vp) U-jatkokirje 28.2.2020 (UJ 4/2020 vp)

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Kansallinen lainsäädäntö mukaan lukien Ahvenanmaan asema on kuvattu U-kirjelmässä (U 73/2018 vp) ja U-jatkokirjeessä (UJ 5/2019 vp).

U-kirjelmässä (U 73/2018 vp) sekä U-jatkokirjeissä (UJ 5/2019 vp ja UJ 4/2020 vp) esitettyihin vaikutuksiin ei ole täydennettävää tai täsmennettävää Kroatian

puheenjohtajakaudella tehtyjen muutosehdotusten perusteella.

YMP:n uudistukseen liittyy läheisesti komission 11.12.2020 antama tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (European Green Deal) (COM(2019) 640 final)

(15)

sekä siihen liittyvät tiedonannot, mm. EU:n biodiversiteettistrategia vuoden 2020 jälkeen (COM(2020) 380 final) ja Pellolta pöytään –strategia (COM(2020) 381 final).

Strategioista on valmisteilla E-kirjeet. E-kirje komission tiedonannosta vihreän kehityksen ohjelmasta on annettu eduskunnalle 31.1.2020. (E 61/2019 vp).

Komissio tulee varmistamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, että YMP:n strategiasuunnitelmat heijastelevat täysimääräisesti vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään –strategian kunnianhimoa. Tämä tapahtuu todennäköisesti siinä vaiheessa, kun YMP:n strategiasuunnitelmia hyväksytään.

Asiakirjat

COM(2018) 392 final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laatimien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:0 1307/2013 kumoamisesta

COM(2018) 393 final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta

COM(2018) 394 final, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014, syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 sekä Egeanmeren pienten saarten hyväksi toteutettavien erityistoimenpiteiden vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 229/2013 muuttamisesta

Asetusehdotuksiin sisältyy myös liitteet: ehdotuksen KOM(2018) 392 final, osalta liitteet 1-12.

Ehdotuksiin liittyy myös vaikutusanalyysi SWD(2018) 301 final, johon sisältyy kolme eri asiakirjaa.

Asetusehdotusten konsolidoidut versiot 8409/20 REV 1 + ADD 1 (YMP:n strategiasuunnitelma-asetus), 8794/20 (horisontaaliasetus) ja 8761/20 (markkinajärjestelyasetus)

8734/20 Puheenjohtajavaltio Kroatian edistymisraportti Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Erityisasiantuntija Sanna-Helena Fallenius, MMM/RO/EUKA, 0295 162 481, sanna- helena.fallenius@mmm.fi

Erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa, MMM/RO/EUKA, puh. 0295 162 056, tuuli.orasmaa@mmm.fi

(16)

YMP:n strategiasuunnitelma-asetus:

Neuvotteleva virkamies Tiina Malm, MMM/RO/MAKE, puh. 0295 162 428, tiina.malm@mmm.fi

Neuvotteleva virkamies Juha Palonen, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 356, juha.palonen@mmm.fi

Neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 207, pia.lehmusvuori@mmm.fi

Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, MMM/RO/MAKE, puh. 0295 162 264, sanna.sihvola@mmm.fi

Erityisasiantuntija Anne Vainio, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 168, anne.vainio@mmm.fi

Erityisasiantuntija Pirjo Kuusela, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 138, pirjo.kuusela@mmm.fi

Erityisasiantuntija Auli Nurmi, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 304, auli.nurmi@mmm.fi Horisontaaliasetus:

Neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 352, mirja.kiviranta@mmm.fi

Erityisasiantuntija Antti Unnaslahti, MMM/RO/MY, puh. 0295 162 426, antti.unnaslahti@mmm.fi

Markkinajärjestelyasetus:

Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, MMM/RO/MARY, puh. 0295 162 416 pekka.sandholm@mmm.fi

Maatalousylitarkastaja Jukka Virolainen, MMM/RO/MARY, puh. 0295 162 206 jukka.virolainen@mmm.fi

Neuvotteleva virkamies Maija Heinonen, MMM/RO/MARY, puh. 0295 162 288, maija.heinonen@mmm.fi

Erityisasiantuntija Jouni Pynnöniemi, MMM/RO/MARY, puh. 0295 162 354, jouni.pynnoniemi@mmm.fi

Maatalousylitarkastaja Leena Seppä, MMM/RO/MARY, puh. 0295 162 373, leena.seppa@mmm.fi

EUTORI-tunnus

EU/2018/1159, EU/2018/1169, EU/2018/1175

(17)

(18)

PERUSMUISTIO MMM2020-00295

LVO Bondestam Orian 23.06.2020

Asia

Muut kalastusasiat

Kokous

U/E/UTP-tunnus

Puheenjohtajamaa antaa maatalous- ja kalastusneuvostossa muiden asioiden alla tilannekatsauksen ajankohtaisten lainsäädäntöhankkeiden etenemisestä. Kroatian puheenjohtajakaudella on käsitelty työryhmätasolla kalastuksen valvontajärjestelmään ehdotettuja asetusmuutoksia ja käyty eräitä kalastusta koskevia kolmikantaneuvotteluja, joista puheenjohtajamaa antaa tilannekatsauksen maatalous- ja kalastusneuvostossa.

Kolmikantaneuvottelujen loppuun saattaminen jäänevät Saksan puheenjohtajakaudelle.

Lisäksi komissio informoi muiden asioiden alla delfiinien, pyöriäisten ja muiden suojeltujen lajien sivusaaliista kalastuksessa. Komissio on toivonut, että Itämeren

jäsenvaltiot tekisivät EU:n yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamissäännösten ja tuoreen tieteellisen neuvon perusteella yhteisen suosituksen pyöriäisten suojelemiseksi

kalastukselta. Suosituksen perusteella komissio voisi antaa sitä noudattavan delegoidun asetuksen.

Suomen kanta

Ehdotus Euroopan meri- ja kalatalousrahastoasetukseksi

Suomi ottaa tiedokseen puheenjohtajamaan tilannekatsauksen kolmikantaneuvotteluista ja osallistuu tarvittaessa aiheesta käytävään keskusteluun.

Ehdotus kalastuksen valvonta-asetuksen muuttamiseksi

Suomi ottaa tiedokseen puheenjohtajamaan tilannekatsauksen työryhmäkäsittelystä ja osallistuu tarvittaessa aiheesta käytävään keskusteluun.

Asetusehdotus kansainvälisen tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) antaman suosituksen toimeenpanosta

Suomi ottaa tiedokseen puheenjohtajamaan tilannekatsauksen kolmikantaneuvotteluista.

Ehdotus Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetuksen muuttamiseksi (Itämeren kalastuskriisi)

(19)

Suomi ottaa tiedokseen puheenjohtajamaan tilannekatsauksen kolmikantaneuvotteluista ja osallistuu tarvittaessa keskusteluun.

Asetusehdotus Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) antaman suosituksen toimeenpanosta

Suomi ottaa tiedokseen puheenjohtajamaan tilannekatsauksen kolmikantaneuvotteluista.

Komission antama informaatio delfiinien, pyöriäisten ja muiden suojeltujen lajien sivusaaliista kalastuksessa

Suomi ottaa tiedokseen komission antaman informaation delfiinien, pyöriäisten ja muiden suojeltujen lajien sivusaaliista kalastuksessa ja osallistuu tarvittaessa keskusteluun. Suomi kannattaa Itämerellä esiintyvien pyöriäisten suojelemista

kalastukselta. Toimien tehokkuus ja vaikuttavuus tulee varmistaa kohdentamalla toimet pyöriäisten pääasiallisille esiintymisalueille. Lisäksi toimien tulee olla oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden.

Ehdotus Euroopan meri- ja kalatalousrahastoasetukseksi

Komissio antoi vuonna 2018 ehdotuksen Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 kumoamisesta (U 67/2018 vp). Ehdotetulla rahastolla korvattaisiin nykyinen Euroopan meri- ja

kalatalousrahasto ja se muodostaisi EU:n meri- ja kalastuspolitiikan rahoitusvälineen rahoituskehyskaudella 2021—2027.

Neuvosto on käsitellyt komission asetusehdotusta Itävallan, Romanian ja Suomen puheenjohtajuuskausien aikana. Itävallan johdolla ehdotuksesta laadittiin ns. raamattu ja Romania saavutti neuvoston osittaisen yleisnäkemyksen. Suomen

puheenjohtajuuskaudella viimeisteltiin neuvoston yleisnäkemys ja aloitettiin trilogineuvottelut. Kroatian kaudella neuvotteluihin on tullut viivästystä, koska

neuvotteluja ei ole koronakriisinaikana pystytty jatkamaan. Yksi virtuaalinen trilogi on pidetty kesäkuussa ja siellä neuvoteltiin kalastuslaivastoja koskevista rahoitussäännöistä.

Työ jatkuu teknisten kokousten muodossa.

Suomen kannalta on tärkeää, että EMKR-asetus etenee ja siitä päästäisiin sopuun mahdollisimman pian, jotta uuden rahastokauden aloittamiseen ei tulisi pitkää viivästystä.

Ehdotus Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetuksen muuttamiseksi (Itämeren kalastuskriisi)

Komissio antoi lokakuussa 2019 ehdotuksen Euroopan meri- ja

kalatalousrahastoasetuksen muuttamisesta Itämeren itäosan turskan kalastuksen pysyvän lopettamisen osalta. Muutosehdotus toisi jäsenmaille mahdollisuuden soveltaa

kalastusalusten pysyvän lopettamisen toimenpidettä niihin laivastonosiin, joihin Itämeren turskakriisi on vaikuttanut eniten. Neuvoston yleisnäkemyksessä ehdotuksen

soveltamisalaa on laajennettu koskemaan myös läntistä turskakantaa ja läntistä

silakkakantaa sekä poistettu tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Ehdotuksella ei ole suoraa merkitystä Suomelle, mutta se täydentää olennaisesti Itämeren vuoden 2019 TAC-

ratkaisua, jossa jäsenmaat sitoutuivat merkittäviin TAC-pienennyksiin kyseisten

(20)

kalakantojen osalta. Ensimmäinen poliittinen trilogi on määrä pitää heinäkuussa Saksan puheenjohtajuuskaudella.

Ehdotus kalastuksen valvonta-asetuksen muuttamiseksi

Komissio antoi vuonna 2018 ehdotuksen viiden asetuksen muuttamisesta

kalastuksenvalvontaan liittyen. Ehdotusta on siitä asti käsitelty työryhmätasolla. Kroatian puheenjohtajakauden tavoite oli saavuttaa osittainen yleisnäkemys eräistä neuvoston kalastuksenvalvonta-asetuksen artikloista koskien mm. saalisraportointia, alusten etävalvontaa, vapaa-ajankalastusta ja markkinatoimenpiteitä. Komission ehdotuksen kunnianhimoisuuden ja jäsenmaiden eriävien näkemysten takia ja kevään koronapandemian haitatessa lisäksi työtä ei puheenjohtaja nähnyt vielä edellytyksiä pyrkiä neuvostossa ratkaisuun kyseisten artiklojen osalta.

Suomen kannalta Kroatian tekemät kompromissiehdotukset ovat vieneet asiaa selvästi parempaan suuntaan. Ehkä suurimmaksi epäilyksen aiheeksi on jäänyt ehdotetun etävalvonnan (esim. kameravalvonta aluksilla) soveltaminen Suomen harjoittamaan pelagiseen troolikalastukseen, jossa ei esiinny niitä ongelmia, joiden ratkaisemiseen kameravalvonta on alun perin ajateltu.

Asetusehdotus kansainvälisen tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) antamasta suosituksesta koskien sinievätonnikalaa koskevan monivuotisen suunnitelman toimeenpanosta

EU on ICCAT:n sopimusosapuolena sitoutunut panemaan täytäntöön EU:n

lainsäädännössä ICCAT:n antamat suositukset. ICCAT vuosikokouksessa on sovittu muutoksista sinievätonnikalaa koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan. Nämä muutokset koskevat mm. määritelmää vapaa-ajan kalastuksesta, vuosittaisten

kalastuskapasiteetin hallinnointisuunnitelmia ja eräitä kalastuksen teknisiä määräyksiä.

Asetusehdotus Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) antamien suositusten toimeenpanosta

EU:n on NAFO:n sopimusosapuolena sitoutunut panemaan täytäntöön NAFO:ssa sovitut kalavarojen säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimet. NAFO:n vuosikokouksessa sovitut muutokset koskevat mm. eräitä määritelmiä, rahtausjärjestelyjä ja NAFO:n alueella kalastavia sopimusosapuolettomia tahoja.

Komission antama informaatio delfiinien, pyöriäisten ja muiden suojeltujen lajien sivusaaliista kalastuksessa

Komissio on asettanut yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa tavoitteen vähentää erityisesti suojeltujen lajien sivusaalismääriä. Myös EU:n ympäristösäädökset

edellyttävät tällaisia toimia. Sivusaalismäärissä on suuria alueellisia eroja johtuen mm.

erilaisista kalastusvälineistä ja –tekniikoista, vuodenajoista ja meriluonnon monimuotoisuudesta.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT artikla 43(2)

(21)

Valvontaehdotus ja EMKR ehdotukset on käsitelty kalastusjaostossa (EU17).

EU-ministerivaliokunta 26.6.2020 Eduskuntakäsittely

EMKR (Itämeren kalastuskriisi) E 52/2019 vp EMKR U 67/2018 vp

Valvontaehdotus U 66/2018 vp, UJ 5/2020 vp ja UJ 8/2020 vp Suuri valiokunta 26.6.2020 (kirjallinen menettely)

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

Asetus Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta edellyttää uudelle rahoituskaudelle säädettävän kansallisen lain.

EMKR ja valvontaehdotusten taloudelliset vaikutukset on selostettu niitä koskevissa valtioneuvoston selvityksissä.

Itämeren alueellistamistoimielimessä BALTFISH:ssa käsitellään ICES:n antamaa tieteellistä neuvoa Itämeren pyöriäisten suojelemiseksi kalastukselta. Esillä ovat kalastuksen kieltoalueet pyöriäisten pääesiintymisalueilla eteläisellä Itämerellä sekä akustisten karkotinlaitteiden käyttö verkkokalastuksessa.

Asiakirjat

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

Kalatalousneuvos Risto Lampinen, risto.lampinen@mmm.fi, puh. 0295162458

Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, orian.bondestam@mmm.fi, puh. 0295162494 Neuvotteleva virkamies Heikki Lehtinen, heikki.lehtinen@mmm.fi, puh. 0295162433 Neuvotteleva virkamies Harri Kukka, harri.kukka@mmm.fi, puh. 0295162377

Neuvotteleva virkamies Timo Halonen, timo.halonen@mmm.fi, puh. 0295162411 Erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, heta.ratasvuori@mmm.fi, puh. 0295162016 EUTORI-tunnus

(22)

(23)

LIITTEET

Asiasanat jaosto kalastus (EU 17), jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous, maatalous- ja kalastusneuvosto, yhteinen maatalouspolitiikka, kalastus

Hoitaa MMM

Tiedoksi ALR, EUE, RUOKA, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, VTV, YM