• Ei tuloksia

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee – Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee – Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa"

Copied!
26
0
0

Kokoteksti

(1)

1

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee – Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Anne-Mari Ventelä, FT

Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto

(2)

2

Valuma-alue 615 km2

Pinta-ala 154 km2

Keskisyvyys 5,4 m

Suurin syvyys 26 m

Rantaviivaa 80 km

1. Pyhäjärven perustietoja

Matala!

Herkempi lämpötilan muutoksille, eliöillä ei pakopaikkaa kuumalla

• pohjan lähteet?

(3)

3

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee…

(4)

4

Maksimilämpötila

Muikun vuosiluokka

Jeppesen et al.

2012 -julkaisu

(5)

5

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Vuosi

0 10 20 30

Vuosiluokan vahvuus (milj. kalaa)

Muikun vuosiluokkavaihtelu SW Pyhäjärvi 1971-2010

Sarvala 2013

(6)

6

Keskiarvo 141 vrk

Jääpeitteisen ajan pituus

(7)

7

Kuoriutuneet muikut

Säkylän Pyhäjärvi

Kuoriutuneet siiat

Muikun poikaslaskennat

Karjalainen 2012

(8)

8

…Pyhäjärven ekosysteemi

muutoksessa

(9)

9

Pyhäjärven ekosysteemin keskeisiä osia

1. Ravinnepitoisuus (fosfori, typpi)

määrittelee rehevyystason (klorofylli a –pitoisuus)

– Ulkoinen ravinnekuormitus (Teija) – Järven sisäinen ravinteiden kierto ja

kuormitus 

2. Ravintoverkon rakenne

– Kala – eläinplankton - kasviplankton

(10)

10

Karut vedet: < 10 ug/l

Köyliönjärvi: 100-240 ug/l

(11)

11

Karut vedet: < 4 ug/l Köyliönjärvi: 60-100 ug/l

(12)

12

Ravintoverkon rakenne

(13)

13

(14)

RAVINTEET KASVIPLANKTON

LEVÄ

ELÄINPLANKTON VESIKIRPPU

PLANKTIVORIKALA MUIKKU

PETOKALA HAUKI IHMINEN

(15)

15

Kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine

Vesikirput saaliina, vähenevät

Levien määrä (kasviplankton) lisääntyy kun vesikirput eivät kontrolloi

(16)

16

(17)

17

Kasviplankton ilmastonmuutoksessa

Pyhäjärven kasviplanktonmallinnus (Pätynen et al.

2013):

• Simulaatioissa sinilevät kasvoivat selvästi

paremmin lämpimämmässä vedessä, erityisesti kesällä

• Vaikka fosfori- ja typpikuormitus pysyisi samana ja klorofyllipitoisuus ei olennaisesti muuttuisi,

suurempi osuus kasviplanktonista olisi sinileviä

(18)

Huippupedot

(19)

19

Pyhäjärven hoitokalastus =

Kaupallinen muikun ja siian pyynti

+

Vähempiarvoisen kalan tuettu pyynti

• Kiiski

• Särki

• Kuore

• Pieni ahven

(20)

20

(21)

21

Kalat ilmaston muuttuessa – skenaariot vuoteen 2038

1. Muikku:

Kylmän veden kalana muikku kärsii maksimilämpötilan noususta. Muikku voi olla jatkossa vuosikausia kokonaan poissa, mutta suotuisana vuonna populaatio voi hetkellisesti elpyä.

Muikun väheneminen vähentää eläinplanktoniin kohdistuvaa saalistusta ja voi vaikuttaa positiivisesti veden laatuun

Muita vaikuttavia tekijöitä:

aikainen jäänlähtö lisää epäonnistuneen lisääntymisen riskiä muikulla, 2 viikkoa jäänlähdön jälkeen kriittistä aikaa poikasille

ahven peto muikulle, ahvenkannan koko vaikuttaa

vähäisessä määrin rapukannan koko

jääpeitteen lyheneminen vaikeuttaa talvinuottausta

(22)

22

2. Ahven

Lämpimän veden kalana ahven hyötyy veden lämpötilan noususta. Ahvenkanta vahvistuu.

Ahven on sekä peto että planktivori, vaikutus vedenlaatuun kahdensuuntainen.

Muita vaikuttavia tekijöitä:

– kannan sisäinen säätely ja saalistus vaikuttavat runsauteen

– jääpeitteen lyheneminen voi vaikeuttaa talvikalastusta

(23)

23

3. Täplärapu

Lämpötila on olennainen tekijä täpläravun lisääntymisen onnistumisessa. Erityisesti syksyn lämpötilojen

arvaamattomuus voi aiheuttaa vaihtelua lisääntymisen onnistumisessa.

Muita vaikuttavia tekijöitä:

– Ravustus säätelee

– Saalistus (ahven, hauki)

(24)

24

Muita näkökulmia:

– muita hyötyjiä: särki, lahna

– lämpeneminen lisää tulokaslajien ja tautien riskiä – istutus- ja kalastuspolitiikka vaikuttaa

– Ammattikalastuksen tulevaisuus!

– luonnonkalan ja sisävesikalojen menekin kehittyminen (erityisesti särki ym muut nyt vähempiarvoiset)

– kuha??

– edellyttäisi voimakasta kalastuksen säätelyä – suuri taloudellinen arvo

– potentiaalinen konfliktitilanne ammatti- ja virkistyskalastuksen välillä (rajoitukset…)

• Skenaariotyö käynnissä Pyhäjärvi-instituutin Rapu-hankkeessa, etenee ja valmistuu vuonna 2013

(25)

25

Lopuksi….

• Erityisen varmaa on se, että ääritilanteet ja ennalta-arvaamattomuus lisääntyvät

• Vanhan tiedon perusteella EI voi aina ennustaa tulevaa, koska mekanismit muuttuvat

• Ekosysteemitason muutokset mahdollisia  eivät palaudu

• Suuria haasteita tiedossa, niihin valmistautuminen käynnissä jo

(26)

26

Kiitos!

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutkimuskohteen ilman keskilämpötila (°C), veden lämpötila (°C), veden pinnankorkeus (cm), päivittäi- nen sadesumma (mm) ja automaattianturin mittaama sekä

Vasikoiden rehun syönti ja energian saanti juottokaudella sekä juoton jälkeen 6 kuukauden ikään saakka oli tässä tutkimuksessa samalla tasolla kuin vastaavissa

Yhden ja kahden pikselin tilanteet ovat helppoja, mut- ta niillä voin peittää vain pienen osan valokuvasta.. Ko- konainen ahven vaatii paljon

Pyhäjärven veden laatu on parantunut aina 1970-luvun lopulle saakka, 1980-luvun alussa veden KHT- ja väriarvot ovat uudelleen nousseet, Pyhäjärvestä lähtevän veden fosforipitoisuus

3.5.1 Veden lämpötilan automaattinen havainnointi 3.5.2 Veden lämpötilan manuaalinen havainnointi 3.6 Jääkannen, lumen ja supon paksuuden havainnointi.. 3.6.1 Manuaalinen

Alkusekoittumisen myö- tä nousee myös ympäröivien vesimassojen lämpötila, ja nousseen pintalämpöti- lan vaikutuksesta voidaan lähialueella tilannetta pitää ilman ja veden

Talven aikana lämpötila muuttuu eri tavalla eri sYvyyksjll, Matalilla alueilla veden lämpötila laskee jäätymisen jälkeen ja mataliil paikoilla lämpötila lähenee 0 C°:tta,

Hankkeen aikana järveltä selvitettiin valuma-alueen maankäyttö ja kuormitus sekä tutkittiin vesikasvillisuus, kas- viplankton, kalasto, pohjaeläimistö, veden laatu ja