• Ei tuloksia

Eija Venäläinen: Asukas asumisen suunnittelun todellisuudessa - esimerkkinä Muuramen kerrostalo, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia A.10, Jyväskylä 1991. näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Eija Venäläinen: Asukas asumisen suunnittelun todellisuudessa - esimerkkinä Muuramen kerrostalo, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia A.10, Jyväskylä 1991. näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

246

KIRJA-ARVIOITA

Eija Venäläinen: Asukas asumisen suunnittelun todellisuudessa - esimerkkinä Muuramen kerrostalo, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia A.10, Jyväskylä 1991.

Kirja on ensisijaisesti seurantara­

portti Muuramen kunnan asuntotoi­

men kerrostalokokeilusta, jossa tut­

kimuspuolelta on yhteistyökump­

panina Jyväskylän yliopiston yhteis­

kuntatieteen laitos. Muita yhteistyö­

tahoja hankkeessa ovat olleet lää­

ninhallitus ja asuntohallitus.

Toisaalta tämä tutkimusraportti sisältää löyhästi em. käytännön pro­

jektin palautteeseen kytkettynä teo­

reettista pohdintaa elämäntavan, elämänhallinnan (esim. J-P Roos) ja asumisen normien käsitteistä läh­

tien.

Muuramessa tutkimuksen koh­

teena oleva pienkerrostalo (31 asuntoa) valmistui 1990 ja asuk­

kaiksi valittiin 18-34-vuotiaita nuo­

ria aikuisia. Kokeilua talossa on se, että suunnitteluideassa poikettiin eräiltä osin tavanomaisista ratkai­

suista: On käytetty jossain määrin lisähuoneratkaisuja sekä soluasun­

toja eli pyritty asumismuotojen muuntelumahdollisuuksiin. Tutki­

muksen myötä otettiin mukaan myös asukkaitten osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien kokeilu.

Projektin ja tutkimuksen ilmeinen ongelma on kuitenkin tässä tapauk­

sessa se, että tutkittava ja kokeilta­

va uhkaa kutistua olemattomiin.

Alkuperäistä muunneltavien asunto­

jen ideaa ei ole voitu kokeilla käy-

tännössä. Lähtötilanteessa on puut­

tunut muutamaa ideoijaa laajempi sitoutuminen, asunnon hakijoiden omat toiveet painottavat muita asioi­

ta ja asuntohallinnon järjestelmä taloudellisine realiteetteineen rajoit­

taa. Samoin kiinnostus asukastoi­

mintaan osoittautui vähäiseksi.

Asukkaat (valtaosa) eivät ajattele samalla »sapluunalla» kuin tutkijat tai suunnittelijat ja erittäin nopean asukaskierron kuvastama lyhytai­

kainen välivaiheen asuminen ei motivoi yhteiseen kehittämiseen.

Kunta tilaajana on kuitenkin ha­

lunnut saattaa tutkimuksen loppuun.

Tämä onkin hyvä, sillä heikosti to­

teutunut projekti saattaa oppimis­

materiaalina tarjota enemmän - it­

selle ja muille - kuin siloisempi paketti.

Eijä Venäläisen raportin heik­

koutena on tietty hajanaisuus. Tuli tuntu, että on kerätty aiheeseen liit­

tyvää materiaalia rinnakkain, mutta selkä, kiteytetty kokonaisnäkemys tutkitun käytännön ja esiteltyjen teo­

rioiden yhteyksistä puuttuu. Tämä osittainen keskeneräisyys ja monien asioiden pitäminen rinnakkain eril­

lisinä heijastuu mm. siinä, että tut­

kimustehtävääkin näyttää saman­

tyylisesti määritellyn useissa eri kohdissa (ks. esipuhe, s. 8, s. 10 ja s. 20).

Käsittääkseni liikkeelle on lähdet­

ty käytännön tilanteesta (tilaajan Intressi) ja sitten peilattu sitä jossain vaiheessa teorioihin ikäänkuin vel­

vollisuuden tunnostakin: "Yliopis­

tossa tehdyssä tilaustutkimuksessa on yhdistettävä analyyttinen, koko­

naisvaltainen ajattelu yksittäisten käytännön kysymysten ratkaisuun»

(s. 115).

Venäläinen itsekin toteaa, että tilaajan yksittäisten käytännön on­

gelmien ratkaisua painottavan int­

ressin ja yliopiston »vaatiman» laa-

HALLINNON TUTKIMUS 2 • 1993

jaan teoreettiseen viitekehykseen kytketyn tarkastelun yhdistämises­

sä on ongelmia. Saman todellisuu­

den kimpussa ollaan kuitenkin niin teorian kuin käytännönkin puolella, joten olisiko pitemmälle työstämäl­

lä tässäkin tapauksessa ollut mah­

dollista päästä tiiviimpään käytän­

nön ja teorian vuoropuheluun?

Toisaalta raportti nostaa esiin myös monia kiintoisia näkökulmia.

Jo aiheen nimeämisessä kiinnittää huomiota se, että lähtökohtana on asukkaan näkökulma. Tämä ei käy­

täntöä tuntien ole yleisin näkövink­

keli, vaan tavallisemmin pohditaan asioita organisaation tai yhtiön ta­

louden kannalta. Asukasnäkökul­

man säilyminen tutkimuksessa muutenkin kuin nimessä näkyy myös keruussa (asukaskysely ja haastattelut) sekä tarkasteltavien teorioiden valinnassa. Mielenkiintoi­

nen on myös haastateltujen asuk­

kaitten asumistavoitteiden/-ihantei­

den tarkastelu aiemmin asumishis­

torian taustaa vasten. Samoin asu­

misen normien muodostumisen mekanismeista saattaisi löytyä mie­

tinnän aihetta käytännön asuntopo­

liitikoillekin.

Raportin ehkä parhaimpaan an­

tiin kuuluu loppupuolella lyhyt poh­

dinta ko. projektista seuranta- ja ti­

laustutkimuksena - edellytyksistä ja toteutuksesta. Tässä yhteydessä käsitellään yleisemminkin kokeilu­

projektien ja niihin liittyvän tutkimuk­

sen problematiikkaa. Nämä kysy­

mykset voidaan yhdistää laajem­

minkin kunnallisen käytännön ja tie­

demaailman kohtaamiseen eli kun nämä kaksi Venäläisen sanoin »hi­

paisevat toisiaan». Siihen kun hae­

taan po. raportin tavoiteltu lähtökoh­

ta - ihmiselon arki - niin johan päästään asiaan ...

Seppo Tuovinen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitoksen, Turun yliopiston historian laitoksen, Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen sekä Jyväskylän

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen lai- toksella sen perustamisesta lähtien ollut profes- sori Pentti Pöyhönen on nähnyt velvollisuudek- seen kirjoittaa laitoksen

nin) kielestä ja sen suhteista muihin suomalais-ugrilaisiin kieliin, varsinkin lähimpiin sukulaisiinsa komi-permjakin ja komi-jazvan kieliin, jotka itse asiassa ovat

kein koskematon tutkimuksen ala, ja sen vuoksi tiede on kiinnittänyt siihen suurta huomiota, mistä ovat osoituksena eräät julkaisut. Sodanjälkeisten tutkijoiden kiinnostus on

Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta ja Sanna Mustonen avoimesta yliopistosta päättivät yhdessä kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja lähtivät

”Pitäisi suunnitella esimerkiksi toi- miva apurahajärjestelmä, ennen kuin siihen olisi edellytykset”, Jyväskylän yliopiston koulutusjohtaja Kari Pitkänen toteaa..

Frank täydentää Solovjevin aloittamaa läntisen filosofian ihmiskuvan kritiikkiä: ihminen ei ole vain olemassaolon elementti, Absoluuttiin nähden toissijainen, eikä maailman

Kantin jälkeinen filosofia kuitenkin hukkaa hänen avaamansa mahdollisuuden alkaessaan tarkastella tietävää tietoisuutta vain tietävänä ja sivuuttaessaan perus- tavat kysymykset,