Ilomäki Antti_Sinimailasen viljely-viljelijän kokemuksia_2013

(1)

Sinimailasen viljely – viljelijän kokemuksia

Antti Ilomäki Ilomäen tila

Jämsä 20.2.2013

Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen – seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta

(2)

(3)

(4)

(5)

(6)

(7)

(8)

(9)

Tausta

• Palkokasvien viljelyä vuodesta 1992

• Tavoitteena tehokas ja halpa nurmen tuotanto

• Sinimailanen puna-apilan sijaan 1998

• Kasvilaji vaihdettiin koska puna-apila ei ole riittävän tehokas rehun tuottaja

(10)

Käyttö

• Ensisijainen käyttö säilörehunurmissa

• Välttävä laidunkasvi

• Ilomäen tilalla pelkästään säilörehunurmissa

(11)

Kasvupaikkavaatimukset

• Pintavesien poiston oltava tehokas

• Pohjavesi ei saa olla korkealla

• Lämmin rinnepelto, hieta, hiesu tai savi

• Ei turvemaille

• pH yli 6, tärkein merkitys vesitalouteen

(12)

Vesitalous

• Piiriojat ja salaojat kunnossa

• Pellon pinta kunnossa, vesi ei seiso painaumissa

• Maalajilla suuri merkitys; karkeat helppoja, savi ja hiesu haastavia.

• Savi ja hiesu: kyntö 25 – 30 cm, kalkki

kynnetään maan sisään -> 30 cm korkean pH:n ruokamultakerros -> suuri merkitys vesitalouteen

(13)

Säilörehupeltojen viljavuusnäytteet

(14)

Kylvö

• Suositellaan viljelyä seoksena

• Siemenen ymppäys välttämätöntä

• Siemenmäärä seoksessa 10 – 13 kg mailasta, 10 – 13 kg muita kasveja (nadat)

• Kylvö ilman suojakasvia

• Puitava vilja ok mutta riskinä tallausvauriot syksyllä

(15)

Kylvö Ilomäki

• Seoksessa sinimailanen 15 kg, ruokonata (koiranheinä) 10 kg ja vuohenherne 8-10 kg/ha

• Ei itse ympätty, siemen nykyään valmiiksi ympätty

• Ei suojakasvia, 2012 kokeilussa raiheinä

(16)

Lannoitus

• Typpiomavarainen

• Kylminä keväinä suositellaan 30 – 50 kg N/ha

• Nurmiheiniä suurempi fosforin tarve, toisaalta kykenee nostamaan fosforia syvältä maasta

• Magnesiumin tarve suuri

• Mailasella kalkitus on osa lannoitusta

(17)

Lannoitus Ilomäki

• Liete perustamisen yhteydessä, ei muuta lannoitusta

• 2 lohkoa 2011 kylvetty ilman lannoitusta, 2012 täysi sato

• Kalkkia/tuhkaa jos pH alle 6,5

• PH yli 6,5 -> biotiittia (Ca ja mg)

• Lannoittaminen happamoittaa peltoa

(18)

Sadonkorjuu

• Ensimmäinen korjuu aiemmin kuin nurmiheinillä

• Korjuukertoja tavallisesti kaksi

• Toinen niitto kukinnan alkaessa

• Toisesta satovuodesta alkaen niitto voidaan tehdä kun tyviversot ovat 2 – 4 sm pitkiä

• Kasvurauha elokuun puolivälin jälkeen

• Talven tullen pellolla pitäisi olla 15 – 20 sm kasvusto

(19)

Sadonkorjuu Ilomäki

• 2-3 niittoa, kylvövuonna 1-3 niittoa

• Kylvövuonna toimenpiteet tarkoin harkittuja

• Niitto kukinnan alkaessa, saavuttanut täyden pituuden.

• TÄRKEIN tekijä: niitto silloin kun on kuivaa, kasvuaste ei niin tärkeä.

• Syksyn niiton ajankohdalla ei mitään merkitystä, märkyys ratkaisevaa

(20)

Rehuarvot

• Analyysimenetelmien vuoksi sinimailasen D- arvo on alempi kuin nurmiheinien

• Ero D-arvoissa todellinen, mutta se

kompensoituu koska valkuaispitoista mailasta syödään paljon

(21)

Rehuanalyysit

(22)

rehuanalyysit

(23)

Rehuanalyysi

pH > 4,66 alle 5,23 (ka 528 g/kg)

Ammoniakkityppi > 11 g/kg N alle 70

Maito- ja muurahaishappo > 28 g/kg ka yli 35

Haihtuvat rasvahapot > 7 g/kg ka alle 20

Liukoinen typpi > 199 g/kg N alle 500

Sokeri > 74 g/kg ka yli 50

Koostumus SJ >

Kuiva-aine > 528 g/kg

Raakavalkuainen > 203 g/kg ka yli 120

Kuitu (NDF) > 474 g/kg ka yli 450

D-arvo > 664 g/kg ka yli 660

Rehuarvot SJ >

ME (energia-arvo) > 10,6 MJ/kg ka

OIV > 94 g/kg ka yli 71

PVT > 68 g/kg ka yli 14

Syönti-indeksi > 116 yli 90

ME-indeksi > 111 yli 85

(24)

Rehuanalyysi

Kalsium > 10,9 g/kg ka 3,2 - 14,0

Fosfori 2,6 g/kg ka 1,8 - 3,6

Kalium > 23,5 g/kg ka 10,2 - 33,1

Magnesium > 2,5 g/kg ka 1,3 - 4,5

Natrium > 0,0 g/kg ka 0 - 1,0

Mangaani 34 mg/kg ka 25 - 130

Rauta 130 mg/kg ka 70 - 620

Kupari 6 mg/kg ka 2 - 13

Sinkki > 20 mg/kg ka 16 - 54

K/(Ca+Mg) ekvivalenttisuhde

0,8 alle 2,2

(25)

Suurimmat ongelmat

• Kylvövuoden rikkakasvien torjunta hankalaa

• Sinimailanen on arka pakkaselle, tämän takia seoksessa vuohenherne. Vuohenherne ei

vaurioidu pakkasesta

• Märän maan tallaaminen ehdottomasti suurin ongelma hiesu- ja savimailla.

• Jos sinimailanen häviää, lannoitettu ruokonata/koiranheinä tuottaa saman rehumassan

(26)

Mitä hyötyä?

• Ei ostolannoitteita = €?

• Ruokinnassa ostovalkuaisen tarve puolittuu, jos säilörehun valk. N. 200 g/kgka = €?

• Rikkakasvien torjunta vain perustamisvuonna

= €?

• Parantaa maan rakennetta/vesitaloutta

• Esikasviominaisuus, seuraavan vuoden kasvi ei välttämättä tarvitse lannoitusta/rikkakasvien torjuntaa = €?