Kaksi koulutusprojektia Venäjällä näkymä

Sosialismin perintönä elää entisen itäblokin alu- eella nyt aikuisväestö, joka on yllätyksekseen jou- tunut opettelemaan markkinataloudessa toimi- mista. Pelin säännöt ovat muuttuneet, mutta mistä uudet? Sekä yritykset että oppilaitokset ponnistelevat yhä nopean suunnanmuutoksen jälkimainingeissa. Länsimaat pyrkivät tukemaan kehitysprosessia omista lähtökohdistaan. Seu- raavassa katsaus kahteen EU:n rahoittamaan pro- jektiin.

Euroopan Unioni on Tacis-ohjelmansa kautta suurin yksittäinen entisen Neuvostoliiton alu- een ulkopuolinen tukija. Vuoden 2001 alusta EuropeAid-toimiston alaisena toteutettava Tacis käytti esimerkiksi vuoden 2000 aikana lähes 200 miljoonaa euroa yksin Venäjään kohdistuviin ohjelmiin. Suomen Yrittäjäopisto on ollut to- teuttamassa Tacis-hankkeita vuodesta 1996.

EDRUS9508: Projekti onnistui!

EDRUS9508, tai mukavammin Luoteis-Venäjän koulutushanke,¹ oli koulutuksen ja konsultoin- nin hanke, jonka yleinen tavoite oli tukea siir- tymistä markkinatalouteen luomalla Petroskoin ja Arkangelin yliopistoihin uutta osaamista lii- ketoiminnan ja sen johtamisen koulutukseen,

Kaksi koulutusprojektia Venäjällä

Parhaat oppimisen menetelmät on keksitty jo kauan sitten. Pietari Suuri hankkiutui laivanveistämöoppiin Hollantiin 1600-luvun lopulla. Nyt samaa menetelmää sovelletaan Venäjän pienyrittäjiin sekä valtiollisten yritysten johtajiin. EU:n rahoittamaa Managers` Training Programme -projektia on toteuttamassa mm. Suomen Yrittäjäopisto Kauhavalta. Opistolla on vankka kokemus jo aiemmasta koulutushankkeesta Luoteis-Venäjällä.

Anmari Viljamaa

liiketoimintaa palvelevaan tutkimukseen ja yri- tyskonsultointiin. Kuten useimmissa Tacis-ra- hoitteisissa hankkeissa, tavoitteena oli parem- minkin tukea kohdealueen pyrkimyksiä paran- taa omia mahdollisuuksiaan kuin tarjota valmis- ta, länsimaissa vallitseviin olosuhteisiin perus- tuvaa tietoutta. Projektin tavoitevaikutukset oli- vat kaksiulotteisia: projekti koulutti ensisijaises- ti osaajia, jotka puolestaan välittäisivät osaamis- taan edelleen alueen yrityksille ja muille toimi- joille. Tämä on tyypillinen lähestymistapa Tacis- projekteissa; tuloksia pyritään välittämään avain- toimijoiden välityksellä hyvinkin laajasti. Toi- mintatapana tämä on varsin kustannustehokasta.

Projektin tavoitteet asetettiin yhteistyössä Eu- roopan komission ja venäläisten edunsaajien kesken. Näin kohderyhmä saatiin sitoutumaan projektiin. Laadittuaan tarjousasiakirjan (Terms of Reference), joka kuvaa projektin perusraken- teen, komission pääosasto DG1A järjesti tarjous- kilpailun ensimmäisen kierroksen pyytämällä kiinnostuksen ilmauksia. Kiinnostuskirjeiden perusteella toiselle kierrokselle valittiin kymmen- kunta potentiaalista toteuttajaa. Niiden joukos- sa oli Suomen Yrittäjäopiston johtama kolmen organisaation konsortio. Muut jäsenet olivat tunnettu ranskalainen management-kouluttaja

Institute Francais de Gestion Pariisista ja tanska- lainen kauppakorkeakoulu, Niels Brock Interna- tional Kööpenhaminasta.

Päästyään ns. lyhyelle listalle tarjoajille jäi noin 6 viikkoa aikaa laatia projektin toteuttamiseksi yksityiskohtainen suunnitelma budjetteineen, sisällön kuvauksineen ja asiantuntijaluetteloineen.

Samalla konsortion oli löydettävä korkeatasoiset yhteistyökumppanit Venäjän puolelta. Myös joitakin suomalaisia ja ruotsalaisia korkeakouluja pyydettiin sitoutumaan alihankkijoina asetta- maan asiantuntijoitaan projektin käyttöön. Eri- tyisen vahvalla henkilötyöpanoksella oli mukana Vaasan yliopisto.

Kustannusarvion katoksi oli asetettu 3 miljoo- naa euroa. Moniulotteisen, kahteen erilaiseen yliopistoon kohdistuvan ja 30 kuukautta kestä- väksi suunnitellun ohjelman tarkan suunnitel- man laatiminen erittäin nopealla aikataululla piti Yrittäjäopiston partnereineen kiireisenä, mutta lopputulos osoittautui onnistuneeksi. Konsor- tion edustajat kutsuttiin komission haastatteluun Brysselissä. Pitkällisen odottelun jälkeen Yrittä- jäopiston konsortio valittiin toteuttamaan pro- jekti. Toiminta käynnistyi vuoden 1997 alus- ta, kaikkiaan puolitoista vuotta alkuperäisen pro- jekti-ilmoituksen jälkeen.

Alusta lähtien projektin avainasiaksi muodostui hyvän ja kestävän suhteen luominen projektin ns. edunsaajiin eli niihin Arkangelin yliopiston ja Petroskoin yliopiston laitoksiin, joiden osaa- mista ja kykyä vastata uusiin markkinatalouden tuomiin haasteisiin projektilla haluttiin kasvat- taa. Molempien yliopistojen yhteyteen perus- tettiin projektitoimistot, joihin sijoittui lähes pysyvästi länsimainen yhdyshenkilö koordinoi- maan toimintaa paikan päällä. Projektin johto kävi lisäksi säännöllisesti tapaamassa laitosten ja yliopistojen johtoa.

Sisältö hioutui toteutuksessa EDRUS9508 painotti alusta alkaen johdonmu- kaisesti venäläisten asiantuntijoiden panosta pro- sessissa. Perusajatuksena oli, että venäläiset tun- tevat maansa olosuhteet paremmin kuin yksi-

kään länsimainen asiantuntija. Missään vaiheessa tarkoitus ei ollut tuoda länsimaisia opetussisäl- töjä tai –tapoja suoraan ja sellaisenaan venäläi- seen todellisuuteen. Projektissa pyrittiin parem- minkin luomaan keskustelevan, tietoja vaihta- van dialogin kautta uusia sisältöjä, joissa yhdis- tyvät soveltuvat länsimaiset elementit paikalli- sen (sekä kansallisessa että alueellisessa mielessä) kontekstin kannalta relevanttiin sisältöön. Tämän sisällön määrittelivät koulutukseen osallistujat ja paikalliset asiantuntijat yhdessä. Koulutusmene- telmien kehityksessä painopiste oli vahvemmin länsimaisten käytäntöjen tuonnissa; projektin alkuvaiheessa todettiin, että vaikka menetelmät ovatkin monissa Venäjän koulutusorganisaatioissa kehittyneet nopeasti, Arkangelissa ja Petroskois- sa oli vallalla perinteiseen luennointiin vahvasti luottava ajattelu. Ajatus keskustelevasta, oppijan oivalluksiin perustuvasta opetuksesta ei ollut helppo omaksuttava.

Käytännössä oppimistulosten ja -tuotteiden so- veltuvuus paikallisiin olosuhteisiin pyrittiin var- mistamaan käyttämällä johdonmukaisesti yhden kokonaisuuden (esim. kurssin) rakentamiseen kahta asiantuntijaa, joista toinen oli venäläinen ja toinen länsimainen.

Projektin teki erityisen haastavaksi sen maantie- teellinen kaksijakoisuus; tarkoitushan oli toteuttaa mahdollisimman identtiset kehitysohjelmat kah- dessa Luoteis-Venäjän kaupungissa. Ongelma ei ollut vain maantieteellinen etäisyys sinänsä – joskin se, Venäjän infrastruktuurin huomioon ottaen, oli melkoinen käytännön este – vaan myös hallinnolliset ja psykologiset eroavuudet.

Konsortio omaksui ankaran tasapuolisuuden po-

litiikan suhteissaan projektin kahteen edunsaa- jaan, vaikka ajoittain erot paikallisissa olosuh- teissa tekivät pienen jouston suotavaksi. Projek- tin kuluessa Petroskoin ja Arkangelin edunsaaja- laitosten välille kehittyi kuitenkin hyvä yhteis- työsuhde, jota elävöitti pieni kilpailuhenki.

Projektin toteutukseen valittiin modulaarinen lähestymistapa. Toiminnalliset ja sisällöllisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät prosessit sijoitettiin kukin yhteen kuudesta päämoduu- lista. Ne olivat A) tarvekartoitus ja toiminta- suunnitelman täsmentäminen, B) kouluttajien koulutus ja uusien koulutussisältöjen suunnitte- lu, C) konsultointikoulutus ja konsultointi- ja tutkimusyksikön perustaminen, D) etäopiskelun toteutettavuustutkimus, E) tuotetun materiaa- lin ja tulosten levitys sekä F) laitehankinnat.

Moduuleista A ja E ovat lähinnä projektitekni- siä, kun taas B ja C, joita seuraavaksi kuvailem- me, muodostivat projektin ytimen.

Moduuli B eli kouluttajien koulutus ja uusien opetusohjelmien suunnittelu aloitettiin käymällä yksityiskohtaisesti lävitse olemassa olevat ope- tusohjelmat ja koulutusten sisällöt. Tavoitteena oli kehittää koulutusta, joka vastaa paikallisen yritystoiminnan tarpeita ja kehittää opetus- ja kehittämishenkilökuntaa paitsi käyttämään uu- sia menetelmiä myös pyrkimään vuorovaikuttei- seen, jatkuvaan kehitystyöhön. Lisäksi järjestet- tiin sisällöllistä täydentävää koulutusta, jonka ta- voitteena oli valmentaa kouluttajia toimimaan laitoksille uusien aiheiden (esim. international marketing) parissa. Paitsi kouluttajien lisäänty- nyttä osaamista, moduulilta odotettiin konkreet- tisesti uusia kurssisuunnitelmia ja myös valmiita opettajan ja oppilaan materiaaleja. Kehittämis- kohteiksi pyrittiin valitsemaan aloja, joille oli olemassa välitön ympäristön luoma tarve. Tar- koituksena oli ottaa kehitetty materiaali välittö- mästi käyttöön.

Moduuliin sisältyi myös kunnianhimoinen ta- voite tuottaa yhteensä 30 case study’a opetus- käyttöön. Tämä tavoite myös saavutettiin pro- jektin loppuun mennessä. Opettajien valmiuk- sia aiheessa kehitettiin järjestämällä ensin Case- writing ja Case-teaching-seminaarit molemmis-

sa oppilaitoksissa. Itse materiaalin kehittämistyön tekivät koulutusohjelmaan osallistuvat opettajat.

Case studyt palvelivat kahta tarkoitusta; paitsi että niistä muodostui opetuksen työkalu, niiden kir- joittaminen myös pakotti kouluttajat tarkastele- maan konkreettisia yrityksiä, todellisine ongel- mineen ja tarpeineen. Lisäksi B-moduuliin si- sältyi henkilöstön intensiivikoulutus englannin kielessä. Englannin kieltä opittiin myös jatku- vasti projektityöskentelyn yhteydessä.

Moduulissa C korostui vielä vahvemmin pyrki- mys lähentää oppilaitoksia ympäröivään yrityselä- mään. Projektin tuella kumpaankin yliopistoon perustettiin konsultointiyksikkö tarjoamaan rää- tälöityjä koulutus- ja konsultointipalveluja alu- een yrityksille. Projektin kuluessa kummankin yksikön kohdalla toteutettiin useita elinkeino- elämän toimeksiantoja. Vaikka konsultointiyk- siköiden perustaminen oli hallinnollisesti vai- kea asia yliopistoille, niitä pidettiin kuitenkin tervetulleina sekä mahdollisesti tuottamiensa tulojen vuoksi että niiden kouluttajilleen tarjo- aman kontaktiverkoston vuoksi. Projekti pyrki siis paitsi varmistamaan yritysten mahdollisuu- det saada yliopistojen osaaminen avukseen myös pitämään kouluttajat kosketuksissa yrityselämään.

J ä l k i v i i s a u t t a

Toteuttajilleen sekä lännessä että Venäjällä pro- jekti merkitsi suuria haasteita. Käytännön on- gelmat kuten Petroskoin lentokentän lakkautus ja syksyn 1989 ruplakriisi aiheuttivat aika ajoin harmaita hiuksia puolin ja toisin. Kielikynnys, vaikkakaan ei ylittämätön, vaikeutti ajoittain yhteistyötä. Projektin suurin haaste oli kuiten- kin henkinen; länsimaisten asiantuntijoiden oli pystyttävä diplomaattisesti tuomaan panoksensa perinteikkäiden, korkeatasoisten oppilaitosten kehittämiseen ja opittava tunnistamaan alueet, joissa paikallinen osaaminen tuli pitää arvossa.

Projektin eri koulutukset läpikäynyt venäläinen hallinto- ja koulutushenkilöstö puolestaan jou- tui kohtaamaan täysin erilaisen ajattelumallin ja koulutuskulttuurin. Suurimmat eroavaisuudet ja haasteet tulivat vastaan projektin kahdella ydin- alueella; koulutusmenetelmissä ja yrityselämän tarpeiden huomioinnissa.

Projekti kohtasi monia haasteita ja ongelmia, mutta moduuleihin perustunut suunnittelu osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Projektin toiminnot pystyttiin toteuttamaan alkuperäisen kokonaisaikataulun ja –budjetin puitteissa, vaikka teknisistä syistä raportoinnille ja tilityksille ha- ettiinkin jatkoaikaa.

Projektia on helppo pitää onnistuneena siinä mielessä, että se täytti asetetut määrälliset ja si- sällölliset tavoitteet, ja pääsi esittäytymään myös Euroopan komissiolle yhtenä niistä harvoista projekteista, joissa koko tie kuljettiin onnistu- neesti yhdessä samoin voimin alusta loppuun.

Ei myöskään voida epäillä, etteivätkö sekä Pet- roskoin että Arkangelin edunsaajalaitokset olisi kokeneet hyötyneensä projektista suuresti. Län- simaisille toteuttajilleen projekti oli niin ikään opettavainen kokemus. Se tarjosi mahdollisuu- den totuttautua silloin vielä uuteen ja outoon Euroopan komission projektityöskentelyyn. Pro- jektiin osallistuneille länsimaisille asiantuntijoille läheinen yhteistyö Petroskoin ja Arkangelin yli- opistojen henkilökunnan kanssa tarjosi ainutker- taisen oppimismahdollisuuden. Eräs tanskalai- nen totesi vietettyään viikon Arkangelissa: ”Jos he ovat oppineet yhtä paljon kuin minä, tulos on täydellinen”. Samassa hengessä projektin kokivat myös suomalaiset mukanaolijat.

Managers` Training Pro- gramme toteutuu yrityksissä

T

Vähän yli 13 miljoonan euron budjetilla pro- jektin on tarkoitus järjestää kahden vuoden toi- mintakautensa aikana yli 1000 harjoittelua EU:ssa Venäjältä ja muista kohdemaista²tuleville liik- keenjohdossa toimiville henkilöille. Suurin osa, noin 80 prosenttia osallistujista tulee Venäjältä.

Projektista päätettiin vastauksena presidentti Jelt- sinin vuonna 1997 esittämään vetoomukseen, jossa hän pyysi länsimaita tukemaan Venäjän Fe- deraation massiivista yritysjohdon uudelleenkou- lutusohjelmaa järjestämällä koulutuksen läpikäy- neille johtajille tilaisuus tutustua harjoittelun

kautta länsimaisten yritysten toimintaan käytän- nössä.

Useat Euroopan Unionin jäsenmaat, mm. Saksa, Iso-Britannia ja Ruotsi, järjestivät kansalliselta pohjalta omat harjoitteluohjelmansa. Euroopan komissio puolestaan kehitti MTP:n. Suunnitte- lussa nojattiin osin aikaisemmasta samansuuntai- sesta Productivity Iniative Programme (PIP) - ohjelmasta saatuihin kokemuksiin. MTP kuiten- kin poikkeaa edeltäjistään sekä määrällisesti että konseptinsa puolesta.

MTP tarjoaa kolmenlaisia harjoitteluja. Kahden ja kolmen kuukauden harjoittelut ovat identti- siä pituutta lukuun ottamatta. Harjoittelu alkaa viikon pituisella aloitusseminaarilla, jonka aika- na harjoittelijoita pyritään valmistamaan suoma- laisen (tai muun EU-maan) isäntäyrityksessä toi- mimiseen. Pääosa koulutusjaksosta, yleensä joko 7 tai 11 viikkoa, vietetään kuitenkin yhdessä länsimaisessa isäntäyrityksessä. Tässä pitkät har- joittelut eroavat yhden kuukauden harjoitteluista, joiden osallistujat edustavat yritystensä ylempää johtoa, ovat iältään vanhempia, eivätkä välttä- mättä omaa riittävää kielitaitoa omaehtoiseen harjoittelujaksoon. Heille järjestetään noin 4 viikkoa kestävä yrityskäyntien ohjelma, johon sisällytetään aloitusseminaaria vastaava määrä kou- lutusta. Kukin yhden kuukauden ryhmä vierai- lee kahden eri EU-maan yrityksissä.

Harjoittelujakson päättää aina Eurooppa-seminaa- ri, joka keskittyy EU:n rakenteisiin ja taustaan, harjoittelijoiden kokemuksiin EU:ssa sekä EU:n ja kohdemaiden suhteisiin. Harjoittelut on ai- kataulutettu siten, että kukin noin 20-henki- nen kolmen kuukauden harjoittelijan ryhmä aloittaa yhtä aikaa eri maissa aloitusseminaarilla, ja vastaava kahden kuukauden ohjelma seuraa kuukautta myöhemmin. Viimeisenä tulevat isän- tämaihin yhden kuukauden harjoittelujen ryh- mät. Eri maissa järjestetyt eripituiset harjoittelut siis päättyvät yhtä aikaa, mahdollistaen koko ”aal- lon” osallistumisen yhteiseen suureen Euroop- pa-seminaariin. Nämä päätösseminaarit järjeste- tään vuorotellen suuremmissa partnerimaissa.

Projektin toteutus järjestettiin EU:n hankinta- sääntöjen mukaisesti tarjouskilpailun kautta.

Kokonsa vuoksi MTP edellytti ns. avointa tarjo- uskilpailua. Suomen Yrittäjäopisto osallistui tar- jouksen tekoon osana saksalaisen Deutsche Ma- nagement Akademie Niedersachsenin konsortio- ta, johon kuuluu partnereita kaikkiaan kahdek- sasta maasta. Hitaan ja mutkikkaan tarjouskilpai- lu- ja evaluointiprosessin jälkeen konsortio kui- tenkin pääsi allekirjoittamaan projektisopimuk- sen syyskuussa 1999. Harjoittelijoiden valinta- prosessi Venäjällä käynnistyi joulukuussa. En- simmäiset harjoittelijat saapuivat seuraavan vuo- den helmikuussa Iso-Britanniaan.

Tavoitteena oppiminen kokemisen ja työn kautta.

Toisin kuin monet vaihto-ohjelmat, MTP ei ra- jaa harjoittelujaan millekään tietylle alalle eikä myöskään edellytä isäntä- tai kotiyrityksiltä mi- tään tiettyä profiilia; kaikki alat ja kaikki yritys- koot ovat sallittuja. Niinpä MTP-harjoittelijoi- den joukkoon mahtuu sekä pienyrittäjiä että val- tiollisten yritysjättien nuorempaa ja keskijohtoa.

Koulutusohjelmana MTP korostaa vahvasti oppi- mista kokemisen ja tekemisen kautta. Ohjelmas- sa alusta asti mukana olleen asiantuntijan sanoin:

”Meidän pitäisi kutsua tätä oppimisohjelmaksi, ei koulutusohjelmaksi”. Yksittäisen harjoitteli- jan kannalta ohjelman kaksi seminaaria³ muo- dostuvat varsin pieneksi osaksi pitkää harjoitte- lujaksoa. Pääpaino on isäntäyrityksessä vietetyllä ajalla.

MTP:n tavoitteenasetteluissa yksittäisen harjoit- telijan kehittyminen johtajana ja/tai yrittäjänä on asetettu prioriteetiksi. Mahdollisuus ja ha- lukkuus muokata kotiyrityksensä toimintaa sekä syntyvät yrityskontaktit arvostetaan niin ikään korkealle. Sen sijaan MTP ei, monista muista yri- tysharjoitteluohjelmista poiketen, edellytä pit- källistä, molempia yrityksiä pitkään valmistelu- prosessiin sitovaa yritysten yhteistoimintaa har- joittelun alla. MTP:n lähtökohtana on asettaa harjoittelija tilanteeseen, jossa hänen on mah- dollista tarkastella länsimaisen yrityksen toimin- taa sisältäpäin. Harjoittelijan oppiminen tilan- teessa ja tilanteen seurauksena on ydintavoite, josta kotiyrityksen ja mahdollisten liikesuhtei- den kehittyminen ovat johdannaisia.

Huolimatta pyrkimyksistä mahdollisimman yh-

denmukaiseen toteutukseen eri EU-maissa, MTP:n käytännöt vaihtelevat joissain määrin maakohtaisesti. Huomattavia eroja on mm. har- joittelijoilta edellytetyssä raportoinnissa ja lähes- tymistavassa oppimiseen. Siinä missä Iso-Britan- nian edustaja, Manchester Business School, pyy- tää viikoittaista raporttia, Yrittäjäopisto on pää- tynyt vähempään kontrolliin perustuviin ratkai- suihin. Suomessa harjoittelijat laativat harjoitte- lunsa alussa projektisuunnitelman yritysjaksoaan varten ja suunnitelmasta keskustellaan harjoitte- lua MTP:n puolesta ohjaavan Project Coachin ja isäntäyrityksen harjoitteluvastaavan kanssa. Hy- väksytyn suunnitelman pohjalta harjoittelija läh- tee itsenäisesti hakemaan tarpeitaan vastaavia oppimistilanteita. Harjoittelun puolivälissä har- joittelijat esittelevät edistymisensä muille saman ryhmän harjoittelijoille ja Project Coacheille.

Yritysjakson päättyessä harjoittelijat jättävät MTP:lle loppuraporttinsa. Tämä suhteellisen ”ke- vyt” ratkaisu valittiin, jotta raportoinnista ja kir- jallisista töistä ei muodostuisi itsetarkoitusta.

Suomen MTP-organisaatio pyrkii evästämään harjoittelijoita yrityksessä oppimiseen tuomalla johdonmukaisesti esiin kolmen elementin aja- tusmallia, jonka on koettu tukevan käytännön oppimista. Isäntäyrityksen eri toimintojen ja toi- mintatapojen havainnointi muodostaa pohjan vertai- lulle oman kotiyrityksen vallitseviin käytäntöihin.

Yritysten ja ympäristöjen yhtäläisyyksien ja ero- jen reflektoiva analysointi johtaa soveltaviin johtopää- töksiin, joissa tavoiteltavat muutokset tulevat esil- le. Vaikka harjoittelijoilta ei, kuten jo aiemmin todettiin, edellytetä toistuvaa kirjallista rapor- tointia, heitä rohkaistaan omaksi hyödykseen prosessoimaan kokemaansa kirjallisesti mm. edellä kuvatun mallin kautta. Sinänsä varsin itsestään selvä ajatuskuvio on auttanut varsinkin nuorem- pia harjoittelijoita saamaan enemmän irti olos- taan isäntäyrityksissä. Samalla sovelletaan vanhaa totuutta: itse oivalletun uskoo ja muistaa parem- min kuin muiden kertoman.

Learning by doing ei yksin r i i t t ä n y t

Tätä kirjoitettaessa MTP-harjoitteluihin EU:ssa on osallistunut yhteensä yli 800 harjoittelijaa, heis-

tä Suomessa 115. Ensimmäisen kaksivuotinen toimintakausi on kääntymässä loppuaan kohti.

Joitakin johtopäätöksiä lienee oikeutettua teh- dä ohjelman onnistumisesta. Osallistujilta saatu palaute yhdessä viitteenomaisten follow up – tietojen kanssa osoittaa, että ohjelma on koettu erittäin hyödylliseksi. Joukossa ei juurikaan ole ollut soraääniä. Länsimaisten isäntäyritysten ko- kemukset ovat olleet vaihtelevampia; karkeasti sanottuna onnistuneimpia ovat olleet harjoitte- lut, joissa harjoittelijan asiantuntijaosaaminen vastaa hyvin yrityksen odotuksia ja yritys on ol- lut itse hyvin motivoitunut harjoittelun isän- nöintiin. Tulijan kielitaito on ollut yleisin pet- tymyksen aihe; vaikka harjoittelijat puhuvatkin englantia, ei monellakaan ole ollut tilaisuutta harjoittaa suullista kielitaitoaan säännöllisesti.

Suomen Yrittäjäopisto joutui harjoittelujen alettua jossain määrin muuttamaan koulutuksellista orientaatiotaan. Kapea learning by doing –ajat- telu, jossa harjoittelijan oppimisen pääpaino on asiantuntija- ja johtamistason tehtävien suorit- tamisen kautta hankitussa kokemuksessa, on osoittautunut riittämättömäksi monien harjoit- telujen kohdalla. Osin syynä ovat asenteet, osin kokemus- ja osaamispohjan erilaisuus. Vaikka jokainen harjoittelu pohjautuu etukäteen mie- tittyyn tehtävään isäntäyrityksessä, ei läheskään kaikilla harjoittelijoilla ole käytännössä ollut mah- dollisuutta soveltaa omaa parasta osaamistaan yri- tysharjoitteluunsa. Moni isäntäyritys, tottunee- na opiskelijoiden ja nuorten harjoitteluihin, jou- tuu vanhemman, jo johtamistehtävistä kokemusta hankkineen, harjoittelijan kohdatessaan uuden- laisen tilanteen eteen. Kun harjoittelija on li- säksi ulkomaalainen ja työskentely tapahtuu molemmille vieraalla kielellä, tilanne vaatii yri- tykseltä melkoista panostusta. Siirtämällä oppi- misen painopistettä enemmän harjoittelijan oman pohdiskelun ja tilannekokemisen puolel- le on MTP:ssä kuitenkin pystytty hyödyntämään hyvin suomalaisten isäntäyritysten harjoittelijoille tarjoama mahdollisuus.

Projektin aikana on myös tultu siihen tulokseen, että harjoittelijan omaa aktiivisuutta on ryhdyt- tävä korostamaan entistä vahvemmin hakuvai- heesta alkaen. Tulevien MTP-kausien hahmot-

telut ovat parhaillaan käynnissä Euroopan komis- siossa. Projektin tämänhetkiset toteuttajat tule- vat suosittamaan, että seuraavissa projektisuun- nitelmissa haetaan entistä vahvempaa harjoitte- lijoiden etukäteisvalmistautumista ja korostetaan itseohjautuvuutta valintavaiheessa. Ainakin suo- malaisessa yritysympäristössä viimeksi mainittu on tärkeä ominaisuus.

L o p u k s i

Euroopan Unioni on käyttänyt ja tulee käyttä- mään paljon resursseja Venäjän ja entisen itäblo- kin maiden muutosprosessien tukemiseen. Ai- nakin niiden kahden tässä kuvatun projektin kokemusten perusteella panostukselle on myös saatu vastinetta. Kokonaisten kansakuntien uu- delleenkouluttautuminen ”yrittävään yhteiskun- taan” on prosessi, jota ulkopuoliset voivat vain tukea, eivät toteuttaa. Suomen Yrittäjäopisto on kokenut prosessiin osallistumisen mielekkääksi ja haastavaksi työksi, jossa kotimaan yrittäjyys- koulutuksessa kertynyttä osaamista voi soveltaa täysin erilaisessa kontekstissa. Uuden tekemi- nen tuottaa oppilaitokselle oivalluksia siinä missä oppijoillekin!

1

2

3

Viitteet

Ensimmäisen Tacis-projektin koordinaattori ja päävastuullinen oli Suomen Yrittäjäopistossa Sari Salojärvi. Tätä projektia kuvattaessa katsauksen pohjana on käytetty hänen tekste- jään.