• Ei tuloksia

Asumislisän myöntämisessä eh- dotetaan luovuttavaksi puolison tulojen huo- mioon ottamisesta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Asumislisän myöntämisessä eh- dotetaan luovuttavaksi puolison tulojen huo- mioon ottamisesta"

Copied!
7
0
0

Kokoteksti

(1)

294203

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opin-

totukilakia. Asumislisän myöntämisessä eh- dotetaan luovuttavaksi puolison tulojen huo- mioon ottamisesta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

—————

PERUSTELUT 1 N y k y t i l a j a e h d o t e t u t m u u t o k s e t

Opintotuen myöntämisen yleisistä edelly- tyksistä säädetään opintotukilain (65/1994) 5 §:ssä. Sen mukaan opintotuen myöntämi- sen yleisinä edellytyksinä ovat oppilaitok- seen hyväksyminen, opintojen päätoiminen harjoittaminen ja opinnoissa edistyminen se- kä taloudellisen tuen tarve. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat ja hänen vanhempiensa tulot sekä asumislisää myönnettäessä hakijan puo- lison tulot.

Asumislisää myönnettäessä otetaan huo- mioon opiskelijan kanssa samassa asunnossa asuvan puolison tulot. Samassa asunnossa kahdestaan asuvat mies ja nainen katsotaan puolisoiksi, jos hakija ei toisin todista.

Puolison tuloina otetaan huomioon viimek- si toimitetun valtionverotuksen tietojen mu- kaiset tuloverolain (1535/1992) 30 §:ssä tar- koitetut puhtaat ansio- ja pääomatulot. Jos tu- lot ovat olennaisesti muuttuneet verotustie- toihin verrattuna, tuki voidaan myöntää tai tarkistaa nykyisten tulojen perusteella. Olen- naisena pidetään vähintään 20 prosentin muutosta.

Täysimääräisen tuen saa, jos puolison tulot ovat enintään 15 200 euroa vuodessa. Asu- mislisää vähennetään jokaista tulorajan ylit- tävää täyttä 680 euroa kohden 10 prosenttia.

Asumislisää ei makseta, kun puolison tulot ovat 22 000 euroa vuodessa tai enemmän.

Puolison tulojen vaikutus asumislisään Vuosi-

tulot (euroa)

Asumis- lisä % täydestä

Vuosi- tulot (euroa)

Asumis- lisä % täydestä - 15 879 100 19 280 -

19 959

40 15 880 -

16 559 90 19 960 -

20 639 30 16 560 -

17 239 80 20 640 -

21 319 20 17 240 -

17 919

70 21 320 - 21 999

10 17 920 -

18 599

60 22 000 0

18 600 -

19 279 50

Puolison tulojen huomioon ottamisesta opintotukea myönnettäessä luovuttiin koko-

(2)

naan 1990-luvun opintotukiuudistuksen yh- teydessä. Vuoteen 2000 asti asumislisä myönnettiin vain yksin asuville opiskelijoil- le. Asumislisän ja asumistukilain (408/1975) mukaisen asumistuen yhteensovitusta muu- tettiin tällöin siten, että kaikki lapsettomat vuokralla asuvat opiskelijat siirtyivät opinto- tuen asumislisän piiriin ja opiskelijan puoli- son tulot otetaan huomioon asumislisää myönnettäessä. Puolison tulorajoja ei ole tar- kistettu sen jälkeen. Ansiotason noususta joh- tuen puolison tuloihin perustuva tarveharkin- ta on kiristynyt.

Puolisolla tarkoitetaan opintotukilaissa aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuh- teissa eläviä henkilöitä. Opintotukilaissa ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, mitä avioliitonomaisilla olosuhteilla tarkoitetaan, joten ratkaisuissa joudutaan käyttämään ta- pauskohtaista harkintaa. Samassa asunnossa kahdestaan asuvat mies ja nainen katsotaan puolisoiksi, jos asumislisän hakija ei toisin todista. Selvityksenä asumisolosuhteistaan hakija voi esittää esimerkiksi asunnon pohja- piirustuksen tai kolmannen osapuolen selvi- tyksen asiasta. Hakijat kokevat asumisjärjes- telyjensä selvittämisen usein kuitenkin han- kalaksi ja kiusalliseksi. Erityisesti nuoret vas- takkaista sukupuolta olevat opiskelijat voivat asua samassa asunnossa, vaikka heidän välil- lään ei olisi seurustelusuhdetta. Samassa asunnossa yhdessä asuvat nuoret eivät myös- kään yleensä avusta toisiaan taloudellisesti, joten heidän on vaikea ymmärtää, että yhtei- sesti vuokratussa asunnossa asumisesta voi seurata velvollisuus osallistua toisen asumis- kustannuksiin. Asuinkumppanin tulojen huo- mioon ottaminen koetaan tällöin epäoikeu- denmukaiseksi.

Puolison tulojen perusteella tehtävästä tar- veharkinnasta luopuminen olisi perusteltua myös verrattaessa asumisolosuhteiden selvit- tämiseen käytettävän hallinnollisen työn määrää tarveharkinnalla saavutettavaan val- tiontaloudelliseen säästöön. Avioliitonomais- ten olosuhteiden selvittelystä aiheutuva hal- linnollisen työn määrä on suuri, ja avopuo- lisoa koskevista asumislisäratkaisuista valite- taan usein myös muutoksenhakuasteisiin.

Koulutuksen ja tutkimuksen vuosia 2007—

2012 koskevassa kehittämissuunnitelman mukaan luovutaan puolison tulojen perusteel-

la tehtävästä tarveharkinnasta. Puolison tulo- jen perusteella tehtävästä asumislisän tarve- harkinnasta ehdotetaan luovuttavaksi vuoden 2009 alusta lukien.

2 E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t

2.1 Vaikutukset opintotuen saajan talouteen

Puolison tulojen perusteella tehtävän tarve- harkinnan poistaminen parantaa niiden noin 2 000 vuokralla asuvan opiskelijan toimeen- tuloedellytyksiä, joiden asumislisän määrää on alennettu tai asumislisä kokonaan evätty puolison tulojen perusteella. Keskimäärin heidän opintotukensa paranisi noin 100 eu- rolla kuukaudessa lukuvuoden opiskelukuu- kausien aikana.

2.2 Valtiontaloudelliset vaikutukset Hallituksen esityksessä Eduskunnalle val- tion talousarvioksi vuodelle 2009 on esitetty momentille 29.70.55 Opintoraha ja asumisli- sä yhteensä 776 394 000 euroa, josta asumis- lisän osuus on 270 700 000 euroa.

Puolison tulojen perusteella tehtävästä tar- veharkinnasta luopuminen lisäisi asumis- lisämenoja arviolta 1,8 miljoonalla eurolla.

Asumislisän piiriin tulisi arviolta noin 1 000 uutta asumislisän saajaa ja täyden asumis- lisän saisi arviolta vajaa 1 000 opiskelijaa, joiden asumislisää olisi alennettu puolison tulojen perusteella.

2.3 Vaikutukset opintotuen toimeenpa- noon

Puolison tulojen perusteella tehtävästä tar- veharkinnasta luopuminen vähentäisi huo- mattavasti hallinnollista työtä, koska opinto- tukihakemusten ratkaisemisen yhteydessä ei enää olisi tarpeellista arvioida, onko samassa asunnossa asuvia henkilöitä pidettävä puo- lisoina. Tämä arviointi joudutaan tekemään myös silloin, kun puolison tuloilla ei ole vai- kutusta hakijan opintotukeen. Puolison tulo- jen huomioonottaminen ja erityisesti sen ar- viointi, onko asuinkumppaneita pidettävä puolisoina, aiheuttaa runsaasti tiedusteluja jo

(3)

opintotukihakemuksen täyttövaiheessa ja hi- dastaa hakemusten käsittelyä. Monet opiske- lijat kokevat asuinkumppaneiden välistä suh- detta koskevat tiedustelut kiusallisiksi.

3 A s i a n v a l m i s t e l u

Esitys on valmisteltu opetusministeriössä.

4 V o i m a a n t u l o

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:

Lakiehdotus

Laki

opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 14 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 19 a §,

sellaisena kuin sen ruotsinkielinen sanamuoto on laissa 734/2001 ja suomenkielinen sana- muoto laissa 1427/2001, ja

muutetaan 5 §:n 2 momentti, 22 §:n 2 momentti, 25 a §:n 1 momentti ja 25 b §,

sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 41/2001 ja suo- menkielinen sanamuoto laissa 1427/2001, 22 §:n 2 momentti ja 25 b § laissa 345/2004 sekä 25 a §:n 1 momentti laissa 204/2003, seuraavasti:

5 §

Opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset

— — — — — — — — — — — — — — Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa ote- taan huomioon hakijan omat ja hänen van- hempiensa tulot siten kuin tässä laissa sääde- tään.

22 § Veronalaiset tulot

— — — — — — — — — — — — — — Opiskelijan vanhempien 11 ja 19 §:ssä tar- koitetut tulot otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen perus- teella verotuksen päättymisen jälkeen seu- raavan vuoden alusta. Vanhempien ulkomail- la saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vas- taavat tulot Suomessa saatuina olisivat ve- ronalaisia. Ulkomailla saatu tulo otetaan

huomioon bruttomääräisenä opintotuen ha- kemista edeltäneeltä ajalta. Hakijan tulee esittää selvitys vanhempiensa ulkomailla saamista tuloista siltä vuodelta, jonka vero- tustietojen pohjalta tulot muutoin otetaan huomioon opintotukea myönnettäessä tai tar- kistettaessa. Jos vanhempien taloudellinen ti- lanne on verovuoden jälkeen olennaisesti muuttunut, muutokset voidaan ottaa 25 b §:n mukaisesti huomioon tukea myönnettäessä.

25 a §

Opintotuen tarkistaminen ilman hakemusta Opintotuki tarkistetaan tai lakkautetaan il- man hakemusta kalenterivuosittain vuoden alussa verotuksen valmistumisen jälkeen vanhempien verotustietojen perusteella. Tar- kistusta ei kuitenkaan tehdä, jos opintotuki on edeltävän syyslukukauden aikana tarkis- tettu vanhempien taloudellisessa tilanteessa tapahtuneen olennaisen muutoksen johdosta.

— — — — — — — — — — — — — —

(4)

25 b §

Opintotuen tarkistaminen vanhempien tulo- jen muuttuessa

Opiskelijan vanhempien taloudellisen tilan- teen katsotaan olennaisesti muuttuneen, jos vanhempien tulot ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen muuttuneiden

tulojen perusteella kevätlukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella sa- man vuoden loppuun. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen tulojen perusteella syyslukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella seu- raavan kalenterivuoden loppuun.

———

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 2009.

—————

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2008

Tasavallan Presidentti

TARJA HALONEN

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

(5)

Liite

Rinnakkaisteksti

Laki

opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 14 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 19 a §,

sellaisena kuin sen ruotsinkielinen sanamuoto on laissa 734/2001 ja suomenkielinen sana- muoto laissa 1427/2001, ja

muutetaan 5 §:n 2 momentti, 22 §:n 2 momentti, 25 a §:n 1 momentti ja 25 b §,

sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 2 momentin ruotsinkielinen sanamuoto laissa 41/2001 ja suo- menkielinen sanamuoto laissa 1427/2001, 22 §:n 2 momentti ja 25 b § laissa 345/2004 sekä 25 a §:n 1 momentti laissa 204/2003, seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

5 §

Opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset

— — — — — — — — — — — — — — Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa ote- taan huomioon hakijan omat ja hänen van- hempiensa tulot sekä asumislisää myönnettä- essä hakijan puolison tulot siten kuin tässä laissa säädetään.

5 §

Opintotuen myöntämisen yleiset edellytykset

— — — — — — — — — — — — — — Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa ote- taan huomioon hakijan omat ja hänen van- hempiensa tulot siten kuin tässä laissa sääde- tään.

19 a §

Puolison tulojen huomioon ottaminen asumis- lisää myönnettäessä

Opiskelijalla on oikeus täysimääräiseen asumislisään, jos hänen puolisonsa tulovero- lain 30 §:ssä tarkoitettujen puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrä on enintään 15 200 euroa vuodessa. Asumislisää vähennetään jo- kaista tulorajan ylittävää täyttä 680 euroa kohden 10 prosenttia.

Jos puolisot eivät asu samassa asunnossa, opiskelijan puolison tuloja ei kuitenkaan ote- ta huomioon.

19 a §

Puolison tulojen huomioon ottaminen asu- mislisää myönnettäessä

(kumotaan)

(6)

22 § Veronalaiset tulot

— — — — — — — — — — — — — — Opiskelijan vanhempien 11 ja 19 §:ssä sekä hänen puolisonsa 19 a §:ssä tarkoitetut tulot otetaan huomioon viimeksi toimitetun valti- onverotuksen tietojen perusteella verotuksen päättymisen jälkeen seuraavan vuoden alusta.

Vanhempien ja puolison ulkomailla saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettui- hin veronalaisiin tuloihin, jos vastaavat tulot Suomessa saatuina olisivat veronalaisia. Ul- komailla saatu tulo otetaan huomioon brutto- määräisenä opintotuen hakemista edeltäneeltä ajalta. Hakijan tulee esittää selvitys vanhem- piensa ja asumislisän hakijan puolisonsa ul- komailla saamista tuloista siltä vuodelta, jon- ka verotustietojen pohjalta tulot muutoin ote- taan huomioon opintotukea myönnettäessä tai tarkistettaessa. Jos vanhempien tai puolison taloudellinen tilanne on verovuoden jälkeen olennaisesti muuttunut, muutokset voidaan ottaa 25 b §:n mukaisesti huomioon tukea myönnettäessä.

22 § Veronalaiset tulot

— — — — — — — — — — — — — — Opiskelijan vanhempien 11 ja 19 §:ssä tar- koitetut tulot otetaan huomioon viimeksi toimitetun valtionverotuksen tietojen perus- teella verotuksen päättymisen jälkeen seu- raavan vuoden alusta. Vanhempien ulkomail- la saamat tulot rinnastetaan tuloverolaissa tarkoitettuihin veronalaisiin tuloihin, jos vas- taavat tulot Suomessa saatuina olisivat ve- ronalaisia. Ulkomailla saatu tulo otetaan huomioon bruttomääräisenä opintotuen ha- kemista edeltäneeltä ajalta. Hakijan tulee esittää selvitys vanhempiensa ulkomailla saamista tuloista siltä vuodelta, jonka vero- tustietojen pohjalta tulot muutoin otetaan huomioon opintotukea myönnettäessä tai tar- kistettaessa. Jos vanhempien taloudellinen ti- lanne on verovuoden jälkeen olennaisesti muuttunut, muutokset voidaan ottaa 25 b §:n mukaisesti huomioon tukea myönnettäessä.

25 a §

Opintotuen tarkistaminen ilman hakemusta Opintotuki tarkistetaan tai lakkautetaan il- man hakemusta kalenterivuosittain vuoden alussa verotuksen valmistumisen jälkeen vanhempien verotustietojen perusteella ja asumislisä puolison verotustietojen perusteel- la. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä, jos opin- totuki on edeltävän syyslukukauden aikana tarkistettu vanhempien tai asumislisä puoli- son taloudellisessa tilanteessa tapahtuneen olennaisen muutoksen johdosta.

— — — — — — — — — — — — — —

25 a §

Opintotuen tarkistaminen ilman hakemusta Opintotuki tarkistetaan tai lakkautetaan il- man hakemusta kalenterivuosittain vuoden alussa verotuksen valmistumisen jälkeen vanhempien verotustietojen perusteella. Tar- kistusta ei kuitenkaan tehdä, jos opintotuki on edeltävän syyslukukauden aikana tarkis- tettu vanhempien taloudellisessa tilanteessa tapahtuneen olennaisen muutoksen johdosta.

— — — — — — — — — — — — — —

25 b §

Opintotuen tarkistaminen vanhempien ja puolison tulojen muuttuessa Opiskelijan vanhempien ja hänen puolison- sa taloudellisen tilanteen katsotaan olennai-

25 b §

Opintotuen tarkistaminen vanhempien tulojen muuttuessa

Opiskelijan vanhempien taloudellisen tilan- teen katsotaan olennaisesti muuttuneen, jos

(7)

sesti muuttuneen, jos vanhempien tai puoli- son tulot ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia.

Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen muuttuneiden tulojen pe- rusteella kevätlukukauden aikana, tukea voi- daan maksaa niiden perusteella saman vuoden loppuun. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen tulojen perus- teella syyslukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella seuraavan kalente- rivuoden loppuun.

vanhempien tulot ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen muuttuneet vähintään 20 prosenttia. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen muuttuneiden tulojen perusteella kevätlukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella sa- man vuoden loppuun. Kun opintotuki on myönnetty tai tarkistettu edellä tarkoitettujen tulojen perusteella syyslukukauden aikana, tukea voidaan maksaa niiden perusteella seu- raavan kalenterivuoden loppuun.

———

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- kuuta 2009.

———

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suosituimpia vaihtoehtoja tulojen jakamiseen olivat kyselyn mukaan malli, jossa kuluttaja maksaa tuotteen hinnassa eläinten hyvinvoinnista ja tuottaja saa merkin tuotot

Ensin mainittuja on englanninkielisessä tutkimuskirjallisuudessa kutsuttu lukuisilla eri nimil- lä, joista parhaiten tunnetaan yleisten taitojen (generic skills) lisäksi

Yhtenä syynä ovat tavattoman monipuolinen opiskelutarjonta, jos- sa on osattu kullakin paikkakunnalla ottaa huo- mioon sikäiäisen väestön erityistarpeet." Eräs

Saavutusten ja mielialan osalta tulos on hy- vin samansuuntainen niin, että käytettävissä olevien tulojen korrelaatio on noin kaksi ker- taa voimakkaampi kuin nettotulojen

Kotitalouksien ekvivalenttien kulutusmeno- jen erot laskivat vuoteen 1976 kuten ekviva- lenttien tulojenkin erot, mutta tämän jälkeen menoerot jälleen kasvoivat kun taas tuloerot

• Neljänneksi, kun sekä koulutetut että kou- luttamattomat kohtaavat tuloriskejä, tulojen uudelleenjako lineaarisen verojärjestelmän kautta yleensä rohkaisee

Kun työllisyys on keskeinen budjetin tulojen kannalta, voidaan esimerkiksi kysyä, miksi meillä arvonlisäverotus on palveluelinkeinojen osalta Euroopan korkeim- pia, niin

Rahassa mitattavien tulojen ja kustannusten perusteella tehtävien maanarvolaskelmien luotettavuuskin on huono, koska laskelman muuttujiin sisältyy pitkän tarkasteluajan takia suurta