KANSANTALoUDF.LLiNF,N Yi-iDisiys VUosiNA 1934-1958 387
henkeä. Omaksutun tavan mukaan kokoukseen liittyivät isäntäyhdis- tysten tarjoamat juhlapäivällisct, Helsingin kaupungin järjestämät illalliskutsut sekä päättäjäislounas. Naisille oli aamupäiviksi järjestetty oma ohjelma.
Tarkoituksena oli pitää näitä kokouksia joka kolmas vuosi. Puhjen- nut maailmansota teki kuitenkin mahdottomaksi tämän suunnitelman toteuttamisen. Niinpä meni aina vuoteen 1946, ennen kuin voitiin pitää seuraava pohjoismainen kansantalouskokous. Se pidettiin Tanskan yhdistyksen aloitteesta 19-21 päivinä elokuuta Kööpenhaminassa.
Suomen puolesta toimi professori Br. Sttz/3.rcnfcz kokouksen varapuheen- johtajana. Esitelmän »Missä määrin tarvitaan luotonannon kontrollia valtion taholta»? piti tohtori C.-E. 0/3.73. Koreferentteinä olivat pro- fessori £czw3. 0. c/f7cc#/{.73 ja kanslianeuvos Gc/7372czr A4odee#. Osanottajia Suomesta oli kaikkiaan 42.
Seuraava kokous oli kolme vuotta myöhemmin, kesäkuun 20-22 päivinä 1949 Tukholmassa. Suomen joukkoa johti professori jr/czcÅf
rvczr3.f kokouksen varapuheenjohtajana. Mcikäläisistä esiintyi esitel- mänpitäjänä professori OcJcz/ Sfczdi.%j, joka alusti kysymyksen tulojen nivelöitymisestä ja sen seurauksista. Koreferentteinä olivat kanslia- neuvos Guimar Modeen ia pro[essori Lauri 0. af Heurlin. OszLnottz\jia Suomesta oli kaiken kaikkiaan 67.
Vuonna 1952 oli jälleen Norjan kansantaloudellisen yhdistyksen vuoro järjestää pohjoismainen kokous. Se pidettiin Oslossa kesäkuun 19-21 päivinä, ja Suomen puolesta toimi varapuheenjohtajana pro- fessori fJe{go E. Pz¢P€.7!g. Esitelmänpitäjänä oli osastopäällikkö Er3.Å
rö.r%gu€.ff, joka alusti kysymyksen investointipolitiikan mahdollisuuk- sista ja rajoituksista. Muiden esitelmien suomalaisina koreferentteinä olivat tohtori r. 7zmn3./cz ja professori f/c{go E. P¢¢3.7zg. Osanottajia Suomesta oli kaikkiaan 29.
Oslossa esitettiin kutsu seuraavaan, Helsingissä pidettävään ko- koukseen. Neuvottelujen jälkeen sovittiin siitä, että se pidettäisiin kesäkuun 20-22 päivinä 1955. Järjestelytoimikuntaan valittiin Kan- santaloudellisen Yhdistyksen puolesta kansleri Br. S%z/3.rczn¢cz, professori j4. E. rctdGcr, pääjohtaja A4lcz¢¢3. y3.r4kzt%en sekä toiseksi sihteeriksi tohtori Rcz3.mo //czJÅ;3.cJ3., kun taas Ekonomiska Samfundet oli puolestaan siihen valinnut pankinjohtaja j3. z/o% F3.ccznd!3.n, professori fJacgo E. Pe.¢¢3.73g€.73 ja maisteri Gö.7c/! S¢jcrnJCÅcz73!z3.n. Va]iTi`isteluihin otti\.c~t osaa m.m. prc-
388 [.\. E. TUDEER
[essor.i.t iMc:lti Leppo, Mikko Tomminen JiL Retno Rosst T<zLriszmtzLloude+l.Lsen Yhdistyksen sekä professori ^'2./j` A4G2./2cznc/# ja kanslianeuvos Gw72/tczr jwodGcn sisaryhdistyksen puolesta. Yleiskokouksen puheenjohtajana toimi kanslei`i j?r. S%z/z.7c77z!cz. F.sitelmien koreferentteinä esiintyivät tohtoi`i r.-E. O/3.7z ja professorit j?G3.7!o J3oJJ3. ja /Yz./J A4c3.ncznc/#. Osanotta- jia oli naapuriinaista hieman vähemmän kuin eclellisellä kerralla,
nim. 16 P\Torjasta, 36 Ruotsista ja 26 Tanskasta. Suomesta oli osanc>t- tajia kaikkiaan 219.
Vuoi\na 1958, syyskuun 4-6 päivinä, pidettiin kokous jälleen Kööpenhaminassa. Sen varapuheenjohtajaksi valittiin Suomcn osalta kanslianeuvos Gcmczr A4oc7een. Alustuksen aihecsia »työtoiminnan ke- hitys, pääomantarvc ja taloudellinen kasvu» esitti professori J,¢rf rJt/c!Ä/- 6Gt.`4. Koi-eferentteinä Suomen taholta esiintyivät i)i`ofessori J/G3.4Å.o f]7¢/773c ja lehtori FG/c. yo3.z/c.o. Osanottajia Suomcsta oli kaikkiaan 50.
F,i ole katsottu tarpeelliseksi antaa enempiä tietoja näiden kokousicn ohjclmista, vaan on tyydytty hahmottelemaan Suomen o`c,`uutta näihin kokouksiin. Todettakoon vain lopuksi, että niiden mei`kitvstå ei ole vähäiseksi katsottava. On epäilemättä ollut kasvatiavaa suomalaisille kansantalousmiehillc tällä tavoin päästä koskc`tuksecn naapurimaiden kansantaloudentiitkijoihin ja tutustua heidän tutkimustensa tuloksiin, heidän käsityksiinsä teoi`eettisista kysymyksistä ja talouspoliittisista onge]mista ja niiden ratkaisemisesta sekä heidän katsomustensa tco- reetti'stieteelliseen i)erustaan. Tärkeintä lienee sittenkiii, että he näissä kokouksissa sen lisäksi ett,ä ovat kuunnelleet esitelmiä ja keskusteluja, jotka hc kcnties olisivat voineet jälkcenkinpäin lukea, ovat >aaneet
henkilökohtaiscn koskctukscn samojen alojen tutkijoihin, kosketukscn, joka lukuisissa tapauksissa on johtanut jatkuvaan ajatustenvaihtoon ja ystävyyteen. Tässä mielessä kokousten ohjelmaan sisaltyncct »ke-
vyemmät» tilaisuudet ovat olleet ci`iitäin antoisia.
Todistukseksi Kansantaloudellisen Yhdistyksen suui`esia harrasiuk- sesta pohjoismaiseen yhieistyöhön mainittakoon vielä, ettå Yhd.stys vuonna 1940 liittyi jäseneksi Pohjola-Nordcn-}.hd..stykseen.
Yr.distyksen piii`issä on niinikään ilmcnnyt kiinnostusta sukulais- kansojcn ta]oudellisiin oloi.hin ja riiissä suoritettuihin tutkimuksiin.
Ennen sotia saatiin Viron ja, UnL.arin kansar_talousmic.hiinjonkin vcrran yhteyttä, mutta m.i.ailmansodan puhkeamiiien katkaisi sen eikå sen uudelleen solmiainiscen rauhan pcilattuakaan olc ()1lui edellyiyksiå.
K^NSAN.rAi.ouDELLn`.i.`.N YiTDis'i`ys vuosiNA 1934-1958 389
Kansantaloudcllinen Yhdistys on, niinkuin näkyi ulkomaisten esi- telmöitsijäin luettelosta, ollut laajemmaltikin kosketuksissa ulkomaisiin kansantalousmiehiin. Tästä harrastuksesta on todistuksena sekin, että Yhdistys vuonna 1950 päätti liittyä jäseneksi Kansantaloudellisten Yhdistysten Keskusjärjestöön, joka nimellä Association internationale des sciences economiques toimii Pariisissa.
52. Julkisia aloitteita yms.
Kansantaloudellinen Yhdistys pyrkii esitelmillään ja julkaisutoi- minnallaan laajentamaan kansalaisten tuntemusta maamme taloudel- lisista oloista ja kansantaloudellisista kysymyksistä. Siten se toivoo voi- vansa vaikuttaa myös kunakin ajankohtana esillä olevien ongelmien selvittämiseen ja oikeiden ratkaisujen löytämiseen olosuhteiden paran- tamiseksi. Yhdistys ei kuitenkaan aina ole tyytynyt tähän, vaan se on toisinaan koettanut aktiivisemmin päästä vaikuttamaan tärkeiden talouskysymysten ratkaisuun ja esiintyneiden heikkouksien ja puuttei- den poistamiseen. Tässä mielessä Yhdistys toisinaan jonkin sen piirissä, pidetyn esitelmän ja keskustelun jälkeen on kirjelmällä kääntynyt hallituksen tai muun korkean viranomaiscn puoleen. Näin tapahtui varsinkin Yhdistyksen toiminnan alkuaikoina, mutta ei tämä. tapa myöhemminkään ole joutunut kokonaan unohduksiin. Näistä aloit- teista on paikallaan mainita muutamia. Samalla on aiheellista kosketella eräitä johtokunnassa käsiteltyjä asioita, vaikka ne eivät ole johtaneet- kaan aloitteen tekoon. Ne luovat joka tapauksessa lisävalaistusta Yh- distyksen harrastuskohteisiin.
Vdonna 1939, kun maanviljelysneuvos ro/z{ /V3.j`j`3.7!€n oli pitänyt esi- telmän sokerinviljelyksestä, jonka kannattavuudesta ja tarkoituksen- mukaisuudesta oli esitetty tuntuvia epäilyksiä, Yhdistyksen johtokunta päätti kääntyä valtioneuvoston puoleen kirjelmällä, jossa pyydettiin kotimaisen sokerituotannon edellytysten perusteellista tutkimista.
Keväällä 1940 pankinjohtaja J3. z/on F3.ccznd/2.n pidettyä esitelmän hintatilanteesta, johtokunta päätti lähettää valtioneuvostolle kirjelmän, jossa kiinnitettiin valtiovallan huomio lisääntyvään inflaatiovaaraan ja ehdotettiin eräitä toimenpiteitä rahan arvon säilyttämiseksi.
Saman vuoden syyskuussa puututtiin asiaan, jota Yhdistyksen pii- ]`issä oli useastikin harkittu, nimittäin kansantaloustieteen opetuksen
390 A. E. TUDEER
tehostamiseen Helsingin yliopistossa. Tässä mielessä lähetettiin opetus- ministei`iölle kii.jelmä, jossa ehdotettiin, että yliopiston kansantalous- ja tilastotieteen apulaisen virka muutettaisiin professorin viraksi.
Mainittakoon myös, että kauppa- ja teollisuusministeriö syksyllä 1940 pyysi Yhdistyksen lausuntoa Keskuskauppakamarin ehdotuksesta, että sc`n yhteyteen asetettaisiin eriiyinen taloudellinen neuvottelukunta.
Vastauskirjeessään Yhdistyksen johtokunta korosti tällaisen neuvottelu- kunnan aikaansaamisen suotavuutta kaupan ja teollisuuden kannalta, mutta piti epäiltävänä, voisiko se muodostua ehdotuksessa esitettyä tavoitetta vastaavaksi maan koko elinkeinoelämää edustavaksi cli- meksi.
Samana syksynä käsiteltiin virkamiesten jatkokoulutusta ja kansan- talouden asemaa siinä. Asian edistämiseksi asetuttiin yhteyteen sitä va]mistavan komitean kanssa.
Vuonna 1942 Yhdistyksen johtokunta pohti kysymysta, millä tavalla Yhdistys voisi parhaiten tukea kansantalouden alalla suoritet- tavaa tieteellistä työtä. Omaksuttiin se kanta, että avustuksia myönnet- täessä oli pääpaino kohdistettava jo valmiiksi saatuihin tutkimuksiin.
Sen ohella voitaisiin kuitenkin avustaa vasta alkuasteellakin olevia töitä, jos ne olivat hyvin suunniteltuja ja näyttivät antavan take].ta valmistumisesta.
Kun professori 4/!/¢3. A4d.43. keväällä 1946 oli pitänyt esitelmän maanhankintalain kansantaloudellisista vaikutuksista ja siinä samaten kuin sitä seuranneessa keskustelussa oli esitetty erinäisiä jo ennen maanhankintalain vahvistamistakin esille tuotuja näkökohtia sen haitalli- sista seurauksista, katsoi Yhdistyksen johtokunta asiakseen koettaa saada muutoksen aikaan. Asetuttiin yhteyteen Ekonomiska Samfundetin kanssa ja valmistettiin valtioneuvostolle kirjelmä, jossa laajasti selitettiin asiaa ja joka päättyi ehdotukseen, että kansantaloudellisen neuvottelu- kunnan tai erityisesti tätä tarkoitusta varten asetetun toimikunnan annettaisiin kiireellisesti laatia selvitys maanhankintalain toimeen- panon vaikutuksista maan talouselämään ja sen toteuttamismahdolli- suuksista yleensä sekä valmistaa ehdotus toimenpiteistä, joilla maan- hankintalain vahingolliset seuraukset voitaisiin välttää.
Monet näissä kirjelmissä esitetyistä tavoitteista on sittemmin to- teutettu. On kuitcnkin mahdotonta sanoa, missä määrin Kansan- taloudellisen Yhdistyksen vetoomukset olivat vaikuttaneet asioiden
KANSANTALoUDF.LLiNEN Y[iDisTys VuosiNA 1934-1958 391
ratkaisuun ylemmissä instansseissa. Joka tapauksessa nämä aloitteet ovat todistuksena Yhdistyksen piirissä tavatusta suuresta harrastuk- sesta kaikkiin kansantalouden tutkimuksen ja talouspolitiikan kanssa yhteydessä oleviin kysymyksiin.
6. Totrrihenktlöt
Kun Kansantaloudellisen Yhdistyksen esimiehet valitaan vuodeksi kei`rallaan ja tapana on, ettei heitä ainakaan vä]ittömästi valita uudes- taan, ehti heitä nyt k`äsiteltävän neljännesvuosisadan kuluessa olla kaikkiaan 21. Perinteisiin kuuluu myös, että esimieheksi vuorovuosin valitaan tiedemjes ja käytännö]lisen talouselämän edustaja. Näistä säännöistä on kuitenkin tehty poikkeuksia; henkilökysymys on ollut määräåvä.
Vuodeksi 1934 valittiin edellisen vuoden esimies, senaattori fJe3.ÄÄe.
jiG/!z/cz//, uudestaan esimieheksi, koska katsottiin hänellä olevan erityiset edellytykset hoitaa Yhdistyksen 50-vuotisjuhlaa. Senaattori Renvall oli liittynyt Yhdistykseen vuonna 1899 ja oli jo seuraavana vuonna i)itänyt ensimmäisen esitelmänsä.
Seuraavana vuonna valittiin esimieheksi professori Å%jjG. fJlczcz!czjcz hoitamaan Oslossa pidettävää pohjoismaista kansantalouskongressia.
Hän oli aikaisemminkin hoitanut esimiehen nuijaa ja innokkaasti ot- tanut osaa Yhdistyksen toimintaan, mm. pitämällä useita esitelmiä maanomistuskysymyksen eri puolilta.
Vuonna 1936 oli tohtori £eo f7czrmczjcz vuorossa astua esimiehen i)aikalle. Siten kruunattiin hänen harvinaisen pitkäaikainen toimintansa Yhdistyksen palveluksessa.
Seuraavana vuonna hoiti esimiehen tehtävää tohtori 4. E. rctc7Ger, jolla jo oli takanaan pitkäaikainen toiminta Kansantaloudellisen Aikakauskirjan päätoimittajana. Johtokunnan jäseneksi valittiin sa- malla Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtaja j23.ffo jTj;fa. siinä toivossa, että hän vuonna 1938, kun pohjoismainen kansantalous- kongressi ensimmäistä kertaa pidettäisiin Helsingissä, toimisi Yhdis-
tyksen es].miehenä ja kongressin puheenjohtajana. Vaikka hän oli johtanut mainitun kongressin valmisteluja, hän ei kuitenkaan suostunut Yhdistyksen csimieheksi. Näin syntynyt pulma ratkaistiin siten, että
edellisen vuoden esimies valittiin uudestaan vuodeksi 1938.
392 A. E. TUDEER
Vuodeksi 1939 valittiin esimieheksi pankinjohtaja År. j. Äo//3.a/cz, joka hänkin oli ansioitunut Yhdistyksen to;minnassa. Kun talvisodan
takia vuosikokouksen pito siirtyi seuraavaan vuoden kevääseen, kat- sottiin sopivaksi jatkaa pankinjohtaja Kallialan toimikautta vuoden
1940 Ioppuun.
Vuonna 1941 toimi esimiehenä professori Ez.no Sczcz7.3.. Metsätieteen ja metsäpolitiikan erikoistuntijana hän edusti aloja, jotka koko ajan
ovat olleet Yhdistyksen harrastuksen kohteina.
Seuraavana vuonna valittiin esimieheksi tohtori EG77%./ jJLyn%3.72m, hänkin Yhdistyksen vanhoja jäseniä, joka vuosien varrella lukuisissa esitelmissä oli selvittänyt työväen- ja maatalouskysymysten eii puolia.
Vuonna 1943 tuli esimieheksi varsinaisen tieteen edustaja, professori Br. S#z;3.rczn/cz, jota Yhdistys ahkerasti oli käyttänyt sekä kansantalous- tieteen että fj.nanssi- ym. talouspolitiikan kysymysten selvittelyyn.
Vuonna 1944 esimiehenä toimi pankinjohtaja 0. C. `WGz/czn/3.7z7zcz ja häntä seurasi senaattori, professori 0. 74/. £oecÅ3.zJwor3., joka jo 1920-
luvun alussa ensimmäistä kertaa oli ollut Yhdistyksen esimiehenä ja jonka panos niin kansantaloustieteen kuin talouselämän alalla oli huo-
mattava.
Vuodeksi 1946 valittiin jälleen professori Br. S%z/3.rczn/cz esimieheksi, lähinnä siksi, että häntä pidettiin sopivimpana johtamaan Suomen joukkoa Kööpenhaminassa pidettävässä pohjoismaiden kansantalous-
kokouksessa, ensimmäisessä sotien jälkeen.
Seuraavana vuonna maisteri, ministeri rcz¢i.o yo3.on773" oli Yhdis- tykseh esimies. Häntä seurasi vuonna 1948 tohtori ff. År€.u£.cz/Åo, joka oli vanha tekijä kansantaloudellisena kirjoittajana ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä monipuolisesti perehtynyt käytännölliseen ta-
louselämään, ennen kaikkea raha-ja pankkiasioihin.
Vähitellen vanha sukupolvi on antanut tilaa nuoi`ille kansantalous- miehil|e, jotka vanhojen rjnnalla ovat päässeet Yhdistyksen johtoon. - Vuonn a 1949 valittiin Yhdistyksen esimieheksi tohtori ff/cze/j I4/lczn.j`, joka hänkin oli perehtynyt sekä tieteelliseen että käytännölliseen pank- kitoimintaan. Hänen jälkeensä esimiehen paikalle valittiin toimitus- johtaja J2/ffz. A4:cz/mc.c/c/o, joka ennen kaikkea edusti vakuutustoimintaa.
Vuonna 1951 astui esimiehen toimeen profe3soi`i Afcz//3. £e44o, joka jo kymmenen vuotta aikaisemmin oli pitänyt e!i3immäisen esi-
KAr`TSANTALouDEi.LiNF,N Yii[>isT`'s vuosiNA 193+ .--- 1958 393
telmänsä Yhdistyksessä ja jolla oli monipuolinen kokemus varsinkin suhdanne- ja finanssikysymysten selvittämiscssä.
Vuonna 1952 oli jälleen käytännöllisen talousmiehen vuoro. Esi- miehcksi valittiin varatuomari, pankinjohtaja Mcz/f3. V3.rÅ;kztnG/3, jolla oli laaja kokemus niin pankkialalla kuin ulkomaankauppaa koskevissa kysymyksissä. Häntä seurasi esimiehenä professori y2./Åo 4n72&/cz, joka virkamiehenä oli syventynyt ensi sijassa tilasto- ja kulkulaitoskysy- myksiin.
Vuodeksi 1954 valittiin Yhdistyksen johtoon maatalouden edustaja, maisteri ja agronomi EGro J. Äor¢G/cz, jonka suurta asiantuntemusta ja, tasapuolisuutta tätä. alaa koskevien, usein riidanalaisten kysymysten selvittelyssä monesti aikaisemminkin oli käytetty hyväksi Yhdistyksen kokouksissa.
Vuonna 1955, kun Pohjojsmainen kansantalouskokous oli pidet- tävä Suomessa, valittiin Yhdistyksen esimieheksi monasti käytetty asiantuntija professoi`i Br. S%z/3.rcznfcz. Seuraavana vuonna esimieheksi taas valittiin käytännöllisen talouselämän edustaja, pankinjohtaja Osmo Toikka.
Vuoden 1957 esimies oli professorj A4:3.Å;Äo rcz77377n.;zen, joka nuoruu- destaan huolimatta olj ehtinyt pitää Yhdistyksessä erinäisiä esitelmiä.
Seuraavana vuonna valittiin esimieheksi pankinjohtaja r#2% J2mn3./cz, jolla oli huomattava asema sekä tiedemiehenä että pankkiasioiden
tuntijana ja sen lisäksi aktiivisena poliitikkona.
Yhdistyksen varaesimiehinä olivat, niinkuin aikaisemmasta mai- ninnasta käy selville, samat miehet kuin esimiehinäkin. Sama koskee myös johtokunnan muita jäseniä; nekin astuivat yleensä vuorossa esi- miehen tointa hoitamaan. Erityiscn pitkäaikaisina johtokunnan jäse- ninä mainittakoon professorit £eo fJczrmc3jcz ja 4. E. r2/JGer. Edellinen kuului johtokuntaan vuodesta 1913 vuoteen 1938, jälkimmäinen vuodesta 1919 vuoteen 1958.
Kansantaloudellisen Yhdistyksen keskeisimmän virkamiehen, sih- teerin, tehtävät ovat yleensä vuosikausia olleet samoissa käsissä. Vuonna 1934 professori £eo f7czr773czjcz luopui siht€erin tehtävistä, joita hän oli hoitanut vuodesta lgls alkaen. Uudeksi sihteeriksi valittiin. tohtori Br. S#zJ3.rcz73jcz, mutta hän ehti pysyä tässä tojmessa vain muutaman vuoden. Vuodesta 1939 yliaktuaari /Wz.kko S%m773er, joka jo pitkään oli usko]lisesti hoitanut Kansantaloudellisen Aikakauskirjan toimitussih-
394 A. E. TUDEER
teerin tehtäviä, valittiin myös Yhdistyksen sihteeriksi. Hän hoiti näitä tehtäviä taitavasti aina ennenaikaiseen kuolemaansa asti vuonna 1948.
Sen jälkeen toimi sihteerinä yliaktuaari 4cz#c r#n4e/o vuoteen 1954 saakka sekä siitä alkaen tohtori J2cz3.77!o //czj`Å3.z;3..
Yhdistyksen raha-asioiden ja julkaisuvaraston hoitajana on vuo- desta 1936 alkaen toiminut yliaktuaari J/773czr3. rc3j.%/cz.
7. jäsenet
Kansantaloudellisen Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt vuo- sien varrella. Nousu ei kuitenkaan ole ollut kovin suuri. Nyt käsiteltä- vän ajanjakson alkaessa jäseniä oli kaikkiaan 537. Vuonna 1940 yli- tettiin 600:n raja. Vuonna 1946 jäsenmäärä saavutti seuraavan sata- luvun. Sen jälkeen se on pysynyt melko muuttumattomana. Tähän astinen huippu, 724, merkittiin vuoden 1950 päättyessä. Käsitel- tävänämme olevan ajanjakson lopussa Yhdistykseen kuului 717 jäsentä.
jäsenkunnassa on tietenkin vuosien varrella tapahtunut melkoisia muutoksja. Uusia jäseniä on valittu vuosittain vaihteleva määrä,
€nimmäkscen 20-30 henkeä. Huippu saavutettiin vuonna 1955, jol- loin hyväksyttyjen uusien jäsenten määrä oli 45. Kaikkiaan on neljän- nesvuosisadan aikana Yhdistykseen valittu noin 650 uutta jäsentä, mutta toiselta puolen eri syiden aiheuttama jäsenkato luonnollisista syistä sekin on ollut melkoinen.
Yhdistyksen jäsenkunnan koostumuksesta saa käsityksen tarkasta- malla liitettä 111, jossa jäsenet on luetteloitu liittymisvuoden mukaan.
Niinkuin siitä näkyy, oli viime vuosisadalta jäljellä yksi jäsen, kansan- taloustieteen professori J. y. ro//gurij, joka erottuaan Kansantalou- dellisesta Yhdistyksestä vuonna 1899 liittyi siihen uudestaan vuonna
1936.
»Vanhoja» jäseniä, sellaisia, jotka olivat mukana jo Yhdistyksen viettäessä 50-vuotisjuhlaansa, oli kåksikymmentäviisi vuotta myö- hemmin jäljellä 208. Kaikki muut ovat myöhemmin liittyneet Yhdis- tykseen.
01isi mielenkiintoista tietää, mistä piireistä Yhdistyksen jäsen- kunta on koostunut ja millä tavoin se jakaantuu ammatin ja yhteis- kunnallisen aseman mukaan. Täsmällistä kuvaa tästä on kuitenk;n mahdotonta saada, sillä kun suurin osa jäsenistä on liittynyt Yhdis-
KANSANTALoUDELLiNEN YHDisTVS VuosiNA 1934-1958 395
tykseen verraten nuorina, ei jäsenluetteloon merkittyjä ammatteja läheskään aina voi pitää nykyhetken oloja vastaavina, vaikka onkin koetettu ottaa huomioon muutokset. Tällä rajoituksella esitettäköön muutamia lukuja.
Yhdistyksen jäsenkunnassa ovat katsauskauden päättyessä erisi sijalla yliopisto- ja korkeakoulumiehet, joita on noin 75, eri alojen virkamiehet -enimmäkseen melko koikeassa asemassa ~ noin 150, sekä opintojaan jatkavat tai tuntemattomissa toimjssa olevat tohtorjt ja maisterit, joita on noin 190. Myös pankinjohtajia ja pankkivirka- miehiä samaten kuin muita liikemiehiä ja liikeyritysten palveluksessa olevia maistereita ja lakimiehiä on runsaasti, edellisiä noin 65, jälkim- mäisiä noin 140. Edelleen kuuluu jäsenkuntaan maa-ja metsätalous- miehiä sekä insinöörejä melkoinen määrä, yhteensä noin 70. Näitä lukuja katseltaessa on hyvä pitää mielessä, että jäseneksi valitseminen omaksutun periaatteen mukaan edellyttää kandidaattitutkintoa tai vastaavaa opintasoa.
Jäsenkunta on ylivoimaisesti miesvaltainen. Naisia oli vuoden 1958 päättyessä jäsenistä vain 29, siis ainoastaan 4°/o. Tätä pientä lukumää- rää voitanee pitää lisätodistuksena siitä tunnetusta tosiasiasta, että naisten, myös opiskelevien, harrastukset pääasiallisesti suuntautuvat muille aloille kansantaloustieteen ja yleensä kansantaloudellisten kysy- mysten jäädessä syrjään. Kuluneen neljännesvuosisadan ajkana ei ainoakaan nainen ole esiintynyt esitelmänpitäjänä - toisin kuin edellä käyneen puolen vuosisadan aikana, jolloin niitä oli kaksi, toh- tori rGk/cz j7#/j3.73 j.a maisteri £czetrcz fJcz7773czjcz. Esitelmiä seuranneisiin kes- kusteluihin on sentään jokunen heistä uskaltanut ottaa osaa.
Kansantaloudellincn Yhdistys on ollut sangen pidättyväinen kunniaj äsenten valitsemiseen nähden. Yhdistyksen perusta- jaa enempää kuin muitakaan sen alkutoiminnassa ansioituneita henki- löitä ei valittu kunniajäseniksi. Yhdistyksen perustajan, senaattori rrjö.-KofÄ3.fG73 muistoa kunnioitettiin myöhemmin toisella tavalla nimittäin maalauttamalla häncn muotokuvansa. Sama kunnia suotiin professori f74nnef GebÅczrd3.//e, joka vuonna 1924 valittiin Yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi.
Hänen kuoltuaan vuonna 1933 Yhdistys vuosikausia oli ilman ainoatakaan kunniajäsentä. Vuonna 1945 otettiin johtokunnassa käsi-
396 A. E. Tui)EER
teltäväksi ehdotus senaattori J. Å~. Pcz4j`3.k3.uG73 valitsemisesia kunnia- jäseneksi. Johtokunta hyväksyi yksimielisesti tämän ajatuksen, mutta
katsoi poliittisen tilanteen olevan sellaisen, että tämä ehdotus voisi herättää ristiriitoja. Ehdotus sai sillä kertaa raueta. Kymmencn vuotta myöhemmin, syksyllä 1955, asia tuli uudestaan esille. Katsoen siihen tärkeään ja monipuoliseen työhön, jonka pankinjohtaja, senaattori Pczczj`€.Å3.z/3. oli suorittanut taloustieteen ja -politiikan sekä yleensä talous- elämän alalla ja ennen kaikkea hänen merkitykseensä Yhdistyksen toiminnassa Kansantaloudellinen Yhdistys valitsi silloisen Tasavallan Presidentin J. ff. Pczczjz.Å3.z/G73 kunniajäsenekseen hänen täyttäessään 85 ikävuotta. Mainittakoon tässä, että uusi kunniajäsen, joka oli liittynyt Yhdistykseen jo vuonna 1898, oli toiminut Yhdistyksen esimiehenä kolmasti, vuosina 1908, 1925 ja 1931, pitänyt Yhdistyksessä kahdeksan esitelmää ja esittänyt saman verran muistosanoja. Hän oli monen vuosi- kymmenen ajan ollut Kansantaloudellisen Yhdistyksen vaikuttavimpia jäseniä, sen ahkerimpia kokouksessa kävijöitä ja keskustelujen osaan
ottajia, mies, jonka sana niin Yhdistyksessä kuin koko maan asioissa oli erittäin painava.
Samana syksynä Yhdistys kutsui kunniajäsenekseen myös profes- sori 4. E. reccJeer4.n kunnioittaen sitcn miestä, joka tultuaan Yhdistyksen jäseneksi vuonna 1911 oli kuulunut sen johtokuntaan vuodesta 1919
alkaen, ollut esimiehenä vuosina 1937 ja 1938, pitänyt Yhdistyksessä kaikkiaan 15 esitelmää sekä ennen kaikkea kuulunut Kansantalou- dellisen Aikakauskirjan toimituskuntaan vuodesta 1915 toimjen sen päätoimittajana vuodesta 1921 alkaen.
8. Raho,-asio,t
Kansantaloudellisen Yhdistyksen toiminta on tietenkin edellyttänyt melkoisten rahavarain vuotuista saantia kulujen peittämiseksi. Niin- kuin näkyy liitteestä IV sekä tuottojen että kulujen määrä heilahteli aluksi suuntaan ja toiseen ilman merkittäviä muutoksia. Sotavuosista alkoi sitten melkein säännöllinen lukujen kasvu. Tämä oli luonnollinen seuraus inflaatiosta. Reaalisesti laskettuna summat kuiterikin päin- vastoin tuntuvasti pienenivät. Kun elinkustannusindeksi vuocJ.esta 1934 vuoteen 1958 nousi 16-kertaiseksi, olisi tuottojen pitänyt kohota lähes
KAp`.sANTAi_oL'DELLiNEN Yi-iDisT`.s vuosir\TA 1934-1958 397
4 milj. markkaan, jotta ne ostovoimaltaan olisivat vastanneet sodan- cdellisten vuosien tasoa.
Kulujen koostumus antaa lisävalaistusta Yhdistyksen toiminnan eri puoliin. Suurin kustannuscrä on kaikkina vuosina, yhtä ainoata poikkeusta lukuun ottamatta, johtunut Kansantaloudellisen Aika- kauskirjan julkaisemisesta. Sen toimittamisen ja painattamisen aiheut- tamat kulut ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Sotien jälkeen niiden määi.ä yleensä oli tuntuvasti suurempi kuin kaikki muut kulut yhteensä.
Muutamana vuonna Aikakauskirja maksoi Yhdistykselle alun toista miljoonaa markkaa. Toiselta puolen Aikakauskirjasta on ollut tulojakin, joskin sangen vaatimattomia, niinkuin edempänä osoitetaan.
Myös Yhdistyksen muu julkaisutoiminta on aiheuttanut tuntuvasti menoja. Näin oli varsinkin laita ennen sotia, mutta niiden aikana ja jälkeen tämä toiminta supistui johtuen syistä, joista on tehty selkoa toisessa yhteydessä. Sen sijaan vuosj 1958, jolloin julkaistiin useita väi- töskirjoja, mcrkitsi tämän kustannuserän huippua siitä huolimatta, cttä osa näitä kustannuksia siirtyi scuraavan vuoden puolelle. Vuoden
1934 huomatiavan suui.i erä johtui Yhdistyksen 50-vuotishistoriikin ja kansantaloudelliseen käsikii`jastoon kuuluneen teoksen painattamisesta.
Esitelmänpitäjille maksetut palkkiot ovat aiheuttaneet melko vaa- timattomat kulut. Kun csiiclmät harvoin poikkeuksin on julkaistu Yhdist}Jksen aikakauskii`jassa ja niistä on makscttu tekijänpalkkioita,
€sitelmänpitäjät täten ovat saaneet lisäkorvauksen. Myös on otettava huomioon, että esitelmät useasti ovat merkinneet pitäjälleen tieteellistä tai muuta meriittiä. Vuosien varrella esitelmäpalkkiota kuitenkin on koi`otettu, niin cttä se on noussut 1000 markasta 10000 markkaan.
Eri asemassa ovat olleet ulkomaisille esitelmänpitäjille suoritetut kor-
\,'aukset. Ne o\.at näct pcrustuneet kullakin kerralla te.htyyn erikois- sopimukscen. Toisina2,n niihin on sisältynyi matka- yms. kustannusten korvausta, toisinaan nämä kustannukset on jaettu jonkin toisen yhdis- tyksen tai jaitoksen kanssa. Joskus taas, kun asianomainen muissa teh- tävissä on tuilut Hclsinkiin, ci tällaista !isämenoa ole syntynyt.
Pt>hjoismainen yhtcistoiminta on ai.hcuttanut jonkin vcri`an lisä- kustannuksia. Toisinaan on makscttu naapurimaassa pidettävään kctkoukseen m_atk`istaville ed`isiajille matka-apurahoja. Toisinaan on myös annettu nuorten kansantalousmiesten edustajille avustusta yms.
heidän omiiii. kokouksiinsa osallistumista ja heidän yhdistyksensä toi-
398 A. E. Tur)EER
mintaa varten. Suomessa vuosina 1938 ja 1955 pidetyt pohjoismaiset kokoukset ovat aiheuttaneet suhteellisesti suurempia kustannuksia, mutta ne on hoidettu erillään Yhdistyksen säännöllisestä kirjanpido3ta.
Muista kuluista mainittakoon viclä toimihenkilöiden palkkiot.
Yhdistyksellä on kaksi virkamiestä, joille suoritetaan korvauksena työstä säännöllistä kuukausipalkkiota. Nämä ovat sihteeri ja rahaston- hoitaja, joista jälkimmäinen samalla hoitaa kirjastoa ja, julkaisuvaras- toa. Inflaation edistyessä näitä palkkioita vuosien varrella on jonkin verran korotettu. Lisäkustannuksena ovat vuodesta 1948 alkaen lapsi- Iisä- ja kansaneläkemaksut. Erityistehtävien suoi.ittamisesta, esim.
käsikirjoitusten tarkastamisesta, suoritetaan myös pieniä palkkioita.
Yhdistyksen esimies ja johtokunnan jäsenet sen sjjaan eivät saa palk- kiota Yhdistyksen hyväksi tekemästään työstä.
Mainittakoon vielä, että Kansantaloudellisen Aikakauskirjan ai- hcuttamat kulut viime viisivuotiskautena merkitsivät 51 °/o Yhdistyksen kaikista kuluista. Tutkimuksjsta koituj kuluja noin 12 °/o kokonais- kuluista, esitelmistä 5 °/o ja toimihenkilöiden palkkioista 10 °/o,. Kaikki muut kulut yhteensä vastasivat 8 °/o. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ajanjakson ensimmäisenä viisivuotiskautena kulujen jakaantuminen o]i osaksi toinen. Aikakauskirja vaati varsinaisesti 42 °/o, tutkimukset noin 30 °/o, esitelmät lähes 7 °/o, tojm;henkilöiden palkkiot noin 9 % ja muut kulut 12 °/o. Suurin muutos on tapahtunut tutkimusten aiheut-
tamien kulujen kohdalla. Syitä tähän muutokseen on selvitetty toisessa yhteydessä. Myös ilmoitusmaksut sekä posti- ja lennätinmaksut sama- ten kuin sekalaiset kulut ovat lisääntyneet inflaation johdosta.
Tuottojen puolta tarkastettaessa panee merkille, että jäsenmaksut näyttelevät sangen vaatimatonta osaa Yhdistyksen toiminnan rahoit- tamisessa. Niitä korotettiin tietcnkin inflaation edistyessä, niin että vuosimaksu kohosi 60 markasta vuonna 1934 600 markkaan vuonna
1958. Reaalisempi oli se nousu, joka johtui jäsenluvun kasvamisesta.
Sitä hidastuttaa sääntöjen määräys, että jäsenmaksusta vapautuu jok.ai- nen, joka on ollut Yhdistyksen jäsenenä kolmekymmentä vuotta. jä3cn- maksuista kerääntyvä tuotto oli ennen sotia yleensä jonkin verran yli 30000 markkaa vuodessa, mutta kohosi viime vuosina noin kym- menkertaiseen määrään.
Ajkakauskirja tuottaa sekin säännöllistä tuloa. Se on kuitenkin pysynyt melko vaatimattomana. Kun näet Aikakauskirja jaetaan ilmai-
KANSANTALouDELLn`-EN YHDisT`.s vuosiNA 1934-1958 399`
seks.i kaikille jäsenille, pysyy tilaajien luku vähäisenä. Sitäpaitsi n..in koti- kuin ulkomaiset kirjastot ja muut laitokset, jotka ovat kiinnostu- neet Aikakauskirjasta, saavat sen ilmaiseksi julkaisuvaihdon kautta.
Aikakauskirjan tuotto johtuu näin ollen yleensä suuremmassa määrin ilmoituksista kuin tilauksista. Nämä tulot pysyttelivät ennen sotia 20000 markan alapuolella ja painujvat vuosina 1939 ja 1944 alle 10 000 markan. Inflaation johdosta nimellinen tuotto sen jälkeen on lisääntynyt nopeasti kohoten vuosina 1953 ja 1955 päälle 200 000 markan.
Edellistä ryhmää lähellä on luonteeltaan, joskaan ei määi.ältään, julkaisuvarastosta saatu tulo. Tämä tulo saadaan Yhdistyksen julkai- sujen, uusien ja vanhojen, myynnistä. Se oli ennen sotia aivan mitätön, useimpina vuosina alle 1 000 markan. Sotien aikana se siitäkin pieneni, mutta alkoi sitten kohota, kun julkaisujen hinnatkin nousivat ja van- hojenkin teostcm kysyntä vilkastui. Vuonna 1952 se ensimmäistä kertaa ylittj 30 000 markkaa ja saavutti vuonna 1958 tähänastisen ennätyk- sen, yli 90 000 markkaa.
Yhdistyksen toiminta olisi kuitenkin jäänyt hyvin heikoksi, ellei sillä olisi ollut muita tuottoja. Näistä olivat tärkeimmät valtion avustus ja lahjoitukset. Valtion apu Yhdistyksen edistämää tutkimustaja jul- kaisutoimintaa varten oli 30 000 markkaa vuonna 1934. Se pysytteli tällä tasolla seuraavina vuosina vaihdellen kuitenkin hieman. LisäL avustusta saatiin siten vuo5ina 1935 ja 1938 Pohjoismaiden kansan- talouskokouksia varten. Rahan ostovoiman sitten sotavuosina heiken- tyessä valtionavun nimellinen määrä on hitaasti kohonnut. Vuonna 1946 se ylitti 100 000 markkaa ja saavutti vuonna 1949 200 000 markan tason. Kolme vuotta myöhemmin se nousi 340 000 markkaan ja kohosi vihdoin 550 000 markkaan vuonna 1957. Vuonna 1958 se erityisistä syistä nousi 900 000 markkaan. Valtionapua on viime aikoina saatu yksistään raha-arpajaisten voittovaroista.
Lahjoitukset ovat useimpina vuosina antaneet suuremman tuoton kuin valtionapu. Lahjoitukset perustuvat enimmäkseen »kerjuuseen». Vuosit- tain on näet käännytty kirjeellä aluksi erä;.den pankkien, myöhemmin myös joidenkjn suurten liikeyritysten puoleen, jotka kaikki suosiolli- sesti ovat antaneet avustuksia voittovaroistaan. Tärkeimmät lahjoit-
tajat ovat Suomen Pankki sekä suurimmat liikepankit Kansallis-Osake- Pankki, Pohjoismaiden Yhdyspankki ja Helsingin Osakcpankki, jotka
400 A. E. TUDEER
vuosikymmeniä ovat olleet Yhdjstyksen toiminnan uskollisia tukijoita.
Kongressivuosina on anottu ja saatu tavallista suuremmat avustukset ja useammalta taholta.
Lahjoiiuksiin on edelleen luettu eräiltä rahastoilta tutkimustöitä varten saadut apurahat. Varsinkin Längmanin rahasto on yhä suurem- min erin muistanut Yhdistystä.
Lahjoitusten yhteismäärä vaihteli ennen soiia 51000 ja 74000 markan välillä. Sotien aikana saatiin, luonnollista kyllä, hieman vä- hemmän avustusta, mutta sitten alkoi niiden yhteissumma kohota.
Vuonna 1948 se nousi neljännesmiljoonaan, vuonna 1952 päästiin jo puol€en miljoonaan ja viime vuosina a\ustus on ollut tuntuvasti suu- rempikin. Ennätys saavutettiin `.uonna 1955, jolloin anomuskirjeissä vedottiin Suomessa pidettävään Pohjoismaiden kansantalouskokouksen aiheuttamiin kustannuksiin. Silloin kertyi Yhdistykselle lahjoituksia kaikkiaan 950 000 markkaa. Vuonna 1956, samaten kuin seuraavana- kin, luettiin tileissä lahjoituksiin vielä puolet niistä vuonna 1955 pidet- tyä Pohjoismaidcn kansantalouskokousta vartcn kci`ätyistä lahjoitus- varoista, jotka jäivät käyttämättä; toinen puoli tuli toisen isäntäyhdis- tyksen, Ekonomiska Samfundetin hyväksi. Nämä varat siirrettiin eri- tyiselle tilille käytettäväksi pohjoismaisen yhteistyön hyväksj.
Yhdistyksellä on kaiken lisäksi ollut, niinkuin taululiitteestä näkyy, jönkin veri`an tuoitoja omaisuudestaan. Korkojen ja osinkojen yhtcis-
määi`ä lisääntyi vuosien varrella, osaksi reaalisesti, kun tuotot useim- pina vuosina ylittivät kulujen määi.ät, mutta osaksi vain nimellisesti.
Tämä tuotto vaihteli enncn sotia 14000 ja 20000 markan välillä, mutta lisääntyi sittenja nousi kolmcna viime vuonna ylj 300 000 markan.
Edellisestä näkyy, että valtionapu ja lahjoitukset ovat Yhdistyksen talouden kulmakiviä. Edellinen merkitsi ajanjakson alu:sa lähes 24 % ja sen lopussa noin 26 °,/o kaikista tuotoista. Lahjoituksista saatiin vas-
taavasti 38 ja 31 °/';. jäsenmaksuista kerääntyi aluksi lähes 20°,'o, loppuu aikoina ii`oin 15°/o tuotojsta. Aikakauskirja ja kirjavarasto yhteensä tuotti\-at aluksi vähän vaille ja loppuaikoina vähän päälle 9%. Omai- suuden antama osuus lisääntyi sekin, nim;ttäin noin 10 °/,:sta 16 °,J6:iin.
Omaisuus oli vuoden 1958 kirjanpitoarvojen mukaan vähän päällc kolme milj. markkaa; todelliselta aivoltaan se oli melkoista su-drempi.
KANSANTALoUDELLiNEN YHDisTVS VUosiNA 1934-1958 401
9. LoPPusomat
Kansantaloudellinen Yhdistys on johdonmukaisesti kolmen neljän- nesvuosisadan ajan pyrkinyt toteuttamaan niitä päämääriä, jotka sen perustajat omaksuivat. Ei ole liian rohkeata väittää, että tällä yhdistyk- sellä on huomattavan suuri ansio kuluneena aikana tapahtuneeseen kan- santaloustieteen nousuun. Yhdistyksen perustamisaikoina tunnettiinjoh- tavissakin piireissä sangen huonosti maamme taloudellisia ja yhteis- kunnallisia oloja, voisipa sanoa, että niistä välitettiin valitettavan vähän. Vielä vähäisempi oli niiden talouspoliittisten keinojen tunte- mus, joihin turvautumalla oli mahdollista saada parannuksia aikaan.
Näiden kysymysten selvittelyssä Kansantaloudellinen Yhdistys on suoraan ja välillisesti tehnyt perustavaa työtä, jonka merkitystä kan- samme taloudellisessa nousussa ei pidä väheksyä.
Kansantaloudellisen Yhdistyksen alkaessa toimintansa ei Suomessa ainakaan laajemmissa piireissä paljoakaan tunnettu sitä kansantalous- tieteellistä tutkimustyötä, joka muualla oli saavuttanut melkoisen laa- juuden ja korkean tason. Suomenkielistä kirjallisuutta ei tällä alalla
ollut lainkaan. Työtä oli siten runsaasti odottamassa, kun Yhdistys alkoi toimint2.nsa. Suorittamalla sopivien ulkomaisten oppiteosten suo- mennoksia luotiin pohja toisaalta tämän alan kirjallisuudelle ja sen tuntemukselle, toisaalta suomenkielisen oppisanaston syntymiselle.
Tälle pohjalle rakentuu sekä kansantaloudellisten kysymysten tutki- minen että Ilansantaloustieteen kehittyminen maassamme. Alkuaikoina näitä tutkimuksia suorittivat »maallikot», miehet, jotka opinnoillaan olivat valmistuneet toisenlaisten kysymysten käsittelyyn ja jotka suorit- tivat varsinaisen työnsä, »1eipätyönsä», muissa tehtävissä. Sitä suurem- paa kunnioitusta ansaitsee heidän työnsä kansantaloudcllisen tutki- mukscn cdistämiseksi ja maamme yhteiskunnallisten olojen paranta- miscksi.
Vähitellcn on heidän jälkiään scurtlnnut nuorempi polvi, joka on saanut kansantaloudessa pohjasivistykscn ja joka njin ollen pystyy van- hempaa polvea paremmin hallitsemaan tutkimusmenetelmät. Viekö heidän työnsä samanlaisiin korkealuokkaisiin, koko maan kannalta tärkeisiin selvityksiin ja niille rakentuviin tuloksiin, riippuu perim- mälti siitä, kannustaako heitä heidän työssään sama alttius työhön, sama isänmaanrakkaus ja koko kansan hyvinvointia tarkoittava epä-
8
402 A. E. TUDEER
itsekäs totuudenjano, joka kannusti vanhempia polvia. Tässä kansan- talousmiesten jälkipolven kasvattamisessa ja heidän työnsä edistämi- sessä Kansantaloudellisella Yhdistyksellä on suuret ansiot, toivottavasti ei vain aineellisessa vaan samalla myös henkisessä mielessä.
Kun Kansantaloudellinen Yhdistys vietti 50-vuotisjuhlaansa, otsikoi eräs sanomalehti uutisensa »Kulttuurimme mei`kkipäivä». Se työ, jonka Yhdistys sitä seuranneen neljännesvuosisadan aikana on suorit-
tanut, on kulkenut samoja jälkiä ja ansaitsee saman arvosanan. Kult- tuurimme, niin aineellisen kuin henkisen, kohottaminen on ollut Kan- santaloudellisen Yhdistyksen johtavien piirien ja toivottavasti myös sen koko jäsenkunnan tavoitteena. Tämä perintö on velvoittava. Se velvoittaa Yhdistyksen nykyistä johtoa, mutta myös sitä nuorten kan- kansantalousmiesten polvea, joka vähitellen astuu etualalle niin tutki- mustyössä kuin kansantalous- ja sosiaalipolitiikan kehittämisessä. Vain sillä ehdolla, että lämmin pyyteetön isänmaallisuus ja rehellinen pyr- kimys totuuteen on kaiken toiminnan pohjana, voi Kansantaloudellinen Yhdistys kunnialla kulkea menneiden polvien viitoittamaa tietä ja täyttää tehtävänsä suomalaisen kulttuurin kohottamisessa.
53. Sekalaista
jokaisen yhdistyksen elämässä tapahtuu yhtä ja toista sellaista hupai- saa ja vakavaa, jonka mielellään näkisi säilyvän jälkipolvien tietoon, vaikka se epävirallisena ei joudukaan pöytäkirjoihin tai muihin pape- reihin. Valitettavasti uscimpien ihmisten muisti on lyhyt ja tällaiset asiat säilyvät vain harvojen sellaistenkin mielessä, jotka itse ovat olleet niitä toteamassa. Mainittakoon Kansantaloudellisen Yhdistyksen osalta muutamia tällaisia asioita.
Yhdistyksen esimiehen vaalissa on ollut tapana, että joku läsnäole- vista, tavallisesti »kansan ääneksi» sanottu, esittää päättymässä olevan vuoden esimiestä valittavaksi uudestaan. Kun johtokunnassa on sovittu uudesta ehdokkaasta, on vanhan esimiehen asiana kieltäytyä ja nimetä tuo uusi ehdokas. Tämä tapa syntyi 1930-luvulla siitä, että eräässä vuosikokouksessa joku jäsen, joka ei tiennyt johtokunnan valmiste- luista, pyysi ja sai puheenvuoron ennen »kansan ääntä» ja esitti entisen esimiehen, senaattori f7G3.4Åc. RGnz/a//£.72 uusintavaalia. Johtokunnan j äsenet hätkähtivät, nyt men]. suunnitelma myttyyn, mutta Renvall huomasi
KANSAZ`TAi.ouDELLiNEN YHDisTys VUosiNA 1934-1958 403
heti kieltäytyä ehdokkuudesta. Ja asia oli selvä. Tämä seremonia on sitten jäänyt pysyväiseksi.
Yhdistyksen perustamisesta alkaen oli tapana, että esimies, kun hän oli kiittänyt esitelmöitsijää, luovutti tälle puheenjohtajan nuijan kcskustelun ajaksi. Tämä oli kaiketi perintöä siltä ajalta,jolloin keskus- telukerholla ei vie]ä ollut esimiestä. Myöhemmin kuitenkin katsottiin tarpeelliseksi luopua tästä tavasta. Sattui näet monessakin kokouk- sessa, että joku jäsen käytti puheenvuoroa pitkään puhuen ummet ja ]ammet, kaikkea paitsi illan aihepiiriin kuuluvista asioista. Ei ollut aivan harvinaista, että kun tällaisen maineen saavuttanut mies pyysi puheenvuoroa, joukko jäseniä poistui kokouksesta, sillä eihän enää voisi syntyä kunnollista keskustelua. Harkitessaan, miten tästä pahasta voitaisjin päästä, johtokunta arveli, että seurakuntansa tunteva esi- mies paremmin kuin kenties ensikertalainen esitelmänpitäjä pystyi hallitsemaan keskustelua. Keskustelun johto siirrettiin siis esimiehelle.
Nuijaa käyttävälle esimiehelle annettiin sitä paitsi oikeus itse päättää, missä jäi`jestyksessä pyydetyt puheenvuorot annetaan ja oliko puheen- vuoro joltakin sen pyytäjältä evättävä. Tämä muutos tehtiin, mutta puheenjohtaja ei ole näitä oikeuksiaan käyttänyt; keskustelu on yleensä sujunut kitkattomasti.
Esitelmänpitäjät ovat yleensä kirjoittaneet esitelmänsä valmiiksi ja lukeneet sen paperista, toiset orjallisesti, toiset vapaasti muovaillen esi- tystään. Tällä on positiiviset puolensa, vaikka vapaasti pidetty esitelmä saattaakin olla elävämpi. Asiat tulevat tavallisesti siten esitetyiksi täs- mällisemmin, selvcmmin ja lyhyemmin kuin jos esitelmöitsijä vasta puhuessaan etsii muotoa ajatuksilleen. Mutta tällaisesta tottumuksesta voi olla ikäviäkin seurauksia. Siitä on todistuksena seuraava tapaus.
Esitelmänpitäjä ~ olkoon hänen nimensä sanomatta - nousi puhuja- lavalle ja ilmoitti unohtaneensa käsikirjoituksensa kotiinsa. Mutta hänen vaimonsa oli lähtenyt sitä noutamaan. Hänen paluutaan odo- tettaessa esitelmöitsijä koetti aloittaa esitelmäänsä., muovaili muutamia lauseita, mutta ei sjitä syntynyt mitään. Vihdoin rouva saapui, mutta hän ei ollut löytänyt käsikirjoitusta. Pannukakkuhan koko jutusta tuli!
Päinvastainen tapaus kannattaa panna muistiin, vaikka se ei oikeas- taan kuulu nyt käsiteltävänä olevan neljännesvuosisadan historiikkiin.
Syyskuun loppupäivinä 1931 Suomen Pankin silloinen pääjohtaja R€.j`¢o jTyJz- piti esitelmän kultakannasta ja keskuspankin tehtävistä ja mahdol-
404 A. E. Tui)EER
lisuuksista sen vallitessa. Asiasta oli sovittu jo keväällä ja pääjohtaja Ryti esitti esitelmänsä paperista lukien, niinkuin tapana oli. Mutta nyt sattui nijn kohtalokkaasti, että Englanti juuri sitä ennen, syyskuun 21 päivänä oli luopunut kultakannasta ja että kysymys siitä, luovuttai- siinko muuallakin kultakannasta ja mitä siitä seuraisi, askarrutti kaik- kien mieliä. Yleisöä oli saapunut ennätysmäärä esitelmää kuulemaan,
€päilemättä siinä toivossa, että saisi vastauksen näihin kysymyksrin.
Tämän oivalsi esitelmänpitäjä hyvin. Siksipä hän luettuaan säännöl- ]isiä oloja selvittelevän esitelmänsä pyysi lupaa jatkaa. Ja sitten hän piti vapaasti ilman konsepteja esitelmän, jossa hän tarkasti sinä het- kenä polttopisteessä olevaa kysymystä. Tyytyväisyys ja ihastus oli suuri.
Mutta sellaiseen aikaansaannokseen vain harvat pystyvät!
LIITTEET
I TOIMIHENKII,öT
YHDISTYKSEN ESIMIEHET Annala, Vilho \953
Haataja, Kyösti L935 Hamaja, Leo \936 Hynrrinen, Eemil 1942 jumila, Tuuie 1958
ffcz//G.cz/¢, ff. J. 1939-1940 Kivialho, A. K. L948 Korpela, Eero 3. 1954:
Leppo, Matti 195\
£oe(Åjuc(or3., 0. F47. 1945
Malmivuo, jussi 1950 uvec/om/c.##¢, 0. G. 1944 Renvall, Heikki 1934
Scz¢rz., E£.%o 1941
S2/ue.rcznfcz, J?r. 1943; 1946; 1955
Tamminen, Mikko \957 Toikka, Osmo L956 r2tdcer, 4. E. 1937~1938
Wcz7c.j, År(cze{j. 1949
Virkkunen, Matti L952 Votonmaa, Tapäo 1947
joHTOKUNNAN jÄSENET
4#%cz/ar, y3./Äo 1953-1954 Böök, Einar \934
f7CZCZ!Czjcz, jrLyö.ftj l935-ig38 i ig24-ig27]
fJczrmczj¢, Leo 1934-1945 [1913~1933]
f7Ly7nz3.nen, Ecm3./ 1942~1943
jwmnila, Tuufe 1957-
406 A. E. TUDEER
År¢/(3.CZ/CZ, ff. j. 1934-1936; 1939-ig42 [1928~1929; 1932- 1933]
Ålc.c;G.¢/Åo, 4. ff. 1948-1951
Korpela, Eero j. 1954-1955 Leppo, Matti 1951-
£oc{ÅG.u%orc., 0. W. 1945~1946 [1920~1922]
A4cz/77t3.z/%o, J34fJ3. 1950-1952 u^/ez/a%/3.72#cz, 0. G. 1944-1947
Remall, Heikki \934
ÅiyJ3., j33.j.Jo 1937-1938 [1926-1927]
Sc}c2re., E3.no 1941-1945
S%cic.r¢#!¢, Br. 1935-1940; 1943-1944; 1946-1949; 1955-1956;
1958-
Tarrminen, Mikko 1957- Toikka, Osmo \956
rstdeer, 4. E. 1934- [1919-1933]
Wc!rG.j., Ä/c!m 1946-1953 ye.rÅ;Åecne7z, A4lcz#3. 1952-1955
yoc.o#m¢a, ra¢c.o 1947-1950
SIHTEERIT
S8(c/3.rcz/!{cz, Br 1934-1936 S}rö.mmer, A4t.kko 1937-1948
Teijula, Ilmari L948 v.t.
rz{nÄG/o, 4czrrG 1949-1954 Ilaskivi, Raimo 1955-
11 ESITELMÄT A. Ajan mukaan jäijestettyiiiä
Vuonna 1934
28.\L Sen2LZL+tor.L Heikki Renvall,
Kansantaloudellisia aatevirtauksia
28.lL Kanslianeuvos £co Hl¢r77!czj.cz,
Kansantaloudellisen Yhdistyksen juhlapäivä 20.2 Tohtori 4. E. rz{cJCGr,
Katsaus taloudelliseen asemaan 4.4 Vanh. hallitussihteeri E. £. 43.re./cz,
Välittömän verotuksen uudistus
1 Sisältyvät Kansantaloudellisen Yhdistyksen 50-vuotispäivän ohjclmaan.
KANSANTAi,oUDELi.iNEN Yi-iDisT¥S VUosiNA 1934-1958 407
10.4 Maatalousneuvos jr. j. E//€./ä.,
Maataloustuotteiden vientipalkkioiden vaikutus meil]ä 27.9 Professori Et.no SoczrG.,
Suomen kuusipuukysymys
17.10 Yliaktuaari G. A4ocJcc%,
Suomen väestön tuleva kehitys ja sen taloudelliset seuraukset
22.11 Maisteri frcz/Gruo rczmm3.7ze73,
Työpalkkojen kehitys ja työpalkkapolitiikka Suomessa 1920
-1934
28.L2 Senazi+tor.L Heikki Remall,
Henkivakuutuksen asema talouselämässä
28.12 Kanslianeuvos Leo f7czr773czjcz,
Robert Malthus, satavuotismuisto
Vuonna 1935 8.2 Tohtori 4. E. rctdcer,
Taloudellinen kehitys vuonna 1934 11.3 Kanslianeuvos £eo fJlczr773cz/.a,
Tulliverotuksen aiheuttama rasitus 4.4 Varatuomari J. 74/. jzcz73ge//,
Vapaaehtoisen asutustoiminnan rahoittaminen valtionva- roilla Suomessa
6.5 Ma;ister.L P.1. Nikulainen,
Liikatuotantokysymyksiä maailmantal oudessa
11.10 Professori Äj;Ö.j.fe. H:czcz!czjcz,
Asutustoiminnan tarpeellisuus ja asutusmahdollisuudet 14.11 Tohtori 4. E. rctc/eer,
Verotuksen uudistaminen ja maalaisliittolaisten veroehdo- tukset
13.12 Esittelijäneuvos Jve.3./o 4. A4cz72n€o,
Sosiaalivakuutus huoltotoimena lähinnä silmällä pitäen van- huds-ja työky`yttömyysvakuutusta
Vuonna 1936
27.1 Professori 4r!Åecr A4o7!£go77terj;,
Arbetslöshetspolitik och konjunkturutveck]ing i Fin]and och Sverige
26.2 Tohtori Br. Sc/z/3.rcz73fcz,
Pako maataloudesta 2L.4 Aigrorrorrji Eero 3. Korpela,
Maatalouden aseman pysyväinen turvaaminen
408 A. E. TUDEER
22.9 Kauppat.kand. Ecro 4czkc/,
Liikepankkien voitot ja tappiot 1862-1934 30.10 Filosofian tohtori pczczzm ffor4!.Jczm.,
Rahanuudistukset
26.11 Toimitusjohtaja Jczd!Å;ko ffczÅmcz,
Teollisen laajentumispolitiikkamme suuntaviivat 11.121 Norjan pankin pääjohtaja ^/:. f?j;gg,
Kokemuksia Norjan pankin työalalta
29.12 Kanslianeuvos £Go fJczrmczj.cz,
Kansantaloudellisten opintojen asema virkamiesten ammat- tikasvatuksessa
Vuonna 1937
29.1 Maisteri 4r//ccr3. LGÅf€.nc73,
Yhdysvaltain maatalouspolitiikka murroskaudessa 3.3 Ylitirehtööri Ei.nczr Bc±.Ö.4,
Eino Kuusi, muistopuhe 3.3 Pankinjohtaja K. J. ffo//z.a/cz,
Valtio ja elinkeinoelämän kannattavaisuus 30. 3 Kanslianeuvos £% fJcz777.¢/.¢,
Harald Westergaard, muistopuhe
30.3 Fil.maisteri Eg.no J4/'czro%g#,
Kaupunkikuntien taloudellinen kehitys ja siihen vaikutta- neet tekijät
30.9 Pankinjohtaja J3. uon F€.Ga73df,
Viime vuosien kokemuksia valuutta- ja hintapolitiikan alalta
27.10 Ylijohtaja A4:czrj/3. ffozJero, K. F. Ignatius, muistopuhe 17.11 Pääjohtaja Jr. Å1€.w.cz/Åo,
0. K. Kilpi, muistopuhe
\7.1\ Pro£essori Kyösii HaataJa,
Kysymys sukutilalainsäädännön aikaansaamisesta pientiloille Suomessa
17.12 Tohtoii 4. E. rctdGer
Suomen teollisuusyhtiöiden pääomasuhteet ja kannattavuus sekä suhdannevaihteluiden vaikutus nijhin
Vuonna 1938 1.2. M:ir;rstc:r.L Hj. j. Procop6,
Suosituimmuuslauseke nykypäivien kauppapolitiikassa 1 Yhdessä Ekonomiska Samfundetin kanssa.
KANSANTALoUDF.i,LiNEN YHDisTys VUosi``A 1934-1958 409
23.2 Professori Ed. Poom,
Die nationale Wirt€chaft Eestis 11.4 Professori A4czr//3. £cz/o'n,
Sahateollisuutemme nykyiset toimi ntamahdollisuudet ja kan- nattavaisuus
17.5 Ylitarkastaja E/z/.af Årc!Årcz,
Joukkotyöttömyyden torjuminen 17.10 Valtionvarainministeri yä.!.nö. rczn,ner,
Suomen valtion tulo ja menoarvio vuodelle 1939
30.11 Pankinjohtaja 14/c!.£.7zö 4Åo7zen,
F. K. Nybom, satavuotismuistopuhe
30.11 Maisterj E3.73o JVczro73c7z,
Kunnallisen verorasituksen tasoituskysymyksiä 29.12 Kans]iapäällikkö rcz43.o Voc.on773c!&,
Katsaus Suomen viimeaikaiseen kauppapolitiikkaan
Vuonna 1939 31.1 Ylijohtaja A4lczrf{z. ffouew,
j. H. Vennola, muistopuhe
31.1 Professori J3.uczr3. £cjz/c.j%,
Viime pulakauden maantieteellistä selvittelyä T2.2 TohLtor.\ Paax)o Korpisaari,
Keskuspankin luotonantopolitiikka 20.3 Maanviljelysneuvos rcz/zt ^/:c.ffa.7tG7£,
Onko syytä lisätä Suomen sokerintuotantoa?
26.4 Pro{cssor.L A. Benj. Helander,
Onko viljelysmaan ja metsän välinen kilpailu kasvanut ja mihin se johtaa?
11.10 Professori f}r. Szcz/€.rczn!cz,
Totalitaarinen sotatalous 28.11 Maisteri 4r¢/2/r3. £€%7zen,
Suomen elintarvike-ja raaka-ainctilanne nykyhetkellä
Vuonna 1940 10.5 Pankinjohtaja R. zmn F3-eczndj,
Näkökohtia hintatilanteen kehityksestä 22.5 Pro[essor.i Rurik Pihkala,
Siirtoväcn asutusky5ymys 13.9 Tohtori Er3.k LacndGerLg,
Priskontrollen i Sverige
8.11 Professori 0. I4/. £oa(Å/.r/tori..
410 A. E. TUDEER
Korporatiivinen talousjärjestelmä 17.12 Pankinjohtaja Å^. J. ffcz//3.cz/¢,
Ansiontavoittelu ja moraali
Vuonna 1941 24.1 Tohtori 4. E. retczGcr,
Rahan arvon vakavana pitäminen
7.3 Professori Br. S%z/3.rcz73!¢,
Miten kansantalousmies katselee omaisuudenluovutusveroa 28.3 Pro£cssor.i Rurik Pihkala,
Perussyyt pika-asutuksessa esiintyviin epäkohtiin ja niiden korjaaminen
2.4 Ammattiyhdistysten Keskusliiton puheenjohtaja Å-Gro i4.
Vuori,
Työpa]kkoihin vaikuttavista tekijöistä sota-ajan säännöstely- taloudessa
23.4 Arkkitehti, tohtori o. Gr¢enöerg,
Näkökohtia nykyhetken asuntotuotannosta 31.10 Tohtori A4:cz#3. L¢4o,
Finanssipo]itiikan tehtävistä inflation ehkäisemiseksi 25.11 Tohtori y. J. Sc/Äj.G/c}3.ne7z,
Verotusuudistus ja väestöpoliittiset näkökohdat 22.12 Professori E2.no Scczr3.,
Suomen metsävarat ja niiden käyttö
Vuonna 1942
28.1 Yli-insinööri £cze/ra. f7e/en3.e4f,
Teollisuuspolitiikkamme lähiaikojen tehtävistä 6.3 Professori Br. S%u€.rczn!cz,
Rationalisointi, nykyhetken avainkysymys 14.4 Kanslianeuvos £eo H:czr7najcz,
Max Sering, muistopuhe 14.4 Profiessori Kyösti Haataja,
Tulevan maapolitiikkamme suuntaviivoja 11.5 Tohtori 4. E. ratdeer,
Verotuksen tehostaminen 22.9 Miristcr± R. von Fieandt,
Valtion velvollisuuksista säästäjiä kohtaan 20.10 Kanslianeuvos £eo fJcrmojcz,
Werner Sombart, muistopuhe 20.10 Tohtori E. 4. Berg,
Valtion osakesijoitukset finanssipolitiikan välineenä
KANSANTALouDELLiNEN Yi.iDisT¥S VUosiNA 1934-1958 411
26.11 Maisteri A413.kÅ;o ra77t7723.7!G73,
Jälleenrakennustyö ja kaupunkien asuntokysymys
30.12 Tohtori EG77%./ fJLy7i72e.7%7z,
Va]tiojohtoisuuteen siirtyminen maataloudessa
Vuonna 1943
1.2 Dosentti J7iguczr suGnn!./jo73,
Den svenska industriens utvecklingsproblem 2.3 Metsänhoitaja u. A4G/fd.nÅ#.7no,
Polttoturvetuotannon edistäminen 13.4 Tohtori ff. 0. 4JÅo,
Valtion sodanaikainen lainaustoiminta
7.5 Esittelijäneuvos A4. E. ffoJÄ3.77t3.ej,
Valtion hallintokoneistossa olevien epäkohtien korjaamisen suuntaviivat
15.9 Kanslianeuvos £co f7l¢r773czjcz,
Sosiaalipolitiikka tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen esi- neenä
2].\0 Ma:]stc:r.i E. j. Korpela,
Asutuskysymyksemme nykyhetkell ä
30.11 Maisteri 4r#c/rj £eÅ¢;7ten,
Elintarvikesäännöstelyn lieventämismahdollisuuksista ja pur- kanristavoista
28.12 Professori Br. S2/z/3.rcz73fc!,
Taistelu markasta
Vuonna 1944 31.10 Tekniikan tohtori o. G77.¢Gn6Grg,
Maatalousrakennusten vanhentuminen ja rakennuspääoman kuoletus
28.11 Pääjohtaja E47." ffczÅrcz, Työllisyyskysymyksemme
12.12 Professori ji%r€.k p&.Åkcz/cz,
Nykyhetken maakysymyksen ratkaisu Suomessa 28.12 Pankinjohtaja 0. G. Jvez/onJ€.73ncz,
Sodan aiheuttamat rakennemuutokset yksityispankkiliikkees- särnme
Vuonna 1945
2.2 Ruotsin maatalousliiton johtaja E3.nczr fL7.Ö.grG72, Diskussionen kring svensk jordpolitik
412 A. E. TUDEER
12.3 Tohtor.L Laurt o. af Heurlin, Gustav Cassel, ni.uistopuhe 12.3 Professori £m fJczr773ajrj.cz,
Teollisuuslaitosten sijoitus kansantaloudellisena kysymyksenä 10.4 Yli-insinööri J/mcrrt. frorkc.,
Metalliteollisuutemme kypsyyskokeessa 16.5 Pääjohtaja, kenraalimajuri fJczro/d jioof,
Maamme rautateiden kuljetustehtävistä
22.5 L Kansainvälisen Järjestelypankin neuvonantaja, tohtori P#
jo,cobsson,
Sodanjälkeisiä talouskysymyksiä
24.9 ] Professori Cczr/ Jz/€rje% Kööpenhaminasta,
©konomiske Efterkrigsproblemer i Danmark
29.10 Tohtori 7-. J%73m./cz,
Fyysillisten henkilöiden nykyinen tuloverorasitus
23.11 Maisteri 21rjö. Jc2.7tj¢c.,
Kustannustoiminnan asema kansantaloudessa
28.12 Professori 0. 74/1. Loc/Å3.oc/or3.,
Sosialisoiminen ja liikepankit
Vuonna 1946
25.12 Hallitusneuvos JV€.3./o 4. A4lczn7t€.o,
Tuotantokomiteain ja niihin verrattavien elinten taloudelli- nen ja sosiaalinen merkitys
6.3 Tohtori 473#3. A4lc±.k3.,
Maanhankintalain toimeenpanon kansantaloudelliset vai- kutukset
8.4 Vuorineuvos Hugo Vasarla,
Jakelun rationalisointi meillä ja muissa maissa 25.4 Agronoorrii johannes virolainen,
Näkökohtia maanhankintalain toimeenpanossa
22.5 ] Professori Er/3.%g Pc!!GrfGn Oslosta,
Overskuddskj¢pekraften og dens problemer
2.io Tohtori A4:3.ÄÄO rcz7727733.7t873,
Bretton Woodsin sopimukset ja sodanjälkeiset valuutta- kurssit
11.11 Tohtori £cz2//z. 0. cz/ f7ce#/!.n,
John Maynard Keynes, muistopuhe
] Yhdessä Ekonoiniska Samfundeiin kanssa.
2 Yhclessä Sosialipoliittisen Yhdistyksen kanssa.
KANSANTALouDELLiNEN YHDisT`'s vuosir`.A 1934-1958 413
11.11 Tohtori ff/czz/j` Wczr3.f,
TEKO-suunnitelmaan liittyviä pulmakysymyksiä
2.121 Ruotsin maalaisväestön valtakunnanliiton puheenjohtaja 4. £/.e//e Tukholmasta,
Framtidsplaner inom svensk jordbrukspolitik
30.12 Professori Br. Sc/u£.rcz72/cz,
Rahapääoma ja inflaatio
Vuonna 1947 22.1 Ylijohtaja 7-. U. fzczczc/G,
Teollisuuspoliittisia näköalc>ja lähinnä voimataloutta sil- mälläpitäen
5.3 Tohtor.L Esa Kailila,
Teollisuusdemokratiasta teoriassa ja käytännössä 6.4 Varatuomari A4lcz#z. y€.rkÅ;%7!e73,
Suomen ulkomaankaupan kehityksestä välirauhan jälkeen 22.4 ] Tohtori 4r¢Åe/r E. A4lorgon Yhdysvalloista,
Teollistumisen vaikutuksia kansakunnan elinvoimaan 9.9 ] Säästöpankinjohtaja JenJ ro/jegczczrcz Tanskasta,
Asuntotuotanto ja sen rahoitus Tanskassa
22.10 Maisteri 7-. 4. 74/3.ÅerÅc3.mo,
Rahan määrä ja hintataso
12.11 Tohtori jr/¢24j` 74/lczr3-j.,
Valtion talouspolitiikan tavoitteet ja keinot niiden saavut- tamiseksi
30.12 Ministeri r. yo€-on77tczcz,
Kansainvälisen kaupan elvyttämissuunnitelmat
Vuonna 1948 28.\ Tohtori Lauri o. af Heurlin,
Irving Fisher, muistopuhe
28.1 Professori E3.72o Sczcz7-€.,
Suomen metsäteollisuuden raakapuun saannin jatkuvuus
25.2 Insinööri £eo sacwr/cz,
Teollisuuden rationalisoinnin sodan jälkeisestä kehityksestä maassamme
6.4 ProFessori Br. Swiranla, Peitetty inflaatio 10.5 Professori 4. E. rctcJeer,
Mikko Strömmer, muistopuhe
1 Yhdessä Ekonomiska Samfundetin kanssa.
414 A. E. TUDEER
10.5 Piispa E!.7?o sorm%%n,
Työväen tyytymättömyys asemaansa sosiaalisena ongelmana 5.10 Valtiovarainministeri On7!!. f7€./j#n€n,
Valtiontalouden näköaloja
16.11 Kunnallispormestari 74/:ei.o HGnr3.Åj.j:o72,
Vuokrat ja asuntotuotanto 2.12 Tohtori Å~. 0. 4/Åo,
Tukipalkkiojärjestelmämme ja scn poistamismahdollisuudet
21.12 Tohtori jr. ff3.c;i.cz/Åo,
Suomen Pankin luotonanto Vuonna 1949 1.2 0sastopäällikkö Ra/. J?£.72%,
Huomioita säännöstelykauden aikana tapahtuneesta palkka- suhteiden muuttumisesta
\.3 Ma:rster.i Eero 3. Korpela,
Maatalouden asema inflaatiokehityksen loppuvaiheessa 5.4 Yl±zLktutiiLr± Eino H. Laurila,
Maamme kansantulolaskelmat ja niiden kchittämismahdol- lisuudet
9.5 Yliaktuaari 4. rct%Åe/o,
Väestömme rakenne viime vuosikymmeninä ja sen kehitys lähitulevaisuudessa
27.9 Vzkuutusncuvos H. Paavilainen, Leo Harmaja, muistopuhe
2 7.9 Professori 4czrnc j2Gko/cz,
Välittömien verojen uudistussuunnitelmat
25.10 Ministeri C/%!o yczrjo73c7!,
Nykyhetken tehtävät kansantalouspolitiikassamme
29.11 Professori A4lcz!f€. £e¢¢o,
Finanssipolitiikkamme tänään ja huomenna 28.12 Professori ff/c!w 74/:art.f,
Taloudellisen tasapainon illuusio Vuonna 1950 6.2 ProFessor.i R. T. Hukkt,
Kaivosteollisuuden näköaloja Suomessa
3.3 Professori 0.14/. £oc/Å3.z/ecor3.,
Vakuutuksen asema kansantalouden rakenteessa 14.3 0sastopäällikkö H:cz" Per#2//c,
Maataloustuotteiden hintojen vakauttamismenetelmistä
20.4 Hallitusneuvos JV3.3./o 4. A4lcz73nc.o,
Sosiaalimenojen kehityksestä viime kymmenvuotiskautena
KANSANTALour>ELLiNEN YHDisTys vuosiNA 1934-1958 415
22.9 Valtiovarainministeri y. J. S%Äfe/cz3.nc%,
]ulkisen sektorin supistamispyrkimyksistä vuoden 1951 bud- jettiesityksen valossa
27.10 Ministeri reccuo 4acr¢,
Asuntopulan poistaminen nykyisten mahdollisuuksien valossa 8.12 Tohtori rawG jtm7H./cz,
Eräitä näkökohtia nykyisestä inflaatiotilanteesta 28.12 Toiinitusjohtaja 72{jj!. A4cz/7723.z;%o,
Henkivakuutus ajankohtaisten kysymysten valossa
Vuonna 1951
30.1 Maisteri j3e3.72o £G73!o,
Väestön vanheneminen ja sen taloudelliset ja sosiaaliset seu- raukset
27.2 Pro£es;sor.L Mikko Tomrinen, Ns. dollaripulan ongelmat 3.4 0sastopäällikkö Er2.k rö.rnqzn.ff,
Valtion budjetin uudistus 9.5 Johtaja u73fo yczrjo7#n,
Talouspolitiikka puoluepolitiikan puristuksessa T].9 Tok(+ori Lauri o. af Heuitin,
Yksityinen omistusoikeus ja talouspolitiikka 8.10 Tohtori pcr Jczcobjfon,
Kansainvälisten rahamarkkinain ongelma
27.11 Pääjohtaja rG%z;o 4etrcz,
Taloudellisen tasapainon ongelmat
7.121 Tohtori jr. G. 4. Scz#df£rö.773,
Teollisuuden rahoitus-ja verotuskysymyksiä
28.12 Professori A4lcz#3. £c4¢o,
Talouspolitiikan päämäärät ja keinot
Vuonna 1952
29.1 Maisteri A4lcz//3. ycz/fafczczrz.,
Metsäteollisuuden jalostusaste kansantalouden kannalia
3.3 Professori jr/czccf 74/lczrz.j.,
Talouspolitiikka vientisuhdanteiden heikentyessä
\7.4 Pro£essor.i K. U. Pihkala,
Elintarvikeomavaraisuutemme kehitys ja ravitsemustason turvaaminen
1 Yhdessä Suomen Liikemiesyhdistyksen kanssa.
416 A. E. TUDEER
26.5 Tohtori retc{re 7%nm3./cz,
Hajamietteitä pitkäntähtäimen talousohjelman luonnoksesta 29.9 Valtiovarainministeri y3./jo ficzn¢cz/cz,
Onko valtion taloudessa havaittavissa muutoksia?
31.10 Vuorineuvos Lczc/r3. fJe/G/z3.2/j`,
Sotakorvausten vaikutuksesta kansantalouteemme 8.12 Yliaktuaari 4. r%nke/o,
Elinkeinohaarojen voimasuhteet väestönlaskennan valossa
30.12 Pääjohtaja A4:cz¢/3. y€.rkÄ%7%7z,
Liikepankit teollisuuden, kaupan ja liikenteen rahoittajina
Vuonna 1953 3.2 M±risteri Artturi Lehtinen,
Ulkomaankaupan tämän hetken näköaloja 24.3 Professori O#o ycz//e,
Näkökohtia uusien teo]lisuuskasviemme kansantaloudelli- sesta merkityksestä
21.4 Pääjohtaja rezm 4c",
Ohjelmallinen talouspolitiikka ja vapaa talouselämä 7.5 Toimitusjohtaja rcz2m f}#gÅo/7n,
Sähkön käyttö ja elintaso 29.9 Pääjohtaja ^/. 4. Ojczrcz,
Valtion metsätalouden ongelmat ja tavoitteet
26.10 Ministeri ^/:€./f A4lG3.ncz/zdcr,
Valtiontalous käännekohdassa
26.10 Professori A4:i.kÅo rcz77377.jnc72,
0. W. Louhivuori, muistopuhe
15.12 Professori y3./Åo 47incz/cz,
Voidaanko suhdannevaihtelut poistaa
Vuonna 1954 2.2 Yliaktuaari 4czrrG ret%Å;c/o,
Piirteitä Kansantaloudellisen Yhdistyksen 70-vuotiselta tai- paleelta
2.2 Tohtori fzGe.7io fzoj`j3.,
Rahapolitiikan keinoista ja mahdollisuuksista Suomessa 10.3 Pro£essori ole Gripenberg,
Voidaanko asumiskustannuksiamme alentaa 13.4 0sastopäällikkö rczem fy/ÅcZ.,
Kansaneläkekysymyksemme
28.9 Valtiovarainministeri y. J. S2/kfc/c#.nen,
Nykyinen suhdannevaihe ja vuoden 1955 talousarvioesitys
