TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto
T-93 Tietämystekniikka
Pasi Hytönen
AIHEKARTTOIHIN PERUSTUVAN AINEISTONHALLINTAJÄRJESTELMÄN
TOTEUTTAMINEN DVD-MULTIMEDIATUOTANTOON
Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 27.5.2004
Työn valvoja:
Työn ohjaaja:
professori Markku Syrjänen Taiteen maisteri Aki Kivelä
Teknillinen korkeakoulu Diplomityön tiivistelmä Tekijä: Pasi Hytönen
Työn nimi: Aihekarttoihin perustuvan aineistonhallintajärjestelmän toteuttaminen DVD-multimedia tuotantoon
Päivämäärä: 27.5.2004 Sivumäärä: 111 Osasto: Tietotekniikan osasto
Professuuri: T-93 Tietämystekniikka Työn valvoja: Professori Markku Syrjänen Työn ohjaaja: Taiteen maisteri Aki Kivelä
Tämä diplomityö tehtiin Valtion taidemuseolle asiakaskohtaisia ohjelmistoja, multimedia- ja WWW-suunnittelupalveluja tarjoavan Grip Studios Interactive Oy:n palveluksessa. Työssä toteutettiin Valtion taidemuseon koordinoimalle kaupunkiteemaa käsittelevällä projektille multimedian tuotantoa sekä näyttelyn järjestämistä varten aineiston- ja tietämyksenhallinta- järjestelmä. Järjestelmän pohjana toimi kahdessa aiemmassa projektissa infokioski-
järjestelmäksi toteutettu asiakas-palvelin-ohjelmisto, joka edelleen muokattiin aineiston- hallintajärjestelmäksi.
Työn tavoitteena oli olemassaolevan aihekarttaan (topic map) tietorakenteena perustuvan ohjelmiston edelleen kehittäminen siten, että järjestelmällä pystytään keräämään,
käsittelemään, hallinnoimaan ja edelleen julkaisemaan kaupunkiaiheisista taideteoksista sekä muista suomalainen kaupunki -aiheeseen liittyvistä digitaalisista aineistoista ja aineistoihin liittyvistä tiedoista järjestelmän ulkopuolisen tuotantoprosessin avulla DVD:lle tallennettava multimediaesitys ja museossa järjestettävä näyttely. Projektin toissijaisena tavoitteena oli olemassolevan ohjelmiston edelleenkehittäminen siten, että sen sovellettavuus laajenisi infokioskikäytöstä yleiseksi aineistonkäsittely- ja julkaisujärjestelmäksi.
Työ pohjautuu paitsi aihekarttateknologiaan, myös moniin valmiisiin ohjelmisto- komponentteihin, joita on käytetty osaratkaisuna koko järjestelmän toteutuksessa.
Järjestelmän toteutusvaatimukset on kerätty asiakkaan kanssa toteutetuissa suunnittelu- palavereissa, joiden perusteella määriteltiin uuden järjestelmän käyttöliittymä sekä keskeiset toiminnot. Varsinainen ohjelmistosuunnittelu ja toteutus tehtiin iteratiivisella, kierros kierrokselta täydentyvällä ohjelmistonsuunnittelumallilla. Suunnittelupäätökset perustuvat ohjelmiston pohjana toimivien komponenttiohjelmistojen toteutusmalleihin sekä näihin liittyväin standardeihin ja spesifikaatioihin.
Järjestelmään kerätään tieto siirtämällä tietoa asiakkaalla ennestään käytössä olevasta teostenhallintajärjestelmästä, kokoamalla projektiin osallistuvilta kumppanimuseoilta teostietoja taulukkolaskentaohjelmiston tiedostojen avulla sekä syöttämällä tietoja uuden järjestelmän syöttökäyttöliittymän kautta. Järjestelmän ytimenä oleva aihekarttatekniikka mahdollistaa eri lähteistä peräisin olevien tietojen sekä aineistotiedostojen yhdistämisen hallitulla tavalla verkkomaiseksi tietorakenteeksi, jota voidaan selata järjestelmästä ja tallentaa aihekarttatiedostona tai staattisena WWW-sivustona edelleenkäsiteltäväksi.
Avainsanat: aihekartta, aineistonhallinta, tietämyksen esittäminen, ________________ tietojärjestelmäprojekti__________________________
Helsinki University of Technology Abstract of Master’s Thesis Author: Pasi Hytönen
Tide: Implementation of a Topic Map-Based Digital Content Management System for DVD Multimedia Production
Date: 27.5.2004 Number of pages: 111
Department: Department of Computer Science and Engineering Professorship: T-93 Information Processing Science
Supervisor: Markku Syrjänen, Professor, Computer Science Instructor: Aki Kivelä, Master of Arts, New Media
This Thesis work has been created while employed at Grip Studios Interactive Oy, a company that provides customer driven software, multimedia, and web development services to Finnish National Gallery (FNG). The work consisted of creation of a knowledge and digital content management system, aimed to support FNG-coordinated project that will produce a multimedia DVD and an art exhibition with the theme of Finnish city culture and history. The content management system software that was developed is based on client-server-system previously created as an info kiosk solution.
The primary goal of the work was to further develop the existing software, which is based on topic map data structure, to support gathering, processing, management, and publishing of information and digital materials on city-themed artworks and other digital content related to Finnish cities. The data and materials managed by the system are then used in a separate process that will produce a multimedia presentation to be recorded on a DVD ROM, as well as an exhibition to be organized in museums. A secondai)’ goal was the development of the existing software from an information kiosk application to a more general tool for digital document management and publishing.
Besides topic maps, the work is based on many existing software components that form component solutions in the whole system. The detailed requirements for the system were gathered in design meetings with the customer. Based on the meetings, the user interface and the core functions of the system were defined. The implementation of the defined system followed an iterative model of software development. Design and implementation decisions were based on the implementation models, software design patterns, and
appropriate software engineering standards and specifications of the software components used.
The knowledge and digital content that is collected into the delivered system is sourced by transferring data from the existing artwork management system used by Finnish National Gallety, by collecting artwork data from partner museums using a spreadsheet document, and by manually inputting knowledge via the user interface of the new content
management system itself. The core of the system, which is based on topic maps, makes it possible to combine knowledge and materials from various sources in a managed manner.
The result is a semantic network-like data structure that can be easily browsed by the system users and flexibly saved as either topic maps or static web pages for further
processing._____________________________________________________________________
Keywords: Topic Map, Digital Content Management, Knowledge Representation, ________________ Information Systems Project____________________________________
Esipuhe ja kiitokset
Tämä diplomityö käsittelee tietämystekniikan alueelle kuuluvan tietojärjestelmän ohjelmistokehitystä Grip Studios Interactive Oy:n palveluksessa elokuusta 2003 huhtikuuhun 2004. Toimin projektissa vastuullisena ohjelmistosuunnittelijana ja sain toteuttaa ohjelmiston alkaen asiakkaan kanssa tehtävästä toimeksiannosta aina valmiin järjestelmän luovutukseen, käyttöönottoon ja dokumentointiin. Työn keskeisen sisällön ja siinä opitut ja kehitetyt asiat olen tiivistänyt tähän kirjalliseen diplomityöhöni.
Mahdollisuudesta tehdä tämä diplomityö haluan kiittää lämpimästi ennen kaikkea diplomityöni ohjaajaa, Grip Studios Oy:n toimitusjohtaja Aki Kivelää, joka toimi projekti
päällikkönä ja jonka johdolla tehtyyn aiempaan ohjelmistokehitykseen aihekarttojen parissa tämä tekemäni työ pääsosin perustuu. Yhteistyömme Grip Studiosissa on kattanut paljon muutakin kuin pelkästään tämän työn. Työskentely Akin kanssa on ollut etuoikeus ja ilo.
Projekti tiimiini Grip Studiosissa kuului myös Olli Lyytinen, osaava työtoveri, jonka kanssa yhteistyössä ohjelmistosuunnittelu eteni vaivattomasti ja tehokkaasti. Ollille kiitokset hienosta työpanoksesta Wandora-FNG-järjestelmän rakentamisessa. Muut Gripissä vaikuttaneet koodarikonkarit, joille osoitan kiitokset, ovat Jaakko Lyytinen ja Marko Wallgren. Vaikkakaan Jaakko ei osallistunut Wandora-FNG-projektiin, ohjelmiston alustakerros on pääosin Jaakon käsialaa eikä Wandora-FNG toimisi ilman sitä. Marko puolestaan oli mukana aivan ensimmäisen Waonder-sovelluksen, Kiasmartin, toteutuksessa. Kaikkien neljän kontribuutiot Wandora-FNG:n kehittämisessä selviävät tarkemmin liitteestä 2.
Oman kiitoksensa ansaitsevat luonnollisesti asiakkaamme Valtion taidemuseo ja siellä erityisesti Marjatta Levanto sekä Riikka Haapalainen projektin tilaajina sekä Wandora-FNG- työryhmään Riikan ja Marjatan lisäksi kuuluneet Elina Heikka, Erkki Anttonen ja Heidi Luscher. Kiitos myös kaikille muille Valtion taidemuseon henkilökuntaan kuuluville, joiden apuun olemme turvautuneet työni tuloksena syntyneen järjestelmän kehityksessä ja käyttöönotossa. Toivon Wandora-FNG:n toimivan käytössänne parhaalla mahdollisella tavalla.
Professoreitani Markku Syrjästä ja Martti Mäntylää Teknillisessä korkeakoulussa kiitän kaikesta opetuksesta, avusta ja neuvoista diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluvien opintojeni sekä opinnäytetyöni saattamisessa päätökseen.
Lopuksi kiitokset vaimolleni Päiville sekä pojillemme Jerelle ja ICaapolle kaikesta siitä mesta, jonka te perheenjäseninä tahtoen tai tahtomattanne annoitte diplomityöni hyväksi. Teille omistan tämän työni, vaikka se ei varmastikaan koskaan korvaakaan sen vuoksi menetettyjä yhteisiä hetkiä.
Helsingissä 27.5.2004
T**' A—°
Pasi Hytönen
Sisällys
Esipuhe ja kiitokset 1
Sisällys 3
Kuvaluettelo 5
I JOHDANTO 6
Kiasmart ja Waonder -ohjelmisto 6
Yliopistomuseon Waonder-sovellus 6
Työn lähtökohta: Valtion taidemuseon Kaupunki-projekti 7
II WANDORA-FNG -PROJEKTI 9
Asiakkaan esittämät tavoitteet järjestelmälle 9
Asiakkaan haluamiksi arvioidut tavoitteet järjestelmälle 11
Waonder-ohj elmiston kehitystavoitteet 12
Projektin eteneminen 14
III MENETELMÄT 20
Aihekartat 20
Aiheet 20
Konteksti 21
Esiintymät 21
Assosiaatiot 22
Luokitus, tyypit ja edustajat 23
Aiheen identiteetti ja samuus 24
Aihekarttojen ja aiheiden yhdistäminen 25
Julkiset aiheindikaattorit ja ontologiat 26
Aihekartan esittäminen XML-kuvauskielellä 27
Selain-ohjelmointi: JavaScript/ECMAScript ja W3C DOM 29 XML-tiedostot ja niiden käsittely käyttäen XSL-muunnoksia 30
XSLT: XSL-muunnokset 32
Tekstitiedostojen käsittely säännöllisin lausekkein 33
Waonder-järjestelmä 35
Waonderin ohjelmistoarkkitehmun 36
PIP - alustakerros 37
GAF - yleinen sovelluskerros 38
Sovelluskerros 42
Waonder-sovelluksen rakenne Pipgaf-ohjelmistona 43
IV RATKAISUT 47
Käyttöliittymä 49
TIEDOSTOT-ikkuna 50
AIHEET-ikkuna 51
OTOS-ikkuna 57
Käyttöliittymän toteutuksesta 59
Muutokset selauskäyttöliittymään 61
Tietojen lisääminen järjestelmään 62
TIEDOSTOT-ikkunan tiedostojärjestelmän toteums 62
Muus@-tietojen tuonti 64
Liityntä digitaaliseen kuva-arkistoon 65
Teostietojen tuonti taulukkotiedostoina 65
Aihekarttatiedostojen valikoiva yhdistäminen 69
Muokkausköyttöliittymän toteutus 69
Muotoaiheet 70
Hakuindeksin päivittäminen 74
Tallennukset ja otokset 75
Otosaihekartan luominen 76
Otoksen valinnan toteutus 76
Otosaihekarttatiedoston muunnos WWW-sivuiksi 77
Tietojen varmistus 78
Yhteenveto Wandora-FNG:n toteutuksesta 79
V JOHTOPÄÄTÖKSET 82
Asiakkaan esittämien tavoitteiden ratkaisu 82
Asiakkaan haluamiksi arvioitujen tavoitteiden ratkaisu 84 Waonder-ohj elmiston kehitystavoitteiden ratkaisu 86 Ohjelmiston edelleenkehityksen kannalta keskeisiä ongelmia 88
VIITTEET 94
Julkaisuviitteet 94
Viitteet julkaisemattomiin dokumentteihin 104
Muut viitteet 105
LIITTEET 106
1. Esimerkki CIDOC CRM-mallin mukaisista teosdedoista XML-muodossa 106
2. Wandora-FNG:n toteutusvastuut 109
Kuvaluettelo
Kuva 1. Aihekartan assosiaationa mallinnettua taideteokseen liittyvää tietoa... 23
Kuva 2. Esimerkki XTM-muotoisesta aihekartasta...28
Kuva 3. Waonder-infokioskijärjestelmä [Ktvelä2003-1]... 35
Kuva 4. Pipgaf-ohjelmistoarkkitehtuuri... 37
Kuva 5. Pipgaf-sovelluksen toiminta sekvenssikaaviona sekä keskeisten sovellusluokkien suhteet Pipgaf-sovelluksessa...40
Kuva 6. Tärkeimmät Waonder-luokat peñytyvyyksineen ja niiden käsittelemät tiedostot...44
Kuva 7. Waonder-ohjelmisto sovellettuna Valtion taidemuseon ineistonhallintajärjestelmäksi [Kivelä2003-2]...47
Kuva 8. Wandora-FNG käyttötapaukset... 48
Kuva 9. Wandora-FNG:n käyttöliittymä. Sisäänkirjautuminen...49
Kuva 10. Wandora-FNG:n käyttöliittymä. Päävalikko... 50
Kuva 11. Wandora-FNG:n käyttöliittymä. Aiheiden selausnäkymä...52
Kuva 12. Wandora-FNG:n käyttöliittymä. Aiheen muokkaus... 54
Kuva 13. Wandora-FNG:n käyttöliittymä. Aiheen esiintymien muokkaus...55
Kuva 14. Wandora-FNG:n käyttöliittymä. Tekstihaun mlossivu... 56
Kuva 15. Wandora-FNG:n käyttöliittymä. OTOS-ikkunan Aiheet ja roolit-näkymä... 57
Kuva 16. Wandora-FNG:n käyttöliittymnä. OTOS-ikkunan Estot-näkymä... 59
Kuva 17. Yleiset tiedostonkäsittelytoiminnot Java-luokkina Wandorassa... 63
Kuva 18. Esimerkki Wandora.FNG:n tiedonkeruuseen käytettävästä taulukosta... 67
Kuva 19. Wandora-FNG:n Excel-taulukkomonnissa käyetty säännöllinen lauseke...68
Kuva 20. Wandora-FNG:n muottiaihejärjestelmässä käytetyt aiheet ja niiden semantiikka...73
Kuva 21. Wandora-FNG:n tärkeimmät luokat ja luokkien käyttämät tiedostot... 80
I JOHDANTO
Kiasmart ja Waonder -ohjelmisto
Grip Studios Interactive Oy kehitti vuosina 2001-2002 Nykytaiteen museoon Kiasmaan yleisölle suunnatun infokioskijärjestelmän, Kiasmartin, joka pohjautuu aihekarttojen (engl.
topic maps) soveltamiseen hajautetussa aineistonjulkaisuympäristössä. Järjestelmän ideana on koota Kiasman eri yksikköjen toimittamista tietovarastoista museon sisäisen tietoverkon kautta automaattisesti joka päivä päivittyvä infokioskiesitys. Yleisö voi vapaasti selata aineistoa ja tietoa museon taideteoksista ja taiteilijoista museon tiloissa olevilla yleisöpäätteillä.
Varsinainen esitys kootaan ja ylläpidetään palvelimessa.
Museon henkilökunta ei toimita tietoa erikseen infokioskijärjestelmää varten, vaan tallentaa tietovarastoihinsa normaalisti lisättävään aineistoon, kuten teoskuviin, metatietoa, jonka avulla Kiasmart hakee infokioskiesitykseen kuuluvaa aineistoa automaattisesti. Kiasmart-järjestelmä yhdistää eri lähteistä saamansa tiedot ja linkit aineistoon aihekartaksi, joka visualisoidaan WWW-sivuiksi käyttäen WWW-sivumalleja. Järjestelmä on konfiguroida valikoimaan metatiedot ja aineiston infokioskiesitykseen soveltuvalla tavalla.
Kiasmart on ollut Kiasmassa käytössä vuoden 2002 keväästä lähtien yhden palvelimen ja kahden yleisöpäätteen järjestelmänä. Järjestelmä on toiminut käyttötarkoituksessaan hyvin, lukuunottamatta palvelimella ajoittain esiintyneitä aineistomäärästä johtuneita kapasiteettiongelmia. Tämän ensimmäisen aihekarttoja käyttäneen ohjelmiston onnistuneen käyttöönoton jälkeen Grip Studiosissa päätettiin jatkaa toimivaksi osoittautuneen järjestelmän tarjoamista uusille asiakkaille. Kiasmart-projektista yleistetty infokioskikäyttöön suunnattu ohjelmisto- ja laiteratkaisu nimettiin Waonderiksi [Kivelä2003-1).
Yliopistomuseon Waonder-sovellus
Vuoden 2002 marraskuussa Kiasmart-järjestelmästä yleistettyä Waonder-ohjelmistoa lähdettiin soveltamaan vuoden 2003 syksyllä uusissa tiloissa avautuvan Helsingin yliopistomuseon yleisöjärjestelmäksi. Tällä kertaa esitettävänä materiaalina oli Helsingin yliopiston matrikkelitietoja, kuvia ja opintojaksotietoja. Yliopistomuseon Waonder- sovelluksessa perusohjelmistoon tehtiin joitain muutoksia verrattuna Kiasmart- infojärjestelmään.
Ensinnäkin aineiston järjestämiseen käytetty aihekarttamoottori ympäröitiin alustakerroksella, joka oli aiemmin kehitetty Grip Studiosin monikanavaohj elmistoihin. Tämä salli perusohjelmiston muokkauksen entistä paljon joustavammin erilaisten käyttöliittymien ja päätelaitteiden avulla käytettäväksi. Toinen muutos tehtiin museon järjestelmään tuotavien tietojen ja aineistojen aiemmasta poikkeavia lähtömateriaaleja silmällä pitäen. Koska tietolähteinä oli pääasiassa tekstitiedostoja, kehitettiin Waonderiin ohjelmamoduuleita tiedon erottamiseen eri tyyppisistä tekstitiedostoista säännöllisten lausekkeiden avulla. Kolmas muutos liittyi käyttöliittymään, joka luonnollisesti räätälöitiin Helsingin yliopistomuseolle oman näköisekseen. Waonderin yliopistomuseolle räätälöity versio valmistui lokakuussa 2003 [Kivelä2004-1],
Työn lähtökohta: Valtion taidemuseon Kaupunki-projekti
Valtion taidemuseo, johon kuuluvat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sincebrychoffin taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto sekä näiden tukitoiminnot, muodostaa Suomen suurimman taidemuseolaitoksen. Valtion taidemuseossa käynnistyi vuonna 2002 kolmivuotinen sisällöntuotanto- ja digitointihanke ’Kaupunki — kuvia suomalaisesta kaupungista’. Hankkeen toteuttaja on Valtion taidemuseon alainen Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS sekä Kuvataiteen keskusarkisto. Projektissa digitoidaan Valtion taidemuson sekä muutamien muiden kumppanimuseoiden kokoelmiin kuuluvia taideteoksia sekä niihin liittyvää aineistoa. Teemana valituissa teoksissa on suomalainen kaupunki ja elämä kaupungeissa. Kolmivuotinen projekti etenee tätä kirjoitettaessa kolmatta vuottaan ja käynnissä on jo digitoidun ja vielä digitoitavan aineiston järjestäminen DVD-ROM multimediaksi sekä kiertonäyttelyksi [VTM2004, KEHYS2004, Kaupunki2004, Haapalainen2003-1\
Projektin aineistoon kuuluu monenlaista materiaalia taideteoksista, valokuvista ja teksteistä video- ja äänitiedostoihin, jotka liittyvät teoksiin, taiteilijoihin, teosten historiaan ja ennen kaikkea kaupunkiympäristöön ja -kulttuuriin. Aineisto kerätään Valtion taidemuseon ja muiden hankkeessa mukana olevien museoiden kokoelmista ja sitä täydennetään muista lähteistä hankittavilla materiaaleilla tarpeen mukaan. Esimerkkeinä museoiden kokoelmien ulkopuolelta tulevista ja hankkeeseen sopivista aineistoista voivat olla vaikkapa Yleisradion arkistomateriaali sekä kaupunkien kaava- ja kartta-aineisto.
Projekti-organisaatiossa tunnistettiin projektin toisena vuonna 2003 tarve Kaupunki- projektissa käsiteltävän aineiston hallintajärjestelmälle, ja Valtion taidemuseo päätti tilata
elokuussa 2003 Grip Studiosilta uuden tietojärjestelmän Kaupunki-projektin tarpeisiin.
Wandora-FN G-proj ektissa Grip Studios toimitti Valtion taidemuseolle Waonder- järjestelmästä edelleenkehitetyn Aversion Kaupunki-projektin aineistonhallintajärjestelmäksi.
Järjestelmän toimimsprojekti käynnistyi tilaussopimuksen allekirjoituksella heinäkuussa 2003 ja järjestelmän tuotantoversio valmistui ja toimitettiin asiakkaalle maaliskuussa 2004.
Järjestelmän toimitusprojekti kattoi Wandoraksi ristityn Waonderista päivitetyn sovelluspohjan motekehitystoimet sekä uuden sovelluspohjan räätälöinnin Kaupunki- projektille toimitettavaksi versioksi, Wandora-FN G:ksi. Tämän järjestelmäprojektin perusteella kirjoitetun diplomityön keskeinen problematiikka liittyy kolmeen alueeseen: 1) aihekarttojen sovellettavuuteen uudentyyppisessä aineiston-hallintaprosessissa (DVD-ROM multimedian tuotanto), 2) aihekarttoihin pohjaumvan tietämysjärjestelmän edelleen motteistamiseen mahdollisimman joustavasti sekä 3) osittain tuotteistetun ohjelmiston räätälöintiin asiakaskohtaisesti mahdollisimman tehokkaasti.
II WANDORA-FNG -PROJEKTI
Asiakkaan esittämät tavoitteet järjestelmälle
Valtion taidemuseon ja KEHYS-yksikön tavoitteet on koottu tähän perustuen projektipalavereissa ennen ohjelmiston ensimmäisen version luovutusta asiakkaan esittämiin toivomuksiin ohjelmistosta ja sen toiminnasta \Kivelä2003-2, ¥laapalainen2003-1, Haapalainen2003-2\. Listaus vastaa ohjelmistotuotantoprosesseissa tunnetun vaatimus
määrittelyn aikana syntyvän toiminnallisen määrittelyn niitä osia, jotka ovat peräisin suoraan asiakkaalta ( Haikala&Märijäml998, luku 4].
a1. Mahdollistaa monen tyyppisten digitaalisten aineistojenja niihin liittyvien tietojen keräämisen yhteen, Kaupunkiprojektin käyttöön dedikoituun tietojärjestelmään
Ennen Wandora-FN G-järj es telmää Kaupunki-projektin käytössä ei ollut erillistä tietojärjestelmää, johon Kaupunki-projektin lopputuotteisiin tulevia aineistoja olisi voitu kerätä. Valtion taidemuseon olemassaoleviin tietojärjestelmiin kuuluvat kokoelman- hallintaohj elmisto Muus@ ja digitaalinen kuva-arkisto. Näillä kahdella järjestelmällä käsitellään Ateneumin taidemuseon, Sinebrychoffin taidemuseon sekä nykytaiteen museon Kiasman teosten tietoja. KokoelmanhaUintaohjelmisto Muus@ sisältää teos- ja taiteilijatietoja museoiden omiin kokoelmiin kuuluvista teoksista. Se sisältää myös tiedot museoiden kuvapankissa olevista valokuvista ja digitaalikuvaoriginaaleista [Muus@2004\.
Kaupunki-projektissa on tarkoitus yhdistää valtion taidemuseoiden kokoelmateoksiin muista suomalaisista museoista kerättäviä teoksia ja teostietoja. Museoilla ei ollut yhtenäistä teostietojärjestelmää, joten näyttelyn ja multimedian suunnittelijat joutuvat kokoamaan, yhdistämään ja järjestelemään eri museoilta tulevan aineiston DVD-multimediatuotantoa varten uudella työvälineellä. Kaupunki-projektin lähtökohtana oli lisäksi koota olemassaolevien järjestelmien hallitsemia aineistoja monipuolisempia tietoja ja tiedostoja, kuten digitaalista video- ja kuvamateriaalia, teoksiin ja aihepiireihin liittyviä tekstejä ja niin edelleen.
Projektissa arvioitiin, että olemassaolevien järjestelmien muokkaus Kaupunki-projektin tarpeisiin ei ollut järkevää. Tällaiseen työhön tarvittavia ohjelmistonkehitysresursseja ei ollut käytettävissä Valtion taidemuseon omassa organisaatiossa. Näin Kaupunki-projektin tarpeisiin päädyttiin tilaamaan Grip Studiosilta uusi järjestelmä erityisesti Kiasmart- järjestelmästä saatujen kokemusten perusteella. Waonderista edelleen kehitetty' Wandora-
FNG määriteltiin uudeksi järjestelmäksi, josta tulisi Kaupunki-projektin aineistonhallinta- järjestelmä. Uudella järjestelmällä edellytettiin pystyttävän hallinnoimaan kaikkea Kaupunki- projektissa tarvittavaa digitaalista materiaalia tavanomaisia toimisto-ohjelmia kuten taulukkolaskentaa ja kortistoja tehokkaammin ja joustavammin.
a2. Käyttää olemassaolevia tietojäijestelmiä tietolähteinä aineiston kokoamisessa
Sekä Muus@-järjestelmä että digitaalinen kuva-arkisto olivat aktiivisessa käytössä Valtion taidemuseon ryhmään kuuluvien museoiden omien kokoelmien hallinnoinnissa, joten luonnollisesti haluttiin, että uusi aineistonhallintajärjestelmä voisi käyttää näitä järjestelmiä hyväkseen tietolähteinä Kaupunki-projektissa. Omista kokoelmista valikoidut teokset ja niihin liittyvät tiedot, kuten tekijätiedot ja teoskuvat, haluttiin siirtää tai ottaa Wandora-FNG:ssä käyttöön mahdollisimman vaivattomasti ja näin koottuihin tietoihin haluttiin pystyä yhdistämään muualta tuotuja tai Wandora-FNG:llä itsellään syötettyjä tietoja. Samalla haluttiin kuitenkin kuormittaa mahdollisimman vähän Muus@a tai kuva-arkistojärjestelmää ja niiden ylläpitäjiä ja kehittäjiä.
Asiakas esitti myös Excel-taulukko tiedostojen käyttöä tiedonsiirtomuotona Wandora-FNG- järjestelmään johtuen siitä, että hankkeessa oli jo aloitettu aineiston kerääminen kumppanimuseoiden kokoelmista Excel-taulukkomuodossa. Wandoran kannalta Excel- tiedostot muodostivat kolmannen tietojärjestelmän, jota varten piti laatia sopiva liittymä.
a3. Siirtää järjestelmään kerätty aineisto joustavasti DVD-multimedian tuotantoprosessiin
Wandora-FNG-projektia tehtäessä Kaupunki-projektissa ei vielä oltu sidottu tulevaa DVD- ROM-motanto- ja näyttelyn järjestämisprosessia teknisesti millään tavalla. Esimerkiksi DVD- ROM-motantoon ei oltu valittu mitään työkalua, eikä muutenkaan päätetty millä tavalla DVD-ROM-multimedia tultaisiin tekemään. Koska itse tuotanto ajoittui vasta Kaupunki- projektin kolmannelle vuodelle 2004, ei järjestelmää voitu eikä myöskään haluttu vielä sitoa tietojen edelleenkäyttötavan kannalta mitenkään. Joka tapauksessa asiakkaan toivomuksena oli pystyä hyödyntämään helposti, joustavasti ja tehokkaasti kaikkea uuteen järjestelmään kerättävää tietoa ja aineistoa.
a4. Tietojenja aineistojen lokalisoitavuus niitäjäjestelmällä käsiteltäessä
Kaupunki-projektin tavoitteisiin oli otettu tulevan multimedia-DVD:n tuotanto vähintään kahdella eri kielellä, suomeksi ja englanniksi. Tästä seurasi aineistonhallintajärjestelmälle vaatimus pystyä aineistojen ja tietojen monikieliseen käsittelyyn.
Asiakkaan haluamiksi arvioidut tavoitteet järjestelmälle
Valtion taidemuseon Kaupunki-projektityöryhmän esittämien tavoitteiden rinnalle nostettiin ohjelmistotyöryhmän toimesta myös seuraavat tavoitteet, joiden tulkittiin myös kuuluvan asiakkaan tavoitteisiin, vaikkei asiakas niitä sellaisenaan esittänytkään projektia määriteltäessä.
b1. Kaupunki-projektissa kerättäväksi tarkoitettujen aineistojen ja tietojen määrittelyja luokittelu Projektin alkaessa asiakasta pyydettiin tarkemmin määrittelemään, minkä tyyppisiä tietoja ja aineistoja Kaupunki-projektissa haluttaisiin aineistonhallintaj ärj estelmään varastoida.
Vastauksena oli alustava tietokantamäärittely, joka piti sisällään luettelon Kaupunki-projektin keskeisistä tiedoista ja niiden muodosta. Määrittely oli kuitenkin keskeneräinen, joten Wandora-FNG-projektin eräänä osatavoitteena oli määritellä tarkemmin aineistot ja niistä tallennettavat tiedot erityisesti niiltä osin, mitä asiakas toivoi pystyvänsä syöttämään tulevaan järjestelmään sen omaa käyttöliittymän kautta [Heikka2003-1].
b2. Keiytprosessimallin mahdollistaminen multimediatuotannossa raskaampien ohjelmistotuotantomallien, kuten esimerkiksi vesiputousmalli, sijasta
Aikaisessa vaiheessa Kaupunki-projektissa todettiin useampivuotisille projekteille tyypillinen piirre: tarpeet täsmentyisivät projektin edetessä, eikä projektin loppupuolella tehtäviä päätöksiä aineiston käyttötavasta tai projektin toimintatavoista haluttaisi sitoa liian aikaisessa vaiheessa. Tämä tulkittiin siten, että tuotettavan järjestelmän tulisi sopeutua kokeilevaan ja joustavaan aineistonkäsittelytapaan ja mahdollistaa helposti kokeilut esimerkiksi aineistoja valittaessa, ryhmiteltäessä ja käsiteltäessä.
b3. Aineiston koonnin ja käsittelyn irrottaminen multimediatuotantoprosessissa erilliseksi vaiheeksi teknisestä multimedian koostamisesta
Tämä tavoite oli johdettavissa kääntäen asiakkaan toiveesta pystyä käyttämään järjestelmään kerättyä aineistoa helposti ja joustavasti multimedian tuotannossa ja näyttelyn järjestämisessä.
Projektissa työskentelevät Valtion taidemuseon edustajat ovat vastuussa aineiston ja tietojen koonnista sekä valikoinnista ja toimivat asiantuntijoina aineistojen sisällöissä, kun taas multimediatuotannon työkaluista sekä teknisestä toteutuksesta vastaisivat todennäköisesti projektiin sitä varten erikseen hankitut työntekijät tai alihankkijat.
b4. Luoda mallija työkalupohjayleiselle eri tietolähteistä peräisin olevien aineistojen, tietojen ja tietämyksen yhdistämiselleja käsittelylle
Vaikka Wandora-FNG -järjestelmää lähdettiin laatimaan ja käyttöönottamaan Kaupunki- projektin tarpeista lähtien, asiakkaana toimivan KEHYS-yksikön yleinen tehtävä on
taidemuseoalan toimijoiden kesken tehtävien yhteistoiminta- ja kehityshankkeiden eteenpäinvienti [KEHYS2004]. Näin ollen Kaupunki-projekti ja siinä käytettävät työkalut toimisivat todennäköisesti malleina yleisemminkin työtavoille, joita tulevissa samantyyppisissä useampien toimijoiden aineistoja ja niihin liittyvää tietämystä keräävissä ja käsittelevissä sisällöntuotanto- ja julkaisuhankkeissa voitaisiin käyttää.
b5. Lisätä asiakkaan ymmärtämistä ja osaamista semanttisen webin menetelmien käytöstä ja sovellettavuudesta omalla alallaan
Tämä tavoite voidaan johtaa edellisestä suoraviivaisesti, sillä kipinän järjestelmän kehittämiselle on antanut asiakkaan toimiminen Suomessa käynnissä olevissa semanttisen webin (engl, ’semantic web’) teknologioita ja sovelluksia käsittelevissä yhteistyöhankkeissa.
Waonder-järjestelmän pohjana toimiva aihekarttatekniikka on verrattain uutta ja tietämys ja kokemus sen käyttökelpoisuudesta erilaisissa sovelluksissa on Valtion taidemuseossa vielä vähäistä. Aihekartat kuuluvat muiden saman tyyppisten ja samoihin ongelmiin ratkaisuja tarjoavien uudehkojen tekniikoiden, kuten RDF:n (engl. ’Resource Description Framework’
[W3CRDF-1, W3CKDF, W3C]), kanssa niihin työkaluihin, joista toivotaan helpotusta organisaatioiden väliseen tietojen vaihtoon ja hyödyntämiseen [Hyvönen2002].
Waonder-ohjelmiston kehitystavoitteet
Koska Wandora-FNG-ohjelmiston lähtökohtana oli jo kahdesti muissa museoissa yleisöinfokioskijärjestelmänä sovellettu ohjelmistoratkaisu Waonder, Grip Studiosissa tavoitteena oli Waonder-ohjelmiston kehittäminen Wandora-FN G-projektin puitteissa edelleen. Waonderin kehitystavoitteet laadittiin osana Wandora-FNG:n kehittämistä, suurelta osin Wandora-FNG-järjestelmän asiakastarpeiden pohjalta johdettuina. Seuraavat yleiset kehitystavoitteet tunnistettiin ja merkittiin muistiin projektin aikana:
c1. Ohjelmiston muokkaus infokioskikäytöstä tietämyksenhallintavälineeksi
Molemmat aiemmat versiot Waonder-ohjelmistosta olivat varsin erikoistuneita infokioskijärjestelmänä toimimiseen. Sekä Kuismassa että Helsingin yliopistomuseossa järjestelmän pääasiallisia käyttäjiä ovat museossa kävijät, jotka selailevat yleisöpäätteiltä Waonder-palvelimella sijaitsevaa tietoa. Pääasiallinen järjestelmän käyttäjä, eli yleisö, ei itse osallistu tiedon tuottamiseen lainkaan. Tiedot luodaan eräajotyyppisesti materiaalista, jota päivitetään aika ajoin. Päivittämisen Kiasmassa tekee museon henkilökunta tuottaessaan ja luetteloidessaan materiaalia museon sisäverkossa oleviin mediapalvelimiin, joilta puolestaan Waonder hakee eräajossa materiaalinsa. Yliopistomuseossa tietoja infojärjestelmään
päivitetään lähtötiedoista ylläpitäjien valitsemina ajankohtina eikä se tapahdu automaattisesti [Kivelä2004-1],
Wandora-FNG:ssä järjestelmä ei ole tarkoitettu yleisön käytettäväksi lainkaan, vaan järjestelmää käyttävät Kaupunki-projektin aineistoja keräävät, luokittelevat ja muokkaavat informaatikot ja toimittajat. Aineisto siirretään yleisön käyttöön tuottamalla multimedia-DVD tai käyttämällä sitä näyttelyn materiaalina; joka tapauksessa siirtämällä sitä edelleen järjestelmän ulkopuolelle. Tietojen selailu, kerääminen, yhdistely uusiin tietoihin ja aineistoihin, korjaaminen, täydentäminen, poistaminen ja valikointi eteenpäin hyödynnettäväksi ovat kaikki toimintoja, jotka ovat yhtä oleellisia Wandora-FNG- ohjelmistossa kuin pelkkä selailu aiemmissa Waonder-sovelluksissa. Tietojen loppukäyttäjänä toimivaa yleisöä Wandora-FNG:n ei tantitse ottaa järjestelmän käyttäjänä huomioon, sillä esittäminen yleisölle ei tapahdu Wandora-FNG:n kautta.
c2. Tietämyksen ja aineiston tuontitoimenpiteiden laajentaminen
Sekä Kiasman että Yliopistomuseon Waonder-sovellukset keräävät tietyn tyyppisiä tietoja tietyn tyyppisistä ja muotoisista lähtötiedostoista. Lähtötiedostojen muoto, kerättävät tiedot ja niistä muodostettava tietorakenne ovat järjestelmä- ja asiakaskohtaisia, samoin jossain määrin ohjelmiston osat, joilla keruu tapahtuu. Samaan tapaan Wandora-FNG:ssä jo olemassaolevia tiedontuontitapoja täytyi laajentaa ottamaan huomioon Valtion taidemuseon ja Kaupunki- projektin kannalta oleelliset tietolähteet ja tiedostomuodot. Ohjelmiston tietojen tuontiin käytettäviä osia täytyi siis täydentää ja laajentaa.
c3. Tietämyksen vuorovaikutteisten muokkausominaisuuksien lisääminen ohjelmistoon
Paitsi joustavan tietämyksen monnin, uuden järjestelmän tuli tarjota myös tietämyksen jäsennys- ja muokkausmahdollisuudet ympäristössä, jossa useat käyttäjät käsittelevät samaa aineistoa samaan käyttötarkoitukseen itsenäisesti ja osin samanaikaisesti. Aiemmissa Waonder-sovelluksissa järjestelmään moma tietämystä ei voitu editoida sovelluksen oman käyttöliittymän kautta millään tavalla. Jos tietoa haluttiin rajata tai korjata, se täytyi tehdä joko lähtötiedostoja käsittelemällä tai järjestelmästä tallennetun ja siihen uudelleen luetun aihekarttatiedoston avulla muokkaamalla kyseistä tiedostoa tekstieditorin avulla. Molemmilla tavoilla toimittaessa tiedostojen muodon ja sopivien tietojen merkintätapojen tunteminen on välttämätöntä ja edellyttää kohtalaisen syvällistä asiantuntemusta. Muotovirheiden kautta aiheutuvia tietojen puutteita ja virhetilanteita esiintyy yleisesti.
c4. julkaisutoimintojen kehittäminen.
Koska aiemmat Waonder-sovellukset toimivat itse tietämyksen esitysjärjestelminä, niistä ei tarvinnut siirtää tietoa enää eteenpäin. Infojärjestelmäratkaisussa Waonder-palvelin toimi dedon keskusvarastona, ja tietoja katsellaan WWW-selaimen avulla joko palvelimelta itseltään tai infokioskipäätteeltä käsin. Sen sijaan Wandora-FNG:ssä oletetaan, että tietoa siirretään eteenpäin varsinaista käyttöä varten ja siirtäminen tulee voida tehdä joustavasti ja tietoja tehokkaasti valikoiden. Näin ollen Wandora-FNG:hen tuli laatia erityiset kerättyjen tietojen julkaisutoiminnot, joiden avulla jatkokäsittelyyn voitaisiin helposti siirtää sopiva osa järjestelmään tallennetuista aineistoista ja tiedoista.
c5. Ohjelmiston tuotteistamisen edistäminen
Wandora-FNG-järjestelmän kehitystä aloitettaessa Waonder-ohjelmistopohja oli osoittanut potentiaalinsa tuotteistukseen, olihan projekti jo kolmas missä samaa jo olemassaolevaa ohjelmistokoodia oli tarkoitus soveltaa museotoimiakin asiakkaalle. Työn erääksi tavoitteeksi tunnistettiin siksi Waonder-ohjelmiston tuotteistamisen jatkaminen. Asiaa pohdittaessa todettiin, että ohjelmiston kehittäminen täysin vakioiduksi tuotteeksi ei onnistuisi, sillä kaikkia kolmea Waonder-ohjelmistoon pohjautuvaa projektia leimasi perusohjelmiston huomattava räätälöinti asiakaskohtaisesta Tästä syystä tuotteistamista lähestyttiin Wandora- FNG-projektissa pyrkimällä paremmin määrittelemään ja dokumentoimaan konkreettinen malli, jolla uuden Waonder-pohjaisen ohjelmiston sovellus uudelle asiakkaalle tapahtuisi tulevaisuudessa. Lisäksi pyrittiin tunnistamaan ne yleiset kehitystoimenpiteet, joita malli mahdollisesti edellyttäisi olemassaolevan ohjelmiston suhteen.
Projektin eteneminen
Wandora-FNG —projekti oli tyypillinen kehittyvän ohjelmistotuotteen räätälöintiprojekti, jossa liikkeelle lähdettiin muilla asiakkailla jo tuotantokäytössä toimivasta ohjelmistosta. Näin ollen ohjelmiston aiempien versioiden toiminnallisuus ja puutteet nykyisillä asiakkailla tunnettiin varsin hyvin. Projektia käynnistettäessä ohjelmiston sen hetkisiin versioihin kuuluvaa ohjelmistokoodia oli kehitetty jo useiden vuosien ajan Grip Studiosissa. Tämä vapautti Wandora-FNG:ssä keskittymään vain ohjelmistoon tarvittaviin korjauksiin sekä uuteen toiminnallisuuteen, jotka yhdessä olisivat välttämättömiä uuden asiakkaan tarpeiden täyttämiseksi.
Projekti arvioitiin alun perin karkeasti 5-6 henkilötyökuukauden kokoiseksi ja pääosan työstä arvioitiin kuluvan tarvittavien uusien toimintojen suunnitteluun, ohjelmointiin, testaukseen
sekä integrointiin aiempien versioiden ohjelmistokoodin kanssa. Näin ollen projektissa aloitettiin pienellä projektiryhmällä. Tekijän lisäksi projektiin toteutukseen osallistuivat vain toimittajan puolelta tarvittaessa toinen ohjelmistosuunnittelija sekä projektipäällikkö, jolla oli asiakasvastuu projektista.
Käytössä oli vaiheittainen, kevyt oh j elmis topro j ektimalli. Esimerkiksi kirjallisuudessa tyypillisesti esitettävät ohjelmistoprojektien määrittely-, suunnittelu- ja toteutusvaiheet käytiin Wandora-FNG-projektin toteutusvaiheessa läpi toisiinsa sulautuneina, vaikkakin työvaiheina ne olivat erotettavissa kunkin toteutetun ominaisuuden kohdalla varsin hyvin. Laajimpien uusien toiminnallisuuksien osalta käytössä oli iteratiivinen ohjelmistonkehitystapa, jossa rakennettiin melko nopeasti ensimmäinen karkeahko versio kyseisestä toiminnosta, jota sitten paranneltiin testaus-tarkempi määrittely-toteutus-integrointi -syklissä.
Projekti eteni seuraavasti:
Suunnitteluvaihe
Tässä vaiheessa pyrittiin tulevasta järjestelmästä ja sen käytöstä muodostamaan riittävän selkeä näkemys varsinaisten kehitystoimien aloittamiseksi. Projekti vaiheistettiin etukäteen karkeasti siten, että projektille oh olemassa suunnitellut toimitusajankohdat. Järjestelmän tulevaa käyttöä arvioitiin asiakkaan kanssa ja pyrittiin muodostamaan ensimmäinen visio siitä, miten tulevat järjestelmän käyttäjät käyttäisivät ohjelmistoa ja mitä toimintoja karkeasti ottaen olisi valmiissa järjestelmässä. Suunnitteluvaihe kesti heinäkuusta elokuun loppuun 2003, ja sisälsi seuraavat osat:
• Projektisuunnitelma
Laadittiin alustava aikataulu koko projektille
• Järjestelmän alustava vaatimusmäärittely
Listattiin jo edellä kuvatut asiakkaan tarpeet uuden järjestelmän suhteen.
Varmistuttiin siitä, että toteutus voitaisiin aloittaa olemassaolevan Waonder- ohjelmiston pohjalta ja hahmotettiin alustavasti kaikista tavoitteista johdetut vaatimukset ohjelmistolle. Spesifioitiin laitealusta, jolle järjestelmä rakennettaisiin perustuen jo toimitettujen järjestelmien laitealustoihin.
• Käyttöskenaarioiden hahmottelu
Laadittiin kirjallinen kuvaus järjestelmän käytöstä ja sen tärkeimmistä toiminnoista.
Tässä vaiheessa hahmotettiin jo toiminnot, joita käyttäjät tulisivat järjestelmän avulla tekemään, ja se, kuinka niiden suorittaminen uuden järjestelmän käyttöliittymän avulla tapahtuisi.
• Wandora-FNG:n tietomäärittely
Laadittiin kirjallinen kuvaus Kaupunki-projektissa kerättävistä tiedoista ja ryhmiteltiin ne loogisiksi kokonaisuuksiksi.
Kehitysympäristön rakentaminen
Vaihe toteutettiin saman aikaisesti suunnitteluvaiheen kanssa. Asiakkaalle hankittiin palvelin, joka otettiin aluksi käyttöön ohjelmiston kehitysaikaisena testauspalvelimena Grip Studiosissa.
Varsinainen ohjelmistonkehitys tapahtui erillisillä työasemilla, jodia suoritettiin ohjelmistokoodin rakentamista ja iteratiivista testausta. Kehitysympäristö rakennettiin yhdessä työpäivässä heinäkuun lopussa 2003.
Kehitysvaihe
Varsinainen ohjelmiston kehitys ja räätälöinti asiakkaan tarpeeseen toteutettiin. Eri vaiheissa pyrittiin saamaan käyttäjäpalaute toteutetuista osista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja lopullinen toteutus täsmentyi palautteen ja te s ¿käytön perusteella iteratiivisesti. Kaikkiaan kehitysvaihe kesti syyskuusta 2003 tammikuuhun 2004 ja koostui seuraavista osatehtävistä, joista useita tehtiin rinnakkain viimeistään asiakaspalautteen perusteella tehtävien muutosten aikana:
• Käyttöliittymän ensimmäinen versio ja tiedostonkäsittelyosuuden toteutus.
Wandora-FNG-järjestelmän käyttöliittymästä tehtiin ensimmäinen (toiminnodtaan puutteellinen) versio, joka voitiin esitellä asiakkaalle. Käyttöliittymän toimintojen toteutus aloitettiin tiedostonkäsittelystä, joka muodosti uuden itsenäisen ja vähiten Wandora-FNG:lle spesifisen osan ohjelmistosta. Toinen osa käyttöliittymästä perusmi aiempien Waonder-ohjelmistojen tietojen selaukseen, jota muokattiin graafisesti uudelle järjestelmälle ja asiakkaalle sopivammaksi. Kolmas osa oli
kokonaan uusi Wandora-FNG:lle suunniteltava käyttöliittymän osa, jota käytettäisiin tietojen julkaisussa järjestelmästä. Tämä osa jätettiin aluksi tyhjäksi ikkunaksi
käyttöliittymään.
• Tiedonsiirron ratkaiseminen Muus@-järjestelmästä.
Liityntä olemassaolevaan kokoelmanhallintaohjelmistoon koettiin tärkeimmäksi Wandora-FNG:n omista uusista toiminnoista, joten sen ensimmäinen versio rakennettiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Valtion taidemuseon Muus@- järjestelmän kehittäjät laativat tietojen siirtämiseksi tantittavan lisäyksen Muus@- järjestelmään. Tiedot siirrettäisiin erityisen siirtotiedoston avulla. Siirtotiedostosta saamun esimerkkiin perustuen Wandora-FNG:hen laadittiin tietojen
vastaanottamistoiminto, joka muunsi saatavat tiedot järjestelmän ymmärtämään muotoon.
• Aihekarttatiedostojen yhdistämisen ja selailukäyttöliittymän muutosten toteuttaminen.
Käyttöliittymään lisättiin Muus@-tietojen mominen selailtavaksi ja olemassaolevaa Waonderissa toteutettua tietojen selailutoimintoa muokattiin paremmin Wandora- FNG:n esittämiin tietoihin sopivaksi.
• Tiedonsiirron ja tietojen esittämisen täsmentäminen asiakkaan kanssa.
Kun Muus@-järjestelmästä saatavia tietoja päästiin tarkastelemaan Wandora- FNGrssä, voitiin yhdessä asiakkaan kanssa tunnistaa tiedonsiirrossa tapahtuneita puutteita. Tiedonsiirtoa parannettiin siten, että siirrettävät tiedot täsmentyivät. Samalla parannettiin tietojen esitysjärjestystä selailukäyttöliittymässä. Asiakkaalle ryhdyttiin antamaan tarpeen mukaan valmentavaa käyttökoulutus ta tulevan järjestelmän käytöstä. Samalla jo toteutettuja toimintoja käyttäjätestattiin ja kerättiin palautetta ohjelmiston toiminnasta.
• Tietojen muokkauskäyttöliittymän sekä muokkaustoimintojen toteutus.
Tietomäärittely Wandora-FNG:n käyttöliittymän kautta suoraan syötettäville tiedoille täydennettiin asiakkaan kanssa iteratiivisesti, osittain toteutettua järjestelmää
hyväksikäyttäen. Uusien tietojen syöttöön vaadittavat ohjelmiston osat ja konfigurointitiedostot sekä käyttöliittymässä että Wandora-FNG-
palvelinohjelmistossa toteutettiin, testattiin ja täydennettiin testien perusteella. Samalla kehitettiin tietojen muokkausmahdollisuus jo syötettyjen tietojen osalta.
• Tiedonsiirron ratkaiseminen taulukkotiedostojen avulla.
Tiedon tuontiin rakennettiin taulukkomuotoisiin tekstitiedostoihin perustuva erillinen menetelmä, joka täydensi Muus@-tuontia ja tietojen käsinsyöttöä.
• Tiedonsiirron ratkaiseminen järjestelmästä ulospäin.
Suunnitteluvaiheessa hahmotettu tapa valikoida haluttuja tietoja järjestelmästä eteenpäin siirrettäväksi täsmennettiin ja käyttöliittymä sekä siirrettävien tietojen tallennustoiminto toteutettiin. Käyttöliittymän osa, joka aluksi oli jätetty täysin tyhjäksi, sai muotonsa ja liitettiin valikointi- ja tallennustoimiin. Käyttöliittymää täydennettiin sen jälkeen vielä käyttötestien perusteella.
• Tietojen varmennuksen toteutus.
Järjestelmään lisättiin automaattinen tietojen varmennustoiminto, joka varmuuskopioi säännöllisesti järjestelmässä olevia ja muuttuneita tietoja talteen arkistoon, josta ne ovat tarvittaessa palautettavissa.
Järjestelmän asennus asiakkaalle
Järjestelmän suunniteltujen toimintojen valmistuttua siirrettiin järjestelmä asiakkaalle lopulliseen käyttöympäristöön Valtion taidemuseoon. Asennusvaiheessa jatkettiin jo kehitysvaiheessa alkanutta käyttökoulutusta järjestelmän tuleville käyttäjille. Järjestelmä siirtyi kehitysaikaisesta testauksesta asiakkaan todelliseen koekäyttöön. Asennus tapahtui tammikuussa 2004.
Koekäyttö-, korjaus- ja täydennysvaihe
Järjestelmää alettiin asiakkaalla käyttää järjestelmällisesti todellisella Kaupunki-projektissa käytettävällä aineistolla. Koekäyttövaihe kesti tammikuusta maaliskuuhun keväällä 2004 ja koostui kahdesta rinnakkaisesta tehtävästä:
• Koekäytössä havaittujen toimintovirheiden korjaus.
Esiintyneet ohjelmistovirheet korjattiin sitä mukaa kuin niitä ilmeni. Käytettävyydessä esiintyneitä puutteita korjattiin käyttöliittymää ja toimintoja hiomalla ja joissain tapauksissa myös uutta toiminnallisuutta määrittelemällä ja toteuttamalla.
• Käyttöohjeiden laadinta
Laadittiin alustava käyttäjän opas, joka keskittyi tietojen syöttöön Wandora-FNG:n muokkauskäyttöliittymän avuilla.
Ohjelmiston jäädytys ja tuotantokäyttöön ottaminen
Kun käyttöä h ahtaavat tai estävät ohjelmistovirheet saatiin korjatuksi, siirryttiin järjestelmän jokapäiväiseen käyttöön Kaupunki-projektissa. Ohjelmiston käyttöliittymä ja toiminnallisuus
jäädytettiin ja siirryttiin ohjelmiston ylläpitovaiheeseen. Varsinainen ohjelmistonkehitys päättyi ja jäljelle jäi käyttöönoton vieminen loppuun. Vaihe suoritettiin maaliskuun puolivälistä huhtikuun alkuun 2004.
• Käyttäjädokumentoinnin päättäminen
Täydennettiin käyttäjän opas yleisellä Wandora-FNG:n käyttöä kuvaavalla osuudella sekä päivitettiin tietojen lisäys- ja muokkauskäyttöliittymää koskeva osuus siltä osin kuin käyttöliittymään tuli muutoksia koekäyttö- ja korjausvaiheessa.
• Käyttöönottokoulutuksen päättäminen
Asiakkaan edustajat perehdytettiin käyttöliittymään koekäyttö- ja korjausvaiheessa tehtyihin muutoksiin ja täydennyksiin.
Projektin päättäminen
Ohjelmisto todettiin toimitetuksi ja kehitysprojekti päätettiin muodollisesti huhtikuun alussa vuonna 2004.
HI MENETELMÄT
Tässä luvussa käydään tarpeellisella tarkkuudella läpi yleiset menetelmät ja tekniikat, joihin Wandora-FNG-järjestelmä perustuu. Menetelmien esittely aloitetaan ohjelmiston ytimenä toimivien aihekarttojen esittelyllä. Seuraavaksi esitellään yleisesti ja lyhyesti kolme muuta Wandora-FNG:n kannalta keskeistä tekniikkaa: WWW-selaimen ohjaus käyttäen Javascript- ohjelmoindkieltä sekä W3C DOM-dokumenttioliomallia, XML-tiedostot ja niiden käsittely käyttäen XSL-muunnoksia ja säännöllisten lausekkeiden avulla tapahmva tekstitiedostojen käsittely. Luvun lopuksi esitellään Waonder—ohjelmistojen arkkitehtuuri Wandora-FNG- projektiin lähdettäessä ja selvitetään, miten arkkitehmuri oli kehittynyt tuolloiseen muotoonsa.
Waonder-ohjelmiston toteumsta ja toimintaa esitellään varsin yksityiskohtaisesti, sillä toteutettu järjestelmä pohjautuu täysin Waonder-ohjelmistoon.
Luvussa neljä puolestaan esitellään yksityiskohtaisesti Wandora-FNG-ohjelmistoon toteutemt ja ohjelmoidut uudet ratkaisut, jotka pohjaumvat tässä luvussa esitettyihin menetelmiin.
Aihekartat
Tässä osassa esitellään tarkemmin Wandora-FNG-järjestelmän tietovarastona toimiva aihekarttateknologia. Kautta koko Imuin termillä ’aihe’ on useimmiten aihekarttateknologiassa määritelty merkitys. Vastaavasti värittyneitä termejä ovat tässä osassa luokka, edustaja, assosiaatio, konteksti, esiintymä, esiintyjä ja rooli. Nämä termit esitellään kukin vuorollaan jäljempänä, esitys pohjautuu lähteisiin [Pepper2000, XTM2001, Park<&Hunting2002 sekä IS013250].
Aihekartat ovat kansainvälisen standardointijärjestön ISO:n standardoima tapa esittää tietämystä [IS013250\. Aihekarttojen kehitys alkoi jo vuonna 1993, ja johti ISO/IEC:n julkaisemaan standardiin vuonna 1999. Tätä nykyä aihekartat kuuluvat ns. semanttisen webin (engl, ’semantic web’) toteutustekniikoihin. Standardin sekä siitä edelleen kehitettyjen spesifikaatioiden mukaisten aihekarttojen käyttöä sovelluksissa tutkitaan ja kokeillaan parhaillaan ja alkuvaiheen kaupallisia sovelluksia on jo tehty [Hyvönen2002, Ahmed2001\.
Aiheet
Aihe (engl. ’topic’) ja assosiaatio (engl. ’association’) ovat aihekarttojen kaksi peruskäsitettä.
Aihekartoissa kaikki tieto jaetaan aiheiksi ja aiheiden välisiksi assosiaatioiksi. Aihe toimii vastaavassa tehtävässä kuin tietokannan sarakkeiden arvot tai kortistojen kortit, eli oliona
josta halutaan kertoa jotain tai johon halutaan kiinnittää jotain tietoa. Aihekartan aihe on todellisen kohdeaiheen (engl. ’subject’) tietojenkäsittelyllinen vastine. Kohdeaiheet voivat olla niin konkreettisia kuin abstraktejakin, tietojenkäsittely-ympäristön tai todellisen maailmamme olioita.
Aiheilla voi olla yksi tai useampia nimiä. Nimi on tyypillisesti aihetta käyttäjälle kuvaava merkkijono. Jos aihetta verrataan kortiston korttiin, on aiheen nimi kortin käyttäjälle näkyvä nimi, jota käytetään puhuttaessa kortin sisältämien tietojen kohteesta.
Konteksti
Kuten mainittu, nimiä voi olla useampia. Se, mitä nimeä missäkin yhteydessä käytetään, voidaan määrittää kontekstin (engl. ’scope’) avulla. Konteksteja voidaan käyttää muun muassa määrittelemään saman aiheen eri kieliset nimet. Esimerkiksi suomenkielinen nimi merkitään kontekstilla ’fi’, englanninkielinen nimi puolestaan kontekstilla ’en’.
Myös kontekstit ovat aiheita, tarkemmin sanottuna aiheiden joukkoja. Usein käytettyihin konteksteihin kuuluu kielien lisäksi myös kaksi muuta kontekstiaihetta, nimittäin
’näyttömuoto’ (engl. ’suitability for display’) ja ’lajittelumuoto’ (engl. ‘suitability for sorting’).
Aihekarttasovellus voi näyttää aihekartan tiedot käyttäjän kielipreferenssin mukaisesti käyttäen näitä konteksteja. Esimerkiksi jos käyttäjä selaa aiheita suomenkielisenä, näytetään kunkin aiheen suomenkielinen näyttönimi (kontekstina aiheet ’fi’ ja ’näyttömuoto’), ja aiheita järjestellään ruudulle suomenkielisen lajittelunimen mukaan (kontekstina aiheet ’fi’ ja
’lajittelumuoto’). Usein laijttelunimi ja näyttönimi ovat samoja, tai jos lajittelunimeä ei ole määritelty, käytetään lajittelunimenä näyttönimeä.
Mikäli kontekstia ei ole määritelty, voidaan puhua ns. rajoittamattomasta kontekstista (engl.
’unconstrained scope’). Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kyseinen aihekartan osa, esimerkiksi aiheen nimi, ei ole suunnattu mihinkään rajattuun käyttöön. Kontekstiaiheiden käyttö ei rajoitu kieliin ja näyttö/lajittelunimiin, vaan konteksteja voidaan määritellä ja ottaa käyttöön sovelluksen ja sovellusalueen tarpeiden mukaan.
Esiintymät
Esiintymä (engl. ’occurrence’) on aihekartan aiheeseen itseensä tallennettu tieto, joka voi olla joko viittaus eli WWW-tyylinen verkko-osoite tai pelkkä merkkijono. Esiintymät vastaavat kortiston korttien tietokenttiä varsin suoraan, tosin vain nämä kaksi aihekartoissa käytettyä tyyppiä, WWW-viittaus ja merkkijono, ovat käytettävissä.
’Esiintymä’-termiä käytetään sekä puhuttaessa aihekarttatietorakenteen siitä osasta, johon merkkijono tai verkko-osoite tallennetaan, että kyseisestä esiintymän arvosta, eli merkkijonosta itsestään tai verkko-osoitteen avulla tavoitettavasta dokumentista tai resurssista.
Aiheen esiintymällä voi olla konteksti, mikä tarkoittaa sitä, että esiintymän käyttöä rajataan vain tiettyyn kontekstiin kuuluvaksi. Tyypillisesti esiintymissä käytetään esimerkiksi edellä mainittuja kielikonteksteja.
Assosiaatiot
Esiintymien lisäksi on toinenkin mekanismi, joilla aihekartoissa voidaan aiheisiin liittää niistä kertovaa tietoa. Tämä mekanismi on assosiaatio, joka tekee aihekartasta verkkomaisen tietorakenteen. Assosiaatio on relaatio, jossa yksi tai useampi aihe on nimeltä mainituissa suhteissa toisiinsa (tai itseensä, jos aiheita on vain yksi assosiaatiossa). Suhteiden nimityksiä kutsutaan rooleiksi (engl. ’role’). Aihekartoissa käytetään rooleina aiheita. Assosiaation yhdessä roolissa voi olla yksi tai useampia aiheita, joita kutsutaan esiintyjäksi (engl. ’player’).
Roolin ja esiintyjän (jona siis voi olla useamman aiheen ryhmä) kokonaisuus on nimeltään assosiaation jäsen (engl. ’member’).
On huomattava, että ’esiintyjä’ ja ’esiintymä’ ovat kaksi eri asiaa, ja valittujen suomenkielisten termien takia helppo sekoittaa toisiinsa. Alkukielisillä termeillä ’occurrence’ ja ’player’ tämä vaara on paljon pienempi.
Esimerkki assosiaation käytöstä ja vertaus taulukkomaiseen tietorakenteeseen valaissee aihekartan assosiaatiota. Olkoon meillä aiheet Toipilas’, Teos/tuotos’, ’Schjerfbeck, Helene’,
’tekijä’, ’ajoitus’, T888’, ’tekniikka’, ’öljy kankaalle’, ’paikka’ sekä ’St. Ives, Englanti’.
Tietämyksemme mukaan Toipilas’ on öljyvärimaalaus, jonka taitelija Helene Schjerfbeck sai valmiiksi vuonna 1888 St. Ivesissä, Englannissa. Muodostamme seuraavanlaisen assosiaation taulukkomuodossa esitettynä:
jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen rooli teos/tuotos tekijä tekniikka ajoitus paikka esiintyjä Toipilas Schjerfbeck,
Helene
öljy kankaalle
1888 St. Ives, Englanti
Kuva 1. Aihekartan assosiaationa mallinnettua taideteokseen liittyvää tietoa
Kaikki kuvassa ei-vahvennetulla merkityt ovat siis omia aiheitaan, ’teos/tuotos’, ’tekijä’,
’tekniikka’, ’ajoitus’ ja ’paikka’ ovat rooleja jäsenissä, ja ’Toipilas’, ’Schjerfbeck, Helene’, ’öljy kankaalle’, T888’ ja ’St. Ives, Englanti’ ovat vastaavien jäsenten esiintyjinä toimivia aiheita.
Yllä olevalla tavalla esitettynä assosiaatiot muistuttavat taulumuotoisia tietorakenteita tietokantajärjestelmissä. Aihekartoissa käytettävät assosiaatiot ovat kuitenkin jossain määrin joustavampia kuin tietokantaohjelmien taulut: assosiaatiot voivat noudattaa minkälaista tahansa muotoa eikä rooleissa ja esiintyjinä toimivia aiheita ole mitenkään rajoitettu. Sama aihe voi toimia sekä esiintyjänä että roolina. Jäsenten määrää ei ole myöskään rajoitettu.
Samassa aihekartassa voi esiintyä assosiaatioita, joissa on rooleja (ja esiintyjiä) yhdestä niin moneen kuin vain järjestelmän muisti- ja käsittelykapasiteetti antaa myöten ja on tarpeen jonkin asian esittämiseksi tai mallintamiseksi. Myös se, että esiintyjänä voi toimia samalla kertaa useampia aiheita, erottaa assosiaation tyypillisistä tietokantatauluista.
Mikään aiheista, joita assosiaatiossa on mukana, ei ole erityisasemassa muihin nähden, muuten kuin sen suhteen, onko kyseinen aihe roolina vai esiintyjänä. Esiintyjien asema assosiaatiossa toisiinsa nähden määrittyy puolestaan pelkästään toimimisesta eri rooleissa.
Edellä jo aiheiden nimien ja aiheiden esiintymien kohdalla käsitelty konteksti on mahdollinen myös assosiaatioille. Niille voidaan määrittää konteksti (jälleen aiheiden joukkona), jossa ne ovat voimassa.
luokitus, tyypit ja edustajat
Luokitus, jota voidaan joskus kutsua myös tyypittämiseksi, on eräs yleisesti käytetty assosiaatio aihekartoissa. Itse asiassa kyseisenlainen assosiaatio on katsottu niin olennaiseksi, että sille on oma lyhennemerkintä XTM-esitystavassa (XML-pohjainen aihekartan tallennusmuoto, joka esitellään tarkemmin jäljempänä). Ideana on jakaa aiheita erilaisiin luokkiin niiden käyttötarkoituksen tai ominaisuuksien mukaan. Luokkana voi toimia mikä
tahansa aihekartan aihe. Luokan aiheesta tekee assosiaatio, jossa aihe on roolissa ’luokka’
(engl. ’class’) ja jokin toinen aihe on roolissa ’edustaja’ (engl. ’instance’).
Luokitusta käytetään myös assosiaatioille ja esiintymille. Assosiaatio voi kuulua johonkin luokkaan, mikä kertoo, että jokin toinen samaan luokkaan kuuluva assosiaatio kertoo jäsenistään samaa, mitä ensimmäinen assosiaatio omistaan. Lähin esimerkki assosiaatioiden luokista on luonnollisesti luokitusassosiaatio itse, jonka luokkana käytetään XTM-standardissa mainittua aihetta ’class-instance’, suomennettuna ’luokka-edustaja’. Vastaavasti aiheen esiintymille voidaan määritellä luokka ja käyttää esiintymän luokkaa rinnastamaan kahdessa eri aiheessa olevat esiintymät.
Jatkamme aiempaa esimerkkiä. Edellä mainittu aihe ’Toipilas’ edustaa taideteoksiin liittyvässä ontologiassa ’teos’-luokkaa. ’teos’ on aihe, joka on luokkana kaikille aihekartan teos-aiheille.
’Schjerfbeck, Helene’ puolestaan edustaa luokkia ’taiteilija’, ’henkilö’ ja ’tekijä’, joilla on kullakin oma erityinen merkityksensä: aihekartan kaikki henkilö-aiheet ovat ’henkilöitä’, mutta kaikki eivät ole ’taiteilijoita’ (eivätkä ’tekijöitä’). Nämä ovat esimerkkejä aiheiden jakamisesta eri tyyppisiin ryhmiin luokituksen avulla.
Esiintymäluokasta vastaava esimerkki: ’Toipilas’ —aiheelle voitaisiin määritellä esiintymä, jonka luokkana toimii aihe ’koko’. Itse esiintymä on merkkijonotyyppinen ja sen arvo olisi ’92 cm x 107 cm’. Arvon semantiikka on tietenkin sovittava erikseen, esimerkissä esiintymän tulkinnan tulisi olla teoksen korkeus x leveys, jos kyseessä on eräs tunnettu taideteos Ateneumin taidemuseon kokoelmista.
Jo edellä esitetty assosiaatio, jolla kerrottiin Toipilas’ -teoksen tekijä, tekotapa, tekoajankohta ja paikka, on puolestaan luokiteltu aiheella ’tekijä’. Tässä itse asiassa assosiaation luokka (tai tyyppi) ja sen erään jäsenen rooli ovat yksi ja sama aihe. Näin ei olisi pakko olla, vaan assosiaation luokkana käytetty aihe voisi olla myös oma aiheensa, esimerkiksi nimeltään
’tekijyystiedot’ tms. ’tekijä’ -rooliaiheen käytöllä myös koko assosiaation luokkana on tässä haluttu painottaa kyseisen roolin tärkeyttä assosiaatiossa suhteessa muihin jäseniin ja välttää uuden aiheen määrittelemistä silloin, kun roolina käytetty aihe sopii myös assosiaation tyypiksi.
Aiheen identiteetti ja samuus
Aiheen identiteetti on tärkeä ominaisuus, jolla voi määrittää, ovatko kaksi aihekartan aihetta samoja. Tietämysteknisesti aihekartan aiheiden samuudella tarkoitetaan sitä, kuvaavatko
aihekartan aiheet samaa (todellisen maailman) kohdeaihetta. Teknisesti katsottuna aiheen identiteettinä voi toimia tunnistemerkintä. Aihekartoissa käytetään tunnistemerkintänä paljon ns. aiheindikaattoria (engl. ’subject indicator’). Aiheindikaattorina toimivat URI- osoitemuotoiset merkkijonot, joiden ei välttämättä tarvitse osoittaa todellista resurssia WWW:ssä [KFC2396] .
Mikäh aiheindikaattorimuotoista txmnistemerkintää ei aiheessa ole, voi aiheen identiteetti perustua suoraan viittaukseen aihekartan toiseen aiheeseen (tämä tehdään aihekartan sisäisellä mekanismilla, esimerkiksi XTM-muotoisissa aihekarttatiedostoissa topicRef-nimisellä elementillä). Tällainen aiheviittaus identiteettinä tarkoittaa, että nämä kaksi aihetta ovat itse asiassa yksi ja sama aihe.
Identiteetin eli kohdeaiheen määrityksen voi tehdä vielä myös resurssiviittauksella (engl.
’resource reference’). Resurssiviittauksena toimii URTosoitemuotoinen viittaus, mutta tällä kertaa aiheen kohteena on nimenomaan osoitteen osoittama resurssi tai dokumentti, esimerkiksi WWW:stä löytyvä tiedosto. Resurssiviittausta käytettäessä puhutaan aihekartoissa niin sanotuista osoitteellisista kohteista (engl. ’addressable subject’), mikä tarkoittaa, että kyseinen kohdeaihe on suoraan osoitettavissa tietojenkäsittely-ympäristössä. Resurssiviittausta käyttävien aihekartan aiheiden samuus ratkaistaan resurssiviittauksen samuudella.
Mikäli aiheviittausta, resurssiviittausta eikä aiheindikaattoria ole määritelty, perustuu aiheiden samuus niiden nimiin. Samuutta vertaillaan yhdistettäessä aihekarttoja, jotka ovat peräisin eri lähteistä, mutta jotka kuitenkin käsittelevät samoja kohteita..
Æhekarttojenja aiheiden yhdistäminen
Aihekarttojen sekä aiheiden yhdistäminen (engl. ’merging’) ovat aihekarttojen standardissa määriteltyjä operaatioita. Aihekarttojen yhdistämisessä useammasta lähtöaihekartasta peräisin olevat aiheet ja assosiaatiot yhdistetään yhteen aihekarttaan. Samalla tarkistetaan, tuleeko aiheita yhdistää ja päällekkäisiä assosiaatioita poistaa. Aiheiden yhdistämisessä kaksi tai useampia aiheita ominaisuuksineen yhdistetään yhdeksi aiheeksi, joka sisältää kaikkien yhdistettävien aiheiden ominaisuudet. Standardissa on määritelty sekä se, milloin kaksi aihetta tulee yhdistää, että se, mikä on yhdistämisen lopputulos, kun lähtöaiheet tunnetaan.
Kaksi aihetta tulee yhdistää, jos ne käsittelevät samaa kohdeaihetta. Kohdeaiheen samuus määritellään aiemmin esitellyllä aiheen identiteetillä tai sen puuttuessa aiheen nimillä. Jos identiteetti on määritelty käyttäen aiheindikaattoreita, vertaillaan aiheiden aiheindikaattoreita.
Niiden ollessa samoja katsotaan aiheet samoiksi ja ne yhdistetään. Jos identiteetti on määritelty aihe- tai resurssiviittaukseha, tarkistetaan kohdistuvatko viittaukset samaan kohteeseen ja jos kohde huomataan samaksi, aiheet, jotka viittaavat kohteeseen, yhdistetään.
Jos kumpaakaan tapaa määritellä aiheen identiteetti ei ole käytettävissä, vertaillaan aiheiden nimiä niiden kaikissa konteksteissa: jos aiheilta löytyy sama nimi yhdessäkin samassa kontekstissa, katsotaan aiheet samoiksi ja ne yhdistetään.
Yhdistämisen tulos sisältää kaikki yhdistettävien aiheiden ominaisuudet eli kaikki nimet, esiintymät, aiheindikaattorit ja kohdeaiheviittaukset, kuitenkin siten, että kahdesta tai useammasta yhdistettävästä aiheesta peräisin oleva sama ominaisuus ei esiinny kahta kertaa lopputuloksessa. Mikäli kahdessa lähtöaiheessa on eri kohdeviittaus ja aiheet yhdistetään, voidaan tulosaiheen kohdeviittauksena säilyttää kumpi tahansa lähtöaiheen kohdeviittauksista.
Yhdistämisen tulokseen siirretään kaikkien lähtöaiheiden assosiaatiot, mutta korvataan lähtöaiheet yhdistetyllä aiheella kussakin assosiaatiossa, joissa lähtöaiheet esiintyivät tai toimivat rooleina, ja tämän korvauksen jälkeen täysin toisaan vastaavat assosiaatiot yhdistetään yhdeksi assosiaatioksi. Lähtöaiheet, jotka yhdistettiin, jätetään aihekartasta pois.
julkiset aiheindikaattorit ja ontologiat
Julkiset aiheindikaattorit (engl. ’Published Subject Indicators’) ovat aihekarttojen yhteydessä tärkein mekanismi, jolla pyritään eri tahoilla laadittujen aihekarttojen semanttiseen yhdistämiseen hallitusti. Julkisella aiheindikaattorilla tarkoitetaan jonkin tahon julkaisemaa URI-muotoista osoitetta, jonka semanttinen merkitys eli se, mitä kohdeaihetta kyseinen julkinen aiheindikaattori vastaa, on kyseisen tahon määrittelemä sellaisella tarkkuudella, joka sallii muiden käyttää aiheindikaattoria annetussa merkityksessä.
julkisena aiheindikaattorina julkaistun URI-osoitteen tulisi olla todellinen, toisin sanoen osoittaa todellista resurssia, joka on saatavissa kyseisen URI-osoitteen avulla. Bernard Vatant [Vatant2002\ määrittelee julkisten aiheindikaattorien laatukriteereiksi pysyvyyden, asian
tuntemuksen ja luottamuksen (’stability, expertise, and trust’). Pysyvyys tarkoittaa juuri sitä, että resurssin osoite on pysyvästi käytettävissä. Asiantuntemus tarkoittaa, että kohdeaiheen julkisen aiheindikaattorin määrittelevä taho on kyseisen alan auktoriteetti. Luottamuksen Vatant sanoo kehittyvän kahdesta edellisestä ominaisuudesta ja tarkoittanee sitä, että kyseinen julkinen aiheindikaattori hyväksytään yleiseen käyttöön.
Aihekarttojen semanttinen yhteensopivuus käsitteellisellä tasolla, toisin sanoen se, minkä mahdollisesti saman tai erinimisten aiheiden katsotaan itse asiassa tarkoittavan samaa
kohdeaihetta, liittyy läheisesti ontologioiden, eli tietyn aihealueen käsitteistöjen, laatimiseen ja tekemiseen eri tietojenkäsittelyjärjestelmien kannalta keskinäisesti samalla tavalla
’ymmärrettäviksi’. Ontologia on jonkin aihealueen formaalinen konseptualisointi: sekä syntaksi termeineen että termistön kiinnitys muodollisella semantiikalla [Orbst<&Liu2002\.
Julkiset aiheindikaattorit ovat näin ollen ensisijainen ontologioiden määrittelymekanismi aihekarttoja käsiteltäessä.
Aihe kartan esittäminen XMIkuvauskielellä
Vuonna 2001 julkaistiin XML-pohjainen syntaksi aihekarttojen esittämiseen jä käsittelyyn [XTM2001, W3CXML]. XTM-esitystapa on tätä kirjoitettaessa todennäköisesti yleisin aihekarttojen tallennus- ja siirtomuoto johtuen XML-spesifikaation mukaisten rakenteisten tietoformaattien suosiosta verkkosovellusten ja järjestelmien kehittäjien keskuudessa. Alun perin aihekarttojen esitys ISO13250-standardissa perustui käsitteellisesti yleisempään, mutta samalla teknisesti monimutkaisempaan (ja WWW-kehittäjien parissa vähemmän suorittuun) SGML- ja HyTime-esitykseen [Hunting2002\.
XML-kuvauskielissä syntaksi rakentuu hierarkkista elementeistä, elementtien attribuuteista ja elementtien sisällä olevasta vapaasta tekstistä. XTM on XML:n mukainen kuvauskieh, jossa aihekartan keskeiset käsitteet esitetään XML-elementteinä. Esimerkiksi aihe kuvataan elementillä <topic> ja assosiaatiota vastaa elementti <association>. Luokitteluassosiaatio lyhennetään usein <instanceOf>-elementillä. Tässä yhteydessä ei ole syytä kerrata XTM- spesifikaatiota täydellisenä, vaan havainnollistamme XTM-esitystapaa soveltamalla sitä aiempaan esimerkkiin taideteokseen liittyvän tietämyksen esittämisestä. Seuraavan sivun XTM-muotoinen aihekartta sisältää jo aiemmin esitetyn ”Toipilas’ —teoksen assosiaation sekä kaikki assosiaation esittämisessä tarvittavat aiheet.
<?xml version="1.0" encodings"UTF-8"?> <topic id="tekniikka">
<topicMap xmlnss"http://www.topicmaps.org/xtm/1.0/" <baseName>
xmlns:xlink="http://www.w3.org/1999/xlink"> cbaseNameString»tekniikkac/baseNameString»
</baseName>
<topic id="toipilas"> </topic>
<instanceOf>
ctopicRef xlink:href="#teoe"/> <topic id-"oljykankaalle">
</instanceOf> <baseName>
cbaseName» <baseNameString>öljy kankaalle</baseNameString>
<baseNameString»Toipilas</baseNameString> c/baseName>
</baseName> с/topic»
<occurrence>
cinstaneeOf» <association>
<topicRef xlink:href="#koko"/> cinstaneeOf»
</instanceOf> <topicRef xlinkthref■■#tekija"/>
<resourceData>92 cm x 107 cm</resourceData> </instanceOf>
</occurrence> <member>
</topic> croleSpeo
ctopicRef xlinkihref«"#teos"/»
<topic ids"teos"> </roleSpec>
cbaseName» ctopicRef xlink:href»■#toipilas■/>
<baseNameString>teos/tuotos</baseNameString> c/member»
</baseName> <member>
</topic> croleSpeo
ctopicRef xlinkihref■"#ajoitus"/>
ctopic ids"SchjerfbeckHelene"> c/roleSpec>
<baseName> ctopicRef xlink:href-"#1888"/>
cbaseNameString»Schjerfbeck, Helene</baseNameString> c/member»
</baseName> cmember>
</topic> croleSpeo
ctopicRef xlinkihref«"#paikka"/>
<topic id="koko"> c/roleSpeo
<baseName> ctopicRef xlinkihref»"#StlvesEnglanti"/»
<baseNameString>koko</baseNameString> c/member>
</baseName> <member»
</topic> croleSpeo
ctopicRef xlinkthrefs"#tekija"/>
<topic id="tekijä"> c/roleSpec>
<baseName> ctopicRef xlink:hrefs"#SchjerfbeckHelene"/>
<baseNameString>tekijä</baseNameString> c/member»
</baseName> <member>
</topic> croleSpeo
ctopicRef xlinkihref»"#tekniikka"/>
<topic ids"ajoitus"> c/roleSpec>
<baseName> ctopicRef xlinkihref*"#oljykankaalle"/>
<baseNameString>ajoitue</baseNameString> c/member»
</baseName> c/associaiion»
</topic> </topicMap»
<topiC id="1888">
<baseName>
<baseNameString>1888</baseNameString>
</baseName>
</topic>
<topic id="paikka">
<baseName>
<baseNameString>paikka</baseNameString>
</baseName>
</topic>
<topic id="StIvesEnglanti">
<baseName>
<baseNameString>St. Ives, Englanti</baseNameString>
</baseName>
</topic>
Kuva 2. Esimerkki XTM-muotoisesta aihekartasta.
Esimerkissä assosiaatio-elementti on vahvennettu. Toipilas’ —aiheessa on luokkamäärittely käyttäen <instanceOf> -elementtiä. Saman aiheen esiintymänä on ’koko’-tyyppinen merkki]onoarvo ’92 cm x 107 cm’. Muillakin aiheilla voisi olla luokkamäärittelyjä tai esiintymiä, esimerkiksi ’1888’ voisi edustaa luokkaa ’ajoitus’. Esimerkistä muut samantapaiset määrittelyt on kuitenkin jätetty pois, jottei siitä tulisi tarpeettoman pitkä. Esimerkki ei myöskään sisällä yhtään kontekstimäärittelyä.
