Keski-Suomen SOTE2020

Keski-Suomen SOTE2020 – hanke Muistio Lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015

Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen lasten ja perheiden palveluiden työryhmän kokous 2 / 2015

Aika Tiistai 10.3.2015 klo 12.30–15.30

Paikka Jyväskylän kristillinen opisto, Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä Tila: Juhlasali S109

Läsnä Huovinen Anu, Huttunen Niina, Impola Tiina, Kakkonen Hanna, Kalilainen Päivi, Karimäki Ari, Kauppinen Raija, Kivelä Oskari, Kokkonen Veera, Kor- honen Tiina, Korpela Merja, Kunelius Jari, Jukkala Harri, Juntunen Marko, Lappalainen Mika, Leivonen Kukka-Maaria, Mankonen Tiina, Mattila Samu- li, Mård Minna, Niinilampi Hanna, Nuolioja Arja, Nättinen Minna, Paana- nen Sari, Peuha Kaisa, Pietiläinen-Söderholm Ulla, Pollari-Urrio Paula, Ris- sanen Tuuli, Simpanen Mari, Sinikorpi Annemari, Toivonen Anne ja Viisa- nen Katja

1. Kokouksen avaus

Petri Oinonen avasi kokouksen klo 12.30.

2. Läsnäolijoiden toteaminen ja esittäytyminen Käytiin läpi esittäytymiskierros.

3. Lasten ja perheiden työryhmän järjestäytyminen

 Työryhmän puheenjohtajan ja sihteerin valinta Petri toimii puheenjohtajana ja Minna Mård sihteerinä.

 Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi, kokouksen aikataulu

Esityslista hyväksyttiin, käydään läpi 5. kohta ennen kohtaa 4.

4. Edellisen kokouksen muistion läpikäyminen sekä päätösten toteaminen Käytiin uudelleen läpi edellisen kokouksen esityslistan 6. kohtaa:

 Missio - mikä on meidän päätehtävämme?

 Visio - minne olemme menossa, mitä tavoittelemme?

 Strategia - miten pääsemme tavoitteeseen, täydennämmekö työryh- mää, vai perustammeko mahdollisia alatyöryhmiä?

Miten yhdistetään työryhmän osaaminen ja erilaiset näkökulmat? Onko vi- siona painopisteen muuttaminen korjaavasta työstä edistävään ja ehkäise- vään työhön? Keskusteltiin siitä mikä on ennaltaehkäisevää ja mikä korjaa- vaa toimintaa. Miten hyvinvointia voidaan tarkkailla perheessä? Palvelut eivät keskittyisi yksittäisiin tapahtumiin ja palasiin vaan kokonaisuuteen.

Ongelmana voi olla perheen eikä nuoren haasteet. Perheiden palveluihin panostaminen ehkäisisi pirstaloitumista. Nykyään siirrellään vastuuta ja si- tä kuka maksaa (osaoptimointi).

Pohdittiin yhteisesti, että Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden yhteisenä tavoitteena voisi olla, että ”Painopiste on siirtynyt korjaavasta ja yksilökeskeisestä työskentelystä kokonaisvaltaiseen, yhteisölliseen, perhei- tä huomioivaan sekä edistävään ja ehkäisevään työhön lasten ja perheiden palveluissa. Em. pohjalta visiona voisi tällöin olla lyhyesti ja ytimekkäästi

”Korjaavasta tukevaan”. Työryhmän päätöksellä tämä myös jätettiin visi- oksi.

Isona tavoitteena on peruspalveluiden vahvistaminen ja erityispalveluiden tarpeen vähentäminen. Tätä kautta pystytään vastaamaan varhaisessa vaiheessa isoihin terveys- ja hyvinvointihaasteisiin, joista koituvat suurim- mat inhimilliset ja taloudelliset hyödyt. Miten painopisteen muutos teh- dään Keski-Suomessa? Mitä ovat ne temput ja strategiset valinnat, joilla tavoitteisiin päästään? Kolmessa pienryhmässä mietittiin toimenpide- ehdotuksia näihin kysymyksiin (ks. kohta 6.).

5. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä perustuslakivaliokunnan lausunnot Petri kävi läpi sote-uudistuksen tilannetta sekä tilastotietoa mm. väestös- tä ja perherakenteesta (ks. liite1).

6. Pienryhmätyöskentelyä

Petri alusti pienryhmätyöskentelyä dia-sarjalla (ks. liite2). Työskentelyä kolmessa ryhmässä – arjen tuki, erityinen tuki ja palveluiden yhteensovit- taminen - 45min, jonka jälkeen yhteinen purku, 10min/ryhmä.

 Arjen tuki ryhmä

Pitäisi olla arjen tukea lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja voimavarojen ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Palvelut tulisi olla kaikkien saavutettavissa, ilman ongelmaa. Ennaltaehkäisyn ja tuen pitäisi olla kokonaisvaltaista, hyvinvointia ylläpitävä. Palvelut tulisi olla helposti saavutettavissa ja kontakti palveluun säännöllistä.

Neuvolan, koulun, kouluterveydenhuollon mahdollisuudet ja roolit esim. nivelvaihetyössä korostuvat. Moniammatillisuutta tulisi vahvis- taa, tällöin yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet hyvinvoinnin ja tervey- den edistämisessä on tärkeää. Organisaatiorajojen ylittäminen yhtei- sen tavoitteen eteenpäin viemiseksi pitäisi olla mahdollista. Perhe pi- täisi ottaa paremmin huomioon ja mukaan myös ylemmillä luokilla.

Esimerkkeinä kerrottiin, että yläasteen vanhempainilloissa osallistu- misprosentti ei ole niin suuri kuin ala-asteella, sekä että pienten las- ten harrastuksissa riittää isovanhempia, sukulaisia ym. videokameroi-

den kanssa kentän laidalle, mutta isompien harrastukset eivät vält- tämättä enää kiinnosta aikuisia. Miten tieto kulkee koulusta perhee- seen, on tärkeä kysymys ja oleellinen asia. Samoin vanhempien ver- taisryhmät ja niiden hyödyntäminen esim. neuvolassa. Kaiken kaikki- aan pitäisi kyetä näkemään paremmin arjen tuen hyöty. Palveluiden suunnittelun keskiössä tulisi aina olla lapsi, nuori ja perhe. Em. palve- luissa on yleensä osaamista, mutta ei resursseja toteuttaa. Resursseja - ”rahan lainaamista” – pitäisi tehdä korjaavista palveluista. Ydinaja- tuksena arjen tuki ryhmällä on, että palveluita pitäisi olla ennen on- gelmia ja niiden tulisi olla kaikille tarjolle.

Strateginen toimenpide:

”Riittävät resurssit työhön, jota toteutetaan lasten, nuorten ja per- heiden arkielämässä. Tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hy- vinvoinnin sekä voimavarojen ylläpitäminen ja lisääminen.”

 Erityinen tuki ryhmä

Erityisen tuen ryhmän visiona on moniammatillinen tiimi laajasti aja- teltuna, jossa jokainen tekee yhteistyötä oman alan asiantuntijana.

Neuvolan rooli on tärkeä ja siellä tulisi olla riittävät resurssit. Ylipään- sä varhainen puutuminen on tärkeää ja esim. perhetyöntekijät Imat- ralla lähtevät jokaiseen perheeseen johon syntyy vauva. Myös erityis- tä tukea – lastensuojelu, psykiatria, päihdetyö - pitäisi viedä kotiin.

Riittävän aikaisessa vaiheessa pitäisi antaa tukea koulussa ja tuen kohtaavuutta tulisi arvioidai. Asiakkaan pompottaminen luukulta toi- selle pitäisi loppua esim. ammattilaisten paremmalla yhteistyöllä. Tii- vis yhteistyö tarkoittaa erityisen tuen palveluiden tuomista peruspal- veluiden rinnalle. Työnjaon tulisi olla mahdollisimman selkeää. Psyki- atrialla täytyy olla aina lähete, miten sen saisi tiputettua pois? Tuki- henkilötoimintaa pitäisi pystyä järjestämään ilman lastensuojelun asiakkuutta. Palvelut tulisivat olla joustavat lapsen ja nuoren elinym- päristöön ja tukea tulisi olla myös sijaishuoltoon.

Strateginen toimenpide:

”Jokainen työntekijä on oman alan asiantuntija, muodostaen yhteis- työssä muiden osaajien kanssa moniammatillisen tiimin, joka kulkee asiakkaan rinnalla.”

 Palveluiden yhteensovittaminen ryhmä

Palveluiden yhteensovittamisen ryhmän perusajatuksena on yksi hal- linto ja budjetti. Lisäksi oleellista on huomioida vuorovaikutuksen eri tasot: vuorovaikutus ja yhteistyö ammattilaisten välillä, palvelujen tuottajien keskinäinen vuorovaikutus. Päätösvaltaa tulisi olla alueelli- sesti, jotta saa yhdestä paikasta ne tuet mitä tarvitsee. Palveluiden tulisi muutenkin olla tasa-arvoiset joka puolella maakuntaa. Yhteis- työn raja-aitoja tulisi kaataa, jota kautta parannetaan palveluiden tehokkuutta. Johtamistavan tulisi yhteen sovittaa palveluita. Asenne ilmapiiri on ratkaiseva uuden ajattelutavan syntymiseksi ja se ei saisi

korostaa professionaalista asennetta oman osaamisen esiintuomisek- si. Ongelmia pitäisi pystyä tunnistamaan varhaisessa vaiheessa esim.

koulussa. Perhe ja lapsen muu elinympäristö, kuten harrastukset, pi- täisi ottaa paremmin mukaan. Palveluntarjonta tulisi yhdenmukais- taa. Oleellista on myös päättäjien ja virkamiesten toimiva yhteistyö ongelmien ratkaisemiseksi. Tietojärjestelmiä tulisi kehittää. Yhden- mukaiset järjestelmät helpottaisivat esim. kirjaamista ja valvontaa.

Strateginen toimenpide:

”Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovittava johto, joka huomioi vuorovaikutuksen eri tasot.”

7. Muut mahdolliset asiat

Keski-Suomen SOTE2020 - hankkeesta Petri osallistuu projektinjohtajien

& STM & THL, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, yhteistyökoko- ukseen tiistaina 17.3.

Keski-Suomen SOTE2020 – hanke järjestää opintomatkan Eksoteen 18.3.

Mukaan mahtuu lähtijöitä. Petriin yhteys, jos haluaa lähteä. Lähtö Lap- peenrantaan on Matarankatu 4:stä, klo 8.

8. Seuraava työryhmän kokous, jatkosta sopiminen

Työryhmä ei sopinut uutta kokousaikaa. Peurungan seminaarissa 15.4. on kahdeksan työpajaa, joista yksi on lasten ja perheiden palveluiden työpa- ja. Siellä tämän työryhmän esitysten pohjalta, jatketaan strategisten va- lintojen tekemistä, joilla pyritään tavoitteen mukaisesti siirtämään pai- nopistettä korjaavasta työstä edistävään ja ehkäisevään työhön. Lisäksi määritellään suunnitelma strategioiden käytäntöön viemiseksi. Mahdolli- set pilotoinnin aloitettaisiin elo-syyskuussa 2015.

9. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo 15.25.

Jakelu:

Lasten ja perheiden palveluiden työryhmän jäsenet (3.2.2015 mennessä mukaan lupautuneet):

• Neuvola: Niina Huttunen (JKL)

• Lastenpsykiatria: Minna Nättinen (KSSHP)

• Nuorisopsykiatria: Anne Toivonen (KSSHP)

• Keskussairaala, lastenosasto: Jaana Peltokoski (KSSHP)

• Terveyskeskuspsykologi: Leena Halttunen-Vierimaa (Saarikka)

• Lasten kuntoutus: Niina Nieminen (JKL)

• Vammaispalvelut: Merja Korpela (JKL)

• Päihdepalvelut: Marko Juntunen (Sovatek)

• Ehkäisevä päihdetyö: Harri Jukkala (EHYT)

• Mielenterveyspalvelut: Mirja Pirttijärvi (KSSHP)

• Perhetyö: Hanna Niinilampi (Keuruu)

• Sosiaalityö: Tiina Mankonen (Saarikka)

• Lastensuojelun avohuolto: Päivi Paavilainen (Laukaa)

• Lastensuojelun avohuolto: Saara Keränen (JKL)

• Lastensuojelun sijaishuolto: Paula Pollari-Urrio (Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö)

• Lastensuojelun sijaishuolto ja avotyö: Vesa Lankinen (JKL)

• Varhaiskasvatus: Raija Kauppinen (JKL)

• Varhaiskasvatus: Maija Sysmäläinen (Laukaa)

• Nuorisotyö: Tarja Turunen (JKL)

• Etsivä nuorisotyö: Tuuli Rissanen (Hankasalmi)

• Kouluterveydenhuolto: Tiina Impola (JKL)

• Opiskeluterveydenhuolto: Katja Viisanen (JKL)

• Suun terveydenhuolto: Kukka-Maaria Leivonen (JKL)

• Perheneuvola: Mika Lappalainen (Äänekoski)

• Perheneuvola: Päivi Kalilainen (JKL)

• Perheneuvolan lapsiperheiden kotipalvelu: Sari Paananen (JKL)

• Peruskoulu: Jari Kunelius (Viitasaari)

• Oppilashuolto: Tea Alarmo (JKL)

• Kulttuuri- ja liikuntapalvelut: Ari Karimäki (JKL)

• Aamu- ja iltapäivätoiminta: Tella Vuolle-Oranen (JKL)

• Maahanmuuttopalvelut: Elina Hienola (JKL)

• Työllisyyspalvelut: Kaisa Peuha (JKL)

• Järjestötoiminta: Annemari Sinikorpi (MLL)

• Järjestötoiminta: Anu Huovinen (Pelastakaa Lapset ry)

• Seurakunnan lapsi ja perhetyö: Tiina Korhonen (Jyväskylän ev.lut.srk)

• Koulutettu kokemusasiantuntija: Annukka Harjula (KSSHP)

• Nuorten ääni Keski-Suomessa: Veera Kokkonen (Konnevesi)

• Nuorten ääni Keski-Suomessa: Samuli Mattila (Uurainen)

• AMK: Katariina Soanjärvi (Nuoriso- ja järjestötyön johtaja)

• Ammattikoulu: Minna Ahokas (Lähihoitajien koulutuspäällikkö)

• Yliopisto: Anna Rönkä (Kasvatustieteen professori)

• Tehy: Jaana Pollari

• Jyty: Ulla Pietiläinen-Söderholm

• Juko: Oskari Kivelä Jakelu tiedoksi:

 Keski-Suomen SOTE 2020 –hanke

 Silja Ässämäki, kehittämisjohtaja

 Pekka Utriainen, ohjausryhmän puheenjohtaja