Viitteet
Julkaistu alunperin: Intellectuals, the 'infor- mation society' and the disappearence of the public sphere. Media, Culture and Society, 4(3), 1982. Suomennos: Tiedotustutkimuksen to1m1tus.
Copyright: Academic Press.
1Kirjoitukseni teemoja koskevista ~eskustelui~
ta olen kiitollinen työtovere1llen1 Le1cester1n yliopiston tiedotustutkimuksen keskukses~a s~~
kä Philip Schlesingerille, jon~a samaa_alhepll- riä käsittelevä kirjoitus anto1 lopull1sen sy- säyksen pessimismilleni.
2The Daily Mirror (10.4.1982) kertoi, että British Telcom oli suunnitellut Prestel-palve- luaan varten argentiinalaisen laivaston upotus- pelin sen jälkeen kun brittiläiset jouk~o-osas
tot olivat purjehtineet Falkland1n saar1lle.
Vastalauseet johtivat siihen, että peli vedet- tiin pois.
3siten esimerkiksi 'köyhyysrajan' alapuolella olevien määrä lasketaan enää vain joka toinen vuosi eikä vuosittain.
4Tawneyn perintöä koskevasta,kii~tasta ks.. , Raphae 1 Samue 1 si n pamfl ett1 Soc1 a l1 st Soc1 ety __
(The Guardian, 29.3. ja_~.4.19~2)._ Es1merkkeJa ideologiseen suuntaan kaantyne1sta la:toks1sta ovat Institute for the Study of Confl1ct,
Institute for Economic Affairs, johon nyttem- min on liittynyt myös Unit for Social Affairs, Freedom Association, Adam Smith Institute ja Centre for Policy Studies.
5Erityisesti Stuart Hallin tutkimukset ovat kiinnittäneet huomiota tähän prosessiin. Ks.
esim hänen Cobden-luentonsa (The Guardian, 5. l.
1980) sekä Hall ym. 1978. Muita ovat esim Chibnall 1977 ja Taylor 1981.
6Piirityksestä ks. Schlesinger 1980/81.
7chomsky & Herman (1979) tekevät sattuvia ha- vaintoja molemmista ilmiöistä.
8Työttömyydestä ks. Jordan 1982 ja Showler &
Sinfield 1981.
9Ks. yleiskatsauksena Golding & Elliott_l979:
Mainostetuin kritiikeistä on Glasgow Unlversl- ty Media Groupin (1976, 1980) tekemä.
1°Ks. esim. Graham Murdockin Tiedotustutkimuk- sessa (4/1981) julkaistu artikkeli 'Television tarve ja tarjonta'. - Toim. huom.
Kirjallisuus
BELL, D. The Cultural Contradictions of Capi- talism. London, Heinemann, 1976.
74
BELL, D. The Social Framework of the Infor-.
mation Society. Teoksessa FORRESTER, T. (to1m. ).
The Microelectronics Revolution. Oxford,
Blackwell, 1980. .
CARDIFF, D. The Serious and the Popular. Med~a, Culture and Society, 2(1), 1980.
CHIBNALL, S. Law and Order News. London, Tavistock, 1977.
CHOMSKY, N. & HERMAN, E.S. The Political Econo- my of Ruman Rights, l-2.Nottingham, Spokesman Books, 1979
GABUS, E. The External Relations of Multina- tional Companies. Teoksessa CURZON, G.&
CURZON, V. (toim. ). The Multinational ~nter
prise in a Hostile World. London, Macm1llan, 1977.
GLASGOW UNIVERSITY MEDIA GROUP. Bad N3ws.
London, Rout 1 edge and Kegan Pau 1 , 1976. _ GLASGO\.J UNIVERSITY MEDIA GROUP. More Bad N3ws.
London, Routledge and Kegan Paul, 19~0.
GALDIE, G.W. Facing the lt!tion: Telev~swn and Politics, l936 - l9?6. London, Bodley Head, 1977.
GDLDING, P. & ELLIOTT, P. Makingthe N3ws.
London, Longman, 1979
GOULDNER, A. The Future of the Intellectuals and the Rise of the New Class. London, Mac-
millan, 1979. 1 •
HALL, S. Culture, the Media and the Ideol~gl
cal Effect1• Teoksessa CURRAN, J. ym. (to1m.).
Mass Communication and Society. London,
Arnold, 1977. .
HALL, S. Policing the Crisis. London, Macm1llan, 1978
HOGGART, R. The Uses of Literacy. Harmondsworth, Penguin, 1958.
JORDAN, B. Mass Unemployment and the Future of Britain. Oxford, Blackwell, 1982. . , , NORA, S. & MINC, A. L'informati~n de la soc~ete.
Paris, La Documentation Fran~a1se, 1~78.
SCANNELL, P. Broadcasting and the Pol1t1cs of Unemployment, 1930-1935. Media, Culture and Society, 2 ( l ) , 1980.
SCHILLER, H. Who Knows: Information in the Age 0~ the Fortune 500. Norwood, NJ. Ablex, 1981.
Scf1LESINGER, P. Princes 1 Gate, 1980: The Media Polities of Siege ~1anagement. Screen Education.
(37), 1980/81.
SHOWLER, B. & SINFIELD, A. (toim.). The Workless State. London, Martin Robertson, 1981.
TAYLOR, I. Law and Order. London, Macmillan, 1981.
(kirjallisuusluettelo jatkuu sivulla 85)
sä
Yhdistyneiden Kansakuntien ensimmäisessä ja toi- sessa aseidenriisunnan erityisistunnossa hyväk- syttyjen julkilausumien ja päätösten samoin kuin Unescon eri asiakirjojen mukaisesti järjestettiin Nairobissa huhtikuun 18-22. päivinä 1983 sympo- sium joukkoviestinnästä ja aseidenriisunnasta.
Panoksenaan maailman aseidenriisuntakampanjaan asiantuntijakokous omisti erityistä huomiota sii- hen, missä määrin joukkotiedotusvälineet käsit-
televät aseidenriisuntaa ja turvallisuuskysy- myksiä eri yhteiskunnallisissa ja poliittisissa järjestelmissä. Tarkoituksena oli ymmärtää pa- remmin vertailevalta ja tieteelliseltä pohjalta sitä tapaa, jolla joukkotiedotusvälineet käsit- televät varustelua ja aseidenriisuntaa sekä vai- kuttavat näiden asioiden käsittelyllään, ja tut- kia keinoja helpottaa tiedotusvälineistä vastaa- vien tehtäviä.
Symposiumiin osallistui 13 varsinaista osan- ottajaa, 6 hallitusten tarkkailijaa sekä useita tarkkailijoita hallitusten ulkopuolisista orga- nisaatioista, tiedotusvälineistä ja Yhdistynei- den Kansakuntien organisaatiosta. International Association of Mass Communication Research
(IAMCR), International Peace Research Associa- tion (IPRA) ja International Social Science Council olivat edustettuina tarkkailijoina, joil- la on konsultaatiosuhde Unescoon. Tieteelliset järjestöt osallistuivat aktiivisesti symposiumin työmateriaalin valmisteluun.
IAMCR ja IPRA painottivat symposiumille sitä tosiseikkaa, että alan tutkijoille ja tiedemie- hille on ollut ominaista vastata ajan ongelmiin, huolenaiheisiin ja jopa paineisiin heidän muo- toillessaan tutkimusehdotuksiaan. Tällä taipu- muksella on kuitenkin se haittapuoli, että yh- tenäisen tietojärjestelmän luomisen asemesta on esiintynyt ad hoc -lähestymistapaa, pirstoutumis- ta ja liiallista erikoistumista. Nämä ongelmat aiheutuvat osaksi tutkijain yhteisöstä itsestään.
Ei ole esiintynyt riittävästi tieteellistä väit- telyä siitä, mitkä teoriat, käsitteet ja menetel- mät ovat relevanteimpia ongelman analysoimiseksi.
Osaksi kuitenkin tieteellisen tutkimuksen suh- teellisen hento panos on seurausta tutkimuspoli- tiikan epäjohdonmukaisuudesta ja pelkästä rahoi- tuksen puuttumisestakin.
Niin kuin IPRA ja IAMCR yhteisesti osoittivat, tiedeyhteisö on jo pitkään ollut tietoinen näis- tä ongelmista. Jo niin varhain kuin 1960-luvul- la sellaiset tiedemiehet kuin Karl W. Deutsch, Ithiel de Sola Pool ja J. David Singer kehitte- livät tapoja tutkia viestinnän, kansallisen tur- vallisuuden ja varustautumisen kontrollin ongel- mia. Pääongelmana oli silloin ensi sijassa ase- valvontasopimusten tarkkailu ja kontrolli. Myö- hempi tekninen kehitys, erityisesti satelliitti-
valvontajärjestelmä on huomattavasti muuttanut todentamisen ja kontrollin luonnetta. Mutta var- haiset tutkijat painottivat myös erästä toista viestinnän puolta: miten viestintävälineet voi- sivat paremmin lisätä osapuolien välisen luotta- muksen kehittymistä. Tämän vuoksi tunnettiin tarpeelliseksi tehdä sisällönerittelyjä tiedo- tusvälineiden käsittelemien asioiden määristä ja käsittelytavoista.
Viime vuosina on yleisen mielipiteen ja rau- hanliikkeiden merkitys korostunut aseidenriisun- takysymyksissä. Rauhanliikkeistä samoin kuin rauhan ja aseidenriisunnan tutkimusl<itoksista on tullut toinen informaatiolähde. C; käynyt selväksi, että joukkotiedotusvälineillä on tär- keä osa sellaisten tietojen, näkemysten ja ar- gumenttien tuottamisessa yleisöille, että asei- denriisuntaa koskeva järkiperäinen keskustelu ja väittely ovat mahdollisia. Juuri tämän vuoksi muun muassa tarvitaan tiedotusvälineiden sisäl- lön jatkuvaa tieteellistä tutkimusta.
Yksimielisesti hyväksytyissä periaatteelli- sissa päätöksissään symposium korosti tiedo- tusvälineiden ja aseidenriisunnan välistä suhdet- ta erityisesti asiaa koskevan yleismaailmallisen tietoisuuden luomisessa. Todettiin, että tiedo- tusvälineet vaikuttavat merkittävästi siihen, mi- ten uhkia havaitaan ja miten niihin asennoidu- taan. Huomiota kiinnitettiin erityisesti infor- maation lähteisiin. Symposiumin johtopäätösten mukaan tiedotusvälineillä täytyy olla vapaa pää- sy kaikille erilaisille relevantin tiedon lähteil- le rauhan ja aseidenriisunnan tutkimuslaitokset mukaan lukien; yleisöllä on oltava oikeus tietää kilpavarustelun ja aseidenriisunnan esteiden syis- tä ja seurauksista.
Tutkimuksen osuudesta laadittiin eritysmainin- ta: "Systemaattisen tieteellisen tutkimuksen avul- la voidaan parhaiten arvioida, miten tiedotusvä- lineiden aseidenriisuntaa ja siihen liittyviä ky- symyksiä käsittelevät sisällöt todellisuudessa vaikuttavat ja mitä mahdollisuuksia niillä on vai- kuttaa. Edistääkseen tällaisen tutkimuksen kan- sainvälistä yhteistyötä Unesco voisi toteuttaa joitakin tapaustutkimuksia eri maissa; tutkimuk- sissa otettaisiin erityisesti huomioon Yhdisty- neiden Kansakuntien toiminnot ja päätöslauselmat."
Tapio Varis
75
Viitteet
Julkaistu alunperin: Intellectuals, the 'infor- mation society' and the disappearence of the public sphere. Media, Culture and Society, 4(3), 1982. Suomennos: Tiedotustutkimuksen to1m1tus.
Copyright: Academic Press.
1Kirjoitukseni teemoja koskevista ~eskustelui~
ta olen kiitollinen työtovere1llen1 Le1cester1n yliopiston tiedotustutkimuksen keskukses~a s~~
kä Philip Schlesingerille, jon~a samaa_alhepll- riä käsittelevä kirjoitus anto1 lopull1sen sy- säyksen pessimismilleni.
2The Daily Mirror (10.4.1982) kertoi, että British Telcom oli suunnitellut Prestel-palve- luaan varten argentiinalaisen laivaston upotus- pelin sen jälkeen kun brittiläiset jouk~o-osas
tot olivat purjehtineet Falkland1n saar1lle.
Vastalauseet johtivat siihen, että peli vedet- tiin pois.
3siten esimerkiksi 'köyhyysrajan' alapuolella olevien määrä lasketaan enää vain joka toinen vuosi eikä vuosittain.
4Tawneyn perintöä koskevasta,kii~tasta ks.. , Raphae 1 Samue 1 si n pamfl ett1 Soc1 a l1 st Soc1 ety __
(The Guardian, 29.3. ja_~.4.19~2)._ Es1merkkeJa ideologiseen suuntaan kaantyne1sta la:toks1sta ovat Institute for the Study of Confl1ct,
Institute for Economic Affairs, johon nyttem- min on liittynyt myös Unit for Social Affairs, Freedom Association, Adam Smith Institute ja Centre for Policy Studies.
5Erityisesti Stuart Hallin tutkimukset ovat kiinnittäneet huomiota tähän prosessiin. Ks.
esim hänen Cobden-luentonsa (The Guardian, 5. l.
1980) sekä Hall ym. 1978. Muita ovat esim Chibnall 1977 ja Taylor 1981.
6Piirityksestä ks. Schlesinger 1980/81.
7chomsky & Herman (1979) tekevät sattuvia ha- vaintoja molemmista ilmiöistä.
8Työttömyydestä ks. Jordan 1982 ja Showler &
Sinfield 1981.
9Ks. yleiskatsauksena Golding & Elliott_l979:
Mainostetuin kritiikeistä on Glasgow Unlversl- ty Media Groupin (1976, 1980) tekemä.
1°Ks. esim. Graham Murdockin Tiedotustutkimuk- sessa (4/1981) julkaistu artikkeli 'Television tarve ja tarjonta'. - Toim. huom.
Kirjallisuus
BELL, D. The Cultural Contradictions of Capi- talism. London, Heinemann, 1976.
74
BELL, D. The Social Framework of the Infor-.
mation Society. Teoksessa FORRESTER, T. (to1m. ).
The Microelectronics Revolution. Oxford,
Blackwell, 1980. .
CARDIFF, D. The Serious and the Popular. Med~a, Culture and Society, 2(1), 1980.
CHIBNALL, S. Law and Order News. London, Tavistock, 1977.
CHOMSKY, N. & HERMAN, E.S. The Political Econo- my of Ruman Rights, l-2.Nottingham, Spokesman Books, 1979
GABUS, E. The External Relations of Multina- tional Companies. Teoksessa CURZON, G.&
CURZON, V. (toim. ). The Multinational ~nter
prise in a Hostile World. London, Macm1llan, 1977.
GLASGOW UNIVERSITY MEDIA GROUP. Bad N3ws.
London, Rout 1 edge and Kegan Pau 1 , 1976. _ GLASGO\.J UNIVERSITY MEDIA GROUP. More Bad N3ws.
London, Routledge and Kegan Paul, 19~0.
GALDIE, G.W. Facing the lt!tion: Telev~swn and Politics, l936 - l9?6. London, Bodley Head, 1977.
GDLDING, P. & ELLIOTT, P. Makingthe N3ws.
London, Longman, 1979
GOULDNER, A. The Future of the Intellectuals and the Rise of the New Class. London, Mac-
millan, 1979. 1 •
HALL, S. Culture, the Media and the Ideol~gl
cal Effect1• Teoksessa CURRAN, J. ym. (to1m.).
Mass Communication and Society. London,
Arnold, 1977. .
HALL, S. Policing the Crisis. London, Macm1llan, 1978
HOGGART, R. The Uses of Literacy. Harmondsworth, Penguin, 1958.
JORDAN, B. Mass Unemployment and the Future of Britain. Oxford, Blackwell, 1982. . , , NORA, S. & MINC, A. L'informati~n de la soc~ete.
Paris, La Documentation Fran~a1se, 1~78.
SCANNELL, P. Broadcasting and the Pol1t1cs of Unemployment, 1930-1935. Media, Culture and Society, 2 ( l ) , 1980.
SCHILLER, H. Who Knows: Information in the Age 0~ the Fortune 500. Norwood, NJ. Ablex, 1981.
Scf1LESINGER, P. Princes 1 Gate, 1980: The Media Polities of Siege ~1anagement. Screen Education.
(37), 1980/81.
SHOWLER, B. & SINFIELD, A. (toim.). The Workless State. London, Martin Robertson, 1981.
TAYLOR, I. Law and Order. London, Macmillan, 1981.
(kirjallisuusluettelo jatkuu sivulla 85)
sä
Yhdistyneiden Kansakuntien ensimmäisessä ja toi- sessa aseidenriisunnan erityisistunnossa hyväk- syttyjen julkilausumien ja päätösten samoin kuin Unescon eri asiakirjojen mukaisesti järjestettiin Nairobissa huhtikuun 18-22. päivinä 1983 sympo- sium joukkoviestinnästä ja aseidenriisunnasta.
Panoksenaan maailman aseidenriisuntakampanjaan asiantuntijakokous omisti erityistä huomiota sii- hen, missä määrin joukkotiedotusvälineet käsit-
televät aseidenriisuntaa ja turvallisuuskysy- myksiä eri yhteiskunnallisissa ja poliittisissa järjestelmissä. Tarkoituksena oli ymmärtää pa- remmin vertailevalta ja tieteelliseltä pohjalta sitä tapaa, jolla joukkotiedotusvälineet käsit- televät varustelua ja aseidenriisuntaa sekä vai- kuttavat näiden asioiden käsittelyllään, ja tut- kia keinoja helpottaa tiedotusvälineistä vastaa- vien tehtäviä.
Symposiumiin osallistui 13 varsinaista osan- ottajaa, 6 hallitusten tarkkailijaa sekä useita tarkkailijoita hallitusten ulkopuolisista orga- nisaatioista, tiedotusvälineistä ja Yhdistynei- den Kansakuntien organisaatiosta. International Association of Mass Communication Research
(IAMCR), International Peace Research Associa- tion (IPRA) ja International Social Science Council olivat edustettuina tarkkailijoina, joil- la on konsultaatiosuhde Unescoon. Tieteelliset järjestöt osallistuivat aktiivisesti symposiumin työmateriaalin valmisteluun.
IAMCR ja IPRA painottivat symposiumille sitä tosiseikkaa, että alan tutkijoille ja tiedemie- hille on ollut ominaista vastata ajan ongelmiin, huolenaiheisiin ja jopa paineisiin heidän muo- toillessaan tutkimusehdotuksiaan. Tällä taipu- muksella on kuitenkin se haittapuoli, että yh- tenäisen tietojärjestelmän luomisen asemesta on esiintynyt ad hoc -lähestymistapaa, pirstoutumis- ta ja liiallista erikoistumista. Nämä ongelmat aiheutuvat osaksi tutkijain yhteisöstä itsestään.
Ei ole esiintynyt riittävästi tieteellistä väit- telyä siitä, mitkä teoriat, käsitteet ja menetel- mät ovat relevanteimpia ongelman analysoimiseksi.
Osaksi kuitenkin tieteellisen tutkimuksen suh- teellisen hento panos on seurausta tutkimuspoli- tiikan epäjohdonmukaisuudesta ja pelkästä rahoi- tuksen puuttumisestakin.
Niin kuin IPRA ja IAMCR yhteisesti osoittivat, tiedeyhteisö on jo pitkään ollut tietoinen näis- tä ongelmista. Jo niin varhain kuin 1960-luvul- la sellaiset tiedemiehet kuin Karl W. Deutsch, Ithiel de Sola Pool ja J. David Singer kehitte- livät tapoja tutkia viestinnän, kansallisen tur- vallisuuden ja varustautumisen kontrollin ongel- mia. Pääongelmana oli silloin ensi sijassa ase- valvontasopimusten tarkkailu ja kontrolli. Myö- hempi tekninen kehitys, erityisesti satelliitti-
valvontajärjestelmä on huomattavasti muuttanut todentamisen ja kontrollin luonnetta. Mutta var- haiset tutkijat painottivat myös erästä toista viestinnän puolta: miten viestintävälineet voi- sivat paremmin lisätä osapuolien välisen luotta- muksen kehittymistä. Tämän vuoksi tunnettiin tarpeelliseksi tehdä sisällönerittelyjä tiedo- tusvälineiden käsittelemien asioiden määristä ja käsittelytavoista.
Viime vuosina on yleisen mielipiteen ja rau- hanliikkeiden merkitys korostunut aseidenriisun- takysymyksissä. Rauhanliikkeistä samoin kuin rauhan ja aseidenriisunnan tutkimusl<itoksista on tullut toinen informaatiolähde. C; käynyt selväksi, että joukkotiedotusvälineillä on tär- keä osa sellaisten tietojen, näkemysten ja ar- gumenttien tuottamisessa yleisöille, että asei- denriisuntaa koskeva järkiperäinen keskustelu ja väittely ovat mahdollisia. Juuri tämän vuoksi muun muassa tarvitaan tiedotusvälineiden sisäl- lön jatkuvaa tieteellistä tutkimusta.
Yksimielisesti hyväksytyissä periaatteelli- sissa päätöksissään symposium korosti tiedo- tusvälineiden ja aseidenriisunnan välistä suhdet- ta erityisesti asiaa koskevan yleismaailmallisen tietoisuuden luomisessa. Todettiin, että tiedo- tusvälineet vaikuttavat merkittävästi siihen, mi- ten uhkia havaitaan ja miten niihin asennoidu- taan. Huomiota kiinnitettiin erityisesti infor- maation lähteisiin. Symposiumin johtopäätösten mukaan tiedotusvälineillä täytyy olla vapaa pää- sy kaikille erilaisille relevantin tiedon lähteil- le rauhan ja aseidenriisunnan tutkimuslaitokset mukaan lukien; yleisöllä on oltava oikeus tietää kilpavarustelun ja aseidenriisunnan esteiden syis- tä ja seurauksista.
Tutkimuksen osuudesta laadittiin eritysmainin- ta: "Systemaattisen tieteellisen tutkimuksen avul- la voidaan parhaiten arvioida, miten tiedotusvä- lineiden aseidenriisuntaa ja siihen liittyviä ky- symyksiä käsittelevät sisällöt todellisuudessa vaikuttavat ja mitä mahdollisuuksia niillä on vai- kuttaa. Edistääkseen tällaisen tutkimuksen kan- sainvälistä yhteistyötä Unesco voisi toteuttaa joitakin tapaustutkimuksia eri maissa; tutkimuk- sissa otettaisiin erityisesti huomioon Yhdisty- neiden Kansakuntien toiminnot ja päätöslauselmat."
Tapio Varis
75
