Suomalainen puu sahateollisuudessa PPT

(1)

Suomalainen puu sahateollisuudessa

Koostanut

Nina Kokkonen, Hämeen ammattikorkeakoulu Kuvat: HAMK kuvapankki

04/12/2022 kiertotalousamk.f

(2)

Osaamistavoittee t

• Ymmärtää suomalaisen puun ominaisuudet sahateollisuuden lopputuotteiden

näkökulmasta

• Tuntee sahausprosessin raaka-ainetarpeen, päätuotteet, sivutuotteet sekä ymmärtää näiden merkityksen kiertotalouden

näkökulmasta

kiertotalousamk.f

(3)

SUOMALAINEN METSÄ

• Suomi on maailman metsäisimpiä maita ja Euroopan metsäisin maa.

• Suomen metsävarat inventoidaan määräajoin.

• Metsät kasvavat enemmän kuin niitä käytetään.

kiertotalousamk.f

(4)

Suomen metsävarat

Metsämaa;

60.37%

Vesistöt;

10.27%

Joutomaa;

9.56% Kitumaa;

7.27%Maat- alouden maa; 8.01%Rakennettu

maa; 3.13%Liiken- nealueet;

1.39%

19.9.2018 4

Suomen kokonaispinta-alasta 60 % on metsämaata

19.9.2018 Lähde: Luke

0 500 1,000 1,500 2,000 2,500 3,000

Lehtipuu Kuusi Mänty

Milj. m3

Puuston määrän kehitys, metsä kasvaa enemmän

kuin käytetään

(5)

Kestävästi tuotettu puuraaka- aine on tuotettu siten, että metsänhoito ja puunkorjuu täyttävät metsien kestävän hoidon ja käytön vaatimukset laissa säädettyä laajemmin.

Yksi keino todentaa kestävän metsätalouden vaatimusten toteutuminen on metsien sertifointi.

• Suomessa on käytössä kaksi maailmanlaajuista

metsäsertifointi-

järjestelmää, PEFC ja FSC.

• https://pefc.f/pefc/pe fc-suomi/

• https://f.fsc.org/f-f

• PEFC-sertifoitujen metsien osuus talouskäytössä

olevista metsistä on noin 85

% ja FSC-sertifoitujen 6 %.

• Lähes kaikki Suomen FSC- sertifoidut metsät ovat myös PEFC-sertifoituja.

kiertotalousamk.f

Metsäsertifiointi

https://sahateollisuuskirja.f

(6)

Sahateollisuuden puulajit Suomessa

• Sahateollisuuden pääasiassa käyttämät puulajit ovat kuusi ja mänty.

• Puuraaka-aineen ominaisuuksiin puulajin lisäksi vaikuttavat muun muassa puun ikä, kasvunopeus, kasvupaikka ja ilmasto.

• Yksittäisen puun raaka-aineominaisuudet muuttuvat rungon ytimestä pintaan sekä tyveltä latvaan.

kiertotalousamk.f

(7)

Pohjoismainen puuaines

• Hitaan kasvun ansiosta Pohjoismaissa syntyy paras mahdollinen suorakuituinen puuaines:

• Oksia on vähän ja ne ovat pieniä.

• Kasvu on symmetristä, rungot ovat suoria ja pyöreitä.

• Vuosirenkaat ovat ohuita ja tiheässä.

• Nuorpuun osuus on pieni ja sydänpuun suuri.

• Tuloksena on kova, sitkeä, tiivis ja suorasyinen puuaines, jossa jännitys ja puun sisäiset halkeamat ovat vähäisiä.

• Vähäpihkainen ja tasakuvioinen suomalainen puu on ensiluokkainen materiaali moniin käyttötarkoituksiin.

kiertotalousamk.f

Millä argumenteilla

pohjoismainen sahatavara myydään?

• Puun hyvät ominaisuudet

• Helppo työstää

• Tasainen saatavuus

• Puun ympäristötehokkuus

• Metsäsertifioinnit

• Suotuisa hiilijalanjälki

• Kierrätettävyys

(8)

Puun rakenne ja ominaisuudet

• Puuraaka-aineen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:

• tiheys,

• oksaisuus ja

• mahdolliset viat.

• Tiheyden kasvaessa sahatavaran lujuus paranee

• Oksat heikentävät lujuutta ja aiheuttavat muutoksia kuivauksen aikana

• Mutkaisuus ja lenkous lisäävät raaka-aineen kulutusta sahauksessa.

• Laho heikentää mekaanista kestävyyttä, aiheuttaa

värivikoja sekä heikentää muun muassa sellun saantoa ja vaaleutta.

• Puuaineen runsas pihkaisuus voi haitata esimerkiksi pintakäsittelyä. Toisaalta pihkaisuuden ansiosta puuaine, erityisesti sydänpuu, voi olla paremmin kestävää.

kiertotalousamk.f

Lähde: Puuinfo Oy, © Antti Saikkonen

(9)

Kuusi ja mänty sahauksen näkökulmasta

• Kuusen puuaine on väriltään vaaleahkoa, ja sydän- ja pintapuu ovat samanväriset.

• Puuaineen kuivatuoretiheys on keskimäärin 400 kg/m3.

• Puuaine koostuu 95-prosenttisesti trakeideista

(puutuneita ja kuolleita putkisoluja). Trakeidien pituus on noin 3,5-4 mm.

• Männyn pintapuu ja sydänpuu erottuvat selvästi.

• Pintapuu on vaaleaa ja sydänpuu tummuu nopeasti valon vaikutuksesta.

• Männyn keskimääräinen kuivatuoretiheys on 390-420 kg/m3.

• Puuaine koostuu 93-prosenttisesti trakeideista, joiden pituus on keskimäärin 2,9 mm.

Kuusisahatavarassa vs. mänty:

• sydäntavaran ja sivulautojen osuudet

tuotantomääristä ovat kutakuinkin samat kuin männyllä,

• mutta tuotevalikoima ja

tuoteryhmäosuudet muuten erilaiset.

• Kuusen laatuominaisuuksien vaihtelu on mäntyä pienempää ja jalostusarvon

määräytymisessä tukin järeydellä onkin suurempi paino.

• Kuusella varsinaista oksatonta pintapuuta on vähän verrattuna mäntyyn.

kiertotalousamk.f

(10)

Pohjoismaisen kuusen

ominaisuuksista ja eduista

PUUN BIOLOGINEN OMINAISUUS EDUT KÄYTÖSSÄ

Rungossa on pitkä terveoksainen osa. Useimmat lankut ja laudat ovat myös terveoksaisia.

Terveiden oksien väri ei poikkea ympäröivästä

puuaineksesta. Terveoksainen kuusisahatavaran pinta on tasaista

vaalea.

Rungon kuivaoksainen osuus on lyhyt ja kuivat oksat

ovat pieniä. Lankuissa ja laudoissa on vähän särmäoksia, ne ovat

pieniä ja helposti höylättäviä.

Puu on suorasyistä. Puusyyt eivät nouse ylös hionnan, höyläyksen, katkaisun eikä maalauksen yhteydessä.

Puussa on vähän pihkakoloja, niiden pituus on

harvoin yli 40 mm. Liimattavuus- ja pintakäsittelyominaisuudet ovat hyvät.

Sydänpuun osuus on suuri. Pintapuu läpäisee vain

vähän vettä. Kosteus tunkeutuu puuhun hitaasti; puu on kestävää

julkisivuissa. Oikein sahattuna ei kieroudu helposti.

kiertotalousamk.f Lähde:

https://www.puuinfo.f/puutieto/puu-materiaalina/pohjoismai sen-kuusen-ja-männyn-ominaisuuksista-ja-eduista

(11)

PUUN BIOLOGINEN OMINAISUUS EDUT KÄYTÖSSÄ

Rungossa on yleensä pitkä oksaton osa. Saadaan osattomia ja vähäoksaisia pinta- ja sivulautoja.

Rungon kuivaoksainen osa sisältää usein terveitäkin

oksia. Keskitavaroiden sisälappeet ovat useimmiten

terveoksaisia.

Oksan kasvukulma rungon ytimen suhteen on

suorakulmainen. Oksan puuaineen tiheys on alhainen. Puu on helppo höylätä.

Pihka esiintyy tasaisesti puuaineessa. Höyläys silottaa pihkan silkkimäiseksi puun pintaan.

Pihka suojaa puuta sekä kosteassa että kuumassa ilmastossa.

Tyvipuun tiheys on 100 kg/m³ korkeampi kuin latvapuun. Samoin tyvipuun pintapuun tiheys on

saman verran korkeampi kuin tyvipuun sydänpuun. Tyvitukeista saatavat laudat ja sivulaudat ovat lujia.

Sydänpuu sisältää pinosylviinejä eikä läpäise vettä. Sydänpuu on luontaisesti lahonkestävää ja kestää myös hyönteisten hyökkäyksiä.

Pintapuu läpäisee vettä hyvin. Pintapuun kyllästettävyys on hyvä ja se soveltuu siten hyvin ulkokäyttöön.

Pohjoismaisen männyn

ominaisuuksista ja eduista

kiertotalousamk.f Lähde:

https://www.puuinfo.f/puutieto/puu-materiaalina/pohjoismai sen-kuusen-ja-männyn-ominaisuuksista-ja-eduista

(12)

Sahatavaran käyttökohteita

• Puusepäntuotteet, Korkeat ulkonäkövaatimukset

• Ikkunanpuitteet ja –karmit, ovenkarmit maalattavat

• Huonekalut, liimalevyt

• Runkorakenteet, kattotuolit, kannatteet

• Ulkoverhoukset

• Sisustuspaneelit, Listat

• Rimalaudoitus

• Lattiat

• Raakapontit (pintalaudat)

• Aidat, tuuli- ja lumisuojat

• Betonimuotit

• Puupakkaukset (lavat, jne.)

• Veneenrakennus

kiertotalousamk.f

Suurin osa suomalaisesta sahatavarasta päätyy

rakentamiseen erilaisina runkorakenteina tai

verhous- ja

sisustustuotteina. Myös

puusepänteollisuuden

tuotteet ovat merkittävä

käyttökohde.

(13)

Laatuluokat

kiertotalousamk.f

• Päälaadut ovat US, V, VI ja VII (vanhat A, B C ja D).

• US on korkein laatuluokka.

• Mitallistettu sahatavara tarkoittaa mittatarkaksi

karkeahöylättyä sahatavaraa.

• Kuva: sahateollisuuskirja.f

(14)

kiertotalousamk.f

KÄYTTÖKOHDE LAATULUOKITTAIN US I US II US IIIUS US IV V VI VII

Puusepäntuotteet

Korkeat ulkonäkövaatimukset x x x x

Ikkunanpuitteet ja –karmit, ovenkarmit maalattavat x x x

Huonekalut, liimalevyt x x x x

Runkorakenteet, kattotuolit, kannatteet x x x x

Ulkoverhoukset x

Sisustuspaneelit x x

Listat x x

Rimalaudoitus x x

Lattiat x x x

Aluspermannot x x x

Raakapontit (pintalaudat) x

Aidat, tuuli- ja lumisuojat x x

Betonimuotit x x

Euro-, finnlavat x

Kertakäyttöpakkauslavat x x

Pakkaukset x x

Veneenrakennus x x

Käsityöt, koriste-esineet x x

Saunapaneelit x x

(15)

MATERIAALIVIRRAT METSÄTEOLLISUUDES

SA JA

SAHATEOLLISUUDESS A

kiertotalousamk.f

(16)

Metsäteollisuuden puunkäyttö ja tuontipuu

19.3.2018 16

Yhteensä 73,6 milj. m

³

vuonna 2018 (6 % enemmän kuin vuonna 2017)

Yksityismetsät ; 72.01%

Valtion metsät ; 8.15%

Tuontipuu ; 12.36%

Yritysten metsät

; 7.47%

LÄHDE: Luke

(17)

Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2018 (milj.m

³

)

19.3.2018 17

Puuston kasvu

107

Kokonais- poistuma

87^#

Hakkuu- kertymä

72^#

Markkina- puu (*)

67

Hakkuutähde ja luonnonpoistuma

15^#

Polttopuu 5,4^# Runkopuuhake 4,4^#

Tuontipuu ja hake 9

Massa- ja paperiteollisuus

43 + 10

Puustopääoman kasvu 20^# milj. m³

65

9

1 0

#

Teollisuuden käyttämä raakapuu (*)

74

Puutuote- teollisuus

31

Hake ja puru

87^# 10

10 43

31

(*) Hankinta- ja käyttömäärä voivat erota toisistaan, mikä johtuu puun varastoinnista

Raakapuun vienti

2 2

# Ei vielä päivitettyä tietoa

LÄHDE: Luke, Metsäteollisuus

(18)

Puutavaralajit

• Puutavaralajeja ovat:

• tukit

• pikkutukit

• parrut

• pylväät

• kuitupuut

• karsittu ja karsimaton ranka

• latvusmassa

• kannot

• hake ja murske

• Teollisuuden laatu- ja mittakriteerit täyttäviä puutavaralajeja nimitetään yhteisnimellä: ainespuu.

kiertotalousamk.f

(19)

Puutavaralajien yleisesti käytetyt mitat.

kiertotalousamk.f https://sahateollisuuskirja.f

(20)

Tukin arvoon vaikuttavat tekijät ja arvosuhteet

Järeys

• Järeys on tärkein tukin arvoon vaikuttava tekijä, joka huomioidaan myös korjuussa ja katkonnassa ja siitä voidaan maksaa myös puukaupassa korkeampaa hintaa.

• Katkontamitoissa otetaan huomioon lopputuotteen mitat, joihin lisätään erilaiset sahauksessa ja

kuivauksessa huomioon otettavat kutistumisvarat ja muut toleranssit.

• Sahauksessa syntyvästä mäntysahatavarasta on

• noin 2/3 on sydäntavaraa ja

• noin 1/3 sivulautoja.

• Sydäntavarasta noin 10 % on puusepänlaadun tuotteita (US-laatua) ja noin 30 % erilaisia sisäverhoustuotteita.

Oksaisuus

• Sivulaudoissa puusepänlaadun osuus on samaa luokkaa, mutta paneeleihin ja listoihin käytettävän oksattoman sahatavaran osuus pienempi. Näissä

tuoteryhmissä oksaisuusvaatimukset ovat korkeimmat:

oksia ei joko sallita tai niiden on oltava tuoreita. Oksilla on myös maksimiläpimitat.

Lujuus

• Männyn sydäntavarasta noin 1/3 käytetään rakennus- ja komponenttiteollisuuden tuotteisiin, joissa oksaisuutta sallitaan, mutta tuotteilla voi olla erityisiä

lujuusvaatimuksia.

• Lujuuteen vaikuttaa oksien lisäksi puuaineen tiheys.

Lujuutta voidaan arvioida muun muassa vuosirenkaan leveyden perusteella: leveä vuosirengas indikoi nopeaa kasvua ja siten pienempää puuaineen tiheyttä.

(21)

Tukin laatuluokitus ja laatuvaatimukset

• Mäntytukki jaetaan yleisesti kolmeen eri laatuluokkaan, joita voidaan vielä eritellä erityisvaatimusten mukaan:

• Oksaton tyvitukki (ns. A -laatu)

• Kuivaoksainen tyvi- tai välitukki

• Terveoksainen latvatukki

• Kuusella vastaava laatuluokitus ei ole yhtä yleisesti käytössä, vaan kuusen katkonta perustuu enemmän tavoiteltuihin tukkien läpimittoihin ja pituuksiin.

• Tukkien minimilatvaläpimitat vaihtelevat markkinatilanteen mukaan.

• Männyn pienin katkonnassa sallittu latvaläpimitta on yleensä 150 mm kuoren päältä.

• Kuusen pienin katkonnassa sallittu latvaläpimitta on yleensä 160 mm kuoren päältä.

• Pikkutukin ja parrun läpimittavaatimukset vaihtelevat paljon laitoskohtaisesti, mutta

useimmiten ne ovat välillä 100 – 140 mm kuoren päältä.

• Suurimmat sallitut oksien koot ovat yleisesti:

• terveellä oksalla 60 mm (männyn A-laadulla 20 mm),

• kuiva- ja poikaoksalla 40 mm ja

• laholla oksalla 30 mm.

• Lenkoutta sallitaan 1 cm metrin matkalla, mutta mutkia tai monivääryyttä ei sallita.

• Lahoa, sinistymää, suuria oksakyhmyjä tai

halkeamia ei myöskään sallita. Pehmeää lahoa ei sallita sahatukeissa lainkaan.

(22)

Sahateollisuuden sivutuotteet raaka- aineena

• Sahausprosessin sivutuotteena

syntyy sahahaketta, purua ja kuorta.

• Sivuvirroista syntyvät määrät ovat suuret. Kuorellisesta tukista saadaan:

• noin 45–50 prosenttia sahatavaraa,

• 28–32 prosenttia haketta,

• 10–15 prosenttia purua sekä

• 10–12 prosenttia kuorta.

Sivutuotteiden muodostuminen:

• Kuorta syntyy kuorittaessa tukit ennen sahausta.

• Purua muodostuu puun työstövaiheissa eli sahauksessa, särmäyksessä,

tasauksessa ja haketuksessa. Haketta

syntyy kahta eri tyyppiä: märkähaketta ja kuivahaketta.

• Märkää haketta syntyy sahatavaran valmistusprosessissa.

• Kuivaa haketta syntyy sahatavaran kuivauksen jälkeisissä prosesseissa.

(23)

Sivutuotteiden hyödyntäminen

HAKE

• Hakkeesta yli 90 prosenttia käytetään sellun- ja paperintuotantoon ja loput kuitu- ja lastulevyteollisuuden raaka- aineena.

• Kuivahake käytetään energiantuotantoon.

• Hakkeiden laatumääräykset

jatkokäyttökohteen vaatimusten mukaan.

Ratkaisevaa on mm. sopiva palakoko ja kuoripitoisuuden pysyminen alhaisena.

• Hakkeessa ei myöskään saa olla

epäpuhtauksia kuten muovia, hiekkaa tai kiviä.

PURU

•Sahanpurun jatkokäyttö jakautuu

sellunvalmistuksen, energiantuotannon ja levyteollisuuden kesken melko tasaisesti.

•Energiantuotannossa sahanpurun oikealla

kosteudella on suurin merkitys. Liian kostean purun lämpöarvoa voidaan parantaa sekoittamalla siihen kuivaa purua.

•Sahanpurusta on ryhdytty valmistamaan bioetanolia liikennepolttoaineeksi.

Tuotantoprosessissa sahanpurun selluloosa ensin pilkotaan ja siinä olevat sokerit vapautetaan

lämmön, paineen ja entsyymien avulla.

•Etanolin tuotannon sivutuotteena syntyy puusta erotettua ligniiniä, joka voidaan hyödyntää

voimalaitoksella sähkön ja höyryn tuotannossa.

(24)

Sivutuotteiden hyödyntäminen

KUORI

• Kuori käytetään pääasiallisesti sahan tai teollisuusintegraatin

voimalaitoksessa polttoaineena lämpöenergian tuotantoon.

• Sahoilla kuori poltetaan sahaus- ja kuivausprosessien tarvitsemaksi

lämmöksi. Kuoren käyttö polttoaineena on riippuvainen sen kosteudesta.

Kosteus riippuu vastaavasti tukkien kuljetustavasta ja varastoinnista.

• Kuorta voidaan käyttää myös

maisemoinnissa, maataloudessa, puutarhoissa ja kasvihuoneissa.

(25)

Puu ilmastonmuutoksen hidastamisessa

• Metsään on sitoutunut merkittävä määrä hiiltä, joka on yhteyttämisessä sidottu ilmakehästä.

• Nykyisin Suomen vuotuisista fossiilisen energiantuotannon aiheuttamista hiilipäästöistä noin puolet sitoutuu puustoon, metsämaahan ja puutuotteisiin.

• Metsien ja maankäytön sektori on tällä hetkellä ainoa hiilipäästöjä sitova mekanismi.

• Suomen metsien puuston kasvun ennustetaan lisääntyvän 5–44 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä nykyilmastoon verrattuna, kun ilmaston lämpenemisen myötä muuttuvat olosuhteet suosivat kasvua entistä enemmän.

• Myös metsien hiilinielun arvioidaan kasvavan, mutta koko Suomen tasolla sitä säätelee tulevaisuudessakin pitkälti se, miten puuston hakkuupoistuman ja kasvun suhde kehittyy.

kiertotalousamk.f

https://ilmasto-opas.f/f/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/d31e0c24-81f6-4479-9ef5-28a3d237921a/metsat.html

(26)

Puuhun sitoutuu hiiltä

•

Puu tarvitsee kasvaakseen hiilidioksidia ilmasta.

•

Puu kasvaa yhteyttämällä auringonvalon avulla vettä ja ilmakehän hiilidioksidia. Hiilidioksidin hiilestä tulee puun rakennusainetta samalla kun happi vapautuu takaisin ilmakehään.

•

Noin puolet puuaineksesta on hiiltä.

Nyrkkisääntö on, että 1 kuutiometri puuta varastoi 1 tonnin hiilidioksidia.

•

Keskiverto suomalainen puinen omakotitalo sitoo puurakenteisiinsa noin 30 tonnia ilmasta peräisin olevaa hiilidioksidia. Se vastaa yhden kuluttajan keskivertoautoilun yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Hiili säilyy rakenteissa parhaimmillaan satoja vuosia.

kiertotalousamk.f

https://www.puuinfo.f/puutieto/ympäristö-ja-resurssitehokkuus/puuhun-sitoutuu-hiiltä

(27)

Suomen metsien ennustettu hiilivaraston kehitys eri

hakkuuskenaarioissa:

a) metsien (kaikki varastot yhteensä),

b) puuston,

c) kivennäismaiden ja d) ojitettujen soiden turvemaiden muutokset.

Sininen viiva kuvaa alhaista puun käyttöä, oranssi

maltillista ja vihreä suurinta kestävää puun käyttöä.

Vihreät neliöt ovat

kasvihuonekaasuraportoinnin arviot vuosilta 2000–2009.

Tässä kuvassa positiiviset arvot tarkoittavat nielua ja negatiiviset lähdettä.

kiertotalousamk.f

https://ilmasto-opas.f/f/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/d31e0c24-81f6-4479-9ef5-28a3d237921a/metsat.html

(28)

Puurakenteissa hiili säilyy pitkään

• Kun puusta rakennetaan yksi neliömetri seinää,

syntyy noin 52 kilogramman hiilidioksiivarasto.

• Jos puuseinällä korvataan vastaava betoniseinä,

vältetään lisäksi

betoniseinän valmistuksen aiheuttama noin 110

kilogramman

hiilidioksidipäästö.

kiertotalousamk.f

https://www.puuinfo.f/puutieto/ympäristö-ja-resurssitehokkuus/puurakenteissa-hiili-säilyy-pitkään-0

(29)

Puu vähähiilisessä rakentamisessa

Tuoreita tutkimustuloksia

• Eurooppalaisessa €CO2-

hankkeessa tehty yhdeksän kerros-, rivi- ja pientalon

elinkaarilaskenta osoitti, että mitä enemmän puuta

rakennuksessa käytetään, sitä pienemmäksi talon koko

elinkaaren hiilijalanjälki jää ja sitä vähemmän energiaa

tarvitaan rakennuksen koko elinkaaren aikana.

kiertotalousamk.f

http://www.eco2wood.com

(30)

Testaa tietosi!

1. Suomen puuston

kokonaistilavuus oli 2357 milj.

m3 ja vuotuinen kasvu 105,5 milj.m3 vuonna 2017.

Paljonko oli teollisuuden hakkuukertymä?

• 86 milj m3

• 79 milj. m3

• 68 milj.m3

2. Puunjalostuksen kannalta tärkeimmät ominaisuudet ovat tiheys, oksaisuus ja mahdolliset viat, koska (valitse 3)

• sahatavaran lujuus paranee tiheyden kasvaessa

• oksaisuus on vain ulkonäköseikka lopputuotteessa

• oksaisuus heikentää lujuutta ja aiheuttaa muutoksia kuivauksen aikana

• sahatavaran paino kasvaa tiheyden kasvaessa, joten

kuljetuskustannukset kasvavat ja sahatavaran hinta laskee

• epäsuoruus eli lenkous lisää raaka-aineen kulutusta sahauksessa

• lahon eli reaktiopuun osuus lisää murtumia ja halkeilua

kiertotalousamk.f

(31)

Testaa tietosi

3. Pystykauppa on yleisin puukauppamuoto. Sillä tarkoitetaan:

• pinossa olevien puiden kauppaa

• metsänomistaja luovuttaa oikeuden hakata ja kuljettaa pois kaupan

kohteena olevat puut

• omistusoikeuden siirtymistä pystyssä olevista puista metsäyhtiölle

4. Järeys on tärkein tukin arvoon

vaikuttava tekijä, josta voidaan maksaa korkeampaa hintaa puukaupassa.

• oikein

• väärin

5. Mäntytukin laatuluokat ovat seuraavat:

A – terveoksainen latvatukki

B – kuivaoksainen tyvi- tai välitukki C – oksaton tyvitukki

• oikein

• väärin

kiertotalousamk.f

(32)

Testaa tietosi

7. Mitkä tekijät ovat suomalaisen sahatavaran keskeisiä kysynnän ajureita?

• suomalainen metsäpolitiikka

• valtion ja EU:n tukijärjestelmät

• luonnonsuojelu

• kestävä kehitys, energia- ja

ilmastopolitiikka ja kiertotalous

6. Sahateollisuudesta syntyvä tuotteet käytetään pääasiassa

• huonekalujen valmistamiseen

• sisä- ja ulkoverhouspaneelien valmistukseen ja muuhun

jatkojalostamiseen

• rakentamiseen

kiertotalousamk.f

(33)