PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI 2 ° 2015 (nro 22)
Naudanlihan synninpäästö Karjatalous & käänteinen ilmastonmuutos Ruokaketjuhanke:
Kokkaa koko komeus!
Suoramyyjä, tule opintomatkalle Ruotsiin Teemana Nautaparlamentti
2015
3
Pääkirjoitus Oikeiden asioiden äärellä
Emolehmätiloilla eletään vuoden parasta aikaa, kun karja lai- duntaa. Itse ainakin ajattelen näin. Tämän asian kokemiseen tar- vitaan vain kestävät ja kunnostetut aidat. Sen jälkeen kaikki on- kin suhteellisen helppoa ja tapahtuu lähes omalla painollaan.
Laiduntamisesta pääsevät nauttimaan kaikki; eläimet, niiden omistajat ja hoitajat, satunnaiset kulkijat ja matkaajat. Suoma- lainen maaseutu on hienoimmillaan silloin, kun luonto vihertää ja laiduntavat eläimet hoitavat sitä. Laiduntava karja on osoitus maaseudun elinvoimaisuuden olemassaolosta. Se on osoitus siitä, että omistajat välittävät eläimistään. Se on osoitus kulutta- jalle, mikä tuote kaupan tiskiltä kannattaa valita.
Keväällä pidettyjen eduskuntavaalien alla puolueet tarttuivat voimakkaasti sääntelyn purkamiseen ja byrokratian vähentämi- seen. Iso osa äänestäjistä taisi olla samaa mieltä.
Nämä tavoitteet eivät saa jäädä vain puheiksi. Tiedämme, että maataloudessa on monen muun alan tavoin valtava määrä byrokratiaa yrittäjien taakkana ja kiusana. Pihvikarjankasvattaji- en liiton tehtävänä on koota oman alamme turhaa byrokrati- aa yhteen, kyseenalaistaa ja tehdä esityksiä erilaisten turhuuk- sien poistamisesta. Tämä käytännön työ tehdään loppukesän aikana. Alkusyksyyn mennessä kutsumme maatalousministerin sekä eduskunnan maatalousvaliokunnan tilavierailulle tutustu- maan karjankasvattajan arkeen.
Meidän täytyy osata kertoa mahdollisimman konkreettises- ti byrokratian käytännön esimerkit, jotka koemme haitallisena
ja turhana ajankäyttönä ja jarruna työssämme. Katson tilanteen olevan niin vakava, että olemme aloitteellisia, vaikka etujärjes- töiltä ei olla asiassa lausuntoja ja esityksiä pyydettykään.
Turhaksi kokemamme byrokratia ei vähene ennen kuin olem- me itse esittäneet käytännön esimerkkejä. Me olemme yhdes- sä asiantuntijajoukko. Korostan pihvikarjankasvattajien oman aloitteellisuuden merkitystä asiassa.
Nautaparlamentti järjestetään heinäkuun lopulla Tampereel- la. Toivon, että tapahtuma kiinnostaa maatalouden ammatti- laisia sekä tiedotusvälineitä vähintään totutussa määrin. Parla- mentin rinnalla samanaikaisesti järjestettävä karjanäyttely saa toivottavasti kaupunkilaisten suuren huomion. On todella hie- noa, että Herefordit tulevat Tampereelle!
Nautaparlamentin ohjelma kulkee tänä vuonna nimellä ”nau- danlihan synninpäästö”. Esitelmöitsijät herättelevät keskustelua tuotannon suhteesta vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätyk- seen. Lisäksi keskustellaan lihan turvallisuudesta ja terveydelli- sestä laadusta. Aiheet ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä. On huo- mionarvoista, että me lihantuottajat otamme ne itse esille. Me tunnemme vastuumme ja haluamme, että tuotantomme on kestävällä pohjalla nyt ja tulevaisuudessa. Tervetuloa Tampe- reelle!
Antti Veräväinen puheenjohtaja Pihvikarjankasvattajien liitto ry
pihvikarja
PIHVIKARJALIITON TIEDOTUSLEHTI
Pihvikarja sisältö
www.pihvikarjaliitto.fi
JULKAISIJA: Pihvikarjankasvattajien liitto ry PÄÄTOIMITTAJA: Antti Veräväinen
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ: Susanna Heikkinen
LEHTITOIMIKUNTA: Susanna Heikkinen, Antti Veräväinen, Leena Pakarinen ja Eeva-Kaisa Pulkka ILMOITUSMYYNTI: Armi Mäenpää,
armi.maenpaa@pihvikarjaliitto.fi KUVAT: Kirjoittajat, rotuyhdistykset,
yhteistyökumppanit, BigStockPhoto, Ingram Image
KANSIKUVA: Veera Pajamäki
PAINOPAIKKA: Savion Kirjapaino, Kerava
ULKOASU: Neiti Sievänen, www.neitisievanen.fi
Seuraava Pihvikarja ilmestyy joulukuussa!
Varaa ilmoitustilasi ajoissa:
armi.maenpaa@pihvikarjaliitto.fi www.pihvikarjaliitto.fi
Pääkirjoitus • 3
Mennen & tullen | Mennen & tullen • 4 Nautaparlamentissa haetaan naudanlihalle synninpäästöä • 6
Laiduntaja hoitaa Itämerta • 8 Lannan ravinteet kiertoon • 9
Älykäs nurmiviljely parantaa rehun laatua • 10 Miten ruokinnalla voidaan vaikuttaa naudanlihan
rasvahappokoostumukseen, terveellisyyteen ja laatuun? • 11 Kotimaisen naudanlihan turvallisuus • 12
Uskaltaako naudanlihaa syödä? • 13
Lihan yhteys terveyteen ja osana monipuolista ruokavaliota • 13 Nautaparlamentissa asia on kunnon pihvi • 14
Perjantaina pihvilihalounas panimoravintola Plevnassa • 14 Naudat esittäytyvät tamperelaisille • 15
Ravinnekierrätykseen kannattaa panostaa – lannassa on valtavat mahdollisuudet • 16 Laidun kasvattaa vasikat • 18
Kokkaa koko komeus! • 20 Mainio ympäristötyöntekijä • 22 Runsaasti ideoita lihan markkinointiin ja suoramyyntiin • 24
Karjatalous mahdollistaa käänteisen ilmastonmuutoksen • 26
Yhteistyössä Pihvikarjaliiton kanssa • 33 Pihvikarjaliiton hallitus • 36
Pihvikarjayhdistykset • 36 Mediakortti • 37
Kuva: Saara Liespuu
Mennen & tullen | Mennen & tullen Mennen & tullen | Mennen & tullen
Myyty!
Kevään sonnihuutokaupat Pieksämäellä, Alavieskassa ja Tam- melassa saivat jälleen liikkeelle jalostuksesta kiinnostuneita kar- jankasvattajia. Kauppojakin tehtiin entiseen malliin, hyvään hin- taan.
Pieksämäellä huudettiin jo kymmenettä kertaa
Jäppilän huutokaupassa myytiin eniten simmentalsonneja, ku- vassa Pulkkalan Levi. Rodun keskihinnaksi tuli 3900 euroa ja A-Tuottajien huutokauppahistorian korkein hinta 5000 euroa huudettiin simmentalsonni Eves Tristanista.
AtriaNauta järjesti siitossonnihuutokaupan Jäppilässä kevääl- lä kymmenettä kertaa. Karsinnan läpäisseestä 56 sonnista myy- tiin itse tilaisuudessa 37. Myytävät sonnit erottaa karsinoissa hienosti värikoodeista, tarkkailipa niitä miltä puolelta tahansa.
Teksti ja kuvat: Leena Pakarinen
Alavieskassa kiitettiin
Limousin-sonnien hyvää rakennetta
Limousin à la carte®-sonnikodin kolmas sonnihuutokauppa jär- jestettiin 18.4.2015 Jarkko Kääriälän tilalla Alavieskassa. Noin kahdeksankymmenen ehdokkaan joukosta karsiutui varsinai- seen myyntiin 26 sonnia, joista kymmenen oli 1,5-vuotiaita ja 16 keväällä 2014 syntyneitä. Lähtöhinnat päätettiin pitää edel- lisen vuoden kohtuullisella tasolla, eli 1,5-vuotiailla 3.400 euroa ja nuoremmilla 3.000 euroa (alv 0 %).
Tämän vuoden teemana oli FABAn laajentunut indeksitarjon- ta ja siksi eläimille ei tehty aikaisempina vuosina esillä olleita geenitestejä eikä ruokinnallisen tehokkuuden arviointia.
Tarjolla olleista sonneista myytiin 46 % ja keskihinnaksi tuli 3.433 euroa (alv 0 %). Myyntiprosentti oli edellisvuotta korke- ampi, mutta keskihinta jäi vuodesta 2014. Tilojen kiristyneen taloustilanteen huomioiden tulosta voidaan pitää hyvänä. Ra- kennearvostelut olivat selvästi herättäneet mielenkiintoa ja tar- jokkaat saivat yleisöltä kiitosta laadukkaina varsinkin jalkaraken- teen osalta. Korkeimmat rakennepisteet arvostelussa sai Ahon Inedit. Karjantarkkailutilastoissa erityishuomio ostajilla oli poiki- mahelppoudessa ja sonnin omassa syntymäpainossa.
Korkeimmat hinnat maksettiin seuraavista sonneista (isätie- don perässä lähtötila):
1. 4.400 euroa, Hamppulan Jalava (isä Suc au May), Hamppula Merikarvia
2. 4.100 euroa, Keskisipilän Kapina (isä Hilpanmäen Erno ET), Keskisipilä Kalajoki
3. 4.000 euroa, Tanhuan Icecream (isä MP eHu huu), Rantanen, Ypäjä
4. 3.900 euroa, Ahon Inedit (isä Haukiniemen Ferrari), Kukkonen, Siikajoki
Tammelassa korkein hinta maksettiin Angus-sonnista
Tammelassa HKScanin sonnihuutokaupassa myytiin tänä vuon- na yhteensä 40 eläintä. Aurinkoisessa kevätsäässä sonnien kes- kihinta nousi 3785 euroon. Aberdeen Angusten ja Charolaisten keskihinta oli 3700 euroa, Herefordien hieman korkeampi eli 3850 euroa.
Huutokaupan kallein sonni oli Ab sonni Makumäen Larry, joka matkaa Inkereen Kartanon karjaan Saloon.
Teksti Harri Jalli, kuvat Susanna Heikkinen ja Ella H.
Tammelan huutokaupassa Herefordeilla oli korkein keskihinta.
Pohdintaa Tammelan sonnihuutokaupassa.
Tammelan meklari.
Limousinsonneja kaupan. Kuva: Saara Rantanen.
Väkeä Limousin-huutokaupassa. Kuva: Vesa Hihnala.
Värikoodit käytössä Jäppilän huutokaupassa.
6 7
Nauta muuttaa nurmipellot ihmiselle kelpaavaksi ruoaksi, tuottaa arvokasta lantaa ja osallistuu Itämeren pelastus- talkoisiin. Tampereella heinäkuun lopulla järjestettävässä valtakunnallisessa Nauta- parlamentissa luodaan uusia näkökulmia lihantuotantoon.
Tampereella 23.–24. heinäkuuta järjestettävä Nautaparlamentti 2015 ottaa kantaa karjankasvatuksen ympäristötekijöihin, ravin- teiden kierrätykseen, nurmiviljelyyn sekä naudanlihan terveelli- syyteen, turvallisuuteen ja ravitsemukselliseen laatuun.
Suomen olosuhteet soveltuvat hyvin naudanlihan tuottami- seen. Huomattava osa maamme peltoalasta on nurmea, jon- ka vain märehtijät pystyvät muuttamaan ihmiselle kelpaavaan muotoon. Meillä ei myöskään ole pulaa vedestä. Laiduntava karja pitää perinnemaisemat avoimina metsiköissä ja rantanii- tyillä, mikä edistää luonnon monimuotoisuutta.
Esiintyjät alansa huippuja
Tuotantomuodon lukuisista myönteisistä puolista huolimatta karjankasvattajat kokevat joutuvansa usein altavastaajiksi. Ny- kypäivänä maatalous on erittäin säädeltyä ja byrokraattista, ja sen päälle viljelijöitä syyllistetään milloin mistäkin. Nautaparla- mentin ansioitunut esiintyjäkaarti tuo keskusteluun asiantunte- musta ja viimeaikaista tutkimustietoa.
Seminaarissa esiintyvät nurmiviljelyn asiantuntija Gilles Bé- langer Kanadasta, nautojen ruokintaan erikoistunut johtava tutkija Aidan Moloney Irlannista, Baltic Sea Action Groupin hal-
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO
MTA
lituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, lantakoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskuksesta, tutkimusjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta sekä farmakologian professori emeritus Ilari Paakkari Helsingin yliopistosta.
Hyvää lihaa lautasellakin
Monipuolinen asiasisältö on Nautaparlamentin ydin, mutta yhtä tärkeää on kokoontua yhteen ja pitää hauskaa. Perinteiden mukaisesti viihdettäkin on tarjolla päivän mittaan ja varsinkin ensimmäisen parlamenttipäivän päätteeksi.
Ennen illallista on mahdollisuus osallistua pienelle aperitiivi- risteilylle Näsijärvellä M/S Wellamolla. Aluksen kapasiteetista johtuen mukaan mahtuu sata Nautaparlamentin osallistujaa il- moittautumisjärjestyksessä. Tällä välin illan tunnelmaan voi vi- rittäytyä myös kesäterassilla. Illallinen nautitaan kesäravintola Kaislassa, joka sijaitsee Mustalahdessa, aivan Särkänniemen vä- littömässä läheisyydessä.
Yhteinen tapahtuma, yhdessä tehden
Nautaparlamentin järjestelyvastuussa ovat tällä kertaa Pihvikar- jaliitto ja kuusi suomalaista rotuyhdistystä. Tapahtuman tekevät taloudellisesti mahdolliseksi yhteistyökumppanit, jotka esittele- vät paikan päällä tai muuten toimintaansa, palvelujaan ja tuot- teitaan.
Nautaparlamentin järjestäminen keskellä suurta kaupunkia tuo oman lisänsä tapahtumaan, ja tällä kertaa siitä otetaankin kaikki irti: torstaina järjestetään myös yleisölle suunnattu eläin- näyttely, joka tuo naudat aivan kaupungin ytimeen. Tammer- kosken rantamille Eteläpuistoon pystytettävän eläinnäyttelyn järjestelyistä vastaa Suomen Hereford-yhdistys.
LIHAPALVELU KEIJO RENFORS OY
• Suomalaista naudanlihaa kauppoihin, ravintoloihin sekä yksityishenkilöille
• Lihanleikkuupalvelu tuottajille
• Täsmäpaketteja toiveiden mukaan HUOMIO rekisteröidyt kennelit:
Tuoreet luut ja rustot edullisesti!
Avoinna arkisin 06.00–17.00 Tervetuloa paikan päälle tai
soita ja kysy lisää!
LIHAPALVELU KEIJO RENFORS OY Pääkkösentie 59 38200 Sastamala Puhelin (03) 511 5535
GSM 040 511 8969
Nautaparlamentissa
haetaan naudanlihalle
synninpäästöä NAUTAPARLAMENTTI 2015 OHJELMA
TORSTAI 23.7.
9.00 Ilmoittautuminen klo 9–12.45 välillä; Sokos Hotelli Ilves.
Osallistujat saavat henkilökohtaisen materiaalipaketin.
11.00 Avajaiset eläinnäyttelyssä, Eteläpuisto. Avauspuhe, Maa- ja metsätalousministeriön edustaja
12.00 Lounas hotelli Ilveksessä
13.00 Seminaarin avaus: ”Naudanlihan synninpäästö”
Pihvikarjaliiton puheenjohtaja Antti Veräväinen 13.30 Naudanlihantuotanto ja Itämeri
Hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin, Baltic Sea Action Group 14.00 Lannan ravinteet kiertoon.
Hankekoordinaattori Tarja Haaranen, LUKE 14.30 Keskustelua ja kahvitauko
15.15 Älykäs nurmiviljely – kuinka nurmirehun laatua voidaan parantaa, Gilles Bélanger, Ph.D., Agriculture and Agri-Food Canada, Soils and Crops Research and Development Centre, Quebec. Tulkkaus Perttu Virkajärvi, LUKE
16.30 Päivän yhteenveto
17.30 Kuljetus Mustalahden satamaan kolmessa vuorossa.
Bussikyydin tarjoajana mm. Belor Agro.
18.00 Aperitiiviristeily Näsijärvellä M/S Wellamolla sadalle ensim- mäiselle ilmoittautumisjärjestyksessä. Pihvipuheen pitää HKScan Finlandin eläinhankinnan johtaja Sami-Jussi Talpila.
19.00 Pihvi-illallisen ravintola Kaislassa tarjoaa HKScan PERJANTAI 24.7.
9.00 Kotimaisen naudanlihan turvallisuus
Anna-Liisa Myllyniemi, Tutkimusyksikönjohtaja, Evira Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö 9.30 Miten ruokinnalla voidaan vaikuttaa naudanlihan rasva-
happokoostumukseen, terveellisyyteen ja laatuun?
Aidan P. Moloney, Ph. D., Teagasc, Animal & Grassland Research and Innovation Centre, Ireland. Tulkkaus Maiju Pesonen.
10.30 Tauko, kahvit tarjoaa Torpparin Liha.
11.00 Uskaltaako naudanlihaa syödä? Lihan yhteys terveyteen ja osana monipuolista ruokavaliota.
Ilari Paakkari, farmakologian professori emeritus, Helsingin yliopisto
11.30 Nautaparlamentin yhteenveto, julkilausuma tiedotusvälineille.
Puheenjohtajan nuijan luovuttaminen seuraajalle.
13.00 Pihvilihalounas Panimoravintola Plevnassa
Märehtijä on itse asiassa tärkeä lenkki Itämeren pelastajien ketjussa.
Pelastustyötä tehdessään se samalla tuottaa ruokaa ihmisille.
Kyse onkin siitä, että haetaan oikeat keinot ja menetelmät.
Ratkaisuihin tulee pyrkiä leveällä rintamalla. Mukaan pitää saada ne, joilla on valtaa, rahaa ja ratkaisuja. Juuri tälle työlle Baltic Sea Action Groupin eli BSAG:n hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen Ilkka Herlin on omistautunut.
Filosofian tohtori ja historiantutkija Herlin katsoo Itämeren tilaa isolla rintamalla. Hänet on vihitty Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi nimenomaan työstään Itämeren suojelun ja kestävän maatalouden hyväksi. Herlin on myös Cargotecin hallituksen puheenjohtaja sekä orgaanisia lannoitteita ja lannan käsittelyä kehittävän Soilfood Oy:n perusta- jajäsen ja hallituksen puheenjohtaja.
Herlin puhuu Nautaparlamentissa lihantuotannosta Itämeren rannoilla, mutta nostaa esiin myös maailmanlaajuisia ilmiöitä, joil- la on vaikutusta muun muassa ilmastonmuutokseen. Asiasta on liikkeellä tietoa ja harhaa. Niistä Herlin kertoo puheenvuorossaan.
Maatilalla syntyneellä Ilkka Herlinillä on kaksi omaa tilaa, jossa Itämerta suojelevia järkeviä ratkaisuja toteutetaan käytännössä.
Toinen tila keskittyy luomuun ja toinen on vuodenvaihteessa hankittu Kuitian tila Paraisilla meren äärellä.
BSAG:n ja Herlinin työn kivijalkoja ovat ratkaisukeskeisyys, kestävyys ja rakentava yhteistyö.
Ravinteiden kierrätyksen onnistumiseksi tekoja tarvitaan kaikissa rantavaltioissa ja koko tuotantoketjun varrella. Tasapainoon johta- va ravinteiden kierrätys toimii parhaimmillaan niin, että maaperä sitoo hiiltä ja tuottaa samalla hyvin, ilman turhia päästöjä.
Laiduntava nauta on tärkeä lenkki ruoantuotannon ketjussa. Se muuttaa ihmisravinnoksi kasvillisuutta, joka ei ihmisen mahaan sellaisenaan sovi. Pajuja, heiniä tai järviruokoa ei juuri ruokalautasella näy. Laiduntajaa tarvitaan hiilen sitomiseen, eroosion estämi- seen ja moneen muuhun monimuotoisuustekoon.
Se on siis tärkeä ympäristötyöntekijä Itämeren pelastajien ketjussa. Lähes koko Suomi sijaitsee Itämeren valuma-alueella, joten maatalouden ratkaisuilla on väliä. Maatalous on suurin ratkaisija ilmastonmuutoksessa.
Teksti: Hia Sjöblom
Ilkka Herlin:
Laiduntaja hoitaa Itämerta
Tarja Haaranen:
Lannan
ravinteet kiertoon
Tarja Haaranen toimii Luonnonvarakeskuksessa Maatalouden ravinteet hyötykäyt- töön -hankkeen koordinaattorina. ”Lantakoordinaattorin” tehtävänä on edistää lannan ja muun orgaanisen aineksen sisältämien ravinteiden hyötykäyttöä ja edistää lannan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.
Haaranen on virkavapaalla ympäristöministeriöstä, jossa hän on toiminut luonnon- varojen kestävän käytön ryhmän päällikkönä. Aiemmin hän on hoitanut maatalou- den ympäristöasioita maa- ja metsätalousministeriössä. Koulutukseltaan Haaranen on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri.
Ravinteiden kierrätyksellä suojellaan vesistöjä ja maaperää
Lanta on arvokas raaka-aine. Kotieläintuotannon lannan fosfori riittäisi teoriassa katta- maan koko maan kasvien fosforitarpeen. Haasteena on, että lantafosforista 42 % syntyy Pohjanmaalla ja 17 % Lounais-Suomessa. Kysyntä ja tarjonta pitäisi saada kohtaamaan kustannustehokkaalla tavalla.
Tuotantoeläinten ruokinnan kehittäminen vaikuttaa lannan määrään, sen sisältä- miin ravinteisiin ja ammoniakki- ja metaanipäästöihin. Haaranen muistuttaa, että kor- vaamalla latinalaisamerikkalainen tuontisoija kotimaisella valkuaisrehulla voitaisiin ra- vinnekiertoja osin sulkea.
Myös nykyinen poliittinen johto pitää ravinteiden kierrätystä tärkeänä. Hallitusoh- jelman mukaan Suomessa lisätään ravinteiden talteenottoa erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla siten, että vähintään 50 % lannasta ja yh- dyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.
Tarja Haaranen kertoo, että näillä herkillä alueilla syntyy noin 12 milj. tn lantaa vuo- dessa, josta käsiteltäväksi tulisi noin 6 milj. tn. Tällä hetkellä esimerkiksi lantaa käsitte- levien biokaasulaitosten kapasiteetti on noin 200 000 tn lantaa vuodessa.
Kyse on kokonaisuuksien hallinnasta. Haarasen mukaan lannan uudenlaiset hyö- dyntämismenetelmät, kuten jakeistus tai biokaasutus, eivät sinällään takaa tehok- kaampaa lantaravinteiden kiertoa, vaan tarvitaan myös markkinat ja työnjakoa lannan ravinteiden ja orgaanisen aineksen levittämiseen kauemmas eläintiloilta.
Ravinteiden kierrätyksestä syntyy myös uutta liiketoimintaa. Kotimaisilla ja kansain- välisillä markkinoilla on kysyntää ravinteiden kierrätystä edistäville teknologioille. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista onkin yritysyhteistyö, joka synnyttää energia- ja ra- vinneomavaraista, taloudellisesti kannattavaa, integroitua paikallista tuotantoyhteis- työtä.
10 11
Tohtori Aidan Moloney on johtava tutkija Irlannin eläin- ja bio- tieteiden tutkimuslaitoksella Teagascissa (The Irish Agricultural and Food Development Authority; Irlannin maa- ja ruokatalou- den kehittämisviranomainen) Grangessa, Co Meathissa. Hänen tutkimusalueenaan on ennen kaikkea naudanlihantuotannol- listen yhdysvaikutusten selvittäminen; erityisesti ruokinnan vaikutus naudanlihan ulkonäköön, koostumukseen ja aistinva- raiseen laatuun. Hän myös kehittää menettelytapoja, joilla voi- daan todentaa nautojen ruokinnallinen historia ja maantieteel- linen alkuperä.
Viime aikoina Aidan Moloney on ollut mukana tutkimuspro- jekteissa, joissa on keskitytty monityydyttämättömien ome- ga3-rasvahappojen ja konjugoituneen linolihapon (CLA) pitoi- suuksien lisäämiseen naudanlihassa. Tutkimus on keskittynyt erityisesti selvittämään, kuinka saavutetaan naudanlihan rasva- happokoostumuksen muutos suunnitelmallisella laidunnuksen lisäämisellä tuotantojärjestelmään. Hänen viimeaikaiset tutki- mukset ovat keskittyneet selvittämään syitä, jotka aiheuttavat lihasten CLA-pitoisuuden vaihteluita. Erityisesti on pyritty sel- vittämään naudan dieetin sisältämien rasvahappojen pötsisu- latusta ja tiettyjen valittujen geenien vaikutusta kudosten ras- vahappoaineenvaihduntaan.
Nykyiset hankkeet keskittyvät sonneihin perustuvaan nau- danlihantuotantoon. Erityisesti pyritään selvittämään naudanli- han värin ja aistinvaraisen laadun välisiä yhteyksiä, sekä naudan- lihan laatua, kun nautojen rehustus on perustunut ainoastaan nurmeen ja erilaisiin nurmesta saataviin tuotteisiin koko niiden elämän ajan.
Mittava tiedeura
naudan ruokinnan biokemiasta
Aidan Moloney väitteli tohtoriksi biokemian alalta Galwayn Uni- versity Collegessa, Irlannissa vuonna 1984. Sen jälkeen hän sai lisäkoulutusta Grasslandin tutkimusinstituutissa, joka sijaitsee Englannin Hurleyssa, kunnes siirtyi tutkijaksi Teagasc’iin. Vuo- den 1993 lokakuusta seuraavan vuoden marraskuuhun Molo-
ney oli virkavapaalla ja vieraili Cornellin yliopistossa, Ithacas- sa, New Yorkin osavaltiossa. Cornellin yliopistossa hän opiskeli rehustuksen valkuaisaineiden aiheuttamaa geeniekspressiota (geeniekspressio = kuinka geenien toiminta ilmenee eliössä) li- hanaudoilla.
Hän on kirjoittanut useita julkaisuja kasvavien nautojen kas- vusta, ruokinnasta ja lihan laadusta. Hän on osallistunut useisiin EU:n 5. ja 6. puiteohjelman hankkeisiin, ja koordinoinut Irlan- nin maatalous-, elintarvike- ja meriosaston (DAFM) rahoittamaa hanketta ”Terveellinen rasvahappokoostumukseltaan paran- neltu naudanliha: vaikutukset säilyvyyteen, makuun ja kulut- tajan terveyteen”. Lisäksi hän on osallistunut useisiin Teagasc’in rahoittamiin hankkeisiin. Tällä hetkellä hän vetää DAFM:n hank- keita ”Kannattava sonneihin perustuva naudanlihantuotanto, joka vastaa markkinoiden tavoitteita ja jolla varmistetaan op- timaalinen kuluttajatyytyväisyys” sekä ”Nurmella tuotetun nau- danlihan ravitsemuksellinen koostumus, terveysvaikutukset ja markkinointimahdollisuudet”.
Aidan Moloney on tällä hetkellä Teagascin vertaisarvioidun julkaisun “Irish Journal of Agricultural and Food Research” pää- toimittaja.
Nautaparlamentissa kuullaan rehun ja syöntilaadun yhteydestä
Aidan Moloney kertoo, kuinka maatiloilla tapahtuvat toimen- piteet vaikuttavat naudanlihan aistinvaraisiin ominaisuuksiin, erityisesti syöntilaatuun. Esityksessä kiinnitetään erityishuomio säilörehun ja laidunnetun nurmen lisäämiseen nautojen rehus- tuksessa. Ja siihen, kuinka nurmirehut vaikuttavat naudanlihan väriin ja ravitsemukselliseen koostumukseen. Moloney esittelee viimeaikaiset tutkimustulokset laidunnuksen sisällyttämises- tä sonneihin perustuvaan naudanlihantuotantojärjestelmään ja kuinka laidunnus vaikuttaa sonneilla tuotetun naudanlihan syöntilaatuun.
Aidan P. Moloney:
Miten ruokinnalla voidaan vaikuttaa naudanlihan rasvahappokoostumukseen, terveellisyyteen ja laatuun?
Tohtori Gilles Bélanger on nurmiviljelykasveihin ja niiden fysio- logiaan erikoistunut tutkija, joka työskentelee Kanadan maape- rän ja viljelykasvien tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Que- becissa (Soils and Crops Research and Development Centre of Agriculture and Agri-Food Canada).
Tohtori Bélanger on suorittanut maataloustieteen kandidaa- tin tutkinnon Lavalin yliopistossa vuonna 1982 ja maisteritut- kinnon kasvinviljelytieteen alalta Guelphin yliopistossa vuonna 1984. Tohtoriksi hän väitteli kasvien ekologiasta Université de Paris XI:ssa vuonna 1990. Tutkimuksissaan hän on keskittynyt nurmikasvien kasvuun ja ravintoarvoon, ravinteiden hallintaan, monivuotisten kasvien talvikestävyyteen, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sekä monivuotisten viljelykasvien biomassatuo- tantoon.
Gilles Bélanger on kirjoittanut tai ottanut osaa yli 160 tie- teellisen julkaisun kirjoittamiseen. Hän on myös osallistunut 185 tieteelliseen konferenssiin, ja ollut mukana yli 250 muus- sa julkaisussa ja konferensseissa. Tohtori Bélanger on Kanadan Maataloustieteen yhdistyksen kunniajäsen (Fellow) ja Lavalin yliopiston dosentti. Vuonna 2013 hänelle myönnettiin johta- juuspalkinto Kanadan rehu- ja niitty-yhdistykseltä (Canadian Forage and Grassland Association).
Uutta näkökulmaa nurmiviljelyyn
Nautaparlamentissa Gilles Bélanger esittelee lyhyesti rehun ja naudanlihan tuotannon pääpiirteet Kanadassa, ja kertoo, mitkä ovat alan merkittävimmät haasteet. Pääpaino hänen esitykses- sään on viimeaikaisten tutkimustulosten esittely timotein, sini- mailasen ja muiden heinälajien ja -seosten käytöstä, erityises- ti käsittelymenetelmien ja rehun laadun näkökulmasta. Lisäksi hän pohtii, mitä sinimailasen menestyksekäs kasvattaminen kylmässä ilmastossa edellyttää.
Gilles Bélanger:
Älykäs nurmiviljely parantaa rehun laatua
Gilles Bélangerin puheenvuoroa Nautaparlamentissa tukee RaisioAgro
Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan sekä kasvinvilje- lyn ammattitaito ja osaaminen. Tutkimus ja tuoteke- hitys takaavat ajankohtaisen tiedon kasvinviljelystä ja eläinten ruokinnasta. Raisioagro tekee tutkimustyötä yhdessä koti- ja ulkomaisten yliopistojen, tutkimuslai- tosten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lisätietoja: www.raisioagro.com
Anna-Liisa Myllyniemi:
Kotimaisen naudanlihan
turvallisuus
Torjunta-aineet, lannoitteet ja muut kemikaalit kulkeutuvat elintarvikeketjun mu- kana ruokaan, jos niitä käytetään vastoin ohjeistusta. Myös ilman asianmukaista re- septiä, annostusta ja varoaikojen noudattamista käytetyt eläinlääkkeet ja antibiootit päätyvät ravintoketjuun.
Maailman terveysjärjestön (WHO) seurantaraportin mukaan lääkkeille vastustus- kykyisistä bakteereista on viime vuosina muodostunut yksi lääketieteen ja eläin- lääketieteen vakavimmista uhista maailmassa. Asiaan kiinnitettiin huomiota huhti- kuussa vietetyn maailman terveyspäivän teemassa, joka tänä vuonna korosti ruoan terveellisyyttä maatilalta lautaselle: from farm to plate, make food safe.
Mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa mikrobin vastustuskykyä sitä vastaan kehitetyl- le lääkeaineelle. Vastustuskykyiset mikrobit, kuten bakteerit, sienet, virukset ja loi- set, torjuvat antibakteeristen lääkkeiden (esim. antibioottien), sienilääkkeiden, vi- ruslääkkeiden ja malarialääkkeiden tehon ja estävät näin infektion paranemisen.
Mikrobilääkkeiden liiallinen ja tarpeeton käyttö nopeuttaa lääkkeille vastustus- kykyisten mikrobikantojen syntymistä. Lisäksi riittämättömät hygieniaolot ja puut- teellinen elintarvikkeiden käsittely lisäävät mikrobien vastustuskykyä.
Antibiootteja käytetään eläintuotannossa tautien ehkäisyyn ja hoitoon, mutta joissakin maissa niiden avulla pyritään myös varmistamaan eläinten kasvua. Jos an- tibiootteja käytetään tarpeettomasti ja ohjeiden vastaisesti, ne päätyvät ravinto- ketjuun lihan, mutta myös maidon, munien, hunajan ja kalan mukana.
Suomessa on panostettu tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämi- seen ennaltaehkäisevästi jo vuosikymmeniä. Tehokkain tapa pitää antibioottien käyttö maltillisella tasolla on ehkäistä eläinten sairastumista.
Euroopan lääkeviraston (EMA) mukaan tuotantoeläinten antibioottien kulutuk- sessa erot eri maiden välillä ovat merkittäviä. EU-maista vähiten antibiootteja tuo-
tantoeläimille tarvittiin Ruotsissa ja Suomi oli hyvä kakkonen.
Nautaparlamentissa antibioottiresistenssistä ja mikrobiologisista riskeistä ker- too Anna-Liisa Myllyniemi, joka toimii Eviran Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtajana. Myllyniemi on koulutukseltaan eläinlääketieteen toh-
tori, ja on toiminut nykyisessä tehtävässään noin viiden vuoden ajan.
Ilari Paakkari:
Uskaltaako
naudanlihaa syödä?
Lihan yhteys terveyteen ja osana monipuolista
ruokavaliota
Ilari Paakkari on emeritusprofessori Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta farmakologian osastolta.
Paakkari valmistui lääkäriksi vuonna 1974 Bernin yliopistosta Sveitsistä ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1981 Helsingin yliopistosta, missä hän toimi farmakologian professorina vuosina 1997–
2012. Tieteellisen julkaisutoiminnan ohella Paakkari on kirjoittanut lukuisia katsausartikkeleita lääketieteen ja farmakologian alan julkaisuihin ja oppikirjoihin. Hän on Kustannusyhtiö Duodecimin vuonna 2015 ilmes- tyneen sähköisen Potilaan lääkeoppaan kirjoittaja.
Farmakologia on tieteenala, joka tutkii lääkeaineiden vaikutuksia elimistöön ja elimistön vaikutuksia lääke- aineeseen. Farmakologialle on keskeistä ihmisen fysiologian ymmärtäminen, mikä auttaa yhdistämään eri- laisten oireiden ja mekanismien syy-seuraussuhteita.
Nautaparlamentissa emeritusprofessori Paakkari luo katsauksen ihmisen kehityshistoriaan ja siihen lähei- sesti liittyvään etologiseen katsantoon, jossa ihmistä pidetään omnivorina eli kaikkiruokaisena. Ihmisen la- jinkehitykselle periaate “vähän kaikkea” on ollut tärkeä.
Liha on hyvä proteiinin lähde. Paakkari kertoo, miksi ihminen ylipäätänsä tarvitsee proteiinia ja vastaa ky- symyksiin eri-ikäisten ihmisten ja sukupuolten proteiinin tarpeesta. Ihmisen evoluutiolle lihan ja ylipäätänsä kaiken ruoan kypsentäminen on ollut tärkeää erityisesti aivojen ja lihasten kehityksen kannalta.
Paakkari pohtii myös miksi liha maistuu niin hyvältä – etenkin riiputettuna ja kypsennettynä. Luonnollinen umami-maku kertoi alkuihmiselle parhaan proteiinilähteen, ja siitä on viime vuosina karakterisoitu “viides makuaistimus”, jolle on omat fysiologiset makureseptorinsa.
Pohjoismaiset ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa eli nautaa, sikaa tai lammasta ja lihavalmistei- ta tulisi syödä korkeintaan 500 g (kypsäpaino) viikossa. Emeritusprofessori Paakkari kommentoi myös varoi- tuksia punaisesta lihasta nykytiedon valossa.
14 15
Nauta-
parlamentissa asia on
kunnon pihvi
Nautaparlamentin perinteisiin kuuluvat tuttujen tapaaminen, hyvä tunnelma ja herkullinen ruoka. Tampereella iltaohjelma huipentuu kesäravintola Kaislassa, joka sijaitsee Näsijärven ran- nalla, Mustalahden tunnelmallisessa satamassa. Mustalahden toisella rannalla sijaitsee Särkänniemen huvipuisto.
Illallisella nautitaan tietysti kunnon pihviä. HKScan vastaa illal- lisen kokonaisjärjestelyistä, ja paikan päällä grillipihteihin tart- tuu tuttuun tapaan nautaneuvonnan tiimipäällikkö, tuotanto- neuvoja Harri Jalli.
Ennen illallista nautaparlamenttilaisilla on mahdollisuus osal- listua noin tunnin mittaiseen aperitiiviristeilyyn M/S Wellamolla, joka lähtee Mustasaaren satamasta. Risteilylle mahtuu mukaan sata ensimmäistä ilmoittautumisjärjestyksessä aluksen kapasi- teetista johtuen. Alkumaljan laivalla nostaa pihvipuheen kera HKScan Finlandin eläinhankinnan johtaja Sami-Jussi Talpila.
Illallisen jälkeen, noin klo 23 alkaen ravintola Kaislassa voi seu- rata Kauko Röyhkä & The Bootsin musisointia. Nautaparlament- tilaisilla on vapaa pääsy keikalle. Iltaa voi istua myös ravintola Kaislan tai kesäisen Tampereen muilla terasseilla sään salliessa.
Perjantaina
pihvilihalounas panimoravintola Plevnassa
Nautaparlamentti päättyy perjantaina lounaalle panimoravin- tola Plevnassa. Plevnan keittiö tunnetaan monista herkullisista liharuoista, joissa käytetään lähellä kasvanutta Limousin-pihvi- lihaa.
Tamperelainen Panimoravintola Plevna on toiminut vuodes- ta 1994 Finlaysonin vanhassa kutomosalissa. Ravintolan sydä- messä toimii panimo, joka valmistaa käsityönä 15 olutlaatua, kolmea siideriä sekä panimosimaa. Pienpanimon tuotteet ovat aitoja tamperelaisia lähioluita.
Panimosta saatava mäski käytetään Limousin-pihvikarjan re- huna. Vastavuoroisuus tukee hyvin lähiruokaperiaatetta, joka Plevnassa on lähellä sydäntä.
Nautaparlamentin lounaalla maistellaan pitkään haudutettua Limousin-paistia talon IPA-olutkastikkeen kera.
Kuva: Mikko Vares
Naudat esittäytyvät tamperelaisille
Tänä vuonna Nautaparlamentin yhteydessä esiintyvät myös naudat.
Suomen Hereford-yhdistyksen järjestämä vuosinäyttely tuo emot, sonnit, hiehot ja vasikat Eteläpuistoon, keskelle kauneinta Tamperetta.
Nautaparlamentti 2015 käynnistyy sananmukaisasti nautojen parissa. Eteläpuistossa, Tammerkosken Suvannon toisella puolella sijaitsevassa Eteläpuistossa laitetaan pystyyn Hereford-yhdistyksen vuosinäyttely, johon osallistuu viitisentoista eläintä. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja yleisöä toivotaankin runsaasti paikalle. Myös Nautaparlamentin avauspuhe pidetään eläinnäyttelyn yhteydessä.
Hereford-vuosinäyttelyn tuomarina toimii PJ Budler, Mr. Herefordiksikin tituleerattu jalostusammattilainen Teksasista. Syntyjään eteläafrikkalaisella PJ Budlerilla on mittava kansainvälinen kokemus eläinnäyttelyiden tuomaroinnista Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Euroopassa.
Iltapäivällä Hereford Junior Handler -nuoret esittelevät karjankäsittelytaitojaan. Näitä oppeja on hiottu nyt useana vuonna jär- jestetyllä leirillä, ja taiturit ovat aiemminkin esiintyneet suurelle yleisölle muun muassa OKRA-näyttelyssä kesällä 2014. Myös Junior Handler -shown tuomarina toimii PJ Budler. Päivän päätteeksi jännitetään, kuinka sujuu hieho-agility.
Eläinnäyttelyssä grillataan myös hyvää lihaa. Lisäksi tarjolla on ajankohtaista ja tärkeää asiaa ympäristönsuojelusta ja eläinten hyvinvoinnista.
Hereford Junior Handlerit ovat nuoria, jotka kisaavat karjankäsittely- ja esittelytaidoissa. Tämä taidonnäyte on OKRA 2014 -näyttelystä.
Kuva: Anu Juurakko
Eläinnäyttelyn ohjelmatärpit
11.00 Nautaparlamentin avauspuhe 12.00 Hereford-show
14.00 Hereford Junior Handler -show 15.00 Hieho-agility
Kuvassa Mustasaaren satama. Etualalla m/s Wellamo, jolla tehdään aperitiiviristeily ja taustalla illallispaikkamme ravintola Kaisla.
Jos lantaa on liikaa ja väärässä paikassa, se voi olla ongelma. Lanta sisältää valtavat määrät ravinteita ja maan-
parannuspartikkeleita. Niiden talteenotto, hyödyntäminen ja tarkka käyttö on
rahanarvoista työtä.
Ravinteita ei ole varaa päästää karkaamaan ruuantuotannon ketjusta. Jos pellossa ei ole fosforia ja typpeä, ei siinä kasva ruo- kaa ihmisille eikä eläimille. Fosfori on siis tarpeellista, mutta sitä pitää kohdella oikein.
Fosfori uhkaa loppua maapallolta. Typen tuottamiseen tarvi- taan paljon energiaa. Miksi ei kannattaisi kierrättää ja käyttää jo olemassa olevia varantoja eli lantaa? Samalla se säästää meitä ilmastonmuutoksen uhalta ja vesistöjen rehevöitymiseltä. Lan- nassa on paljon myös peltojen kasvukuntoa ylläpitävää orgaa- nista ainesta, pieneliötoimintaa ja mikrobeja. Maa pysyy niiden avulla kuohkeana ja kasvukuntoisena.
Kotieläintilat kasvavat yhä suuremmiksi yksiköiksi, ja lannan tuotanto keskittyy. Yhdessä paikassa sitä tuntuu olevan ongel- maksi asti, kun toisaalla pellot huutavat ravinnepulaansa. Tasa- paino löytyy tilojen välisellä yhteistyöllä.
Kuutiossa lantaa on valtava määrä ravinteita euroissakin laskettuna
Lantaa tuottavia eläimiä on suomalaisilla tiloilla yli 14 miljoonaa.
Eniten on siipikarjaa. 12 miljoonan yksilön siipikarjasta yli puolet on broilereita. Sikoja on 1,3 miljoonaa. Nautoja on lähes miljoo- na, lampaita ja vuohia noin 140 000 ja hevosia 75 000.
Kotieläinten lantaa syntyy vuodessa noin 20 miljoonaa ton- nia. Jos sen jakaisi tasan kaikille viljellyille peltohehtaareille, se tarkoittaisi 10 tonnia hehtaaria kohti.
Kuutiossa lantaa on valtava määrä ravinteita euroissakin las- kettuna. Niitä ei kannata heittää hukkaan eikä levittää sinne, missä ravinteista on ylitarjontaa. Ylikuormitus lisää ravinteiden vuotoriskiä.
Lannoissa on eroa
Lannan levittäminen on työlästä, ja on tärkeä laskea, mitä kan- nattaa tehdä. Vähintään yhtä tärkeä on tietää, mitä lannoitetta mikin lohko kaipaa.
Lannan olomuodolla on väliä kuljetuksen, levityksen ja te- hon kannalta. Kuutiossa naudan lie-
telantaa on vähemmän ravinteita kuin kuutiossa naudan kuivalantaa, vaikka typpeä onkin enemmän.
Ravinnepitoisuuksien erot eri lan- talajien välillä voivat olla suuriakin.
Erot eri tilojen välillä niin ikään vaih- televat. Ravinteet myös vapautuvat kasvien käyttöön eri tahtia eri lanta- lajeista. Kuivalannat esimerkiksi si- sältävät erityisen paljon pitkävaikut- teista, hitaasti liukenevaa typpeä.
Lietelannassa sontaan ja virtsaan sekoitetaan myös eläinsuo- jien pesuvesiä, ja varastoinnin aikana lantaan sekoittuu sade- ja sulamisvesiä, etenkin jos varasto on kattamaton. Eläinten ruo- kinta muokkaa myös lannan ravinnekoostumusta.
Kotieläinten lannassa on rehujäämiä ja käytettyjä kuivikkei- ta, jotka vaikuttavat niin ikään lannan koostumukseen. Lannan ominaisuudet vaihtelevat myös samaa tuotantosuuntaa edus- tavien tilojen välillä, esimerkiksi ruokinnan ja kuivikkeiden mu- kaan.
Kirjoitus on ote luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua maa- ja metsätalousym- päristössä edistävän Järki-hankkeen uutiskirjeestä (Isku 12: Lantavoimaa),
jonka on kirjoittanut Hia Sjöblom.
Lue lisää osoitteessa www.jarki.fi
Ravinnekierrätykseen kannattaa panostaa Lannassa on
valtavat mahdollisuudet
Kuutiossa
naudan
lietelantaa
ravinteita on yli
kuuden euron
verran.
18 19 Emolehmätuotannossa vasikoiden hyvä
kasvu perustuu pitkälti laidunnuksen onnistumiseen. Riittävä laidunala ja tuottavat nurmet ovat halvinta rehua vasikan kasvuun. Yhtälö on tosin helpommin sanottu kuin tehty.
Varsinkin lypsylehmistä emolehmiin siirtyneet ovat huoman- neet tuotantomuodon muutoksen pistävän entiset laidunopit uuteen uskoon. Laitumet kuluvat emojen alla huomattavasti enemmän ja täydennyskylvöt ovatkin liki välttämättömyys, mi- käli laidunten haluaa pysyvän täystiheinä. Nurmiseoksissa ko- rostuvat tallausta kestävät lajit ja jälkikasvukyvyltään hyvät la- jikkeet.
Toisaalta siinä missä lypsäville on jo vaihdettava lohkoa, ovat emot vasta päässeet syömisen vauhtiin. Laidunten sato tulee emoilta hyödynnettyä tarkempaan.
Rikkakasvipainetta tavanomaiset tilat torjuvat kasvinsuojelu- aineilla ja luomutilat säännöllisillä puhdistusniitoilla, tiheillä nur- milla ja myös kitkemällä. Sorkan paljastamaan multaan nousee nopeasti ei-toivottuja kasveja.
8 000 rehuyksikköä kesässä
Maaninkalaisten Kirsi ja Olli Raatikaisen emoilla riittää alku- kesästä laitumella runsaasti syömistä. Kesäkuun alussa ProAgri- an neuvoja mittasi laitumilta noin 3 000 rehuyksikön satotasoja.
Raatikaiset ovat pyrkineet viime vuosina panostamaan laitu- mien satoihin, sillä 21 hehtaarin laidunala on noin 55 emolle va- sikoineen hieman liian vähän ja paaliruokintaan laitumen lisänä joudutaan turvautumaan varsinkin loppukesällä.
”Laidunsadon mittaus antoi itsellekin vähän näkemystä sa- don määrästä tietynlaisessa heinikossa. Jos koko kesän sato oli- si 8 000 rehuyksikköä hehtaarilta, niin siihen voisi olla jo tyyty- väinen”, Olli Raatikainen pohtii.
Kymppitonnin sadon saamisen laitumelta hän arvelee olevan hankalaa, sillä emolauma kuluttaa laidunta ja sen kasvukykyä melkoisesti, vaikka nurmen kasvun edellytykset muuten kun- nossa olisivatkin. Säilörehunurmissa 10 000 rehuyksikön heh- taarisadot ovat paremmin saavutettavissa.
Nurmella ja emon maidolla Raatikaisen vasikoiden päiväkas- vut ovat olleet yli 1000 grammaa. Lisäväkirehua vasikoille ei lai- tumella tarjota.
Raiheinällä uusi nurmi alkuun
Tilan laitumet uusitaan neljän, viiden vuoden välein pikalai- dunseoksella. Raiheinä antaa ensimmäisen sadon elokuussa ja lannoituksen jälkeen vielä toisen. Timotei-nurminata-raiheinä- seosta kylvetään 35–40 kiloa hehtaarille. Reilulla siemenmääräl- lä pyritään tiheään nurmeen ja hyvään satoon.
Raiheinän sopivaksi määräksi on vakiintunut viisi, kuusi kiloa hehtaarille. Tällöin se antaa jo hyvän sadon, mutta ei tukahduta monivuotista heinää alleen.
”Syksyllä on kyllä syötettävä raiheinä tarkkaan, sillä se kasvaa pakkasiin saakka ja sen kulo tukahduttaa kyllä monivuotisen heinän”, Olli Raatikainen lisää.
Apilaa laitumilla ei ole käytetty, sillä voikukkaa ja hierakkaa on pakko torjua kasvinsuojeluaineilla. Raatikaiset tunnustavat suh- tautuneensa nurmien kasvinsuojeluun aiemmin hieman torju- vasti, mutta huomanneen nyt sen merkityksen. Ruiskutuksen ulkopuolelle jäänyt kaistale laitumella näyttää selvästi, kuinka paljon rikkakasvit vievät tilaa syötäviltä kasveilta.
Tiheät nurmet estävät osaltaan rikkojen kasvua, mutta kemi- alliseenkin torjuntaan on välillä turvauduttava. Täydennyskylvö- jä Raatikaisten tilalla tehdään tarpeen mukaan.
”Rikkatorjunta tehostaa nurmen tuotantoa selvästi. Siihen on panostettava”, isäntäväki toteaa.
Neuvonnalta lisäoppia laiduntamiseen
Raatikaiset ovat hakeneet neuvonnalta tietoa laidunnurmi- en satojen parantamiseen ja laidunnuksen tehostamiseen. He ovat todenneet ulkopuolisten silmien ja kommenttien avaavan omiakin silmiä nurmien viljelyn suhteen.
Nurmen viljelyn tehostaminen kiteytyy lajikevalintaan, lan- noitukseen, rikkakasvien torjuntaan ja täydennyskylvöihin.
Lajikevalinnassa Olli Raatikainen uskoo olevan vielä miettimistä, varsinkin timotein jälkikasvukykyyn on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Tilan laidunlohkot ovat noin kaksi hehtaaria ja kasvustosta riippuen lauma laiduntaa siinä viikon tai hieman yli kerrallaan.
Emot syövät laitumen melko tarkkaan, joten puhdistusniittoja tarvitaan enemmänkin hierakan torjuntaan kuin hylkylaikkujen siistimiseen.
Laidunkausi alkaa touko-kesäkuun vaihteessa ja päättyy syys- lokakuun taitteeseen. Paalihäkkiin viedään täytettä tarpeen mukaan jo kesällä uutta satoa odottaessa, mutta yleensä vasta syksyllä nurmen kasvun hiipuessa.
Teksti ja kuvat Eeva-Kaisa Pulkka
Hyvä laidun näkyy vasikoiden kasvussa.
Kasvinsuojeluun panostaminen näkyy puhtaina nurmina.
Laidun
kasvattaa vasikat
Kirsi ja Olli Raatikainen ovat pitäneet emolehmäkarjaa yhdeksän vuotta. Karjan emot ovat pääasiassa Limousin- ja Charolaisrotuisia sekä näiden risteytyksiä. Joukossa on muutama Angusemo. Limousin- ja Charolaissonnit astuvat lehmät ja Angussonni hiehot.
Pihvilihan arvostuksen ja tunnettuuden lisäämiseen tähtäävä hanke etenee.
Makupajassa ideoitiin sisältöä ja toteutusta.
Pihvikarjaliiton hankkeen tavoitteena on kertoa pihvilihan vah- vuuksista: ympäristöasioista, nurmipeltojen hyödyntämisestä, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, eettisyydestä, li- hantuotannon puhtaudesta, jne. Tarkoitus on myös perustella, miksi pihviliha on hyvää: mitkä ovat hyvän maun tekijät, mistä erinomainen syöntilaatu syntyy.
Viestiä viedään eteenpäin muun muassa kokkikoulun avulla.
”Kokkaa koko komeus” tarkoittaa kestävän kehityksen gastro- nomiaa: kuluttajan kannattaa hyödyntää koko ruho, myös si- säelimet ja luut. Yhtenä hankkeen teemana on myös hävikin minimointi; ruokahävikki on ilmaston kannalta selvästi haitalli- sempaa kuin ruoan tuotanto.
Makupajassa haudutettiin hankkeen konseptia
Hankkeen ohjausryhmä kokoontui toukokuussa chef Markku Luolan ideoimaan makupajaan miettimään ja suunnittelemaan hankkeen pääviestien toteuttamista. Vieraana makupajassa oli myös MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, joka lisäsi keskusteluun laajaa näkemystä siitä, millaisia eri hankkeita ruokarintamalla on jo meneillään. Syväniemi antoi myös arvok- kaita neuvoja verkostoitumiseen sekä tiedon tarpeen ja tarjon- nan kohtaamiseen.
Makupajassa saatiin ensimakua siitä, millaista uutta ajatte- lua koko komeuden kokkaaminen eli naudan ruhon kokonais- valtainen hyödyntäminen voi parhaimmillaan olla. Esimerkik- si hännästä, rinnasta ja luista keitettyyn lihakeittoon saa uutta iskua tarjoilemalla liemen kasviksineen erikseen ja lihan erik- seen, makuripotuksen kera. Vaikka liemipohja pysyy samana, li- han maustaminen tulisella savupaprikalla säväyttää eri tavalla kuin esimerkiksi basilikaöljyssä marinoitu tai currylla ja tattaril- la maustettu liha. Kaikki kokeilemisen arvoisia makuelämyksiä!
Teksti ja kuvat: Susanna Heikkinen
Kokkaa
koko komeus!
Pihvilihan tunnettuuden ja arvostuksen lisääminen
Hanke ruokaketjun toiminnan
kehittämiseksi 2015-2017
Mistä kokkikoulussa on kyse?
TAVOITE:
Edistetään ruokakulttuuria lisäämällä kuluttajan tietä- mystä naudanruhon eri osien monipuolisesta käytöstä.
Samalla lisätään kuluttajien tietämystä naudanlihan tuo- tannosta, eläinten hyvinvoinnista ja ympäristötekijöiden huomioinnista.
KUVAUS:
Luodaan konsepti kuluttajille suunnatusta kokkikoulusta, jossa opetetaan valmistamaan ruokia naudanruhon kai- kista osista, myös sisäelimistä, kielestä ja hännästä. Apu- na käytetään videoita ja sosiaalista mediaa. Kokkikoulu voi myös jalkautua ruokamessuille ja yleisötapahtumiin.
KOHDEYHMÄ:
Kokkikoulun anti on suunnattu kuluttajille.
AIKATAULU:
Vuosi 2015 on konseptinsuunnittelun, käsikirjoituksen ja aikataulun laatimista; vuosi 2016 tuotantoa ja videoiden levitystä; vuosi 2017 tapahtumia, toteutuksen arviointia ja edelleen kehittämistä.
Chef Markku Luola neuvoo:
Tee samasta liemipohjasta
useita vaihtoehtoja
Valmista vahva lihaliemi, mielellään luita ja pitkää kypsytystä tarvitsevia ruhonosia, kuten etuselkää hyödyntäen. Irrota kypsät lihat luista, pienennä suu- paloiksi ja ota sivuun. Valmista liemestä lihakeitto kasviksineen. Tarjoa liha ”makuripotuksen” kera erik- seen: esimerkiksi peston tapaisella basilikaöljyllä, pi- kantilla savupaprikamausteella tai currylla ja linsseil- lä höystettynä. Jokainen makuripotus tuo keittoon
22 22
KUSTANNUSTEHOKASTA RUOKINTAA
• Täysin sähköllä toimiva, energiatehokas järjestelmä
• Traktorin käyttötunteja jopa 500h vähemmän vuodessa
• Säästä jopa 1 000 työtuntiasi vuodessa
• Voit seurata ruokintaa ryhmätasolla seurantaohjelmiston avulla
• Vähemmän hukkarehua
ELÄINYSTÄVÄLLINEN RUOKINTAJÄRJESTELMÄ
• Aina tuoretta rehua eläintesi saatavilla
• Omat seokset pienillekin ryhmille
• Useita ruokinta- ja rehun työntökertoja vuorokaudessa kulutuksen mukaan
Jo satoja järjestelmiä maailmassa, joista useita lihakarjatiloilla.
Traktori+seosrehuvaunu Vector-järjestelmä Energiantarve n. 40 l polttoöljyä /vrk n. 38 kWh /vrk
Työvoimantarve n. 2h /vrk n. 1h 3 x /vko
Ruokintakerrat 1-2 /vrk Automaattisesti
rehunkulutuksen mukaan
Rehuntyöntö Manuaalinen Automaattinen
Ryhmäkohtainen ruokinta Ei Kyllä
Ajankäytön joustavuus Ei Kyllä
Siilo- / Paalirehu Kyllä / Kyllä Kyllä / Kyllä
Tule tutustumaan toiminnas
sa oleviin Lely Vectoreihin.
LISÄTIEDOT:
Jarno Riutt
jarno.riuttala@nhk.fi tala ai 043 824 0140
ESIMERKKINÄ KÄYTETTY N. 500 ELÄIMEN TILAA
OTA YHTEYTTÄ ASIANTUNTIJOIHIMME JA KYSY LISÄÄ!
YHTEYSTIEDOT LÖYDÄT WWW.NHK.FI
Lely Vector
Automaattinen ruokintajärjestelmä
Mainio ympäristö- työntekijä
Elämä on valintoja täynnä.
Ilman ruokaa ei ole elämää.
Ruokailu sinällään on myös valintoja.
Lihansyönti on jatkuvasti ympäristökeskustelun hampaissa. Totta on, että märehtijät syövät paljon pelloilla tuotettua rehua. Ne pellot ovat pois ihmi- sille suunnatun ruoan tuotannosta.
Tai siis näin usein oikaistaan. Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia.
Märehtijä on nimittäin mitä mainioin ympäristötyöläinen, joka muuttaa ih- misravinnoksi paljon sellaista kasvillisuutta, jota ihminen ei voisikaan syödä.
Vaikka naudat röyhtäilevät ja päästelevät metaania ilmaan, ne ovat sit- tenkin myös ilmastotyöntekijöitä.
Märehtijät ovat olennainen osa kestävää maataloutta ja paikallista ra- vinteiden kierrätystä. Kokonaan ilman niitä on vaikea selvitä missään päin maailmaa.
Ympäristötyöntekijänä märehtijä on mainio laiduntaja. Laidunnus on toi- miva ruoan tuotannon muoto, joka lisää luonnon monimuotoisuutta useil- la tavoilla.
Kasvipeitteiset laitumet ja nurmet pitävät pintamaata paikoillaan ja pi- dättävät ravinteiden valumista vesistöihin. Monivuotisilla nurmilla kasvavi- en kasvien juuret ovat tärkeä hiilivarasto. Se taas on äärettömän tarpeelli- nen taistelussa haitallista ilmastonmuutosta vastaan.
Märehtijöiden lanta puolestaan on resurssi eikä jäte. Kestävän kierrätys- maatalouden ajatuksiin sopivat mainiosti monet tavat jalostaa lannan käyt- töä. Lanta on arvokas ravinnevara, jonka fosforeita ja typpeä ei yksinkertai- sesti kannata päästää hukkaan tai valumaan vesistöihin ja Itämereen.
Lanta on myös mainio maanparannusaine. Lannan jalostusta ja jatko- käyttöä kehitetään useilla tahoilla. Ne ovat olennainen osa kierrätysmaata- loutta ja ruoan tuotantoa.
Sisältämiensä ravinteiden takia lanta on erittäin arvokasta ainetta. Sen arvo vain nousee sitä mukaa kun fosforivarannot hupenevat.
Uunituore JÄRKI-raportti
Näihin kuvioihin pureudutaan JÄRKI-hankkeen tuoreessa Märehtijä-julkai- sussa. Lähes painotuoreen raportin on koonnut tutkimusjohtaja, filosofian tohtori Kati Berninger Tyrsky-Konsultointi Oy:stä.
– Raportin tavoitteena on avata uusia näkökulmia. Valintoja voi tehdä hyvin monella eri tavalla, JÄRKI-hankkeen projektijohtaja Eija Hagelberg sanoo.
Teksti ja kuva: Hia Sjöblom Suomessa on yli 900 000 nautaa, joista kolmasosa on lypsykarjaa.
Suomalaislaitumilla kuljeskelevat märehtijät kantavat kortensa ilmastonmuutosten torjuntakeinojen kekoon.
matkapojat.fi/teemamatkat
24hMyyntipalvelu: 010 2323 200ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Palvelumaksu netistä 0€, muutoin 10€/varaus. Puhelut 8,35 snt/puh +3,2 snt/min, matkapuh. 19,2 snt/min. Hinnat ovat alkaen-hintoja/hlö • Alk hintaa ei kaikilla lähdöillä.
Hinnat alk./hlö sis. laivamatkat/lennot, majoituksen 2hh aamiaisin sekä tapahtumalipun/ohjelman.
TEEMAMATKALLE
BALL IM SAVOY -OPERETTIMATKA 1 yö Tallinnassa.
Lähdöt 28.8., 4.9., 13.9., 25.9.
99
€KÄSITYÖ- JA LUOMURUOKA- MARKKINAT SAUEN KYLÄSSÄ 1 yö Tallinnassa.
Lähtö 21.8.
129
€ Göteborgiin 6.-8.10.2015LIHAKARJAMAPIHVIKARJALIITTKA ONjäsenhinta
994
€matkapojat.fi/
pihvikarjaliitto
Muista!
MADONNA-KONSERTTI- MATKA PRAHAAN 2 yötä Prahassa.
Lähtö 6.8., lento
499
€varma ja satoisa
www.syysrypsi.fi
UU TU US !
LEGATO- syysrypsi
92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200
Kuva: Johanna Ratia
suoramyynnillä. Liha myydään nettitilausten perusteella erilai- sina lajitelmalaatikoina omalla tuotemerkillä. Vierailun aikana pääsemme monipuolisesti keskustelemaan tilan toiminnoista sekä nauttimaan herkullisen grillilounaan.
Iltapäivällä on vuorossa Sörgårdenin pien- teurastamo ja leikkaamo. Mitä uusia aja- tuksia tältä tilalta voisi tarttua mukaan?
– Tämä tila on päättänyt panostaa erityisesti omaan pienteuras- tamoon ja lihaleikkaamoon. Tilan oma luomukarja koostuu lä- hinnä Hereford-emoista. Lisäksi tilalla on jonkin verran lampaita.
Omat eläimet teurastetaan omassa tilateurastamossa ja lisäksi tarjotaan nautojen, sikojen ja lampaiden rahtiteurastusta. Ruhot paloitellaan asiakkaan toiveiden mukaan. Sörgårdenin tilateu- rastettua luomunautaa voi ostaa tilan oman myymälän tuoreli- hatiskistä tai tilata lihalajitelmalaatikon. Vierailu tarjoaa mainion mahdollisuuden päästä tutustumaan pienen tilateurastamon toimintaan ja keskustella toimintaan liittyviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Kolmantena päivänä ehditään käydä kahdessa kohteessa. Backgården-tilalla on oma tuotemerkki. Millainen
kokonaisuus on rakennettu tämän tilan toiminnan ympärille?
– Backgårdenin tila myy kaiken lihan oman “Smakfullt kött från Backgården” tuotemerkin nimissä. Tilalla on noin 150 Charo- lais, Limousin ja Simmental -rodun emoa. Lisäksi loppukasva- tetaan maitorotuisia sonnivasikoita. Teuraaksi menee vuosittain n. 1200 eläintä. Kaikki teuraat menevät läheiselle Hultets Gårds- slakterille, jossa myös vierailemme matkan aikana. Teurastamol- ta liha palautuu takaisin tilalle ja liha myydään Backgårdenin omassa tilamyymälässä ja nettikaupan kautta. Tilamyymälän kehittämiseen on panostettu viime vuosina paljon. Myymälässä on raakakypsytetyn lihan ja leikkeleiden lisäksi kaupan muitakin lähiruokatuotteita ja sisustustavaraa.
Vielä ennen paluulentoa tutustutaan Hultets Gårdsslakteriin.
Mikä heidän liikeideansa on?
– Hultets Gårdsslakterin tilalla on omaa luomuanguskarjaa ja oma tilateurastamo otettiin käyttöön vuonna 2011. Tila pyrkii vastaamaan erityisesti eläinten hyvinvointia arvostavien kulut- tajien kysyntään. Suoraan tilalta myytävän lihan markkinoin- nissa korostetaan tuotantoketjun eettisyyttä. Eläimet syntyvät ja kasvavat samalla tilalla, jossa ne myös lopulta teurastetaan.
Ylimääräisiä stressiä lisääviä kuljetuksia ei ole. Lihamyynnissä tila on myös kokeillut tuorelihan toimittamista kylmäautolla suo- raan asiakkaille.
Miten kolmeen päivään on saatu mahdutettua näin paljon ohjelmaa?
– Matka on rakennettu tiiviiksi ammattimatkaksi ja pyritty löytä- mään vierailukohteet mahdollisimman läheltä toisiaan. Kuiten- kin on myös huolehdittu siitä, että iltaisin jää aikaa verkostoitu- miselle ja ajatusten vaihdolle muiden matkalaisten kesken.
Pitääkö matkalla osata ruotsia?
– Ruotsinkielen taitoa ei tarvita. Kaikki tilavierailukohteet tulka- taan suomeksi. Farmimatkojen matkanjohtaja Anna Okkonen ja Ruotsin Charolais-yhdistyksen sihteeri Tauno Turtinen ovat ryh- män mukana koko matkan ajan.
Pähkinänkuoressa: mitä ammattitaitoa kohentavaa matkasta voisi tarttua kotiin tuomisiksi?
– Uusia ajatuksia ja näkemystä erityisesti lihan suoramyyntiin ja markkinointiin liittyen. Kuulemme erilaisia tilakohtaisia ratkai- suja siitä kuinka on saatu luotua lisäarvoa omalle toiminnalle.
Matkan aikana kuullaan monipuolisesti paikallisten lihakarja- yrittäjien ajatuksista niin omaan toimintaan kuin Ruotsin ylei- sen lihakarjasektorin tilanteeseen liittyen. Tilavierailujen aikana on mahdollisuus myös nähdä erilaisia rakennusratkaisuja.
Pihvikarjaliiton lihakarjamatkan ohjelman on laatinut maatalouden ammatti-
matkoihin erikoistunut Matkatoimisto Farmimatkat (www.farmimatkat.fi).
Kysyimme matkanjohtajana toimivalta agrologi Anna Okkoselta ohjelman suunnittelusta ja vierailukohteista.
Mikä tekee Göteborgin seudusta ja
erityisesti Skarasta tutustumisen arvoisen matkakohteen?
– Länsi-Götanmaalta löytyy paljon tasokkaita lihakarjatiloja kohtuullisen etäisyyden päässä toisistaan. Useat tilat panos- tavat oman tuotemerkin kehittämiseen ja lihan suoramyyn- tiin. Matkan aikainen tukikohtamme Skaran pikkukaupunki on myös yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista.
Kenelle matka on tarkoitettu?
– Tällä ammattimatkalla vieraillaan viidellä eri lihakarjatilalla. Yh- teinen nimittäjä kohteilla on suoramyynti ja lihan markkinoin- tiin satsaaminen. Osa kohteista myös teurastaa itse eläimensä sekä tarjoaa rahtiteurastuspalvelua. Matka tarjoaa mielenkiin- toista asiaa sekä lihakarjankasvattajille että muille lihantuotan- toketjun toimijoille, kuten lihaleikkaamoille ja pienteurasta- moille.
Ensimmäinen vierailukohde heti saapumispäivänä on Ölanda Säteri.
Mitä nähtävää siellä on?
– Ölanda Säteri on mielenkiintoinen kohde lihan markkinoin- nista kiinnostuneille. Isäntä on luonut oman ”Kvalitetskött från
Ölanda Säteri” -tuotemerkin, jonka nimissä hän myy noin 1000 liharotuista eläintä vuodessa tarkasti valituille kaupoille ja ra- vintoloille läntisen Ruotsin alueelle. Myytävät eläimet tulevat Johanin omalta ja sopimusasiakkaiden tiloilta. Hiehot ja emot kasvatetaan luomuehtojen mukaan ja sonnit tavanomaisen tuotannon periaatteiden mukaisesti. Tilan 950 ha peltoala viljel- lään luomuehtojen mukaan. Eläimet laiduntavat enimmäkseen luonnonlaitumilla ja ruokinta perustuu hyvin pitkälti karkea- rehuun. Lihaa markkinoidaan eettisin ja terveydellisin perus- tein: lähellä tuotettua, riiputettua pihvilihaa, joka sisältää paljon omega3:a. Ryhmän vierailun aikaan tilalle on myös valmistu- massa aivan uusi karjasuoja, johon pääsemme tutustumaan.
Toisen päivän aamukohde on
Nynäs Säteri, jonka ruotsalaiset valitsivat vuoden lihakarjatilaksi muutama vuosi sitten. Mitä erityistä tässä kohteessa on?
– Nynäsin tilalla on ollut lihakarjaa vuodesta 1991. Sadan emon luonnonlaitumilla laiduntava karja koostuu Anguksista ja Cha- rolaisista. Tila satsaa paljon jalostukseen ja tilalta myydään run- saasti jalostuseläimiä. Lisäarvoa tilan toimintaan haetaan lihan
Pihvikarjamatka Ruotsiin
Runsaasti ideoita lihan markkinointiin ja suoramyyntiin
VARAA MATKASI
1.8.2015
MENNESSÄ
26 27
– Vaikka lopettaisimme ihmisen tuottamat kasvihuonepäästöt tällä sekunnilla, ilmastonmuutos ei silti pysähtyisi. Päästöjen ja ilmasto-
vaikutuksien välillä on jopa kymmenien vuosien viive. Yksin päästörajoitukset eivät enää riitä, vaan meidän pitää sitoa hiilidioksidia ilmakehästä takaisin maahan.
Näin aloitti The Carbon Undreground -järjestön toimitusjohtaja ja perustaja Larry Kopald CarbonToSoil – Hiili maahan -hank- keen julkistamistilaisuudessa 15. kesäkuuta Helsingissä. Car- bonToSoil on voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton hanke, jonka takana ovat suomalainen Cohu Entertainment Oy ja ame- rikkalainen The Carbon Underground. Hankkeen tavoitteena on sitoa niin paljon hiilidioksidia takaisin maaperään, että syn- tyy käänteinen ilmastonmuutos. Käytännössä tämä tarkoittaa hiiltä sitovien viljely- ja laiduntamismenetelmien edistämistä
maailmanlaajuisesti. Siinä yhdistyy positiivisesti maataloustuot- tajien, kuluttajien, ympäristön ja ilmaston etu.
CarbonToSoil-hankkeen pilotointi lähti tänä vuonna liikkeelle kuuden maatilan voimin Suomesta. Myöhemmin tiloja lisätään mm. Yhdysvalloista, Etelä-Afrikasta ja Costa Ricasta. Pilottitilojen joukossa on myös yksi pihvikarjatila, Kosken kartano.
Hankkeen keskeinen työkalu on kuluttajat ja maatalous- tuottajat yhdistävä CarbonToSoil -mobiilisovellus, joka löytyy Android- ja Apple-sovelluskaupoista. Sovelluksessa kulutta- jat voivat joukkoistamalla tukea maataloustuottajia siirtymään kiertomaatalouden (regenerative agriculture) viljelysmenetel- miin. Samalla kuluttat saavat läpinäkyvästi yhteyden ja tunnesi- doksen ruokatuotantoon pilotissa mukana olevien tilojen kaut- ta. Virtuaalimaatilapelit ovat olleet suosituimpia mobiilipelejä maailmassa. CarbonToSoilissa on tarkoitus luoda vastaava ko- kemus kuluttajan ja todellisen maataloustuotannon välille.
Kiertomaataloudella voidaan lisätä tuotannon kannattavuutta
Kiertomaatalous on kokonaisvaltainen lähestymistapa maanvil- jelyyn ja karjankasvatukseen. Keinot vaihtelevat niin ilmaston, maaperän, viljakasvien kuin lähtötilanteen mukaan. Yleisimpiä piirteitä ovat mm. keinolannoitteiden ja -kemikaalien käytön vähentäminen, lannan jalostaminen paremmaksi lannoitteeksi,
voimakkaan pintamuokkauksen ku- ten kyntämisen välttäminen ja mo- nipuolinen viljelykierto.
Tarkoituksena on kasvattaa maa- perän orgaanisen hiilimateriaalin määrää ja luoda ravinnekierrolle välttämätön mikrobiekosysteemi.
Näin maaperän kasvukyky ja ravin- nekierto paranevat. Käytännössä kiertomaatalouden keinoin maata- loustuottajien kannattavuus para- nee myös Suomen olosuhteissa.
Karjatalous on keskeisessä roo- lissa. Suurin osa maailman maata- lousmaista on laidunmaita, joiden
hiilinielupotentiaali on valtava. Kiertomaatalouden laidunta- mismenetelmillä hiilen sitoutuminen maaperään saadaan mak- simoitua. Laiduntavan nautakarjan ruokavaliosta johtuen eläin- ten tuottama metaanimäärä on myös pienempi kuin muilla tavoin ruokittuna.
Terveen maaperän mikrobieliöstö käyttää myös nautakarjan röyhtäilystä syntyvän metaanin ravintonaan. Vaikka kaikki me- taani ei päätyisikään maaperään, korvaa laiduntamisen kautta sitoutuva hiili moninkertaisesti mahdolliset metaanipäästöt il- mastonmuutoken kannalta.
Karjatalous mahdollistaa
käänteisen ilmastonmuutoksen
Joukkovoimaa esikuvien avulla
CarbonToSoil-hankkeen tukijoita Suo- messa ovat mm. Elävä Itämeri säätiö (BSAG) ja ruotsinkielisten maataloustuot- tajien keskusjärjestö SLC. Yli 30 julkisuu- den henkilöä eri aloilta ovat lähteneet hankkeen tukijoiksi, mm. Ilkka Herlin, Hanna ja Saku Koivu, agroekologian pro- fessori Juha Helenius, näyttelijä Pihla Vii- tala ja ohjaaja Dome Karukoski.
Uusimmat maatalousmaiden hiilen si- tomiskykyyn keskittyneet tutkimukset osoittavat, mikäli tarpeeksi maatalousmaita muutetaan kierto- maatalouteen, saavutettava hiilen sitomismäärä maaperässä vuosittain ylittää kaikki ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasut vuositasolla. Toisin sanoen syntyy käänteinen ilmastonmuutos.
Ilmastonmuutoksen kannalta karjatalous ei ole ongelma, vaan keskeinen ratkaisuntekijä.
TEKSTI: Kalle Vähä-Jaakkola LISÄTIETOA JA YHTEYDENOTOT:
www.carbontosoil.com, www.thecarbonunderground.org
LUE LISÄÄ AIHEESTA:
Judith D. Schwartz: Cows save the planet
Suurin osa maailman maatalousmaista on laidunmaita, joiden hiili- nielupotentiaali on val- tava. Kiertomaatalouden laiduntamismenetelmillä hiilen sitoutuminen maa- perään saadaan
maksimoitua.
Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan Kuitian kartano on pilottimaatilana Hiili maahan-hankkeessa. Myös heidän luotsaamansa Elävä Itämeri säätiö (BSAG) on hankkeen yhteistyökumppani.
The Carbon Undergroundin Larry Kopald ja Cohu Entertainmentin Kalle Vähä-Jaakkola esittelemässä
hanketta julkistamistilaisuudessa 15.6.2015.
Kuva: Veera Pajamäki
Vapolan tila
040 7759 888 Vehmaantie 1331, 23600 Kalanti
www.vapola.fi 0440 472 250 Millolankuja 25
09520 Millola www.millola.com
WWW.SOKOSHOTELS.FI
Kotiruokalounas joka arkipäivä klo 11-14 A-oikeudet
TIEDUSTELUT JA PÖYTÄVARAUKSET 010 3213 700
Mustalahden Tapahtumasatama
Paasikiventie 2, 33230 Tampere
www.mustalahti.info
SARVANAN ANGUS
JALOSTUSELÄIMIÄ
Katariina ja Kalle Sarvana Sarvanantie 172 34420 MUROLEEN KANAVA
Puhelin 040 7396 386 katariina.sarvana@angus.fi
VANHA-ANNILAN ANGUS
MYYTÄVÄNÄ JALOSTUSELÄIMIÄ
Lauri Annila Annilantie 90 37600 Valkeakoski Puhelin 040 828 5051
Myytävänä tiineitä Hereford ja Baldie -hiehoja.
Ota yhteyttä!
Antti Toivonen, p. 0500 785 543 www.salmensuu.com
Tia ja Jyri Tanner p. 040-591 3033
jyri.tanner@hereford.fi www.hereford.fi/tanner
www.laidunhereford.fi
Puh. 015 320 400
PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi Hyvinvointikorvauksen edellytyksenä on
KARKEAREHUJEN ANALYSOINTI
• teemme tarvittavat rehuanalyysit tilasi kaikista rehuista
• vähintään yksi rehunäyte/satokausi/rehulaji Analysoimme myös siitoseläinkaupassa tarvittavat salmonellat sekä lanta- ja maanäytteet
30 31
offset- ja digipaino asiakaslehdet suorapostitukset roll-upit suurkuvatulosteet ulkokyltit personoinnit banderollit ulko- ja sisäkäyttöön
Savion Kirjapaino Oy Aleksis Kiven tie 19, 04200 Kerava Puh. 09 274 5210 myynti@savionkirjapaino.fi www.savionkirjapaino.fi
Painoarvoa viestillesi
Lihakonttori Oy Vanha Talvitie 8 A, 00580 Helsinki puh: 09-8256 520, fax: 09-761 822 www.lihakonttori.fi
Laatua ja palvelua!
HEREFORD-PIHVIKARJAN LIHA KOTIOVELLE!
Tervetuloa testaamaan tuotteitamme Tampereelle, Tammerkosken rantamille Etelä-puistoon, Hereford näyttelyyn 23.–24.7.2015
TERISTEN KARTANO
HEREFORD & ANGUS- JALOSTUKSEN KÄRJESSÄ
Antti Veräväinen 0500 835 084
MENESTYKSELLISTÄ HEREFORD- JALOSTUSTA JO YLI
KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA
Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin
°°° www.thorsvikhereford.fi °°°
Tilanhoitaja
Paavo Kuuluvainen puh. 050 5172 189 09 8025 431
(hinnat ja kauppa)
Karjanhoitaja Kaisu-Maija Nenonen puh. 044 2686 827 (tiedot eläimistä ja suvuista)
MENESTYKSELLISTÄ HEREFORD- JALOSTUSTA JO YLI
KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA
Kun haet karjaasi helppoja poikimisia, hyvää kasvua ja erinomaista rakennetta, tule tutustumaan Thorsvikin Herefordeihin
°°° www.thorsvikhereford.fi °°°
Tilanhoitaja
Paavo Kuuluvainen puh. 050 5172 189 09 8025 431
(hinnat ja kauppa)
Karjanhoitaja Kaisu-Maija Nenonen puh. 044 2686 827 (tiedot eläimistä ja suvuista) LUOMUHYVÄKSYTTY.
SUORITAMME RAHTITEURASTUSTA.
MYÖS LEIKKUUPALVELU KAUTTAMME.
Puh. 040 748 2633 Mäkelänkatu 1, 38250 Sastamala
juha.greus@
sastamalanteurastamo.fi www.sastamalanteurastamo.fi
RAHTITEURASTUS JA PALOITTELUPALVELUT
SAVO-KARJALAN LIHA Puh. 017 261 8919 www.savokarjalanliha.fi
TEURASTUS ja LIHANLEIKKAUSPALVELUT jo yli 20 vuoden kokemuksella!
Tunnettu laadustaan, ylpeä juuristaan.
0500 530 921 PUNKALAIDUN
www.torpparinliha.fi
OSTETAAN TEURASKARJAA RAHTITEURASTUS RAHTILEIKKUU
LIHA HIETANEN OY
Puh. (03) 5141533 – www.lihahietanen.fi
K A
- alkuperäistä lihaa -NTTURA
Kanttura Oy on lihaliike Salossa. Meidän tarkoituksemme on viedä Suomalaisten karjatilojen tuotteet suorinta tietä Suomalaisiin ruokapöytiin.
Me teemme naudan, sian ja lampaan rahtileikkuuta ja- pakkausta. Palveluitamme ovat: raakakypsytys, räätälöidyt leikkuureseptit, jauhelihan valmistus, vakuumipaketointi haluttuun pakettikokoon, etiketöinti sekä myyntilajitelmien teko.
Me pystymme käsittelemään kaiken ikäisten eläinten ruhoja - myös luomu.
Leikkuu- ja pakkauspalvelu
Laatua ja helppoutta lihan suoramyyntiin.
Lähituotteenkin pitää olla laadukas.
www.kanttura.com
puh. 020 - 7347470 kantturaoy@gmail.com
kb hereford
hyväsukuisia jalostuseläimiä
henrik jensen 0400 124 364 www.inkere.fi
Tiedustelut:
Anne-Marie Rosenlew Kartanonkuja 100, 37200 Siuro Puh. 03 340 6890 / 040 590 5718 anne-marie.rosenlew@finnbeef.fi
