Joel Kinnunen
ASUINKERROSTALON BETONIRUNGON VALMISTAMINEN
ASUINKERROSTALON BETONIRUNGON VALMISTAMINEN
Joel Kinnunen Opinnäytetyö Kevät 2021
Rakennusalan työnjohdon tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Rakennusalan työnjohodon tutkinto-ohjelma, Talonrakennus
Tekijä: Joel Kinnunen
Opinnäytetyön nimi suomeksi: Asuinkerrostalon betonirungon valmistaminen Opinnäytetyön nimi englanniksi: Manufacture of concrete frames for residential buildings
Työn ohjaaja: Matti Toppi
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2021 Sivumäärä: 21
Tämän opinnäyte aiheena on perehtyä asuinkerrostalon betonirungon valmista- miseen. Tavoitteena on kertoa kerrostalon rungon päämateriaalista ja betoni rungon valmistusmenetelmistä ja työvaiheista.
Kohteena oli Oulussa Lehtoasunto Oy:n uudisrakennus asuinkerrostalo Åströ- min Lehto.
Betonirunkotyöt etenivät suunnitellusti aikataulussa. Jokainen työvaihe toteutui suunnitellusti ja toistui kerroksittain rakennuksen edetessä.
Asuinkerrostalon betonirungon valmistaminen annetussa aikataulussa korostui työvaiheiden huolellinen suunnittelu ja työvaiheiden tarkka aikatauluttaminen.
Huolellisella suunnittelulla päästään työlle annettuun tavoitteisiin ja ennalta määriteltyyn laatuun.
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ 3
SISÄLLYS 4
1 JOHDANTO 5
2 BETONI RAKENNUSMATERIAALINA 6
2.1 Betonin valmistus 6
2.2 Betonin ominaisuudet 7
2.2.1 Lujuus ja jäykkyys 7
2.2.2 Turvallisuus 8
2.2.3 Kosteudenkesto 9
2.2.4 Muokattavuus 9
3 BETONIRUNGON VALMISTAMINEN 10
3.1 Työvaiheet 10
3.2 Muottikaluston valinta 10
3.3 Muottikierron suunnittelu 12
3.4 Muottisuunnittelu 12
3.5 Muottien asennus 12
3.6 Muottien valu 13
3.7 Muottienpurku 14
4 AS. OY ÅSTRÖMIN LEHTO 15
4.1 Välipohjat 16
4.2 Kantavat seinärakenteet 17
5 YHTEENVETO 19
LÄHTEET 20
LIITTEET
1 JOHDANTO
Suomessa rakennettavista kerrostaloista suurimassa osassa talon runko valmis- tetaan betonista. Betonia on helposti saatavilla ja siitä on helppo valmistaa var- sinkin korkeampiin rakennuksiin runko, joka täyttää kaikki rakenteille annetut vaa- timukset.
Tässä työssä perehdytään paikallavalettavan kantavan betonirungon valmistami- seen, joka tehdään kerrostalotyömaalla. Työn tarkoituksena on käydä läpi, mitä on betoni, mitä työvaiheita kyseiseen työhön liittyy esimerkiksi muottikaluston va- linta ja miten se vaikuttaa työskentelyyn.
2 BETONI RAKENNUSMATERIAALINA
Betonia käytettään Suomessa rakentamiseen noin 5 miljoonaa kuutiota vuo- dessa. Betonia käytetään talonrakentamisessa ja infrarakentamisessa. Talora- kentamisessa betonin osuus rungoissa on 45 % ja julkisivuissa 15 %. (1.) Infrarakentamisessa betonia käytetään silloissa, padoissa, vedenpuhdista- moissa, satamarakenteissa ja meluaidoissa. Betoni sopii hyvin infrarakenteisiin, koska se kestää säärasitteita, mekaanista kulutusta ja korkeita lämpötiloja hyvin.
(2.)
Noin puolet Suomessa käytettävässä betonista menee valmisosien valmistuk- seen eli elementeiksi ja betonituotteiksi. Näin saadaan huomattavia etuja mm.
materiaalihukan pienentymisenä, tuotteiden laadussa ja valmistus tehokkuu- dessa, koska tehdas ympäristössä on paremmat. (3.)
2.1 Betonin valmistus
Betonin valmistus on hyvin yksinkertaista sillä raaka-aineiksi riittää vesi, sementti ja runkoaines, jotka sekoitetaan keskenään myllyssä. Betonin lujuutta voidaan säädellä näiden raaka-aineiden sekoitussuhteita muuttamalla ja käyttämällä lisä- aineita. (4.)
Betonia valmistetaan koneellisesti ja osittain automatisoiduilla tuotantolinjoilla be- toniasemalla, jollainen on esitetty kuvassa 1. Betonia valmistettaessa sekoitetaan sementti, runkoaines ja vesi betonireseptin ohjeiden mukaisesti myllyssä. Beto- nin valmistuksessa ei synny ympäristölle haitallisia päästöjä. (5.)
KUVA 1. Betoniasema (6.)
Betonin raaka-aineet on muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna ovat halpoja, koska niitä on helposti saatavilla. Valmis betoni maksaa noin 60-80 €/m3 (4.) 2.2 Betonin ominaisuudet
Betoni on suosittu rakennusmateriaali sen monien hyvien ominaisuuksien, muo- kattavuuden, saatavuuden ja edullisen hinnan ansiosta. Tässä luvussa kerron betonin yleisimmistä ominaisuuksista lujuudesta, turvallisuudesta, kosteuden- kestosta ja muokattavuudesta
2.2.1 Lujuus ja jäykkyys
Betoni on luja rakennusmateriaali ja sen lujuutta voidaan muokata betoninvalmis- tus reseptiä muokkaamalla. Betonilla on erityisesti puristuslujuutta ja siihen vai- kuttaa erityisesti vesi-sementtisuhde, mitä pienempi tämä suhdeluku on sitä lu- jempaa betonia. Betonilla on myös vetolujuutta, jota saadaan betoniin lisäämällä raudoitteita, joita ovat harjateräkset ja jännepunokset. Erilaisilla kuiduilla saadaan myös lisättyä vetolujuutta niitä ovat esimerkiksi teräskuidut tai lasikuidut, tällaista betonia kutsutaan kuitubetoniksi. (7.)
Betoninlujuus määritellään standardisoidulla puristuslujuuskokeella. Eurokoo- dissa käytettään lieriölujuutta, joka mitataan lieriön muotoista kappaletta purista- malla. Kappaleen koko on 150 mm x 300 mm. Suomessa valmistettu betoni on luja rakennusmateriaali ja sitä valmistetaan eri lujuus luokissa. Lujuuden mittaa- miseen käytetään rakentamismääräyskokoelmassa B4:ssa kuutiolujuutta, joka testataan samalla tavalla kuin eurokoodissa, mutta koekappaleena käytetään kuution muotoista kappaletta, jonka mitat ovat 150 x 150 x 150. Betonin lujuus merkitään aina lieriölujuus/kuutiolujuus, esimerkiksi C20/25 tai C45/55 lujuuden yksikkönä on aina MPa. (4.)
2.2.2 Turvallisuus Paloturvallisuus
Betoni luokitellaan paloturvallisuudeltaan parhaaseen A1 luokkaan eli se on pa- lamaton rakennusmateriaali.
Betonin palamattomuudella saavutetaan seuraavat edut rakennustuotannossa:
- Asuinrakentamisessa saavutetaan helposti huoneistojen välisille seinille palomääräysten mukainen palonkesto, eli tulipalo ei pääse leviämään huoneistojen välillä niin helposti kuin puurunkoisissa rakennuksissa.
- Palavista materiaaleista syntyy myrkyllisiä savukaasuja, hiilimonoksidia ja erilaisia palamisjätteitä.
Betonipintojen palamattomuus voi hidastaa yleissyttymistä verrattuna helposti syttyviin pintamateriaaleihin nähden betoni sitoo hyvin lämpöä, joten palossa syn- tyvä kuumuus ei pääse etenemään helposti ja sitä kautta vähentää palon etene- mistä. (8.)
Betonin jännitystaso on enintään 60 prosenttia murtolujuudesta, minkä betonira- kenne kestää 500 °C:n lämpötilassa ilman sortumista. Betoni kestää aina vähin- tään tunnin paloa lukuun ottamatta eräitä poikkeustapauksia. (8.)
Käyttöturvallisuus
Tuore betoni on hyvin emäksinen aine, joten betoni rakentamisessa tulee ottaa työturvallisuudessa huomioon riittävät turvavarusteet esimerkiksi, suojalasit, hanskat, turvajalkineet ja muut varusteet. Suojalasien käyttö on ehdottoman tär- keää välttääkseen silmävammoja. Jos betonia joutuu silmään voi se voi aiheuttaa vakavan silmävamman. (9.)
2.2.3 Kosteudenkesto
Betoni kestää hyvin kosteutta ja sen kosteuden kestoa voidaan muokata erilaisilla lisäaineilla. Betoni ei itsessään sisällä minkäänlaista orgaanista ainetta, joten se ei myöskään pääse homehtumaan. Betonin homehtuessa sen pinnalle on voinut iän myötä kertyä likaa tai päällystemateriaali, jolla betoni on päällystetty ei siedä kosteutta. (10.)
2.2.4 Muokattavuus
Betoni on monipuolisesti muokattava materiaali. Betoni kopioi tarkasti muotin pin- nan muodot, joten betonipinta voi jäädä julkisivuissa näkyviin. Betonia voidaan muokata hiomalla, happokäsittelyllä ja hiekkapuhaltamalla. (11.)
3 BETONIRUNGON VALMISTAMINEN
Betonirungon valmistamiseen liittyy useita eri vaiheita alkaen jo kohteen suunnit- telusta asti. Betonirunko voidaan valmistaa kahdella eri tavalla, joko paikalla va- lettuna tai elementeistä kasattuna. Rakennustavan määrittävät kustannukset, sekä miten hyvin betonirunko soveltuu rakennetavassa kohteessa ja mitä raken- nusmenetelmällä halutaan saavuttaa.
3.1 Työvaiheet
Betonirungon valmistamiseen liittyvät työvaiheet ovat muottikaluston valinta, muottikierron suunnittelu, muottisuunnittelu, muottien asennus, valu ja purku.
Työvaiheiden huolellisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakenta- misen kustannuksiin, työvaiheisiin, käytettävään aikaan, työturvallisuuteen ja työnlaatuun.
3.2 Muottikaluston valinta
Muottikaluston valinnassa on yleensä viisi vaihetta: työmaan lähtötietojen selvit- täminen, muottityypin valinta, muottitarpeen määrittäminen, muottikustannusten selvittäminen, muottikaluston kustannusvertailu. (14, s. 695.)
Työmaanlähtötietojen selvittäminen
Tutustutaan työmaan piirustuksiin, jossa otetaan selvää rakenteista ja millaisen kriteerit rakenteiden valmistaminen antaa muottien muokattavuudelle. Millaiset on työmaan resurssit esimerkiksi, onko työmaalla millainen nostokalusto käytet- tävissä muottien asentamista varten. Yleensä muottien asentaminen vaatii nos- turin käyttöä niiden painon takia. (14, s. e695.)
Muottityypin valinta
Valintaan vaikuttaa muottien tekniset ominaisuudet, miten hyvin muottikalusto on muokattavissa esimerkiksi erilaisilla lisäosilla, jotta kaluston käyttö olisi työsken- neltäessä jouhevaa ja helppoa. (14, s. 695.)
Muottitarpeen määrittäminen
Tehdään muottityypin valinnan jälkeen. Kaluston määrään vaikuttaa yleisaikatau- lun, välitavoitteiden ja muottien työmenekkitietojen perusteella muottikaluston ajallinen ja määrällinen tarve. (14, s. 695.)
Muottikustannusten määrittäminen
Kohteeseen soveltuvien muottikalustojen kustannusten määrittäminen tapahtuu tarjouspyyntömenettelyllä tai vaihtoehtoisesti lasketaan oman kaluston käytöstä aiheutuvat kustannukset. Kustannusvertailussa tulisi huomioida seuraavat asiat.
(14, s. 695.)
Kalustokustannukset
- kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset
- muottisuunnitelmista ja käyttäjien koulutuksesta aiheutuvat kustannukset - raakenteeseen jäävän kaluston aiheuttamat kustannukset
Muottityökustannukset
- muottien kasaus ja muutostöistä aiheutuvat kustannukset - asennus-, purku- ja siirtotöistä aiheutuvat kustannukset
- Muottien kunnossapidossa syntyvät kustannukset esimerkiksi muottipinto- jen uusiminen voi joillakin valmistajilla olla erittäin kallista
Muut kustannukset
- tarjoukseen kuulumattomat muottityö kustannukset
- kaluston teknisistä ominaisuuksista aiheutuvat kustannukset esimerkiksi sidepulttien jälkityöt, kalustohävikki, kaluston rikkoutuminen, nostokapasi- teetin tarve
- Lämmityksestä ja suojauksesta syntyvät kustannukset.
Muottikaluston valinta perustuu kalustojenvertailuun, jossa vertaillaan kalusto-
3.3 Muottikierron suunnittelu
Muottikierron suunnitteluun päästään, kun työssä käytettävä kalusto on valittu.
Valitulle kalustolle laaditaan tämän jälkeen muottikiertosuunnitelma ja suunni- telma, miten muottitöiden eteneminen tapahtuu viikkokohtaisesti ja päiväkohtai- sesti.
Muottikiertosuunnitelmassa on huomioitava, miten muottityön eteneminen tahdis- taa muita muottitöitä. Muottitöihin liittyviä töitä ovat muottien paikalleen mittaus ja asennus, raudoitukset ja talotekniikan asennusten vaatima aika, betonointi ja be- tonin kuivumiseen vaatima aika, muottien purku, muottien siirto ja muottien puh- distus.
Seinienmuottikierrossa hyvä huomioida paljonko on mahdollista saman päivän aikana saada muotteja valuun. Yleensä valettavat seinät ovat purkukuntoisia jo seuraavana päivänä, jolloin saadaan muotit seuraavan päivän valuihin käyttöön.
(14, s. 695)
3.4 Muottisuunnittelu
Laaditaan muottikohtainen suunnitelma niiden käytöstä päiväkohtaisesti. Sa- malla määritetään muottien määrä optimaaliseksi, jotta työmaalla ei olisi ylimää- räistä kalustoa, josta joutuisi maksamaan ylimääräistä kalustokulua.
Muottisuunnitelmassa on mitoitettu muottien paikka, annettu ohjeet muottien tu- ennasta ja huomioitu työturvallisuuteen liittyvät tekijät. Työturvallisuuteen vaikut- tavia tekijöitä on muottien nostosta syntyvät riskit työnaikana ovat muottienpäällä liikkuminen ja muottien tuenta, jotta muotit ei pääse kaatumaan. (14, s. 695) 3.5 Muottien asennus
Muottien asennus toteutetaan muottikiertosuunnitelma ja muottisuunnitelman mukaan. Seinämuottien asennus aloitetaan mittaamalla seinien paikat, joka ta- pahtuu helpoiten takymetrilla. Seinien paikkojen mittaus kannattaa tehdä koko kerrokseen kerralla, koska takymetri ei näe esteiden läpi ja saadaan koko kerrok-
raudoista tehdyt stopparit, jotka pitävät muottien alareunan oikealla paikalla. Työ- muotit voidaan nostaa paikoilleen ja niihin merkitään ensimmäisenä seinän pää- dyt ja aukkojen paikat. Raudoituksia ennen asennetaan aukkovaraukset, jonka jälkeen muotit raudoitetaan ja lisätään kaikki tarvittavat talotekniset varaukset, jotka tulevat seinien sisään. Varausten ja raudoitusten jälkeen muotti tuplataan eli asennetaan vastapari työmuotille. Muotit kiinnitetään toisiinsa sidepulteilla ja ne kiristetään, ettei muotti pääsisi leviämään valun aikana tulevasta valupai- neesta.
Seinien valmistuksen jälkeen voidaan aloittaa pöytämuotin asennus eli valmiste- taan kerrokselle katto ja seuraavan kerroksen lattia. Pöytämuotit nostetaan pai- kalleen siihen tarkoitetulla nostoapuvälineellä eli haarukalla nosturin avulla. Pöy- tämuotin ja seinien yläpäiden väliin jäävä rako täytetään muottilevyllä ja sama tehdään myös, kun kaksi pöytämuottia on rinnakkain. Pöytämuotit säädetään oi- keaan korkeuteen niissä olevilla säätöjaloilla. Pöytämuotteihin merkataan kaikki aukkovaraukset ja läpiviennit ennen raudoituksia takymetrilla. Aukkovarausten ja reuna stoppareiden jälkeen asennetaan raudoitussuunnitelman mukaan pohja- raudat, jonka jälkeen asennetaan kaikki alemman kerroksen kattoon tulevat LVIS-varaukset. Pohjaraudoitusten ja pintaraudoitusten väliin asennetaan työpu- kit, jotta raudoitukset saadaan irti toisistaan. Tähän tyhjään tilaan saadaan laitet- tua kaikki viemäröinnit, jonka jälkeen pintaverkko voidaan asentaa.
3.6 Muottien valu
Ennen muottien valua muotit kannattaa kastella, jotta valu pysyisi tasaisen kos- teana. Kastelu toteutetaan muottien öljyämisellä ennen niiden asennusta paikoil- leen.
Betoni valetaan muottiin mahdollisimman alhaalta ja mahdollisimman kohtisuo- raan, jotta kiviaines ja vesi eivät erottuisi valuvaiheessa erilleen. Betoninpudotus- korkeus saa olla enintään 1,5 m ja betonia ei saa valuttaa muottiseinää pitkin eikä myöskään muottia vasten.
joka paikkaan eikä jää ilmataskuja. Betonin tiivistämisen tarkoituksena on täyttää muotti kokonaan, peittää teräkset, saada runkoainerakeet lähemmäksi toisiaan ja poistaa massasta ylimääräinen ilma.
Valettu betoni tiivistetään yleensä sauvatäryttimellä. Sauva annetaan painua be- toniin koko kerroksen läpi ja useampi kerroksisissa valuissa sauvatärytintä tulee käyttää 10- 15 cm edelliseen kerrokseen, jotta valukerroksetkin sekoituisivat kes- kenään ja valu jälki olisi tasainen. Sauvatärytin nostetaan rauhallisesti ylös, jotta täryttimestä tuleva kolo ehtisi umpeutua. Tiivistämiseen käytetty aika voidaan määritellä sen mukaan, milloin betonin pinta on tasoittunut sauvan ympärillä eikä betonin pintaan enää nouse ilmakuplia. Tärytysaika on n.10-30 sekuntia tärytys tehdään yli koko betonoidun alueen noin puolenmetrin pistovälein. (15.)
3.7 Muottienpurku
Valun jälkeen muotit voidaan purkaa, kun valettu betoni saavuttaa riittävän lujuu- den ja pysyy koossa muotin purkamisen jälkeenkin. Seinämuotit voi purkaa yleensä jo seuraavana päivänä, mutta holvimuottia on pidettävä niin kauan, että valu on saavuttanut 70 % loppulujuudesta. Betoni holvi on kuitenkin vielä muot- tien purun jälkeen tuettava teräs tolpilla.
Muottien purkamisen jälkeen muotit puhdistetaan ja öljytään ettei muottipinnat menisi pilalle ja olisivat käyttövalmiina heti seuraavaa valua varten.
4 AS. OY ÅSTRÖMIN LEHTO
As. Oy Åströmin Lehto sijaitsee Oulun Myllytullissa aivan Oulujoen varressa.
Kohteeseen valmistui 19.12.2019 7-kerroksinen luhtitalo, jonka runko valmistet- tiin betonista, minkä takia opinnäytetyön aiheeksi valikoitui asuinkerrostalon be- tonirungon valmistaminen. Tavoitteena on kertoa mitä työvaiheita liittyy betoni- rungon rakentamiseen kerrostalossa ja minkälaisia haasteita työn suunnitteluun ja toteuttamiseen voi liittyä.
Kohde oli aloitettu lokakuussa 2019 ja työssä oppimisjakso suoritettiin 23.4- 20.12.2019, jolloin runkovaiheen työt olivat edenneet yli puoleen väliin. Betoni- runko valmistui 27.6.2019. Työmaalla oli käytössä perin MAXIMO- järjestelmä muotti (kuva 2) ja Perin pöytämuottikalusto (kuva 3) koko työmaan betonirungon valmistuksen ajan.
KUVA 3. Pöytämuotti. (13.)
Rakennettava kohteen pohjaratkaisu oli pitkänmallinen, joten runkoa valmistetta- essa se oli jaettu kahteen osaan. Tämä osiin jakaminen nopeutti muottikiertoa kantavien seinien sekä välipohjalaatan kohdalla, sekä tällä ratkaisulla muottika- luston määrä seinä- ja pöytämuotissa on saatu optimoitua siten, ettei runkovai- heen aikana muottikalustoa tarvinnut seisottaa ilman käyttöä vaan ne olivat koko kaluston vuokra-ajan tehokkaassa käytössä.
4.1 Välipohjat
Välipohjat sekä yläpohjan betonilaatat toteutettiin Åströmin Lehdossa paikallava- luna kuten muissakin Lehdon rakentamissa uudiskohteissa. Muottikalustona käy- tettiin Perin pöytämuottikalustoa ja se soveltui kohteen käyttötarkoitukseen hyvin.
Yhden kerroksen välipohjalaatan valmistamiseen käytetty aika oli 10 päivää ja siihen tarvittava resurssi oli kolme kirvesmiestä, kaksi raudoittajaa, kaksi sähkö- asentajaa ja yksi putkimies. Välipohja laatan valmistus oli jaettu kahteen osaan kerrostalon rungon pituuden vuoksi, koska koko laatan valmistukseen tarvittava muottikaluston määrä olisi ollut turhan suuri. Rakennuksen pohjaratkaisu oli mo-
lemmin puolin lähes identtinen, joten välipohjan valmistusvaiheessa oleville puo- liskoille ei ollut muita eroja kuin 1. osassa asennettiin luhtikäytävän porras ja 2.
osassa hissikuilun aukkovaraus. Tällä tavoin saatiin myös seinämuottikierron muottikaluston määrä optimoitua järkeväksi sekä seinien valmistus ja välipohja laatan valmistaminen kulkemaan aikataulullisesti porrastetusti toisiinsa nähden.
Muottikierto
Välipohjan valmistuksen työvaihe suunnitelma oli ensimmäisessä ja toisessa vai- heessa samanlainen, mutta ainoastaan ensimmäiseen vaiheeseen kuului luhti- käytävän porraselementin asennus.
Ensimmäinen päivä: Pöytämuottien nosto ja kappaletavara muotin valmistami- nen.
Toinen päivä: Välipohjalaatan aukkovarausten, reunojen ja portaan paikan mit- taaminen. Tilaelementti, aukkovarausten ja sähkörasioiden asennukset.
Kolmas päivä: Porraselementin ja kulmaparveke laattojen asennus. Raudoitus- ten aloitus pohjaverkon ja reunahakasten asennus. Sähköputkien asennus rau- doitusverkon päälle.
Neljäs päivä: Pintaverkon ja terästen asennus, luhtikäytävän liikuntasauma rau- dan asennus. Lattialämmitys putkien asennus.
Viides päivä: Lattialämmitys putkien asennus ja laatan valu.
4.2 Kantavat seinärakenteet
Kantavat betoniseinät toteutettiin kohteessa paikallavaluna. Seinienkin osalta ra- kennuksen pohja oli jaettu kahteen osaan työn aikataulun, kalustonmäärän ja tar- vittavien resurssien määrän optimoimiseksi. Seinien muottikalustona käytettiin PERI MXH lämmitettävää järjestelmämuottia.
Muottikierto ja muottien asennus
Kantavien seinien muottikierto oli hyvin selkeä, koska rakennuksen pohjaratkaisu oli hyvin yksinkertainen kantavien betoniseinien osalta. Muottikierto oli suunni- teltu seitsemälle suurmuottiparille toteutettavaksi.
Kantavien seinien valmistus alkaa seinälinjojen merkkaamisella ja mittaamisella.
Tässä vaiheessa käytettiin ulkopuolista mittaajaa, joka mittasi takymetrilla seinien tarkat paikat.
Ennen työmuotin asennusta seinälinjalle kiinnitetään kulmaraudasta katkaistut seinän vahvuiset palaset, jotta muotin alareuna saadaan pysymään seinälinjan kohdalla. Kaikki päivän työmuotit nostetaan ensimmäisenä paikoilleen, jotta käy- tössä oleva torninosturi saadaan vapautettua seuraaviin nostoihin.
Työmuottien paikoilleen noston jälkeen muotit säädetään tukijalkojen avulla pys- tyyn ja tämän jälkeen muottipintaan merkataan aukkovarausten kuten ovien, ik- kunoiden, läpivientien paikat. Paikkojen merkkailujen jälkeen laitetaan tehdyt aukkovaraukset kiinni muotteihin ja myös seinän päädyn kohdalle valustoppari.
Varauksien jälkeen seinät raudoitetaan raudoituskuvien mukaisesti. Kun työmuo- tit ovat valmiina, muotit tuplataan eli nostetaan muotin vastapuoli paikoilleen.
Muotit kiinnitetään toisiinsa muottipulteilla, jotka pitävät muotit kasassa.
Ennen muottien valua muotit tarkistetaan, jotta ne ovat pysyneet pystyssä ja kaikki pultit sekä tuennat ovat kunnossa, ettei muotit pääse valupaineesta leviä- mään. Muottien valu toteutettiin betonipumpulla. Betonia lasketaan muotin sisään kerroksittain koko muotin matkalle ja kerrokset tiivistetään betoni vibralla, jotta betoni tiivistyisi ja se leviäisi joka paikkaan tasaisesti. Valun jälkeen muottien pys- tysuunta tarkistetaan kertaalleen ja kytketään tarvittaessa muottien lämmitys päälle, jotta betoni saavuttaa riittävän lujuuden kasassa pysymiseen ja muotit saadaan käyttöön seuraavana päivänä uusia seiniä varten.
5 YHTEENVETO
Tämän työntarkoituksena on selvittää, kuinka asuinkerrostalon betonirungon val- mistaminen käytännössä tapahtuu ja mitä työvaiheita siihen liittyy. Tavoitteisiin kuului kertoa betonista raaka-aineena ja käytöstä asuinkerrostalon betonirun- gossa ja mitä työvaiheita betonirungon valmistamiseen liittyy.
Betonirungon valmistamisen etenemiseen vaikuttaa minkälaisella menetelmällä ja välineillä betonirunko valmistetaan, sekä työvaihekohtainen huolellinen suun- nittelu ja niiden tarkka aikataulutus. Betonirungon valmiiksi saattaminen aikatau- lussa edellyttää työvaiheiden huolellista suunnittelua ja suunnitelmien toteutuk- sen seuraamista käytännössä, jotta poikkeuksiin voitaisiin heti puuttua ja rat- kaista eteen tulevia ongelmia.
Opinnäytetyö antoi paljon tietoa, mitä tulee huomioida betonirungon valmistuk- sessa ja kuinka paljon työn ennakkosuunnittelu vaikuttaa käytännön toteuttami- seen.
LÄHTEET
1. 5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Betoniteollisuus Ry. Saatavissa:
https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/betoni-rakennusma- teriaalina/kaytto-talonrakentamisessa/. Hakupäivä 20.12.2019
2. Betoni on välttämätön ympäristömme suojelija. Betoniteollisuus Ry. Saa- tavissa: https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/betoni-raken- nusmateriaalina/kaytto-infrarakentamisessa/. Hakupäivä 21.12.2019
3. Materiaalin käyttö optimoitu. Betoniteollisuus Ry. Saatavissa: https://be- toni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/betoni-rakennusmateriaa- lina/valmisosien-kaytto/. Hakupäivä 21.12.2019
4. Ukonmaanaho, Antti. Betonirakenteet. Muokattu4.11.2018.Saatavissa:
https://moodle.oamk.fi/pluginfile.php/303715/mod_resource/con-
tent/0/OAMK%20BETRAK_luento-1-Betoni_perusteet_18S.pdf. (vaatii käyttäjä tunnuksen). hakupäivä 21.12.2019
5. Betonia eri käyttötarkoituksiin. Betoniteollisuus Ry. Saatavissa:
https://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/valmisosarakentaminen/ymparis- toominaisuudet/betonin-valmistus. Hakupäivä 21.12.2019
6. Betonia eri käyttötarkoituksiin. Betoniteollisuus RY. Saatavissa:
https://www.elementtisuunnittelu.fi/fi/valmisosarakentaminen/ymparis- toominaisuudet/betonin-valmistus/. Hakupäivä 21.12.2019
7. Betonin ominaisuudet ja käyttö. Betoniteollisuus Ry. Saatavissa:
https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/betoni-rakennusma- teriaalina/betonin-ominaisuudet-ja-kaytto/. Hakupäivä 5.1.2020
8. Paloturvallisuus & palovahingot. Betoni ei pala eikä sula. Betoniteollisuus Ry. Saatavissa: https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/tur- vallisuus/paloturvallisuus-palovahingot/. Hakupäivä 15.3.2020
9. Turvallisuus. Betoniteollisuus Ry. Saatavissa: https://betoni.com/tietoa- betonista/perustietopaketti/turvallisuus/. Hakupäivä 15.3.2020
10. Betoni kestää vettä eikä homehdu. Betoniteollisuus Ry. Saatavissa:
https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/ominaisuudet-ja- edut/kosteudenkestavyys/. Hakupäivä 15.3.2020
11. Betonin ominaisuudet ja käyttö. Betoniteollisuus Ry. Saatavissa:
https://betoni.com/tietoa-betonista/perustietopaketti/betoni-rakennusma- teriaalina/betonin-ominaisuudet-ja-kaytto/. Hakupäivä 15.3.2020
12. Maximo-järjestelmämuotti. PERI Suomi Ltd Oy. Saatavissa:
https://www.peri.fi/tuotteet/muotit/seinamuotit/maximo-panel- formwork.html. Hakupäivä 28.3.2020.
13. Pöytämuotit. PERI Suomi Ltd Oy. Saatavissa: https://www.peri.fi/tuot- teet/muotit/holvimuotit/poytamuotit.html#&gid=1&pid=4. Hakupäivä 28.3.2020.
14. Syrjynen, Jussi. Pahkala, Mirja. Vuorinen, Pekka. Paikallavalurungon to- teutus. Rakennustieto Oy. Saatavissa: https://www.rakennustieto.fi/Down- loads/RK/RK010504.pdf. Hakupäivä 11.4.2020.
15. Betonointi. Betoniteollisuus Ry. Saatavissa: https://betoni.com/koti-beto- nista/rakennustapavaihtoehdot/paikallavalu/betonointi/. Hakupäivä 26.4.2020
