51
P u h e e n v u o r o
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2009: 46 51–53
Onko sosiaalilääketieteellä tulevaisuutta globalisoituvassa maailmassa?
Puheenvuoro Sosiaalilääketieteen yhdistyksen 40-vuotisseminaarissa
MERI KOIVUSALO
myöskään ole välttämättä vahvin alueellinen toi- mija, sillä sosiaalilääketieteen alla tutkimusta tehdään usein vahvemmalla pohjalla Latinalaises- sa Amerikassa ja joiltain osin myös Pohjois-Ame- rikassa. Näissä maissa tällä tutkimuksella on myös vahvempi yhteys politiikkaan. Kehitystut- kimuksen ja lähialueiden tutkimuksen piirissä tehdään usein sosiaalilääketieteen kannalta kiin- nostavaa tutkimusta, vaikka tätä ei välttämättä aina ”sosiaalilääketieteellisenä tutkimuksena”
pidetäkään. Sosiaalilääketieteen tutkimus voisi olla myös alue, jolla voisi olla jälleen kerran vas- takaikua Pohjoismaisessa yhteistyössä, vaikka yhteinen julkaisu siirtyikin kansanterveyden alle.
Kansainvälinen ja tieteidenvälinen verkottu- minen onkin yksittäisen tutkijoiden ja pienten tutkimusalueiden kannalta tärkeää ja yksi globa- lisaation ja globalisoituvan ja verkottuvan maail- man ja tutkijayhteisön positiivisista ulottuvuuk- sista. Sosiaalilääketieteen kannalta globaali ver- kottuminen ja yhteistyö tuo uusia mahdollisuuk- sia ja tulevaisuudennäkymiä. Toisaalta tutkijaver- kostojen ja näkökulmien kansainvälistyessä kas- vavana haasteena on ylläpitää ja jatkaa kansallis- ta, suomenkielistä foorumia ja julkaisuperinnettä yhä vahvemman englanninkielisen rinnalla.
Globalisaatiolla – talouden yhdentymisen ja ihmisten, tavaroiden ja pääomien kasvavan liik- kuvuuden sekä teknologian mahdollistamalla paikallisuuden katoamisella – on kuitenkin glo- baalin verkottumisen tarjoamien mahdollisuuk- sien rinnalla, myös uhkansa tutkijayhteisön nä- kökulmasta. Globalisaatio kun on myös osa po- litiikan retoriikkaa, jolla perustellaan tutkimuk- sen ja tutkimuspainotusten vahvempaa valjasta- mista palvelemaan innovaatiopolitiikan ja tuotta- Sosiaalilääketieteellä voidaan hahmottaa olevan
kolme globaalia ulottuvuutta. Näistä ensimmäi- sen muodostaa tieteellinen ja nimenomaisesti so- siaalitieteiden ja terveyden yhteyksiin liittyvän tutkimuksen edistäminen. Sosiaalilääketieteen yhdistyksellä on tässä tehtävänä ensisijaisesti ter- veyteen liittyvän sosiaalitieteellisen ja poikkitie- teellisen tutkimuksen edistäminen. Toisen ulottu- vuuden muodostaa tutkimus, jonka erityisenä kohteen ovat väestön terveyteen vaikuttavat teki- jät, joka siten jo lähtökohtaisesti painottaa tietty- jä tutkimuksen painoalueita ja tavoitteita. Kolmas vahvemmin sosiaalinen ja poliittinen ulottuvuus muodostuu tavoitteista osallistua ja vaikuttaa yh- teiskunnalliseen päätöksentekoon tiedon jakami- sen, lausuntojen antamisen ja julkaisutoiminnan kautta.
GLOBALISAATIO JA TUTKIMUKSEN EDISTÄMINEN
Ensimmäistä näistä ulottuvuuksista, sosiaalitie- teellisen ja poikkitieteellisen tutkimuksen edistä- mistä, vahvistaa kansainvälinen yhteistyö ja osal- listuminen kansainvälisten järjestöjen, kuten EUPHA:n, toimintaan. Globalisoituvassa maail- massa yhteistyön ja verkottumisen tulisi suuntau- tua myös Eurooppaa laajempaan yhteistyöhön.
Sosiaalilääketieteen yhdistyksen tieteellisen toi- minnan kohdentumisen ja laajuuden kannalta kansanterveystutkimus ja Eurooppalainen kan- santerveys- ja terveyspalvelujärjestelmien tutki- mus ovat vain osa laajempaa terveystutkimuksen kokonaisuutta. Sosiologinen, antropologinen, historian, politiikan tai oikeustieteisiin ja talous- tieteisiin liittyvä tutkimus voidaan myös nähdä osana terveyteen ja etenkin terveyden sosiaalisiin määrittäjiin liittyvää tutkimusta. Kansainvälises- ti ja sosiaalilääketieteen kannalta Eurooppa ei
27412_SosLaak_1_09.indd 51 17.2.2009 14:45:34
52
vuuden tarpeita. Toisena uhkakuvana voidaan nostaa esille kansainvälistymiseen ja tiedon saa- tavuuteen liittyvät muutokset tutkimuksessa, tut- kimusyhteisössä ja tutkimustyön arvioinnissa.
Näistä edellinen painotus siirtää kiinnostusta pois kriittisestä, arvioivasta, yhteiskuntatieteellisestä ja politiikkaan kohdentuvasta akateemisesta tut- kimuksesta ja jälkimmäinen suomenkielisistä jul- kaisuista sekä kansallisista tieteellisistä fooru- meista kansainvälisiin.
GLOBALISAATIO JA VÄESTÖN TERVEYTEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN TUTKIMUS
Väestön terveyteen ja siihen vaikuttaviin tekijöi- hin kohdistuvan tutkimuksen kannalta globali- saatio on haaste paitsi tutkimukselle itselleen, myös kansalliselle ja kansainväliselle keskustelul- le näistä tekijöistä. Kansainvälisellä ja globaalilla tasolla tämä näkökulma on kuitenkin saavutta- nut viimeisten vuosien aikana myös pieniä, mutta merkittäviä edistysaskeleita, joista esimerkkinä voidaan mainita Maailman Terveysjärjestön WHO:n piirissä esille nostetut terveyden sosiaa- lisiin määrittäjiin sekä toisaalta terveydenhuol- toon ja perusterveydenhuoltoon liittyvät kysy- mykset. Globaalissa kentässä ja kansainvälisten toimijoiden piirissä voidaankin nähdä sosiaalilää- ketieteellistä tutkimusta tukevia pyrkimyksiä.
Esimerkiksi terveyden sosiaalisia määrittäjiä sel- vittäneen komission raportti esitti varsin pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, miten sosiaalisten määrittäjien suhteen tulisi toimia (WHO 2008a).
Terveyspalveluiden saatavuus, perustervey- denhuolto ja solidaarisuus ovat nousseet myös vahvemmin terveyspolitiikan agendalle niin Eu- roopan Unionin kuin Maailman terveysjärjestön puitteissa (Euroopan Unionin Neuvosto 2006, WHO 2008b). Sisällöllisessä keskustelussa 1990- lukuun verrattuna analyysi, aloitteet ja painotuk- set tukevat nyt vahvemmin sosiaalilääketieteellis- tä ja palvelujärjestelmän tutkimusta sekä sosiaa- lisiin määrittäjiin kohdentuvia painotuksia. Näi- den tavoitteiden edistäminen kansainvälisellä ta- solla tai kehitysmaihin kohdentuvissa toimissa on kuitenkin usein yksinkertaisempaa kuin kansalli- sella tasolla tai suhteessa niin kutsuttujen kovien sektoreiden, kuten teollisuus- tai kauppapolitii- kan tavoitteisiin niin kansallisella, Euroopan Unionin kuin globaalilla tasolla.
ILO:n globalisaation sosiaalisia ulottuvuuksia käsittelevän maailmankomission raportti painot- ti, että globalisaatio alkaa kotona (ILO 2004).
Globalisaation vaikutusten kannalta keskeiset
päätökset tehdään usein kansallisella tasolla. Mo- net niistä eivät ole niin väistämättömiä kuin min- kälaisina ne on haluttu nähdä. Globalisaation ehkä keskeisin haaste väestön terveyteen ja siihen vaikuttavien tekijöiden tutkimukselle onkin se poliittinen ja sosiaalinen kenttä, jolla globalisaa- tiota edistetään ja sille luodaan edellytyksiä. Po- liittisessa kentässä, jossa niin terveyteen vaikutta- vat tekijät kuin palvelujärjestelmäkin nähdään ensisijaisesti vapaiden yksilöiden valintojen seu- rauksina, terveyden sosiaalisiin määrittäjiin liitty- vä tutkimus muotoutuu jo lähtökohtaisesti poliit- tiseksi. Poliittisessa kokonaisuudessa, jossa kan- sallisen politiikan keskeinen tavoite on yritysten lähtökohtien ja tavoitteiden edistämisessä, eivät kansalaisten palveluiden saatavuuteen tai tervey- den eriarvoisuuteen liittyvät painotukset välttä- mättä nouse esille tutkimuspolitiikan tavoitteiden kohdentuessa menestyvien vientituotteiden tutki- mukseen ja kehitystyöhön.
Globalisaation haaste sosiaalilääketieteellisel- le tutkimukselle ei ole niinkään ymmärryksen li- sääminen siitä miten tupakointi, alkoholi tai eri ravitsemustekijät vaikuttavat terveyteen. Globa- lisaatioon liittyvänä suorana tutkimushaasteena on ennemminkin se, miten globalisaatio vaikuttaa terveyttä määrittäviin tekijöihin ja näiden jakau- tumiseen väestössä sekä toisaalta se liikkumava- ra, jonka puitteissa näihin voidaan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla puuttua. Yksi esimerk- ki on kansainvälinen kauppa ja sen säätely kan- sainvälisten sopimusten kautta. Alkoholipolitii- kan ja vapaan kaupan yhteydet ovat jos varsin laajalti selvillä, mutta tuotteiden ja tavaroiden lisäksi myös palvelut ovat yhä useammin kaupan sopimusten piirissä. Palvelukaupan kansainvälis- ten sopimusten puitteissa määritetään toimin- taympäristön ehdot ja liikkumavara, jonka puit- teissa valtiot voivat kansallisella tasolla rajoittaa markkinatoimijoita, tukea paikallisia toimijoita ja säädellä palvelujärjestelmää. Palvelujärjestel- män tutkimuksen haasteena on siten tutkia niitä lähtökohtia ja perusteita, jotka rajaavat kansal- lista liikkumavaraa palvelujärjestelmän säätelyssä ja ohjauksessa sekä myös niitä mahdollisuuksia, joita kansallisella tasolla on edelleenkin olemassa.
Toinen esimerkki globaaleihin sopimuksiin liitty- vistä kysymyksistä ovat immateriaalioikeudet ja patenttipolitiikka, jossa lääketeollisuuden tavoit- teet pidentää lääkkeiden monopoliasemaa mark- kinoilla sekä vahvistaa tätä tukevia immateriaa- lioikeuksia heijastuvat osaltaan terveydenhuollon ja potilaiden lääkekustannuksiin. Suomen viite-
27412_SosLaak_1_09.indd 52 17.2.2009 14:45:34
53
hintajärjestelmään liittynyt vastustus sekä Yhdys- valtain väliintulo perustuivat suurelta osin juuri näihin liittyville intresseille.
Euroopan Unioni on osa globalisoituvaa maa- ilmaamme, sillä merkittävä osa kansallisen tason lainsäädännöstä ja toimista on määritelty Euroo- pan Unionin tasolla. Euroopan Unionin politiikan painotukset heijastuvat myös kansalliselle tasolle ja siihen, miten terveyttä määrittäviin tekijöihin voidaan puuttua. Sosiaalilääketieteellisen ja väes- tön terveyteen vaikuttavien tekijöiden tutkimuk- sen kannalta Euroopan Unioni ei ole vain mah- dollinen rahoituksen lähde tai vertailun referens- si, vaan myös tutkimuksen kohde. Väestön ter- veyteen vaikuttavien tekijöiden sekä kansallisen palvelujärjestelmän kannalta merkitystä on eten- kin sillä, että Euroopan Unionin tuomioistuimen tulkinnat sekä komission toimet ovat painotta- neet perussopimuksen vapauksia ja näihin liitty- viä velvoitteita tavalla, jota ei Suomen liittyessä Euroopan Unioniin osattu ennakoida. Euroopan Unionissa lääkepolitiikka on myös vahvemmin osa teollisuuspolitiikkaa kuin kansanterveyspoli- tiikkaa, ja tämä heijastuu aloitteiden ja tavoittei- den sisällöissä. Euroopan Unionissa viiteryhmien vahva läsnäolo ja sisämarkkinoiden merkitys hei- jastuvat myös perinteisemmissä kansanterveys- toimissa yksilö- ja kuluttajalähtöisinä painotuk- sina.
SOSIAALILÄÄKETIEDE OSANA YHTEISKUNTA- POLITIIKAN TIETOPOHJAA
Sosiaalilääketieteellinen tutkimus on eri maissa profiloitunut eri tavoin suhteessa kansalliseen po- litiikkaan. Kansalliset yhdistykset ja toimijat va- litsevat käytännössä minkälaisten arvojen, lähtö- kohtien ja tavoitteiden pohjalta toiminta ohjau- tuu. Globaali näkökulma voi tuoda tähän myös uusia vaihtoehtoja ja verkostoja.
Väestön terveyteen vaikuttavien tekijöiden analyysin ja väestön terveyden edistämisen kan- nalta globalisaatio pikemminkin lisää kuin vä- hentää tarvetta laajaan ja moniulotteiseen analyy- siin terveyteen vaikuttavista tekijöistä, politiikan
liikkumavarasta sekä muuttuvasta toimintaympä- ristöstä. Sosiaalilääketieteelle ja sosiaalilääketie- teen tutkimukselle on globalisoituvassa maail- massa tarvetta, yhteyksiä ja tukea. Toisaalta markkinavetoisen politiikan ja lähtökohtien poh- jalta globalisoituvassa maailmassa sosiaalilääke- tieteelliselle tutkimukselle ei välttämättä ole tilaus- ta tai tulevaisuutta. Tässä on kuitenkin kyse po- litiikasta, ei globalisaation väistämättömästä vaikutuksesta. Finanssikriisin jälkeisessä globali- soituneessa maailmassa haasteena on paitsi toden- taa myös tarjota vastauksia ja uskaltaa tutkimuk- sen puitteissa analysoida ja pohtia niin paikallisia, kansallisia kuin alueellisia ja globaaleja keinoja ja mekanismeja ongelmien ratkaisemiseksi.
Globalisaatioon on liittynyt vahva talouselä- män ja yrityselämän rooli osallisina ja asiantun- tijoina yhä laajemmin yhteiskuntapolitiikan eri osa-alueilla. Sosiaalilääketieteen tutkimustulokset ja havainnot ovat tässä toimintaympäristössä jää- neet usein kuulematta tai niitä ei ole haluttu kuunnella. Käytännön politiikassa keskeisille po- liittisille tavoitteille kriittiset tutkimustulokset eivät tutkijoiden odotuksista huolimatta usein- kaan johda politiikan muutokseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka karavaani kulkee ja koirat haukkuvat, jos koirat eivät haukkuisi, emme tietäisi missä karavaani kulkee.
KIRJALLISUUS
ILO World Commission on the social dimension of globalisation. A fair globalisation: creating opportunities for all. ILO, Geneva 2004.
Euroopan Unionin Neuvosto. Neuvoston päätelmät EU:n terveysjärjestelmien yhteisistä arvoista ja periaatteista. Bryssel 5 Kesäkuu 2006. 10173/06.
9504/06 SAN 108 SOC 248 MI 118.
WHO. Commission for Social Determinants of Health. Closing the gap in a generation. WHO, Geneva 2008(a).
WHO. Primary health care. Now more than ever.
WHO, Geneva 2008(b).
MERI KOIVUSALO LT, erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
27412_SosLaak_1_09.indd 53 17.2.2009 14:45:34
