Pääkirjoitus
Future of library, 1,2 miljoonaa osumaa Googlessa. Future of academic libra- ry, 88 000 osumaa. Kirjaston tulevai- suus tai tulevaisuuden kirjasto, yhteensä 4000 osumaa.
Tulevaisuus kiinnostaa kirjastoih- misiä. Future Library -nimellä kulkee useampikin hanke, teos ja tapahtuma, ja ainakin yksi taideteos: Future Lib- rary project on vuonna 2014 alkanut taideprojekti, jossa kirjasto avautuu vuonna 2114. Sitä ennen kokoelma kasvaa vuosittain yhdellä uudella en- nen julkaisemattomalla teoksella. Mu- kana on jo Karl Ove Knausgaardin, Margaret Atwoodin ja Elif Shafakin kaltaisia kirjailijoita. He ovat kirjoit- taneet jotain, joka on luettavissa heti ensi vuosisadalla.
Kirjastoalalla tulevaisuuden poh- diskelu ja analysointi saa usein vauhtia teknologian kehitykseen liittyvistä odotuksista, teknologis- ta determinismiäkään kaihtamatta.
Tulevaisuusskenaarioita on laadittu aina, mutta varsinkin internetin ke- hitys ja digitalisaatio ovat olleet luon- tevaa maaperää visioinnille. Tiedon järjestäminen ja tietoaineistojen saa- tavuuden takaaminen ovat kirjaston perinteisiä ydintoimintoja, ja nämä ovat olleet suuren murroksen kohtee- na viime vuosikymmeninä.
Kirjastovisioinnin taustalla voi ol- la tiedonjanoa, politiikkaa, käytännön strategiatyötä, ammatillista itseruos- kintaa ja milloin mitäkin. Halu olla relevantti ajasta ja muutoksesta toi- seen lienee silti tärkeimpiä motiiveja –
kirjasto haluaa kehittyä maailman mu- kana. Tämä tarkoittaa, että kirjaston tulevaisuus kytketään sen käyttäjien moninaisten tarpeiden muuttumiseen, teknologian kehitykseen ja yhteiskun- nalliseen kehitykseen.
Nyt uuden vuosikymmenen kyn- nyksellä kirjasto on yhä relevantti. Ja tästä halutaan pitää kiinni, joten tule- vaisuutta pohditaan, tässäkin lehdessä.
* * *
Kaukokatseinen visiointi voi tuntua liioittelulta aikana, jolloin maailma on pysähtynyt paikoilleen. Tieteellisissä kirjastoissa korona-aikaan siirryttiin käytännössä alle viikossa maaliskuussa.
Siinä ajassa ei ehdi juuri tulevaisuuteen varautua, vaan pikemminkin tulee nä- kyviin se työ, mitä on tehty – visioitu, suunniteltu ja toteutettu.
”Kukaan ei olisi osannut syksyl- lä arvata, kun kirjasto käynnisti etä- ohjauksen pilotin yhdessä yliopiston opiskelijapalveluiden kanssa, kuinka keskeisessä asemassa etäohjaus tuli- si olemaan kevään poikkeusoloissa.”
Vastaavia esimerkkejä on paljon. Mo- nissa kirjastoissa on suunniteltu ja to- teutettu verkon välityksellä tarjottavia palveluita, vaikka mielessä ei ole ehkä ollut virustautipandemia.
Paljon ehdittiin tehdä tai laittaa alulle myös sen maaliskuisen viikon ai- kana, kun poikkeustila astui voimaan:
palveluiden uudelleenjärjestelyn suun- nittelua ja toteutusta, viestintää eri muodoissa ja eri kanavissa erilaisille asiakasryhmille, aineistojen sähköisen
3
TULEVAISUUS EILEN, TÄNÄÄN JA
HUOMENNA
saatavuuden selvittämistä, tietojärjes- telmäpuolen ongelmien ratkomista, etäopetuksen ja -ohjauksen suunnitte- lua, lähiopetusten muuttamista webi- naareiksi, etätyöskentelyyn siirtymistä, etätyöskentelyn ja -opetuksen tuen organisointia, kokousten siirtämistä verkkoon, tapahtumien peruuttamis- ta, kalenterin uudelleenjärjestelyä. Ja niin edelleen.
Hyvä esimerkki suunnitelmien äkkinäisestä muuttumisesta on täs- säkin lehdessä esillä oleva Berliinin Open Science 2020 -konferenssi, jo- ka keskeytettiin ensimmäisen päivän jälkeen. Kirjastoalan tapahtumista Li- berin vuosittainen konferenssi Belgra- dissa ja iflan wlic -kongressi peruttiin tai siirrettiin verkkoon hallitummas- sa järjestyksessä. Suomen tieteellisen kirjastoseuran (stks) sääntömääräi- nen kevätkokouskin jää tältä keväältä väliin, mutta se järjestetään syyskuun loppuun mennessä.
* * *
Mitä korona-ajasta voidaan oppia?
Kirjastoissa kypsyvät omat innovaa- tionsa, mutta asiaa voi tarkastella laa- jemminkin.
Itä-Suomen yliopiston kirjaston- johtaja ja stks:n entinen puheenjoh- taja Jarmo Saarti avasi huhtikuussa Helsingin Sanomissa keskustelua kan- sallisesta tietohuoltovarmuudesta. Aja- tus on yksinkertainen: tutkimuksen, opetuksen ja asiantuntijatyön tieto- lähteiden saatavuus on taattava myös
kriisiaikana. Toteutus on monen strate- gisen, tulevaisuutta rakentavan siirron summa, jonka päätepisteenä siintelee open access jossain muodossa, tai mo- nessa muodossa.
Tietohuoltoa turvattiin akuutisti jo kevään aikana, kun kustantajat osal- listuivat koronatalkoisiin avaamalla maksumuurin takana olevia korona-ai- neistojaan. Hieman kaukokatseisempaa näkemystä tiedon saatavuuteen edustaa tekijänoikeutta ja lähioikeuksia sisä- markkinoilla käsittelevä dsm-direktiivi, jota sovitellaan parhaillaan kansalliseen lainsäädäntöön opetus- ja kulttuuri- ministeriössä.
dsm-direktiivissä määritellään teks- tin- ja tiedonlouhinnan pelisäännöt.
Kannanotossaan stks yhdessä Suomen yliopistokirjastojen verkoston (fun) kanssa ottaa kantaa paitsi mahdollisim- man vapaan tutkimuskäytön puolesta myös rinnakkaistallennuspoikkeuksen puolesta. Tämä on tietohuoltovarmuu- desta – eli tiedon vapaasta saatavuu- desta – huolehtimista arkisimmillaan.
stks:n ja funin kannanotto löytyy ko- konaisuudessaan stks:n verkkosivuilta.
* * *
Tulevaisuudesta vielä: ensi syksyn nu- meroiden suunnittelu on alkanut, mutta kirjoitusideoita mahtuu hyvin mukaan. Ottakaa yhteyttä! Edellisessä numerossa esitelty ajatus Signumin toi- mitusverkostosta on todellistunut mu- kavasti kevään aikana, ja ovi on auki kiinnostuneille myös jatkossa.
Juuso Ala-Kyyny 4
SIGNUM 2/2020
