2020
Miia Sillman
AKTIIVIURHEILUN
VAIKUTUKSET RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEN KULKUUN
– Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
2020 | 27 sivua, 5 liitesivua
Miia Sillman
AKTIIVIURHEILUN VAIKUTUKSET RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEN KULKUUN
- Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Urheilu ja erityisesti kilpaurheilu vie naisen kehon äärirajoille monella eri osa-alueella.
Systemaattisen ja kurinalaisen elämäntyylin tuloksia on havaittavissa lyhyessäkin ajassa, mutta osa aktiiviurheilun vaikutuksista on havaittavissa vasta pitkän aikavälin saatossa. Aktiiviurheilulla on todistetusti monia vaikutuksia raskauteen ja synnytyksen kulkuun. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella aktiiviurheilun vaikutuksia raskauteen ja synnytyksen kulkuun.
Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta alan ammattilaisten, opiskelijoiden, aiheesta kiinnostuneiden ja aktiiviurheilijoiden keskuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jolloin tieteelliset tutkimukset, artikkelit ja kirjat toimivat opinnäytetyön lähteinä. Lähdehakuja toteutettiin pääsääntöisesti englannin kielellä muutamaa suomen kielistä lähdettä lukuun ottamatta. Lähdehaut toteutettiin valtaosin Cinahl complete, Medic ja PubMed -tietokantojen avulla. Lähdehakujen jälkeen työhön valikoitui 11 lähdettä.
Monet tutkimukset suosittelevat raskauden aikaista urheilua, sillä urheilun on todettu helpottavan sopeutumista raskauden tuomiin muutoksiin. Yksilölliset erot huomioon ottaen hyötysuhde toimii myös urheiluun, sillä erityisesti alkuraskauden on todettu edistävän suorituskykyä urheilusuorituksessa. Aktiiviurheilun vaikutuksia synnytykseen on tutkittu melko vähän, mutta tulokset osoittavat vaikutusten ilmenevän pääsääntöisesti lihaksiston puolella, erityisesti lantionalueella.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että raskauden ja synnytyksen osalta tutkimustyötä tulisi jatkaa erityisesti aktiiviurheilijoiden näkökulmasta. Lisääntyneen tutkimustiedot myötä aktiiviurheilijat ja heitä hoitava henkilökunta olisivat valmiimpia ja tietoisempia urheilun vaikutuksista raskauteen ja synnytykseen.
ASIASANAT:
lisääntymisterveys, raskaus, synnytys, avautumisvaihe, ponnistusvaihe, jälkeisvaihe, aktiiviurheilu, urheilija
Degree programme in Midwifery 2020 | 27 pages, 5 pages in appendices
Miia Sillman
THE EFFECT OF ACTIVE SPORTS ON PREGNANCY AND CHILDBIRTH
- Narrative literature review
Sports and especially professional sports test the limits of a woman’s body in multiple areas. The results of a systematic and disciplined lifestyle can be detected in short term, but some of the effects can only be perceived in the long run. Active sports have proven to have multiple effects on pregnancy and childbirth. The purpose of this thesis was to increase awareness of the effect of active sports on pregnancy and childbirth in midst of field professionals, students, general interested parties, and active athletes. The aim was to raise awareness among professionals, students, those interested and active athletes.
This thesis was executed as a narrative literature review, where scientific studies, articles and books acted as the references of this thesis. The search for references was mainly executed in English if not accounting for a few Finnish references. References were retrieved from databases such as Cinahl complete, Medic and PubMed. After source searches, 11 sources were selected for this thesis.
Countless studies recommend exercising during pregnancy since it has found to been beneficial for the adaptation to the changes accompanying pregnancy. Accounting for individual differences, the benefits of pregnancy can be applied in sports as well, since pregnancy, especially that of an early pregnancy has been proven to promote performance in athletics. The effects of active sports on childbirths have not been studied much, however the few results indicate an influence mainly in the musculature, particularly in the pelvic region.
In result of this thesis we can conclude that, study in pregnancy and childbirth should continue and include more narrative from active athletes. By doing so, athletes and their medical personnel would be more aware of and equipped on the effects of sports on pregnancy and childbirth.
KEYWORDS:
reproductive health, pregnancy, childbirth, dilation, birth, placenta delivery, active sports, athlete
1 JOHDANTO 6
2 AKTIIVIURHEILU 7
3 NAISURHEILIJAN OIREYHTYMÄ 8
4 NORMAALI RASKAUS 10
5 NORMAALI SYNNYTYS 12
5.1 Synnytyksen käynnistyminen 12
5.2 Avautumisvaihe 13
5.3 Ponnistusvaihe 13
5.4 Jälkeisvaihe 14
6 TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 15
7 MENETELMÄ 16
8 TULOKSET 17
8.1 Aktiiviurheilun vaikutukset raskauteen 17
8.2 Aktiiviurheilun vaikutukset synnytyksen kulkuun 18
9 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS 21
10 POHDINTA 23
LÄHTEET 25
LIITTEET
Liite 1. Tiedonhakutaulukko Liite 2. Tutkimustaulukko
Kuva 1. Magneettikuva urheilijan ja ei-urheilijan lantionpohjasta (Li ym. 2008). 19
1 JOHDANTO
Naisurheilun suosio ja suvaitsevaisuus ovat parantuneet huomattavasti viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden johdosta naisurheilijoiden määrä olympialaisiin osallistuvista urheilijoista on jo yli 40 % (Kyllönen 2017). Aktiiviur- heilijoiden päivittäisissä harjoituksissa kehoa viedään äärirajoille, jotta fyysistä kehitystä syntyy ja asetetut tavoitteet saavutetaan (Araújo & Scharhag 2016).
Naisurheilijoilla kilpaurheilu-uran aikana perheenlisäys on harvoin päällimmäisenä mie- lessä, mutta suurinta osaa äitiys tulee kuitenkin koskettamaan jossain vaiheessa elä- mää. Aktiiviurheilijoiden keskuudessa raskautta on usein pidetty hidasteena ja urheilu- uran katkaisijana, vaikka monet tutkimukset osoittavat raskauden antavan monia hyötyjä odottavan äidin suorituskykyyn. Aktiiviurheilijalle lukuisista hyödyistä merkittävin on li- sääntyneeseen veriplasmaan liittyvä hapenottokyvyn parantuminen. (Melzer ym. 2010.) Saatava hyöty ei ole täysin yksipuolinen, sillä fyysisen aktiivisuuden on tutkittu edistävän myös sopeutumista raskauden tuomiin fyysisiin- ja psyykkisiin muutoksiin (Korsten-Reck 2013; Li ym. 2008). Aktiiviurheilun vaikutuksista synnytykseen on kiistelty ja aihetta on tutkittu vähäisesti. Tutkimukset kuitenkin osoittavat aktiiviurheilulla olevan monia vaiku- tuksia synnytyksen kulkuun ja valtaosa vaikutuksista perustuukin lantion alueen lihaksis- toon ja niiden toimintaan (Bø 2020; Li ym. 2008).
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tarkoituksena oli tuoda esille luotettavaa, laadukasta ja viimeisintä tietoa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin millä tavoin aktiiviurheilu vaikuttaa raskauteen ja synnytyksen kulkuun. Aiheena raskaus ja synnytys on tärkeä, sillä 15–84–vuotiaista naisista kuitenkin 65,8 prosenttia on äitejä (Tilastokeskus 2019).
2 AKTIIVIURHEILU
On laaja-alaisesti tunnettua, että fyysinen kunto ja säännöllinen harjoittelu ovat olennai- nen osa terveellisestä statuksesta puhuttaessa. Vaikka 30 vuotta sitten esitettiin käsit- teellinen ero fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan välillä, tieteellisesti tutkittu urheilijan kä- sitteen selkeä määritelmä puuttuu edelleen. Englanninkielinen sana ”athlete” juontaa kreikkalaiset juurensa sanasta ”athlos”, joka tarkoittaa saavutusta ja siksi se on liitetty erittäin hyvään suorituskykyyn. Yleensä käsitettä urheilija on käytetty urheilun yhtey- dessä antiikkisissa ja nykyaikaisissa olympialaisissa sekä maailmanmestaruuskilpai- luissa. (Araújo & Scharhag 2016.)
Urheilulla tarkoitetaan sääntöjen mukaista kilpailuna harjoitettavaa liikuntamuotoa. Aktii- visuudessa taas tarkoitetaan enemmän tehokasta ja oma-aloitteellisuutta kuvaavaa toi- mintaa. (Kielitoimiston sanakirja 2020.) Aktiiviurheilijan lajiharjoittelun pääsääntöisenä tavoitteena on parantaa suorituskykyään tai tuloksia. Lisäksi urheilija on virallisesti rekis- teröity paikalliseen, alueelliseen tai kansainväliseen urheiluliittoon ja ottaa säännöllisesti osaa harrastamansa lajin kilpailuihin. Urheilija omistaa useita tunteja lähes jokaisesta päivästä kehittyäkseen harjoittamassaan lajissa. (Araújo & Scharhag 2016.)
Sukupuolten välisten stereotypioiden vuoksi, urheilu mielletään usein miesten harrasta- maksi liikunnaksi ja se on vaikuttanut kautta aikain naisten aktiivisuuteen urheilussa. Ur- heilua on kahtia jaoteltu myös enemmän maskuliiniseksi ja feminiiniseksi urheiluksi, jol- loin sukupuolten välisiä eroja on selvästi havaittu. Maskuliinisiksi lajeiksi on mielletty enemmän miesten harrastamat golf, jalkapallo ja voimaharjoittelu, jolloin naisten feminii- nisiksi lajeiksi on jäänyt esimerkiksi tenniksen ja joogan tapaiset lajit. (Gentile ym. 2018.) Tasa-arvoisuuden ja liikuntalain innoittamana naisurheilun suosio ja suvaitsevaisuus ovat olleet nousussa ja esimerkiksi 2014 vuoden olympialaisissa naisurheilijoita oli 40,3
% (Kyllönen 2017).
Naisurheilun kasvaneen suosion myötä on sillä myös terveydellisiä vaikutuksia jopa läpi elämän. Kurinalainen elämä ja intensiivinen ja kova harjoittelu vaikuttavat monilla tavoin naisurheilijoiden elämään, jolloin myös hormonaalinen toiminta voi muuttua. Energian- saanti on avainasemassa kovasta harjoittelusta palautumisessa, jotta urheilija ei kärsisi energiavajeesta ja kehon alipalautumistilasta. Pitkään jatkuneella alipalautumistilalla ja energiavajeella on kehossa välittömiä seurauksia, mutta myös kauaskantoisia vuosien päästä ilmeneviä seurauksia. (Márquez & Molinero 2013.)
3 NAISURHEILIJAN OIREYHTYMÄ
Suomalaisella tytöllä kuukautisten alkamisikä on 10–16 vuotta ja keskimäärin kuukauti- set alkavat tytön vartuttua 12–13 vuoden ikään. Kuukautisten alkamisikää määrittää pe- rimä, mutta ravinnolla ja liikunnalla on myös vaikutusta asiaan. Kuukautisten alkuvai- heessa kuukautiskierto voi olla epäsäännöllinen, jolloin kuukautiset voivat ilmaantua muutaman kuukauden välein. Kuukautisten alkaessa vuodon aikana koettu kuukautis- kipu voi olla vähäistä ja kuukautisvuodossa saattaa esiintyä vuotohäiriöitä, kuten run- saita ja pitkittyneitä vuotoja. Kuukautiskierron pituus määräytyy kuukautisten alkamispäi- västä seuraavien kuukautisten alkuun. Normaali kuukautiskierron pituus on 23–35 vuo- rokautta. (Tiitinen 2020.)
Aktiiviurheilijoilla päivittäinen energiankulutus on runsasta ja siksi varsinkin ravinto on tärkeässä roolissa päivittäisessä elämässä. Yleisenä ongelmana aktiiviurheilijoilla on liian vähäinen energian saanti kulutukseen nähden, joka johtaa kehon alipalautumisti- laan. Alipalautumistila ja energiavaje vaikuttavat naisurheilijoilla esimerkiksi hormonitoi- mintaan ja kuukautiskiertoon, jolloin kuukautiskierrosta voi tulla epäsäännöllinen tai kuu- kautiset voivat jäädä kokonaan pois, jolloin puhutaan amenorreasta. Pitkään jatkuneella amenorrealla voi olla kauaskantoisia seurauksia aina osteoporoosiin ja lapsettomuuteen asti. (Márquez & Molinero 2013.)
Alhainen energian saatavuus on urheilijoiden kyvyttömyyttä saada riittävästi energiaa liikunnan energiakustannusten sekä optimaalisen aineenvaihdunnan toimintaan ja ter- veyteen tarvittavan energian kattamiseksi. Alhaista energian saatavuutta on raportoitu erityisesti sekä nais- että miespuolisilla kestävyysurheilijoilla, ja se on nousemassa yh- deksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka liittyvät urheilijan sairauteen tai vammaan. Ilmiölle on annettu myös nimitys, naisurheilijan oireyhtymä (female athlete triad), jossa alhainen energian saatavuus, kuukautishäiriöt ja heikko luuston terveys ovat keskinäisesti yhtey- dessä toisiinsa. Alhaisen energian saannin syistä, tuloksista ja kasvavasta tietoisuudesta huolimatta monet sen havaitsemiseen ja käytännön hallintaan liittyvät kysymykset ovat edelleen vaikeita. (Heikura ym. 2018.)
Naisurheilijan oireyhtymästä puhuttaessa urheilijalla tulee täyttyä jokin kolmesta oireyh- tymää määrittävästä oireesta. Vajavaisen energiansaannin seurauksena kuukautiset saattaa esiintyä epäsäännöllisesti, yhä harvemmin ja lopulta päättyvät kokonaan. (Keski- Rahkonen ym. 2019.) Funktionaalinen hypotalamuksen amenorrea on diagnoosi
kuukautisten puuttumiselle tai loppumiselle, joka on yleistä naisurheilijoille, erityisesti es- teettisissä urheilulajeissa (baletti, muut tanssilajit, taitoluistelu ja voimistelu) ja kestävyys- lajeissa (maastojuoksu). Vaikka amenorrea on yleistä, sitä tulisi pitää epänormaalina jopa korkean tason huippu-urheilijalla. (Berz & McCambridge 2016.)
4 NORMAALI RASKAUS
Naisurheilijalla raskaus saa alkunsa samalla tavalla kuin monella muullakin naisella. Mu- nasolun hedelmöittyessä käynnistyy vaiherikas tapahtumaketju, jonka vaikutuksesta mu- nasolu jakautuu ja tytärsolut alkavat erilaistumaan. Vilkkaan kehityksen ansiosta alkiosta kehittyy sikiö ja lopulta ajan saatossa äidistä erkaneva vauva. (Kere 2019.) Normaali raskaus kestää 40 viikkoa, tarkoittaen keskimäärin 280 vuorokautta. Raskauden kesto määritetään viimeisten kuukautisten alkamispäivästä, jolloin oletuksena pidetään sään- nöllistä kuukautiskiertoa. (Tiitinen 2020.)
Raskauden kahdentoista ensimmäisen viikon aikana odottavan äidin kehossa erittyy runsaasti estrogeenejä. Lisääntyneen progesteroni- ja estrogeenituotannon seurauk- sesta rinnat kasvavat ja niissä voi tuntua aristusta, pistelyä ja pingottuneisuutta. Lisäksi lisääntyneen estrogeenin erittymisen vuoksi odottava äiti voi tuntea itsensä normaalia väsyneemmäksi. Raskauden myötä myös veriplasman määrä kasvaa vähitellen aina 30. raskausviikolle asti. Vaikka veriplasman määrä kasvaa noin 1,5 litralla, punasolujen tuotannossa ei kuitenkaan tapahdu lisääntymistä. (Paananen ym. 2017.) Lisääntyneellä veriplasman määrällä on todettu olevan parantavia vaikutuksia ainakin urheilijoiden suo- rituskykyyn (Melzer ym. 2010).
Normaaleissa raskauksissa paino nousee lähtöpainosta 8–15 kilogrammaa. Pääsään- töisesti painonnousu koostuu kohdun, istukan ja sikiön kasvusta, lapsiveden määrästä sekä verenkierron ja odottavan äidin elimistön nestemäärän kasvusta. Raskaudenai- kaista painonnousua koskevat suositukset määräytyvät pitkälti äidin lähtöpainon ja pai- noindeksin mukaan. (Tiitinen 2020.)
Raskauden tuomat muutokset näkyvät myös ihossa. Ihon tummumista tapahtuu pig- menttialueilla, erityisesti nännipihojen alueella, vatsan keskiviivassa (linea nigra) ja väli- lihan alueella. Lisäksi kasvoihin voi muodostua tummatäpläisyyttä (melasma), joita kut- sutaan tutummin maksaläiskiksi. Iholla voi esiintyä myös raskausarpia, johon voivat vai- kuttaa lihominen tai sidekudoksen perinnölliset ominaisuudet. Raskausarvet ovat alkuun punoittavia, mutta raskauden jälkeen arvet muuttuvat vaaleiksi juoviksi. Syytä arpien muodostumiselle ei tarkkaan tiedetä, mutta ihon nopealla venymisellä ja sidekudoksen perinnöllisillä ominaisuuksilla uskotaan olevan vaikutusta arpien syntyyn. (Paananen ym.
2017; Tiitinen 2020.)
Normaali raskaus saattaa tuoda mukanaan myös epämukavia tuntemuksia. Varsinkin raskauden alussa saattaa esiintyä pahoinvointia ja väsymystä, jolloin usein saatetaan puhua myös aamupahoinvoinnista. Myös erilaiset ruoansulatusvaivat voivat olla yleisiä, jotka saattavat osaltaan lisätä pahan olon tunnetta. Raskauden myötä nivelsiteiden löys- tyminen saattaa aiheuttaa epämukavaa tunnetta ja kipua tuki- ja liikuntaelimistön alu- eella. Hormonien vaikutuksesta nivelsiteet löystyvät, kudokset pehmenevät ja lantion asennossa tapahtuu muutosta. Raskauden edetessä myös selkärangassa tapahtuu muutosta, jolloin sen kaaret (lordoosit ja kyfoosit) tulevat esiin yhä selvemmin. (Paana- nen ym. 2017; Tiitinen 2020.)
Fyysisten muutosten lisäksi raskauteen liittyy myös erilaiset tunteet. Odottava äiti saat- taa kokea ristiriitaisia tunteita raskaudestaan, ja tunteet voivat kulkea aina pelosta ja jän- nityksestä onnenhetkiin ja hehkuun. Raskaus onkin sopeutumista ja kasvamista tule- vaan äitiyteen ja vanhemmuuteen ja siksi se saattaa olla toisinaan psyykkisesti kuormit- tavaa. (Paananen ym. 2017; Tiitinen 2020.)
5 NORMAALI SYNNYTYS
Kansainvälisen määritelmän mukaan sikiön tulee painaa vähintään 500 g tai raskaus- viikkoja tulee olla vähintään 22, jotta voidaan puhua synnytyksestä. 37 raskausviikoilla synnytys on täysiaikainen ja 42 raskausviikoilla voidaan puhua yliaikaisesta synnytyk- sestä. (Tiitinen 2019.)
Synnytys koostuu kolmesta vaiheesta, joita ovat avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jäl- keisten poistuminen. Synnytys alkaa usein lapsiveden menolla tai supistuksilla. Normaali synnytys etenee itsestään, eikä sen etenemiseen tarvitse yleensä vaikuttaa juuri lain- kaan. Äidin ja sikiön hyvinvointia tarkkaillaan synnytyksen aikana, jotta mahdolliset on- gelmat ja häiriöt havaitaan ajoissa. Kätilön tärkeimpiä tehtäviä on olla äidin ja vauvan tukena ja auttaa äitiä synnytyksen jokaisessa vaiheessa. Kätilö hoitaa tavallisen ala- tiesynnytyksen, mutta mikäli synnytyksessä tarvitaan toimenpiteitä, mukana on myös lääkäri. (Tiitinen 2019.)
5.1 Synnytyksen käynnistyminen
Kohtu supistelee jo varhaisessa vaiheessa raskautta kivuttomasti ja viimeisillä raskaus- viikoilla supistukset lisääntyvät ja alkavat asteittain pehmentää ja lyhentää kohdunkaula- kanavaa. Tällöin voidaan puhua kohdunkaulan kypsymisestä. (Paananen ym. 2017; Tii- tinen 2019.)
Ennen synnytystä viimeisellä raskauskolmanneksella useimmille naisille ilmaantuu en- nakoivia supistuksia, joiden tarkoituksena on valmistella naisen kehoa tulevaan synny- tykseen. Supistukset voivat tulla eripituisina tai yksittäisinä sarjoina ja ne voivat vaihdella voimakkuudeltaan ja kestoltaan. Tavallisesti ennakoivat supistukset tasaantuvat ja rau- hoittuvat levolla. Kuitenkaan jokainen odottava äiti ei havaitse tai tunne ennakoivia su- pistuksia, eikä niitä esiinny jokaisessa raskaudessa. Synnytyksen lähestyessä enna- koivia supistuksia esiintyy aiempaa enemmän ja ne saattavat muistuttaa kuukautiskipu- jen kaltaisia tuntemuksia. Ennakoivat supistukset saattavat voimistua ja säännöllistyä, jonka jälkeen ne voivat lakata hetkeksi tai loppua kokonaan. Tällaiset tuntemukset voivat jatkua muutamien vuorokausien ajan. Limainen vuoto tai valkovuoto lisääntyy ja noin 1–
7 vuorokautta ennen synnytystä niin sanottu limatulppa irtoaa kohdun suulta. (Paananen ym. 2017; Tiitinen 2019.)
Ennen synnytystä ennakoivat supistukset muuttuvat säännöllisiksi, jolloin supistuksia esiintyy alle kymmenen minuutin välein ainakin kahden tunnin ajan. Mikäli supistukset jatkuvat säännöllisinä, voidaan todeta synnytykset olevan käynnissä. Supistusten aikana kohtu voi tuntua kovalta ja supistukset kivuliailta, mutta aika supistusten välillä on kivu- tonta. Supistusten vaikutuksesta kohdunkaula lyhenee ja avautuu, jolloin voi esiintyä ve- rensekaista limaista vuotoa. (Paananen ym. 2017; Tiitinen 2019.)
Sikiökalvojen puhjetessa lapsivedet menevät, jonka jälkeen synnytys voi alkaa. Muuta- mien tuntien kuluessa sikiökalvojen puhkeamisesta alkaa vähitellen esiintyä supistuksia.
Mikäli supistuksia ei esiinny lapsiveden menon jälkeen, käynnistetään supistukset lääk- keellisesti. (Tiitinen 2019.)
5.2 Avautumisvaihe
Avautumisvaiheen alkamisesta puhutaan silloin, kun supistukset ovat säännöllisiä ja kohdunsuu on auki 2–4 senttimetriä. Avautumisvaihe saattaa kestää tunteja ja vaatii van- hemmilta kärsivällisyyttä. Lapsen tarjoutuva osa on laskeutunut lantion pohjalle kohdun suun ollessa kymmenen senttimetriä avoinna, jolloin kohdun suu on täysin auki. (Tiitinen 2019.)
Synnytyksen aikana kätilö tarkkailee äidin verenpainetta, lämpöä ja pulssia, sekä sikiön voinnissa tapahtuvia muutoksia sykekäyrän ja lapsivedessä tapahtuvien muutosten avulla. Sykekäyrä eli KTG on käytössä lähestulkoon jokaisessa synnytyksessä. (Tiitinen 2019.)
5.3 Ponnistusvaihe
Synnytyksen toinen vaihe eli ponnistusvaihe alkaa kohdunsuun ollessa täysin auki ja päättyy lapsen synnyttyä. Ponnistusvaiheen ennakoivia merkkejä ovat synnyttäjän ole- muksessa tapahtuvat muutokset, jolloin hengitys ja ääntely voimistuu, kasvojen ilmeet muuttuvat ja äiti kokee pakonomaista tarvetta ponnistaa. (Paananen ym. 2017.) Ponnis- tustarve ilmenee, kun sikiö on laskeutunut lantion pohjalle ja painaa peräsuolta ja välili- haa (Tiitinen 2019).Tämän vaiheen yksi tärkeimmistä tehtävistä kätilölle on välilihan tu- keminen ja suojeleminen mahdollisten repeämien ennaltaehkäisemiseksi (Paananen ym. 2017).
Aktiivinen ponnistusvaihe suositellaan aloitettavaksi vasta sitten, kun voidaan selvästi todeta sikiön pään painavan välilihaa. Liian aikainen ponnistuksen aloittaminen saattaa altistaa synnyttäjää ennenaikaiselle väsymiselle. (Paananen ym. 2017.)
5.4 Jälkeisvaihe
Synnytyksen kolmas vaihe eli jälkeisvaihe saa alkunsa lapsen synnyttyä ja päättyy istu- kan ja kalvojen irtoamiseen ja syntymiseen. Lapsen ollessa äidin ihokontaktissa kohtu alkaa supistella nopeasti, joka auttaa istukan irtoamista. Istukka poistetaan painamalla vatsan päältä ja napanuoraa kevyesti vetäen. (Paananen ym. 2017; Tiitinen 2019.) Joissakin tapauksissa kohdun supistelua edesautetaan lääkkeellisesti, jonka tarkoituk- sena on lyhentää jälkeisvaiheen kestoa, vähentää mahdollista runsasta vuotoa ja edis- tää istukan vaivatonta irtoamista. Istukan irtoamisen jälkeen verenvuodon tyrehtyminen tapahtuu ensin mekaanisesti, sillä kohdun lihassäikeet supistavat ja puristavat lihas- säikeiden välissä kulkevia verisuonia kiinni. Jälkeisten syntymisessä ei kuitenkaan kan- nata kiirehtiä ja kovaa voimankäyttöä tulisi välttää, sillä kovalla voimalla napanuorasta vetäminen saattaa katkaista napanuoran tai aiheuttaa repeämiä kalvoihin, jolloin osa kalvoista saattaa jäädä kohtuun aiheuttaen esimerkiksi tulehdusta. (Paananen ym.
2017.)
6 TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, millaisia vaikutuksia aktiiviurheilijoiden sään- nöllisellä ja kovalla harjoittelulla on raskauteen ja synnytyksen kulkuun.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoisuutta alan ammattilaisten, opiskelijoiden, ai- heesta kiinnostuneiden ja aktiiviurheilijoiden keskuudessa siitä, millaisia vaikutuksia ak- tiiviurheilulla on raskauteen ja synnytyksen kulkuun.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset:
1. Millaisia vaikutuksia aktiiviurheilulla on raskauteen?
2. Millaisia vaikutuksia aktiiviurheilulla on synnytyksen kulkuun?
7 MENETELMÄ
Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on soveltuvin tapa toteuttaa opinnäytetyötä, sillä se on me- netelmältään sopivan väljä verrattaessa esimerkiksi systemaattiseen katsaukseen tai meta-analyysiin. Opinnäytetyön ja kirjallisuuskatsauksen kannalta merkittävin tekijä on tarpeeksi väljä tutkimuskysymys, joka mahdollistaa kerätyn aineiston tarkastelun use- ammasta eri näkökulmasta. (Salminen 2011.) Opinnäytetyössä kirjoitusprosessia ohjaa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmä, joka voidaan jakaa neljään osaan. Kuvai- levan kirjallisuuskatsauksen neljä osaa jäsentyvät tutkimuskysymyksen muodostami- sesta, aineiston valinnasta, kuvailun rakennuksesta ja tuloksien tarkastelusta. (Kangas- niemi ym. 2013.)
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusprosessia oh- jasi opinnäytetyön tutkimuskysymykset. Opinnäytetyön toteutus oli aineistolähtöistä, jol- loin se muodostui aiheen kannalta jo olemassa olevista julkaisuista ja opinnäytetyön kan- nalta keskeisistä tutkimustiedoista. Aiheeseen tuli perehtyä tarkoin, jotta oleellisin tieto opinnäytetyötä varten löytyi.
Opinnäytetyötä varten kerättyä tietoa haettiin kirjallisuuden ja kansainvälisten tietokan- tojen avulla. Jo olemassa oleva aineisto kerättiin yhteen tiiviiksi paketiksi ja aineiston keskeisin sisältö esitettiin opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vahvistaa jo olemassa olevaa teoriaa ja samalla myös luoda aiheen kannalta uusia näkökulmia. Opin- näytetyön suunnitteleminen, tiedonhaku ja kirjoittaminen eteni suunnitellusti omalla pai- nollaan, sillä aihe oli mielenkiintoinen ja lähellä sydäntä.
Opinnäytetyössä noudatettiin artikkelihakujen suhteen aikarajausta, joka oli pääsään- töisesti vuosilta 2005–2020. Hyviä ja luotettavia lähdehakuja tehtiin Cinahl complete:n, Medic:n, Google scholar:n ja PubMed:n kautta. Opinnäytetyön aiheen kannalta lähdeha- kuja suoritettiin pääsääntöisesti avainsanoilla pregnancy, childbirth, labour, birth, labor, delivery, athlete, sports ja athletics. Lähdehakuja suoritettiin läpi koko opinnäytetyön kir- joitusprosessin, jolloin tutkimuskysymykset tarkentuivat entisestään. Aktiivisten lähdeha- kujen jälkeen opinnäytetyöhön valikoitui lopulta 11 lähdettä.
Opinnäytetyössä käytetyt lähteet merkattiin tarkasti ja suoritetuista tiedonhauista tehtiin tiedonhakutaulukko (Liite 1). Tutkimustaulukossa (Liite 2) on esitelty opinnäytetyöhön käytetyt tutkimukset.
8 TULOKSET
8.1 Aktiiviurheilun vaikutukset raskauteen
Aktiiviurheilijoiden harjoittelussa kehoa viedään äärirajoille ja kovan harjoittelun lisäksi raskaus tuo mukanaan fysiologisia muutoksia verenkierrossa eli hemodynamiikassa, tuki- ja liikuntaelimissä, aineenvaihdunnassa ja psyykessä. Huomattavia muutoksia ta- pahtuu myös endokriinisessa järjestelmässä, jolloin kemiallinen viestintä vilkastuu li- sääntyneen hormonitoiminnan vuoksi. Endokriinisessa järjestelmässä hormonaalisiin muutoksiin vaikuttavat aivolisäkkeessä, kilpirauhasessa ja lisämunuaisissa tapahtuvat raskauden tuomat muutokset. Monet tutkimukset osoittavatkin, että fyysisestä aktiivi- suudesta on hyötyä raskauden tuomiin muutoksiin. (Korsten-Reck 2013; Paananen ym.
2017.)
Muutokset submaximaalisessa hapenottokyvyssä (𝑉𝑂2) raskauden aikana riippuvat har- joituksen tyypistä. Äidin lepoaikana tai submaximaalisen harjoittelun aikana (esim. kä- vely, askellus, juoksumatto) absoluuttinen 𝑉𝑂2 kasvaa merkittävästi verrattuna ei-ras- kaana olevan tilaan. Säännöllisen liikunnan on osoitettu tuottavan merkittäviä etuja äi- dille ja sikiölle. Äidin hyötyihin kuuluvat parantunut sydämen ja verisuonien toiminta, ras- kauden aikainen hallittu painonnousu, vähentynyt tuki- ja liikuntaelimistön kipuilu, vähen- tyneet lihaskouristukset ja alaraajojen turvotus, vakaampi mieliala sekä pienempi toden- näköisyys sairastua raskausdiabetekseen ja raskausmyrkytykseen. (Melzer ym. 2010.) Urheilun harjoittaminen raskauden aikana ylläpitää tai kohottaa kuntoa samalla tavoin kuin muissakin elämäntilanteissa, vaikka raskaus ei olekaan optimaalisinta aikaa tavoit- teelliselle urheilulle. Tutkimusten perusteella urheilusta on kuitenkin hyötyä, vaikka kunto ei kohoaisikaan suunnitellusti raskausaikana. Useat tutkimukset ja meta-analyysit anta- vat näyttöä siitä, että yleisesti liikunnan harrastaminen raskauden aikana ehkäisee yli- määräistä painonnousua ja sikiön liiallista kasvua. Lisäksi raskauden aikainen liikunnan harjoittaminen edesauttaa kehonpainon palautumista synnytyksen jälkeen. (Luoto 2019.) Erityisesti hyvässä fyysisessä kunnossa olevat naiset hyötyvät määrällisesti kuor- mittavammasta harjoittelusta säännöllisesti edenneen raskauden aikana. Hyvän fyysi- sen kunnon ylläpito edistää nopeampaa paluuta takaisin kilpailunomaiseen urheiluun ja fyysisesti aktiiviseen elämään raskauden jälkeen. (Kardel 2005.)
Kansainvälisen olympiakomitean teettämä laaja tutkimus osoitti, että keskenmenon riski kasvoi samassa suhteessa harjoitusmäärien lisäämisen kanssa. Riski keskenmenoon oli erityisesti naisilla, jotka harjoittelivat enemmän kuin 7 tuntia viikossa ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Myös voimakas harjoittelu, kuten juoksu ja mailapelit oli- vat liitetty aikaisen keskenmenon kohonneeseen riskiin. Tutkimus kuitenkin osoitti, ettei liikunnalla ja varhaisella keskenmenolla ollut yhteyttä toisiinsa enää 18. raskausviikon jälkeen. Lisäksi tutkimuksen avulla pystyttiin toteamaan, että kevyt tai kohtalainen fyysi- nen aktiivisuus saattoi jopa vähentää keskenmenon riskiä. (IOC 2016.)
Tuoreimpien kansainvälisten tutkimusten mukaan liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia odottavan äidin psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kansainvälisen olympiakomitean asiantuntijaryhmän suosituksessa kuitenkin todettiin, että raskaana olevien naisurheili- joiden liikuntaa koskevat tutkimustiedot ovat vähäiset ja puutteelliset ja siksi suositukset eivät kosketa kilpailevia naisurheilijoita. (Li ym. 2008.)
8.2 Aktiiviurheilun vaikutukset synnytyksen kulkuun
Tutkimusten mukaan urheilun rasittavuudella ja intensiteetillä ei ole merkitystä välili- hassa tapahtuviin muutoksiin ennen raskautta tai raskauden aikana. Tutkimukset kuiten- kin osoittavat, että säännöllinen raskaudenaikainen harjoittelu erityisesti välilihan lihak- sistolle pienentää välilihassa tapahtuvien yli toisen asteen repeämien riskiä. Tämä edel- lytti kuitenkin harjoittelun jatkumisen läpi koko raskausajan. (Marconi ym. 2019.) Urheili- jaryhmälle teetetyssä tutkimuksessa käy myös ilmi, että kolmannen ja neljännen asteen repeämien riski oli huomattavasti pienempi iskuttavissa (juoksu, hypyt) lajeissa (riski 5,1
%) verrattaessa matalan iskutuksen (kävely) lajien harrastajiin (riski 23,7 %) (Sigurdar- dottir ym. 2019).
Vuoden 2016 kansainvälisen olympiakomitean asiantuntijaryhmän eliittiurheilijoille suun- natussa systemaattisessa katsauksessa todettiin, että urheilu ei lisännyt epiduraalien, välilihan leikkauksien, välilihan repeämien, imukuppi- tai pihtisynnytyksen tai synnytyk- sen käynnistymisen riskiä (Bø 2016). Lisäksi katsaus osoitti, että liikuntaa ja urheilua harrastavilla naisilla oli pienempi todennäköisyys saada poikkeavan kookkaita sikiöitä, eikä sikiön pienikokoisuuskaan osoittautunut olevan yhteydessä harrastetun liikunnan määrään (IOC 2016).
Alustavat todisteet osoittavat, että pitkäaikaisesti fyysisesti kuormittavan urheilun harjoit- taminen, ongelmat synnytyksessä ja lisääntynyt virtsankarkailun esiintyvyys voivat joh- tua lantionpohjan toiminnan muuttumisesta. Lantion alueen magneettikuvauksella on pystytty toteamaan, että intensiivistä harjoittelua harjoittavilla urheilijoilla peräaukon ko- hottajalihaksen poikkileikkauspinta-ala on laajentunut. (Li ym. 2008.) (Kuva 1.)
Kuva 1. Magneettikuva urheilijan ja ei-urheilijan lantionpohjasta (Li ym. 2008).
Naisten lantionpohja voi olla ainoa kehon alue, jossa fyysisen aktiivisuuden myönteistä vaikutusta on kyseenalaistettu. Lievä tai kohtalainen fyysinen aktiivisuus, kuten kävely, vähentää virtsankarkailun riskiä. On kuitenkin todettu, että naisurheilijat kokevat virtsan- karkailua ei-urheilijoihin verrattaessa kolme kertaa todennäköisemmin. (Bø 2020.) Yksi tärkeimmistä synnytykseen liittyvistä lihasryhmistä on peräaukon kohottajalihas (levator ani, LA). Se koostuu suoliluu-häntäluulihaksesta, häpyluu- häntäluulihaksesta ja häpy- luu-peräsuolilihaksesta. Kaksi viimeksi mainittua muodostavat lihaksellisen silmukan pe- räaukon ja peräsuolen eli anorektaalisen liitoksen ympärillä ja näin ollen tukevat virtsa- putkea, emätintä ja peräsuolta. (Li ym. 2008.)
Pitkäaikaisesti intensiivistä urheilua harjoittavilla urheilijoilla on todettu olevan suurempi todennäköisyys kokea pitkittynyt synnytyksen toinen vaihe verrattaessa muihin synnyt- täjiin. Syyt eivät ole selkeitä, vaikkakin oletetaan, että lihasten lisääntynyt kasvu ja urhei- lijoiden lisääntynyt lihastonus voivat hankaloittaa alatiesynnytyksen kulkua. Synnytyk- sissä tulisi ottaa huomioon synnyttäjän taustat, jotta pystytään arvioimaan alatiesynny- tyksen riskejä. Riskien kartoittamisessa otetaan huomioon lantionpohjan lihasten mah- dollinen mekaaninen vaste niiden koon ja aktivointitapojen perusteella ennen synnytystä.
Useissa mitatuissa parametreissa urheilijoilla on merkittäviä eroja sekä lantionpohjan toiminnassa että anatomiassa verrattaessa muihin synnyttäjiin. (Bø 2020; Li ym. 2008.)
9 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS
Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus perustuu ajankohtaisiin ja asiantuntijoiden ei- kaupallisiin töihin pohjautuviin lähteisiin (Huttunen 2016). Jotta lähteet ovat luotettavia, perustuvat ne aina johonkin tutkittuun tietoon. Lisäksi lähteiden tarkastelussa tulee poh- tia, onko lähde aito, puolueeton ja alkuperäinen. (Turun ammattikorkeakoulu 2009.) Luo- tettavuuden osalta opinnäytetyöhön liittyvät ennakkoajatukset ja asenteet sivuutettiin, jolloin työn sisältämä tieto pohjautui täysin luotettaviin ja puolueettomiin lähteisiin.
Opinnäytetyön eettisyydestä ja luotettavuudesta kirjoittaja oli itse vastuussa (Arene 2019). Eettisyyden ja luotettavuuden pohdintaa helpottaa kuitenkin opinnäytetyön toteu- tus kirjallisuuskatsauksena, jolloin opinnäytetyössä ei tarvitse käsitellä esimerkiksi arka- luontoisia henkilötietoja, eikä opinnäytetyö vaadi tutkimuslupia (Arene 2019). Opinnäy- tetyön luotettavuuden osalta pohdintaa helpottaa se, että esimerkiksi tutkimuksiin osal- listuvat naiset ovat tarkoin valittuja taustat huomioon ottaen. Opinnäytetyössä tarkastel- tiin aihetta neutraalisti ja eettisestä näkökulmasta lähteiden perusteella kantaa ottamatta.
Opinnäytetyössä käsitellyt aiheet voivat olla arkoja osalle lukijoista ja moni aktiiviurheilija miettii jo uransa aikana mahdollista lasten saantia. Tämän vuoksi työssä esille nousseet asiat eivät saa vaikuttaa kenenkään henkilökohtaisiin päätöksiin tai ratkaisuihin. Lisäksi eettisyyden ja luotettavuuden kannalta, kun tutkitaan aktiiviurheilun vaikutuksia raskau- teen ja synnytyksen kulkuun, on otettava huomioon myös muut naisen kehoon vaikutta- vat seikat. Jokainen nainen on ainutlaatuinen yksilö, jolloin tulee pohtia, ovatko vaikutuk- set yksinomaan aktiiviurheilusta peräisin. Opinnäytetyön avulla pystytään mahdollisesti madaltaa aktiiviurheilijoiden kynnystä puhua heitä yleisesti koskevista terveyteen liitty- vistä asioista.
Opinnäytetyön luotettavuuden ja laadun takaamiseksi työssä käytetyt lähteet rajattiin vuosiin 2005–2020. Englanninkielisten lähteiden käännöstyössä noudatettiin huolelli- suutta, jottei virheellinen käännöstyö vaikuta osaltaan opinnäytetyön luotettavuuteen.
Opinnäytetyön lähteitä tarkasteltiin ja arvioitiin kriittisesti huomioon ottaen mahdolliset yhteistyökumppanit tai tekijät tutkimusten takana.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin vastattiin lähteistä saadun tiedon perusteella. Vä- häiseksi jääneen tutkimustiedon vuoksi tulokset osio jäi odotettua suppeammaksi. Mikäli tutkimuslähteitä olisi enemmän, lisäisi se mahdollisesti opinnäytetyön luotettavuuttakin.
Opinnäytetyössä käytetyt lähteet merkattiin tarkasti Turun ammattikorkeakoulun laati- mien ohjeiden mukaisesti. Lähteitä käsiteltiin kunnioittaen ja tarkasti läpi koko kirjoitus- prosessin. Tiedonhaku- ja tutkimustaulukon avulla kirjallisuuskatsaus on toistettavissa vastaavin tuloksin.
10 POHDINTA
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, millaisia vaikutuksia aktiiviurheilulla on nais- urheilijan kehoon. Pyrkimyksenä oli kerätä laajasti tietoa opinnäytetyötä koskettavista aiheista ja lähdehakuja tehtiin englannin kielen lisäksi myös suomen kielellä. Jo varhai- sessa vaiheessa kävi kuitenkin ilmi, että aiheeseen liittyviä tutkimuksia erityisesti aktii- viurheilijoiden synnytyskokemuksista oli tehty hyvin vähäinen määrä. Yleisesti tietoa ras- kaudenaikaisesta liikunnasta, harjoittelusta ja suosituksista on runsaasti, mutta kuten monet artikkelit totesivat, yleisiä suosituksia ei voida noudattaa aktiiviurheilijoiden koh- dalla. Kotimaisten artikkelien ja tutkimusten vähäisyys osoittaa, että urheilijoita koskeva tutkimustieto olisi tervetullutta.
Tuloksia tarkastellessa ilmeni, että täysin suoraa johtopäätöstä urheilun vaikutuksista raskauteen ja synnytyksen kulkuun ei voida tehdä. Lähdeaineistojen tutkimuksien tulok- sia yhteen liitettäessä ristiriitaa aiheutti se, että osa lähteiden tuloksista kumosi toisen lähteen tuloksen. Kaikissa aktiiviurheilijoiden raskautta käsittelevissä lähteissä oltiin kui- tenkin samaa mieltä urheilun positiivisista vaikutuksista raskauden tuomiin fyysisiin ja psyykkisiin muutoksiin.
Aktiiviurheilijoiden synnytyksiin liittyvissä artikkeleissa ja tutkimuksissa merkittävin vai- kuttava tekijä oli lantionalueen lihaksisto, erityisesti lantionpohja ja sen toiminta. Aktii- viurheilijoista jokainen ovat yksilöitä ja moni asia määräytyy myös geneettisen lahjakkuu- den perusteella. Tuotettava lihasvoima määräytyy pitkälti lihasmassan ja erityisesti poik- kileikkauksen pinta-alan mukaan, mutta siihen vaikuttavat myös lihaksen hermotus ja biomekaaniset tekijät. (Maughan 2005.)
Aktiiviurheilijoiden urheilulajeissa saattaa olla eroavaisuuksia toisiinsa nähden niiden in- tensiteetin ja fyysisyyden vuoksi ja siksi opinnäytetyön aiheen kannalta tutkimuksia tulisi suorittaa myös erillään toisistaan urheilulajien sisällä. Lisäksi olisi hyvä pohtia, voidaanko puhua aktiiviurheilijoiden yleisistä ongelmista tai hyödyistä raskaudessa ja synnytyk- sessä, mikäli lajien fyysisyydet eroavat toisistaan merkittävästi. Mahdollisissa jatkotutki- muksissa olisi hyvä erotella lajit toisistaan, jolloin vältytään niin sanotuilta leimaantumi- silta. Samalla tulee kuitenkin varoa, ettei jatkotutkimusten aikana saateta osaa urheilu- lajeista huonoon valoon, mikäli se on mahdollista. Tutkimukset tulisikin suorittaa sellai- sen tahon toimesta, joka ei ole sidoksissa esimerkiksi urheilun parissa toimiviin liittoihin, seuroihin tai järjestöihin. Lisääntynyt tutkimustieto madaltaisi naisurheilijoiden
keskuudessa avoimen keskustelun kynnystä, jolloin myös kokemuksista puhuminen olisi helpompaa.
Opinnäytetyöhön valikoituneista 11 lähteestä lähes kaikki olivat englannin kielisiä, joka osaltaan aiheutti hieman haasteita kirjoitusprosessiin. Käännöstyössä noudatettiinkin kuitenkin tarkkuutta, jotta tieto ei matkalla muuttuisi. Opinnäytetyön aiheeseen peilaten kirjoitusprosessin aikana oma ammatillinen osaaminen kehittyi ja tietoisuus fyysisen hy- vän kunnon vaikutuksista raskauteen ja synnytykseen lisääntyi.
LÄHTEET
Araújo C.G. & Scharhag, J. 2016. Athlete: a working definition for medical and health sciences research. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. Vol. 26 No, 1. Viitattu 20.6.2020.
Berz, K. & McCambridge, T. 2016. Amenorrhea in the Female Athlete: What to Do and When to Worry. Pediatric Annals. Vol. 45 No, 3. Viitattu 22.6.2020.
Bø, K. & Nygaard, I.E. 2020. Is Physical Activity Good or Bad for the Female Pelvic Floor? A Narrative Review. Sports Medicine. Vol. 50 No, 3. Viitattu 14.7.2020.
Bø K, Artal R, Barakat R, Brown W, Dooley M, Evenson KR, Haakstad LAH, Larsen K, Kayser B, Kinnunen TI, Mottola MF, Nygaard I, van Poppel M, Stuge B, Davies GAL;
IOC Medical Commission. 2016. Exercise and pregnancy in recreational and elite ath- letes: 2016 evidence summary from the IOC expert group meeting, Lausanne. Part 2- the effect of exercise on the fetus, labour and birth. Br J Sports Med. Vol. 50 No, 21.
Viitattu 25.8.2020.
Gentile, A.; Boca, S. & Giammusso, I. 2018. You play like a Woman! Effects of gender stereotype threat on Women's performance in physical and sport activities: A meta-anal- ysis. Psychology of Sport & Exercise. No, 39. Viitattu 27.5.2020.
Heikura, I. A., Uusitalo, A., Stellingwerff, T., Bergland, D., Mero, A. A., & Burke, L. M.
2018. Low Energy Availability Is Difficult to Assess but Outcomes Have Large Impact on Bone Injury Rates in Elite Distance Athletes. International Journal of Sport Nutrition and Exercise Metabolism. Vol. 28 No, 4. Viitattu 25.6.2020.
Kangasniemi, M.; Utriainen, K.; Ahonen, S.M.; Pietilä, A.M.; Jääskeläinen, P. & Liikanen, E. 2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Hoitotiede. Vol. 25 No, 4. Viitattu 16.6.2020.
Kardel K. R. 2005. Effects of intense training during and after pregnancy in top-level athletes. Scandinavian journal of medicine & science in sports. Vol. 15 No, 2. Viitattu 25.11.2020.
Kere, J. 2011. Hedelmöityksen ihme. Lääketieteellinen aikakauskirja Duode- cim. Vol. 127 No, 23. Viitattu 25.11.2020
Keski-Rahkonen, A., Laukka, P. & Mervaala, A. 2019. Naisurheilijan oireyhtymä: liikaa urheilua ja liian vähän ruokaa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Vol. 135 No, 1. Viitattu 15.7.2020.
Korsten-Reck, U. 2013. Pregnancy and sport: recommendations for physical activity dur- ing pregnancy and puerperium (after childbirth): FIMS Position Statement 2013. Interna- tional SportMed Journal. Vol. 14 No, 4. Viitattu 26.11.2020.
Kielitoimiston sanakirja: hakusana urheilu. 2020. Verkkojulkaisu. Päivitetty 11.11.2020.
Kotimaisten kielten keskus, Helsinki. Viitattu 18.6.2020 https://www.kielitoimistonsa- nakirja.fi/#/urheilu?searchMode=all
Kielitoimiston sanakirja: hakusana aktiivinen. 2020. Verkkojulkaisu. Päivitetty 11.11.2020. Kotimaisten kielten keskus, Helsinki. Viitattu 18.6.2020 https://www.kielitoi- mistonsanakirja.fi/#/aktiivinen?searchMode=all
Kyllönen, M. 2017. Samalla viivalla? Selvitys liikunnan ja urheilun tasa-arvosta ja yh- denvertaisuudesta Suomessa. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Vol. 1 No, 1.
Viitattu 22.4.2020 https://www.suek.fi/documents/10162/349430/Samalla+viivalla.pdf Li, X.; Kruger, J.A.; Chung, JH.; Nash, M.P. & Nielsen, P.M.F. 2008. Modelling Childbirth:
Comparing Athlete and Non-athlete Pelvic Floor Mechanics. In: Metaxas D., Axel L., Fichtinger G., Székely G. (eds) Medical Image Computing and Computer-Assisted Inter- vention –MICCAI 2008. Lecture Notes in Computer Science. Vol. 5242. Springer, Berlin, Heidelberg. Viitattu 28.6.2020.
Luoto, R. 2019. Liikuntasuositukset raskauden aikana. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol. 135 No, 21. Viitattu 19.7.2020.
Marconi, N.; Toscani, C.; Biasoli, S.; Sorice, P.; Bertoli, F.; Ghezzi, F.; Serati, M.; Uccella, S.; Zorzato, PC.; Gallina, D.; Manzoni, P.; Cianci, S. & Franchi, M. 2019, ‘Impact of Sport Activity and Physical Exercise on Obstetrical and Perineal Outcomes at Delivery: A Pro- spective Study. American Journal of Perinatology. Vol. 36. Viitattu 28.8.2020.
Márquez, S. & Molinero, O. 2013. Energy availability, menstrual dysfunction and bone health in sports; an overview of the female athlete triad. Nutrición Hospitalaria. Vol. 28 No, 4. Viitattu 5.6.2020.
Maughan, R. J. 2005. The limits of human athletic performance. Annals of transplanta- tion. Vol. 10 No, 4. Viitattu 30.11.2020.
Melzer, K., Schutz, Y., Boulvain, M. & Kayser, B. 2010. Physical activity and pregnancy:
cardiovascular adaptations, recommendations and pregnancy outcomes. Sports medi- cine. Vol. 40 No, 6. Viitattu 25.11.2020.
New IOC Paper Weighs in on Training During Pregnancy. Running & FitNews. 2016.
Vol. 34 No, 5. Viitattu 15.4.2020.
Paananen, U.; Pietiläinen, S.; Raussi-Lehto, E. & Äimälä, A-M. (toim.) 2017. Syntymän hoidon toteutus. Kätilötyö. Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika. 6.-7. painos. Keuruu:
Edita Publishing Oy
Sigurdardottir, T., Steingrimsdottir, T., Geirsson, R. T., Halldorsson, T. I., Aspelund, T.,
& Bø, K. 2019. Do female elite athletes experience more complicated childbirth than non- athletes? A case-control study. British journal of sports medicine. Vol. 53 No, 6. Viitattu 27.11.2020.
Tanskanen, I. 2009. Tiedonhankinta ja RefWorks. Päivitetty 29.9.2020. Turun ammatti- korkeakoulun intranet Messi. Pääsy vain AMK:n tunnuksilla. Viitattu 1.12.2020.
Tiitinen, A. 2020. Normaali kuukautiskierto. Lääkärikirja Duodecim. Terveyskirjasto. Vii- tattu 29.9.2020 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik- keli=dlk00158
Tiitinen, A. 2020. Raskaus (normaali kulku). Lääkärikirja Duodecim.Terveyskirjasto. Vii- tattu 24.11.2020 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik- keli=dlk00159
Tiitinen, A. 2019. Normaali synnytys. Lääkärikirja Duodecim.Terveyskirjasto. Viitattu 15.6.2020 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00160 Tilastokeskus 2020: Äidit tilastoissa. Väestötilasto 2019. Poimintoja tilastovuodesta. Vii- tattu 30.11.2020 http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/aidit_tilastoissa_2020.html
Liite 1. Tiedonhakutaulukko
Päivä- määrä
Tietokanta Hakusana Rajaukset Osumat Valitut työt
3.3.2020 Manuaalinen haku
- 2005-2020 - 1
12.3.2020 CINAHL complete
childbirth or la- bour or birth or labor or deliv- ery AND ath- letes or sports or athletics
2006-2020 250 2
18.6.2020 CINAHL complete
pregnancy or pregnant or prenatal or an- tenatal or peri- natal or mater- nal AND ath- letes or sports or athletics
2006-2020 463 2
1.7.2020 Medic urheilu AND naiset
2006-2020 22 1
19.7.2020 Pubmed childbirth, ath- lete, pelvic floor
2005-2020 17 1
16.11.2020 PubMed childbirth, ath- lete
2005-2020 170 2
24.11.2020 Pubmed pregnancy, ath- lete, benefits
2005-2020 138 2
Liite 2. Tutkimustaulukko
Tekijät, vuosi, teos Tutkimukset tarkoi- tus ja tavoite
Osallistujat, tutki- musmenetelmä
Tulokset
Bø, K. & Nygaard, I.E. 2020. Is Physi- cal Activity Good or Bad for the Female Pelvic Floor?
Kuvailee, millaisia vaikutuksia ja seu- rauksia urheilulla on naisen lantion aluen lihaksiin ja lantionpohjaan.
Kirjallisuuskatsaus Lievä tai kohtalai- nen fyysinen aktiivi- suus, kuten kävely, vähentää virtsan- karkailun riskiä.
Naisurheilijat koke- vat virtsankarailua kolme kertaa muita naisia enemmän.
Bø K, Artal R, Bara- kat R, Brown W, Dooley M, Evenson KR, Haakstad LAH, Larsen K, Kayser B, Kinnunen TI, Mottola MF, Ny- gaard I, van Poppel M, Stuge B, Davies GAL; IOC Medical Commission. 2016.
Exercise and preg- nancy in recrea- tional and elite ath- letes: 2016 evi- dence summary from the IOC expert group meeting, Lausanne. Part 2- the effect of exer- cise on the fetus, labour and birth
Kokoaa kansainvä- lisen olympiakomi- tean tutkimuksessa esille nousseita asi- oita, joita urheilijat kokevat erityisesti synnytyksen jälkei- senä aikana
Artikkeli
Kardel K. R. 2005.
Effects of intense training during and after pregnancy in top-level athletes
Tutkii raskaudenai- kaisen voimakkaan liikunnan vaikutuk- sia huippu-urheili- joihin
n=41
Lääketieteellinen tutkimus
Säännöllisesti edenneissä ras- kauksissa äidit hyö- tyivät fyysisesti kuormittavam- masta urheilusta.
Hyvän fyysisen kunnon ylläpito edistää nopeam- paa paluuta takai- sin kilpailunomai- seen urheiluun ja fyysisesti aktiivi- seen elämään ras- kauden jälkeen Korsten-Reck, U.
2013. Pregnancy and sport: recom- mendations for physical activity during pregnancy and puerperium (af- ter childbirth)
Artikkelissa käsitel- lään raskauden tuomia muutoksia naisen kehossa ja liikunnan merki- tystä raskauteen
Artikkeli
Li, X.; Kruger, J.A.;
Chung, JH.; Nash, M.P. & Nielsen, P.M.F. 2008. Mod- elling Childbirth:
Comparing Athlete and Non-athlete Pelvic Floor Me- chanics
Vertailee urheilijan ja ei-urheilijan lanti- onpohjan mekaniik- kaa toisiinsa
Vertaileva tutkimus, lehden artikkeli
Urheilijoilla synny- tyksen toinen vaihe saattaa olla piden- tynyt verrattaessa ei-urheilijaan. Li- säksi urheilijoiden tantionpohjassa ja sen toimintamal- leissa on todettu olevan huomattavia eroavaisuuksia, jotka osaltaan
saattavat hankaloit- taa alatiesynny- tystä.
Luoto, R. 2019. Lii- kuntasuositukset raskauden aikana
Suositukset ras- kauden aikaiselle liikunnan harrasta- miselle ja liikunnan tuomat hyödyt odottavalle äidille ja sikiölle
Lääketieteellinen aikakauskirja
Marconi, N.; Tos- cani, C.; Biasoli, S.;
Sorice, P.; Bertoli, F.; Ghezzi, F.; Se- rati, M.; Uccella, S.;
Zorzato, PC.; Gal- lina, D.; Manzoni, P.; Cianci, S. &
Franchi, M. 2019,
‘Impact of Sport Ac- tivity and Physical Exercise on Obstet- rical and Perineal Outcomes at Deliv- ery: A Prospective Study
Tutkii ennen ras- kautta ja raskauden aikana harrastetun fyysisen aktiivisuu- den vaikutuksia synnytykseen
n=304
Prospektiivinen tutkimus
Harrastetun urhei- lun intensiteetti ei vaikuta synnytyk- sen aikana välili- hassa tapahtuviin muutoksiin. Ras- kauden aikana har- rastettu välilihan alueelle kohdus- tuva urheilu pienen- tää välilihan leik- kauksen ja 2. as- teen repeämien ris- kiä.
Melzer, K., Schutz, Y., Boulvain, M. &
Kayser, B. 2010.
Physical activity and pregnancy:
cardiovascular ad- aptations, recom- mendations and
Artikkelissa käsitel- lään fyysisen aktii- visuuden ja raskau- den vaikutuksia toi- siinsa
Artikkeli
pregnancy out- comes
New IOC Paper Weighs in on Train- ing During Preg- nancy. Running &
FitNews. 2016
Artikkeli kertoo Kansainvälisen olympiakomitean julkaisemasta lau- sunnosta koskien fyysisen harjoitte- lun ja liikunnan vai- kutuksista sikiön kehitykseen ja syn- nytystuloksiin
Artikkeli
Paananen, U.; Pie- tiläinen, S.; Raussi- Lehto, E. & Äimälä, A-M. (toim.) 2017.
Syntymän hoidon toteutus. Kätilötyö.
Raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika
Kirja
Sigurdardottir, T., Steingrimsdottir, T., Geirsson, R. T., Halldorsson, T. I., Aspelund, T., & Bø, K. 2019. . Do fe- male elite athletes experience more complicated child- birth than non-ath- letes?
Tutkii, kokevatko urheilijat komplisoi- tuneita synnytyksyä muita naisia enem- män
n=248
Tapaus-verrokkitut- kimus
Kilpaurheilu ei ollut liitoksissa kompli- soituneisiin synny- tyksiin, mukaan lu- kien pidentynyt synnytyksen kesto, keisarinleikkauksen tarve ja vakavat re- peämät välilihan alueella.
n=11
