• Ei tuloksia

Määräaikainen työ ja vanhemmuuden valinnat näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Määräaikainen työ ja vanhemmuuden valinnat näkymä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

n 311

Kirjasto

Määräaikainen työ ja vanhemmuuden valinnat

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (3) – 2014 naisuus. Kirja tarjoaa oivan katsauksen kes-

keisiin perheellistymistä koskeviin käsittei- siin ja havaintoihin Euroopassa yleensä ja etenkin tarkasteltavissa kohdemaissa. Lisäksi loppuyhteenveto on mainio. Siinä keskustel- laan myös empiirisistä havainnoista poli- tiikkasuositusten näkökulmasta. Teoksessa tuodaan lisäksi hyvin esille epävarman työ- markkinatilanteen merkitys elämänkulussa ja perheellistymiseen liittyvissä suunnitel-

missa. Otaksun, että perheellistymistä tar- kasteleville tutkijoille kirjan anti on toisaalla, artikkeleissa käytetyissä teorioissa ja näiden mallinnuksissa empiirisesti sekä empiirisis- sä havainnoissa. Artikkelikokoelmat ovat jos- kus työlästä luettavaa yhteisenä kokonaisuu- tena ja kertomuksena, mutta tässä tavoittees- sa kirja onnistui hyvin.

Mia Tammelin

nNärvi, Johanna. Määräaikainen työ, va- kituinen vanhemmuus. Sukupuolistuneet työurat, perheellistyminen ja vanhempien hoivaratkaisut. Tutkimus 122. Helsinki:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2014. 242 sivua.

Johanna Närvin hiljattain julkaistu väitoskir- ja asettaa tutkimuksen keskipisteeksi työelä- män määräaikaiset sopimukset ja niiden vai- kutukset moniin vanhemmuuden keskeisiin kysymyksiin. Närvin tutkimus valottaa eten- kin sitä, miten määräaikaiset työsuhteet koe- taan perheen sisäisestä näkökulmasta, sil- loin kun on kyseessä elämän tärkeät päätök- set lasten hankinnasta tulevaisuuden talou- delliseen turvaan. Pätkätyösuhteiden lisään- tyessä Suomessa jatkuvasti Närvin tutkimus tuo merkittävää tietoa rakenteellisten olosuh- teiden vaikutuksesta yksilön toimijuuteen ja perheellistymispäätöksiin tilanteessa, jossa työsuhteen jatkumisesta ei ole varmuutta.

Kirjassa läpikäytävät perheiden kokemukset perustuvat haastatteluaineistoon, joka sisäl- tää miehiä ja naisia - 29 isää tai äitiä - joiden

päivittäinen elämä ja tietoiset valinnat tapah- tuvat pätkätyösuhteiden varjossa. Päätökset, kuten mikä on paras elämäntilanne ja työlli- syysaste, jotta lapsia uskaltaa hankkia ja kuin- ka perhevapaat jaetaan pätkätöiden lomassa, heijastavat sukupuolistuneita käytäntöjä suo- malaisissa perheissä. Siksi Närvin kirja toimii hienosti keskustelun aloittajana sekä työn so- siologian että sukupuolentutkimuksen kirjal- lisuudessa. Tutkimus on myös ajankohtainen perhesosiologian näkökulmasta, sillä määrä- aikaisissa työsuhteissa työskentelevät tyypil- lisesti perheenperustamisiässä olevat naiset.

Väitöskirja koostuu yhdeksästä luvusta, joissa poraudutaan syvälle teoriaan yksilön toimijuudesta ja valinnoista (3. luku) sekä heteroseksuaalisten perheiden sisäisiin neu- votteluihin työstä ja perheestä (luvut 5–7).

Näissä neuvotteluissa esille nousevat puoli- soiden (ihanteelliset) käsitykset kodin työn- jaosta, naisen ikääntymisestä sekä perheen taloudellisesta epävarmuudesta. Kysymysten asettelu seuraa kolmea toisiinsa liittyvää tee- maa, joista ensimmäisessä pohditaan, miten määräaikainen työ muokkaa naisten ja mies-

Määräaikainen työ ja vanhemmuuden valinnat

(2)

312 n

Kirjasto

Määräaikainen työ ja vanhemmuuden valinnat

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (3) – 2014 ten käsityksiä perheenllistymisestä ennen

kuin lapsenhankintapäätös on tehty. Närvin elämänkerrallisen haastatteluaineiston ana- lyysissä (luku 5) etenkin naiset pitivät vaki- tuista työtä perheen perustamisen edellytyk- senä, mutta myös muut asiat, kuten vanhene- misen riskit raskaudelle, puolison työtilan- teen vakaus ja tulot, vaikuttivat heidän pää- tökseensä tulla raskaaksi. Yllättävän harvois- sa perheissä lapsen hankintaa oli lykätty jom- man kumman (tai jopa molemman) puolison määräaikaisen työn takia. Toisaalta, etenkin korkeasti koulutetut naiset ja miehet olivat huolissaan työsuhteen jatkuvuudesta ja tule- vaisuuden uramahdollisuuksista. Kyseessä on siten “itsestään selvä, monimutkainen valin- ta” (s.115), jossa henkilökohtaiset päätökset tehdään omien ihanteiden ja yhteiskunnal- listen asetelmien (muun muassa työmarkki- noiden ja sosiaalipolitiikan sekä kulttuuris- ten odotusten) puitteissa. Määräaikaisuus li- sää taloudellista epävarmuutta, mutta lapsen hankintaa se ei aseta täysin mahdottomaksi.

Toisessa Närvin yleisteemoista tarkastel- laan perheen perustamisvaihetta ja siihen liit- tyviä seuraamuksia. Luvussa 6 – “Vauva tulos- sa – ja kuinkas työlle kävikään” – elämäntari- noiden analyysi ajoittuu raskausaikaan, jol- loin neuvottelut työn jatkumisesta sekä äitiys- ja vanhempainvapaista tulevat ajankohtaisek- si työpaikalla ja kotona. On itsestään selvää, että määräaikaisessa työsuhteessa työsken- televillä on epävarmempi neuvotteluasema kuin vakinaisessa työsuhteessa olevilla työn- tekijöillä. Analyysissä tulevatkin esille vauva- uutisen paljastamistilanteen riskialttius pät- kätyöläiselle, sillä huonosti menneet neuvot- telut voivat johtaa pahimmassa tapauksessa työsuhteen päättymiseen. Määräaikainen työ- suhde monen haastateltavan kohdalla merkit- sikin työsuhteen “luonnollista” päättymäkoh- taa, sillä työsuhdetta ei monen osalta jatket- tu äitiysvapaan jälkeen. Pätkätyöläisnaisille raskaudesta ilmoittaminen esimiehelle oli selvästi merkityksellisempi tilanne kuin mie- hille, joista useimmat eivät edes muistaneet koko tilannetta. Monilla naisilla oli sen sijaan

hyvinkin negatiivisia kokemuksia esimiehen tai -naisen kanssa käydyistä äitiysvapaaneu- votteluista, joissa he pätkätyöläisenä jäivät epävarmaan asemaan työn jatkomahdolli- suudesta.

Kolmannen teeman puitteissa pohditaan lapsen syntymän jälkeisiä työn ja perheen rat- kaisuja. Seitsemännessä luvussa, “Vanhempien työnjako ja hoivaratkaisut”, Närvi tarkastelee, miten epävakaa työtilanne vaikuttaa vanhem- pien työhönpaluun ajankohtaan lapsen saan- nin jälkeen. Haastatteluaineistosta tulee esiin, kuinka helppoa perheiden on luisua perintei- seen kodin työnjakoon ja sukupuolistunei- siin käytäntöihin etenkin silloin, kun jomman kumman vanhemman työura on epävarmem- pi kuin toisen. Kun pätkätyösuhteet suomalai- sessa työelämässä kasaantuvat perheenperus- tamisiässä oleville naisille, Närvi toteaa, että käytännössä perheet usein valitsevat äidin epävarman ja isän varmemman - tai ainakin suurempituloisemman - uran väliltä (s. 173).

Näin ollen työn määräaikaisuus ja perintei- set, sukupuolistuneet kodin työnjaon käytän- nöt ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja mahdollisesti myös rajoittavat perheiden sisäistä tasa-arvoa, tasavertaista työnjakoa sekä molemman vanhemman uran yhtäläistä arvostusta.

Närvin analyysi on hienosäkeistä, ja teoria sekä aineisto limittyvät luontevasti läpi koko kirjan. Väitöskirjalle ominaiset metodikes- kustelut (etenkin luvussa 4) ovat sekä alaan perehtymättömän lukijan että ammattilaisen ymmärrettävissä. Metodikeskustelu jatkuu analyysin lomassa myös itse tutkimusaineis- toa käsittelevissä luvuissa. Närvin elämänker- rallisessa teemahaastattelumetodissa on mie- lenkiintoisia nyansseja, kuten tutkijan haas- tateltavalta pyytämä paperille piirretty oma elämänviiva (liite 4) ja sen pohdinta haastat- telutilanteessa, mikä tuo tilanteeseen konk- reettisia ja kirkkaita välähdyksiä kokemusten henkilökohtaisesta merkityksestä haastatel- tavalle ja syvyyttä tutkijan analyysille. Näiltä osin väitöskirja toimii hyvänä oppaana myös kvalitatiivisten menetelmien opiskelijoille.

(3)

n 313

Kirjasto

Töiden jälkeen vanhuus?

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (3) – 2014 Kirjassa käytetty keskusteleva kirjoitustyyli

hieman vaikeuttaa teemojen ja asiakokonai- suuksien löytämistä tekstistä, mutta suhteel- lisen yksityiskohtainen sisällysluettelo aut- taa lukijaa paikantamaan oman kiinnostuk- sen kohteena olevat tutkimustulokset.

Kirjan lopussa Närvi tarjoaa joitakin sosi- aalipoliittisia kannanottoja varsinkin työelä- mää edustaville osapuolille. Hän suosittaa eri- tyisesti työpaikkakohtaisia muutoksia määrä- aikaisten työntekijöiden kohteluun ja käytän- töihin ennemmin kuin koko maan kattavia työ ja perhepoliittisia ratkaisuja. Miksi ei työnan- tajallekin olisi suotuisaa kohdella pätkätyön- tekijöitä vakituisten vertaisina, tukea niitä määräaikaisia, jotka haluavat pitää vanhem- painvapaan ja tarjota pienten lasten äideille mahdollisuuden osa-aikatyöhön juuri silloin, kun lapsi on pieni? Se, millä keinoilla työpaik- kakohtaista kulttuuria sitten voitaisiin muut-

taa, jää hieman epäselväksi. Toisaalta Närvin peräänkuuluttama, työorganisaatiokohtainen määräaikaisten työntekijöiden arvostaminen ja siihen liittyvä muutosprosessi avaavat uu- sia tulevaisuuden tutkimuskysymyksiä.

Kokonaisuudessaan kirja on monipuoli- nen kannanotto suomalaiseen määräaikais- työhön ja sen vaikutuksiin työntekijöiden elä- mään, taloudelliseen turvaan ja perheen va- lintoihin. Suosittelen kirjaa niille, joiden työn- kuvaan kuuluu perheystävällisempien työ- käytäntöjen ja organisaatiokulttuurien inno- vointi ja tutkimus. Teos toimii myös oppikir- jana työ-, perhe- ja sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuuksissa, joissa toimijuuden teoria sekä haastateltavien elämä- ja työrat- kaisut tulevat varmasti herättämään vilkasta keskustelua.

Marjukka Ollilainen

nOjala, Hanna & Pietilä, Ilkka (toim.) Miehistä puhetta. Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere:

University Press. 2013. 308 sivua.

Äksyiltyään vuosia kirjallisuudessa, teatterei- den lavoilla ja mediassa Mielensäpahoittaja valloitti Suomen valkokankaat syksyllä 2014.

Samalla kun Mielensäpahoittaja naurattaa suomalaisen mielenmaiseman kliseillä, se edustaa hegemonista vanhuskuvaa, sotasu- kupolven työorientoitunutta maalaisäijää.

Tosielämän suuret ikäluokat haastavat kli- seisen kuvan työelämästä eläkkeelle vyö- ryessään. Vanhu(u)skäsitysten purkutalkoi-

siin osallistuvat myös useamman sukupolven tutkijat Hanna Ojalan ja Ilkka Pietilän toimit- tamassa teoksessa Miehistä puhetta: Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit.

Miehet ovat pitkään tehneet taivalta su- kupuolitutkimuksen ja tasa-arvopolitiikan marginaaleissa. Miesten suhteellinen valta monilla elämänalueilla ja monilla mittareilla mitattuna sekä miesten keskinäinen polari- saatio ovat omalta osaltaan ehkäisseet mie- hiä koskevien ongelmien tematisoitumista sukupuolikysymyksinä. Kuitenkin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana suomalai- nen ihmistieteiden tutkimuskenttä on aihe ai-

Töiden jälkeen vanhuus?

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Erityisesti haluaisin kuitenkin, että tutkimustani lukevat pienten lasten äidit löytäisivät kertomuksia, jotka resonoivat heidän omiin koke- muksiinsa, ja ymmärtäisivät,

Tutkimusongel- maksi muodostuu näin ollen mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden yhteys yksilön työ- markkinamenestykseen sekä aktiivisen työvoimapolitiikan vaikutus

Valinnoista rahallisesti ja muutenkin merkittävimmät ovat kuitenkin yliopistoissa tehtävä päätökset siitä, mitkä ovat eri alojen koot yliopistoissa, eli päätökset siitä,

Näin ollen oppilaitoksille mahdollisesti tuleva valtion rahoitus pitäisi mitoittaa siten, että se määräytyisi samaan koulutukseen yl­. läpitäjästä

Hän tutkii liitoksia, joissa toisiinsa yhdistyvät inhimilliset käytän- nöt, tieteen ja teknologian laitteet sekä erilaiset “luonnollisina” annetut asiat ja joissa nämä

Tärkeä kanava kuluttajien itsensä toteuttamalle käännöstoiminnalle ovat yhteisön jäsenten muodostamat, keskinäisessä vuorovaikutuksessa toimivat virtuaaliset, verkot-

Ei siinä kaikki: jos kielikuntien käytän- nöt olisivat päinvastaiset, siis jos indo- eurooppalaisissa kielissä käytettäisiin tällai- sissa yhteyksissä suomen suuntasijoja

Vanhimman aineiston sisar-nimikkeitä ovat muun muassa huo1to-, punaisenristin- ja äitiyssiscı r.Vuonna 1970 ovat ilmaantuneet uutuuksina koe- ja sairassisar, 1990 sisaria on