Case-yrityksen tilinpäätösanalyysi

(1)

Case-yrityksen tilinpäätösanalyysi

Pinja Samula

OPINNÄYTETYÖ Marraskuu 2021

Liiketalouden tutkinto-ohjelma

(2)

TIIVISTELMÄ

Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden tutkinto-ohjelma

SAMULA, PINJA:

Case-yrityksen tilinpäätösanalyysi

Opinnäytetyö 53 sivua, joista liitteitä 6 sivua Marraskuu 2021

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia tilinpäätösanalyysi Case-yritykselle sekä tutkia yrityksen toimialan tämänhetkistä tilannetta. Case-yritys on mikrokokoinen sähköalan yritys, joka tarjoaa sähköurakointia- ja suunnittelua sekä muun muassa ilmalämpöpumppujen ja aurinkosähköjärjestelmien asennusta ja myyn- tiä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää Case-yrityksen taloudellista tilannetta ja löytää kehityskohteita yrityksen toiminnasta toimialan näkökulma huomioiden.

Tilinpäätösanalyysi toteutettiin tutkimalla yrityksen talouden tunnuslukuja neljän viimeisimmän tilikauden ajalta kannattavuuden, maksuvalmiuden, vakavaraisuuden ja tehokkuuden näkökulmasta, sekä vertailemalla näitä yrityksen toimialaan.

Lisäksi tutkittiin yrityksen toimialan tilannetta tunnuslukujen sekä markkinatilanteen näkökulmasta.

Opinnäytetyön teoria pohjautui kirjanpitolakiin ja -asetukseen sekä alan kirjalli- suuteen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin tilinpäätöstä, tilinpäätösana- lyysiä sekä talouden tunnuslukuja. Case-yrityksen tunnuslukuanalyysissä hyö- dynnettiin tilinpäätöstietoja tilikausilta 05/2017–04/2021. Toimialavertailussa hyö- dynnettiin Finnvera Oyj:n tilinpäätöstietoja sekä toimialan tilanteeseen keskitty- vässä osiossa yrityksen toimialan ajankohtaisia julkaisuja.

Tutkimuksessa saatiin selville, että Case-yrityksen vakavaraisuus on viime vuosina kasvanut erinomaiselle tasolle myös toimialaan verrattuna. Kannattavuus on tarkastelujaksolla ollut pääsääntöisesti hyvällä tasolla sekä toimialan mediaanin yläpuolella. Maksuvalmius on pysynyt hyvänä myös toimialan tasolla. Yrityksen tehokkuus on puolestaan laskenut työntekijämäärän kasvaessa viimeisimmällä tilikaudella, mikä johti kyseisen vuoden kannattavuuden laskuun. Yrityksen erin- omaisen vakavaraisuuden ansiosta yritys selviää hyvin myös viimeisimmästä tappiollisesta tilikaudesta.

Asiasanat: tilinpäätösanalyysi, tunnusluvut, kannattavuus, maksuvalmius, vakavaraisuus

(3)

ABSTRACT

Tampereen ammattikorkeakoulu

Tampere University of Applied Sciences

Degree Programme in Business Administration

SAMULA, PINJA:

Financial Statement Analysis of Case Company

Bachelor's thesis 53 pages, appendices 6 pages November 2021

The purpose of this thesis was to create a financial statement analysis for a case company and to study the current situation of the company’s industry. The case company is a micro-sized company in the electrical installation industry. It pro- vides electrical contract work and electrical planning as well as installation and selling of air-source heat pumps and solar panels. The aim of the thesis was to clarify the current financial position of the case company and to find areas for improvement in the operations of the company by also taking the perspective of the industry into account.

The financial statement analysis was executed by examining the financial key figures of the company from the four latest financial years from the perspective of profitability, liquidity, financial solidity, and efficiency and comparing them with the company’s industry. In addition, the situation of the company’s industry was examined from the perspective of financial key figures and market situation.

The theory of the thesis was based on the accounting act, accounting regulation and the literature in the field. The theoretical part of the thesis dealt with financial statements, financial statement analysis and financial key figures. The financial years 05/2017–04/2021 were observed in the financial key figure analysis of the case company. Finnvera’s financial statement was utilised in the industry com- parison of the financial key figure analysis. The current situation of the company’s industry was examined using the financial key figures of the industry and the latest reports and articles published about the industry.

In the study it was found that financial solidity of the case company had increased to an excellent level in the recent years, also compared to the industry. Profitabil- ity had mainly been at a good level throughout the inspection period and above the industry median. Liquidity had remained good, also compared to the industry level. On the other hand, efficiency of the case company had decreased as the number of employees grew in the latest financial year, which led to a decrease in profitability. Due to the excellent financial solidity, the company will manage well despite the latest unprofitable financial year.

Key words: financial statement analysis, financial key figures, profitability, liquidity, financial solidity

(4)

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ... 6

2 TILINPÄÄTÖS ... 8

2.1 Tuloslaskelma ... 9

2.2 Tase ... 10

3 TILINPÄÄTÖSANALYYSI ... 11

3.1 Tilinpäätöksen oikaisu ... 11

3.2 Tuloslaskelman ja taseen analysointi ... 12

4 TUNNUSLUVUT ... 13

4.1 Kannattavuus ... 13

4.1.1 Käyttökateprosentti ... 14

4.1.2 Oman pääoman tuotto (ROE) ... 15

4.1.3 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) ... 15

4.1.4 Kokonaispääoman tuottoaste ... 16

4.2 Vakavaraisuus ... 17

4.2.1 Omavaraisuusaste ... 17

4.2.2 Nettovelkaantumisaste ... 18

4.2.3 Suhteellinen velkaantuneisuus ... 19

4.3 Maksuvalmius ... 20

4.3.1 Quick ratio ... 21

4.3.2 Current ratio ... 21

4.4 Tehokkuus ... 22

4.4.1 Myyntisaamisten kiertoaika ... 22

4.4.2 Ostovelkojen kiertoaika ... 23

4.4.3 Vaihto-omaisuuden kiertoaika ja vaihto-omaisuusprosentti 24 4.4.4 Liikevaihto/henkilö ... 25

5 CASE-YRITYKSEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI ... 26

5.1 Tuloslaskelma ja tase ... 27

5.2 Tunnusluvut ... 28

5.2.1 Kannattavuus ... 29

5.2.2 Vakavaraisuus ... 32

5.2.3 Maksuvalmius ... 34

5.2.4 Tehokkuus ... 36

6 TOIMIALAN NÄKÖKULMA ... 41

6.1 Toimialan määrittely ... 41

6.2 Toimialan kannattavuus ... 42

6.3 Toimialan haasteet ja tulevaisuuden näkymät ... 43

(5)

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA ... 44 LÄHTEET ... 46 LIITTEET ... 48 Liite 1. Case-yrityksen oikaistut tuloslaskelmat tilikausilta 05/17–04/21

48

Liite 2. Case-yrityksen oikaistut taseet tilikausilta 05/17–04/21 ... 49 Liite 3. Case-yrityksen tunnuslukujen laskelmat 1 (3) ... 50 Liite 4. Toimialan 43210 Sähköasennus tunnuslukujen yläkvartaalit, mediaanit ja alakvartaalit vuosilta 2017–2020 ... 53

(6)

1 JOHDANTO

Yrityksen taloudellisen tilan ymmärtäminen on tärkeää erityisesti yrityksen toiminnan jatkuvuuden sekä tulevaisuuden toimintaan vaikuttavan päätöksenteon kannalta. Vuosittain laadittava tilinpäätös on pohjana yrityksen taloudellisen tilan seurannalle. Tilinpäätöstä analysoimalla voidaan ohjata yrityksen toimintaa kan- nattavampaan suuntaan.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii vuonna 2008 perustettu mikrokokoinen sähköalan yritys, joka tarjoaa sähkösuunnittelua ja -urakointia sekä muun muassa ilmalämpöpumppujen ja aurinkosähköjärjestelmien asennusta ja myyntiä pääasiassa Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueella. Yrityksen yhtiömuoto on osakeyhtiö. Yrityksessä on työskennellyt yksi työntekijä vuoteen 2020 saakka, mutta viimeisimmän tilikauden aikana henkilöstömäärä on noussut kahteen.

Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Case-yrityksen taloudellista tilannetta ja sen kehitystä tilinpäätöstietojen avulla neljän vuoden ajalta tilikausien 05/2017–

04/2021 väliltä analysoimalla tuloslaskelmaa ja tasetta sekä talouden tunnuslukuja erityisesti kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden sekä tehokkuuden näkökulmasta, sekä vertailla näitä yrityksen toimialaan. Lopuksi työssä keskitytään yrityksen toimialan näkökulmaan, jossa tutkitaan toimialan nykyistä tilannetta sekä ajankohtaisia haasteita ja tulevaisuuden näkymiä.

Opinnäytetyön tavoitteena on selkeyttää yrityksen taloudellista tilannetta toimek- siantajalle ja löytää syitä tarkasteltavien tilikausien tuloksen vaihteluun vuosien välillä, sekä löytää mahdollisia kehityksen kohteita yrityksen toiminnassa talous- suunnittelun tueksi toimialanäkökulma huomioiden.

Aluksi työn teoriaosuudessa käsitellään tilinpäätöksen laadintaa ja sisältöä, tilin- päätösanalyysin keskeisimpiä periaatteita, sekä talouden tunnuslukujen lasken- taperusteita ja niiden hyödyntämistä tilinpäätöksen tulkinnassa keskittyen kannattavuuteen, vakavaraisuuteen, maksuvalmiuteen ja tehokkuuteen. Tämän jäl-

(7)

keen siirrytään Case-yrityksen tilinpäätösanalyysiin ja lopuksi tarkastellaan toimialan tämänhetkistä tilannetta tunnuslukujen ja markkinatilanteen näkökul- masta.

(8)

2 TILINPÄÄTÖS

Tilinpäätös on kirjanpitolain mukaisesti laadittu yhteenveto kirjanpitoon merki- tyistä tapahtumista. Kirjanpidon avulla saadaan tehtyä myös muita lakisääteisiä raportteja, kuten esimeriksi osavuosikatsauksia. Kirjanpito on myös perustana yrityksen verotukselle. (Leppiniemi & Kyykkänen 2019, 18.)

Suomessa tilinpäätöstä ohjaa suomalainen normisto FAS (Finnish Accounting Standards). Tämä kotimainen säännöstö muodostuu kirjanpitolaista- ja asetuk- sesta sekä muista tilinpäätöstä säätelevistä normeista. Suomessa voidaan myös vaihtoehtoisesti käyttää kansainvälistä tilinpäätösstandardia nimeltään IFRS (In- ternational Financial Reporting Standards). (Salmi 2020, 45.)

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen on annettava oikea ja riittävä kuva yrityksen taloudellisesta asemasta ja tuloksesta olennaisuusperiaatteen mukaisesti. Tilin- päätöksessä informaatiota pidetään olennaisena silloin, jos sen pois jättäminen vaikuttaa päätöksentekoon. (Kirjanpitolaki 3:2–2.)

Tilinpäätöksessä vaadittavat tiedot määritetään pitkälti yrityksen koon perusteella. Suurempikokoisilta ja merkittäviltä yrityksiltä vaaditaan huomattavasti enemmän tietoja kuin pienemmiltä yrityksiltä. (Linblad 2021, 13.)

Kirjanpitolaissa määritellään tilinpäätöksen kokonaisuus. Tilinpäätökseen sisälty- vät tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma tarvittaessa sekä liitetiedot. Rahoitus- laskelma on sisällytettävä suuryritysten sekä yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilinpäätökseen. Tilinpäätökseen on tämän lisäksi liitettävä toiminta- kertomus kirjanpitovelvollisen ollessa julkinen osakeyhtiö, osuuskunta tai osake- yhtiö, joka ei ole mikro- tai pienyritys tai yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.

(KPL 3:1.)

Tilintarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riit- tävän kuvan yrityksen tuloksesta ja taloudellisesta tilasta sekä, että se on laadittu säädettyjen normien mukaisesti. Mikäli näin ei ole, tulisi tilintarkastajan huomaut- taa asiasta. (Salmi 2020, 25.)

(9)

Tilintarkastuslain mukaan (2:2) tilintarkastuksen saa jättää tekemättä vain silloin, jos enintään yksi seuraavasta kolmesta rajasta ylittyy päättyneellä ja edeltäneellä tilikaudella:

1. Taseen loppusumma on yli 100 000 euroa

2. Liikevaihto tai muu vastaava tuotto on yli 200 000 euroa 3. Palveluksessa on keskimäärin yli 3 henkilöä

Tilintarkastuslain mukaan (2:2) tilintarkastus on suoritettava myös aina silloin, kun yhteisön päätoimiala on arvopaperien omistaminen tai hallinta, sekä yhteisö omaa huomattavasti vaikutusvaltaa toisen kirjanpitovelvollisen rahoituksen tai liiketoiminnan johtamisessa. (Tilintarkastuslaki 2:2) Lisäksi yhteisö voi halutessaan suorittaa tilintarkastuksen, vaikka tilintarkastusvelvollisuutta ei olisi (Lindblad 2021, 51).

2.1 Tuloslaskelma

Tuloslaskelma kuvaa yrityksen tuloksen muodostumista tilikauden aikana (Kal- lunki 2014, 31). Tuloslaskelman tulos on tilikauden kumulatiivisten tulojen ja me- nojen erotus. Yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta tuloksen tulisi olla posi- tiivinen pitkällä aikajaksolla eli yrityksen tulisi tuottaa voittoa. (Seppänen 2011, 37.)

Pääsääntöisesti tuloslaskelma laaditaan suoriteperusteisesti. Suoriteperustei- suus tarkoittaa kirjanpidon tapahtumien kirjaamista maksujen suorituspäivän si- jasta sille tilikaudelle, jolloin liiketapahtumat tosiasiassa tapahtuvat. (Yritystutki- mus ry 2017, 12; Lindblad 2021, 20.)

Kirjanpitoasetuksen luvussa 1 esitetään kaksi eri vaihtoehtoista tapaa laatia tuloslaskelma: kululajikohtainen ja toimintokohtainen (Kirjanpitoasetus 1:1–2).

Suomessa näistä vaihtoehdoista kululajikohtaista tuloslaskelmaa käytetään enemmän, kun taas toimintokohtainen tuloslaskelma on enemmänkin suurten ja kansainvälisten yritysten käytössä (Salmi 2020, 45). Yhtiön on käytettävä valittua

(10)

tuloslaskelman kaavaa myös tulevina vuosina jatkuvuuden periaatetta noudat- taen (Lindblad 2021, 56).

Tuloslaskelmasta tulisi tilinpäätöksessä esittää myös edellisen vuoden vertailutiedot sekä tietoja tulisi tarpeen mukaan muokata vertailukelpoisiksi. Jos edellisen vuoden vertailutietoja ei ole, on rivi poistettava. (Lindblad 2021, 56.)

2.2 Tase

Taseen tehtävänä on yrityksen taloudellisen aseman kuvaaminen tilikauden päättyessä. Taseen omaisuuserien esittämisessä käytetään likvidiysjärjestystä.

Tämä tarkoittaa, että ensin esitetään erät, jotka ovat vaikein muuttaa rahaksi ja lopuksi esitetään helpoimmin rahaksi muutettavat erät. (Yritystutkimus ry 2017, 27.)

Tase toteutetaan aina samalla peruskaavalla, mutta pienemmät yritykset saavat laatia taseen lyhennettynä. Tuloslaskelman tapaan myös jokaisesta taseen erästä täytyy esittää vertailutiedot edelliseltä vuodelta. (Salmi 2020, 59;24.)

Tase jaetaan vastaavaa ja vastattavaa -puoliin. Vastaavaa-puolella omaisuus eri- tellään pysyviin ja vaihtuviin vastaaviin, joihin omaisuus jaetaan käyttötarkoituk- seen perustuen. Pysyvien vastaavien tulisi tuottaa tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena kun taas puolestaan vaihtuvien vastaavien tulisi tuottaa tuloa pelkäs- tään yhden tilikauden aikana. (Salmi 2020, 59.)

Vastattavaa-puoli puolestaan kuvaa yrityksen rahoituksen kokonaisuutta, kuten oman ja vieraan pääomaan osuutta rahoituksesta. Tarkastelemalla oman ja vieraan pääoman suhdetta yrityksen rahoituksesta, saadaan selville, kuinka vaka- varainen yritys on. (Lindblad 2021, 91.)

(11)

3 TILINPÄÄTÖSANALYYSI

Tilinpäätösanalyysin tietopohjana käytetään tilinpäätöstä, liitteitä sekä muuta mahdollista käytettävissä olevaa informaatiota (Yritystutkimus ry 2017, 7). Tilin- päätösanalyysin tarkoituksena on analysoida yrityksen taloudellista tilannetta päätöksentekoa varten. Tilinpäätöksestä saatavasta informaatiosta ovat kiinnos- tuneet omistajien lisäksi myös eri sidosryhmät, kuten sijoittajat, rahoittajat ja vi- ranomaiset. Tilinpäätösanalyysin avulla voidaan arvioida muun muassa päätök- senteon kannalta välttämättömiä asioita, kuten yrityksen kannattavuutta, kasvua sekä liiketoiminnallisia riskejä. (Kallunki 2014, 12–13.)

Tilinpäätösanalyysi on jaettavissa perinteiseen tilinpäätösanalyysiin sekä rahavirta-analyysiin. Perinteinen tilinpäätösanalyysi perustuu tulolaskelman ja taseen analyysiin. Rahavirta-analyysissä puolestaan poistetaan perinteisessä tilinpää- tösanalyysissä huomioitu suoriteperusteinen jaksottaminen ja keskitytään rahavarojen liikkeeseen kassaperusteisesti. (Salmi 2020, 268.)

Pelkästään tilinpäätöstä lukemalla voi yrityksestä saada selville paljon. Jos yrityksen analysoinnissa halutaan päästä pidemmälle, voidaan tunnuslukujen avulla tutkia yrityksen kehitystä sekä vertailla eri yrityksiä keskenään. (Leppiniemi &

Kyykkänen 2019, 157–159.)

3.1 Tilinpäätöksen oikaisu

Jotta tilinpäätöstiedot olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia eri tilikausien sekä eri yritysten kesken, tulisi tilinpäätöstietoja oikaista eli standardoida, mikä tarkoittaa tiedon jalostamista vertailukelpoiseksi (Yritystutkimus ry 2017, 18;

Salmi 2020, 144). Jos tilinpäätökset eivät ole vertailukelpoisia keskenään, vähe- nee myös tilinpäätöksen antaman tiedon arvo (Salmi 2020, 144). Myös tilinpää- tösanalyysissä käytettävien tunnuslukujen laskentakaavat usein edellyttävät oi- kaistujen tilinpäätöstietojen käyttöä.

(12)

Oikaistun tuloslaskelman järjestys poikkeaa hieman virallisen tuloslaskelman jär- jestyksestä. Tämä johtuu siitä, että oikaistussa tuloslaskelmassa pyritään tarkastella tuloslaskelmaa liiketoiminnan säännöllisyyden sekä jatkuvuuden näkökul- masta. (Salmi 2020, 145.)

Taseen oikaisulla pyritään poistamaan ne varallisuuserät, jotka eivät tuota tuloa sekä merkitä näkyviin oleellinen varallisuus, jota ei vielä näy taseella (Salmi 2020, 154). Taseen oikaisulla pyritään siis kuvata yrityksen taloudellista asemaa mahdollisimman oikein ja vertailukelpoisesti (Yritystutkimus ry 2017, 31).

Yksi yleisimmistä pk-yritysten oikaisuista on palkkakorjaus, jota käytetään muun muassa siinä tapauksessa, jos yrittäjä ei ole nostanut itselleen riittävästi palkkaa suhteessa työpanoksen määrään. Palkkakorjauksen lisäksi yleisimpiä oikaisuja ovat esimeriksi liiketoiminnan muiden tuottojen, varaston sekä satunnaisten kulujen tai tuottojen oikaisut. (Heikkinen 2021.)

3.2 Tuloslaskelman ja taseen analysointi

Tuloslaskelmaa tutkiessa tulisi huomio kiinnittää erityisesti liikevaihtoon, liiketulokseen sekä tilikauden voittoon. Liikevaihto on tärkeä, sillä ilman liikevaihtoa yri- tyksellä ei ole elinmahdollisuuksia. Liiketulos kertoo yritystoiminnan kannattavuu- desta muun muassa rahoittajien näkökulmasta. Tilikauden voitto puolestaan kertoo, onko toiminta ollut kokonaisuudessaan kannattavaa etenkin omistajien nä- kökulmasta. (Seppänen 2011, 42.)

Tasetta analysoitaessa tulisi puolestaan huomio kiinnittää taseen loppusummaan, pitkäaikaisiin varoihin sekä lyhytaikaisiin varoihin. Taseen loppusumma kertoo yritystoimintaan sitoutuneen pääoman määrän. Liikevaihdon ja taseen loppusumman määrällä onkin usein läheinen yhteys, sillä suuren liikevaihdon tuot- taminen vaatii usein myös enemmän resursseja. Pitkäaikaiset varat kertovat kuinka paljon yritykseen on sitoutunut käyttöomaisuusinvestointeja ja lyhytaikaiset varat puolestaan kertovat operatiiviseen toimintaan sitoutuvan pääoman määrän. (Seppänen 211, 51.)

(13)

4 TUNNUSLUVUT

Tilinpäätösanalyysi pohjautuu usein yhteenvetoon tunnuslukujen antamasta informaatiosta. Tunnuslukujen tarkoituksena on siis tiivistää tilinpäätöksestä saa- tava informaatio lukujen muotoon. Tunnuslukujen avulla pystytään vertailemaan myös eri kokoluokissa olevia yrityksiä, sillä usein tunnusluvut lasketaan suhdelu- kuina. (Salmi 2020, 264–268.)

Tunnuslukuja voidaan laskea erilaisia kaavoja hyödyntäen eikä niiden laske- miseksi löydy yhtä oikeaa kaavaa. Tunnuslukujen käyttäjät voivat muokata kaavaa omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Tämän vuoksi vertailtaessa eri yrityksien tunnuslukuja, on hyvä selvittää käytettyjen tunnuslukulaskelmien kaa- vat, jotta tunnusluvut olisivat täysin vertailukelpoisia. Käytettävien laskentakaavojen lisäksi tunnuslukuihin vaikuttavat myös tilinpäätösstandardin valinta sekä tilinpäätöstietoihin tehdyt oikaisut ja muut tilinpäätösvalinnat. (Seppänen 2011, 69.)

Useampaa tunnuslukua tulisi analysoida kerrallaan, jotta saisi paremmin muo- dostettua kokonaiskuvan tekijöistä, jotka vaikuttavat yrityksen taloudelliseen ti- laan (Seppänen 2011, 67). Seuraavaksi tunnuslukuja tarkastellaan neljästä eri yrityksen toimintaedellytyksen näkökulmasta, joita ovat kannattavuus, vakavaraisuus, maksuvalmius ja tehokkuus.

4.1 Kannattavuus

Kannattavuus on yksi tärkeimmistä yrityksen tärkeimmistä toimintaedellytyksistä.

Heikko kannattavuus tarkoittaa tappiollista tulosta, joka puolestaan syö yrityksen omaa pääomaa. (Alma Talent. n.d.)

Tulkittaessa kannattavuutta, on huomioitava vaikuttaako yrityksen erityisen hy- vään tai huonoon tilikauden tulokseen poikkeuksellinen taloudellinen suhdanne, joka vääristää yrityksen kannattavuutta jollain tietyllä tilikaudella (Kallunki 2014,

(14)

82). Vuodesta 2020 lähtien koronapandemia on muun muassa vaikuttanut joi- denkin toimialojen kannattavuuteen negatiivisesti. Esimerkiksi Etla-tutkimuksen mukaan tapahtuma-alan yrityksistä kannattavuus laski yli 70 prosentilla pande- mian rajoitustoimien seurauksena (Ali-Yrkkö 2021).

Kannattavuuden tunnusluvut voidaan jakaa liikevaihtoon suhteutettuihin katemit- tareihin sekä pääomaan suhteutettuihin tuottomittareihin (Alma Talent. n.d.).

Näistä tunnusluvuista keskitytään liikevaihtoon suhteutetuista katemittareista käyttökateprosenttiin, sekä pääomaan suhteutetuista tuottomittareista oman pää- oman tuottoprosenttiin, sijoitetun pääoman tuottoprosenttiin sekä kokonaispää- oman tuottoprosenttiin.

4.1.1 Käyttökateprosentti

Käyttökate kertoo yrityksen liiketoiminnan tuloksen ennen poistojen, rahoitus- erien ja verojen huomioimista. Tunnusluku kuvaa paljon liikevaihdosta jää katetta yrityksen toimintakulujen vähennyksen jälkeen. (Alma Talent n.d.) Alma talentin tunnuslukuoppaan (n.d.) mukaan tunnusluku saadaan kaavalla

Käyttökate-% = Käyttökate

Liikevaihto × 100.

Käyttökateprosentin ohjearvot riippuvat yrityksen toimialasta sekä pääoman ra- kenteesta. Tunnusluvun suuruuteen vaikuttavat useasti toimialan liiketoiminnan luonne sekä kilpailutilanne. (Alma Talent n.d.)

TAULUKKO 1. Käyttökateprosentin ohjearvot Sähkö- ja teleurakointialalla (Säh- köasennusalan kannattavuus 2020, 22)

Erinomainen tai hyvä yli 7 %

Tyydyttävä 3–7 %

Välttävä tai heikko alle 3 %

(15)

4.1.2 Oman pääoman tuotto (ROE)

Oman pääoman tuottoprosentti on erityisesti omistajille ja sijoittajille tärkeä tunnusluku, sillä se kuvaa kuinka paljon yritys on tuottanut lisäarvoa yhtiöön sijoite- tulle pääomalle tilikauden aikana (Yritystutkimus ry, 68). Yritystutkimus ry:n (2017, 68) mukaan oman pääoman tuottoprosentti saadaan kaavalla

Oman pääoman tuotto-% = Nettotulos (12kk)

Oikaistu oma pääoma keskimäärin × 100.

Tunnusluvun tavoitteellinen taso määräytyy asetetun tuottovaatimuksen mukaan.

Tuottovaatimukseen vaikuttaa erityisesti sijoituksen riskisyys. Korkeampi riskis- ten sijoitusten tulisi myös tuottaa enemmän. (Yritystutkimus ry, 68.)

TAULUKKO 2. Oman pääoman tuottoasteen ohjearvot (Salmi 2020,184)

Hyvä 20 % tai yli

Heikko alle 10 %

4.1.3 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä tunnuslu- kuanalyysin tunnusluvuista (Alma Talent n.d.). Tunnusluku mittaa kannattavuutta suhteellisena kannattavuutena eli paljon yritys on tehnyt tuottoa yritykseen sijoi- tetulle tuottoa vaativalle pääomalle (Yritystutkimus ry, 68). Yritystutkimus ry:n (2017,67) mukaan tunnusluku saadaan kaavalla

Sijoitetun pääoman tuotto-% = Nettotulos + rahoituskulut + verot (12kk)

Sijoitettu pääoma keskimäärin × 100.

Huomioitavaa on, että vertailtaessa tunnuslukua eri yritysten kesken, voi olla han- kalaa erottaa vieras pääoma korolliseen tuottoa vaativaan ja korottomaan pää- omaan. Lisäksi tunnusluvun analysointia hankaloittaa muun muassa yrityksen te- kemät suuret investoinnit. (Yritystutkimus ry, 68.)

(16)

Yrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosenttia pidetään välttävänä tuottoprosentin ollessa vähintään maksetun vieraan pääoman rahoituskulun verran (Yritystutki- mus ry 2017, 68). Toisaalta usein oman pääoman sijoittajat saattavat vaatia korkea riskisille sijoituksilleen myös korkeampaa tuottoa kuin esimerkiksi vakuudel- lisen lainan antajat (Alma Talent n.d.).

TAULUKKO 3. Sijoitetun pääoman tuottoprosentin ohjearvot (Salmi 2020, 181)

Hyvä 15 % tai yli

Heikko alle 5 %

4.1.4 Kokonaispääoman tuottoaste

Kokonaispääoman tuottoprosenttia voidaan pitää perustana kaikille muille pää- oman tuottolaskelmille (Salmi 2020, 176). Tunnusluku kertoo yritystoimintaan si- toutuneelle pääomalle kertyneen tuoton (Yritystutkimus ry 2017, 67).

Kokonaispääoman tuottoprosentti on sijoitetun pääoman tuottoprosenttia hyödyl- lisempi silloin, kun korollisia sekä korottomia pääomia ei voida selvittää. Tämä johtuu siitä, että tunnusluku huomioi myös korottoman velan tuottoa vaativana pääomana toisin kuin sijoitetun pääoman tuottoaste. (Yritystutkimus ry 2017, 67).

Kokonaispääoman tuottoaste lasketaan Yritystutkimus ry:n (2017, 66) mukaan kaavalla

Kokonaispääoman tuotto-% = Nettotulos + rahoituskulut + verot (12kk)

oikaistun taseen loppusumma keskimäärin× 100.

Tunnusluvun vertailukelpoisuuteen vaikuttaa yrityksen tapa käyttää arvonkorotuksia, sillä arvonkorotuksia tehneiden yrityksien tuottoprosentit jäävät alhaisem- miksi kuin yrityksien, joiden tasearvoina käytetään hankinta-arvoja (Yritystutki- mus ry 2017, 67.)

(17)

TAULUKKO 4. Kokonaispääoman tuottoprosentin ohjearvot (Yritystutkimus ry 2017, 67)

Hyvä yli 10 %

Heikko alle 5 %

4.2 Vakavaraisuus

Vakavaraisuus kertoo yrityksen kyvystä selviytyä pitkän aikavälin velvoitteista, vaikka yrityksen operatiivinen kannattavuus ja kassavirta heikkenisivät. Vakava- raisuus kuvaa yrityksen velkarahoituksen ja oman pääoman suhdetta tai näiden osuuksia koko rahoitusrakenteesta. Yritystä voidaan pitää sitä vakavaraisem- pana, mitä enemmän yrityksellä on omaa pääomaa suhteutettuna vieraaseen pääomaan. (Seppänen 2011, 83.)

Vähemmän velkaisemmat yritykset saavat rahoitusta joustavammin, minkä johdosta yritykset voivat toteuttaa kasvusuunnitelmiaan velkarahoituksen avulla. Va- kavaraisuus kuvaa siis yrityksen kykyä maksaa laskuja, mutta myös kykyä toteuttaa kasvustrategiaansa. (Seppänen 2011, 83.)

Suomessa vakavaraisuuden ja pääomarakenteen kuvaamisessa hyödynnetään usein omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen tunnuslukuja (Seppänen 2011, 83). Vakavaraisuusasteen tunnusluvut voidaan jakaa staattisiin rahoitusra- kennetta sekä dynaamisiin rahoituksen riittävyyttä mittaaviin tunnuslukuihin (Alma Talent. n.d.). Näistä tunnusluvuista keskitytään staattisiin rahoitusraken- netta mittaviin tunnuslukuihin, kuten omavaraisuusaste, nettovelkaantumisaste sekä suhteellinen velkaantuneisuus.

4.2.1 Omavaraisuusaste

Omavaraisuusaste kertoo yrityksen vakavaraisuudesta, kyvystä sietää tappiota sekä kyvystä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäimellä (Yritystutkimus 2017,

(18)

69). Omavaraisuusaste kuvaa yrityksen pääomarakennetta koko toiminnan tasolla, mikä saattaa kiinnostaa erityisesti vieraan pääoman sijoittajia, sillä omava- raisuuteen ei suoraan vaikuta omaisuuseriä koskevat päätökset (Kallunki 2014, 120). Omavaraisuusasteeseen vaikuttaa usein yrityksen ikä, sillä nuoremmat yritykset ovat useammin velkaantuneempia kuin vanhemmat yritykset (Alma Talent n.d.). Omavaraisuusasteprosentti lasketaan Yritystutkimus ry:n mukaan kaavalla

Omavaraisuusaste-% = Oikaistu oma pääoma

Oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakot × 100.

Omavaraisuusaste kertoo prosentteina yrityksen taseen omalla pääomalla rahoi- tetun osuuden. Huomioitavaa on, että omavaraisuusasteen ohjearvot vaihtelevat eri toimialoilla. (Kallunki 2014, 120.)

Yritys voi pärjätä hyvin myös alhaisemmallakin omavaraisuusastella, kunhan yrityksen kannattavuus on vakaalla tasolla eikä toiminta ole tappiollista. Korkean omavaraisuusasteen omaava yritys on kuitenkin vähemmän riippuvainen toimin- taympäristön muutoksista sekä kestää paremmin heikentynyttä kannattavuutta.

(Alma Talent n.d.)

TAULUKKO 5. Omavaraisuusasteen ohjearvot Sähkö- ja teleurakointialalla (Säh- köasennusalan kannattavuus 2020, 22)

Hyvä yli 35 %

Heikko alle 25 %

4.2.2 Nettovelkaantumisaste

Nettovelkaantumisaste eli Net Gearing kuvaa yrityksen korollisen nettovelan suhdetta omaan pääomaan. Nettovelkaantumisasteen laskennassa ei ole omavaraisuusasteen tapaan huomioitu taseen loppusumman mukana olevaa sijoitusvaral- lisuutta eikä korotonta vierasta pääomaa. (Kallunki 2014, 118–120.) Nettovel- kaantumisaste saadaan Yritysrahoitus ry:n (2017, 71) mukaan kaavalla

(19)

Net Gearing = Korollinen vieras pääoma - rahat ja rahoitusarvopaperit

Oikaistu oma pääoma .

Tunnusluvun arvoa voidaan pitää hyvänä, sen ollessa alle 1 (Yritystutkimus ry 2017, 71). Korkeampi tunnusluku kertoo suuremmasta velkarahoituksen osuu- desta suhteessa omaan pääomaan (Seppänen 2011, 83). Negatiivinen tunnusluku voi merkitä yrityksen nettovelattomuutta, mutta toisaalta jos negatiivisuus johtuu oman pääoman negatiivisuudesta, on tunnusluvun arvo tällöin heikko (Kal- lunki 2014, 119; Yritystutkimus ry 2017, 71).

4.2.3 Suhteellinen velkaantuneisuus

Suhteellinen velkaantuneisuus yhdistää informaatiota tuloslaskelmasta sekä ta- seelta. Suhteellinen velkaantuneisuuden tunnusluku kertoo yrityksen vieraan pääoman suhteesta toiminnan laajuuteen. Tunnusluku lasketaan jakamalla vieras pääoma liikevaihdolla. (Kallunki 2014, 121.) Korkea suhteellinen velkaantu- neisuusaste vaatii yritykseltä hyvää liiketulosta, jotta yritys selviää vieraan pää- oman velvoitteista (Yritystutkimus ry 2017, 70). Suhteellinen velkaantuneisuus- prosentti saadaan Yritystutkimus ry:n (2017, 70) mukaan kaavalla

Velka-% = Oikaistun taseen velat - saadut ennakot

Liikevaihto (12kk) × 100.

Tunnuslukua analysoitaessa on huomioitava tunnusluvun vaihtelevuus eri toimialoilla, sillä tunnusluku on vahvasti toimialasidonnainen eivätkä edellä mainitut ohjearvot täten ole välttämättä sopivia muiden kuin tuotannollisten yritysten ana- lysointiin. (Kallunki 2014, 121; Yritystutkimus ry 2017, 70.)

TAULUKKO 6. Suhteellisen velkaantuneisuusasteen ohjearvot tuotannolliselle yritykselle (Yritystutkimus ry 2017, 70)

Hyvä alle 40 %

Heikko yli 80 %

(20)

4.3 Maksuvalmius

Maksuvalmius eli likviditeetti tarkoittaa yrityksen kykyä selviytyä ajallaan äkilli- sistä maksuvelvoitteista yrityksen käytettävissä olevalla rahoitusomaisuudella (Kallunki 2014, 123). Yrityksen hyvästä maksuvalmiudesta viestii muun muassa kassa-alennusten hyödyntäminen. Heikosta maksuvalmiudesta puolestaan viestii erääntyneet maksut, maksetut viivästyskorot sekä tukeutuminen kalliiseen li- särahoitukseen (Yritystutkimus ry 2017, 74). Liian hyvä maksuvalmius ei kuiten- kaan ole suotavaa, sillä se sitoo yrityksen tuottavaa pääomaa liikaa, kun yrityk- sellä on paljon varoja sidottuna heikosti tuottaviin lyhytaikaisiin sijoituksiin ja kas- savaroihin (Kallunki 2014, 123).

Quick ratio ja current ratio ovat maailmanlaajuisesti käytettyjä maksuvalmiuden tunnuslukuja. Quick ratiossa ja current ratiossa yrityksen rahavarat sekä muut nopeasti rahaksi muutettavat omaisuuserät suhteutetaan lyhytaikaisiin velkoihin.

Quick ratio eroaa current ratiosta siinä, ettei quick ratiossa huomioida vaihto- omaisuutta vaan pelkästään rahoitusomaisuus. (Kallunki 2014, 124.)

Maksuvalmiuden tunnusluvuista quick ratio ja current ratio ovat suhdelukuja, jotka mittaavat maksuvalmiuden määrää. Maksuvalmiutta voidaan tarkastella sen määrän lisäksi esimerkiksi ajoituksen sekä laadun näkökulmasta. Maksuvalmiu- den määrä mittaa kuinka paljon yrityksellä on maksuvalmiutta kokoonsa nähden.

Ajoitus kertoo kuinka pitkäksi aikaa rahoitus kestää. Laatu puolestaan kertoo rahoituksen koostumuksesta. Yrityksellä voi esimerkiksi olla hyvä current ratio ja silti kärsiä maksuvalmiuden ongelmista, jos esimerkiksi vaihtuvat vastaavat koostuvat suurimmaksi osaksi vaihto-omaisuudesta, joita ei pystytä myymään tai saa- tavista, joita ei pystytä perimään. (Davidson 2020.)

Maksuvalmiuden tunnuslukujen heikkoutena on se, että tunnusluvut kuvaavat maksuvalmiutta vain tilinpäätöshetkellä, mutta monilla toimialoilla maksuvalmius saattaa vaihdella huomattavasti tilikauden aikana. Tämän lisäksi liiketapahtumia saatetaan ajoittaa mm. verotussyistä tilikauden loppuun, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa tunnusluvun tulokseen. (Kallunki 2014, 123–124.)

(21)

4.3.1 Quick ratio

Quick ration laskusäännössä huomioidaan rahoitusomaisuus, johon sisältyy lyhytaikaiset saamiset, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi myyntisaamisista sekä rahavaroista ja rahoitusarvopapereista. (Kallunki 2014, 124.) Tunnuslukuna quick ratio kasvattaa merkitystään erityisesti silloin, kun vaihto-omaisuuden osuus ly- hytaikaisista saamisista on suuri, vaihto-omaisuus on vanhanaikaista tai pilaan- tuu helposti tilanteissa, joissa vaihto-omaisuuden arvo on kyseenalainen (David- son 2020). Quick ration tunnusluku saadaan Yritystutkimus ry:n (2020, 74) mukaan kaavalla

Quick Ratio = Rahoitusomaisuus - osatuloutuksen saamiset

Lyhytaikainen vieraspääoma - lyhytaikaiset saadut ennakot.

TAULUKKO 7. Quick ration ohjearvot (Yritystutkimus Ry 2017, 75)

Hyvä yli 1

Tyydyttävä 0,5–1

Heikko alle 0,5

4.3.2 Current ratio

Current ratiossa on huomioitu rahoitusomaisuuden lisäksi myös vaihto-omaisuus.

Tämän ideana on, että yritys voi tarpeen vaatiessa realisoida vaihto-omaisuuden lyhyessä ajassa rahaksi ja näin suoriutua maksuvelvoitteistaan. (Kallunki 2014, 125.) Current ration tunnusluku lasketaan Yritystutkimus ry:n (2020, 75) mukaan kaavalla

Current ratio =Vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma .

(22)

TAULUKKO 8. Current ration ohjearvot (Yritystutkimus Ry 2017, 75)

4.4 Tehokkuus

Tehokkuuden tunnuslukuja ovat muun muassa kiertoaikatunnusluvut, jotka kertovat yrityksen käyttöpääoman tehokkuudesta. Yrityksen tulisi pyrkiä pitämään käyttöpääoma mahdollisimman pienenä, sillä liian suuri käyttöpääoma sitoo tur- han paljon pääomia ja pienentää näin myös omistaja-arvoa. Käyttöpääomaa voidaan pienentää pitämällä myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden määrä mahdollisimman alhaisena, mutta ostovelan määrä mahdollisimman suurena. Näin pää- omaa sitoutuisi mahdollisimman vähän, mutta ostoveloilla voitaisiin rahoittaa yrityksen toimintaa. (Kallunki 2014, 128–129.) Käyttöpääomaa kuvaavia tunnuslukuja analysoidessa on hyvä huomioida, että käytettävät luvut kertovat tilinpää- töshetken tilanteesta, mutta käyttöpääoman arvot saattavat vaihdella paljonkin tilikauden aikana (Yritystutkimus 2017, 71).

Yrityksen tehokkuudesta kertovat myös henkilöstön tehokkuutta kuvaavat tunnusluvut, joissa esimerkiksi liikevaihtoa, -tulosta tai henkilöstökuluja suhteutetaan yrityksen henkilöstön määrään (Alma Talent. n.d.). Pääoman käytön tehokkuudesta kertovista tunnusluvuista keskitytään myyntisaamisten kiertoaikaan, ostovelkojen kiertoaikaan ja vaihto-omaisuusprosenttiin, jotka kuvaavat pääoman käytön tehokkuutta. Henkilöstötehokkuuden tunnusluvuista puolestaan keskity- tään liikevaihto/henkilö -tunnuslukuun.

4.4.1 Myyntisaamisten kiertoaika

Myyntisaamisten kiertoaika kertoo päivinä, kuinka kauan yrityksen myyntisaamisten periminen asiakkailta keskimääräisesti kestää. Mitä pidempi myyntisaamisten

Hyvä yli 2

Tyydyttävä 1–2

Heikko alle 1

(23)

kiertoaika on, sitä pidemmän aikaa yritys keskimäärin odottelee myynnistään ra- haa kassaan ja sitä enemmän pääomaa sitoutuu. Kun tehokkuus nousee, pää- oman tuottokin paranee sitoutuneen pääoman määrän laskiessa. Tehokkuus vaikuttaa myös maksuvalmiuteen, sillä maksuvalmius paranee pääoman käytön te- hostuessa. (Kallunki 2014, 128.)

Suoritteet myydään asiakkaille useimmiten tietyllä maksuajalla ja tästä syystä yritys ei saa myyntituloa heti kassaansa. Tämän myyntihetken ja maksun välinen hetki on rahoitettava käyttöpääomalla. (Kallunki 2014, 129.)

Myyntisaamisten kiertoaikaa voidaan lyhentää muun muassa muuttamalla mak- suehtoja lyhyemmiksi sekä tehostamalla perintätoimia. Maksuehtojen valintaan vaikuttaa kuitenkin suuresti toimialalla yleisesti käytetyt maksuehdot ja maksuehtojen tiukentaminen voi näin vaikuttaa asiakkaiden menetykseen. Liian pitkät maksuehdot voivat toisaalta lisätä luottotappioiden riskiä. (Kallunki 2014, 130.) Myyntisaamisten kiertoaika lasketaan Yritystutkimus ry:n (2017, 72) mukaan kaavalla

Myyntisaamisten kiertoaika (päivää) =365 × (Myyntisaamiset + sisäiset myyntisaamiset)

Liikevaihto (12kk) .

Todelliset kiertoajat eroavat hieman edellisestä laskukaavasta, sillä myyntisaamiset voivat sisältää mm. arvonlisäveroa, valmisteveroa, kuljetuksia ja muita eriä, joita ei ole huomioitu liikevaihdossa. Tämän lisäksi tunnusluku näyttää todellista pienempää tulosta liikevaihdon sisältäessä osatuloutusta. (Yritystutkimus ry 2020, 73.)

4.4.2 Ostovelkojen kiertoaika

Yritykset saavat samalla tavalla maksuaikaa ostoille, kuin ne antavat myynneis- tään asiakkaille. Yritys pystyy näin rahoittamaan omaa toimintaansa ostoveloilla.

Ostovelkojen kiertoaika kertoo yrityksen ostojen keskimääräisen maksuajan. Mitä pidempi tämä maksuaika on, sitä suuremman osan ostovelat rahoittavat yrityksen

(24)

pääomasta. (Kallunki 2014, 131.) Ostovelkojen kiertoaika lasketaan Yritystutki- mus ry:n (2017, 73) mukaan kaavalla

Ostovelkojen kiertoaika (päivää) = 365 × (Ostovelat + sisäiset ostovelat) Ostot + Ulkopuoliset palvelut (12kk) .

Pidentämällä ostovelkojen kiertoaikaa voidaan rahoittaa yrityksen toimintaa ko- rottomalla pääomalla. Maksuehdot saattavat kuitenkin sisältää käteisalennuksia, joiden käyttämättä jättäminen voi olla epäedullista yritykselle, sillä ostovelkojen korko voi tällöin nousta jopa useisiin kymmeniin prosentteihin. (Kallunki 2014, 132.)

4.4.3 Vaihto-omaisuuden kiertoaika ja vaihto-omaisuusprosentti

Vaihto-omaisuuden kiertoaika mittaa varastoinnin tehokkuutta yrityksen sisällä.

Tunnusluku kertoo päivinä, kuinka kauan vaihto-omaisuus pysyy yrityksen varas- tossa (Alma Talent. n.d.). Vaihto-omaisuuden kiertoajan laskemiseen tarvitaan vaihto-omaisuuden hankintameno, jota ei saada selville pelkästään tilinpäätös- tiedoista (Kallunki 2014, 132). Vaihto-omaisuuden kiertoaika lasketaan Kallunkin (2014, 133) mukaan kaavalla

Vaihto-omaisuuden kiertoaika = Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuuden hankintameno × 365.

Varastoinnin tehokkuutta voidaan tarkastella myös suhteuttamalla vaihto-omaisuus liikevaihtoon, jolloin tunnusluku voidaan laskea myös tilinpäätöstiedoista.

Tällöin matala vaihto-omaisuus suhteessa liikevaihtoon kertoo tehokkaasta varastoinnista. (Kallunki 2014, 133.) Vaihto-omaisuusprosentti saadaan Kallunkin (2014, 133) mukaan kaavalla

Vaihto-omaisuus-% = Vaihto-omaisuus - Ennakkomaksut

Liikevaihto (12kk) × 100.

(25)

4.4.4 Liikevaihto/henkilö

Liikevaihto/henkilö -tunnusluku kuvaa kuinka paljon liikevaihtoa yritys on tuottanut tilikauden aikana suhteutettuna yrityksen henkilöstön määrään. Tunnusluku on vertailukelpoinen vain saman toimialan yritysten kesken. (Alma Talent. n.d.) Liikevaihto/henkilö -tunnusluku saadaan Alma Talentin (n.d.) mukaan kaavalla

Liikevaihto/henkilö = Liikevaihto (12kk)

Henkilöstömäärä keskimäärin.

Tunnusluvun analysointi on hankalampaa silloin, kun yritys on ostanut vuokratyö- voimaa ulkopuolisina palveluina, jolloin kaikkea työmäärää ei ole näkyvissä hen- kilöstön lukumäärässä. Lisäksi henkilöstön lukumäärä voi sisältää esimerkiksi lo- mautettua henkilöstöä, jolloin henkilöstön lukumäärä ei myöskään vastaa todellista tehtyä työmäärää. (Alma Talent. n.d.)

(26)

5 CASE-YRITYKSEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI

Case-yritys on sähköalan yritys, joka tarjoaa sähkösuunnittelua ja urakointia sekä muun muassa ilmalämpöpumppujen ja aurinkosähköjärjestelmien asennusta ja myyntiä. Yrityksen pääasiallinen markkina-alue sijaitsee Kanta-Hämeen ja Uu- denmaan alueella.

Case-yrityksen tilinpäätösanalyysin tietopohjana käytettiin vuonna 2018–2021 päättyvien tilikausien tilinpäätöksiä liitetietoineen sekä tilinpäätösanalyysiin sisäl- tyvässä toimialavertailussa Finnveran tilinpäätöstietoja. Finnveran tilinpäätöstie- doista hyödynnetään toimialaluokituksen 43210 Sähköasennus tunnuslukujen arvoja.

Case-yrityksen tilikaudet ovat pituudeltaan 12 kuukautta. Kyseessä on murrettu tilikausi, joka alkaa toukokuussa ja päättyy huhtikuuhun. Toimialavertailussa verrataan toimialan tunnuslukuja Finnveran tilinpäätöstietoihin, jotka on ilmoitettu ka- lenterivuoden mukaisesti. Case-yrityksen tunnuslukuja verrataan sen vuoden arvoihin, jolle yrityksen tilikausi enimmäkseen sijoittuu. Esimerkiksi vuonna 2021 huhtikuussa päättyvän tilikauden arvoja verrataan toimialan 2020 vuoden arvoihin, sillä yrityksen tilikausi sijoittuu pääosin vuodelle 2020.

Case-yrityksen oikaistut tuloslaskelmat ja taseet esitetään liitetiedoissa 1 ja 2.

Case-yrityksen tarkastelujakson tilinpäätöstiedoissa ei ilmennyt oikaistavia eriä.

Oikaistut tuloslaskemat ja taseet eroavat virallisista pääosin vain esitystavassa.

Lisäksi oikaistussa tuloslaskelmassa esitetään käyttökate, joka ei kuulu viralli- seen tuloslaskelmaan sekä varaston muutos lisää tai vähentää aine- ja tarvike- ostoja. Oikaistussa taseessa puolestaan on eritelty, mitä eriä aineelliset hyödyk- keet sisältävät. Tätä ei mikroyrityksen virallisessa taseessa tarvitse eritellä.

Yrityksen tilinpäätösanalyysin käsittely aloitetaan yrityksen tuloslaskelman ja taseen tarkastelusta, jonka jälkeen siirrytään analysoimaan tunnuslukuja luvussa 4 esitettyjen kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden sekö tehokkuuden näkökulmasta.

(27)

5.1 Tuloslaskelma ja tase

Seppäsen mukaan (2011,42) tuloslaskelmassa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti liikevaihtoon, liiketulokseen sekä tilikauden voittoon. Case-yrityksen liikevaihto on noussut reilusti vuodesta 2018 vuoteen 2019, sekä liiketulos ja tilikauden voitto ovat myös nousseet jonkin verran (kuvio 1). Muutosta selittää osaltaan euromääräisesti kalliimpien tuotteiden osto ja myynti, sillä yritys tekee sähköura- koinnin lisäksi myös mm. ilmalämpöpumppujen myyntiä sekä asennusta ja lisän- nyt näiden osuutta kokonaismyynnistään 2019 päättyvän tilikauden alusta.

Vuonna 2021 liikevaihto laski hieman, mutta liiketulos sekä tilikauden voitto me- nivät miinukselle (kuvio 1).

Liiketulos ja tilikauden voitto menevät puolestaan tarkastelujaksolla hyvin sa- massa linjassa koko tarkastelujakson ajan, mikä tarkoittaa, ettei muun muassa rahoituskuluissa tai tuotoissa ole tapahtunut suuria muutoksia (kuvio 1). Suurin ero liiketuloksen ja tilikauden tuloksen välillä on vuonna 2019, jolloin yritys maksoi eniten veroja.

KUVIO 1. Case-yrityksen liikevaihto, liiketulos ja tilikauden voitto

Tuloslaskelmaa (liite 1) tarkasteltaessa huomataan, että erityisesti henkilöstöku- lut ovat nousseet viimeisimmällä tilikaudella suhteessa liikevaihtoon. Yrityksessä

-50 000,00 0,00 50 000,00 100 000,00 150 000,00 200 000,00 250 000,00 300 000,00 350 000,00 400 000,00

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Liikevaihto, -tulos ja tilikauden voitto

Liikevaihto Liiketulos Tilikauden voitto

(28)

työskenteli tilikausina 2018–2020 yksi työntekijä, mutta 2021 päättyvällä tilikaudella yrityksessä työskenteli kaksi työntekijää yhdeksän kuukauden ajan. Työn- tekijä määrä kasvoi siis tilikautena 2021 keskimäärin 1,75 työntekijään. Tämän ilmenee erityisesti henkilöstökulujen kasvuna vuonna 2021 (kuvio 2).

KUVIO 2. Case-yrityksen henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta

Seppäsen mukaan (2011, 51) tasetta analysoitaessa huomio tulisi puolestaan kiinnittää taseen loppusummaan, pitkäaikaisiin sekä lyhytaikaisiin varoihin. Pitkä- aikaiset varat viittaavat siihen, että erityisesti vuonna 2020 on tehty pienessä määrin lisää investointeja. Muuten tarkastelujakson sisällä case-yrityksen luvut ovat tehneet pientä vaihtelua, mutta selkää trendiä ei ole havaittavissa.

5.2 Tunnusluvut

Case-yrityksen tunnuslukuja vertailtiin neljän vuoden aikaväliltä vuosien 2018–

2021 päättyvien tilikausien tilinpäätöstietojen avulla. Tunnusluvut laskettiin luvussa 4 esitettyjen tunnuslukujen laskentakaavojen mukaisesti. Case-yrityksen tunnuslukujen laskukaavat on esitetty liitteessä 3. Toimialavertailussa tunnuslukuja verrataan toimialan 43210 Sähköasennus yläkvartiilin, mediaanin sekä alakvartiilin arvoihin. Tunnuslukuanalyysissä hyödynnetyt toimialan tunnusluvut on eritelty liitteessä 4.

0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 %

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta

(29)

5.2.1 Kannattavuus

Kannattavuutta tarkasteltaessa huomioitiin mahdolliset markkinaympäristön muutokset tarkasteltavien tilikausien aikana. Tilipäätösten liitetietojen mukaan tarkastelujaksolla ei havaittu yhtiöön vaikuttavia tekijöitä, eikä mm. koronapande- mialla ole ollut merkittäviä vaikutuksia liiketoimintaan tarkastelujakson aikana.

Sähkö- ja teleurakointialan käyttökateprosenttia voidaan pitää hyvänä sen ollessa yli 7 % (Sähköasennusalan kannattavuus 2020, 22). Kuviossa 3 on esitetty case-yrityksen ja toimialan käyttökateprosentin arvot tarkasteluvuosien ajalta.

Case-yrityksen käyttökateprosentti oli vuonna 2018 hieman hyvän tason alapuolella pysyen silti toimialan mediaanin yläpuolella. Vuonna 2019 tunnusluvun arvo nousi erinomaiselle tasolle toimialan yläkvartiilin yläpuolelle. Vuonna 2020 tunnusluvun arvo laski pysyen silti hyvällä tasolla sekä toimialan mediaanin yläpuo- lella. Vuonna 2021 tunnusluvun arvo painui negatiiviseksi, sillä käyttökate oli täl- löin negatiivinen. Käyttökatteen negatiiviseen tulokseen vaikutti erityisesti henki- löstökulujen suuruus verrattuna edellisiin tilikausiin.

Kuviosta 3 ilmenee, että toimialan mediaanin käyttökateprosentti on pysynyt tyy- dyttävällä tasolla tarkastelujakson ajan. Toimialan yläkvartiili on puolestaan pysynyt erinomaisella tasolla ja alakvartiili heikolla tasolla tarkastelujaksolla.

Kuvio 3. Käyttökateprosentti

-2%

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Käyttökate-%

Case-yritys Toimialan yläkvartiili Toimialan mediaani Toimialan alakvartiili

(30)

Oman pääoman tuottoprosenttia voidaan tulkita hyvänä, kun se on 20 % tai yli (Salmi 2020,184). Kuviossa 4 on esitetty case-yrityksen oman pääoman tuottoprosentin kehitys tarkastelujaksolla. Case-yrityksen oman pääoman tuottoprosentti on ollut erittäin korkealla vuosina 2018–2019, jonka jälkeen laskenut pysyen vielä hyvällä tasolla vuonna 2020. Vuonna 2021 tilikauden tulos oli tappiollista, mistä johtuen tunnusluku painui negatiiviseksi.

KUVIO 4. Oman pääoman tuottoprosentti

Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia voidaan pitää hyvänä sen ollessa 15 % tai yli (Salmi 2020, 181). Kuviossa 5 on esitetty case-yrityksen ja toimialan tunnusluvun arvot tarkastelujakson ajalta. Vuonna 2018 tunnusluvun arvo on ollut hyvällä tasolla hieman alle toimialan mediaanin. Vuoden 2019 hyvän tilikauden tuloksen ansiosta tunnusluvun arvo on noussut erittäin hyväksi reilusti yli toimialan ylä- kvartiilin. Vuonna 2020 tunnusluvun arvo on ollut myös erittäin hyvä ja yltänyt lähelle toimialan yläkvartiilia. Vuonna 2021 tilikauden tulos oli negatiivinen, mikä johti tunnusluvun negatiivisuuteen.

Kuviosta 4 ilmenee, että toimialan mediaani on pysynyt hyvällä tasolla koko tarkastelujaksolla, ja tunnusluvun arvo jopa noussut hieman kahtena viimeisem- pänä tarkasteluvuonna. Toimialan yläkvartaali on pysynyt erinomaisena ylittäen 40 prosentin jokaisena vuonna. Toimialan alakvartaali on puolestaan vuonna 2018 ollut tyydyttävällä tasolla, mutta laskenut heikolle tasolla.

-40%

-20%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

120%

140%

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Oman pääoman tuotto-%

(31)

KUVIO 5. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti

Kokonaispääoman tuottoprosenttia voidaan pitää hyvänä sen ollessa yli 10 % (Yritystutkimus ry 2017, 57). Kuviossa 6 on esitetty case-yrityksen tunnusluvun arvot verrattuna toimialaan tarkastelujakson ajalta. Case-yrityksen kokonaispää- omantuottoprosentti yltää hyvälle tasolle vuonna 2018 ollessa sama kuin toimialan mediaani. Vuonna 2019 hyvän tilikauden tuloksen takia tunnusluvun arvo nousee reilusti yli toimialan yläkvartiilin. Vuonna 2020 tunnusluku laskee hieman pysyen erittäin hyvällä tasolla ja ylittäen hieman toimialan yläkvartiilin. Vuoden 2021 negatiivisen tilikauden tuloksen johdosta tunnusluvun arvo painuu negatiiviseksi.

Kuten kuviosta 6 ilmenee, toimialan mediaani on vaihdellut tarkasteluajanjaksolla hieman hyvän tason molemmilla puolilla. Toimialan yläkvartiili on pysynyt erinomaisena 20 % yläpuolella ja alakvartiili heikolla tasolla koko tarkastelujakson.

-40%

-20%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Sijoitetun pääomantuotto-%

(32)

KUVIO 6. Kokonaispääoman tuottoprosentti

5.2.2 Vakavaraisuus

Omavaraisuusastetta voidaan pitää hyvänä se ollessa yli 35 % (Sähköasennus- alan kannattavuus 2020, 24). Kuviossa 7 on esitetty case-yrityksen ja toimialan omavaraisuusasteen kehitys tarkastelujakson ajalta. Case-yrityksen omavaraisuusaste on vuonna 2018 ollut heikolla tasolla hieman toimialan alakvartiilin ylä- puolella. Vuonna 2019 tunnusluvun arvo nousi hyvälle tasolle yli toimialan ylä- kvartiilin johtuen hyvästä tilikauden tuloksesta, joka kasvatti omaa pääomaa sekä pitkäaikaisen vieraan pääoman pois maksusta, mikä puolestaan pienensi vieraan pääoman osuutta taseen loppusummasta. Vuonna 2020 tunnusluvun arvo nousi entistä korkeammalle erittäin hyvälle tasolle tilikauden hyvän tuloksen ansiosta sekä myös lyhyen vieraan pääoman määrän laskiessa. Vuonna 2021 tappiollisen tilikauden tuloksen johdosta sekä muun muassa ostovelkojen määrän noustessa tunnusluvun arvo laski hieman pysyen yhä hyvällä tasolla sekä toimialan yläkvar- tiilin yläpuolella.

Kuviosta 7 käy ilmi, että toimialan mediaani on pysynyt koko tarkastelujaksolla tyydyttävällä tasolla, laskien hieman joka vuosi. Toimialan yläkvartiili on pysynyt erinomaisena hieman 50 prosentin alapuolella, mutta laskien erityisesti vuonna 2021. Alakvartiili on pysynyt heikolla tasolla tarkastelujaksolla.

-20%

-10%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Kokonaispääoman tuotto-%

(33)

KUVIO 7. Omavaraisuusasteprosentti

Nettovelkaantumisastetta voidaan pitää hyvänä tunnusluvun arvon ollessa alle 1 (Yritystutkimus ry 2017, 71). Kuviossa 8 esitetään case-yrityksen nettovelkaantumisasteen kehitys tarkasteluvuosien ajalta. Case-yrityksen tunnusluvun arvo oli melko korkealla vuonna 2018. Vuoden 2018 jälkeen yrityksen nettovelkaantumisaste meni negatiiviseksi mikä johtui yrityksen pitkäaikaisen velan poismaksusta sekä likvidien rahavarojen määrän kasvusta.

KUVIO 8. Nettovelkaantumisaste

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Omavaraisuusaste-%

-1,00 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Nettovelkaantumisaste

(34)

Suhteellista velkaantumisastetta voidaan pitää hyvänä sen ollessa alle 40 % (Yri- tystutkimus ry 2017, 70). Kuviossa 9 on esitetty case-yrityksen ja toimialan tunnusluvun arvon kehitys tarkastelujaksolla. Vuonna 2018 case-yrityksen suhteellinen velkaantumisaste oli hyvällä tasolla hieman toimialan mediaanin alapuolella.

Vuonna 2019 tunnusluvun arvo laski reilusti alle toimialan alakvartiilin ja pysynyt melko samana vuoteen 2021.

Kuviosta 9 ilmenee, että toimialan mediaani on myös pysynyt tasaisesti hyvänä koko tarkastelujakson, mutta noussut vuonna 2021 alle 25 prosentista 30 pro- senttiin. Alakvartiililla tunnusluvun arvo on pysynyt erinomaisena alle 20 prosen- tissa ja yläkvartiililla on pysynyt tyydyttävällä tasolla koko tarkastelujakson ajan, mutta noussut erityisesti vuonna 2021.

KUVIO 9. Suhteellinen velkaantuneisuus

5.2.3 Maksuvalmius

Quick ratiota voidaan pitää hyvänä sen ollessa yli 1 (Yritystutkimus ry 2017, 75).

Kuviossa 10 on esitetty case-yrityksen ja toimialan quick ration kehitys tarkasteluvuosina. Case-yrityksen quick ratio on ollut vuonna 2018 erittäin hyvällä tasolla reilusti yli toimialan mediaanin, mikä johtui ostovelkojen pienestä määrästä suh-

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

50%

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Suhteellinen velkaantuneisuus, velka-%

(35)

teessa lyhytaikaisten saamisten suureen määrään. Vuosina 2019–2021 tunnusluvun arvo laskee pysyen silti hyvällä tasolla sekä toimialan mediaanin yläpuolella johtuen erityisesti ostovelkojen määrän noususta.

Kuviosta 10 ilmenee, että toimialan mediaani on pysynyt tarkastelujaksolla hyvin tasaisesti juuri hyvän tason yläpuolella laskien hieman joka vuosi. Myös ylä- ja alakvartiili on tehnyt pientä laskua joka vuosi, alakvartiilin pysyessä tyydyttävällä tasolla.

KUVIO 10. Quick ratio

Current ratiota voidaan pitää hyvänä sen arvon ollessa yli 2 (Yritystutkimus 2017, 75). Current ratio on yrityksessä käyttökelpoinen tunnusluku, sillä yrityksen vaihto-omaisuus ei ole pilaantuvaa tai arvoa menettävää sekä on helposti reali- soitavissa.

Kuviossa 11 on esitetty case-yrityksen ja toimialan current ration kehitys tarkasteluvuosina. Case-yrityksen tunnusluvun arvo on quick ration tapaan vuonna 2018 erittäin hyvä ylittäen reilusti toimialan yläkvartiilin. Vuonna 2019 tunnusluvun arvo laskee tyydyttävälle tasolle hieman toimialan yläkvartiilin alapuolelle.

Vuonna 2020 tunnusluvun arvo nousee taas hyvälle tasolle ylittäen toimialan ylä- kvartiilin. Vuonna 2021 tunnusluvun arvo laskee uudelleen tyydyttävälle tasolle toimialan yläkvartiilin alapuolelle.

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Quick ratio

(36)

Kuviosta 11 käy ilmi, että toimialan mediaani on pysynyt koko tarkastelujakson ajan hyvin tasaisesti tyydyttävällä tasolla. Myös ylä- ja alakvartiilin pysyvät tyy- dyttävällä tasolla tarkastelujakson ajan.

KUVIO 11. Current ratio

5.2.4 Tehokkuus

Kuviossa 12 esitetään case-yrityksen ja toimialan myyntisaamisten kiertoajan kehitys tarkasteluvuosina. Case-yrityksen myyntisaamisten kiertoaika on pysynyt melko samana tarkastelujakson aikana, eikä suurta vaihtelevuutta ole tapahtunut. Case-yrityksen kiertoaika on ollut huomattavasti alhaisempi kuin toimialalla alittaen toimialan alakvartiilin vuosina 2018–2021.

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Current ratio

(37)

KUVIO 12. Myyntisaamisten kiertoaika

Toimialalla voidaan päätellä käytettävän yleisesti pidempiä maksuaikoja asiakkaille kuin case-yrityksellä. Tähän voi osaltaan vaikuttaa myös tutkimukseen osallistuneiden yritysten koot, sillä myyntisaamisten kiertoaika oli myös Alma Ta- lentin suorittaman Sähköasennusalan kannattavuustutkimuksen mukaan lyhy- empi liikevaihdoltaan pienemmillä yrityksillä (Sähköasennusalan kannattavuus- raportti 2020, 20).

Kuviossa 13 esitetään case-yrityksen ja toimialan ostovelkojen kiertoajan kehitys tarkasteluvuosien ajalta. Case-yrityksen ostovelkojen kiertoaika on pysynyt hieman toimialan alakvartiilia pienempänä vuosina 2018–2020. Vuonna 2021 ostovelkojen kiertoaika on kuitenkin ylittänyt toimialan alakvartiilin lähelle toimialan mediaania.

0 10 20 30 40 50 60

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Myyntisaamisten kiertoaika (pv)

(38)

KUVIO 13. Ostovelkojen kiertoaika

Case-yrityksen ostovelkojen kiertoaika on ollut tarkastelujaksolla myyntisaamisten kiertoaikaa pidempää. Tämä on usein yritykselle optimaalinen tilanne, sillä ostovelkojen pidemmällä maksuajalla voidaan vähentää pääoman tarvetta sekä kattamaan asiakkaille myönnettyjä maksuaikoja (Sähköasennusalan kannattavuus 2020, 21.)

Kuviossa 14 esitetään case-yrityksen ja toimialan vaihto-omaisuusprosentin kehitys tarkasteluvuosina. Case-yrityksen vaihto-omaisuusprosentti on kasvanut tarkastelujakson ajan hieman joka vuosi. Vuonna 2018 vaihto-omaisuusprosentti alitti toimialan mediaanin. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 tunnusluvun arvo on pysynyt alle toimialan mediaanin. Matalampi tunnusluvun arvo kertoo tehokkaam- masta varastoinnista (Kallunki 2014,133).

0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Ostovelkojen kiertoaika (päivää)

(39)

KUVIO 14. Vaihto-omaisuusprosentti

Vaihto-omaisuusprosentin kasvu voi viitata varautumiseen mahdolliseen kysyn- nän kasvuun tai toimitusvaikeuksiin. Aalto-yliopiston sivulla julkaistun uutisen mukaan (Kauppi, 2020) vuonna 2020 vallinnut koronavirus on aiheuttanut merkittä- viä toimitusvaikeuksia useammalla alalla, johon monet yritykset varautuvat var- muusvarastoja hyödyntämällä.

Henkilöstötehokkuuden tunnusluvuista erityisesti Liikevaihto/henkilö -tunnusluvun käyttö tulee kyseeseen case-yrityksen kohdalla yrityksen henkilöstömäärän kasvaessa kesken 2021 päättyvän tilikauden yhdellä työntekijällä. Yrityksessä työskenteli 2021 päättyvällä tilikaudella kaksi työntekijää yhdeksän kuukauden ajan, mikä tekee tilikauden keskimääräiseksi työntekijämääräksi 1,75 työntekijää.

Kuviossa 15 esitetään case-yrityksen ja toimialan liikevaihto/henkilö -tunnusluvun kehitys tarkasteluvuosina. Tunnusluvun arvo on pysynyt case-yrityksellä toimialan yläkvartiilin yläpuolella koko tarkastelujakson ajan. Tämä saattaa toisaalta kertoa siitä, että toimialan ostot ja näin myös myynnit ovat euromääräisesti suu- rempia, sillä toimialan palveluihin kuuluu sähköurakoinnin lisäksi myös esimerkiksi ilmalämpöpomppujen myyntiä ja asennuksia. Tällöin olisi tärkeämpää kiin- nittää huomiota case-yrityksen tunnusluvun vaihteluun tarkastelujaksolla. Tun- nusluvun arvo näyttää laskeneen vuonna 2021, jolloin työntekijämäärä kasvoi yri- tyksessä. Tämä viittaa tehokkuuden laskuun työntekijämäärän lisääntyessä.

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Vaihto-omaisuusprosentti

(40)

KUVIO 15. Liikevaihto/henkilö

0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 400,0

05/17-04/18 05/18-04/19 05/19-04/20 05/20-04/21

Liikevaihto/henkilö (tuhatta euroa)

(41)

6 TOIMIALAN NÄKÖKULMA

Tilinpäätös mittaa rahamääräisesti yrityksen toimintoja. Jotta yritys pystyy tilin- päätöksen analysoinnin perusteella tekemään oikeita johtopäätöksiä, on tärkeää ymmärtää myös yrityksen liiketoimintaympäristöä sekä omaa liiketoimintamallia.

(Seppänen 2011, 23.)

Toimialan tutkiminen selkeyttää yritykselle liiketoiminnan riskejä ja menestysteki- jöitä sekä mahdollisia kilpailuetuja (Seppänen 2011, 23). Toimialan nykytilanteen ymmärtäminen auttaa yritystä oman toiminnan suunnittelun sekä kilpailutilanteen ja markkinoiden hahmottamisessa.

6.1 Toimialan määrittely

Yrityksen toimiala voidaan määritellä parhaiten tutkimalla yrityksen määritelmää omasta toimialastaan sekä kilpailijoistaan. Määriteltäessä toimialaa tulisi kiinnit- tää erityisesti huomiota yrityksen tarjoamiin tuotteisiin ja palveluihin, asiakkaisiin, maantieteelliseen toiminta-alueeseen sekä markkina-alueeseen. (Seppänen 2011, 26.)

Case-yrityksen vertailtavaksi toimialaksi valittiin toimialaluokitus 43210 Sähkö- asennus. Tämä toimialaluokitus ei ole virallinen toimialaluokitus yritykselle, mutta kuvaa parhaiten yrityksen nykyistä liiketoimintaa. Tämä toimialaluokitus valittiin tutkimalla yrityksen kilpailijoiden toimialaluokituksia samoilla tuotteilla ja palve- luilla sekä markkina-alueella. Yrityksen muita toimialoja ovat mm. talotekniikka ja energiansäästöpalvelut.

Usealla toimialalla toimimisesta voi olla hyödyn lisäksi myös haittapuolia yritykselle. Hyödyiksi voi lukea muun muassa liiketoiminnallisen riskin hajauttamisen, kun yrityksen toiminta ei ole vain yhden toimialan menestyksen varassa. Toi- saalta monen eri toimiala asiantuntemus voi jäädä enemmän pinnalliseksi kuin

(42)

yhteen toimialaan keskittyessä. Yrityksen toimialaa mietittäessä tulisikin erityisesti keskittyä siihen, mikä saavuttaisi yrityksen strategian parhaiten ja aiheuttaisi eniten hyötyä sekä vähiten kustannuksia yritykselle. (Seppänen 2011, 30.)

6.2 Toimialan kannattavuus

Tunnuslukuja analysoitaessa on hyvä huomioida, että jos yritys sijoittuu hyvin toimialaan nähden, ei yrityksen tulos ole välttämättä hyvä, sillä toimialan yrityksien keskimäärinen tulos voi silti olla huonolla tasolla (Salmi 2020, 269). Seppäsen mukaan (2011, 27) toimialaa voidaan pitää houkuttelevana silloin, kun sen kan- nattavuustaso on keskimääräisesti korkea. Tällöin yritykset voivat luoda lisäar- voa. Tämä ilmenee muun muassa vähäisenä hintakilpailuna toimialalla olevien ja toimialalle pyrkivien yritysten suunnalta sekä lisäksi toimialalla on hyvä neuvotte- luasema ja hinnoitteluvoima asiakkaisiin nähden. (Seppänen 2011, 27.)

Tarkastelemalla toimialan 43210 Sähköasennus kannattavuuden tunnuslukujen mediaaneja Finnveran tilinpäätöstiedoista, voidaan tutkia toimialan keskimää- räistä kannattavuutta. Edellisen luvun kannattavuuden tunnusluvuista toimialan mediaanin mukaan sijoitetun pääoman tuotto pysyi hyvällä tasolla koko tarkastelujakson ajan ja kokonaispääoman tuotto vaihteli hyvän tason molemmilla puolin.

Keskimääräisesti kokonaispääoman tuottoaste kuitenkin pysyy hyvän tason ylä- puolella. Kannattavuuden tunnusluvuista pääomaan suhteutettujen tuottomitta- reiden mukaan toimialan kannattavuus on siis hyvällä tasolla vuosina 2018–

2021.

Kannattavuuden tunnuslukujen lisäksi myös toimialan mediaanin vakavaraisuus on pysynyt hyvällä tasolla tarkastelujaksolla. Maksuvalmiuden tunnusluvuista puolestaan quick ratio pysyi hyvällä tasolla sekä current ratio pysyi vähintäänkin tyydyttävällä tasolla tarkastelujakson ajan. Toimialan mediaanien mukaan toimialan tilanne näyttää täten erittäin hyvältä.

Sähköasennusalan vuoden 2020 kannattavuusraportissa käy ilmi, että keskimää- räisesti alan liikevaihdon kasvu on ollut talouden kasvua selvästi nopeampaa

(43)

pandemiasta huolimatta. Vuoden 2020 markkinatilanteen vuoksi toimialan kannattavuuden kasvu on kuitenkin hidastunut, vaikka se onkin ollut kasvussa viime vuosina. Suuremmissa yrityksissä kannattavuus on ollut keskimääräisesti pa- rempi kuin pienemmissä yrityksissä. Tämän lisäksi myös tehokkuus on ollut nou- sussa viime vuosien aikana, erityisesti suuremmissa yrityksissä. Omavaraisuus- aste puolestaan on suurempi pienikokoisemmilla yrityksillä. Henkilöstökulut ovat ollut kasvussa, mikä viittaa yritysten kasvuun ja laajentumiseen. Tappiollisten yritysten määrä on ollut myös laskussa viime vuosina. (Sähköasennusalan kannattavuus 2020, 1–9; 33.)

6.3 Toimialan haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Sähköteknisen Kaupan Liitto ry:n tekemän kyselyn mukaan tällä hetkellä ko- ronapandemian seurauksena toimialan haasteena on tuotteiden toimitusvaikeu- det. Tämä johtuu erityisesti kuljetuksia uhkaavasta konttipulasta konttien ruuh- kautumisen vuoksi. (STUL ry n.d.)

Talotekniikkaliiton lokakuussa julkaisemassa suhdannekyselyssä (2021) käy ilmi, että toimitusvaikeuksien lisäksi myös tarvikkeiden hintojen nousu on tuonut toimialalle kannattavuusongelmia, erityisesti silloin, kun hintoja ei ole enää voinut nostaa urakkasopimuksiin. Myös toimitusvaikeuksista johtuva hankkeen viivästy- minen tuottaa lisäkuluja urakoitsijoille. Lisäksi alalla on tällä hetkellä pulaa osaa- vasta työvoimasta, sillä yrityksillä olisi tarvetta rekrytoinneille suuren työtarjonnan johdosta. Suhdannekyselyyn osallistui 196 sähköurakoinnin ja -suunnittelun sekä LVI-urakoinnin yritystä. (Talotekniikkaliitto 2021.)

Toimialan kannattavuus on kehittynyt jo positiiviseen suuntaan viime keväästä, sekä toimialan yritykset ennustavat kasvun jatkuvan. Myös arviot koronaepide- mian vaikutuksista ovat muuttuneet positiivisemmaksi. (Talotekniikkaliitto 2021.) Toimialan hyvät taloudelliset toimintaedellytykset mahdollistavat yrityksille kasvua ja kehitystä, sekä osaavan työvoiman avulla alan yritysten kasvunäkymät ovat erittäin hyvät suuren kysynnän johdosta.