View of Havaintoja Pohjoismaiden Geenipankin Suomesta keräämistä ohranäytteistä

JOURNAL OF AGRICULTURAL ^SCIENCEIN FINLAND MaataloustieteellinenAikakauskirja

Voi. 58:^53—67, 1986

Havaintoja Pohjoismaiden Geenipankin

Suomesta keräämistä

ohranäytteistä

OSMO ULVINEN

Valtionsiementarkastuslaitos, Maneesikatu 7, 00170 Helsinki

Observalions of ^(he barley samples collected from Finland by ^(he Nordic Gene Bank Osmo Ulvinen

Finnish State Seed Testing Station, SF-00171Helsinki

Abstract.62barley samplescollected by the Nordic Gene Bank 1979—83 wereexamined by the Finnish Seed Testing Station (Tables ^I—s).1—5). The cultivar or type compositionof the most significant samples is givenintable 6.

These 22^samples, about36Vo of all the samplesexamined,arelikely tohave such hereditary characters that arenotavailable elsewhere. The rest of the sampleswererecognized tobe named cultivars still available mainly the Finnish cultivars Otra and Pirkkaor lots having lost their germinability.The maingroupintable6consists of»4-rowed»,i.e. lax-eared six-rowed barleys of different types. The samples 13and 14wereidentified to be most likelythe SwedishÄsa- barley.Theremaybesome componentsof old varieties (Lapinohra,Pertunohra,Vega,Edda, Asa etc.) among the other samplesaswell,but mostly they seemed to be so-called land-varieties.

Inthe 2-rowed barleysinthe table dominates thetypethat isverysimilar to the oldest Finnish barleycultivar, Piikkiönohra, selected fromaland-variety. As the preliminary comparisons of thetypesshow (Tables 7—B) the materialwasgenerallyveryhomogeneousbut there was also some variation both between and with inthe samples.

Index words: identification of barleyvarieties, genebanks, local barley varieties of Finland

Valtionsiementarkastuslaitos ^{on Pohjois-} maiden Geenipankin (NGB) toivomuksesta tutkinut joukonsen Suomesta keräämiä oh- ranäytteitä. Tutkimuksen tarkoituksena ^on yrittää selvittää näytteiden lajikekoostumus ja siltäosalta, jota ei kyetä nimetyiksi lajikkeiksi tunnistamaan, morfologisesti toisistaan poik- keavat ryhmät.

Tarkastusmenetelmät ja morfologinen ryhmittely

Näytteiden jyvien ominaisuudet on ensin tarkastettu laboratoriossa tutkimalla joko näyte kokonaan tai osa siitä. Jos tarkastuk- sessa ontodettu muoto-opillisesti poikkeavia

jyviä,_on nämäerotettu omiksi ryhmikseen.

Laboratoriotarkastuksentuloksia ^ontäyden- netty harkinnanmukaankenttäkoetarkastuk- sella. Joslaboratoriossa onnäytteestä erotet- tu eri jyväryhmiä,on nämä kylvetty koeken- tälle erikseen.

Aineisto kylvettiin yhden rivin ruuduiksi, joiden pituus oli 6 m tai vähemmän, ^{jos jy-} viä ei riittänyt täydelle riville. Ruutujen väli oli 34 _cm. Tämän lisäksi kylvettiin näytteis- tä, joista oli enemmän jyviä käytettävissä, 7.2 m²:n ruudut. Näissä oli kuusi riviä, ^joi- den pituus oli 6 m jariviväli 20cm sekä _ruu- tujen väli 30cm. Samaa tyyppiä olevatnäyt- teetkylvettiin vierekkäin siten, että samoilta alueiltasaatuaineisto oli mahdollisimman lä- hellä toisiaan. Verrannelajikkeina olivat Otra ja Balder.

Tahoisuusryhmityksessäon ohrat jaettu2-, 4- ja 6-tahoisten ryhmään (Ulvinen 1963).

Tyvisukasen karvojen pituuden ja jyvän sivu- selkäsuonien väkäsellisyyden mukaisessa ryh- mittelyssä on käytettya, 0, 0 ja 6 merkkien (Sauli 1927,^Korpinen 1943)sijasta kirjaimia a, b, c ja d, jolloin:

a ⁼ tyvisukanen pitkäkarvainen, sivuselkäsuonet väkäsettömät b ⁼ tyvisukanen pitkäkarvainen,

sivuselkäsuonet väkäselliset c ⁼ tyvisukanen lyhytkarvainen sivuselkäsuonet väkäsettömät d ⁼ tyvisukanen lyhytkarvainen

sivuselkäsuonet väkäselliset

Maininta »pilosum» tarkoittaa karvojen esiintymistä jyvänvatsavaon reunoissa (Hun-

ter 1952, Ulvinen 1972).

Eri keräysaineistojen tutkimustulokset 1. Vuosi 1979 (Taulukko ¹⁾

Vuoden 1979 keräykset suuntautuivat Poh- jois-Suomeen(Liite 1). Sieltä toivottiin löydet- tävän runsaasti jo muualta kadonnutta aineis- toa.Siementarkastuslaitos tutki näytteistä 12 sekä ^myöhemminlisäksi ^kaksi Ruotsin puo- lelta(Överkalix) kerättyänäytettä. Taulukossa

käytettytunnuson Pohjoismaiden Geenipan- kin näytteelle keräysvaiheessa _antamamerkki.

Useimpien näytteiden itävyys oli varsin hy- vä. Tämäosoittaa,että kysymyson viljelyssä olevastatavarasta eikävuosia laarissa ^säily-

tetystä jätteestä. Suurin osa näytteistä oli Otra-ohraa, johon oli enemmän tai vähem- mänsekoittunutmuutaohraa. Näytteen 3 Ot- ra janäytteen9 Hankkija-673 kasvoivat ker- ran lisättynävuonna 1981 7.2 m²:n ruutuina verrannelajikkeiden vieressä. Mitään eroa- vuutta ei havaittu. Tyypeistä, joita ei voitu tunnistaalajikkeiksi, oli^yleisin4-tahoinen^d- ohra. Tämä oliodotettavaakin, koska Saulio (1927) tutkimuksien mukaan maatiaisohriem- me pääosa on juuri tätä tyyppiä. Kolmessa näytteessä tavattu 4-tahoinen b-ohra_on olois- samme varsin harvinainen tyyppi jasitäkin harvinaisempi on näytteessä 12tavattu 4-ta- hoinen a-ohra(Kuva 1).

2. Vuosi 1980 (Taulukko 2)

Vuoden 1980näytteet ovatItä- jaKaakkois- Suomesta (Liite 1).Näistä siementarkastuslai- tos tutki 16 sekä lisäksi yhden, kevätrukiista löydetyn yksilön.

Aineisto oli hyvin Pirkka-voittoista. ^Sa- moin Otraa esiintyirunsaasti, ^{mutta myös} uudempia lajikkeita kuten Teemua, Etua ja Pomoa. Aineiston ehdottomasti mielenkiin- toisinnäyte on nro 16. Tämän Savitaipaleelta

Kuva l. Näytteen 12nelitahoisten a- (oik.), b- ja d- tyyppien tyvisukaset.

Fig. I. The rachillaofthe 4-roweda-(right), b- and d-lypesfrom ^sample 12.

54

Kerätyn näytteenkoostumus onvarsin moni- nainen. Siinä pieninä määrinä esiintyvät 4-ta- hoinen c ja d sekä 2-tahoisen loittotyypina, b jacovatilmeisesti maatiaisperua (Kuva 2).

Mielenkiintoinenon myös6-tahoinenc-ohra, jokaon harvinaistapilosum-tyyppiä. Näyte nro20 sekä Rautjärveltä kerätystänäytteestä nro 21 löytynyt 4-tahoinen d-ohra lienevät myös maatiaisperua. Viimeisenä taulukossa on kevätruisnäytteestä poimittu harvinainen 4-tahoinen b-tyypin ohra.

3. Vuosi 1981 (Taulukko 3)

Vuonna 1981 kerättiin näytteitä Pohjois-

Savosta ja Oulun läänin alueelta. Onpa jou- kossa näyteEtelä-Suomestakin (Liite 1). Saa- dusta ohra-aineistosta siementarkastuslaitos tutki 12 näytettä.

Otra oli aineiston valtalajike, parissa näyt- teessä oli Tammi-ohraa ja kaksi näytettä oli Pirkkaa. Lajikkeiksi tunnistamattomassa ai- neistossa oli valtaosa 4-tahoista d-tyypin oh- raa, joskin vain näytteillä 33 ja 34 _onmerki- tystä muiden ollessa itämättömiä. Näytteistä mielenkiintoisinon Vihdistä kerätty, Vega- tai Ollinohraksi mainittunäyte 43. Tämä osoit- tautui maatiaistyyppiseksi 2-tahoiseksi loitto- ohraksi, joka oli pääosaltaan a-tyyppiä,mutta sisälsi myösb- ja c-tyyppejä (Kuva 3).

4. Vuosi 1982 (Taulukko 4)

Vuoden 1982 aineisto kerättiin pääosaltaan läntiseltä Etelä-Pohjanmaalta, mutta joitakin näytteitä onkeskemmältä Suomea (Liite 1).

Ohranäytteistä valtion siementarkastuslaitos tutki 10. Lajike- tai tyyppikoostumusta ei ole esitetty prosentteinakuten aikaisemmissa ^tau- lukoissa, koska päälajikkeen tai tyypin osuut- ta ei näytteitä analysoitaessa laskettu. Näyt- teissä runsaimmin esiintynyt lajike _on taulu- kossa alleviivattu.

Aineiston yleisin lajikeonPirkka. Myös Ot- raa on runsaasti joskin päälajikkeena vain kahdessa näytteessä. Lajikkeiksi tunnistamat-

tomassaaineistossa_on 4-tahoinen d-ohranyt- kin yleisin. Mielenkiintoisimmatovat taulu- kon kaksi ensimmäistä ja viimeinen näyte,

joissa on selvästi maatiaisperäistä ainesta.

Juupajoelta kerätyn näytteen nro 53 Helmi- ohraksi arveltu pääkomponentti todettiin Louhi-ohraksi. Tämä näyte on varsin moni- puolinen sisältäen hieman^myös »väliohraa»,

jokaon2-tahoisen ja monitahoisen ohran vä- limuoto.

5. Vuosi 1983(Taulukko 5)

Vuonna 1983 kerättiin näytteitä pääosiltaan Hämeen ja Satakunnanalueilta;^{yksi näyteon} kuitenkin Etelä-Savosta (Liite 1).Ohra-aineis- tosta siementarkastuslaitos tutki7 näytettäse- kä lisäksi kaksi kevätvehnänäytteistä erotta- maansa ohraa.

Poiketen kaikkien muiden vuosien keräyk- sistä onpainopiste nyt 2-tahoisessa ohrassa.

Kuten muidenkin vuosien keräyksissä oli mo- nissa näytteissä 4-tahoista d-tyypin ohraa.

Kolme näytettäoli pääosaltaanPirkka-ohraa;

joukossa hieman myös Otraa ja Hankkija- -673-ohraa. Kaksitahoisista oli yksinäyte pää- osaltaan Balder-ohraa ja yksi, Hämeenkyröstä kerätty ja Halikonohraksi mainittu samaa tyyppiä kuin Halikonohra I. Tämän lisäksi ai- neistosta ovat säilyttämisen arvoisia näytteet 55, 58 ja 61, jotka mitä ilmeisimminovatmaa- tiaisperuisia. Näistä erityisesti näytteen 58 tyyppikoostumus on varsin monipuolinen.

6. Samaa tyyppiä olevien ohrien vertailua (Taulukko 6)

Samaa tyyppiä olevien ohrien muoto-opil- lista vertailua koekentällä suoritettiin vähäi-

Kuva 2. Näytteen16 kaksitahoisellab-tyypillä(oik.) jy- vän sivuselkäsuonien väkäset ovat hyvin voi- makkaat. Vasemmallasamannäytteen kaksi- tahoinen c-tyypin jyvä.

Fig. 2. The 2-rowed b-lype (right)from^sample16has

very strongspiculesoninner lateralnervesof

lemma. A2-rowedc-typegrainfromthesame sample to theleft.

Kuva3. Näytteen43tyyppikoostumus:a(oik.), bjac.

Fig. 3. The type composition of the sample 43:

a(right), b andc.

sessä määrässä jokaisena tutkimusvuonna, muttaperusteellinen, kaikkien vuosien keräys- aineistosta erotettujen tyyppienvertailu^tapah- tui kasvukausina 1984 ja 1985.^Näytteet,jot- ka tai joista erotettuja tyyppejä oli ^otettuver- tailuun,^on esitetty taulukossa 6. Näytteiden numerot ovat samat kuin taulukoissa ^I—s.1—5.

Myösnäytteessäolevat lajikkeet tai tyypiton numeroitu. Osanäytteen tunnuksenaseuraa- vissa selostuksissaon näytteennumero/lajike- tai tyyppinumero.

Valitettavasti varsinkin vuosi 1984 oli_ver- tailututkimukselle epäedullinen. Kasvustot la- koutuivat hyvin varhaisessa vaiheessamaata myöten, mikä suuresti vaikeutti tutkimusta.

Kasvustojen kehitys ja pituuson esitettytau- lukoissa7 ja 8.

6-taho-ohra(Taulukko 7)

Saalis 6-taho-ohrien osalta jäi peräti niu- kaksi, koska yhtä lukuunottamattakaikki tä- män ryhmän edustajat voitiin tunnistaa lajik- keiksi. Ohra 16/1oli varsinlyhyt- ja tiheätäh- käinen.

4-taho-ohrat a—c (Taulukko 7)

Nelitahoista a-ohraa löytyi vain yhdestä näytteestäja c-ohraa kahdestanäytteestä. Ge- neettisesti c-ohrat poikkesivat toisistaan mm.

kehitysrytmin osalta.

Nelitahoista b-tyyppiä löytyi 5 ohranäyt- teestä;myöseräästä kevätruisnäytteestä (31) erotettuohra oli tätä tyyppiä.Aineistonomi- naisuuksissa ^olivarsin vähän eroja. Kaikki oli- vatpitkä- jaheikkokortisia, joskin n. 20cm:n pituuseroja voitiin havaita. Myös kasvuryt- missä oli eroavuutta. Näytteet 1/3, 12/3 ja 45/3olivat hyvin samanlaisia muistuttaen oh- raa, jota poikkeavana tyyppinä tavattiin ai- kanaan Pirkka-ohrasta. Keskenään varsinsa- mankaltaisetnäytteet2/3 ja 31/3 poikkesivat edellisen ryhmän ohrista kasvuston runsaam- man antosyaanipitoisuuden perusteella. Edel- lisistä täysin poikkeava olinäyte 44/3. Kalei- den vihneet olivat tällä ohralla lyhyemmät kuin yleensä 4-taho-ohrilla ja jyvät olivat ly-

hyitä ja varsin pulleita sekä niiden sivuselkä- suontenväkäset hyvin voimakkaat (Kuva 4).

4-tahoiset d-ohrat (Taulukko 8)

Kuten edellä on jo todettu, muodostivat 4-tahoiset d-ohrat lajikkeeltaan tuntematto- man aineiston pääosan. Niinpä niitä tyyppi- vertailussa oli peräti 19näytettä.

Näytteet 13 ja 14 olivat muita aikaisempia, toistensa kaltaisia ja voitiin kutakuinkin luo- tettavasti todeta ruotsalaiseksi Äsa-ohraksi.

Muu aineisto oli perustyypiltään varsin sa- manlaista,maatiaisohraan vivahtavaa. Korsi oli varsin pitkä jaheikko, tähkä harva. Kehi- tyksen rytmissä voi havaita vähäistä korrelaa- tiota kasvualueen kanssa. Aikaisin aineisto oli pohjoisesta kerättyä, joskin aikaisuushavain- toja pikkuruuduilla vaikeutti ruutujen erilai- nen tiheys.

Pohjoisen ohrista ovat 1/5, 2/5, 11/5 ja 12/5 varsin samanlaisia. Niitä tummemman vihreä ja pystykasvuisempi oli näyte 10/5.

Etelämpää Suomea kerätyistä ohrista muistut- tivat näytteet 16/5, 20/5, 44/5 ja 53/5 toi- siaan. Yhteistä niille oli lisäksi, että alkupe- räiset näytteet useimmiten sisälsivät myös maatiaistyyppistä 2-taho-ohraa. Näyte 21/5 poikkesi muistatähkälapakon rakenteen puo- lesta. ^{Se olimyös}aikaisin etelämpää Suomea kerätyistä ohrista. Oulun läänistä kerätyt 33/5

Kuva4. Eri^näytteiden4-tahoisia b-ohria: 12^(oik.),31, 44ja45.

Fig. 4. 4-rowed barleys of ^b-typefrom different

samples: 12^(right), 31, 44^and45.

ja 34/5 todettiin keskenään samankaltaisiksi samoinmyös Pohjanmaalta kerätyt näytteet 45/5 ja 49/5. Jälkimmäisten näytteiden alku- kehitys oli varsin nopea, ^mutta tuleentuminen myöhästyi, osittain pahan lakoontumisenta- kia. Myöhäisimmän 4-tahoisen d-tyypin ai- neiston muodostivat näytteet 55/5, ^{58/5 ja} 61/5. Ohrat olivat toistensa kaltaisia ja yhteis- tä oli myös näytteiden, jostane oli erotettu, muu sisältö.

2-tahoinen loitto-ohraa jac (Taulukko 7) Useimmat2-taho-ohrat, joita näytteistälöy-

dettiin,sisälsivät paitsi tyyppiä amyös tyyp- piä_c. Vertailussa osoittautuivat^näytteiden43, 55, 58 ja 61 sekä a-tyypit keskenään ^että c- tyypit keskenään varsin samankaltaisiksi. Ai- neistojen alkuperäon ilmeisesti_sama muistut- taen varsin paljon ensimmäistä suomalaista

ohralajikettaPiikkiönohraa, joka tuli kaup- paanv. 1922. Piikkiönohran päätyyppion a,

mutta valtion siementarkastuslaitoksen tar- kastajan Elli Korpisen aikanaan tekemien jul- kaisemattomien havaintojen mukaan sisälsi- vät useimmatnäytteet myösc-tyyppiä. Tut- kituta-ja c-ohrat olivat myöskeskenään var- sin samanlaisia. Korsi oli pitkä ja heikko se- kä tähkä pitkä, harva ja kapea (Kuva 5).

Näyte59, Halikonohraksimainittu, muistut- ti suuresti edellä mainittuja a-ohria. Se oli nii- täkuitenkin hieman isojyväisempi (Kuva 6).

Sauli (1925) mainitsee Halikonohran melko tiheätähkäiseksi ja isojyväiseksi lajikkeeksi.

Näytteiden 16,44 ja 53 a-ohrat poikkesivat selvästi edellisistä sekä myös toisistaan (Ku- va 7). Komponentissa 53/7 voi olla Helmi- ohraa,^{muttaasiaa ei}pystyttyvarmistamaan.

2-tahoinen loitto-ohra b ja d ^(Taulukko 7) Kaksitahoista b- tai d-tyypin loitto-ohraa oli aineistossa hyvin vähän, edellistä kahdessa, jälkimmäistä yhdessä näytteessä. Jokainen niistä oli perimältään erilainen. Ohrassa 58/10 sivuselkäsuonien väkäsetolivat varsin^heikko- ja. Näytevivahtimyös lievästi pilosum-tyyp- piin.

Kuva5. Tyypillisiäaineiston 2-tahoisen loitto-a-ohran tähkiä näytteestä 43.

Fig. 5. Typicalearsof2-rowed nutansa-typebarley

from the sample43.

Kuva6. Halikonohraksi mainitun näytteen 59 jyvät (2 kpl oikealla) ja lajikkeen jalostajalta1920- luvulla saadun Halikonohran verrannenäytteen jyvät.

Fig. 6. The2grainsof^{the sample}59,mentioned Ha- Ukonohra, (on the right) and standard grains

ofHalikonohra recievedfrom the breeder of

the cullivar in the 1920’5.

Tiivistelmä

Pohjoismaiden Geenipankinvuosina 1979

—B3 keräämistä ohranäytteistä valtion sie- mentarkastuslaitos tutki62 (Taulukot I—s).

Näistä merkittävimpien lajike- tai tyyppikoos- tumus on esitetty taulukossa 6. Taulukkoon otetut22^näytettä, siis noin 36^% tutkituista näytteistä sisältänevät perintötekijöitä, joita ei ole muualta saatavissa. Loput tutkituista näytteistä olivat vielä käytettävissäolevia, ni- mettyjä lajikkeita, yleisimpinä Otra ja Pirk- ka tai itävyytensä jomenettänyttä tavaraa.

Taulukon 6 pääryhmän muodostavat eri- tyyppiset 4-taho-ohrat. Näytteet 13 ja 14ovat melko luotettavasti

Asa-ohraa.

Myös muissa voi olla vanhojen lajikkeiden (Lapinohra, Per- tunohra, Vega, Edda,

Asa

ym.) aineistoa,

muttapääosaltaan _nelienevät maatiaisperua.

Kuten alustavat tyyppikohtaiset vertailut osoittavat (Taulukot 7—B) on aineisto yleis- piirteiltään varsin samankaltaista, ^muttavaih- teluakin löytyy sekä näytteiden välillä ettäsi- sällä. Taulukon 2-taho-ohrissaon vallitseva- natyyppi, joka varsin paljon muistuttaamaa- tiaisohrasta valittua Piikkiönohraa.

Kirjallisuutta

Hunter, H. 1952. The barley crop, 187 s. Crosby Lockwood a. Son.,London.

Suom. Maatal.tiet. Seur. julk. 16: 1—139.

Ulvinen,^O, 1963.Suomessa viljeltyjen ohralajikkeiden systemaattinenasema.Maatal.tiet. Aikak.35: 127—137.

Korpinen,E. 1943.Ohran morfologisistaominaisuuksis-

ta. Maatal.tiet. Aikak. 15: 49—63. 1972.Pomo-jaEtu-ohrien tunnistaminen. Maatal.tiet.

Aikak.44: 41—48.

Sauli, ^J.O. 1925. Laatuselitys kauppaan lasketuista Tammiston jalosteista. Hankkijan Siemenjulkaisu1925:

110—114. Käsikirjoitussaapunut 20.2. 1986 1927.Suomen maatiaisohrat ja niiden jalostusarvo.

Kuva 7. Erinäytteiden2-tahoisia a-ohria: 16(oik.), 43, 53, 55 ja58.

Fig. 7. 2-roweda-typebarleysfrom^{differentsamples:}

16fright),43, 53, 55and58.

59

60

Taulukko

^1.

Vuonna ¹⁹⁷⁹ kerättyjen

näytteiden

lajike-

tai

tyyppikoostumus.

Table

1.

The cultivar ^or

type

composition

of

the

samples

collected ^1979.

N:o

Tunnus

Löytöpaikka

Itävyys Lajike- ^tai

tyyppikoostumus

%

No.

Code

Collected

from

Germinability

Cultivar ^or

type

composition

%

%

6-tahoisia

4-tahoisia

6-rowed 4-rowed

Otra

Hankkija-673 ^Tammi

Pirkka

a b d

1

JP79083

10101

Ylitornio

60 82

10'

8'

2

JP7909010201

Kaukonen

100

5'

95'

3

ME7909060801

Sassali

96 99

1

4

ME7909060901

Murtomaa

88 50 50

5

ME7909061001

Uimaniemi

96

100

6

ME7909061101

Kuusela

98 98

2

7

EH7909060501

Kelujärvi

82 18 79

3

8

EH7909060601

»

98 99

1

9

ME7909061201

Kittilä

98

1

98

1

10

EH7909070104?

Sattanen

96

100'

11

EH7909080405

Koskenkylä

100

3

97'

12

AK7909090201

Rovaniemi

100

8

1' 5'

86'

13

PH7908300301

Överkalix

62

100'

14

ME7908300401

»

60

100'

1

säilytetty

ja

lisätty

preserved

and

multiplicated

Taulukko

2.

Vuonna ¹⁹⁸⁰ kerättyjen

näytteiden

lajike-

tai

tyyppikoostumus.

Table

2.

The cultivar ^or

type

composition

of

the

samples

collected ^1980.

N;o

Tunnus

Löytöpaikka

Itävyys Lajike- ^tai

tyyppikoostumus

%

No.

Code

Collected

from

Germinability

Cultivar ^or

type

composition

Vo

%

6-tahoisia

4-tahoisia

2-tahoisia,

loittotyyp.

6-rowed 4-rowed 2-rowed ^nutans

type

Otra

Teemu

Etu

Pomo

c,

Pirkka bed

Balder

abc

pilosum

15

MEBOOV3 ¹⁰⁴⁰³

Lemi

69

1

99

16

ME8007311101

Savitaipale

95 25

<

1

<

1 1

13

<l'

2' 55

I

I

^<l' 1 1 MEBOOBO6OIOI

¹⁷

Lappeenranta

89

4 9 1

84

2

18

ME8008070201

Virolahti

86 11 88

1

19

ME8008070402

Miehikkälä

77 98

2

20

MEBOOBIOOIO3

Luumäki

91

100'

21

MEBOOB1 ¹⁰³⁰¹

Rautjärvi

47

2

91

7'

22

MEBOO8 ¹⁵⁰²⁰¹

Liperi

78 92

6 2

23

MEBOO8 ¹⁵⁰³⁰²

»

11

89

24

ME8008200302

Kitee

95 11

89

25

ME8008200402

»

91

100

26

ME8009040202

Outokumpu

89

100

27

MEBOO91 ¹⁰⁵⁰³

Nurmes

32 52 48

28

MEBOO91 ¹⁰⁸⁰¹

»

6

100

29

ME8009230101

Savitaipale

100

30

ME8011040201

Savikylä

98

1 1

31

ME8009090301

Juuka

1

100

(kevätruis) _(spring ^rye)

1

säilytetty

ja

lisätty

preserved

and

multiplicated

61

Taulukko

3.

Vuonna ¹⁹⁸¹ kerättyjen

näytteiden

lajike-

tai

tyyppikoostumus.

Table

3.

The cultivar ^or

type

composition

of the

samples

collected ^1981.

N:o

Tunnus

Löytöpaikka

Itävyys Lajike- ^tai

tyyppikoostumus

%

No.

Code

Collected

from

Germinability

Cultivar ^or

type

composition

%

%

6-tahoisia

4-tahoisia

2-tahoisia,

loittotyyp.

6-rowed 4-rowed 2-rowed ^nutans

type

Tammi

Otra

Pirkka

d

abc

32

ME8107210103

Muhos

100

33

ME8108140102

Piippola

98 40

60'

34

ME8108190201

Oulainen

80

100'

35

ME8108220102

Posio

0

100

36

ME8108240201

Sotkamo

0

100

37

ME8108250302

Kuhmo

0

100

38

ME8108260201

»

0

100

39

ME8108260301

»

74

100

40

ME8109030401

Siilinjärvi

87

100

41

ME8109040302

Kaavi

84

100

42

ME8109060402

Juankoski

77

100

43

ME8105230402

Vihti

85

81*

4*

15*

1

säilytetty

ja

lisätty

preserved ^and

multiplicated

62

Taulukko

Vuonna

4.

¹⁹⁸²

kerättyjen näytteiden

lajike-

tai

tyyppikoostumus.

Table

4.

The cultivar ^or

type

composition

of the

samples

collected ^1982.

N;o

Tunnus

Löytöpaikka

Itävyys Lajike-

^tai

tyyppikoostumus*

No.

Code

Collected

Germi-

Cultivar ^or

type

composition

^*

from

nobility

""

⁷⁷

"

⁷⁷

^77“

7 7 7

77

77

7

q,

o

6-tahoisia

4-tahoisia

Väh-ohra

2-tahoisia, loittotyyppi

6-rowed

4-rowed

Intermedium

2-rowed, ^nutans

type

type

Tammi

Otra

Hja-

Paa-

Etu

Pomo

Pirk- Ollin-

b d

Louhi

Karri

Mari

a c

673 vo

ka

ohra

AP8208240102

44

Korsholm

92

XX

X

X

X^X

1 1 ¹

⁴⁵

AP8208250101

Kruunupyy

45 X X X

X'

X

1

46

AP8208300302

Solf

OX

X X

47

AP8209010402

Korsnäs

OX

XX

X

AP8209060103

48

Ähtäri

91 X

AP8209080301

49

Isokyrö

94

X X X X X

X

1

X

AP8209090101

50

Alahärmä

85 X

51

AP8209090401

Ilmajoki

96

X

52

AP8209230101

Haapajärvi

2

X

53

AP8209290401

Juupajoki

36

X

X

1

X

X

X^X>

1 1 ^päälajike alleviivattu

^*

the main

cultivar underlined

1

säilytetty

^ja

lisätty

preserved

and

multiplicaled

63

Taulukko

5.

Vuonna ¹⁹⁸³ kerättyjen

näytteiden

lajike-

tai

tyyppikoostumus.

Table

5.

The cultivar ^or

type

composition

of the

samples

collected ^1983.

N:o

Tunnus

Löytöpaikka

Itävyys Lajike- ^tai

tyyppikoostumus

%

No.

Code

Collected

from

Germinability

Cultivar ^or

type

composition

%

%

6-tahoisia

4-tahoisia

2-tahoisia, loittotyyppi

6-rowed 4-rowed

2-rowed, nutans

type

Otra

Hja-673

Pomo

Pirkka

c d

Balder Halik-

abed

ko

I

54

APB3O8 ¹⁷⁰²⁰²

Ikaalinen

0

93

2 4

1

55

AP8308250301

Valkeakoski

91

10>

25' 57'

8>

56

AP8309210101

Savitaipale

76

5

85 10

57

APB3 10130301

Pori, Vähärauma

97

<1

99

1

58

AP8310150201

Längelmäki

93

<1

<1

<1

23

1

53' 20>

2'

59

AP8310160101

Hämeenkyrö

96

100'

60

AP8310270301

Padasjoki

90

1

4

95

61*

APB3OB1 ¹⁰¹⁰³

Hollola

83

95'

4‘

1'

62*

APB3O8 ¹⁷⁰²⁰³

Ikaalinen

0

38 54

8

*

kevätvehnänäytteistä _from ^{spring wheat samples}

1

säilytetty

^ja

lisätty

preserved

and

multiphcated

Taulukko

6.

Vuosina

⁸³

¹⁹⁷⁹ —

kerättyjen näytteiden

merkittävin

aineisto.

Table

6.

The most

significant material

of the

samples

collected ¹⁹⁷⁹

—

1983.

N:o

Tunnus

Löytöpaikka

Lajike ^tai tyyppi

ja

näytteestä osuus

%

No.

Code

Collected

from

cultivar The ^or

the

and type

%

of the

sample

6-tahoisia 4-tahoisia

2-tahoisia,

loittotyyppi

6-rowed 4-rowed

2-rowed, ^nutans

type

c

_

a b c d

Hali-

abed

pdosum

kon

I

1

JP7908310101

Ylitornio

10'

8³

2

JP7909010201

Kaukonen

5 2

953

10

EH7909070104?

Sananen

100

11

EH7909080405

Koskenkylä

973

12

AK7909090201

Rovaniemi

1

5'

863

13

PH7908300301

Överkalix

4

100

14

ME7908300401

»

100

4

16

ME800731 ¹¹⁰¹

Savitaipale

<1

<1

V

1 1

Cl

1

»

20

MEBOOBIOOIO3

Luumäki

5

100

21

MEBOO8 ¹¹⁰³⁰¹

Rautjärvi

7

31

ME8009090301

Juuka

2

100

(kevätruis

spring

rye)

33

ME8108140102

Piippola

60»

34

ME8108190201

Oulainen

6

100

43

ME8105230402

Vihti

8¹ 9

4 1015

44

AP8208240102

Korsholm

X

sX X

45

AP8208250101

Kruunupyy

X>

X

7

49

AP8209080301

Isokyrö

X

7

53

AP8209290401

Juupajoki

X^s X X^1»

55

AP8308250301

Valkeakoski

10

25*

579

8'»

58

AP8310150201

Längelmäki

s23 53

9

2010 2

59

AP8310160101

Hämeenkyrö

100

61

APB3OB1 ¹⁰¹⁰³

Hollola

95s

49 110

(kevätvehnä

spring wheat)

Lajike-

^tai

tyyppinumero

j

2 3 4 5 6 7 8 9

10

Cultivar ^or

number type

‘-

|0

samalla

numerolla

merkityt näytteet

varsin samankaltaisia ovat

1-10 the

samples

with

the same

number ^are

similar very

66

Taulukko

7.

Havaintoja

näytteistä

erotettujen

6-taho-ohran

^ja

4-taho-ohran ^a-,

b-

ja

c-tyyppien

sekä 2-tahoisen

loitto-ohran ominaisuuksista

vuosina ¹⁹⁸⁴

ja

1985.

Table

7.

During ^the

years ¹⁹⁸⁴

and made ^of observations 1985

characteristics the

^of

the a-,

b-

and

c-types

of 6-rowed

and 4-rowed

barleys

and ^of

2-rowed ^nutans

type

barley

separated

from

the

samples.

Näyte/tyyppi

Havainto-

Alkoi tähkiä Suurin

pituus

Valmis

Näyte/

Havainto-

Alkoi tähkiä Suurin

pituus

Valmis

(ks. taul.

6)

vuodet

pv

Otra

±

cm±Otra

pv±Otra

tyyppi

vuodet

±pv

Balder

±

cm

Balder

pv

Balder

±

Sample/type

Testing

Time of

heading

Height ^cm

Mature

Sample/

Testing

Time of

heading

Height ^cm

Mature

(see table

6)

years

days

±

Otra

±

Otra

days

±

Otra

type

years

days

Balder

±

Balder

±

days

Balder

±

7.2

^m

2:n

ruudut

m

1 7.2

plots

7.2

^m

!:n

ruudut

7.2

m

1

plots

Otra

1984

26—27/6

115 8/8

Balder

1985

15—16/7

95

26/8

»

1985

9/7

105

16/8 59/6

1985

—1.5

+2O

—4.0

16/1 1985

+4.0

—l5

+3.0

\

6

/2,

w

~

15

+

20

~

40

43/7

»

—1.5

+25

—4.0

12/2 1985

—2.5

—2O

—l.O

44/7

*

—

3

'

5

+25

—

4O

53/7

»

—2.5

+lO

—3.0

2/3

1984

+2.0

+

15

±0 +2

°

~

30

12/3

1984,1985

+0.5

+2O

+1.5 58/7

*

—1,5

+l5

~

2

'°

31/3 1985

+2.0

+lO

+3.0

16/8 1985

—2.0

+l5

—7.0

44/3

»

+l.O

±

0

+

4.0

43/8

»

—1.5

+5

—3.0

45/3 1984

+3.5

+l5

+2.0

16/9

»

—2.5

+l5

—6.0

16/4 1985

+4.5

+5

+2.0

43/9

»

—3.0

+25

—6.0

Yhden

rivin

ruudut

One row

plots

53/9

»

—3.5

+3O

—6.0

1/3

1984

+3.5

+35

+4.0

58/9

»

—2.5

+l5

—6.0

Yhden

rivin

ruudut

One row

plots

55/4

1984,1985

+7.0

+

12

+5.0

61/7

1985

_,.

5

+l5

_j.

0

55/9

»

—1.5

+l5

—2.0

61/9

»

+0.5

+l5

±0

5B/10

»

—1.5

+l5

+l.O

67

Taulukko

8.

Havaintoja

näytteistä

erotettujen

4-tahoisten ^d-ohrien

ominaisuuksista

vuosina ¹⁹⁸¹

ja

1984

—85.

Table

8.

During

the

years

and —85 made observations

^of

1981 1984

characteristics the ^of the 4-rowed

d-type barley

separated

from the

samples.

Näyte/tyyppi

Havainto-

Alkoi tähkiä

Suurin

pituus

Valmis

Näyte/

Havainto-

Alkoi tähkiä Suurin

pituus

Valmis

(ks. taul.

6)

vuodet

±Otra

pv

±

cm

Otra

±

Otra pv

tyyppi

vuodet

pv±Otra

cm±Otra

pv±Otra

Sample/ ^type

Testing

of

Time

heading

Height ^cm

Mature

Sample/

Testing

Time of

heading

Height ^cm

Mature

table (see

6)

years

days

±

Otra

±Otra

days

±

Otra

type

years

days

±

Otra

±Olra

days

Otra

±

7.2

^m

2:n

ruudut

7.2

m

2

plots

Yhden

rivin

ruudut

row One plots

Otra

1981

7/7 100

15/8

1/5

1984

—0.5

+lO

+6.0

Otra 1984

26—27/6

115 8/8 2/5

»

—1.5

+lO

+l.O

Otra

1985

9/7

105

16/8 11/5

»

+0.5

+5

+3.0

2/5

1981, 1984

±0

+2O

+0.5

16/5 1984

+5.5

+25

+6.0

10/5

»

»

+0.5

+l2

+0.5

20/5

»

+4.5

+25

+6.0

11/5

»

»

+2.0

+22

+0.5

21/5

»

+0.5

+25

+l.O

12/5

»

»

±0

+l7

+0.5

13/5 1985

—5.5

+5

—2.0

33/5 1984

+3.5

+35

+6.0

14/5

»

—6.0

+lO

—2.0

34/5

»

+2.5

+4O

+6.0

34/5 1984

+5.0

+l5

+2.0

44/5 1984

+3.0

+3O

+4.0

45/5

»

+0.5

+25

+4.0

53/5 1984 +4.5

+25

+4.0

49/5

»

+0.5

+2O

+7.0

53/5

»

+3.0

+2O

+6.0

61/5 1985

+5.0

+5

+3.0

55/5 1984

+8.5

+3O

+7.0

58/5

»

+B.O

+25

+6.0

61/5

»

+8.5

+5

+7.0