• Ei tuloksia

S22 Suomalaisen puhekulttuurin piirteitä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "S22 Suomalaisen puhekulttuurin piirteitä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

S22: Kieli- ja tekstitietoisuus

Suomalaisen puhekulttuurin piirteitä

Suomalaiset kestävät ja arvostavat hiljaisuutta

Suomalaiset ovat stereotyypin mukaan hiljaisia, vähäpuheisia ja eleettömiä. Tämä on totta, jos suomalaisia verrataan esimerkiksi eteläeurooppalaisiin, amerikkalaisiin tai lähi-idän alueen ihmisiin. Suomalainen pystyy sietämään hiljaisuutta pitkään, minkä takia kahden suomalaisen keskustelussa voi olla pitkiäkin taukoja, jolloin molemmat ovat hiljaa. On myös tavallista, että keskustelussa ei puhuta samaan aikaan muiden kanssa, vaan toisen annetaan puhua loppuun. Toisen päälle puhuminen tai keskeyttäminen on usein epäkohteliasta.

Suomalaiset eivät yleensä keskustele tuntemattomien kanssa, vaikka he olisivat samassa paikassa.

Tämän takia esimerkiksi hississä, bussipysäkillä, junassa tai julkisessa tilassa suomalaiset ovat usein hiljaa. Hiljaa olemisella suomalaiset antavat toistensa olla rauhassa, eikä tämä ole epäkohteliasta.

Kun suomalainen puhuu, hänellä on yleensä asiaa, ja hän odottaa, että häntä kuunnellaan. Niin ikään suomalainen kuuntelee tarkasti, mitä toinen puhuu, ja luottaa siihen, että puhuja tarkoittaa, mitä hän sanoo. Suomalaiset tervehdykset ovat yleensä lyhyitä ja ytimekkäitä: moi, terve, hei, huomenta, päivää. Tervehtiessä ei yleensä sanota toisen ihmisen nimeä.

Suomalainen small talk

Suomalaiset käyttävät small talkia, mutta vähemmän kuin esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalaiset.

Small talk on läsnä yleensä keskustelun alussa, kun tutustutaan uusiin ihmisiin ja kun tarvitsee rikkoa hiljaisuus.

Suomalaisen small talkin aiheet ovat turvallisia, tuttuja ja sellaisia, joista kaikkien on helppo puhua.

Esimerkiksi sää, harrastukset, viimeiset uutiset tai luonto ovat hyviä aiheita. Small talkin aiheiksi eivät erityisesti käy yksityisasiat, raha-asiat kuten palkka tai osakkeet, seksuaaliset tai

seksuaalisuuteen liittyvät aiheet, politiikka tai uskonto. Nämä aiheet ovat liian henkilökohtaisia.

Kaikki suomalaiset eivät ole hiljaisia ja puhumattomia: osa on puheliaita ja osa puhuu vähemmän.

Myös eroja alueiden välillä on, esimerkiksi maaseudun asukkaiden ja kaupunkilaisten välillä. Myös se, miten hyvin toisen ihmisen tuntee, vaikuttaa keskustelun nopeuteen ja aiheisiin. Suomalainen saattaa olla hyvin hiljainen ja varautunut tuntemattomien kanssa, mutta ystäviensä kanssa puhuu paljon ja pitkään.

Tehtäviä:

Lue teksti Suomalaisen puhekulttuurin piirteitä. Vastaa tekstin avulla kysymyksiin:

1. Mitä arvostetaan suomalaisessa puhekulttuurissa?

2. Mitä sanotaan suomalaisten tervehtimisestä?

3. Mitkä aiheet eivät sovi suomalaiseen small talkiin? Miksi?

(2)

4. Ovatko kaikki suomalaiset aina hiljaisia?

(3)

Keskusteluharjoituksia:

Lue artikkeli Tuppisuinen suomalainen on väärinymmärretty

Vastaa (keskustelualueelle) lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Huomaa, että myös muut näkevät viestisi.

 Mitä ajattelet suomalaisten hiljaisuudesta?

 Mitä hiljaisuus ja hiljaa oleminen tarkoittaa sinulle?

 Oletko ollut tilanteessa, jossa sinua on hermostuttanut/ärsyttänyt/ahdistanut toisen henkilön hiljaisuus?

Voit tämän jälkeen myös kommentoida muiden lähettämiin viesteihin.

---

Finnish Nightmares on Karoliina Korhosen piirtämää sarjakuvaa suomalaisesta miehestä nimeltä Matti, joka joutuu tilanteisiin, jotka ovat tyypillisesti epämukavia, noloja tai kiusallisia

suomalaisille. Avaa alla oleva linkki hänen sivulleen:

Finnish Nightmares

Valitse sivulta:

 Yksi kuva, joka on sinun mielestäsi erityisen totta/hauska ja jonka ymmärrät

 Yksi kuva, joka sinun mielestäsi EI ole totta/hauska tai jota et ymmärrä

Lähetä (keskustelualueelle) nämä kuvat tai linkit ja kerro, kumpi kuva on mielestäsi totta ja kumpi ei. Kerro myös, oletko itse ollut samassa tilanteessa mistä kuva kertoo.

Käy tämän jälkeen kommentoimassa (kolmeen muuhun keskusteluun), mitä ajattelet muiden valinnoista.

Aiheen viikkotehtävä ja sen käsittely:

Seuraa viikon aikana suomalaista keskustelua eri tilanteissa. Tilanne voi olla esimerkiksi koulussa, työpaikalla, kadulla, kaupassa, tuttavan luona. Sinun ei tarvitse itse osallistua keskusteluun, mutta voit olla siinä mukana.

Kirjoita vähintään kolmesta (3) keskustelusta nämä tiedot lyhyesti ylös:

- Missä tilanteessa keskustelu oli?

(4)

- Mistä aiheesta keskusteltiin?

- Millä tavalla keskusteltiin? (esim. rauhallisesti, vihaisesti, iloisesti) - Millaista kieltä käytettiin? (yleiskieltä, puhekieltä, murretta?

- Kuinka kauan keskustelu kesti?

Kirjoita vastauksesi esseenä tai muistiinpanoina tähän tehtävään.

Käsittely

Verratkaa seuraamianne keskusteluja ryhmissä (opettaja jakaa). Keskustelkaa seuraavista asioista:

1. Mikä oli keskusteluissa samanlaista, mikä erilaista?

2. Millä tavalla itse keskustelisitte tuntemattomien kanssa?

3. Mistä aiheista voisitte aloittaa keskustelun?

4. Onko asioita, joista ette pitäneet keskusteluissa? Olivatko jotkin asiat outoja?

Aiheen kirjoitustehtävä

Minun puhekulttuurini

Kirjoita lyhyt teksti (100-150 sanaa), jossa vertailet oman maasi/kulttuurisi puhekulttuuria

suomalaiseen puhekulttuuriin. Mikä on samanlaista? Mikä on erilaista? Mistä pidät ja mistä et pidä?

Linkit:

Karoliina Korhonen: Finnish Nightmares

Artikkeli: Tuppisuinen suomalainen on väärinymmärretty

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

P erinteisistä kielen prosessointia kuvaavista aikajännetes- teistä keskustelukuuntelun aikajännetesti (CLS) muistuttaa eniten puhumisen aikajännetestiä (Speaking span)

Tilanne ei voi olla vaikuttamatta myös virkamiestason yhteyksiin esimerkiksi Venäjän ja Suomen vä- lisessä ympäristöyhteistyössä, jonka jatkumisen turvaaminen on

Suomalaisen kansantaloustieteen impakti on myös alhaisempi kuin suomalaisen tieteen impakti keskimäärin, sillä numeerinen arvo on joka vuosi alle yhden.. Muiden vertailumaiden

jan koodien yhdistäminen: Ensin opettaja käyttää samanaikaisesti suomen kielen sanaa oja ja suomalaisen viittoma kielen viittomaa oja (r. suomalaisten viit­.. tomakielten

Turkkilaisissa kielissä ovat sekä verbi kapaloida että (vauvan) kapalovaatteen nimitys bele- / bile- (< *б.еле-) -kantaisia, esimerkiksi turkin murt.. bele-, bälä-, böle-,

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka päihde- ja mielenterveystyön ammattilaiset huomioivat työssään seksuaali- ja suku- puolivähemmistöihin kuuluvia

Suomalainen yliopistolaitos on ollut vahva osa demokraattista yhteiskuntaa. Tar- kastelemme artikkelissamme suomalaisen yliopistoverkoston laajentumiseen ja eri-

Suomalainen erikoisuus ovat Suomalaisen Kirjallisuu- den Seuran organisoimat kilpakeruut, jotka tuottavat paljon aineistoa omaelämäkertojen tutkijoille.. Suomesta paikalla oli