• Ei tuloksia

In memoriam: Reijo Wilenius (1930–2019) näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "In memoriam: Reijo Wilenius (1930–2019) näkymä"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

In memoriam:

Reijo Wilenius (1930–2019)

Jyväskylän yliopiston filosofian emeritusprofessori Reijo Wile- nius kuoli Helsingissä 89-vuotiaana 26. lokakuuta 2019. Hän oli syntynyt Helsingissä 22. huhtikuuta 1930.

Wilenius kävi koulunsa Helsingissä ja vietti kesät Liedossa Aurajoen rannalla. Hän koki Helsingin pommitukset yhdek- sänvuotiaana. Nuorena paljon klassista kirjallisuutta lukenut Wilenius valmistui ylioppilaaksi Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1949. Lukiossa hän tapasi tulevan vaimonsa Aijami Wileniuk- sen (os. Ant-Wuorinen), jonka kanssa hän sai neljä lasta ja teki runsaasti yhteistyötä steinerpedagogiikan alalla.

Reijo Wilenius opiskeli filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1952. Hän kertoo varsinai- sesti löytäneensä filosofian Erik Ahlmanin luennoilla. Tuon ajan tapaan hän myös tentti opintokokonaisuuksia Ahlmanin kotona. Valmistuttuaan Wilenius toimi tuntiopettajana Suoma- laisessa Yhteiskoulussa, Suomen teatterikoulussa, työväenopis- tossa sekä Rudolf Steiner -koulussa, jota oli myös perustamassa.

Wilenius valmistui valtiotieteen lisensiaatiksi 1958 ja väitteli vuonna 1963 teoksella The Social and Political Theory of Francisco Suárez. Vuosina 1965–1972 Wilenius toimi kevätlukukaudet Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorin vi- ransijaisena Jaakko Hintikan toimiessa keväisin Cornellin yli- opistossa. Vuonna 1972 Wilenius kutsuttiin G. H. von Wrightin, Oiva Ketosen ja Hintikan suosituksesta professoriksi Jyväsky- län yliopistoon, josta hän jäi emeritusprofessoriksi vuonna 1992.

(2)

8

Wileniuksen varhaisista töistä arvostusta yli koulukuntara- jojen nauttivat paitsi väitöskirja Suárezin filosofiasta myös kir- jat Marx ennen Marxia (1966) ja Filosofia ja politiikka (1967). Joh- tuen vahvasta kiinnostuksestaan Rudolf Steinerin filosofiaan (ks. esim. Tuntemattoman tutkija – Steinerin tie hengentieteeseen, 1997) ja antroposofiaan, Wilenius varsin pian erkaantui yliopis- tofilosofian valtavirrasta. Steinerin antroposofiset katsomukset vaikuttivat monien kollegojen mielestä epätieteellisiltä ja aka- teemiseen filosofiaan kuulumattomilta. Wileniuksen tuotantoa kohtaan tunnettiin kuitenkin laajaa mielenkiintoa esimerkiksi kasvatustieteissä ja muilla tieteen ja kulttuurin aloilla.

J. V. Snellmanin filosofiaa Wilenius piti tärkeänä. Hän osal- listui tämän Teosten 1-4 toimittamiseen ja käsitteli Snellmania monissa kirjoituksissaan (erityisesti Snellmanin linja: Henkisen kasvun filosofia, 1978). Wileniuksen oman tuotannon painopis- teitä olivat kasvatus ja sivistys (esimerkiksi Kasvatuksen ehdot:

Kasvatusfilosofian luonnos, 1975; Ihminen ja sivistys, 1982) sekä vallitsevan kulttuurin ja yhteiskunnan analyysit (Koulu ja nyky- yhteiskunta, 1964; Nuorison kapina ja aikamme suunnanmuutos, 1969; Ihmiskeskeiseen kulttuuriin, 1976; Aatteiden maailma: Johda- tus aikamme aatevirtauksiin, 1982; Mihin maailma menee: Näkymä kriisien aikaan, kehityksen mahdollisuuksiin, 1991). Lisäksi Wile- nius tarkasteli yhteiskuntafilosofiaa (Tietoisuus ja yhteiskunta, 1972; Ihminen ja työ, 1981; Sodan ja rauhan filosofiaa, 1988), ihmi- sen luontosuhdetta (Ihminen, luonto ja tekniikka, 1978) sekä näi- den taustalla vaikuttavaa kysymystä ihmisyydestä (Mitä on ih- minen? Filosofiaa ihmisestä ja inhimillisestä kasvusta, 1999).

Wilenius oli merkittävä kulttuuri- ja koulutusvaikuttaja.

Hän oli perustamassa Suomen ensimmäistä Rudolf Steiner - koulua 1955, päätoimittamaansa Katsaus-lehteä 1957, Kriittistä korkeakoulua 1968 ja vuonna 1980 Steiner-koulujen opettajan- koulutuslaitoksena toimivaa Snellman-korkeakoulua, jossa hän jatkoi opettamista kuolemaansa saakka. Wilenius toimi Suo- men Filosofisen Yhdistyksen johtokunnan jäsenenä ja sihtee- rinä 1964–1968, Valtion humanistisen toimikunnan puheenjoh- tajana 1975–1979 sekä European Science Foundationin huma-

(3)

9

nistisen toimikunnan jäsenenä 1978–1980. Wileniuksen työto- verit ja oppilaat arvostivat hänen humaania, kannustavaa ja hy- väntahtoista avarakatseisuuttaan.

Arto Laitinen

(4)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sodan jälkeen Teperi suoritti keskeytyneet lukio-opinnot loppuun ja aloitti historian opinnot Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui 1949 filosofian kandidaatiksi..

Kojèven mukaan fi losofi t ovat yksimielisiä viisauden määritelmästä: ”viisas on sellainen, joka kykenee vastaamaan kattavasti tai tyydyttävällä tavalla kaikkiin

Suomalaista filosofian harjoitusta edustaa FISP:n johtokunnassa Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto, joka oli samalla Filosofian olympialaiset Hel- singissä

Platonin filosofiaa on pidetty länsimaisen filosofian perustana, joskus jopa liioitellen sanomalla, että kaikki myöhempi filosofia on vain reunamerkintöjä Platonin

Aaltonen, Mika & Wilenius, Markku (2002): Osaamisen ennakointi - Pidemmälle tulevaisuuteen, syvemmälle osaamiseen.. Helsinki: Edita

Muut SMS:n hallituksen jäsenet vuonna 2019 ovat filosofian maisteri Tom Blom Helsingin yliopistos- ta, professori Jan Hjort Oulun yliopistosta, aka- temiatutkija Mikko

Pielavedellä syntynyt Jauhiainen opiskeli 1960-luvulla Helsin- gin yliopistossa, josta hän väitteli filosofian tohto- riksi vuonna 1969 ja jonne hän sai sai dosentuurin vuonna

Aimo Turunen on syntynyt Ilomantsissa, valmistui filosofian kandidaatiksi 1933 ja vaitteli tohtoriksi 194 7. Han on omistanut elamansa suomen ja sen lahisukukielten