.'
5UQttEN TEOLLISUUSLEHDEN
t o i m i t u s p a i k k a : TOladimirinkatu i. • Huki 10—2. » Puhelin 64.4. * p o s t i o s o i t e : Suo- men teollisuuslehden K o t i t a i d e . » t i l a u s h i n t a 6 m a r k k a a . « 3lmestyy 8 numeroa vuo- dessa vähintäin 20 kuvaliitteen seuraamana. * j o u l u n u m e r o on muita laajempi, a a s a a
S I S Ä L L Y S :
(TEKSTIÄ), VANHOISTA VAATEARKUISTAMME, KIRJ. E. IKÄLÄINEN.KUPARIN VÄRITTÄMINEN. — VASENKÄTISYYS-MOLEMPIKÄTISYYS. NEUVO- JA UUTISOSASTO. — ILMOTUKSIA. a a a (KUVIA). 9 KUVAA VANHOISTA VAATEAR- m '3i 83 KUISTAMME. 23 33 03
iiktlifiMis
jNfäyttely- Varasto
JCesingissä
Jso K,ooberUnkalu 25
» : JVtyy halvalla aivan uusi mallisia kotimaisten ark- kitehtien piirustusten mu- kaan valmistettuja uunia sekä saleja ja ruokasaleja että jokapäiyäishuoneita varten. = = = ^ = =
Ruofiolafiden Saanelifeiitias
BBbSirOKl m
OsaneyfiNiJ m fiebsirom
Kaakeliuuneja sefrä yksinkertaisempia että halliim- pia, uusia, nykyaikaisia malleja helppoihin hintoihin.
Konttori ja carasto:
Ruoholahden^. 21. Puhel. 162.
SähRöosote Gräsoikenskaftel.
Luetteloja ja hintailmoi' fuksia lähetetään pyydet- täessä. ~
RiefalaBden DsafteyfifiS
B B b S i r O G l S S Ä Bietalahdensatama* ja Röydenpunojankatujen huimassa. Puh. 48.
fiöyläys-, Puusepän- ja fiuonebalu- felidas. -s- vierailijan fyöpaja.
T o i m i t t a a Rakennuksien puutöitä, Tammisia parkettilat=
tioita, Bienompia j a yhsinhertaisempia huonekaluja, Puotien* ja honttorien sisustuhsia, Koulujen huone*
haluja, Voimistelutelineitä, Ueistotyökaluja j a malli hansahouluja carten y. m. '
Edustaa parhaimpia tehtaita ja hankkijoita, jotka toimitta- vat mattoja, huonehalukangasta, oerhoja, horiteohsia.
rautasänhyjä, peiliä, linoleumimattoja, sänhypatjoja y. m., y. m. —
B V Kaikenlaisia huonekaluja on valmiina tehtaassa.
Tilatkaa ^RKENTKJfV r
Q. W. Sohlberg
= U I L S I V K I . — Metsäst^jänkatu 4 . =
V
almistaa kaikkia peltisepän ammattiin kuulu- via rakennustarpeita, nimit. Vesikattoja mus- tasta j a galvanoidusta pellistä, Laskutorvia, koneella tehtyjä Polvia, Vaasia, Kolosseja, Yiiriä sekä muita sinkkikoristeita. Ilmaläppiä (venttiiliä) eri kokoa ja mallia. Kylpyammeita ja Vedenläm- mitysuunia. — Kirkkoihin Kamiinoita j a Ukkosen johteita.— Kaikki mitä huokeampiin hintoihin. —
—= )(uslannus-cm>ioita ja hintaluetteloja lähetetään pyynnöstä. ^—
Helsingin Puuseppätehdas- V osakeyhtiö
Sähköosoifn: Puuseppä.
Telefooni 13 55. mrfcfc*?»
Helsingissä
bastenkodank. 5
Ualmi5taa
HUDNEKAuUJA, KDNTTDDRIN-.
KIRKKOJEN-, PUOTIEN- y. m.
sisustuksia.
Ikkunoita, Duia, Parkettilattioita seka kaikkia puu- ja nikkapialalle
kuuluuia töitä. — =
Julius Jallberg.
Varasto uudenaikaisia huonekaluheloja.
Kullattua KUPARIA, MESSINKIÄ, NIKKELIÄ y. m.
Eri malleja piirustusten mukaan toimitetaan mitä pikimmin Tehtaalta.
ERILAATUISIA HUONEKALULUKKOJA. = Rokkakin hyväksi tunnettua PEILILASIA mää-
L
rätyissä suuruuksissa suoraan tehtaalta.VANHOISTA VAATEARKGISTAAinE.
S
e huonekalu tai — paremmin sanoakseni— talouskapine, joka vanhojen kalujemme tutkijoilta ja piirtäjiltä on jäänyt jossa- kin määrin lapsipuolen asemaan, on vaate- arkku. Ja kuitenkin edustavat meidän van- hat, rikkaasti raudotetut v a a t e a r k k u m m e mitä kätevintä ja taiteellisinta sepäntyötä aikasem- mista ajoista viime vuosisadan puoliväliin s a a k k a . Sen jälkeen näyttävät a r k u t vähitel- len muuttaneen muotoansa kokolailla. T u o matalahko suhde ja tasanen kansi on — kum- minkin Kymin seuduilla, mistä tässä esitetyt a r k u t ovat piirretyt — hävinnyt. Korkeus- suhde on kasvanut, laidat levenevät ylöspäin, kansi on saanut matka-arkun tapaan ylöspäin k a a r e v a n muodon. T u o r i k a s ja samalla vahva raudotus, joka vanhoille arkuillemme juuri hauskuutensa antaa, on jäänyt melkein jäljittömiin. — Vanhat sepät ovat kuolleet, pa- jat palaneet tai muuten hävinneet — ja uusi polviko viitsisi enää tuommoseen koristelu- p u u h a a n ruveta, josta ei ole käytännöllistä h y ö t y ä ! Siksipä raudotus näissä uusimmissa arkuissa — jos sitä ensinkään on kuvattukaan
— rajottuu ainoastaan muutamiin, tuiki ohues- ta levystä leikeltyihin, kapeisiin, a r k u n ym- päri kulkeviin hihnoihin. Usein puuttuu sekin raudotus, vaan sensijaan on tehty rautojen kuvia — maalilla. E n t ä itse a r k u n maalaus!
T u o vanhoissa arkuissa aina säännöllisesti käytetty, miellyttävä „synkee liusu" (tumman sininen) tai vihreä, on saanut väistyä tuon paljon muissakin huonekaluissa k ä y t e t y n , epä- m ä ä r ä i s e n t u m m a n r u s k e a h k o n töherryksen tieltä, joka on vielä koristukseksi pensselin kärjellä tökitetty epäselviä harjasten jälkiä täpötäyteen'.
Itsestään on selvää, kumpi laji näistä ar- kuista on lujempi ja niinmuodoin käytännöl- lisempikin. Tuo viisi vuotta vanha arkku, jota tuskin monta kertaa on paikasta toiseen nostettu, se natisee liitoksistansa; sen ohuet,
tehtaassa valmistetut rivat ovat s ä r k y n e e t raskasta sisältöä nostaissa. Mutta tuo sata- vuotinen a r k k u tuossa, lujasti raudotettuna, ei ole antanut, eikä anna vieläkään perään hiventäkään mistään paikasta. - Ei tarvitse totta tosiaan olla mikään uuden halveksija ja vanhan ihailija, kun jo näitä uusia ja vanhoja arkkuja toisiinsa vertaillessaan tulee pahalle tuulelle.
* *
V a a t e a r k u t n ä y t t ä v ä t olleen hyvin tär- keänä kapineena jo ammoisista ajoista, sillä se on ollut ainoa lukollinen säiliö vaatteille ja vieläpä muillekin naisväen pikkukapineille ja salaisuuksille. Niitä salaisuuksia varten löytyykin säännöllisesti a r k u s s a varsinainen
„salalaatikko" päätylaudan vieressä olevan soukan kapinelaatikon alla. Muuta jaotusta ei a r k u n sisusta tavallisesti käsitäkään. — Vaateaitoissa ja -luhdeissa, missä t y t t ä r e t kesäisin yöpyvät ja vieläpä joutohetkensä päivisinkin viettävät, siellä on myös tuon arkunkin itseoikeutettu asema, — jossa sen tasanen kansi m. m. ajaa istuimen asiaa.
J o a r k u n käytäntö, kestääkseen usein liikkuvassa tehtävässään, vaatii lujaa raudo- tusta. Ja kun sen paikka ja tehtävä impyeit- ten aitoissa on tärkeä, täytyy sen — ollakseen tehtävänsä arvon mukainen — olla komeasti koristellun, kuten itse impyetkin. Mutta nä- mät arkut, mitkä neitosten aitoissa olivat, eivät useimmin olleet impien omia — ne olivat äidit isäinsä kotoa kuljettaneet. Siksipä oli taas vuorostaan impyen isän ensi velvollisuus, kun t y t ä r miehelään valmistihe, tehdä uusi tukeva a r k k u neidon vaatteiden varalle; ku- lettaa se kylän kuululle sepälle, joka rau- doilla rakentaisi sen liitokset lujiksi — ko- ristaisi, kaunistaisi, panisi p a r h a a n s a esille.
Kuva 2.
T ä s s ä oli niinmuodoin sekä tilaisuutta että aiheita tunnollisen ja taitavan seppämme n ä y t t ä ä , mihin hän kykenee. Ja kauniiksi hän r a u d a t rakenteli ja sydämmenkuvilla ne muun ohessa r u n s a a s t i rikastutti.
A r k u n puuosat päältäpäin ovat, kuten jo olen tullut maininneeksi, siveltyjä tumman- sinisellä taikka myöskin omituisen kauniilla, vihertävällä värillä, aivan samoilla, joita van- hoissa ruoka- ja seinäkaapeissakin tapaa.
Raudotus on m a a l a t t u melkein aina mustalla.
Missä maalausornamenttiä tapaa, ovat ne tuli- punaselhi (sinooperilla) tehdyt, kuten esim.
piirroksessa i, jossa kulmassa olevia mustia
Kuva 5.
rautakoristeita on jatkettu tämmöisellä puna- sella ornamentilla. Samoin on tässä a r k u s s a runsaskoristeisen keskiraudan alusta maa- lattu punasella. Joskus näkee, että koko rau- dotus on maalattu samalla punasella, kuten esim. kuvassa 2. Siinä on myöskin hyvin vapaita puuaiheisia, sormella tehtyjä punasia ornamenttia etusivua koristamassa.
V a n h i m m a t tässä piirretyt arkut ovat i8:nnen vuosisadan lopulta — siis alun toisella sadalla. (Kuvat 1, 2 ja osa 3:sta). Niissä ei esiinny eroa uudempiin nähden missään muussa suhteessa kuin raudotuksessa. Kuten piirroksista huomaa, on niiden raudotus yk- sinkertaisemmin koristeltu. Kaikki raudotus on taottu paksummasta kangesta. Kaikkein
o ^ - ~ ' <?-* e-T Ku» a 4.
vanhimmista n ä y t t ä ä alunpitäin p u u t t u v a n myöskin kansien n u r k k a r a u d a t .
Viime vuosisadan alkupuolella on jo otettu käytäntöön paksuhkoa peltiä suurem- massa m ä ä r ä s s ä , joista on ruvettu laittele- maan rikaskoristeisia, pohjan alta lukkoon johtuvia rintarautoja, jotka myös toimittavat lukkolevyn virkaa. (Piirrokset 4 ja 5). Niissä siis esiintyy rinnan sekä vanhempaa e t t ä u u d e m p a a t e k o t a p a a ja m a k u s u u n t a a .
Kuvat 6, 7, 8, 9 ja 10 jotka ovat vuosien 1830 ja 1850 ajoilta, ovat rikkaimmin koris- teltuja. Raudotus on kauttaaltaan missä ohemmasta missä p a k s u m m a s t a levystä muo- vailtua. (Piirroksissa 6 ja 7 esitetyt a r k u t on raudottanut aikonaan seppä Matti Erikin- poika Kymin Sutelasta).
Korkokuvioihin pakotettuja koristeita olen tavannut hiukkasen ainoastaan yhdessä — piirros 10. Siinä on kulmarautojen reunassa alhaalta ylös kulkeva rivi pieniä ulospakotet- tuja kuplia.
Yhteistä sekä vanhimmissa, että uudem- missa arkuissa raudotukseen nähden on s e , että naulojen p ä ä t t e e t ovat tahallaan koetetut tehdä niin huomaamattomiksi kuin suinkin;
kait osaksi siksi, e t t ä naulojen päätteet häirit- seisivät koristeltuja ääriviivoja. Ainoastaan s u u r e t lukkolaitokset ja k a n s i s a r a n a t — jotka
Kuva 7.
s a r a n a t ovat k a n n e n alapuolella poikittain ulottuen laidasta laitaan — on pakosta täy- tynyt tehdä suuripäätteisiksi, koskapa ne vastaavat paljaaseen puuhun; tällöin ovat ne myöskin koristeiksi silitetyt.
Lopuksi en malta olla mainitsematta tuota hauskaa probleemia, millä vanhojen arkkujen ikä on helposti laskettavissa.
Kuten jo alumpana huomautin, ovat van- hat a r k u t miltei poikkeuksetta aina tehdyt morsiamen kotoa viemisiksi. (Tämä ei ole nimittäin mitään otaksumista). Siitä seikasta siis on laskuissa kiinni pidettävä. — T u o vanha a r k k u on esim. talon vanhan vaarin äidin-äidin-äidin peruja. J o s nyt tuo vaari ja kaikki nuo äidit ovat vanhimmat sisaruk- sistansa ja äitien naimaijäksi oletetaan 20 v.
ja vaarin ikä on nyt 80 v., niin — kun a r k k u on tehty äidin-äidin-äidin morsiusvuodella, saadaan a r k u n ijäksi 120—130 vuotta.
Ehkenpä olemme toiste tilaisuudessa jul- kasemaan jonkun toisen p a i k k a k u n n a n mui- nais-sepäntaidetta a r k k u r a u d o t u k s e n muo- dossa.
E. Ikäläinen.
Kov.l 8.
• Kuva 9.
KUPARIN VARITTÄAINEN
K
un sangen usein on meiltä kyselty pati- neeraamismenettelytapoja, ja kun tällai- sella metallin värittämisellä on merki- tyksensä nykyisen kotoisen koristelutaiteen- kin piirissä, katsomme velvollisuudeksemme julaista tässä muutamia menettelytapoja.Kaikkia värivivahduksia kirkkaaupuna- sesta tummaan kaslanjaruskeaan voidaan saada kupariin pinta-oksideerauksen avulla. Pienem- mille esineille riittää tasainen kuumentami- nen spriiliekissä, suuremmissa saadaan sama tulos kuumentamalla niitä oksidecraavissa nesteissä tahi sivelemällä ne oksideeraavalla puurolla, mikä valmistetaan riippuen siitä, ha- lutaanko t u m m e n p a a v a i kirkkaampaa, 2 osasta pitnakivcä (verikiveä) ja / osasta gra/iillia, tai / osasta puiiakiveä ja / osasia grafiittia sekottamalla veteen tai spriihin. T ä t ä puuroa sivellään mahdollisimman tasaisesti pensse- lillä, jonka jälkeen kappale pannaan lämpy- mään (uuniin, kuivauskaappiin). Mitä tum- memmaksi väri halutaan, sitä suuremman tulee lämpö-asteen olla ja sitä kauvemmin on sen esineeseen vaikutettava. Kun lämpö on kyllin kauvan vaikuttanut, poistetaan peh- meällä harjalla harjaamalla kuivunut pulveri ja uudistetaan menettely, ellei väri ole tyy- dyttävän t u m m a ; lopuksi hangataan esinettä spriihin kastetulla, Valkosella liinavaatela- pulla, tahi harjataan hienolla harjalla tiputta- malla muutamia tippoja spriitä, kunnes esine on täysin kuiva ja harjataan vielä k e r r a n har- jalla, mihin on hiukan p u h d a s t a vahaa han- gattu. Näin saatu enemmän tai vähemmän tumma väri on sangen lämmin ja kestävä il- man vaikutuksia vastaan.
Ruskea kupariväri saadaan sivelemällä puuroa, missä on 3 os. vaskiruostetta (s. o.
etikkahappoista kuparioksiidia), 3 os. ranta- oksin/ia, I os. sa/niiakkisuo/aa ja etikkaa, hy-
vin puhdistetulle esineenpinnalle ja kuumen- tamalla, k u n n e s mainittu seos n ä y t t ä ä aivan mustalta, jonka jälkeen se huuhdellaan puh- taaksi ja kuivataan. Lisäämällä hiukan ku- parivihtrilliä voidaan väri saada kastanja- ruskeaksi; m u t t a edellämainitsemaamme me- nettelytapaa voi pitää kumminkin parem- pana.
Englannissa hankitaan ruskea kupariok- siduulikerros kupariesineille sivelemällä pens- selillä, senjälkeen k u n ne ovat hohkakivellä hangatut, puuroa, missä on 4 os. vaskiruos- tetta, 4 os. Englannin punaista, 1 os. hienoksi r a a v i t t u a sarvijauhetta sekä hiukan etikkaa, kuivattamalla, ja kuumentamalla kivihiililie- kissä, huuhtelemalla ja silittämällä kiillotus- kivellä.
Ruskea väri saadaan vielä harjaamalla kuumaa liuvosta, missä on / os. salpietari- happoisia kalia, 1 os. kloorinatriumia, 2 os.
klooriannnoniumia, 1 os. ammoniakkineslettä 95 osassa etikkaa, k u n n e s se kuivuu. Mutta lämpimämpi väri saadaan menettelytavalla, jota pariisilaisissa mynteissä on käytetty ja joka on s e u r a a v a : yhtä monta osaa jauho- maista vaski ruostetta ja salrniakkisuolaa se- kotefaan hyvin yhteen ja pannaan sitten täysi ruokalusikallinen tätä sekotusta sekotettuna 2 litr. vettä kupariseen kattilaan kiehumaan 20 minuutiksi, jonka jälkeen neste on valmis käytettäväksi. Jos tahdotaan kupariesineille s a a d a tällä nesteellä pronssintapa/ueu väri, asetetaan ne lasi- tai puualustalle kuparias- tiaan, varaten samalla etteivät esineet toisiinsa koske, ja kuumennetaan kiehuttamalla 15—20 min. T ä m ä n tapahduttua otetaan esineet pois liuvoksesta, hierotaan ne liinavaaterievulla kuiviksi ja harjataan vahaharjalla.
Kaunis ja tasaisen ruskea väri saadaan kupariin, kun hyvin rasvasta puhdistetut esi- neet pannaan 60 asteen lämpimäksi lämmi- tettyyn liuvokseen, missä on 150 gr kupari- vihtrilliä ja 80 g r kloorihappoista kalia, kun- nes haluttu väri on tullut, harjataan peh- meällä messinkiharjalla, pannaan vielä vä- häksi aikaa nesteeseen, huuhdellaan ja han- gataan pehmeällä veralla kuivaksi.
Kupariset ja kuparoidut esineet voidaan pronsseerata pensselöimällä niille sekotusta, missä on 20 os. risiiniöljyä, 80 os. alkkoho- lia, 40 os. pehmeätä saippuaa ja 40 os. vettä.
T ä m ä neste s y n n y t t ä ä n. k. Barbödienne pronssin v ä r i s t ä aina antiikkivihrcääii pati-
naan saakka riippuen siitä, miten kauvan se saa vaikuttaa; 24 tunnin kuluttua on esine kauniisti pronsseerautunut, kauvemmin vai- kuttaessa väri m u u t t u u ja s a a d a a n erittäin kauniita nyansseja. Huuhdeltua kuivataan
lämpimissä sahajauhoissa ja kiillotetaan vä- rittömällä alkkoholipitoisella lakalla.
Punasenruskea kupariväri valmistetaan Kiinassa kupariesineille sivelemällä puuron, joka on tehty 2 os. vaskiruostetta, 2 os.
sinooperia, 5 os. salrniakkisuolaa, 5 os. alunaa etikkaan, kuumentamalla hiililiekissä, huuh- telemalla ja uudistamalla temppu.
Sinertävänmustaksi värjätään kupari kas- tamalla k u u m a a n liuvokseen, missä on 20gr rikkiinaksaa 1 litrassa vettä, koko ajan esi- nettä liikuttamalla; jos liuvosta enemmän ohennetaan, tulee väri sinisenharmaasta kirk- kaanruskeaksi. Tarkkoja m ä ä r ä y k s i ä vaiku- tusalasta on vaikea antaa, kun liuvoksen lämpimyys ja sen kokoumus tässä suuresti vaikuttavat.
N. k. Cuivre f uine" on tällä tavalla saatu.
Kupariset tai galvanoimalla kuparoidut esi- neet värjätään rikkimaksaliuvoksella sinertä- vänmustiksi, huuhdellaan ja harjataan tana- kasti, jonka kautta väri tulee hieman kirk- k a a m m a k s i . Niistä kohden, mitkä tahdotaan kuparin värisinä säilyttää, otetaan väri vii- laamalla pois.
Musta väri kuparille saadaan lämmite- tyllä syövykkeellä, missä on 2 os. arsenikki- happoa, 4 os. konsentr. suolahappoa, 1 os.
rikkihappoa 66 Be" ja 24 os. vettä.
Hinimeäuinustaksi tulee kupari, jos se pensselöidään tai kastellaan liuvoksella, missä on / os. platinakloriidia ja 5 os. vettä, kui- vatetaan sekä puhdistetaan ilanellipalasella ja öljytipalla. Sama tulos saadaan jos kupari upotetaan liuvokseen, joka on saatu sa/pie- tar/happoisesta kuparioksiidistu tai salpietari- happoisesta inaugaauioksiidis/a, sekä savuu- tetaan hiililiekissä; toimitus on niin monasti uudistettava, kunnes on saatu tasainen him- m e ä m u s t a .
Oikean vihreän patinan niukailu s. o. sen nopeampi syntyminen kupari- (kuin myös pronssi- ja messinki-} esineille saadaan kun niille useammin k e r r a n pensselöidään sai- niiakkisuolasta ja etikasta tehtyä liuvosta, jonka vaikutus tulee tehokkaammaksi, jos li- sätään hiukan kupariruostetta. Vielä parem- min vaikuttaa liuvos, missä on 16 gr sai- miakkisuolaa, 4 gr apilahappoista kalia (saks.
doppeltkleesäurem Kali) / litrassa etikkaa.
Joka erän tapahtuneen kuivaamisen ja huuh- telun jälkeen on uudesti siveltävä, kunnes haluttu vihreä patina on saatu.
P a r a s t a on asettaa pensselöidyt esineet tiiviisti sulkeutuvaan astiaan, jonka pohjalla on muutamia matalia astioita, ja niissä hy- vin ohennettua happoa (rikki- tai etikkahap- poa) y n n ä m u u t a m i a marmorikappaleita. Täl-
löin syntyy hiilihappoa, veden haihtumisen kautta pysyy ilma astiassa tarpeeksi kos- teana, joten siis n e edellytykset ovat ole- massa, mitkä oikean patinan muodostumiseen vaaditaan.
Jos patinan värin tulee olla sinervään päin, niin sopii esineet pensselöidä liuvok- sella, missä on 120 gr rikkihappoista ammo- niakkia, 40gr salmiakkisuolaa 1 litrassa vettä.
johon voi lisätä hiukan traganttia, jos vah- vempaa vaikutusta haluaa.
Nopeammin p ä ä s t ä ä n p ä ä m ä ä r ä ä n , jos k ä y t e t ä ä n kaupoista saatavaa „antiikkivihreä patina"-nimistä nestettä. T u n t u v a s t i pudistet- tua kaadetaan siitä muutamia tippoja him- meälle lasilevylle ja h a n g a t a a n sitä pistimillä tai lasiputkella hyvin t a s a i s e s t i ; senjälkeen sivellään tätä pensselillä rasvattomille ja h a i - jaamalla kuivatuille esineille ei varsin pak- susti, annetaan kuivaa sekä uudistetaan pens- selöiminen vielä kerran. Kuivatetaan n y t 6o° C lämpimässä sekä harjataan pehmeällä teräs- tai messinkilankaharjalla, jolloin pati- nalla on hiukan kiiltoa. Samalla tavalla me- netellään kaupoista saatavaan „uusi-vihreä- patina"-nimiseen nesteeseen nähden.
Teräsharmaa väri kuparille saadaan upot- tamalla rasvasta puhdistetut esineet lämmi- tettyyn klooriantimoni- ja suolahappo-, tai kaupasta saatavaan Liquor Stibii chlorati- liuvokseen; käyttämällä vahvaa galvaanista virtaa voidaan esineille saada teräsharmaa arsenikkiketto lämpöisessä arsenikkikvi- vyssä.
Tumma teräsharmaa väri kuparille saa- daan syövykkeellä, missä on / litr. suolahap- poa 0,12} litr. salpietarihappoa, 42,; gr arse-
nikkihappoa ja 42,; gr rautakuonaa.
Erityisiä kirjavia värejä saadaan kupari- kappaleille, jotka on p a r a s ensin kiiltopoltti- messa käyttää, senjälkeen hyvin vedellä huuh- della, s e u r a a v a s t i : liuvotetaan 1 litraan vettä, 130 gr rikkialahappoista natronia, toiseen ve- silitraan 25 gr kuparivihtrilliä, 10 gr kristal- lis. vaskiraostetta ja Vs gr arsenikkihappoista natronia ja sekotetaan molemmista liuvok- sista yhtä paljon keskenään, ei k u m m i n k a a n enemmän kuin niitä käsillä oleviin kappalei- hin juuri, tarvitsee, sekä kuumennetaan se 75—8o° C lämpimäksi. Jos tähän kuumaan liuvokseen kastetaan kupari-, messinki-, tai nikkeliesineitä, niin .saavat n e allaolevia vä- rejä, jolloin toinen väri m u u t t u u toiseksi muu- taman sekunnin kuluessa, jonka takia kappa- leita on kontrolleerattava alinomaan niitä otta- malla kylvystä pois. Värit tulevat s e u r a a - vassa järjestyksessä:
kuparille messingille nikkelille oranssi kullankeltanen keltanen t e r r a k o t t a sitruunakeltanen sininen punanen (kirkas) oranssi irisvärinen.
veripunanen t e r r a k o t t a irisvärinen oliivivihreä.
Muutamat näistä väreistä ovat vähemmin pysyviä, ne ovat sentakia suojeltavat lakka- tai paraffiinikerroksella; lisäksi on tarpeel- lista, että esineitä ahkerasti liikutellaan, jotta tasainen väri syntyisi. Kylpy laskehtuu no- peasti, on sentakia vain niin paljon sekotet.
tava, että sitä voi 2—3 tuntia k ä y t t ä ä .
VASENKÄTISYYS — M0- LE/nPIKÄTISYYS.
K
ukapa ei olisi tavannut kanssaihmisiä, joi- den vasen käsi on oikeaa taidokkaampi.Jonkunlaiseksi viaksi tahi puutteellisuu- deksi tämmöinen ilmiö tavallisesti katsotaan.
Tunnenpa henkilön, joka omissa asioissaan toimittaa kirjoituksensa aina vasemmalla kä- dellään, vieläpä kirjoittaa oikealta vasem- malle, n. s. peilikirjoitusta. T ä s t ä ominaisuu- destaan on hän hieman häpeissään, eikä ha- lua suinkaan sitä ilmoitella; m u t t a s a t t u u p a kuitenkin joskus lähettämään tuollaisessa omi- tuisessa muodossa olevan kirjeen, ja ymmälle siinä kirjeen saaja ensin joutuu. T ä m ä hen- kilö osaa kirjoittaa kyllä oikeallakin kädel- lään, vaikka ei niin sujuvasti.
Mistä riippuu sitten tällainen vaihtunut ruumiinosien kyky ja suhde? Uudemmat fy- sioloogiset keksinnöt ovat selvittäneet, että oikean ruumiinpuolen etevämmyys riippuu vasemman aivopuoliskon r u n s a a m m a s t a ra- vinnon saannista sekä sen t ä s t ä johtuvasta täydellisemmästä kehityksestä. Sillä kuten tiedetään, kulkevat aivokeskuksista lähtevät hermokimput ristiin, joten siis vasemman ai- vopuoliskon hermot tuovat oikeanpuoliselle ruumiin-osalle täydellisemmän toimintakyvyn.
Nyt voipi usein sattua niin, että luonto on v a r u s t a n u t kummallekin aivopuoliskolle jotenkin samallaisen ravinnonsaantitilaisuu- den; veri kiertää silloin samassa suhteessa kummassakin aivopuoliskossa. Luulisipa siis näiden ihmisten kehittyvän molempikätisiksi.
Vieläkös m i t ä ! Tällöin t a r t t u v a t kasvattajat kehityksen kulkuun ja ehkäisevät tuon vahin- gollisen monipuolisuuden. Kun huomataan lapsen k ä y t t ä v ä n milloin vasenta, milloin oi- k e a a kättään, niin ankaralla vakavuudella oi- kaistaan h ä n t ä oikean k ä d e n eduksi. Vähi- tellen tottuukin lapsi sitten käyttämään yksin-
•<
omaan oikeaa k ä t t ä ä n , ja niin saa vasemman käden kyky käytännön puutteessa haihtua.
Paljon v a i k e a m m a k s i käy oikean käden käyt- töön t o t u t t a a sellaista lasta, jonka oikea aivo- puolisko omaa vasempaan nähden s u u r e m m a n toimintakyvyn. Silloin saa lapsi monasti viat- tomasti kärsiä .kuritusta. Aikuisiksi s a a t u a a n n ä m ä vasenkätiset aina p ä ä t t ä v ä s t i sanovat- kin heille lapsena tehdyn v ä ä r y y t t ä siinä, kun väkipakolla tahdottiin estää vasemman käden kehitys. Heille on, sanovat he, elämässään aina ollut hyötyä v a s e m m a n käden taitavuu- desta, ja usein ovat h e osottautuneet oikea- kätisiä ratkaisevasti etevämmiksi, sillä olo- suhteiden p a k o s t a on heidän oikeakin kätensä aina s a a n u t t y y d y t t ä v ä n kehityksen, joten he siis todella ovat kaksikätisiä.
Sadoissa voimme laskea ne toimeliaisuu- den ja ammattien eri h a a r a t , joissa molempi- kätisyys on s u u r e k s i hyödyksi jo senkin vuoksi, että voi toisen käden u u v u t t u a käyt- t ä ä toista. J a tarvitaanhan molempain kät- ten samanlaista y h t a i k a i s t a taitoa monessa toimessa, kuten esim. kirurgin, soittotaiteili- jan ja sotilaan a m m a t e i s s a . Molempikätisyy- den eduksi tulee vielä e r ä s t ä r k e ä seikka.
Usein sattuu ihminen vioittamaan tahi koko- naan m e n e t t ä m ä ä n oikean k ä t e n s ä — sodas- sahan se on niin tavallista — ja silloin on yksinomaan oikeaa kättään k ä y t t ä m ä ä n tottu- nut ihminen k e r r a s s a a n avuton. Mutta mikä s u u r i lohtu eikö silloin molempi-kätisellä ole vasemmassa kädessään.
• Molempien käsien yhtämukaiselle kehi- tykselle onkin sivistyskansojen kesken an- nettu yhä suurempi m e r k i t y s . Amerikan kou- luissa on vasemman käden harjoitus ollut jo p i t e m m ä n aikaa yleistä. Philadelfian kouluissa on kahden vuosikymmenen aikana pidetty säännöllisiä molempi-kätisyyttä kehittäviä har- jotuksia. Varsinainen harjotus kestää parin vuoden ajan puoli päivää viikottain. Oppi- laat saavat näissä harjotuksissa suorana seis- ten ja k ä t t ä ä n t u k e m a t t a piirtää seinätaululla suuria y m p y r ö i t ä vapaalla kädellä, vuorotel- len vasemmalla ja oikealla. Vähitellen siir- r y t ä ä n y h ä monimutkaisempiin kuvioihin, joita k u m m a n k i n käden sekä silmän totuttamiseksi piirretään vuorotellen kummallakin kädellä j a vastakkaisiin asentoihin. (Sivumennen mai- nittakoon, että A m e r i k a n kouluissa jatkuu sei- nätaulu kaikille kouluhuoneen vapaille sei- nille, joten harjoituksien suorittaminen k ä y mahdolliseksi useammalle oppilaalle kerral- laan). Myös tehdään savimuovailua ja puun- leikkausta. Huomatuksi on siellä tullut, että oppilaita nämä harjotukset miellyttävät. Vä- himmässäkään m ä ä r ä s s ä ei ole kurssi yleistä edistymistä haitannut, vaan päinvastoin „on osoittautunut erittäin hyödylliseksi, koska sen avulla lasten yleinen ryhti, luonne ja äly ovat ilahduttavasti parantuneet".
Englannissa on n y k y ä ä n oiettu käytän- töön samallaisia harjotuksia, sekä on siellä eteviä ja innokkaita t ä m ä n aatteen ajajia.
Saksan kouluissa on jo k a u e m m a n aikaa omistettu t a r k k a huomio ruumiin jäsenten ta- samukaiselle kehitykselle, jos kohta ei ole harjotus aina tapahtunut v a r m a n järjestelmän
m u k a a n . Itävalta-Unkarissa ollaan puuhassa saada hallinnollista tietä vakaannutetuksi val- takunnan kouluihin molempi-kätiset harjotuk- set. — Japanissa oppivat lapset kummallakin kädellä sekä kirjoittamaan että piirtämään.
Vasemmalla kädellä kirjoittamisen taidon s a a v u t t a a k i n v e r r a t t a i n helposti. Jos ottaa vaivakseen harjotella päivittäin puolikym- mentä kertaa kirjaimiston lävitse, niin kuu- kauden kuluessa saavuttaa jo tyydyttävän taidon.
Molempi-kätisyyttä koskevaa kirjallisuut- t a on viime aikoina ilmestyuyt s e k ä Saksan että Englannin kielillä. Edellisistä mainit- semme tohtori A. Kupferschmidin: „Theore- tisch-praktische Anleitung zur E r h a l t u n g und Ausbildung einer vollkoramener Finger- und Handfertigkeit". J o k a k s i k y m m e n t ä vuotta sitten englantilainen kirjailija Charles R e a d e teoksessaan: „The coming: m a n " pontevasti suosittaa nuorison molempikätistä kasvatusta.
Hän itse osasi k ä y t t ä ä kumpaakin kättään y h t ä taitavasti. Muista tunnetuista molempi- kätisistä henkilöistä mainittakoon kuningatar Viktoria-vainaja. Hän kirjoitti ja piirusti mo- lemmilla käsillään yhtä hyvin.
E m m e k ö h ä n me suomalaiset liene jättä- neet tämän puolen •• nykyajan kasvatuksesta melkeinpä kokonaan huomioon - ottamatta.
Voimistelussa tosin huolellinen opettaja val- voo kummankin ruumiinpuolen tasamukaista kehitystä, ja lienee kenties jossakin koetettu saksalaisten tapaan käsityönopetuksessa to- tuttaa oppilaita sahaa, höylää y. m. työkaluja kummallakin kädellä käyttelemään, k mutta tuskin missään lienee meillä pidetty vasem- man käden johdonmukaisia harjotuksia. Ja kuitenkin juuri meille suomalaisille olisivat n ä m ä harjotukset jo kansallisluonteemmekin vuoksi erinomaisen hyödyllisiä. Harjotusten vaivan korvaisi jo varmasti se huomion, ryh- din ja pontevuuden kehittyminen, joka niistä on seurauksena; käytännöllinen taito tulisi meille kaupanpäällisiksi. — Kohottakaamme siis vasen käsi siihen arvoon, joka sille tuleva on — ja pienen kansamme tulevat polvet ovat meitä kiittävät.
(O. B. K. - U. S:ssa).
NEUVO- JR UUTIS-OSASTO.
M
A H O N K I V Ä R I A PUUTA VARTEN. Kaikilla kiilloi- tusväreillä on se paha vika, että ne aikojen kuluessa himmenevät hyvin suuressa määrin, etenkin jos niitä on käytetty lehmuksen kiilloittamiseen. Tämä himme- neminen tapahtuu sitä nopeam- min, mitä enemmän aurinko saa väriin vaikuttaa. Nämä epäkoh- dat poistaa seuraava kiilloitusaine, joka antaa puulle kauniin ja, hy- vin onnistuneen mahonkivärin.Pannaan hienoksi jauhettua vaaleaa metallimultaa (maaliväriä) hehkuville hiilille ja kuumenne- taan vaaleanpunaiseksi, jolloin se otetaan tulesta pois. Kun se on itsekseen saanut jäähtyä, hiero- taan siitä merenkultalakalla hy- vin hienoa jauhoa, pannaan tämä puhtaaseen astiaan ja lisätään hiu- kan merenkultalakkaa. Hieroessa voi siihen panna hiukan floren- tiini- tai kuulalakkaa, ei kuiten- kaan liiaksi, sillä silloin ei tule kaunista väriä. Täten saadun värin annetaan juosta liinakan- kaan läpi, joten se puhdistuu kai- kesta likaisuudesta. Tällä sivel- lään puu kertaalleen; jos väri on liian vaaleaa, lisätään siihen hiu- kan metallimultaa tai kuulalakkaa;
jos se on liiaksi tummaa, saa sen vaaleaksi sekottamalla siihen vä- hän lakkaa.
Kun on saatu sopiva väri, maa- lataan esineet sillä kolmeen ker- taan. Itsestään on selvää, että
näiden tulee olla hyvin puhtaat ennen maalaamista; ei myöskään ole hyvä panna liimaa niiden pinnalle, jotta väri saattaa hyvin imeytyä sisään ja kestää siis kau- vemmin. Paitsi jos puu on peh- meää, on tämä varokeino tar- peeton.
Jos työ ei onnistu, raapitaan .väri pois merenkultalakalla (jossa on yhtä monta osaa merenkultaa, hyvää liinaöljyvernissaa ja tär- pättiöljyä), ja tämä raapittu väri tehdään öljyllä juoksevammaksi.
Jos kiilloituksen täytyy menestyä hyvin nopeaan, käytetään raapi- miseen kiehutettua liinaöljyver- nissaa; vetelämmäksi saa värin merenkultalakalla, jossa on pal- jasta tärpättiöljyä, eikä lainkaan liinaöljyvernissaa. Tällä värillä voi esineet maalata 3—4 kertaa päivässä, se kuivaa hyvin kovaksi ja kestää mainiosti kaiken kos- teuden • ikutuksia.
K
VIKOVAN PÄÄLLYKSEN- PUULLE saa sekoittamalla IO osaa hartsia, 10 osaa hienon- nettua liitua, 50 osaa hienoa val- koista santaa, 4 osaa pellavaöljyä,I osan luonnollista, punaista ku-
SUOMENVÄRIJA
iM»UJMlWfrflklSltftfiVif^l
* I J > i « 1 1 > j v i » • « J • • • • • « • a I
OSAKEYHTIÖ
HELSINKI ^TW"
0'
NvnpuRi»r AN
TURKU IffiffSP
t KAIKKIA LAJIA C
EDULLISIN OSTO = PAIKKA JÄLLEEN
M Y Y J I L L E
C3 J =
H
•a
> ^
u
"r/3 3
p e
• • o
ti
1 2
§ 1
tn M
*} < 4 )
< £J t/J !RJ
<
<
5
<
>
M a •
.S | S
£ f E £
— — • — ,
3
— « ts
'- u — —
K A N S I A
K0T,TA|- iv/\noi/\
TEEN |903vuoden vuosikertaa var- ten on saatavana lehden konttorissa. Hinta 1: 50.
K. H. Renlund,
^ ^ ^ H e l s i n k i . +£&^
"i
« -SL
fl5yy summittain ja vähittäin suuresta hyvin järjestetystä varastosta kaikkia rauta- tavara-alaan kuuluvia kappaleita, kuten
Rakennustakomuksia, valutavaroita, nau- loja, kankirautaa, terästä, rautalevyä kaiken- laatuista, sementtiä, tulenkestäviä tiiliä, tulenk.
savea, tappuroita, täpettä, lastuvillaa, raken- nuspalkkeja. Käytettyjä ratakiskoja. flQaalari- värejä, vernissoja ja öljyjä y. m. tunnettuihin halpoihin hintoihin vuoden loppuun.
. . KIINALAISTA TEETÄ , - . ' " HAKLLUOIIKKAJ» KUMPP. '
vvnpuRissa
0 4». — 1 ™rkk.
lliikli.Liilliikkajnkiiiii|)|i.
= T u k k u k a u p p a ^ V i i p u r i s s a = suosittaa muitten tavaraiusa ohella t o d e l l i s e s t i h y v ä ä
j o t a o n s a a t a v a n a k a i k i s s a h y v i n v a r u s t e t u i s s a k a u p p a p u o d e i s s a . P|^K7- Jokainen käärye on varustettu vle- S^^F ressä olevalla leimalla Ja tavaramer- killä, sekä sisältää tutklmustodlstuksen. = =
Huomautamme, että meidän teekää- ryeemme ovat täysipainoisia.
| Bomanin Ruonefealu M u s ma&asiini a M O
•rä. NäytfeljifiiiQiieusfof: « •
fielsinki: Mikonkatu 4, s a a Turku: Linnankatu 47.
Sisustaa täydellisesti^ niinhyoin Rotelleja, Pankki°
ja yksityishuoneustoja kuin yksityisiä huoneitakin.
U
Työ aistihasta. a fiinnat Kohtuulliset.y\rabian Tehda^
s u o r i t t a a P a r i i s i n m a a i l m a n n ä y t e l y s s ä V. 1900
KUbTAMITALiIL«L»A p a l k i t t u j a - -
kaakeli ja takkauunia.
n
S u u r i v a l i k o i m a m a l l i a l ö y t y y v a r a s t o s s a j a u u s i a t e h d ä ä n t i l a u s t e n ja h : r o j e n A r k k i t e h t i e n p i i r u s t u s t e n m u k a a n .
Helsinki, Suomi.
M. F. Hätinen
räetjm Kupari- ja Peltisepänliike
V a r a s t o
Kupariastioita, Paloruiskuja kirkkoja, kyläkuntia ja
kartanoita varten.
Peltiuunia,
Katon peittämistä, Lukon korjausta, Avaimia ja Tinausta
halpoihin hintoihin.
Rakennusalaan kuuluvaa mctallikonstetyötä suorit, kaikkea laatua.
f ilh. IndsfGnln tehdas
perustettu
— 1842. —
Isakeyhtiö
sA, perustettu^ — 1842. -
Tehdas on vieläkin lisännyt jo ennestään s u u r e m - moista monityylisten kaakeliuuniensa näyttelyvarastoa suurella joukolla somia j a mitä muotikkaimpia, uusaikai- simpia malleja, joihin piirustuksia ovat tehneet m a a m m e etevimmät taiteilijat j a arkkitehdit. Rakentavaa yleisöä pyydetään muistamaan käydä näyttelyhuoneustoissamme tehtaalla.
Wilh. Andsten'inTehdas Osakeyhtiö
Raitiovaunut scisahtuvatjuu- ri portilla.
Tilauksia suo- ritetaan no- peaan. (
r 2 ' ~—
S 'i f i i . . l U s - . . - r ^ . . - T
riff •'.'•."• \ —--
Rl i--'flB
9 ''''": VI
Hinnat koh- tuulliset.
Kustannusar- vioita pyynnäs-
tl.
ikkunalasia
peripjörl^lund
•hr!" " ff"t
(HU
•hr!" " ff"t
BBR1
H u o m I A k k u n a l a s i a h a n k i - t a a n j a p u i t t e i s i i n k i i n n i t e t ä ä n h a l v i m m a l l a .
F e r d . B j ö r k l u n d ,
A l e k s a n t e r i n k . IS. p u h . 1 5 8 .
3 3 3 3
3 3 3 3
CO
TD
x:
(N O
C » .2 1 -3 -5
1
CX CO
5 1 : 1 -S
s11 =
o
Ä
s
m 3
c J2 .£
Q>^ o
c
* H 8
' I 8 8 8 8 O 12
i
i i i
»II
33
Rakentaja
e r i k s e e n t i l a t t u n a 8 m k .
O. A. Mattssonin
Annank. 21. jPuhel 37 51.
T
ekee kaikenlaisia Maalaustöitä. — Varastossa koti- ja ulkomaisia Ta- petteja, Reunuksia ja Friisejä, Pinko- ja Lumppupaperia, Linoleumimattoja, Rullakartiineja y. Dl.HUOM.! Uusi varasto, halvat hinnat!
parioksiidia ja I osan rikkihappoa.
Ensin kuumennetaan hartsi, liitu, santa ia pellavaöljy rautakattilassa, sitten pannaan oksiidi varovasti rikkihappoon ja sekoitetaan kaikki huolellisesti yhteen, jonka jälkeen vahvalla pensselillä sivellään puu vielä kuumalla massalla.
Jollei sekotus olisi tarpeeksi juoksevaa, lisätään siihen jonkun verran pellavaöljyä.
T J U T T A KOTITEOLLISUU- U DEN ALALLA. V. k. 21 p. pitämässään kokouksessa päätti Kurikan käsityöläisten osuuskassa ruveta harjoittamaan yhteismyyn- tiä jäsentensä teollisuustuotteilla, jota tarkoitusta varten osuuskassa
käyttää osan hiljan saamastaan valtiolainasta, Ensi talven aikana teetetään varastoon tulevaa ke- vättä varten Turun-inallisia ja Ku- rikan-mallisia linjaalirattaita sekä maalaisille sopivia halpoja ja mu- kavia trilloja ja käsirattaita y. m.
Kaikki nämä teokset laitetaan taatusti hyviksi, kestäviksi ja si- roiksi, niin ettei yhdenkään osuuskassalta ostajan tarvitse en- sinkään peljätä saavansa huonoa ja ala-arvoista tavaraa. Ennen maalaamista tarkastaa erityinen jäävitön tarkastusvaliokunta osuus- kassan tilaamat tavarat ja hyljää huonot, sekä merkitsee kaikin puolin hyvin valmistetut esineet erityisellä yhdistyksen tarkastus- hinnalla.
Ajopelejä tulee olemaan kol- mea eri arvoluokkaa, joita osot- tavat numerot merkitään esinei- siin. Sitäpaitsi annetaan kaikista 3 1. 3 vuoden takaus. Osta- jia varten on käsityöläisyhdistys
myöskin tilannut kuvallisen hin- taluettelon Kurikassa valmistetta- vista kotiteollisuustuotteista, ku- ten kärryistä, trilloista, reistä, lasten reistä ja kelkoista, auroista sekä salonki-kangaspuista, lasten rattaista, kapsäkeistä y. m. Vä- litystoimen johtajaksi valitsi ko- kous hallituksen esimiehen, kan-.
sakoulunopettaja K. Saaren Ku- rikasta, jonka tulee tilata ja oitaa vastaan teokset tekijöiltä sekä toimittaa ne tarkastetuiksi, lähettää esineet ostajille ja tilaa- jille, sekä kantaa ja maksaa tässä liikkeessä tarvittavat rahasuorituk- set. Hänen puoleensa saa siis ostava yleisö kääntyä. Erilaisia mallia tilaajan mielen mukaan valmistetaan. Akselit terästetään ja pyssyt kappoihin valmistetaan teräksestä. Tämä ja akselin eri- tyinen muoto, tekee ajopelit har- vinaisen keveiksi. Vak ^rlak- kirautaisia pyssyjä myösftSehdään jos pyydetään. Rehellistä me-
nettelyä varmasti käytetään ja hyvää tavaraa hankitaan sekä lu- pausten täyttämiseen sitoudutaan.