Kartta-aineiston liittäminen pääkaupunki
seudun j oukkoliikennerekisterij ärj estelmään
Teknillisen korkeakoulun maanmittaus- osastolla tehty diplomityö
Espoo, elokuu 1999 tekniikan ylioppilas
ЦоМа-
Markku Huotari
Valvoja: professori Kirsi Artimo Ohjaajat: DI Hannu Kangas
DI Timo Nieminen
TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ
Tekijä:
Työn nimi:
Päivämäärä:
Markku Huotari
Kartta-aineiston liittäminen pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisterijärjestelmään
13.8.1999 Sivumäärä: 76 Osasto:
Professuuri:
Syventymiskohde:
Maanmittausosasto Maa-06. Kartografia
Kartografia ja paikkatietojärjestelmät Työn valvoja:
Työn ohjaajat:
professori Kirsi Artimo
diplomi-insinööri Hannu Kangas diplomi-insinööri Timo Nieminen
Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri (JORE) sisältää tietoja joukkoliikenteen lin
joista, pysäkeistä, matka-ajoista, aikatauluista ja matkustajalaskennoista. Rekisterin tie
toja käytetään hyväksi muun muassa joukkoliikennesuunnittelussa, liikennöintikorvaus- ten laskennassa ja puhelinneuvonnassa.
Tämän diplomityön aiheena on kartta-aineiston liittäminen pääkaupunkiseudun joukko- liikennerekisterijärjestelmään. Työ on suoritettu Teknillisessä korkeakoulussa Pääkau
punkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) tilauksesta, ja työssä on ollut mukana val
vova työryhmä. Työn tavoitteena on käynnistää joukkoliikennerekisterin karttakäyttö- liittymän kehitystyö suorittamalla siihen liittyvät määritystyöt. Karttakäyttöliittymästä rakennetaan alkuvaiheessa ylläpitäjän työkalu, mutta ajan myötä siihen liitetään myös muuta toiminnallisuutta. Karttakäyttöliittymän toteutusympäristöksi valittiin YTV:ssä ja sen toimialueella laajalti käytössä oleva Maplnfo-tuoteperhe.
JORE:n linja-autoverkon tarkentamiseksi on päätetty yhdistää JORE-aineisto vektori
muotoiseen tieaineistoon. Tähän liittyen tutkittiin tarjolla olevia vaihtoehtoja: Maanmit
tauslaitoksen Tietietokantaa ja Karttakeskuksen Suomen Tiestö -aineistoa. Tietietokanta todettiin näistä sijaintitarkkuudeltaan tarkemmaksi, mutta yhteensopivuussyistä muihin joukkoliikennerekisteriin liittyviin järjestelmiin valittiin lopulta kuitenkin Karttakeskuk
sen Suomen Tiestö -aineisto. Lisäksi rakennettiin aineistojen yhdistämiseen tarvittava yhdistämistyökalu ja laadittiin siihen vaadittava ohjeisto. Yhdistämistyökalua kokeiltiin suorittamalla pienellä koeaineistolla yhdistämisen koetyö. Lopullinen yhdistämistyö käynnistyy syksyllä 1999, kuten varsinaisen karttakäyttöliittymän rakennustyökin.
Karttakäyttöliittymää varten kartoitettiin käyttöliittymältä vaadittava toiminnallisuus^ja« n iän lisäksi tutkittiin joukko eri taustakarttavaihtoehtoja, vertailtiin näitä keskenään jiÁSrvioi- tiin niiden soveltuvuutta joukkoliikennerekisterin karttakäyttöliittymään. 5
Avainsanat: YTV, JOUKKOLIIKENNE, JORE, Kieli: suomi
HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF A MASTER’S THESIS
Author: Markku Huotari
Thesis Title: The implementation of map data into the public transport register of the Helsinki Metropolitan Area
Date: 13th August 1998 Number of Pages: 76
Department: Department of Surveying Professorship: Maa-06. Cartography
Major: Cartography and Geographical Information Systems Supervisor: Professor Kirsi Artimo
Instructors: Hannu Kangas, Master of Science Timo Nieminen, Master of Science
The public transport register of the Helsinki Metropolitan Area (JORE) is a database used in public transport planning, calculation of compensations to traffic agents and phone information services. It contains information regarding routes, stops, travel times, time
tables and transit load checks.
This Master’s Thesis concerns the implementation of map data into the public transport register of the Helsinki Metropolitan Area. The work has been carried out at the Helsinki University of Technology, for the Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) and the work has been supervised by a project group. The purpose of this project is to launch the development of a map interface by carrying out its definitional work. The interface is firstly built for maintenance purposes only, but other functionalities will be added later on. Because of its leading role among the desktop mapping tools at YTV and inside YTV’s operation range, Maplnfo was selected as the realisation environment for the in
terface.
In order to increase the accuracy of JORE’s traffical net and especially the bus net, it was decided that the JORE data was to be combined with a road vector data set. The available data sets, the National Road Database of Finland produced by the National Land Survey and Finnish Roads produced by Karttakeskus Ltd, were both examined. Even though the National Road Database of Finland was found out to be the more accurate one, Finnish Roads was finally selected due to compatibility reasons. The amalgamation tool was also created and required instructions written. The amalgamation tool was tested with an ex
perimental work over a small test area. The final amalgamation as well as the building of the map interface will begin during autumn 1999.
The required functionality for the map interface was examined and a functional specifi
cation created. Studies regarding possible background maps were also made. All availa
ble options were compared and their feasibility for this particular purpose evaluated.
Keywords: YTV, PUBLIC TRANSPORT, JORE, Language: Finnish
Esipuhe
Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri sisältää monenlaisia tietoja seudun jouk
koliikenteestä mm. linjoista, pysäkeistä, matka-ajoista, aikatauluista ja matkustaja- laskennoista. Joukkoliikennerekisteriin on jo pidemmän aikaa kaivattu karttakäyttö- liittymää. Karttakäyttöliittymä tarjoaisi mahdollisuuden käsitellä paikkaan sidottua tietoa ja esittää sitä havainnollisessa muodossa. Joukkoliikennerekisterin karttakäyt
töliittymän kehitystyön onkin juuri tarkoitus käynnistyä tämän JOREMAP- määrittelyprojektin myötä. Projektin parissa työskentely eteni selkeän työnkuvauksen ansiosta varsin johdonmukaisesti ja vaivattomasti, joskin pieniä ongelmia ilmeni ai
kataulussa pysymisen kanssa. Työ tarjosi minulle muun muassa mahdollisuuden pe
rehtyä tarjolla oleviin erilaisiin numeerisiin kartta-aineistoihin sekä tutustua minulle aiemmin vieraaseen Maplnfo-ympäristöön.
Työn valvojana toimi professori Kirsi Artimo, jolle esitän parhaimmat kiitokseni avusta työn painopisteiden löytämisessä ja selkeän kokonaisuuden luomisessa. Kiitän myös työni ohjaajina toimineita Timo Niemistä ja Hannu Kangasta, joilta sain mm.
arvokkaita taustatietoja ja käytännön neuvoja työn loppuun viemisessä. Arvokasta taustatukea tarjosi myös JOREMAP-projektityöryhmän vetäjä Seppo Hånste, joka niin ikään ansaitsee kiitokseni. Lisäksi kiitän vielä Hannu Huttusta Maplnfo-tuesta sekä Sami Rapoa taustatiedoista koskien Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoja.
Ihan lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia opiskelukavereitani ja opettajiani sangen hauskasta ja opettavaisesta ajasta Espoon Otaniemessä. Kiitos!
Espoossa elokuussa 1999
Markku Huotari
Sisällys
KUVALUETTELO... 7
TAULUKKOLUETTELO... 7
LYHENTEIDEN, MERKKIEN JA TERMIEN SELITYKSET... 8
1. JOHDANTO... 12
1.1 Projektintausta...12
1.2 Projektintavoitteet... 13
1.3 Projektinsisältö...14
1.4 Työnvaiheetjaaikataulu...14
1.5 Työmenetelmä... 14
2. NYKYTILANTEEN KUVAUS... 16
2.1 Yleistä... 16
2.2 Käyttäjät...16
2.3 Tietosisältö... 17
2.3.1 JORE-käsitemalli...¡8
2.4 Vanhanmerkkipohjaisenjärjestelmänkehitystarpeet...19
3. KOHDEJÄRJESTELMÄN KUVAUS...21
3.1 Yleistä...21
3.2 Julkisenhallinnonsuositukset...22
3.3 Tieaineistonkäyttöönotto... 23
3.3.1 Vektoriaineiston valinta...24
3.4 KARTTAKÄYTTÖLIITTYMÄ...31
3.4.1 Taustakartan valinta...32
3.4.2 Karttakäyttöliittymän toiminnallisuus...42
4. VEKTORIAINEISTOJEN YHDISTÄMINEN...43
4.1 Lähtökohdat...43
4.2 Toiminnallinenmäärittely... 43
4.2.1 Aineistojen tuonti Maplnfoon...44
4.2.2 Aineistojen esikäsittely...44
4.2.3 Solmupisteiden projisointi tiestöön...45
4.2.4 Linkkien käsittely...49
4.3 KOETYÖ...51
4.3.1 Koetyön toteutus...52
4.3.2 Koetyön tulosten arviointi...54
4.4 Yhdistämisenohjeisto...55
4.4.1 Aineistojen tuonti... 56
4.4.2 Aineistojen esikäsittely...58
4.4.3 Projisointi...59
4.5 Käytettävättyökalut... 62
5. KARTTAKÄYTTÖLIITTYMÄN TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY... 63
5.1 Yleistä...63
5.2 Käyttöliittymänrakenne... 63
5.3 Toiminnot... 65
6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ...67
6.1 Yleistä...67
6.2 Jatkotoimenpiteet... 67
7. YHTEENVETO... 69
LÄHTEET... 71
INTERNET- LÄHTEET...74
LIITTEET
1. Projektisuunnitelma 2. JORE-luokkakaavio 3. JORE-tietokantakuvaukset 4. Tieaineistojen kuvaukset
5. Tietietokanta JHS 137 ja 137a:n mukaan 6. Suomen Tiestö JHS 137 ja JHS 137a:n mukaan 7. JORE-koodistot
8. Karttakäyttöliittymän käyttötapaukset (Novo Group Oyj 1997)
Kuvaluettelo
Kuva 1. Prototyyppilähestymistapa. (HAIKALA - MÅR1JÄRVI1997)...15
Kuva 2. JORE-järjestelmäkaavio...17
Kuva 3. Karttakäyttöliittymän luokkakaavio...22
Kuva 4. Tieaineiston käyttöönoton kolme vaihetta. (P) = Pysäkki ja (X) = Risteys...23
Kuva 5. Tietietokanta (sinisellä) ja Suomen Tiestö (punaisella) siitä poikkeavin osin...29
Kuva 6. Suomen Tiestö (punaisella) ja Tietietokanta (sinisellä) siitä poikkeavin osin...30
Kuva 7. Maanmittauslaitoksen karttatuotanto (httv://wwwi. nls. fi/maa/mti/kuvat/mtikuva. html)...33
Kuva 8. Maastotietokanta © Maanmittauslaitos, lupa nro 309/MYY/99...34
Kuva 9. PerusCD © Maanmittauslaitos, lupa nro 309/MYY/99...35
Kuva 10. GT-Rasteri © Karttakeskus Oy 1999...36
Kuva 11. Seutukartta’98 ©Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 581/1998...37
Kuva 12. Opaskartta ©Helsingin kaupunki, kaupunkimittausosasto 543/99...37
Kuva 13. Virastokartta © Vantaan kaupungin mittausosasto 1999...38
Kuva 14. Toimintojen kuvaus tietovirtakaaviona...44
Kuva 15. Solmupisteiden projisointi-algoritmi...46
Kuva 16. Projisointi, kun kadunnimi tunnetaan...48
Kuva 17. Projisointi ilman osoitetietoja...48
Kuva 18. Uusien risteyssolmujen sijoittelu alku- ja loppusolmun välisille risteyksille...50
Kuva 19. Linkkien käsittelyvaiheen alku- ja loppusolmujen tarkistusperiaate...51
Kuva 20. Koealueet, Helsinki (sininen) ja Vantaa (punainen)...52
Kuva 21. Joremap työkalut - valikko...56
Kuva 22. Tietoja yhdistämistyökalusta-ikkuna...56
Kuva 23. ASCII-tiedoston sisäänluku-ikkuna...57
Kuva 24. Luo pisteet-ikkuna...57
Kuva 25. Luo linkit-ikkuna...58
Kuva 26. Kadunnimilista...59
Kuva 27. Solmupisteiden projisointi-ikkuna...60
Kuva 28. Risteys-taulu...60
Kuva 29. Pysakki-taulu...61
Kuva 30. Linkkien projisointi-ikkuna...61
Kuva 31. Vektoriaineistojen yhdistämistyökalun arkkitehtuurikaavio...62
Kuva 32. Maplnfon perusvalikko ja osa sen perustyökalupainikkeista...64
Kuva 33. Maplnfo ja kiinteä sekä kelluva (Pakki) työkalurivi...64
T aulukkoluettelo
Taulukko 1. Vanhan merkkipohjaisen JORE.n kehitystarpeet...19Taulukko 2. Tieaineistojen vertailukriteerit...27
Taulukko 3. Suomen Tiestö ja Tietietokanta-aineistojen vertailu...27
Taulukko 4. Find-komennon aiheuttamien virhekoodien esimerkkitapauksia...47
Taulukko 5. Helsingin koealueen solmupisteiden projisoinnin tulokset...53
Taulukko 6. Vantaan koealueen solmupisteiden projisoinnin tulokset...53
Taulukko 7. Yhteenveto koealueiden solmupisteiden projisoinnin tuloksista...54
Taulukko 8. Projisointikynnyksen muutoksen vaikutus löytyneiden solmujen määrään... 55
Lyhenteiden, merkkien ja termien selitykset
AIKS VR:n IBM-suurkoneympäristössä sijaitseva junien aika- taulusuunnittelujärjestelmä.
AKSUKOLA YTV:n, Espoon ja Vantaan käyttöön toteutettava aikatau- lusuunnittelu- ja sopimusliikenteen korvauslaskentaohjel- misto.
EDIFACT Electronic Data Interchange for Administration, Commer
ce and Transport, Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) kansainvälinen standardi or
ganisaatioiden väliseen tietojen siirtoon. Standardi mää
rittelee siirrettävän tietokokonaisuuden rakenneosat ja erottimet. EDIFACT-tiedostot muodostuvat ascii- tiedostoista, joita eri sovellukset tuottavat.
ELMI Espoon ja Länsiväylän matkustajainformaatiojärjestelmä, Espoon kaupungin, tielaitoksen ja YTV:n yhteishanke, jo
hon myös liikenneministeriö osallistuu. Tavoitteena ra
kentaa Länsiväylän varteen ja jatkossa muuallekin Espoo
seen bussipysäkeille sähköiset näyttötaulut, joilla esitetään bussien satelliittipaikannusta hyväksikäyttäen bussien re
aaliaikaiset odotusaiat (httD://www.vtv.fi).
EMME/2 Kanadalaisen INRO Consultants Inc.’in kehittämä liiken
nesuunnitteluohjelmisto liikennejärjestelmien yleissuun
nitteluun (httn://www.inro.ca/). Käytetään YTV:n alueella linjasto- sekä karkean tason aikataulusuunnittelussa (YTV, PJS C 1997:3). EMME-verkossa solmut ja linkit ovat har
vemmalla tasolla kuin JORE-verkossa.
HASTUS Helsingin kaupungilla käytössä oleva kanadalaisen GIRO Enterprises Inc.’in kehittämä aikataulusuunnitteluohjel- misto. (http://www.giro.ca/)
JHS Julkisen hallinnon suositukset, Julkisen hallinnon tietohal
linnon neuvottelukunnan (JUHTA) hyväksymät valtion
hallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoa koskevat standardit, joiden tarkoituksena on julkishallinnon tieto
tekniikka- ja tietojenkäsittelyratkaisujen ja menettelyta
pojen yhdenmukaistaminen.
(httD://www.intermin.fi/iuhta/suositukset/)
JO RE Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri, Vuonna 1983 laajamittaiseen käyttöön otettu alunperin pääkaupunkiseu
dun joukkoliikenteen suunnittelun, hoidon ja seurannan apuväline, josta nyttemmin on kehittynyt myös yleisöai- kataulutuotannon ja matkustajainformaation apuväline (YTV, PJS C 1997:3).
JUHTA Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta, Valtio
neuvoston aina kolmivuotiskausiksi asettama sisäasiain
ministeriön yhteydessä toimiva neuvottelukunta, jonka tehtäviin kuuluu julkisen hallinnon tietotekniikan edistä
minen ja sen käyttöä koskevien standardien ja hallinnol
listen periaatteiden määrittely. Neuvottelukuntaan kuuluu edustajat seitsemästä ministeriöstä, ja sama määrä kun
nista, kuntayhtymistä ja kuntaliitosta.
(http ://www. intermin. fi/i uhta/tehtavat/index .html)
LIPTU Lippulajitutkimus, Enintään kerran vuodessa toteutettava selvitys Helsingin seudulla, jonka tuloksena saadaan mat- kustajaprofiilit ja matka-ajat. Näiden tulosten perusteella jaetaan myöhemmin joukkoliikenneyhteistyön kustannuk
set kuntien kesken. (YTV, PJS C 1997:3)
MapBasic Basic-kieleen pohjautuva räätälöinti työkalu Maplnfo- ympäristössä tapahtuvaan sovelluskehitykseen
(http : //www. mapinfo .corn).
Mapinfo Maplnfo Professional on Mapinfo Corporationin (USA) kehittämä eräs markkinoiden johtavista "desktop map- ping"-ohjelmistoista eli karttaohjelmisto, jonka avulla voi
daan yhdistää numeeriset kartta-aineistot ja tietokannat (http://www.karttakeskus.fi).
МарХ
Matkakortti] ä г j estel m ä
MATLA
OCX
ODBC
OLE
SeutuCD
SQL
OLE-tekniikkaan pohjautuva OCX-komponentti, jonka avulla Maplnfon karttaikkuna voidaan upottaa useisiin Windows-pohjaisiin objektiorientoituneisiin sovelluske- hitysympäristöihin, kuten esim. Visual Basic, Power Buil
der, Delphi, Visual C++ tai Lotus Notes (http://www.mapinfo.com).
Pääkaupunkiseudulla vuosina 1999-2001 käyttöönotettava älykorttipohjainen joukkoliikenteen rahastusjärjestelmä, johon liittyy myös matkustajamäärien ja ajoaikojen mitta
us (YTV, PJS C 1997:3).
Testivaiheessa oleva Helsingin linja-autojen matkustaja- laskentajärjestelmä. Järjestelmä perustuu valokennoihin ja tuottaa tietoa matkustajamääristä pysäkkiväleittäin.
OLE custom control, OLE-kontrolli, joka mahdollistaa Microsoftin Windows-ympäristössä komponentin (esim.
karttaikkunan) käytön useassa eri sovelluksessa.
Open Database Connectivity, Standardi tai avoin sovel- luskehitysliittymä (open application programming interfa
ce, API) tietokantayhteyksiä varten.
(http://www.whatis.com/)
Object Linking and Embedding, Microsoftin standardi komponenttien yhdistämiselle.
SeutuCD on cd-rom-tuote, joka sisältää pääkaupunkiseu
dun kaupunkien perusrekisteri- sekä yritystietoja, Mapln- fo- ja dbf-muodossa. Lisäksi CD:llä on pääkaupunkiseu
dun kattava seutukartta. SeutuCD aineisto kootaan YTV:ssä jossa se on julkaistu vuosittain, vuodesta 1997 lähtien (NIEMINEN 1998).
Structured Query Language, SQL (tai alunperin SEQUEL) on IBM:n 1970-luvulla kehittämä standardoitu tiedonmäärittely- ja käsittelykieli relaatiotietokantojen kä
sittelyä varten.
SQS Spatial Query Server, Vision Internationalin valmistama tuote, joka mahdollistaa ANSI-SQL:ään paikkatietolaa- jennuksen (YTV, PJS C 1997:3).
ST Suomen Tiestö, Karttakeskus Oy:n tuottama, koko Suomen kattava vektorimuotoinen numeerinen tieaineisto.
Tietietokanta Maanmittauslaitoksen tuottama koko Suomen kattava vektorimuotoinen numeerinen tieaineisto.
VALLU Valtakunnallinen liikennelupajärjestelmä, liikenneministe
riön kehittämä ja lääninhallitusten ylläpitämä rekisteri, jo
ka sisältää joukko- ja linjaliikennettä sekä tavara- ja taksi
liikennettä koskevat lupatiedot. Joukkoliikennerekisterin kannalta olennaisia tietoja ovat paikallisliikenteen ulko
puolelle jäävän linjaliikenteen reittien ja aikataulujen tie
dot (NUUTINEN 1998b).
VIATOR Novo Groupin Ingres-tietokantaympäristöön toteuttama reitti- ja aikatauluneuvontajärjestelmä, jota käytetään joukkoliikenteen puhelinneuvonnassa.
YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteistyöorganisaatio, jonka vastuualueena on seudun jätehuolto, seutuliikenne, ilmanlaadun mittaus ja sijainninsuunnittelu. YTV-alueella asuu noin 910 000 ihmistä.
(httD://www.vtv.fi/toimin.html)
1. Johdanto
1.1 Projektin tausta
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) toimii pääkaupunkiseudun kau
punkien (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) yhteistyöelimenä jätehuollon, lii
kenteen, ilmansuojelun ja maankäytön aloilla. YTV on perustamisestaan, vuodesta 1970 saakka yhdessä jäsenkuntiensa kanssa kehittänyt joukkoliikennejärjestelmän toimivuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Tämä tapahtuu edistämällä joukkoliikenteen käyttöä ja järjestämällä edullisia ja hyvin toimivia joukkoliikenne
palveluja. YTV ei itse omista joukkoliikennevälineitä, vaan ostaa tarvittavat palvelut liikennöitsijöiltä ja Valtion Rautateiltä (VR) (http://www.ytv.fi/seutu/tsli.html).
Joukkoliikennejärjestelmän toimivuuden ja ennen kaikkea suunnittelun ja seurannan kannalta merkittäväksi apuvälineeksi on osoittautunut pääkaupunkiseudun joukkolii- kennerekisteri (JORE). Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri suunniteltiin 1970-luvulla joukkoliikenteen suunnittelun, hoidon ja seurannan tarpeisiin. Laaja
mittaiseen käyttöön se otettiin vuonna 1983. Joukkoliikennerekisteriä on käytetty mm. joukkoliikennesuunnittelun, liikennöintikorvausten laskennan ja aikatauluin- formaation tarpeisiin (YTV, PJS C 1997:3).
Rekisterin tarkoituksena on toimia avoimena Helsingin seudun joukkoliikenteen tie
tovarastona, jota eri tehtävissä toimivat YTV:n, Helsingin, Espoon ja Vantaan jouk
koliikennesuunnittelijat käyttävät. Joukkoliikennerekisteri sisältää tietoja linjoista, pysäkeistä, matka-ajoista, aikatauluista ja matkustajalaskennoista. Matkustajamäärät pysäkkiväleittäin saadaan vuosittain tehtävillä liikennelaskennoilla.
Viime aikoina joukkoliikennerekisteriä kohtaan on esiintynyt erilaisia kehityspainei
ta. Useat eri projektit, kuten esimerkiksi matkakorttijärjestelmä ja erilaiset matkusta- jainformaatiojärjestelmät ovat vaatineet rekisteriin sisällöllisiä muutoksia. JORE:n vanhaa merkkipohjaista käyttöliittymää on myös pidetty hieman vaikeakäyttöisenä.
Rekisteriin on tämän lisäksi kaivattu suunnittelun ja analysoinnin tueksi selkeyttävää karttakäyttöliittymää.
Nämä seikat johtivat siihen, että JORE:n tietojen ylläpitoa ja katselua varten päätet
tiin rakentaa Windows-pohjalle perus- ja karttakäyttöliittymä. JORE:n uusi Visual Basicilla toteutettava graafinen peruskäyttöliittymä valmistuu kesällä 1999. Samassa yhteydessä uusitaan kokonaan rekisterin tietokantaympäristökin aiemmasta IBM:n IDMS-tietokannasta Alpha-ympäristössä sijaitsevaan Sybase-tietokantaan. Joukko- liikennerekisterin karttakäyttöliittymän kehitystyö käynnistetään puolestaan tämän määrittelyprojektin avulla.
1.2 Projektin tavoitteet
Joukkoliikennereittien ja pysäkkien suunnittelussa ja ylläpidossa hyödynnetään kart- takäyttöliittymää, koska kartta kuvaa todellisuutta reittien ja pysäkkien kannalta erittäin havainnollisessa muodossa (YTV, PJS C 1997:3). Joukkoliikennesuunnitte
lijat voivat käyttää JORE:n linja- ja pysäkki tietoja karttapohjalla ja samanaikaisesti hyödyntää suunnittelun kannalta muita tarpeellisia tietoja, joita löytyy esimerkiksi YTV:n tuottamasta SeutuCD tuotteesta. Tällaisia hyödynnettäviä tietoja ovat mm.
rakennus- ja huoneistotiedot, yritysten toimipaikat, rakennuskohtainen väestö, raken- nusmaavaranto ja asemakaavatiedot. Tärkeimpänä näistä on väestötiedot, joiden avulla voidaan analysoida vaikkapa erilaisia pysäkkikohtaisia vaikutusalueita ja käyttää näin saatuja tietoja hyväksi esimerkiksi pysäkkien sijoittelussa.
Tämän projektin tarkoituksena on suorittaa karttakäyttöliittymään liittyvät määritte
lyt. Varsinaisen karttakäyttöliittymän rakennustyön on määrä käynnistyä tämän mää
rittely projektin päätyttyä. Aikanaan karttakäyttöliittymän ja aiemmin mainitun pe
ruskäyttöliittymän on tarkoitus toimia rinnan ja käsitellä osittain myöskin keskenään samoja tietoja. Esimerkiksi geometriatietoja voidaan jatkossa syöttää joko perus
käyttöliittymän tai karttakäyttöliittymän kautta käsin tai erilaisina päivitysajoina.
Karttakäyttöliittymän käyttö helpottaa ja tarkentaa joukkoliikenteen suunnittelua.
Matkustamisen tarpeet ja joukkoliikenteen tarjonta kohtaavat paremmin toisensa.
Suurimmat hyödyt saadaan linjaston suunnittelussa, mutta myös joukkoliikenteen määrällinen tarjonta saadaan paremmin vastaamaan kysyntää. Joukkoliikenteen pal
velutaso nousee ja liikennöinnin kustannukset laskevat.
(http://www.vtt.fi/vki/vki4/research/paikkatieto/ioukkoliikenne.htm)
JORE:n linja-autoverkon tarkentamiseksi on päätetty yhdistää JORE-aineisto johon
kin tarjolla olevaan vektorimuotoiseen tieaineistoon. Tähän liittyen on valittava tie- aineisto, johon JORE-linja-autoverkko yhdistetään. On myös rakennettava aineisto
jen yhdistämiseen tarvittava yhdistämistyökalu ja laatia siihen tarvittava ohjeisto.
Yhdistämistyökalua kokeillaan ensin suorittamalla pienellä koeaineistolla yhdistämi
sen koetyö. Lopullinen yhdistämistyö päästään aloittamaan tämän määrittelyprojek- tin päätyttyä, aikaisintaan syksyllä 1999. Karttakäyttöliittymää varten kartoitetaan käyttöliittymältä vaadittava toiminnallisuus suorittamalla karttakäyttöliittymän toi
minnallinen määrittely. Tämän lisäksi valitaan myös karttakäyttöliittymässä käytet
tävät taustakartat.
1.3 Projektin sisältö
Tämän projektin puitteissa rajoitutaan aineistollisesti JORE:n geometriatietoihin eli verkko- ja linjastoaineistoihin, ja näidenkin osalta vain aineiston ylläpidollisiin teh
täviin. Muut tehtävät, kuten havainnollistaminen ja suunnittelu, jätetään myöhemmän sovelluskehityksen varaan.
Alueellisesti rajaudutaan tässä projektissa Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan alueelle, mutta odotettavissa oleva seudullisen joukkoliikenneyhteistyön laajenemi
nen myös pääkaupunkiseutua ympäröiviin kuntiin tulee sekin huomioida joukkolii- kennerekisterin jatkokehityksen määrittelyissä ja arvioissa.
1.4 Työn vaiheet ja aikataulu
Projektin käynnistyspalaveri pidettiin YTV:ssä 5. helmikuuta 1999. Tuolloin käytiin läpi ja hyväksyttiin projektisuunnitelma, joka on liitteenä (Liite 1). Projektin kestoksi arvioitiin kokonaisuudessaan kuusi kuukautta. Tuolloin laadittiin myös alustava ai
kataulu projektin tärkeimpien osavaiheiden osalta :
Aineistojen yhdistämisen toiminnallinen määrittely, valmis 19/3 1999 Koetyö ja aineistojen yhdistämisen ohjeistaminen, valmis 7/5 1999 Karttakäyttöliittymän toiminnallinen määrittely, valmis 21/6 1999
Diplomityö valmistui kesän 1999 aikana. Aineistojen yhdistäminen ja karttasovelluk- sen varsinainen rakentaminen voitaneen aloittaa syksyllä 1999.
1.5 Työmenetelmä
Sekä aineistojen yhdistämistyön että karttakäyttöliittymän kehittelyssä sovelletaan prototyyppilähestymistapaa (Kuva 1). Prototyyppilähestymistavalla voidaan tarkoit
taa lähes mitä tahansa työskentelymallia, jossa jotain tuotteen piirrettä kokeillaan ennen varsinaisen tuotteen rakentamista (HAIKALA - MÄKIJÄRVI 1997). Näin ollen voidaan esimerkiksi aineistojen yhdistämisen koetyö luokitella yhdistämistyön prototyypiksi. Karttakäyttöliittymän osalta suoritetaan tämän projektin puitteissa ainoastaan määrittelyosuus.
Kuva 1. Prototyyppilähestymistapa. (HAIKALA - MÀRIJÀRVI1997)
Systeemityön määrittelyvaiheeseen liittyvät tehtävät ovat projektin tarpeellisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden selvittäminen, tavoitteiden ja vaatimusten asettaminen sekä ratkaisumallin laatiminen. Tärkein työvaiheen tuloksena syntyvä dokumentti on toi
minnallinen määrittely (functional specification), johon dokumentoidaan sekä vaati
mukset että vaatimukset täyttävän jäijestelmän kuvaus. (HAIKALA - MÄKIJÄRVI 1997)
Suunnitteluvaiheen tarkoituksena on muuntaa määrittelyt järjestelmän toteutuksen kuvaukseksi. Usein todetaan, että märittelyvaiheessa kuvataan ”mitä” järjestelmä tekee ja suunnitteluvaiheessa vastaavasti vastataan kysymykseen ”miten” se tehtä
vänsä suorittaa. Esimerkkinä suunnitteluvaiheessa syntyvästä dokumentista mainitta
koon tekninen määrittely (technical specification). (HAIKALA - MÄRUÄRVI 1997)
Toteutusvaiheessa yksinkertaisesti toteutetaan suunnitteluvaiheessa syntynyt suun
nitelma. Testausvaiheen tarkoituksena on puolestaan paikantaa järjestelmään toteu
tusvaiheessa syntyneet virheet.
2. Nykytilanteen kuvaus
2.1 Yleistä
Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri (JORE) on pääkaupunkiseudun joukko
liikenteen suunnittelun, hoidon ja seurannan työväline. Sekä JORE:n käyttöliittymä että tietokantapuoli elävät tällä hetkellä siirtymävaihetta. JORE:n vanha merkkipoh
jainen käyttöliittymä on väistymässä ja tilalle astumassa uusi, kesän 1999 aikana valmistuva Visual Basicilla toteutettu graafinen peruskäyttöliittymä. JORE-tietokanta puolestaan on siirtymässä IBM:n IDMS-tietokannasta Novo Groupin Alpha- ympäristöön toteuttamaan Sybase-tietokantaan. Kun myöhemmin tässä dokumentissa viitataan nykytilanteeseen, sillä tarkoitetaan nimenomaan tätä myöhemmin mainittua Sybase-tietokantaa.
2.2 Käyttäjät
JORE:a käyttävät nykyisen Helsingin, Espoon Vantaan ja YTV:n joukkoliikenne- suunnittelijat, pysäkkien ylläpidosta ja suunnittelusta vastaavat henkilöt sekä aika
taulukirjojen ja irtoaikataulujen laadinnasta vastaavat suunnittelijat. (YTV, PJS C 1997:3)
Kuva 2 kuvaa JORE:n järjestelmää siihen liittyvine sovelluksineen. Kuvassa on li
säksi esitetty rakenteilla ja suunnitteilla olevat perus-ja karttakäyttöliittymä. Kuvassa on myös esitetty nuolien avulla tietoliikennettä JORE-tietovaraston ja eri järjestelmi
en välillä. JORE:en liittyy kiinteästi yksi sovellus (profiiliohjelma). Tämä ja edellä mainitut perus- ja karttakäyttöliittymä on kuvattu kaaviossa muita kohteita tum
memmalla.
HKLn
karttajärjestelmä kaupunkien ja tielaitoksen suunnitelmat reaaliaikaiset
infojärjestelmät (VIATOR ja ELMI) ЕММЕУ2-
linjastosuunnittelu- ohjelmisto
valtakunnallinen liikennelupa- rekisteri (VALLU) aikataulutuotanto
ohjelmat
käyttöliittymä
JOKE: • :
T
ietovarastoprofiiliohjelma
kartta-
käyttöliittymä ►z matkustajalaskenta
järjestelmät (MATLA ja LIPTU)
aikataulusuunnit- telu- ja korvaus- laskentaohjelmistot (HASTUS, AKSUKOLA ja AIKS) matkakortti-
järjestelmä kaupunkien
pysäkkirekisterit
Kuva 2. JORE-järjestelmäkaavio.
Peruskäyttöliittymä
Peruskäyttöliittymän kautta voidaan käsitellä kaikkia JORE:ssa sijaitsevia tietoja.
Peruskäyttöliittymän käyttötapaukset jakautuvat osajärjestelmiin: linjasto, aikataulu, verkkoja laskenta:
- linjasto-osa sisältää liikennöitävien linjojen perustietoja, kuten esimerkiksi tiedot linjojen määränpäistä, liikennöitsijöistä, alihankkijoista ja kilpailukohteista aikataulu-osa sisältää linjojen aikataulutiedot
verkko-osa sisältää linjojen reittitiedot linkkeineen ja solmuineen sekä näihin liittyviä atribuuttitietoja
- laskenta-osa sisältää profiilitiedot eli tiedot matkustajamääristä.
Karttakäyttöliittymä
Karttakäyttöliittymän kautta käsitellään JORE:ssa sijaitsevia liikenneverkkojen ja linjastojen sijaintitietoja.
2.3 Tietosisältö
JORE:n tietosisältö voidaan jakaa yläpidettyihin ja johdettuihin tietoihin. Sekä yllä
pidetyt että johdetut tiedot sijaitsevat fyysisesti JORE-tietovarastossa. Ainoa ero nii
den välillä on, että johdetut tiedot jalostetaan varsinaisen tietovaraston ulkopuolella.
Ylläpidetyt tiedot:
väyläverkon kuvaus pysäkit
linjojen reittikuvaukset - linjojen aikataulut - linjojen ajoajat
välipisteajat
linjojen liikennöitsijät ja alihankkijat linjojen jako kilpailukohteisiin
poikkeavien liikennöintipäivien kalenteri.
Johdetut tiedot:
linjoittaiset matkustajaprofiilit matkustajien kausivaihtelu linjoittain.
2.3.1 JORE-käsitemalli
Liitteessä 2 on esitetty JORE:n tietokannan luokkakaavio. Liitteessä 3 on puolestaan lueteltu JORE:n tietokantakuvaukset siltä osin kun ne koskettavat karttakäyttöliitty- mää, eli niihin liittyy oleellisena osana sijaintitietoa. Kuvauksessa on lueteltu seuraa- vat kohdetyypit (suluissa taulun nimi):
Katu (KATU)
Katu on liikenneverkon katu tai tie. Kadulla on yksilöivä nimi kunnan sisällä.
Katuosa (KATUOSA)
Katuosa on kahden risteyksen tai muun solmun rajaama suunnattu osuus katua.
Katuosan liikennejärjestelyt (KAOLIIKJARJ)
Katuosan liikennejärjestelyt kertoo, mitä joukkoliikennejärjestelyjä katuosalla on eri päivätyyppeinä.
Linkki (LINKKI)
Linkki on kahden solmun (pysäkki, risteys tai rajasolmu) rajaama osa liikenneverk
koa. Linkki on suunnattu, eli toinen solmuista on alkusolmu ja toinen loppusolmu.
Reitinsuunta (REITINSUUNTA)
Reitinsuunta on reitin tietty suunta tiettynä ajankohtana. Reitillä voi olla samaan ai
kaan ja ajosuuntaan voimassa vain yksi reitinsuunta.
Reitinlinkki (REITINLINKKI)
Reitinsuunta koostuu peräkkäisistä reitinlinkeistä. Reitinlinkki kuvaa tietyn liikenne
verkon linkin kuulumisen reitinsuuntaan.
Linkin ajoaika (LINKAJOAIKA)
Linkin ajoaika tietyllä liikennemuodolla ja aikajaksolla.
Piste (PISTE)
Piste on linkin kulkua kuvaava maastopiste liikenneverkossa.
Solmu (SOLMU)
Solmu on piste liikenneverkossa. Se on joko pysäkki, risteys tai rajasolmu.
Risteys (RISTEYS)
Risteys on kahden tai useamman kadun tai tien leikkauskohta.
Raja (RAJA)
Raja on solmu, joka sijaitsee kunnan rajalla tai muussa tähän rinnastettavassa raja- kohdassa.
Pysäkki (PYSÄKKI)
Pysäkki on paikka, jossa joukkoliikenneväline pysähtyy matkustajien ottamista tai jättämistä varten.
Pysäkkialue (PY SAKKI ALUE)
Pysäkkialue on yhden tai useamman pysäkkitolpan muodostama kokonaisuus.
2.4 Vanhan merkkipohjaisen järjestelmän kehitystarpeet
Kuten aiemmin on todettu, niin sekä JORE:n käyttöliittymä että tietokantapuoli on tällä hetkellä eräänlaisessa siirtymävaiheessa. Vanhan väistyvän merkkipohjaisen JORE:n kehitystarpeet (Taulukko 1) on kartoitettu ja rekisterin kehitystyö käynnis
tetty.
Taulukko 1. Vanhan merkkipohjaisen JORE:n kehitystarpeet.
VANHAN JOREN KEHITYSTARPEET
• uusi käyttäjäystävällinen peruskäyttöliittymä
• tietokannan sisältöön kohdistuvat muutosvaatimukset (matkakorttijärjestelmä ym.)
• suunnittelun ja analysoinnin tueksi karttakäyttöliittymä
Vanha merkkipohjainen JORE:n käyttöliittymä on harvemmin sitä käyttävälle osoit
tautunut hankalaksi, mikä on johtanut siihen, että käyttäjät ovat kehittäneet omia osittain rinnakkaisiakin atk-järjestelmiä mm. pysäkkitiloja ja matkustajamääriä varten (YTV, PJS C 1997:3). Tämän seurauksena on käynnistetty JORE:n uuden
graafisen peruskäyttöliittymän kehitystyö, jonka odotetaan valmistuvan kesän 1999 aikana.
Tämän lisäksi erilaiset käynnissä olevat projektit ovat vaatineet tuekseen uuden enti
sestä poikkeavan joukkoliikennerekisterin. Tällaisia projekteja ovat mm. matkakort- tijärjestelmä sekä eri matkustajainformaatiojärjestelmät. Nämä vaaditut muutokset on jo tehty tietokannan uusimisen yhteydessä, joten niitä ei tässä dokumentissa sen enempää käsitellä.
Jatkossa on myös odotettavissa seudullisen joukkoliikenneyhteistyön laajeneminen myös pääkaupunkiseutua ympäröiviin kuntiin. Tämä yhdessä erilaisten reaaliaikais
ten informaatiojärjestelmien käyttöönoton kanssa tullee aiheuttamaan sen, että rekis
terin käyttäjämäärä hieman kasvaa. JORE-tietojen ylläpitäjiä on tällä hetkellä noin kymmenkunta. Tämä määrä tulee lähiaikoina pysymään samana. Tietojen hyväksi
käyttäjiä on noin parikymmentä, joka määrä mahdollisesti kasvaa maksimissaan noin viiteenkymmeneen yhtäaikaiseen käyttäjään (Novo Group Oyj 1997). Kuntakäyttäji- en lisäksi on mahdollista, että joukkoliikennerekisterin katseluoikeudet jatkossa an
netaan liikennöitsijöillekin, jotka voivat käyttää näin saatuja tietoja oman toimintansa suunnittelutehtävissä.
Joukkoliikennerekisterin on katsottu tarpeelliseksi vastata myös muihin muuttunei
siin toiminnallisiin haasteisiin. Rekisteriin on jo pidemmän aikaa kaivattu suunnitte
lun ja analysoinnin tueksi karttakäyttöliittymää. Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) käynnisti jo marraskuussa 1991 selvitystyön JORE:n tietojen hyväksikäytöstä ja vuorovaikutteisesta päivityksestä Microstation työasemalla. Työhön otettiin kon
sultiksi KT-Tietokeskus. Työstä valmistui raportti tammikuussa 1992 ja työtä päätet
tiin jatkaa pilottijärjestelmän toteutuksella. Tältä pohjalta YTV käynnisti kesäkuussa 1993 JOREGRAF-nimisen projektin, jossa tavoitteena oli määritellä paikkatietojär
jestelmä, jonka avulla voitaisiin käsitellä joukkoliikennerekisterin tietoja havainnolli
sesti (KT-Tietokeskus 1994). YTV:ssä oltiin juuri tuohon aikaan valitsemassa laa
jemmin käyttöönotettavaa paikkatietojärjestelmää, jonka seurauksena JOREGRAF- työryhmä päätti olla antamatta asian suhteen mitään suositusta. Vuonna 1997 asia nousi uudelleen esille ja LT-konsultit Oy:n toimesta laadittiin ’Joukkoliikennerekis
terin kehittämissuunnitelma ja toiminnallinen määrittely’ (YTV, PJS C 1997:3). Tä
mä suunnitelma on johtanut tähän karttakäyttöliittymän määrittelyprojektiin, joka on saanut nimekseen JOREMAP. Tässä dokumentissa rajoitutaan jatkossa tarkastele
maan joukkoliikenteen kehitysprosessia ainoastaan karttakäyttöliittymän näkökul
masta. Varsinainen karttakäyttöliittymän rakennustyö aloitetaan tämän määrittely- projektin päätyttyä aikaisintaan syksyllä 1999.
3. Kohdejärjestelmän kuvaus
3.1 Yleistä
Karttakäyttöliittymä tulee aluksi olemaan ensisijaisesti ylläpitäjän työkalu. Jatkossa siihen kuitenkin tullaan liittämään myös muita toimintoja, mm. tietojen visualisointia ja analysointia varten.
Karttadatan ylläpito hoidetaan Maplnfo tietokannassa. Vision International’in SQS- ominaisuutta, joka mahdollistaisi ns. suoran yhteyden karttasovelluksen ja tietokan
nan välillä, ei käytetä hyväksi.
Karttakäyttöliittymässä rajoitutaan aluksi aineistollisesti JORE:n geometriatietoihin, eli verkko- ja linjastoaineistoihin. Joukkoliikennerekisterissä joukkoliikenneverkosto kuvataan solmujen, linkkien ja reittien avulla. Solmupisteet kuvaavat .risteyksiä, py
säkkejä tai kuntarajoilla sijaitsevia rajapisteitä. Linkit ovat solmupisteitä toisiinsa yhdistäviä viivoja. Linkit ovat suunnattuja, ts. niillä on alku- ja loppusolmu ja niiden geometria muodostuu alku- ja loppusolmujen lisäksi viivan geometriaa kuvaavista muotopisteistä. Reitit muodostuvat useista peräkkäisistä linkeistä. JORE:ssa on kai
ken kaikkiaan noin 10300 linkkiä, 7500 solmua (6000 pysäkkiä ja 1500 risteystä), 100000 reitinlinkkiä ja 1500 reitinsuuntaa.
Karttakäyttöliittymän tarkoituksenmukaisen käytön kannalta JORE-aineistossa on yksi selvä puute. Tämä koskee 1 i nj a-au to verkkoa, jossa risteyssolmuja ei ole jokai
sessa risteyksessä, vaan ainoastaan siellä missä verkko haarautuu. JORE-aineistoja täydennetään tältä osin yhdistämällä aineisto numeeriseen tieaineistoon, josta saa
daan nuo puuttuvat risteyssolmut sijoitettua paikoilleen. Tämän lisäksi JORE- linkkien nykyiset muotopisteet tullaan aikanaan korvaamaan tieaineiston muotopis- teillä. Tätä korvausta varten linkki-luokkaan lisätään tietokenttä, jonka avulla JORE:n linkkikohde liitetään valittuun tieaineistoon. JORE:n reitti tietoja ei tämän projektin puitteissa käsitellä. Kuva 3 esittää kohdejärjestelmän luokkakaaviota siltä osin kun kohteet koskettavat karttakäyttöliittymää, eli niihin liittyy oleellisena osana sijaintitietoa. Luokkakaaviossa laatikko kuvaa luokkaa. Tummat laatikot ovat luok
kia, jotka ensimmäisessä vaiheessa eli tämän projektin puitteissa tuodaan kartta- käyttöliittymän puolelle.
Reitinsuunta
Tariffialue |Э---1 ReitiÑinlti |---û C| Reit.link ajoaik |
Linkin ajoaika
Tieväli Li niti
T
TTPi ae Al ku sol mu Loppusolmu Solmu
M X
Osoitenumero
Katu
£L
Katuoa liikjäij.
1 f
Risteys 1 1 Rysä Iti Raja
Rysä Iti alue
Viivat kuvaavat luokkien välisiä yhteyksiä. Viivan päissä on käytetty seuraavia symboleja:
- pelkkä viiva = yksi ja vain yksi.
• pallo = ei yhtään, yksi tai enemmän.
Kuva 3. Karttakäyttöliittymän luokkakaavio.
3.2 Julkisen hallinnon suositukset
Valtioneuvosto päätti 4.6.1992 edistää julkisen hallinnon standardointia lakkautta
malla silloisen valtiovarainministeriön ylläpitämän VHS-järjestelmän ja asettamalla sen tilalle julkisen hallinnon suositukset (JHS). JHS-jäijestelmän mukaiset suosituk
set koskevat valtionhallinnon lisäksi myös kunnallishallintoa. JHS-suosituksilla stan
dardoidaan lähinnä tietohallintoa. Suositukset hyväksyy julkisen hallinnon tietohal
linnon neuvottelukunta (JUHTA), (http ://www. intermin. fi/j uh ta/su ositukset/)
Julkisen hallinnon suositus, JHS 137 määrittele tavan, jolla voidaan kuvata kaikkia sähköisessä muodossa olevia tietotuotteita, havainto- ja tutkimusaineistoja, perusre
kistereitä sekä muita tietojärjestelmien tietoaineistoja. Suositus määrittelee tieto
tuotetta kuvaavat yleiset tietoelementit. Suosituksen 27 elementtiä on ryhmitelty kuuteen ryhmään (POSITIO 3/1998). Paikkatiedoille on oma suositus JHS 137 A, joka määrittelee ne lisäelementit, joita tarvitaan paikkatiedon erityispiirteiden ku
vaamiseen. (http ://ww w .intermin. fi/j uhta/suositukset/)
Selosteet vahvistetaan aina kolmivuotiskausiksi (POSITIO 3/1998). Nykyinen JHS 137 - tietotuoteseloste, on voimassa 1.9.1998-31.8.2001 ja paikkatietojen tieto- tuoteseloste JHS 137A puolestaan 1.11.1998-31.10.2001. Tässä dokumentissa on myöhemmin (esimerkiksi liitteissä 5 ja 6) käytetty näitä suosituksia eri tietoaineis
tojen kuvaamiseen. Kuvausten tietoryhmät А-F kuuluvat JHS 137:n pariin, kun taas ryhmät G-I kuuluvat paikkatietojen tietoselosteeseen.
3.3 Tieaineiston käyttöönotto
Tällä hetkellä JORE:n linja-autoverkostossa on pysäkkisolmuja ainoastaan niiden risteyksien kohdalla, joissa seudun linja-autoliikenne haarautuu. JORE:n karttakäyt- töliittymän tarkoituksenmukaisen käytön kannalta täytyisi JORE-aineisto täydentää uusilla linja-autoverkon risteyssolmuilla, myös siellä missä verkko ei haaraudu. Lin- ja-autoverkon muotopisteet on tämän lisäksi päätetty aikanaan korvata tieaineiston geometrialla. Tämä onnistuu yhdistämällä JORE:n linja-autoverkko johonkin numee
riseen tieaineistoon.
JORE- ja tieaineiston yhdistäminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen (Kuva 4).
Ensimmäisessä vaiheessa (A) on kuvattu nykytilanne. JORE-solmut sijaitsevat niille mitatuilla paikoillaan, jotka voivat olla useita kymmeniäkin metrejä syrjässä tie- aineiston vastaavista koordinaateista. Linkkien muotopisteet on jo tässä vaiheessa poistettu ja linkit muodostuvat ainoastaan alku- ja loppusolmuista. Toisessa vaihees
sa (B) JORE-solmut on projisoitu tiestöön ja uusia risteyssolmuja lisätty niihin tie- aineistosta löydettyihin risteyksiin, joista JORE-risteyssolmut aiemmin puuttuivat.
Linkit ovat edelleen alku- ja loppusolmun välisiä suoria viivoja. Kolmannessa vai
heessa (C) solmuille ei enää ole tehty mitään, vaan ainoa muutos on tieaineiston muotopisteiden käyttöönotto myös linkkien muotopisteinä.
Tämän projektin puitteissa tehtävä vektoriaineistojen yhdistämisen ohjeistus ja koe- työ etenee edellä mainitun vaihejaon toiseen vaiheeseen saakka. JORE:n reittitietoja ei kuten aiemmin todettiin, tämän projektin puitteissa käsitellä. Ennen kuin tämä yh
distämistyö voidaan aloittaa on kuitenkin valittava käytettävä tieaineisto.
(B)
./---íñ;
d<¡>
ÛÔ (j 5)
(C)
(f^
00 oo 5
Kuva 4. Tieaineiston käyttöönoton kolme vaihetta. (P) = Pysäkki ja (X) = Risteys.
3.3.1 Vektoriaineiston valinta
Markkinoilla on tällä hetkellä tarjolla kaksi vektorimuotoista koko maan kattavaa numeerista tieaineistoa :
- Tietietokanta, Maanmittauslaitos - Suomen Tiestö, Karttakeskus
TIETIETOKANTA
Tietietokanta on maanmittauslaitoksen tuottama koko maan kattava numeerinen tie- aineisto, joka sisältää tiedot sekä yleisistä että yksityisistä teistä. Tietietokannasta selviävät mm. tien luokka, tienumero ja -osanumero. Tieosanumeroinnin avulla ai
neistoon voidaan liittää tielaitoksen tierekisterin tietoja. Maanmittauslaitoksen osoi- teaineisto on Tietietokannan ja siihen liitetyn osoiteaineiston muodostama tuote.
Aiemmin Tietietokanta muodostettiin siirtämällä Maanmittauslaitoksen Maagis- pohjaiseen Maastotietojärjestelmään (MTJ) kerätty tiestö Arclnfo-pohjaiseen järjes
telmään, jossa aineiston topologiaa korjailtiin. Tiestön puutteet johtuivat lähinnä sii
tä, että Maastotietokannan (MTK) lopputuotteena oli painetut maastokartat, eikä ta
voitteena välttämättä aina ollut topologisesti eheä tieverkosto. Osoitteiden keräämi
nen ja ylläpito suoritettiin erillisellä Maplnfo-ohjelmistolla (RAPO, 1999).
Nyt tiestön ja osoitteiden ajantasaistusjärjestelmä on korvaamassa vanhan tieaineis- ton, tietokannan sekä osoitteistamissovelluksen. Tietietokanta yhdessä osoiteaineis
ton kanssa muodostaa Tie-ja osoitejärjestelmän (TOS)
(http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/tietk.html). Kyse on Smallworld GIS -ympäristössä toteutetusta olio-orientoituneesta paikkatietojärjestelmästä, joka otetaan käyttöön syksyllä 1999. Maanmittauslaitoksen Tie- ja osoitejärjestelmä (TOS) on osa laajem
masta ns. JAKO/Maastotietojärjestelmästä, jossa JAKOMAA-projekti toteuttaa maastotiedot (nykyinen maastotietokanta) osaksi JAKO-tietojärjestelmää
(http://www.nls.fi/iako).
Varsinainen Tietietokanta sisältää lukuisia tässä projektissa turhia mm. tien rakentee
seen liittyviä tietoja, katso tarkemmin liite 4. Tietietokantaa huomattavasti paremmin käyttötarkoitukseen sopiva olisikin Tietietokannasta johdettu osoiteaineisto. Osoite- aineisto muodostuu Tietietokannan geometriatiedoista, joihin on lisätty osoitteisto (kadunnimet ja osoitenumerot). Kyse on melko uudesta tuotteesta, joka ei vielä ole täysin koko maan kattava (376/452 kuntaa, 6.7.1998). Aineisto kattaa kuitenkin jo tällä hetkellä kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun, ja muutamia yksittäisiä poik
keuksia lukuun ottamatta myös koko Etelä-Suomen läänin kunnat (http : //w w w. nl s. fi/kartta/tuottee t/tietk. html ).
Varsinainen tieaineisto hallitaan seuraavilla tietokantaluokilla:
tieviiva, tienimi, tieteksti, tiesymboli, kulkurajoitus ja kulkurajoituksen tarkenne.
Tieviivojen välillä sovelletaan topologiasääntöä endsplit_chain eli jos viivan pää osuu toiselle viivalle, katkaistaan tämä viiva kahteen osaan ja leikkauskohtaan syntyy solmu, johon liittyy kolme viivaa. Päistään toisiinsa osuvat viivat kytketään toisiinsa.
Poikkeuksen tästä säännöstä tekevät polut. Ne solmuttuvat muiden tieviivojen kans
sa, mutta eivät katko niitä (endsplitJink). Keskenään polut käyttäytyvät kuten muut tieviivat eli sovelletaan sääntöä endsplit chain.
Maanmittauslaitos on määritellyt tavoitetason aineiston laadulle Maastotietojen laa
tumallissa. Osoiteaineistolle luvataan keskimäärin seuraavat tarkkuudet (http://wwwi.nls.fi/maa/teke/dokumentit/osoite.html) :
Aineiston laatu esitetään AQL-lukuina (Acceptable Quality Level), joka on suurin virheiden määrä sataa yksikköä kohden, jota näytetarkastuksen kannalta pidetään hyvänä prosessikeskiarvona. Tarkastuksessa Maanmittauslaitos noudattaa soveltuvin osin standardia SFS 4010 (N äy te tarkastuksen menettelytavat ja taulukot. Attribuutti- tarkastus), joka sisällöltään vastaa standardia ISO 2859:
• kattavuus geometrian osalta AQL-luku 4 (Kattavuusvirheeksi lasketaan kokonai
nen tie)
• kattavuus tien nimen osalta AQL-luku 4
• kattavuus tien osoitenumeron osalta AQL-luku 4
• kuvailevan tiedon oikeellisuus, tien nimi, AQL-luku 1
• kuvailevan tiedon oikeellisuus, tien osoitenumero, AQL-luku 15.
Maanmittauslaitos suorittaa lisäksi aineistolle eheystestit kohteiden jatkuvuuden osalta, sallittujen arvojen osalta ja viivojen solmuttumisen osalta.
Liitteessä 5 on kuvattu Tietietokannan tietosisältö JHS 137 ja JHS 137a:n mukaisesti (http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/selosteet/tietks.html).
SUOMEN TIESTÖ
Suomen Tiestö on Karttakeskuksen tuottama vektorimuotoinen, numeerinen kartta- aineisto, joka sisältää kaikki Suomen ajokelpoiset tiet sekä haja-asutusalueiden että taajamien osalta.
Suomen Tiestö koostuu seuraavista osakokonaisuuksista (KARTTAKESKUS 1999) :
• haja-ja taajama-alueiden geometriatiedoista
• taajamien ja haja-asutusalueiden osoitetiedoista.
Suomen Tiestöstä on saatavissa seuraavat versiot erilaisella tietosisällöllä (KARTTAKESKUS 1999) :
• pääteiden geometria
• pääteiden ja taajama-alueiden tiestö ( geometria )
• pääteiden ja taajama-alueiden tiestö ja osoitetietous
• kaikki tiet
• kaikki tiet ja osoitetietous.
Aineistoon on lisäksi erikoistilauksesta saatavissa tierekisterin tieosanumerointitieto, jonka avulla aineistoon voidaan liittää tielaitoksen tierekisterin tietoja. Tämä tieto
muodostuu tienumerosta ja tieosanumerosta.
Aineistossa esiintyy taajamien ja kaupunkien tie- ja katuverkon osalta neljää eri tie- luokkaa, kun taas haja-asutusalueilla tieluokkia on yli kymmenen GT-kartassa olevan teknisen luokituksen mukaisesti. Digitoinnin lopuksi taajamien ja haja- asutusalueiden geometriatiedot on liitetty yhteen yhtenäiseksi Suomen Tiestön koko
naisuudeksi (KARTTAKESKUS 1999).
Suomen Tiestö täydellisenä sisältää tieverkon keskilinjan geometrian lisäksi myös taajamien katujen ja haja-asutusalueiden teiden nimet ja osoitetiedot. Taajama- alueilla on olemassa jo ennestään teillä ja kaduilla nimet ja osoitenumerot. Taajama- kaduissa osoitenumerointi etenee risteysväleittäin siten, että jokaisesta risteysvälistä tiedetään vasemman/oikeanpuolen ensimmäinen ja viimeinen numero. Haja- asutusalueilla teiden numerointi on tehty teiden pituuteen perustuen lähtien tien al
kupisteestä. (KARTTAKESKUS 1999)
Tällä hetkellä (maaliskuu 1999) Suomen Tiestö käsittää koko Suomesta yli 310 000 tiekilometriä. Geometriatiedot ovat koko Suomesta tehty ja ovat jo jatkuvan ajan- tasaistuksen alla. Tällä hetkellä osoitteistaminen käsittää 66 % koko Suomen tievä
leistä risteyksestä risteykseen. Kaikilla metsäautoteille ei osoitteita ole, eikä kenties tule, joten todellinen tavoiteluku osoitteistamisen osalta lienee noin 70 %. Karttakes- kus Oy on tällä hetkellä osoitteistamassa lisää haja-asutusalueita, joiden osalta työ jatkuu edelleen. (KARTTAKESKUS 1999)
Liitteessä 6 on kuvattu Suomen Tiestön tietosisältö JHS 137 ja JHS 137a:n mukai
sesti.
VERTAILU
Vertailtiin Maanmittauslaitoksen osoiteaineistoa ja Karttakeskuksen Suomen Tiestö- aineistoa tiettyjen määriteltyjen kriteerien (Taulukko 2) pohjalta. Kriteerit kerättiin tämän projektin työryhmän kokouksissa. Ensin tutkittiin tieaineistojen tarkkuuseroja sekä sijaintitietojen että ominaisuustietojen osalta. YTV:n toimialueen kaksikielisyys asettaa myös omat vaatimuksensa tieaineiston kaksikielisyydelle, jotka kartoitettiin.
Tieaineiston osittaispäivitettävyyttä tutkittiin myös. Osittaispäivitettävyydellä tar
koitetaan sitä, että päivitysten yhteydessä olisi mahdollista päivittää tieaineisto pel
kästään siltä osin, kun siihen on tullut muutoksia. Tieaineistoa tulisi myös voida itse myöhemmin laajentaa. Näiden seikkojen lisäksi vertailtiin myös aineistojen käyt- töönottokustannuksia.
Taulukko 2. Tieaineistojen vertailukriteerit.
TIEAINEISTOJEN VERTAILUKRITEERIT
1. TARKKUUS (pääkaupunkiseutu ja sitä ympäröivät kunnat) 1.1 Sijaintitarkkuus
1.2 Ominaisuustietotarkkuus 2. KAKSIKIELISYYS
3. OSITTAISPÄIVITETTÄVYYS 4. LAAJENNETTAVUUS
5. KÄYTTÖÖNOTTOKUSTANNUKSET
Molemmat ovat koko maan kattavia Maplnfo-formaatissa saatavilla olevia vektori
muotoisia numeerisia tieaineistoja (tien keskiviiva) osoitteineen (tai ilman), joissa yhteys tielaitoksen tierekisteriin on mahdollinen. Lisäksi pääkaupunkiseudun kuntien alueelta on saatavissa yksisuuntaisuus- ja kääntymiskieltotiedot. Nämä ovat molem
mille yhteisiä ominaisuuksia. Taulukko 3 kuvaa aineistoja määriteltyjen vertailukri- teerien valossa. Taulukon lopussa on vielä mainittu muutkin aiemmin mainitsematta jääneet merkittävät aineistojen väliset eroavaisuudet.
Taulukko 3. Suomen Tiestö ja Tietietokanta-aineistojen vertailu.
Sijaintitarkkuus, pääkaupunki
seudulla ja sitä ympäröivissä kunnissa
Suomen Tiestö
Pääkaupunkiseudun kaduista Vantaa ja Espoo on digitoitu Karttakeskuksessa virastokar- toilta, Vantaa 1 : 4000 ja Espoo 1 : 10000, joten niiden sijainti- tarkkuus vaihtelee alueittain 5 - 10 metrin välillä. Helsingin ai
neisto on saatu kaupungilta ja sekin on digitoitu virastokartalta.
Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula ja Sipoo on digitoitu opaskartoilta, joten sijaintitark
kuus ei ole aivan yhtä hyvä.
Osittain sijaintitarkkuutta on kui
tenkin myöhemmin parannettu.
Kerava on digitoitu virastokartal
ta.
Tietietokanta
Digitoidun aineiston sijaintiepä- varmuus on 20 metriä ja stereoai- neiston alle 3 metriä. Maastotie- tojärjestelmän tiedonkeruun luo
kituksen mukaan ensin mainittu aineisto kuuluu В-laatuluokkaan ja jälkimäinen puolestaan A- laatuluokkaan. Pääkaupunkiseutu kuuluu vuoden 1999 loppuun mennessä kokonaisuudessaan A- laatuluokkaan. Lisäksi vuonna 1999 aloitetaan kattava B- laatuluokkaisen maastotietokan- nan perusparantaminen A- luokkaiseksi.
Ominaisuustieto- tarkkuus
Tietoa ei saatavilla. Laadun tunnusluku, AQL-luku on suurin virheiden määrä sataa yksikköä kohden.
Kattavuus geometrian osalta AQL-luku 4 (Kattavuusvirheeksi lasketaan kokonainen tie).
Kattavuus tien nimen osalta AQL- luku 4.
Kattavuus tien osoitenumeron osalta AQL-luku 4.
Kuvailevan tiedon oikeellisuus, tien nimi, AQL-luku 1.
Kuvailevan tiedon oikeellisuus, tien osoitenumero, AQL-luku 15.
SFS 4010 (Näytetarkastuksen menettelytavat ja taulukot. Attri- buuttitarkastus)
Kaksikielisyys On On
Osittaispäivitettä- vyys
Onnistuu Onnistuu
Laajennettavuus Onnistuu Onnistuu
Käyttöönottokus- tannukset
Koska Suomen Tiestö on jo YTV:llä käytössä kyseeseen tullee päivityshinta, joka on 6-10 henkilön yrityslisenssille 8000 mk.
Tieverkosto 0,50 mk / km2 .*
Osoiteaineisto:
Pääkaupunkiseutu 67 500 mk Hki 30 000 mk
Espoo ja Vantaa 15 000 mk/kunta.
Kauniainen, Kerava, Järvenpää, Kirkkonummi kukin 7500 mk.
Muut kunnat 3000 mk / kpl. (suur- lisenssi 6-20 käyttäjälle, päivitys- hinta 20%, 1.1.1997).
Päivityshinta laskee jos kokonais
summa nousee yli 100 000 mk:n.
Lähtöaineisto Pöytädigitointi, haja-asutus- alueilla GT-kartta 1 : 200 000, taajamissa kuntien virastokartat 1 : 4000-1 : 10 000
Maastotietokanta, peruskartta 1 : 20 000, ilmakuvat, topografi
nen kartta 1 : 50 000.
Aineisto on pääosin digitoitu pe
ruskartalta ja topografiselta kar
talta. Muilta osin tiedot on kerätty stereotyönä.
Muuta huomioita
vaa
Jo aiemmin käytössä YTV:llä. Eri aineistot olisivat keskenään yh
teensopivia. Lisäksi yhteensopi
vuus lääninhallituksen VALLU- järjestelmään, josta JORE:n laa
jentuessa saadaan pääkaupunki
seutua ympäröivien kuntien jouk- koliikenneverkosto.
Moottoriteiden sekä muiden kak- siajorataisten teiden osalta tallen
nettu kumpikin ajorata erikseen.
* Pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) yhteispinta- ala on 744 km2. Lähikuntien (Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava ja Sipoo) yhteispinta-ala on 1865 km2, joten pelkän tieverkon hinta tulisi olemaan vain murto-osa koko osoiteaineiston hinnasta.
(http://www, intermin. fi/suom/laanit/eslh/tietoa/laanit kunnittain, html)
Kuten taulukosta ja oheisista kuvista voi todeta, niin Tietietokannan aineisto on hiu
kan Suomen Tiestöä tarkempi, ja alla olevien kuvien mukaan myöskin hieman katta
vampi. Ensimmäisessä kuvassa (Kuva 5) Tietietokannan aineisto on ensin kuvattu sinisellä ja siltä osin kun se tuosta poikkeaa, Suomen Tiestö siihen päälle punaisella.
Kohdealueena on Itä-Pasilan / Vallilan -seutu. Kuvan oikeassa reunassa olevat suu
rimmat poikkeamat ovat noin 20 metrin luokkaa. Tämän suurempia keskinäisiä poik
keamia aineistoissa ei pääkaupunkiseudulla juurikaan ole. Kuvasta huomataan myös, että suurimpien kaksiajorataisten liikenneväylien osalta Tietietokannassa on Suomen Tiestöstä poiketen tallennettu kumpikin ajorata erikseen.
100 m
Kuva 5. Tietietokanta (sinisellä) ja Suomen Tiestö (punaisella) siitä poikkeavin osin.
Pienempiä, pääosin kevyen liikenteen väyliä on Tietietokannassa huomattavasti Suomen Tiestöä enemmän. Tämän voi todeta toisesta kuvasta (Kuva 6), jossa Suo
men Tiestö on kuvattu ensin punaisella ja Tietietokanta siitä poikkeavin osin sitten sinisellä. Kuvattu alue on Ullanlinna - Kaivopuisto -ympäristöstä. Esimerkiksi oike
assa alakulmassa sijaitsevan Kaivopuiston kävely- ja pyörätiet löytyvät Tietietokan- nasta, mutteivät Suomen Tiestöstä.
On kuitenkin huomattava, että Suomen Tiestöä on viime aikoina täydennetty ja li
sätty runsaasti mm. juuri kevyen liikenteen väyliä, joten tämä tilanne lienee jo hie
man tasoittunut. Näissä vertailuissa käytetyt aineistot kuvaavat tilannetta keväällä 1998.
Kuva 6. Suomen Tiestö (punaisella) ja Tietietokanta (sinisellä) siitä poikkeavin osin.
Ominaisuustietojen osalta vertailutietoja ei ole saatavilla. Kaksikielisyyden, osittais- päivitettävyyden ja laajennettavuuden osalta aineistoissa ei ole eroja. Koska Suomen Tiestö on jo YTV:llä käytössä, niin sen käyttö tässä projektissa olisi huomattavasti edullisempaa kuin Tietietokannan käyttöönotto. Suomen Tiestö-aineiston puolesta puhuu myös yhteensopivuus muihin YTV:n aineistoihin sekä lääninhallituksen val
takunnalliseen liikennelupajärjestelmään (VALLU).
Etelä-Suomen lääninhallituksessa ylläpidetään valtakunnallista liikennelupajärjes- telmää. Rekisteristä on vastikään vuoden 1998 lopulla valmistunut Maplnfo- pohjainen graafinen käyttöliittymä. Kyse on Oracle-tietokannasta, johon ollaan Ma- pInfo-sovelluksesta Oracle SQL*Net’in avulla ODBC-yhteydessä. Varsinainen re- kisterikäyttöliittymä on toteutettu Visual Basic-pohjalle ja mukaan on liitetty myös reitinoptimointisovellus (GraafiServeri-DLL). Uudistetusta rekisteristä saadaan Hel
singin seudun ulkopuolisen linja-autoliikenteen, mm. pääkaupunkiseutua ympäröivi
en kuntien, reittikuvaukset, aikataulut ja pysäkkien koordinaatit (YTV, PJS C 1997:3). Karttakäyttöliittymä nojautuu hyvin pitkälti Karttakeskuksen numeerisiin
aineistoihin. Käytössä on Suomen Tiestö ja taustakarttoina GT- , AT- (Autoilijan tiekartta) ja YT (Yleistiekartta) -rasterit (NUUTINEN 1998a).
On myös pidettävä mielessä, että vektoriaineiston valinta omalta osaltaan hieman jo ohjaa karttakäyttöliittymässä käytettävän taustakartankin valintaa. Suomen Tiestö- aineisto sopii esimerkiksi hyvin yhteen GT-rasteri, 1 : 200 000 kanssa, jonka lähtöai
neistona Suomen Tiestö - vektoriaineisto toimii. Tietietokanta ja osoiteaineisto puo
lestaan on yhteensopiva maastotietokannan ja siitä yleistämällä saatujen muiden Maanmittauslaitoksen aineistojen kanssa.
JOHTOPÄÄTÖS
Tietietokanta-aineisto on Suomen Tiestöä tarkempi. Jos kuitenkin ajatellaan, että projisoinnin tulos riippuu myös projisoitavan JORE-aineiston tarkkuudesta, niin tuo ero ei välttämättä ole mitenkään ratkaiseva. Päivitettäessä JORE:n verkkotietoja käytetään nimittäin tänä päivänä pohjana paperimuotoista kiinteistörajakarttaa mitta
kaavassa 1 : 10000, josta koordinaatit luetaan viivoittimen avulla, ja syötetään tämän jälkeen lomakepohjan kautta tietokantaan. Voimme olettaa, että koordinaattien si
jainti tarkkuus on korkeintaan millimetri kyseisessä mittakaavassa, mikä vastaa 10 metriä maastossa.
Se tosiseikka, että Suomen Tiestö on jo YTV:llä käytössä aiheuttaa sen, että aineis
ton käyttöönottokustannukset tämän projektin suhteen ovat huomattavasti Tietieto- kannan vastaavia kustannuksia pienemmät. Lisäksi yhteensopivuus, muihin YTV:n järjestelmiin sekä lääninhallituksen VALLU-järjestelmään puhuvat myöskin Suomen Tiestön puolesta. Näin ollen suositellaan, että käytetään vektoriaineistojen yhdistä
mistyössä Suomen Tiestö-aineistoa.
3.4 Karttakäyttöliittymä
Digitaalisia kartta-aineistoja tuottavat Suomessa Maanmittauslaitos, Karttakeskus, Merenkulkulaitos, kunnat ja kaupungit sekä yksityiset konsultit. Tässä yhteydessä kartoitetaan tarjolla olevat taustakartta-aineistot. Aineistojen ominaisuuksia vertail
laan keskenään ja arvioidaan näiden soveltuvuutta karttakäyttöliittymän taustakartak- si.
Karttakäyttöliittymän toiminnallista määrittelyä silmälläpitäen kartoitetaan ensin mitä kohteita karttakäyttöliittymän puolelle tuodaan ja tämän jälkeen mitä toimintoja näille vaaditaan. Näiden havaintojen pohjalta laaditaan lopuksi karttakäyttöliittymän toiminnallinen määrittely.
3.4.1 Taustakartan valinta
Tarjolla on useita numeerisia taustakartta-aineistoja. Tarkastelun kohteena ovat sekä vektori- että rasterimuotoiset taustakartat. Maplnfon tukemia rasteriformaatteja ovat BMP, GIF, TIFF/TIF, PCX, TGA, JPEG/JPG ja BIL (KARTTAKESKUS 1998).
Vertailun kohteiksi valittiin seuraavat aineistot : maastotietokanta, Maanmittauslaitos
karttatietokanta, Maanmittauslaitos PerusCD, Maanmittauslaitos GT-rasteri, Karttakeskus - linjakartta, Karttakeskus
seutukartta, YTV ja Uudenmaan liitto opaskartta, Helsingin kaupunki virastokartta, Helsingin kaupunki.
MAASTOTIETOKANTA
Maanmittauslaitoksen maastotietokanta (Kuva 8) on tietovarasto, joka sisältää tietoja maastosta (mm. pellot, vesistöt ja rantaviivat), liikenneverkoista, rakennuksista, kor
keussuhteista, johtoyhteyksistä, erityiskäyttöalueista, suojelukohteista, hallintora
joista ja nimistöistä. Tiedot on luokiteltu kaikkiaan 121 kohdeluokkaan, jotka on ku
vattu yksityiskohtaisesti Maanmittauslaitoksen julkaisussa nro 71 ’Maastotietojen kohdemalli’. (http://www.nls.fi/ptk/aineistot/selosteet/mml/)
Maanmittauslaitoksen painetut ja numeeriset maastokarttatuotteet perustuvat maas- totietokantaan. Maastokarttasarja 1 : 20 000 - 1 : 50 000 valmistetaan muokkaamalla maastotietokannan tietoja. Tietoja käytetään yleistettynä myös pienimittakaavaisten karttatuotteiden valmistuksessa. Tietietokannan, PerusCD:n ja korkeusmallien si
jaintitiedot päivitetään maastotietokannan tiedoilla. Kuva 7 kuvaa Maanmittauslai
toksen maastokarttatuotantoa.
Maastotietojärjestelmä
Kuva 7. Maanmittauslaitoksen karttatuotanto (http://wwwi. nls. fi/maa/mti/kuvat/mtikuva. html).
Maastotietokannassa olevat tiedot saadaan ilmakuvista ja peruskarttoja digitoimalla.
Pellot, vedet, rakennukset, suuijännitelinjat ja tiet kartoitetaan fotogrammetrisesti mittakaavoissa 1 : 16 000 ja 1 : 31 000. Muut kohteet digitoidaan 1 : 10 000 mitta
kaavan peruskartoilta. Tarvittaessa tehdään maastotarkastuksia (ERVASTI 1998).
Maastotäydennys tehdään ilmakuvasuurennoksilta 1 : 10 000. Muuta aineistoa käy
tetään ominaisuustietojen tarkistamiseen.
Vuosittain aineistosta päivitetään hallintorajat, rakennus-, tiestö- ja johtotiedot. Loput tiedot päivitetään viiden vuoden välein. Maastotietokannan tiedonkeruu aloitettiin vuonna 1992. Vuoden 1997 lopulla (31.12.1997) maastotietokanta kattoi noin 63%
maastamme (NIEMELÄ 1997). Tavoitteena on, että aineistot kattavat koko Suomen, Ylä-Lappia lukuun ottamatta, vuoteen 2001 mennessä.
(http ://www. nls. fi/ptk/aineis tot/selosteet/mml/)
Aineistossa on tiedonkeräysmenetelmästä riippuen kaksi sijainti tarkkuudeltaan eri
laista laatuluokkaa. Fotogrammetrisiin menetelmiin perustuva (А-luokka) ja digitoi
malla saatu (B-luokka). Sijaintitarkkuus (keskivirhe) laatuluokan А-alueilla on kes
kimäärin 3 metriä ja В-laatuluokan alueilla 12,5 metriä (http://wwwi.nls.fi/maa/teke/dokumentit/tjatyesi.html).
Paikantamismenetelmien kehittyessä käyttäjät vaativat maastotiedoilta entistä pa
rempaa sijainti tarkkuutta. Myös eri aineistojen yhteensovittaminen (esim. kiinteistö- rajojen sovittaminen maastotietoihin) saattaa edellyttää tarkkuuden parantamista.
Tarkoitus onkin parantaa aineiston sijaintitarkkuuden laatu А-luokkaan vähitellen koko maassa. (JUHTA 1998)
Kuva 8. Maas totie to kanta © Maanmittauslaitos, lupa nro 309/MYY/99.
KARTTATIETOKANTA
Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta johdetaan karttatietokannat 1 : 20 000, 1 : 50 000 ja 1 : 100 000, jotka syntyvät painettujen maastokarttojen julkaisuproses
sien yhteydessä (NIEMELÄ 1997). Aineistoja päivitetään tietolähteiden päivittymi- sen mukaan. Tietolähteinä toimivat maastotietokanta, maastokarttojen ja pienimitta
kaavaisten karttojen graafiset ja numeeriset aineistot, satelliittikuvat, rekisterit ja muut ulkopuoliset tietokannat (Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Vä
estörekisterikeskus ja Tilastokeskus) (http://www.nls.fi/ptk/aineistot/selosteet/mml/).
Karttatietokanta 1 : 20 000 syntyy painetun 1 : 20 000 peruskartan julkaisuprosessin yhteydessä. Lähtötietona käytetään maastotietokantaa, jota täydennetään kiintopiste- ja kiinteistötiedoilla. Karttatietokannalle on tehty kuvaustekniikan viimeistely ja es
teettisiä kartografisia korjailuja, kuten pienten rakennusten yleistys. Aineistoon on lisätty ns. kehyselementti eli painetulla kartalla näkyvät koordinaattiruudustot ja reu- natekstit. Näin ollen aineisto vastaa (siirtoformaatin asettamissa rajoissa) painettua karttaa, (http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/numain.html)
Karttatietokanta 1 : 50 000 perustuu maastotietokannan tietoihin, joita on yleistetty mittakaavaan 1 : 50 000 soveltuvaksi. Yleistys koskee tietosisältöä ja osittain myös kohteiden muotoa. Karttatietokanta sisältää tiedot teistä, rautateistä, taajamista, ve
sistöistä, soista, kallioista, aukeista alueista, rakennuksista, nimistöstä ja korkeus- suhteista. (http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/numain.html)
1 : 100 000 karttatietokannan valmistus on aloitettu vuonna 1996 ja sen on tarkoitus valmistua vuonna 2001. Aineistoa luovutetaan vapaalla suorakaiderajauksella.
