Monipuolista taide- ja
kulttuuriaineistoa eri lähteistä
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, Rovanie- men taidemuseo ja Lapin maakuntakirjasto ovat yhdessä toimineet Euroopan Unionin rahoitta- missa digitointi- ja arkistointihankkeissa jo vuo- desta 2001. Yhteistyö organisaatioiden välillä on ollut hedelmällistä ja kaikkia osapuolia hyödyt- tävää, mutta myös kansallisella ja kansainvälisil- lä museo-alan kentillä noteerattua. (http://www.
digmo.fi /
jahttp://www.digmo.fi /digmore)
Alueen museot tuottavat monipuolista suoma-Poronlypsy Olaus Magnus. Pohjoisten kansojen historia. 17:27
Lappilainen kulttuuriperintö verkkoon yli rajojen
Anne Ihalmo & Riitta Kuusikko
Kulttuuriperintöä pidetään Euroopan Unionissa yhtenä eurooppalaisen kulttuu- riteollisuuden kilpailuvalttina maailman markkinoilla. Lapin yliopisto, Rovanie- men taidemuseon ja Lapin maakuntakirjasto ovat tuoneet oman panoksensa sisältötuotantoon ja kehittäneet yhteistyössä useita kansallisesti ja alueelli- sesti merkittäviä digitaalisia arkistoja. Yhteistyö erilaisten kulttuuri-instituutioi- den välillä on vilkasta aineistojen kokoamisessa ja myös useat pohjoisen alu- een kansainväliset hankkeet täydentävät tätä työtä.
laiseen ja erityisesti Lapin kuvataiteeseen ja hen- kiseen perintöön liittyvää kuva-, ääni- ja teksti- muotoista dokumentti- ja tutkimusaineistoa. Sen tallentaminen digitaalisiin arkistoihin on kansal- lisesti ja kansainvälisesti merkittävää.
Todellisen kertomuksiin, myytteihin ja kult- tuuriperimään rakentuvan Lappi-kuvan esille saattaminen palvelee niin tutkimusta, opetusta kuin matkailua. Kulttuuriperinnön tuntemus li- sää alueen väestön juurtumista kotiseudulleen.
Se on myös merkittävässä asemassa identiteetin rakentajana.
Digmo ja Digmore -hankkeissa digitoitiin alu- een taidemuseoiden ja kirjastojen kokoelmia ja toteutettiin digitoidusta aineistosta erilaisia kult- tuurisisältöjä, joista suurin osa on nähtävissä Internetissä. Lapin yliopiston taiteiden tiedekun- taan toteutettiin Monimedia-arkisto, jonne ra- kennettiin kolme verkkogalleriaa. Galleria Kai- ku, Talvitaide-galleria (sisältää The Snow Show – talvitaiteen koulutusprojektin tuottamaa ja kokoamaa aineistoa) ja Katoavan taiteen galle- ria, joka sisältää ympäristö-, yhteisö- ja perfor- manssitaiteen sekä taiteidenvälisten tapahtumien dokumentointia. (
http://www.ulapland.fi/
monimedia-arkisto
)Yhteistyöhankkeissa tutkittiin erilaisten aineis- tojen, kuten kuvan, äänen tai videoiden tallenta- mista tietokantoihin ja välittämistä verkon kaut- ta saataville. Hankkeessa perehdyttiin digitaalis- ten aineistojen tallentamiseen, luokitteluun ja ku- vailuun ja tuotettiin aineistojen digitointiin liit- tyvä ohjeistus.
Tekijänoikeuskysymykset ovat tärkeä osa di- gitaalisten arkistojen perustamisessa. EU:n teki- jänoikeusdirektiivin kansallinen voimaansaatta- minen oli hankkeen aikana ajankohtainen. Dig- mo pyrki vaikuttamaan lain sisältöön antamal- la lausunnon Opetusministeriön tekijänoikeus- toimikunnan mietintöön. Lausunnossa tuotiin esille näkemys modernin tekijänoikeussääntelyn lähtökohdista Euroopan yhteisössä ja korostet- tiin tietoyhteiskunnan kansalaisten tasa-arvoista mahdollisuutta omaan kulttuuriinsa.
Tulevaisuuden käyttöliittymä helpottaa tiedonhakua
Vaihtoehtoiset käyttöliittymät ovat tärkeitä tie- don saattamiseksi käyttöön erilaisille käyttäjäryh- mille. Digmo-hankkeessa tutkittiin erilaisia rat- kaisuja tiedon esittämiseen ja hakemiseen verk- koympäristössä. Lähtökohtana oli luoda uuden- lainen käyttöliittymä, jonka avulla voisi helposti ja mielenkiintoisesti esittää tietoa verkossa.
Tiedonhakua varten luotiin ns. tulevaisuuden käyttöliittymä. Se oli kokeilu, jossa digitaalista
aineistoa voidaan selata ja katsella kolmiulottei- sella käyttöliittymällä, jossa tiedon osat leijaile- vat ”informaatioavaruudessa” pieninä kuvakkei- na. Avaruudessa voi etsiä tietoa perinteisesti asia- sanojen avulla tai tutkimalla kuvakkeita kuin kir- jojen selkiä kirjastossa. Etsijä voi vaeltaa avaruu- dessa intuitionsa varassa ja tehdä yllättäviä löy- töjä, joihin ei päädy tavanomaisten tiedonhaku- jen kautta.
Tulevaisuuden käyttöliittymä toteutettiin tie- tokantapohjaisena ratkaisuna Lapin maakunta- kirjaston Lappi-osaston uutuudet -palvelussa.
Käyttöliittymässä pyrittiin tuomaan esille virtu- aalimaailmassa tilanne siitä, miten asiakas valit- see kirjastossa kirjan: hän katsoo kansia ja lukee takakannen tekstin. Verkon kautta voi tutustua uutuuksiin kuten kirjastossa – selailemalla kirjo- ja, nähdä kirjojen kansilehdet ja lukea takakan- sien tekstit.
Lappi-osaston Lapponica-kokoelmaan hanki- taan Lappia, Pohjoiskalottia ja arktisia alueita kä- sittelevää aineistoa. Palvelu tarjoaa useita eri vaih- toehtoja uutuuksien hakemiseen ja selaamiseen.
Palvelusta on suora yhteys myös Lapin kirjastojen Aurora-tietokantaan, jossa voi tarkistaa aineiston saatavuuden ja tehdä varauksia.
Kuva ja ääni elävöittävät digitoituja versioita
Kuvallisen aineiston digitointi ja tietokantapoh- jainen tallentaminen sekä internetpohjaisten ku- va-arkistojen tarjonta on ollut arkipäivää vuosia.
Eri tarkoituksiin rakennetut verkkogalleriat ja ku- vapankit tarjoavat käyttäjälle hyvinkin monipuo- lisia vaihtoehtoja. Myös äänitallenteiden kohdal- la on samoin.
Muistiorganisaatioiden kokoelmat ovat hyvin moninaisia. Esinekokoelmien ja erilaisten taide- teosten digitaaliseen taltioimiseen ja esittämi- seen liittyvät teknologiset ja ohjelmistosovelluk- set kehittyvät vauhdilla tietoteknisen infrastruk- tuurin kehittyessä.
Digmo ja Digmore hankkeissa tuotettiin lappilaisen naivistisen kuvataiteilijan Andreas
Alarieston kokoelmien pohjalta tietokantapoh- jainen verkkogalleria jossa esitellään taiteilijan maalauksia sekä maalauksiin liittyviä tarinoita, jotka taiteilija eloisasti kertoo omalla äänellään.
Autenttisen ääniaineiston kautta maalauksiin liit- tyvät tarinat alkavat elää aivan eri lailla, kuin et- tä ne luettaisiin vain kuvaan liitetyn testin muo- dossa. Kyse on kokonaisvaltaisemman elämyksen tuottamisesta. (
http://alariesto.rovaniemi.fi/
)Digmore hankkeessa tarkasteltiin erilaisia vaih- toehtoja museon veistoskokoelmien digitointiin ja arkistointiin liittyvissä kysymyksissä. Tavoit- teena oli löytää ratkaisu siihen kuinka veistoksia ja esineitä voitaisiin verkon välityksellä esitellä verkkogallerioissa kuten kaksiulotteista kuvatai- dettakin. Tavoitteena oli myös löytää mahdolli- simman helppo ja yksinkertainen työväline mu- seoiden käyttöön.
Rovaniemen taidemuseon nykytaiteen kokoelma
kokonaisuudessaan verkossa
Rovaniemen taidemuseon kokoelmista julkais- tussa verkkogalleriassa pääsee tutustumaan myös Rovaniemen taidemuseon nykytaiteen tarjon-
Rovaniemen taidemuseon kokoelmiin voi tutustua osoitteessa http://taidemu- seo.rovaniemi.fi /
taan. Kokoelma on Suomessa ainoa, joka on kokonaisuudessaan verkossa. Teokset ovat teki- jänoikeuslain piirissä ja Suomessa niitä hallin- noi Kuvasto ry, joka on visuaalisen alan taitei- lijoiden tekijänoikeutta valvova yhdistys. Lisäk- si että Kuvasto valvoo taiteilijoiden etua se myös edistää heidän toimintaansa. (
http://taidemu- seo.rovaniemi.fi /
)Digitaalista panoraamatekniikkaa hyödyntäviä sisältötuotantoja on yhä enemmän verkossa ylei- sön saatavilla, niin arkkitehtuuriin, kulttuuriym- päristöön kuin veistosten, esineiden ja installaa- tioiden esittämiseen.
Digmore hankkeessa tuotettiin Rovaniemen taidemuseon pienoisveistoskokoelmista objek- tikuvaustekniikkaa käyttäen virtuaaliveistosko- koelma, johon pääsee tutustumaan Rovaniemen taidemuseon kokoelmista julkaistussa verkkogal- leriassa. (
http://taidemuseo.rovaniemi.fi/
)Digitaalista panoraamakuvaustekniikkaa käy- tettiin arkkitehtonisesti arvokkaan Lapin maa- kuntakirjaston esittelemiseen verkossa. Kirjasto on perustettu vuonna 1860 ja nykyään se toimii arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemassa raken- nuksessa, joka valmistui vuonna 1965. Rakennus
kuvattiin sekä ulkoa että sisältä ja siitä saa katse- lemalla varsin kattavan kuvan. (
http://www.ro- vaniemi.fi/arkkitehtuuri/
)Lapin maakuntakirjaston omistuksessa olevat vanhat kartat digitoitiin Digmore hankkeen toi- mesta ja niistä tuotettiin sisältökokonaisuus verk- koon. Kartoista tuotettiin myös digitaaliset nä- köispainokset, jotka nyt on asetettu kirjastos- sa vierailevan yleisön näkyville kirjaston tiloi- hin. Alkuperäiset kartat on arkistoitu ja varas- toitu siten, että ne säilyvät mahdollisimman pit- kään tuleville sukupolville. Muutamista kartois- ta myydään digitaalisia kopioita niitä haluavil- le. Sivuille on digitoitu yhteensä 15 yksittäistä karttalehteä sekä Olof Treskin karttakirjan Kemi och Torne lappmarker 1642–1643 näköispainos.
(
http://www.rovaniemi.fi/lapinkavijat/van- hatkartat/
)Hankkeen yksi paljon hyvää palautetta saanut sisältötuotanto oli Digitaalisten aineistojen oppi- materiaalisivusto. Sivustolla käsitellään digitaali- sen kuvan, videon ja äänen perusteet sekä kuinka luodaan interaktiivisia kuvia ja arkistoidaan digi- taalista aineistoa Cumulus-tietokantaan. Aineis- tojen käsittelyyn ja muokkaukseen liittyvät oh- jeet on luotu Adobe Photoshop, Adobe Premie- re Pro, Adobe Audition, VR Worx sekä Cumulus -ohjelmille, mutta monet kuvaan, ääneen ja vi- deoon liittyvät perusteet ovat ohjelmistosta riip- pumatonta yleistietoa. (
http://www.digmo.fi/
opetusmateriaali/
)Barents Culture Window löytyy osoitteesta http://
www.barentsinfo.org/culture
Barentsin alueen kulttuuriperintö kootaan portaaliin
eLibrary&Culture without Borders hankkeessa kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä Barentsin kulttuuriperinnön saatavuutta. Taide- ja kulttuu- rialan tutkimuksen ja kehittämisen kansainväli- nen yhteistyö on myös eräänä painopistealueena Lapin yliopiston ja taiteiden tiedekunnan strate- giassa. Samankaltainen verkostoitumisen ja tie- don saatavuuden kehittämistarve on myös muil- la alueen kulttuuriorganisaatioilla.
eLibrary&Culture without Borders hankkeessa hyödynnettiin aiempien hankkeiden tuloksia ja hyviä käytäntöjä sekä jo luotua infrastruktuuria.
Taustalla hankkeessa on ollut myös Lapin yliopis- ton Arktisen keskuksen tietopalvelu, jonka tehtä- vänä on ylläpitää pohjoisten alueiden tietojärjes- telmiä sekä koordinoida niihin liittyvää kansain- välistä yhteistyötä. Jo aiemmin Lapin yliopiston Arktisen keskuksen kansainvälisessä Barents In- formation Service -yhteistyöhankkeessa luotiin laaja tietovarasto myös Barentsin alueen kult- tuuriin liittyen.
eLibrary&Culture without Borders – hank- keen tarkoitus oli syventää ja lisätä tätä aihealu- etta. Tarkoitus oli myös parantaa alueen kulttuu- ritoimijoiden yhteistyötä ja tiedonvälitystä mut- ta myös tuottaa uusia kulttuurisisältöjä, ei vain asiantuntijoille vaan myös suurelle yleisölle. Sisäl- töjä haluttiin tuoda koota myös yhden palvelu- portaalin kautta käytettäväksi. Barentsin alue on laaja, ja sen vuoksi erilaiset tuotannot ja tiedon- tuottajat sekä yleisö eivät välttämättä kohtaa.
Hankkeessa kehitettiin olemassa olevan Ba- rents -portaalin kulttuuriosiota luomalla siihen tietokantapohjainen palveluportaali, joka tarjo- aa asiakkaille linkitettyä tietoa Barentsin alu- een kulttuurista, instituutioista ja sisältötuotan- noista. Tietokantaan kerättiin ja tallennettiin yli 2000 tietuetta.
eLibrary&Culture without Borders -hankkees- sa tuotettiin monia erilaisia sisältötuotantoja jois- ta yhtenä esimerkkinä mainittakoon Pohjolan pimeä reuna, Olaus Magnuksen puupiirrok-
set Lappimyytin alkukuvastona -verkkosivus- to. (
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/carta_
final/
) Esitys pohjautuu Lapin maakuntakirjas- ton johtajan Heli Saarisen samannimiseen tut- kielmaan, joka toimii taustamateriaalina sivus- tolle. Sivusto on liitetty osaksi Lapin maakun- takirjaston Lapinkävijät sivustokokonaisuutta.eLibrary&Culture without Borders -hankkeen sivuilta pääsee tutustumaan tarkemmin hank- keessa tuotettuihin sisältötuotantoihin ja tulok- siin. (
http://www.ulapland.fi/elibrary
)Juha Pentikäisen etnografi sta ja uskontotieteellistä aineistoa verkkoon
Uskontotieteen professori Juha Pentikäinen on tehnyt etnografi sta ja uskontotieteellistä kenttä- tutkimusta vuodesta 1960 Suomessa ja lähialueil- la. Vuonna 1965 alkoivat tutkimusmatkat Nor- jan, Ruotsin ja Suomen Lappiin sekä Inkerin ja Karjalan pakolaisten pariin eri puolille Ruotsia.
Lapin yliopisto ehdotti professori Pentikäisel- le kokoelmiin liittyvää yhteistyötä vuonna 2006.
Neuvottelujen tuloksena Pentikäinen oli halukas luovuttamaan laajat arkistonsa ja kokoelmansa arkistoitaviksi ja digitoitaviksi Lapin yliopistoon perustettavalle säätiölle
Juha Pentikäisen henkilökohtaiset, vielä arkis- toihin sijoittamattomat kokoelmat kattavat ajan- jakson 1950-luvulta tähän päivään. Aineistoa on kaikista maanosista, mutta pääpaino on pohjoi- sen pallonpuoliskon alkuperäiskansojen, erityi- sesti suomensukuisten kansojen kulttuureissa.
Huomattavan laajat ovat metsäsuomalaisia, kvee- nejä, karjalaisia, etenkin vanhauskoisia, inkeriläi- siä ja siirtosuomalaisia koskevat nauhoite-, valo- kuva- ja asiakirja-arkistot.
On selvää, että Lapin kulttuuriperinteen ja tut- kimustoiminnan laajempi kartoittaminen, digi- tointi ja arkistointi on tarpeellista ja hyvin kii- reellistä. Hankkeen aikana Pentikäisen koko- elmat arvioitiin ja niistä tehtiin arkistointi- ja digitointisuunnitelma.
Pohjoinen muisti kokoon yhteistyössä
Seuraava kulttuuriperinnön tallentamiseen ja ar- kistointiin liittyvä suunnitelma on Lapin yli- opistoon perustettava tutkimusarkisto sekä di- gitoinnin palvelu- ja tutkimusyksikkö, jotka yh- dessä muodostavat Pohjoinen muisti – kokonai- suuden.
Pohjoinen Muisti digitoinnin palvelu- ja tutki- musyksikön yksi tehtävä on kartoittaa vanhojen aineistojen sijainti, kopiointi- ja digitointimah- dollisuus tai jopa luovutus. Tarkoitus on kerätä yhteen digitaaliseen tutkimusarkistoon mahdol- lisimman paljon Lapista vietyä ja muuta pohjois- ta materiaalia, joka voi olla valokuvia, AV-mate- riaalia, esineitä ja matkakertomuksia.
Hankkeessa tehdään runsaasti kenttätyötä eu- rooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa ma- teriaalien kartoittamiseksi ja hankkimiseksi. Tut- kimusarkistoon jo hankituilla kokoelmilla on kova kysyntä, ja hankkeen puitteissa osa mate- riaaleista kiertää erilaisissa näyttelyissä kansalli- sesti ja kansainvälisesti. Perusajatuksena on pa- lauttaa pohjoisia aineistoja pohjoisen tutkimuk- sen käyttöön.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta tulee jat- kamaan yhteistyötä alueen kulttuuritoimijoiden ja -organisaatioiden kanssa myös tulevaisuudes- sa. Uutta koko Barentsia koskevaa Artic Culture -hanketta ollaan jo suunnittelemassa yhdessä Ro- vaniemen museotoimen, Lapin maakuntakirjas- ton sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyö joka alkoi vuonna 2001 kantaa yhä hedelmää näillä näkymin seuraavalle vuosi- kymmenelle.
Tietoa kirjoittajista:
Anne Ihalmo, TaM
Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta anne.ihalmo@ulapland.fi
Riitta Kuusikko, FM, amanuenssi Rovaniemen taidemuseo
email. riitta.kuusikko@rovaniemi.fi
