• Ei tuloksia

”Tiedon tuottaminen on minulle luonteva tapa vaikuttaa” näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "”Tiedon tuottaminen on minulle luonteva tapa vaikuttaa” näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

388

journal.fi/aikuiskasvatus

”Tiedon tuottaminen on minulle luonteva tapa vaikuttaa”

TEKSTI: MIRVA HEIKKILÄ KUVA: SANNA RYYNÄSEN ARKISTO

tutkija liikkeessätutkija liikkeessä

MINUSTA TULI TUTKIJA, koska sattumat johdat- telivat! Olen taustaltani sosiologi. Tein 2000-luvun alkupuolella vapaaehtoistyötä brasilialaisessa, ka- tulasten parissa toimivassa kansalaisjärjestössä. So- siaalipedagogiikka auttoi minua jäsentämään teo- reettisesti järjestön käytännön työtä, ja väitöskirjani nojautui kansalaisjärjestökokemuksiini. Sosiaalipe- dagogiikka on johdattanut minut myös aikuiskasva- tustieteen kriittisen perinteen ääreen. Polut risteävät esimerkiksi vapaassa sivistystyössä. Moninaisia tutki- musaiheitani yhdistää kiinnostus yhteiskunnan mar- ginaaleihin ja marginaalistaviin rakenteisiin.

JOS EN TUTKISI, keskittyisin enemmän opetustyö- hön. Siinä minua vetävät puoleensa yhdessä ajatte- lemisen prosessit. Juuri nyt olen innoissani siitä, että yliopistoissakin voi taas olla opiskelijoiden kanssa kasvokkain. Samassa fyysisessä tilassa olemisessa on jo itsessään erityistä pedagogista voimaa.

AIKUISKASVATUSTIEDETTÄ TARVITAAN yhteis- kunnassa toimimaan sivistyksen puolestapuhujana ja kamppailemaan sen puolesta, että kasvatus ei tyystin tempaudu välineellisten arvojen ja taloudellisten pää-

Luovia menetelmiä käyttävälle tutkija Sanna Ryynäselle tutkimus on yhteiskunnallista toimintaa, johon sisältyy monenlaista yhteiskunnallista vastuuta. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopiston

sosiaalipedagogiikan määräaikaisena yliopistonlehtorina.

Soutaessaan Sanna Ryynänen nauttii ympäröivästä luonnosta ja taivaan sävyistä.

määrien vietäväksi. Tutkimus on yhteiskunnallista toimintaa, johon kutoutuu monitahoista yhteiskun- nallista vastuuta. Itse koen luontevaksi tutkimuksen ja aktivismin yhdistämisen.

PARAIKAA SELVITÄN Koneen Säätiön rahoittamas- sa tutkimushankkeessa teatterin ja esitystaiteen roo- lia ja merkityksiä yhteiskunnallisena toimintana ja dialogina. Perehdyn ruohonjuuritason genrerajoja

(2)

TUTKIJA LIIKKEESSÄ

389 journal.fi/aikuiskasvatus AIKUISKASVATUS 4/2021

Sarja vie aikuiskasvatuksen tutkijan arkeen ja verkostoihin. Sen tuottaa Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura.

rikkoviin ja monenlaista yhteiskunnallisuutta ja po- liittista toimintaa toteuttaviin toimijoihin ja teoksiin, jotka edustavat esittävien taiteiden niin kutsuttua uutta yhteiskunnallisuutta. ”Rikkovat rajat” -tutki- muskollektiivissamme perehdymme puolestaan sii- hen, minkälaisia rajoja turvapaikanhakijataustaiset ihmiset suomalaisessa yhteiskunnassa kohtaavat.

Olemme toteuttaneet tutkimuksemme kuljeskelu- menetelmällä, eli lähteneet liikkeelle kaupunkitilaan, oppainamme ihmisiä, joita tutkimusaiheemme kos- kettaa henkilökohtaisesti.

ESIKUVANA PIDÄN työhönsä intohimoisesti ja eet- tisesti suhtautuvia ihmisiä. Jatko-opintojeni ajalta haluan mainita kasvatustieteilijä ja sosiologi Flávia Schillingin Universidade de São Paulosta Brasilias- ta. Hänestä tihkui sellaista säkenöivää älyllistä in- nostusta, jollaista en tiennyt edes olevan olemassa.

Kollegoistani olen innoittunut erityisesti Itä-Suo- men sosiaalipsykologian emeritaprofessori Vilma Hännisestä, joka on esimerkillään osoittanut, miten merkittäviä ominaisuuksia akateemisessakin työssä ovat lämpö, lempeys ja inhimillisyys. Ihailen myös filosofi Elisa Aaltolan kykyä yhdistää korkealaatui- nen teoreettinen työ ja tinkimätön aktivismi eläin- ten puolesta.

SEURAAVAKSI HALUAN TUTKIA vaikka mitä! Maa- ilma on täynnä asioita ja aiheita, joita haluaisi ryhtyä tutkimaan. Huomaan esimerkiksi iäkkäiden vanhem- pieni asioita hoitaessani suhtautuvani sote-sektoriin paitsi omaisena myös yhteiskuntatutkijana, mahdol- lisia tutkimusaiheita tunnistaen. Kriittisenä yhteis- kuntatutkijana rakenteellisiin epäkohtiin on vaikeaa suhtautua siten, että asiat nyt vain ovat näin. Itselleni on luontevaa pyrkiä vaikuttamaan tiedon tuottami- sen kautta ja välinein.

KOLLEGOILTANI SAAN inspiraatiota ja motivaa- tiota työhöni. Tutkijoista ja aktivisteista koostuvan

”Rikkovat rajat” -kollektiivin lisäksi kuulun tutkijoi- den ja esittävän taiteen ammattilaisten ”Puhekupla”- ryhmään. Ajatteluani sekä ruokkii että haastaa se, että teen läheistä yhteistyötä esimerkiksi näyttelijöiden, teatteriohjaajien ja kansalaisaktivistien kanssa. Maa- ilmaa voi ja tulee lähestyä monista muistakin näkö- kulmista kuin niistä, joihin yhteiskunta- ja kasvatus- tieteet ohjaavat.

KUN EN TUTKI, liikun luonnossa. Käyn soutamas- sa Helsingin keskustavesillä aikaisin aamulla ennen kuin asetun tietokoneen ääreen tai öisin pimeässä, kun liikkeellä ei ole juuri ketään muita. Toinen tär- keä vastapaino työlleni on hiihto. Työni onneksi mahdollistaa talviset kirjoitusperiodit pohjoisessa ja hiihtelyn tuntureilla työpäivien lomassa. Rakkaita la- jejani yhdistää toisteinen meditatiivisuus.

Klassikko, johon palaan

Daniil Harmsin (1905–1942) Sattumia-novellikokoelma saa mielikuvituksen lentoon. Harms oli absurdin neuvos- tokirjallisuuden mestari, taiteellinen ja kielellinen kokei- lija, joka haastoi tavanomaisen logiikan.

Samassa fyysisessä tilassa olemisessa on jo itsessään erityistä pedagogista voimaa.

Tutustu tutkijaan

• Eskelinen, T. & Ryynänen, S. (2021, tulossa): Tilaa toi- minnalle ja tilan toimijuus. Omaksi tehty tila kansa- laistoiminnan mahdollistajana ja muovaajana. Sosiaa- lipedagoginen aikakauskirja. https://journal.fi/sosiaali- pedagogiikka

• Ryynänen, S. & Rannikko, A. (toim.) (2021). Tutkiva mielikuvitus. Luovat, osallistuvat ja toiminnalliset tut- kimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Helsinki: Gau- deamus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Median monimuotoisuutta käsittelevässä tut- kimuksessa esiin noussut toinen ongelma eli vä- hemmistöjen näkymättömyys vaikuttaa puoles- taan siihen, miten

Ilman tällaista kehitystä ei olisi pohjaa ko- ville uutisille eikä siten kovien ja pehmeiden uutisten erolle Luc Van Poecken tarkoitta- massa mielessä.. Tämän historiallisen

Jää siis kummastuttamaan, miksi Yliopistodiskurssi ei kelpaa ratkaisuksi liian suuren ja liian vä- häisen etäisyyden ongelmaan, vaikka siinä etäisyys on suuren ja

Ammattikorkeakoulut ovat merkittävässä asemassa työelämän, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä opetuksen solmukohdassa.. Uusimman tiedon tuottaminen

sissa relevanssipaneeleissa, joiden tehtävänä oli arvioida hakijan suunnitteleman tutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia ja vaikuttavuutta sekä

Tutkimus oli luonteeltaan poikkitieteistä, ja siinä haettiin vastauksia maatiaiseläinten kasvattamiseen liittyviin sosiaalisiin, kulttuurisiin, taloudellisiin ja

Eija Aalto Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta ja Sanna Mustonen avoimesta yliopistosta päättivät yhdessä kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja lähtivät

raavat meitä aina seitsemänteen ja kahdeksanteen polveen saakka. Ne kammottavat mur hat, joiden uhreiksi lu~sat suurtilalliset ja heidän työn- johtajansa näinä viikkoina