5 YMPÄRISTÖN NYKYTILA 5.1

(1)

YVA-Selostus 41 (156)

Joensuun kaupunki

Ylijäämämaiden maankaatopaikka 20.12.2013

5 YMPÄRISTÖN NYKYTILA

5.1 Yleistä

Pohjois-Karjalan maakunta sijaitsee Itä-Suomessa. Naapureina lännessä ovat Poh- jois- ja Etelä-Savo, pohjoisessa Kainuu, etelässä Etelä-Karjala ja idässä Venäjän ta- savalta. Asukkaita Pohjois-Karjalan maakunnassa on 165 890 (31.12.2011). Maa- kunta jaetaan kolmeen seutukuntaa, jotka ovat Joensuun seutu, Pielisen Karjala ja Keski-Karjala. Maakuntakeskus on 73 758 (1.1.2012) asukkaan Joensuu. Maakun- nan asutusrakenne on erittäin harva (9,4 as/km²). (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 14.3.2012)

Joensuun kaupunki sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Pielisenjoen suulla.

Kaupungin pinta-ala on 2 751 km², josta maapinta-alaa on 2 382 km². Väestötiheys Joensuun kaupungissa on 30,8 as/maa-km². Kaupungin naapurikunnat ovat pohjoisessa Lieksa, idässä Ilomantsi, etelässä Tohmajärvi sekä Rääkkylä ja lännessä Kon- tiolahti sekä Liperi.

Joensuu on kasvava maakuntakeskus, jossa on aikaisemmin ollut paljon puuteolli- suutta, mutta nykyisin sen ovat korvanneet muut teollisuuden alat. Joensuun elin- keinoelämä on nykyisin palvelupainotteista. Kaupungin suurimmat yksityiset työn- antajat ovat Abloy Oy, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, John Deere Forestry Oy, Itella Oyj, Elisa Oyj, Thermo Fisher Scientific Oy ja Ouneva Oy. (Joensuun kaupunki 2011a)

Kontiolahti sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin pohjoispuolella. Kon- tiolahden asukasluku on 13 925 asukasta. Kunnan pinta-ala on 1 029 km², josta maa-pinta-alaa on 799 km². Väestötiheys Kontiolahden kunnassa on 17,26 as/km². Joensuun lisäksi naapurikuntia ovat Juuka, Lieksa, Liperi ja Polvijärvi. Kontiolah- den suurimmat yksityiset työnantajat ovat Aillos Oy, AMT-Veneet Oy, Pohjois- Karjalan Sähkö Oy ja Alsiva Oy (Kontiolahden kunta).

5.2 Maankäyttö ja rakennettu ympäristö 5.2.1 Paritsansuo

Maakuntakaava

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 21.11.2005 ja vahvistettiin valtioneuvostossa 20.12.2007 lukuun ottamatta muuta- maa suunnittelualueen ulkopuolista varausta (Kuva 12). Maakuntakaavan ensim- mäisessä vaiheessa käsiteltiin pääosa maakunnallisista ja seudullisista maankäyttö- tarpeista. Paritsansuo on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Paritsansuon läpi on esitetty joukkoliikenteen kehittämiskäytävä (musta nuoli-

(2)

Joensuun kaupunki

viiva) ja viheryhteyskäytävä (vihreä katkoviiva). (Maakuntakaava 1. vaihe, 13.2.2012)

Kuva 12. Pohjois-Karjalan maakuntakaava 1. vaihe, Paritsansuon alue.

Maakuntakaavan 2. vaihe hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 4.5.2009. Ympäristö- ministeriö vahvisti kaavan 10.6.2010. Kaavan 2. vaiheessa täydennettiin 1. vaiheen kaavaa mm. käsittelemällä soran ja rakennuskivien ottoalueita, maakunnallisesti arvokkaita harjuja, turvetuotantoa, maakunnallisesti arvokkaita soita, eräitä energi- an huollon kannalta tärkeitä alueita, varuskuntien ja muiden maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampuma-alueiden ja ampumaratojen melualueita sekä täydentämällä muinaisjäännöskohteita. Multimäen alueelle ei tehty lisäyksiä maakuntakaavan 2. vaiheessa. (Maakuntakaava 2. vaihe, 13.2.2012)

Maakuntakaavan 3. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty maakuntahallituksen toimesta 20.12.2010. Kaavan 3. vaiheessa käsiteltiin kallioki- viainesten ottoalueita, arvokkaita kallioalueita, rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja arvokkaita maisema-alueita, tuulivoimaa jne. (Maakuntakaava 3. vaihe, 13.2.2012) Joensuun seudun yleiskaava 2020

Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty Joensuun seudun seutuvaltuustos- sa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut Joensuun seudun seutukaavan 29.12.2009. Kaava on saanut lainvoiman 14.1.2010. Joensuun seudun yleiskaava

(3)

Joensuun kaupunki

2020 on laadittu viiden kunnan eli Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven alueille.

Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssä (Kuva 13) on osoitettu Paritsansuon alue maa- ja metsätalouskäyttöön. Paritsansuon ympärille sekä pohjois- että länsireunal- le on osoitettu viheralueet. Paritsansuon pohjoispuolelle Kulhontien ympärille sekä Paritsansuon itäpuolelle Kontiolahden kunnan puolelle on yleiskaavassa osoitettu kylämäiset alueet. (Joensuun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012)

Kuva 13. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020, Paritsansuon alue.

Multimäen osayleiskaava

Multimäen osayleiskaava-alue käsittää Pielisjoen ja Ilomantsintien välisen alueen, joka on pinta-alaltaan yhteensä noin 830 hehtaaria. Alueella on noin 170 kiinteistöä ja 213 asukasta (9/2009). Osayleiskaavan suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti pientalovaltaisen rakentamisen ohjaamiseen ja uusien asuinalueiden ko- koojatieratkaisuihin sekä kokoojatien liittymiseen Ilomatsintiehen. Osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.2.2011. Kaavasta on valitettu Kuopion hal- linto-oikeuteen. Multimäen osayleiskaava on tullut voimaan kaupunginhallituksen 2.4.2012 § 153 tekemän päätöksen mukaisesti kuulutuksella 5.4.2012 muilta osin kuin valituksenalaisten kiinteistöjen alueelta.

(4)

Joensuun kaupunki

Multimäen alueen osayleiskaavassa (Kuva 14) Paritsansuon alueelle on rajattu alue (VE1a), jonka käyttömahdollisuutta erityisalueeksi puhtaiden maa-ainesten läjityk- seen selvitetään (SEL/E). Paritsansuon alueelle on lisäksi rajattu alueita, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä (luo). Merkinnällä on osoitettu likimääräisesti paikallisesti arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Toimenpi- teissä, joissa vaikutetaan ympäristöntilaan, on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen luonnonvaroja heikennetä tai vaaranneta. Alueilla on rakentamis- (MRL 43,2 §) ja toimenpiderajoitus (MRL34,2 § ja 128 §). Paritsansuon ympäröivä alue on Multimäen osayleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Ilomantsintien varteen Paritsansuon eteläpuolelle on merkitty melualue (me) ja kevyen liikenteen yhteystarve ( ) (Joensuun kaupunki 2010).

Multimäen osayleiskaavassa on Paritsansuon länsipuolelle Kunttasuon alueelle suunniteltu uusia pientaloalueita (AP: Kunttasuo ja Kunttasuo II). Multimäen osayleiskaavassa Kunttasuon asuinalueille on mitoitettu yhteensä 214 omakotitalo- tonttia ja 112 rivitaloasuntoa. Alueiden asukasmäärä vuonna 2030 olisi mitoituksen perusteella 973 asukasta. Kunttasuon asuinalueilta on matkaa Paritsansuon suunni- tellulle ylijäämämaan läjitysalueelle noin 500 metriä.

Kuva 14. Ote Multimäen osayleiskaavasta, Paritsansuon alue.

(5)

Joensuun kaupunki

Kulhon osayleiskaava

Kontiolahden kunnan puolelle tehty lainvoimainen (KV 21.5.2007) Kulhon osayleiskaava-alue alkaa Paritsansuon itäpuolelta. Kaavassa on ratkaistu asutuksen, maa-ainesten oton sekä pohjavesi- ja virkistysalueiden sijoittuminen. Kaavan toteu- tuminen on suunniteltu vuosille 2007 - 2017. Kaavaan on varattu 90 uutta asuinra- kennuspaikkaa. Kaavan suunnittelun pohjana on ollut kaava-alueen täydennysra- kentaminen ja suunnitelmallinen tiivistäminen siten, että kaikki rakennuspaikat on liitettävissä Kulhon kylän vesi- ja viemäriverkostoon.

Kulhon osayleiskaavassa (Kuva 15) Paritsansuon reunalle on sijoitettu maa- ja met- sätalousvaltainen alue (M). Paritsansuon koillispuolella kulkee Aittopuro, jonka ympäristö on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueella ei ole rakennusoikeutta. Kulhon osayleiskaavassa on Ilomantsintien vierusta osoitettu melualueeksi (me), jolle ei saa rakentaa, jollei melumittauksilla pystytä osoittamaan, että melutasot jäävät alle valtioneuvoston päätöksen mukaisten ohjearvojen. Näiden lisäksi Paritsansuon suuntaan on osoitettu viheryhteystarve, jota ei saa rakentamistoimenpiteillä vaikeuttaa (Kulhon osayleiskaava).

Kuva 15. Ote Kulhon osayleiskaavasta, Paritsansuon alue.

(6)

Joensuun kaupunki

Alueen asemakaava

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa (Joensuun kaupungin karttapalvelu).

Multimäen ensimmäinen asemakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen (5/2012).

5.2.2 Kyyrönsuo Maakuntakaava

Kyyrönsuon alueelle ei ole osoitettu erityistä toimintaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa (Kuva 16). Maakuntakaavan 2. vaiheessa Kyyrönsuon alue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO/tu). Maakuntakaavan 3. vaiheen luonnos val- mistui kevään 2012 aikana.

Kuva 16. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheesta, Kyyrönsuon alue.

Joensuun seudun yleiskaava 2020

Kyyrönsuon alue on merkitty Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 turvetuotantoalueeksi (EO/tu) (Kuva 17, punainen ympyrä). Läheiset alueet ovat merkitty metsä- talous- tai turvetuotantoalueiksi (M tai EO/tu). Suunnittelualueen pohjoispuolelle

(7)

Joensuun kaupunki

noin 800 metrin päähän on merkitty I–luokan pohjavesialue. (Joensuun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012)

Kuva 17. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020, Kyyrönsuon alue.

Alueen asemakaava

Kyyrönsuon alueella ei ole voimassa olevia asema- tai rakennuskaavoja. Lähin ase- makaavoitettu alue on etelässä noin 3 kilometrin päässä oleva Raatekangas. Kon- tiolahden kunta ei ole asemakaavoittamassa alueen ympäristön maa- ja metsätalo- usvaltaisia alueita. (Suunnittelukeskus Oy 2001)

5.2.3 Nykyiset sijoituspaikat, kantakaupungin läjitysalueet Pilkonpellon maanläjitysalue

Pilkonpellon maanläjitysalue on merkitty Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa taajamatoimintojen alueeksi (A) (Kuva 18, punainen ympyrä). Alueelle on myös merkitty viheryhteystarve (vihreä nuoliviiva) Pyhäselän rantaan. Pilkonpellon maanläjitysalueen pohjoispuolella on nopean junaliikenteen rata ja eteläisellä puolella kulkee Kuopiontie, joka on maakuntakaavassa merkitty kaksiajorataiseksi pää- tieksi tai kaduksi (kaksi mustaa paksua viivaa). Lisäksi Pilkonpellon maanläjitysalu-

(8)

Joensuun kaupunki

een länsipuolelle on merkitty vähittäiskaupan suuryksikkö (km-1). (Maakuntakaa- va 1. vaihe, 13.2.2012)

Kuva 18. Ote maakuntakaavan 1. vaiheesta, Pilkonpellon alue.

Maakuntakaavan 2. vaiheessa ei Pilkonpellon maanläjitysalueen kohdalle ole merkitty muutoksia.

Joensuun seudun osayleiskaavassa 2020 Pilkonpellon maanläjitysalue (Kuva 19) on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Alueen eteläpuolella kulkevan Kuopiontien varteen on merkitty melualueeksi (harmaa aaltoviiva). Lisäksi alueen keskelle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti (vihreät neliöt). Maanläjitysalueen itäpuolelle on merkitty asuinalue (AP) ja länsipuolelle työpaikka-alue tai -kohde (TP). Maanläjitysalue sijaitsee kahden SEVESO II -direktiiviin kuuluvan teolli- suuslaitoksen suuronnettomuusalueiden välissä. (Joensuun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012)

(9)

Joensuun kaupunki

Kuva 19. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020, Pilkonpellon alue.

Pilkon puiston alue on määritetty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi syksyllä 2005 hyväksytyssä asemakaavassa. Alueelle on suunniteltu golfkenttää. Alueen läpi kulkevan puron molemmille puolille on varattu suojavyöhykkeet. (Pilkonpellon maanläjitysalueen ympäristölupa 2005)

Kontiosuon jätekeskus

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa Kontiosuon jätekeskuksen alue on merkitty jätehuoltoalueeksi (EJ) (Kuva 20).

Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on myös merkitty jätehuoltoalueeksi (EJ).

Alueen eteläpuolelle on merkitty ulkoilun runkoreitti (Kuva 21). (Joensuun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012)

Asemakaavassa alue on merkitty kaatopaikkatarkoitukseen (Joensuun kaupungin karttapalvelu).

(10)

Joensuun kaupunki

Kuva 20. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta, Kontieosuon alue.

Kuva 21. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020, Kontieosuon alue.

(11)

Joensuun kaupunki

Marjalan saaren läjitysalue

Marjalan saaren läjitysalue on merkitty Maakuntakaavan 1. vaiheessa taajamatoimintojen alueeksi (A) (Kuva 22, punainen ympyrä). Lisäksi alue on merkitty kult- tuuriympäristö tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma). Tällä merkinnällä olevien alueiden suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kult- tuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Marjalan saaren läjitysalueen kohdalle on merkitty viheryhteyskäytävä (vihreä katkoviiva) ja joukkoliikenteen kehittämiskäytävä (musta katkoviiva).

(Maakuntakaava 1. vaihe, 13.2.2012)

Kuva 22. Ote Pohjois-Karjalan Maakuntakaavan 1. vaiheesta, Marjalan saaren alue.

Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 Marjalan saaren läjitysalue (punainen ympyrä) on merkitty matkailupalvelujen alueeksi tai kohteeksi sekä virkistysalueeksi (Kuva 23). Marjalan saareen on lisäksi merkitty venesatama. (Joensuun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012)

(12)

Joensuun kaupunki

Kuva 23. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020, Marjalan saaren alue.

Marjalan alueen asemakaavassa 22/1528 Marjalan saaren läjitysalue on merkitty lei- rintäalueeksi (RL) ja asuntovaunualueeksi (RV). Asemakaava on hyväksytty Joen- suun kaupunginvaltuustossa 16.6.2008. (Joensuun kaupunki, 2008a)

Ruoppitien lumenläjitysalue

Ruoppitien lumenläjitysalue (punainen ympyrä) on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa aluerakenteen kannalta merkittäväksi työpaikka- alueeksi, jolla on vähintään seudullista merkitystä (Kuva 24). Alueelle on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto, varasto ja tilaa vievän kaupan ja muitten palveluja. Alueelle ei saa sijoittaa työpaikkatoimintoja, joista ai- heutuu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Ruoppitien lumenläjitysalueen itäpuolella on joukkoliikenteen pääreitti. Lisäksi lumenläjitysalueen pohjoispuolelle on osoitettu viheryhteystarve. Ruoppitien lumenläjitysalueen itäpuolella kulkee nopean junaliikenteen rata. (Maakuntakaava 1. vaihe, 13.2.2012)

(13)

Joensuun kaupunki

Kuva 24. Ote maakuntakaavan 1. vaiheesta, Ruoppitien alue.

Ruoppitien lumenläjitysalue (Kuva 25, punainen ympyrä) on Joensuuseudun yleiskaavassa 2020 osoitettu työpaikkatoimintojen alueeksi. Alueen läheisyyteen on merkitty kolme mahdollisesti pilaantunutta aluetta (ympäristöhallinnon MATTI–

rekisteri). Alueen pohjoispuoli on osoitettu mahdolliseksi teollisuustoimintojen alueeksi. Ruoppitien lumenläjitysalue sijaitsee Kajaanintien melualueella. (Joen- suun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012)

(14)

Joensuun kaupunki

Kuva 25. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020, Ruoppitien alue.

5.2.4 Nykyiset sijoituspaikat, Hammaslahden ja Enon läjitysalueet Hammaslahden maankaatopaikka

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa Hammaslahden maankaatopaikka (Kuva 26, punainen ympyrä) on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). (Maa- kuntakaava 1. vaihe, 13.2.2012)

(15)

Joensuun kaupunki

Kuva 26. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta, Hammaslahden alue.

Joensuunseudun yleiskaavassa 2020 Hammaslahden maankaatopaikka-alue (Kuva 27, punainen ympyrä) on osoitettu erityisalueeksi, jolle on tarvetta rajoittaa yleisön kulkua, mutta alueelle ei ole osoitettu tarkentavaa käyttötarkoitusta. Alue on merkitty kaavassa pilaantuneeksi alueeksi, jolla on puhdistustarve. Lisäksi alueelle on merkitty kaksi mahdollisesti pilaantunutta aluetta (Ympäristöhallinnon MATTI- rekisteri). Maankaatopaikka-alueen vierestä kulkee myös moottorikelkkareitti.

Alueen länsipuolelle on osoitettu teollisuustoimintojen alue, jolla ympäristö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia. Alueen itäpuolelle on osoitettu pientalovaltainen reservialue (ap/res), jolle yhdyskuntarakentamisen on tarkoitus levitä vuoden 2020 jälkeen. (Joensuun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012)

(16)

Joensuun kaupunki

Kuva 27. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020, Hammaslahden alue.

Päresärkän maankaatopaikka

Päresärkän maankaatopaikka- alueelle (Kuva 28, punainen ympyrä) ei ole osoitettu mitään tiettyä toimintaa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa. Alueen itäpuolella on tärkeä tai vedenottoon soveltuva pohjavesialue (pv). Päresärkän maankaatopaikka-alue kuuluu taajamaseudun kehittämisen kohdealueeseen (tkk).

(Maakuntakaava 1. vaihe, 13.2.2012)

(17)

Joensuun kaupunki

Kuva 28. Ote Maakuntakaavan 1. vaiheesta, Päresärkän alue.

Päresärkän maankaatopaikka-alue (Kuva 29, punainen ympyrä) on osoitettu Joen- suunseudun yleiskaavassa 2020 seudullisesti merkittäväksi soran ja hiekan ottoalueeksi (EO/so). Alue kuuluu Sarvingintien melualueeseen. Joensuunseudun yleiskaavassa 2020 maankaatopaikka-alue on osoitettu kuuluvaksi suunnittelutarvealueeseen (suunn). (Joensuun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012) Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa (Joensuun kaupungin karttapalvelu).

(18)

Joensuun kaupunki

Kuva 29. Ote Joensuunseudun yleiskaavasta 2020, Päresärkän alue.

5.2.5 Nykyiset sijoituspaikat, Reijolan ja Niittylahden läjitysalueet Niittylahden asuinalueen läjitysalueet

Niittylahden asuinalueen läjitysalueet (Kuva 30, Niittylahti) on osoitettu Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle. Läjitysalueiden viereen on osoitettu viheryhteystarve. Alueiden eteläpuolelle on osoitettu satama-alue, josta lähtee laivaväylä Pyhäselälle. Pyhäselän ranta-alueet on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa rantojen käytön kehittämiskohteiksi. (Maakuntakaa- va 1. vaihe, 13.2.2012)

(19)

Joensuun kaupunki

Kuva 30. Ote maakuntakaavan 1. vaiheesta, Niittylahden alue.

Niittylahden läjitysalueet (Kuva 31, Niittylahti) on merkitty Joensuunseudun yleiskaavassa 2020 virkistysalueelle. Alueen pohjoispuolelle on osoitettu kaavassa uusi pientalovaltainen alue, joka asemakaavoitetaan lähitulevaisuudessa.

Läjitysalueiden eteläpuolella on pientalovaltainen asuinalue. Läjitysalueiden eteläpuolelle Pyhäselän rantaan on merkitty satama-alue. (Joensuun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012)

Niittylahden läjitysalueet sijaitsevat Niittylahdenrannan asemakaavan (167 V021008A48) alueella. Läjitysalueet sijaitsevat lähivirkistysalueella. Asemakaava on hyväksytty Pyhäselän kunnanvaltuustossa 2.10.2008 (Joensuun kaupungin karttapalvelu).

(20)

Joensuun kaupunki

Kuva 31. Ote Joensuunseudun yleiskaavasta 2020, Niittylahden alue.

Reijolan maankaatopaikka

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheessa Reijolan maankaatopaikka (Kuva 30, Reijola) sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Maankaatopaikan itäpuolelle on osoitettu moottorikelkkareitti. Lisäksi Reijolan maankaatopaikan viereen on osoitettu tarve joukkoliikenteen kehittämiselle. (Maakuntakaava 1. vaihe, 13.2.2012) Reijolan maankaatopaikan (Kuva 31, Reijola) kohdalle on osoitettu Joensuunseu- dun yleiskaavassa 2020 kolme mahdollisesti pilaantunutta aluetta. Lisäksi alue on viereisten Joensuuntien ja Reijolan ohitustien melualueilla. Alueen ympärille on osoitettu ulkoilunyhteystarve sekä Niittylahden suuntaan että Joensuun kaupunkia kohti. (Joensuun seudun yleiskaava 2020, 15.2.2012)

(21)

Joensuun kaupunki

5.3 Hankealueen lähiympäristön herkät kohteet, asutus ja maisema 5.3.1 Paritsansuo VE1a ja VE1b

Paritsansuo sijaitsee Joensuun itäpuolella noin 7 kilometrin päässä keskustasta.

Kontiolahden keskusta sijaitsee noin 15 km etäisyydellä pohjoisessa. Paritsansuon taajama sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä luoteessa. Kulhon taajama sijaitsee Paritsansuosta noin kilometrin etäisyydellä koillisessa. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee Välilän kylä noin kilometrin etäisyydellä Paritsansuosta.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vaihtoehdossa 1a noin 300–400 metrin ja vaihtoehdossa 1b noin 450–550 metrin etäisyydellä pohjoisessa ja idässä. Kilomet- rin säteellä Paritsansuosta sijaitsee noin 40–50 asuinrakennusta (Joensuun kaupungin karttapalvelu).

Multimäen osayleiskaavassa on Paritsansuon länsipuolelle noin 500 metrin etäisyy- delle kaavoitettu Multimäen osayleiskaavassa uusia pientaloasuinalueita (Kunttasuo ja Kunttasuo II). Alueen rakentaminen valmistuu noin 15–20 vuoden kuluttua Jo- ensuun kaupungin arvioiden mukaan.

Alueen lähietäisyydellä ei sijaitse terveyskeskusta, vanhainkotia tai uimarantaa.

Kulhon koulu ja päiväkoti sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä Paritsansuosta (Jo- ensuun kaupunki 2011b ja 2011c). Paritsansuon alueelle on ehdotettu maakuntakaavassa viheryhteyskäytävää Kontiolahden suuntaan (Maakuntakaava 1. vaihe, 13.2.2012). Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on merkitty metsätalousalu- eeksi (Joensuunseudun yleiskaava 2020, 15.2.2012). Multimäen osayleiskaavassa ei myöskään ole merkintää virkistysalueesta (Joensuun kaupunki, 2010).

Maisemallisesti Paritsansuo on paikallisesti arvostettu alue. YVA-hankkeen yhtey- dessä vuonna 2012 Paritsanuon lähiasukkaille tehdyn kyselyn mukaan 55 % vastaajista piti Paritsansuon tämän hetkistä maisemallista arvoa erittäin tärkeänä tai tär- keänä (kaikki vastaajat, n=49). Paritsansuon maisema muodostuu pinnanmuodoiltaan alavasta soisesta metsämaasta, joka koostuu suurimmaksi osaksi nuorta män- nikköä kasvavasta varpurämeestä sekä puustoisesta rämemuuttumasta ja metsäises- tä rämekankaasta (Lindblom 2013). Maankaatopaikan (VE1a) suunnittelualueella maiseman muodostaa pääosin nuorta mäntyä kasvava rämemuuttuma, eteläisim- män osan ollessa osin avoimempaa rämettä (Matikainen & Matikainen 2012a, Lindblom 2013). Avoimempi räme rajautuu VE1b suunnittelualueen ulkopuolelle.

(22)

Joensuun kaupunki

Kuva 32. Paritsansuon lähietäisyydellä (2 km) sijaitsevat herkät kohteet.

5.3.2 Kyyrönsuo

Kyyrönsuo sijaitsee Joensuun pohjoispuolella Kontiolahden kunnassa. Alue on osa laajempaa turvetuotantoaluetta. Suunnittelualueelta turvetuotanto on kuitenkin jo lopetettu. Alueen ympäristö on avointa maisemaa, koillisessa aluetta rajaa metsä- vyöhyke. Kyyrönsuon maisemaa arvostetaan paikallisesti. YVA-hankkeen yhtey- dessä vuonna 2013 Kyyrönsuon lähistön asukkaille tehdyn kyselyn mukaan 65 % vastaajista piti Kyyrönsuon tämänhetkistä maisemallista arvoa erittäin tärkeänä tai tärkeänä (kaikki vastaajat, n=26).

Lähimmät taajamat ovat Onttolan taajama noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lounaassa sekä Lehmon taajama noin 4 kilometrin etäisyydellä idässä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400–450 metrin etäisyydellä etelässä. Asuinra- kennusten ja suunnitellun maankaatopaikan välissä on 150–300 metrin levyinen metsävyöhyke, joka estää näköyhteyden. Kilometrin etäisyydellä Kyyrönsuon vaih- toehdosta sijoittuu yhteensä 12 asuinrakennusta (Suunnittelukeskus Oy 2001 ja Jo- ensuun kaupungin karttapalvelu).

Alueen lähietäisyydellä ei sijaitse päiväkotia, koulua, terveyskeskusta, vanhainkotia tai uimarantaa. Alue ei ole myöskään merkitty virkistyskäyttöön. (Joensuun kaupunki 2011b ja 2011c)

(23)

Joensuun kaupunki

5.3.3 Nykyiset sijoituspaikat, kantakaupunki Pilkonpellon maanläjitysalue

Pilkonpellon maankaatopaikan läheisyydessä kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee Aavarannan ja Honkaniemen uimarannat, Siilaisten terveysasema sekä sen yh- teydessä oleva vanhainkoti ja Vakkakujan vanhainkoti. Lisäksi kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Siilin, Tarpojan, Kaislakadun, Apajakujan, Äkkivaaran, Lou- hostien, Mantan, Kanervalan ja Oskarin päiväkodit. Kouluista kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Kanervalan ja Noljakan koulut (Joensuun kaupungin karttapalvelu, Joensuun kaupunki 2011a ja 2011b).

Kissamäen ja Punahilkan päiväkodit sekä Lonikintien ryhmäperhepäiväkoti sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Kontiosuon jäteasemasta. Lisäksi Iiksenvaaran koulu sijaitsee kahden kilometrin etäisyydellä Kontiosuon jätekeskuksesta. Muita herkkiä kohteita ei sijaitse kahden kilometrin etäisyydellä Kontiosuon jätekeskusta (Joensuun kaupungin karttapalvelu, Joensuun kaupunki 2011a ja 2011b).

Marjalan saaren maankaatopaikka

Marjalan koulu ja päiväkoti sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä maankaatopaikasta. Marjalan uimaranta on noin 200 metrin päässä maankaatopaikasta. Kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat lisäksi Peikonmarjan ja Siilin päiväkodit. (Joen- suun kaupungin karttapalvelu 20.2.2012, Joensuun kaupunki 2011a ja 2011b) Ruoppitien lumenläjitysalue

Läjitysalueen lähellä noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee lähivirkistysalue Onkilammen luontopolku. Ruoppitien läheisyydessä sijaitsee päiväkodeista Souta- janpuiston, Harakankellon, Ollilan, Mutalan ja Männiköntie 6:n päiväkodit. Lisäksi herkistä kohteista Mutalan ja Rantakylän koulut sijaitsevat kahden kilometrin etäi- syydellä Ruoppitien lumenläjitysalueesta (Joensuun kaupungin karttapalvelu, Joen- suun kaupunki 2011a ja 2011b).

5.3.4 Nykyiset sijoituspaikat, Hammaslahti ja Eno Hammaslahden maankaatopaikka

Hammaslahden päiväkoti ja päiväkodin erityisryhmä, Pakarilan, Nuutilantien ja Opintien ryhmäperhepäivähoidot, Pyhäselän koulu ja lukio sekä Hammaslahden koulu sijaitsevat kahden kilometrin etäisyydellä Hammaslahden maankaatopaikasta. Lisäksi Pyhäselän terveysasema ja Joensuun Hoiva- ja palveluyhdistyksen Autoi- lijantien asunnot sijaitsevat kahden kilometrin etäisyydellä Hammaslahden maan-

(24)

Joensuun kaupunki

kaatopaikasta (Joensuun kaupungin karttapalvelu, Joensuun kaupunki 2011a ja 2011b).

TeeKoo, Harpatinharju, joka tuottaa vammaispalveluja, sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä Päresärkän maankaatopaikasta. Muita herkkiä kohteita ei sijaitse kahden kilometrin etäisyydellä Päresärkän maankaatopaikasta (Joensuun kaupungin karttapalvelu, Joensuun kaupunki 2011a ja 2011b).

5.3.5 Nykyiset sijoituspaikat, Reijola ja Niittylahti Niittylahden asuinalueen maankaatopaikka

Niittylahden läjitysalueiden lähietäisyydellä (2 km) sijaitsee Niittylahden uimaranta sekä Pohjois-Karjalan Ammattiopisto (Joensuun kaupungin karttapalvelu, Joen- suun kaupunki 2011a ja 2011b).

Reijolan maankaatopaikan lähietäisyydellä (2 km) sijaitsee Reijolan terveysasema, Huvikummun, Satumaan, Reijolan ja Niittylahden päiväkodit sekä Reijolan ja Niit- tylahden koulut (Joensuun kaupungin karttapalvelu, Joensuun kaupunki 2011a ja 2011b).

(25)

Joensuun kaupunki

5.4 Ilmasto ja ilmanlaatu 5.4.1 Joensuun seutu

Joensuun lentoasemalla vuoden 2010 keskilämpötila on ollut keskimäärin 2,8 ºC ja vuoden sademäärä on ollut 621 mm (Kuva 33) (National climatic data center).

Kuva 33. Joensuun seudun kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2010.

Tuulen päävirtaussuunta Joensuun Kuhasalon mittausasemalla on etelä-kaakko.

Joensuun Koskikadulla sijaitsevalla mittausasemalla on aloitettu ilmanlaadun seuranta vuonna 2003. Mittausasemalla on mitattu hengitettävien hiukkasten (PM10) ja typen oksidien (NOX) pitoisuuksia. Lisäksi ympäristönsuojelutoimisto on mitannut vuodesta 1991 lähtien laskeumaa Salpakadun mittauspisteestä.

Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) säädetään raja-arvot rikkidioksidin, typpidioksidin ja muiden typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2,5), lyijyn sekä hiilimonoksidin ja bentseenin pitoi- suuksista ulkoilmassa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvo on 50 µg/m³.

Koskikadun mittauspisteessä kerätään tunneittain hiukkasnäyte, josta mittalaite määrittää tunnin keskiarvopitoisuuden. Tuntipitoisuuksista lasketaan vuorokauden keskiarvopitoisuus. Joensuussa ylityksiä on tapahtunut vuodesta riippuen 2-16 kappaletta. Valtioneuvoston asetuksen perusteella sallitaan 35 ylitystä vuodessa.

Ylitykset ovat tapahtuneet yleensä keväisin sääoloista ja hiekoitushiekan poistosta johtuen.

Typen oksidien (NOX) pitoisuudet eivät ole ylittäneet valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) säädettyä tuntiraja-arvoa (200 µg/m³). Mitatut pitoisuudet eivät myös-

(26)

Joensuun kaupunki

kään ole ylittäneet kuukauden tuntiarvojen 99 %:n pistettä (150 µg/m³). Typpidiok- sidin pitoisuuksissa ei ole todettu ylityksiä mittausten aloitusajankohdan jälkeen.

Ympäristösuojelutoimiston laskeumamittauksissa näytettä kerätään kuukausi. Näy- tekeräimeen kerätään sadeveden ja tuulen mukanaan tuomia pitoisuuksia, joista määritetään mm. hiukkasten kokonaislaskeuma, happamuus ja rikkilaskeuma (SO2). Analysoitujen näytteiden perusteella pitkällä aika välillä rikkilaskeuma on Joensuussa pienentynyt ja veden pH noussut. Tulokseen vaikuttavat lämmöntuo- tannossa käytetyn öljyn rikkipitoisuuden vähentäminen ja päästöjen entistä tehok- kaampi puhdistaminen. (Joensuun kaupunki, Tekninen virasto ympäristönsuojelu, 1/2010)

5.4.2 Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaatuseuranta

Pohjois-Karjalan maakunnan alueella on seurattu ilmanlaatua 1980-luvulta lähtien.

Ilmentäjinä on käytetty havupuita ja niiden rungoilla kasvavia jäkäliä. Ensimmäi- nen koko maakunnan laajuinen seuranta toteutettiin 1998. Männyn epifyyttijäkäli- en esiintymisen ja kunnon sekä sammalten ja neulasten alkuainepitoisuuksien perusteella arvioitiin koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueella ilmanlaatua vuonna 2010.

Mittausajanjakson aikana tutkimusalueen päästömäärät ovat laskeneet selvästi, mutta rikkidioksidien ja hiukkasten päästökehitys on ollut 2000-luvulla aaltomais- ta. Liikenteen päästöjen eli rikkidioksidin, typen oksidien ja hiukkasten päästöt ovat vähentyneet selvästi. Tutkimusalueen suurimmat päästölähteet ovat Joensuussa, Lieksassa ja Kiteellä.

Pohjois-Karjalan maakunnan mittakaavassa ilman epäpuhtauksien vaikutukset ilmanlaatua kuvaaviin muuttujiin olivat lieviä ja erityisesti tausta-alueilla vaikutukset olivat hyvin vähäisiä. Joensuun keskustaajamasta Hammaslahteen ulottuvalla vyö- hykkeellä, Juuan kunnan keskiosassa ja Nurmeksen keskustaajamasta Valtimon kunnan eteläosaan ulottuvalla vyöhykkeellä indikaattorilajina käytetty jäkälä sor- mipaisukarve oli vaurioituneinta.

Tutkimusalueen korkeimmat mitatut haitallisten alkuaineiden pitoisuudet samma- lista todettiin päästölähteiden läheisyydestä. Päästölähteitä olivat lämpölaitokset se- kä kaivokset ja kaivostuotteiden jatkojalostuslaitokset. Tutkimustulosten perusteella Pohjois-Karjalasta mitatut sammalten raskasmetallipitoisuudet edustavat suh- teellisen puhtaan tausta-alueen pitoisuuksia.

Tutkimusalueella kuusen harsuuntuminen oli tilastollisesti merkitsevästi vähäi- sempää kuin muualla maan eteläosissa. Männyn harsuuntuminen ei poikennut Ete- lä-Suomen arvoista. (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2/2011)

(27)

Joensuun kaupunki

5.5 Maa- ja kallioperä 5.5.1 Joensuun seutu

Pohjois-Karjalan kallioperä on melko tasaista, mutta siihen kuuluu olennaisesti kal- lioperän rikkonaisuus, jonka ansiosta alueelle on muodostunut paljon pieniä järviä.

Joensuun seutu kuuluu karjalaiseen liuskejaksoon, jonka itäreunalla kulkee melko yhtenäinen kvartsiittijakso. Liuskejaksoon kuuluvat myös mustaliuskeet, joiden alueella harjujen aines on keskimääräistä selvästi hienompaa (Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2012).

Etelä-Suomen halkova II Salpausselkä ulottuu Joensuun seudulle asti. Salpausselän II reunamuodostelma kulkee Kiihtelysvaaralta kohti Joensuuta. Tämä alue on si- jainnut kahden kielekevirran välissä ja siihen ovat muodostuneet Heinävaaran tur- vesuon muodostelma sekä Joensuuhun ulottuva yhdysharju. Yhdysharju päättyy Jaamankankaan reunamuodostelmaan Joensuun pohjoispuolella. Jaamankangas on 3–4 kilometriä leveä reunatasanne, joka kulkee Höytiäisjärven eteläpuolella. Joen- suun seudulla sijaitsee myös useita katkonaisia luode-kaakkosuuntaisia harjujakso- ja. Esimerkinä näistä on Utranharju, joka sijaitsee Kontiolahdella. (Pohjois- Karjalan ELY-keskus 2012)

5.5.2 Paritsansuo VE1a ja VE1b

Paritsansuon alue sijaitsee tasaisella, suurimmaksi osaksi metsittyneellä suomaasto- alueella Pielisjoen eteläpuolella. Alueen koillispuolella sijaitsee Kulhonharju, joka jatkuu Pielisjoen toisella puolella Utranharjuna.

Alueella on paksuhko turvekerros, jonka paksuus suurimmalla osalla aluetta on 1–2 metriä. Paksuimmillaan turvekerros on alueen keskiosassa, jossa turvetta on 4 me- riä. Turve on keskiosassa vahvasti maatunutta ja sen vesipitoisuus on suuri. Luo- teis- ja kaakkoisosassa turvekerros on pienimmillään alle 0,5 metriä. Maaperä tur- peen alla on pääosin silttiä, savista silttiä ja laihaa savea.

Kovan pohjan syvyys on 8–10 metriä suurimmalla osalla aluetta. Syvimmillään ko- va pohja on 14 metrissä ja pienimmillään 4,5 metrissä. Pohjamoreenia alueella on 0,5 metristä 4 metriin. (FCG Finnish Consulting Group Oy 2010)

5.5.3 Kyyrönsuo

Kyyrönsuon alue sijaitsee pohjoispuolella olevan laajan harjualueen, Jaamankan- kaan, sekä eteläpuolella sijaitsevan kapean harju-/reunamuodostuman, Marjosär- kän, välisellä soistuneella painannealueella.

Kyyrönsuon maaperä- ja pohjavesisuhteita on tutkittu sijoituspaikkaselvityksen, Kyyrönsuon pilaantuneiden maa-ainesten käsittely- ja varastointialueen hanke-

(28)

Joensuun kaupunki

suunnitelman sekä hankkeen YVA-selostuksen yhteydessä. Tutkimuksiin ovat kuu- luneet mm. painokairaukset, maanäytteiden otto ja näytteiden analysointi, pohjaveden havaintoputkien asennus sekä pohjavedenpinnan seurantamittaukset ha- vaintoputkista sekä lähialueiden kaivoista.

Suunnittelualue sijaitsee keskellä suoaluetta (Kyyrönsuo), jota on aiemmin käytetty turvetuotantoalueena. Suunnittelualueen maasto on pinnanmuodoiltaan tasaista ja lievästi etelänsuuntaan viettävää. Turvetuotantoalueilta on poistettu pintamaaker- roksena ollut turve.

Alueella tehtyjen kairausten ja maanäytetutkimusten perusteella maaperä koostuu laihasta savesta ja savisesta siltistä. Hienojakoisten savi- ja silttikerrosten kokonais- paksuus alueella on noin 10–20 metriä. Savista silttiä ja laihaa savea sisältävä maa- perä on tutkimusten perusteella heikosti vettä läpäisevää ja sen vedenjohtavuus on laboratoriotulosten perusteella 6,0x10^-8–1,2x10^-9 m/s.

5.5.4 Nykyiset sijoituspaikat, kantakaupunki Pilkonpellon maankaatopaikka

Pintamaa alueella koostuu eloperäisistä aineksista kuten turpeesta, liejusta ja liejui- sista silteistä. Lieju- ja turvekerroksen paksuus on suurimmillaan 5 metriä. Kerros ohentuu pehmeikköalueen reunoja kohti. Reuna-alueilla maaperä on silttistä hiekkaa noin 1–2 metrin syvyydellä. Pilkonpellon alueen maaperä on ominaisuuksiltaan heikosti kantavaa sekä heikosti vettä läpäisevää.

Kontiosuon jätekeskus sijaitsee suon luoteisreunalla. Sekajätteiden loppusijoitus- paikka on sijoitettu noin neljän metrin turvekerroksen päällä. Laajennusosan alta tämä turvekerros on poistettu ja korvattu yhdyskuntarakentamisessa syntyvillä yli- jäämämailla. Turvekerroksen alla on 3–6 metrin paksuinen kerros savea. Ennen pe- ruskalliota on vielä moreenikerros. Savi- ja silttikerroksen vedenläpäisevyys vaihtelee tehtyjen tutkimusten perusteella välillä 1,8 x 10^-9… 6 x 10^-10 m/s (Kontiosuon jätteenkäsittelyalueen ympäristölupa).

Geologian tutkimuskeskuksen maaperäaineiston perusteella Marjalan saaren läji- tysalueen pohjamaa on karkeaa hietaa (GTK:n tietopalvelut).

Geologian tutkimuskeskuksen maaperäaineiston perusteella Ruoppitien lumenläji- tysalueen pohjamaa on karkeaa hietaa (GTK:n tietopalvelut).

(29)

Joensuun kaupunki

Geologian tutkimuskeskuksen maaperäaineiston perusteella Hammaslahden maankaatopaikan alueelle on tehty täyttöjä. Pohjamaan laadusta ei ole tietoa (GTK:n tietopalvelut).

Geologian tutkimuskeskuksen maaperäaineiston perusteella Päresärkän maankaatopaikan alueelle on tehty täyttöjä. Pohjamaan laadusta ei ole tietoa. Ympäröivillä alueilla pohjamaa on hiekkaa (GTK:n tietopalvelut).

5.5.6 Nykyiset sijoituspaikat, Reijola ja Niittylahti Niittylahden asuinalueen maanläjitysalue

Geologian tutkimuskeskuksen aineistopalvelun perusteella Niittylahden läjitysalu- eilla pohjamaa on hiesua, savea tai hiekka (Hs/Sa, HkM). Pintamaan laadusta ei ole tietoa (GTK:n tietopalvelut).

Geologian tutkimuskeskuksen maaperäaineiston perusteella Reijolan maankaatopaikan alueelle on tehty täyttöjä. Pohjamaan laadusta ei ole tietoa (GTK:n tietopalvelut).

5.6 Pohjavesialueet ja pohjavesiolosuhteet 5.6.1 Yleistä

Seudun tärkeimmät pohjavesialueet sijoittuvat pääosin II Salpausselkään ja siihen liittyviin sauma- ja harjumuodostelmiin (Kuva 34). Joensuun seudulla on laajoja hiekka- ja soramuodostumia, joissa pohjavettä on runsaasti. Joensuun seudulla kaikki vesilaitokset ja vesiosuuskunnat saavat raakavetensä pohjavesistä.

Suunnittelualueilla ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueita.

Luonnontilassa suoalueilla pohjaveden pinta on hyvin lähellä turvekerroksen pin- taa. Suoalueiden pohjavesi on talousvedeksi kelpaamatonta suuren humuspitoisuu- tensa vuoksi. Turvealueiden pohjavettä kuvastavat korkea sähkönjohtavuus ja sel- keä värillisyys. Yleensä turvealueiden vedenjohtavuus on pieni pitkälle maatuneissa syvissä kerroksissa. Pintakerroksien vedenjohtavuus on suurta.

(30)

Joensuun kaupunki

Kuva 34. Suunnittelualueiden läheisyydessä sijaitsevat pohjavesialueet. Pohjavesi- alueiden numerot on merkitty kuvaan. (lähde: Oiva – ympäristö- ja paikkatietopal- velu)

Paritsansuon koillispuolella noin 800 metrin päässä sijaitsee Kulhon I-luokan pohjavesialue (nro: 0727654). Pohjavesialueella on kolme vedenottamoa; Erolanniemi, Kerola ja Kulho. Kulhon pohjavesialue on yhteydessä Pielisjoen alla olevan hyvin vettä läpäisevän maakerroksen kautta Utranharjun I-luokan pohjavesialueeseen (0727656). Utranharjun pohjavesialueella sijaitsee yksi vedenottamo, jonka nimi on Jynkkä. Kuvassa 34 on esitetty Paritsansuon lähellä olevat pohjavesialueet.

Kulhon pohjavesialueen pohjaveden kemiallinen tila on hyvä, mutta nikkelin pitoi- suus on useassa mittauksessa ylittänyt Valtioneuvoston asetuksessa 1060/2006 pohjaveden laadulle annetun ohjeellisen raja-arvon 10 µg/l Erolanniemen vedenottamolla tehdyssä tarkkailussa. Kerolan vedenottamon tila on Erolanniemeä parempi.

(31)

Joensuun kaupunki

Kulhon vedenottamon pumppausmäärät ovat pieniä eikä raakaveden laatua ole mitattu. Pohjavesialueen määrällinen tila on hyvä (Oiva-tietokanta).

Myös Jynkän vedenottamolla raakaveden nikkelipitoisuus ylittää pohjaveden laadulle annetun ohjeellisen raja-arvon 10 µg/l mutta muuten sen kemiallinen ja mää- rällinen tila on hyvä.

Kulhon pohjavesialueella pohjaveden päävirtaussuunta on Salpausselältä Kulhon vedenottamoon päin. Luonnontilassa pohjavesimuodostuma purkaa sekä Aitto- lampeen että Pielisjokeen.

Paritsansuon alueella ei ole ennen YVA-hanketta asennettuja pohjaveden havain- toputkia (Oiva-tietokanta).

5.6.3 Kyyrönsuo

Kyyrönsuon pohjoispuolella noin 800 metrin etäisyydellä sijaitsee Jaamankankaan I-luokan pohjavesialue (nro: 0727602 A). Jaamankankaan pohjavesialueella sijaitsee yksi vedenottamo, Lehmo. Lykynlammen I-luokan pohjavesialue (nro: 0727655) sijaitsee Kyyrönsuon suunnittelualueen länsipuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä.

Lykynlammen pohjavesialueella sijaitsee yksi pohjavedenottamo, jonka nimi on Lykynvaara. Kuvassa (Kuva 34) on esitetty Kyyrönsuon lähellä olevat pohjavesialueet.

Kyyrönsuon pintamaakerros on tiivis ja huonosti vettä läpäisevä, joten alueella ei arvioida muodostuvan merkittäviä määriä pohjavettä. Alueen 10–20 metriä paksun savi-silttikerrostuman alapuolellakaan ei ole aiemmissa tutkimuksissa havaittu vettä hyvin johtavia maakerroksia (Suunnittelukeskus Oy, 2001).

Kyyrönsuon alueella on mitattu pohjavedenpinnan korkeusasemaa alueelle aikaisemmin suunnitellun käsittely- ja varastointialueen hankesuunnitelman ja YVA- hankkeen yhteydessä vuosina 1999–2001 useasta havaintopisteestä. Mittaustulosten perusteella pohjavedenpinnan taso on suunnittelualueella noin +80,06 … +88,25.

Pohjaveden pinta on alueen pohjoispuolella ollut aivan maanpinnan tasossa ja suunnitellun maanläjitysalueen eteläreunalla noin 5 m syvyydellä maan pinnasta.

Jaamankankaan pohjavesialueen vedenpinnankorkeus on samana aikana tehtyjen- tutkimusten mukaan +98,1…+98,6. Tutkimuksissa todettiin pohjaveden päävir- taussuunnan olevan kohti etelää. Kyyrönsuo sijaitsee luokitellun pohjavesialueen eteläpuolella. Pohjoispuolella sijaitseva Jaamankangas purkaa pohjavesiä Kyyrön- suon pohjoispuolella sijaitseviin lähteisiin. Tutkimuksissa ei ole määritetty pohjaveden kemiallista tai mikrobiologista tilaa.

Kyyrönsuon suunnittelualueen lähimmät talousvesikaivot (5 kpl) sijaitsevat alueen eteläpuolella, Marjosärkän harjualueen reunalla, noin 300 metrin päässä Kyyrön- suon alueesta (Suunnittelukeskus Oy 2001, Vapo Oy 2012). Pilkon vesiosuuskun-

(32)

Joensuun kaupunki

nan vesijohto tavoittaa kaikki suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat kiinteistöt, joten ei ole luultavaa, että kiinteistöjen kaivot olisivat talousvesikäytössä (suullinen tiedonanto, Urpo Hirvonen, Pilkon vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja).

5.6.4 Nykyiset sijoituspaikat, Kantakaupunki Pilkonpellon maanläjitysalue

Alue ei sijaitse I- tai II–luokan pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Lykynlammen I-luokan pohjavesialue (nro: 0727655) noin 3,3 kilometrin etäisyy- dellä luoteessa.

Pohjavesi Pilkonpuiston alueella on vuodenajasta riippuen 0-0,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kuivatusojien läheisyydessä kuivempina aikoina pohjaveden pinta on enintään 1 metrin syvyydessä (Pilkonpuiston maankaatopaikan ympäristölupa, 2006).

Pohjaveden korkeus vuosina 2001–2002 on ollut ylimmillään vanhalla täyttöalueel- la vaihdellen välillä +83,12 - +83,52 ja alimmillaan täyttöalueen luoteis- pohjoisreunalla välillä +79,39 - +79,84. Jälkimmäiset korkeudet kuvaavat suoalueen vedenpinnan tasoa. Pohjavesien päävirtaussuunta on luoteeseen (Kontiosuon jät- teenkäsittelyalueen ympäristölupa).

Marjalan saaren maanläjitysalue

Marjalan saaren läjitysalueen luoteispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsee II-luokan pohjavesialue Koninvaara B (0742611 B). Pohjavesialueella ei sijaitse vedenottamoa. (Syke, Ely-keskukset, 28.2.2012)

Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue Utranharju (0727656) noin 1,2 kilometrin etäisyydellä koillisessa.

5.6.5 Nykyiset sijoituspaikat, Hammaslahti ja Eno Päresärkän maankaatopaikka

Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on II-luokan pohjavesialue Hämälänsärkät (nro: 0704505) noin 400 m etäisyydellä idässä.

(33)

Joensuun kaupunki

Hammaslahden maankaatopaikka

Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue Elovaara (nro: 0763203) noin 1,7 kilometrin etäisyydellä lounaassa.

5.6.6 Nykyiset sijoituspaikat, Reijola ja Niittylahti Niittylahden asuinalueiden läjitysalue

Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue Vehkapuro (0763202) noin 1,9 kilometrin etäisyydellä kaa- kossa.

Alue ei sijaitse I- tai II-luokan pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue Vehkapuro (0763202) noin 2,8 kilometrin etäisyydellä ete- lässä.

5.7 Pintavedet 5.7.1 Yleistä

Pintavesien tietoja on kerätty julkisesti saatavilla olevasta aineistosta. Lisäksi Parit- sansuon laskuojista otettiin vedenlaadun selvittämiseksi vesinäytteet 21.8.2013. Eri alueilta on mitattu erityyppisiä vedenlaadun parametrejä, joista tähän on koottu merkittävimpiä. Myös mittausfrekvenssi on eri havaintopaikoilla ja alueilla hyvin erilainen.

5.7.2 Alueen vesistöjen ekologinen tila

Vuoksen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 (Kotanen ym. 2008) mukaan keskeisin kuormitustekijä Pielisjoen alueella on rehevöityminen. Minkään tarkastelualueen vastaanottavaa vesistöä ei kuitenkaan ole mainittu vesienhoidon suunnitelman toimenpidetarkasteluun valituissa kohteissa, koska vastaanottavien vesistöjen tila on pääosin hyvä. Pielisjoki on luokiteltu voimakkaasti muokatuksi pintavedeksi allastumisen ja vaellusesteiden vuoksi. Pielisjoen ekologisen tilan on kuitenkin arvioitu olevan hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan Vuoksen vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetty kokonaisarvio hankealueen läheisen Pyhäselän ekologisesta tilasta on hyvä. (Kotanen ym. 2008) Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vuonna 2013 tekemän pintavesien tila-arvioinnin mukaan Pielisjoen ekologinen tila on tyydyttävä. Tilan heikentymiseen on vaikut- tanut joen voimakas muuttuminen voimalaitosrakentamisen seurauksena. (Poh- jois-Karjalan ELY-keskus, 2013).

(34)

Joensuun kaupunki

Paritsansuon aluetta on kuivatettu ojittamalla. Kuivatusvedet johdetaan Pielisjoen Paritsanlahteen aluetta ympäröivien avo-ojien ja Multimäen kylän läpi kulkevan puron sekä Paritsansuon kylän läpi kulkevan Aittopuron kautta (kuva 35). Tulevai- suudessa alueen läjityksen yhteydessä aluetta ympäröivät piiriojat säilytetään, jol- loin yleiskuivatuksen periaate alueella ei muutu. (FCG Finnish Consulting Group Oy 2010).

Aittopurosta ja Multimäen kylän läpi kulkevasta purosta otettiin vesinäytteet 21.8.2013. Vedenlaatu Aittopurossa on otetun näytteen perusteella hyvä. Vesi on kirkasta ja vähäravinteista. Multimäen purossa vesi oli hapanta, sameaa ja siinä oli korkea sähkönjohtokyky. Vesinäytteenoton tutkimuspistekartta ja tulokset on esitetty selostuksen liitteessä 5. Sekä Aittopuron että Multimäen kylän läpi kulkevan puron vastaanottava vesistö on Pielisjoen Paritsanlahti.

Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämän Hertta-tietokannan tietojen perusteella lähinnä Paritsansuota on pintaveden laatua tarkkailtu Kulhonselällä sijaitsevasta näytepisteestä Pielisjoki 21Utra. Tarkkailua on tehty pääosin 1 m syvyydestä, mutta ajoittain myös syvemmistä vesikerroksista. Laskuojia lähempänä sijaitsevasta näyt- teenottopisteestä Pielisjoki 3 Utrankanava on otettu näytteitä vain vuosina 1966–

1986, joten sen tulokset eivät kuvaa vesistön nykytilaa. Vuosien 2000 ja 2012 välillä otetuissa näytteissä kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat välillä 320–783 µg/l. Ko- konaisfosforin pitoisuudet vaihtelivat pääosin välillä 6–20 µg/l yhden mittaustulok- sen ollessa 41 µg/l. Fosforipitoisuuksien ollessa välillä 12–30 µg/l taso on hyvä (Ve- si- ja ympäristöhallitus 1988). Vuoden 1990 jälkeen typen ja fosforin pitoisuudet ovat pienentyneet merkittävästi. Näytteenottopisteet on esitetty kuvassa 35.

(35)

Joensuun kaupunki

Kuva 35. Paritsansuon vastaanottavat vesistöt ja pintavesien näytteenottopaikat.

Virtaavat vedet on merkitty katkoviivoin ja VE1a:n suunnittelualue punaisella raja- uksella.

Kiintoainepitoisuus näytepisteessä Pielisjoki 21 on 2000-luvulla vaihdellut välillä 0,3–3 mg/l. Sameus on ollut 0,7–2,9 FNU. Jokivedeksi sameus on erittäin matalaa ja vaihteluväli on pieni. Myös kiintoainespitoisuus on pieni ja Pielisjoen vesi on varsin kirkasta.

Hapen kyllästysaste on vaihdellut välillä 73–108 % ollen pääsääntöisesti yli 80 %.

Hapen kyllästysaste on muutamia mittauskertoja lukuun ottamatta ollut pintave- dessä (0–1 m) normaali.

Kemiallinen hapenkulutus (CODMn) on vaihdellut välillä 9–17 mg/l.

Hertta-tietokannan tietojen perusteella Pielisjoen veden laatu voidaan luokitella Pa- ritsanlahden kohdalla hyväksi. Ainoastaan typpipitoisuus on hieman koholla.

Pielisjoki 21 Utra

Pielisjoki 3 Utrankanava

(36)

Joensuun kaupunki

5.7.4 Kyyrönsuo

Kyyrönsuon alueelta pintavedet purkavat luontaisesti ojissa kaakkoissuuntaan ja edelleen Marjosärkän länsipuolitse eteläsuuntaan Siilaisenpuroon. Siilaisenpuro laskee Pyhäselän Siilaisenlahteen noin 6,5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualu- eesta (Suunnittelukeskus 2001).

Vapo Oy ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus on ottanut vesinäytteitä Siilaisenpurosta ja Pyhäselän Siilinlahdesta alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden tarkkailun yhteydessä. Tarkkailua on tehty vuosina 1997–2009. Viimeisimmät raportit ovat vuosilta 2006 ja 2009. Tarkkailun havaintopisteistä yksi sijaitsee Siilaisenlahdessa (Siilinlahti 179) ja kaksi Siilaisenpurossa (numerot 42 ja 46). Näytepisteen Sii- laisenpuro 46 sijainti on esitetty kuvassa 36. Siialisenpuro 42 sijaitsee lähempänä Kyyrönsuota ja Siilinlahti 179 heti puron purkukohdan ulkopuolella.

Kuva 36. Kyyrönsuon pintavesien purkuvesistön näytteenottopiste Siilaisenpuro 46.

Purkuoja on merkitty kuvaan katkoviivalla ja suunnittelualue punaisella ympyrällä.

(37)

Joensuun kaupunki

Siilaisenpuron typpipitoisuus oli vuonna 2009 vaihteluvälillä 790–1 200 µg/l, vuosien 1997–2009 keskiarvo oli 1 425 µg/l. Kokonaistypen pitoisuuksissa on todettu samalla näytteenottokerralla 300 µg/l eroja näytteenottopisteiden välillä. Kokonais- fosforin pitoisuudet ovat olleet keskimäärin 61 µg/l. Edellä mainittujen arvojen perusteella Siilaisenpuro voidaan luokitella reheväksi. Kiintoainepitoisuus on ollut molemmissa näytteenottopisteissä vaihteluvälillä 4–15 µg/l. CODMn arvon perusteella Siilaisenpuron vesi on keskihumuksista.

Siilaisenlahden vesi on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humuspitoista.

Veden happipitoisuus on ollut tarkkailujakson (1997–2009) aikana hyvä. Kokonais- typpipitoisuuden keskiarvo on 458 µg/l. Fosforipitoisuuden keskiarvo tarkkailujak- solla oli talvella 12 µg/l ja kesällä 13 µg/l. Fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella vesi on niukkaravinteista/keskiravinteista. Klorofyllipitoisuuden ja suppean levä- määrityksen perusteella Siilaisenlahden vesi on lievästi rehevää.

Edellä mainittujen arvojen perusteella Siilaisenpuron vesi on laadultaan tyydyttä- vää/heikkoa ja Siilaisenlahden/Pyhäselän vedenlaatu on hyvä.

5.7.5 Nykyiset sijoituspaikat, Kantakaupunki Pilkonpellon maanläjitysalue

Siilaisenpuro virtaa Pilkon puiston läpi pohjois-eteläsuunnassa. Puro saa alkunsa Jaamankankaan eteläpuolelta ja laskee Pyhäselkään. Puro on luonnontilainen ja sen veden pinnan taso vaihtelee +76 ja +77 mpy välillä. Siilaisenpuroon laskee Pilkon puiston alueelta kolme merkittävää valtaojaa. Alueen nykyisistä pelloista suurin osa on ojitettu. Siilaisenpuron veden heikko laatu johtuu valuma-alueen turvetuotan- nosta, maataloudesta sekä metsätaloudesta ja puroon aiemmin johdetuista asuma- jätevesistä. Siilaisenpuron ympärillä on kymmenen metrin suojavyöhyke (Pilkon- puiston maankaatopaikan ympäristölupa, 2006).

Kontiosuon jätekeskuksen ulkopuoliset pintavedet purkautuvat ympärysojia pitkin Kontiosuonojaan. Kontiosuonojan kautta pintavedet purkautuvat ensin IIksenjo- keen, josta edelleen Pielisjokeen ja lopulta Pyhäselkään. Jätteenkäsittelyalueen suo- to- ja valumavedet purkautuvat käsittelyn ja jatkuvan seurannan kautta samaa reit- tiä Kontiosuonojasta Pyhäselkään (Kontiosuon jätteenkäsittelyalueen ympäristölu- pa).

Joensuun seudun jätehuolto Oy:n (nyk. Puhas Oy) Kontiosuon kaatopaikan ympä- ristölupapäätöksessä on listattu Kontiosuonojan vedenlaadun parametrit vuodelta 2005. Vuoden 2005 vesinäytteenoton tulokset on esitetty taulukossa 4.

(38)

Joensuun kaupunki

Taulukko 4. Kontiosuonojan vedenlaatu vuonna 2005

Parametri Yksikkö Kontiosuonoja,

vuonna 2005

Sähkönjohtokyky mS/m 12–160

Kloridi mg/l 5,4–110

Kemiallinen hapenkulutus (CODcr) mg/l 100–150 Biologinen hapenkulutus (BOD7) mg/l <3–7

Kokonaistyppi mg/l 3,7–38

Ammoniumtyppi mg N/l 1,3–38

Kokonaisfosfori mg/l 59–140

Veden laadussa on havaittavissa Kontiosuon kaatopaikan vaikutus. Alempana juoksulla ei vaikutusta ole enää havaittavissa johtuen suuresta laimentumisesta.

Karttatarkastelun perusteella Marjalan saaren läjitysalueen pintavedet purkautuvat ympärysojia pitkin Kuunvirtaan, josta ne päätyvät Pyhäselkään.

Hertta-tietokannan mukaan Marjalan saaren läjitysalueen läheisyydestä Pyhäselältä on otettu vesinäytteitä vain yhdestä näytepisteestä (Marjalan kanava) ja vain vuonna 2005 (7.2.2005 ja 3.3.2005). Näytteenottopiste sijaitsee noin 600 m etäisyydellä läjitysalueesta laivaväylän toisella puolella, joten sen vedenlaatu ei suoraan kerro lä- jitysalueen vaikutuksesta vedenlaatuun.

Jokivesille luonteenomaisesti kiintoainepitoisuus ja veden sameus vaihtelivat voimakkaasti näytteenottokertojen välillä Pyhäselän näytteenottopisteessä. Fosforipi- toisuus antaa viitteitä siitä, että vesi on Marjalan kanavessa lievästi rehevää. Veden kemiallisesta laadusta ei ollut saatavissa tietoja.

Ruoppitien lumenläjitysalueen pintavedet purkautuvat karttatarkastelun perusteella viereiseen Lehmolampeen.

Hertta-tietokannan mukaan Ruoppitien lumenläjitysalueen lähellä sijaitsevasta Lehmolammesta ei ole otettu vesinäytteitä ympäristöhallinnon toimesta.

(39)

Joensuun kaupunki

Hammaslahden maankaatopaikan pintavedet purkautuvat karttatarkastelun perusteella viereiselle suoalueelle, josta ne kulkeutuvat ojia pitkin Hammasjärveen.

Hertta-tietokannan mukaan Hammasjärvessä on viisi näytepistettä, joista on otettu vesinäytteitä. Ainoastaan näytepisteestä Hammasjärvi 3 on otettu vesinäytteitä toistuvasti, muista näytteenottoa on tehty joko kerran tai kaksi. Näytteenottopiste sijoittuu noin 400 m etäisyydelle laskuvesistön purkukohdasta. Taulukossa 5 on esitetty vuosien 1999–2011 näytteenottojen tuloksien vaihteluväli 1 metrin näyt- teenottosyvyydellä.

Taulukko 5. Hammasjärven veden laatu vuosina 1999–2011 pisteessä Hammasjärvi 3.

Parametri Yksikkö Hammasjärvi 3

Sähkönjohtokyky mS/m 11,0–12,7

Sameus FNU 0,2–1,4

Kemiallinen hapenkulutus (CODcr) mg/l 9,6–12

Kokonaistyppi µg/l 470–550

Kokonaisfosfori µg/l 6–10

Veden sähkönjohtokyky on lievästi koholla; luonnon vesissä sähkönjohtokyky on yleensä alle 10 mS/m. Vesi on pääosin kirkasta. Myös fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella vesi on karua luonnonvettä.

Päresärkän maankaatopaikan pintavedet purkautuvat karttatarkastelun perusteella viereiselle Riihisuolle, josta ne kulkeutuvat Naurisojaa pitkin Väliveteen.

Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan perusteella Pielisjoen Välivedessä on kolme näytteenottopaikkaa, jotka sijaitsevat noin 1,5 km etäisyydellä läjitysalueesta.

Näytteenottopaikat ovat Pielisjoki 141 Välivesi, Pielisjoki 142 Välivesi ja Välivesi 31 Uitonniemi. Viimeisin näytteenotto on tehty vuonna 2000 ja sitä aiemmin noin kymmenen vuoden välein, joten tuloksista ei saa kattavaa kuvaa vedenlaadusta.

Näytetulosten perusteella voidaan suuntaa-antavasti todeta, että vastaanottavan ve- sistön laatu on hyvä ja se on kohtalaisen humuspitoista.

(40)

Joensuun kaupunki

5.7.7 Nykyiset sijoituspaikat, Reijola ja Niittylahti Niittylahden asuinalueen läjitysalueet

Niittylahden asuinalueen läjitysalueiden pintavedet purkautuvat karttatarkastelun perusteella ojia pitkin Pyhäselkään.

Pyhäselällä on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan mukaan näytepiste josta on otettu yksi näyte vuonna 2003. Koska näytteitä ei ole otettu toistuvasti, voidaan analyysituloksen perusteella sanoa ainoastaan suuntaa-antavasti, että vastaanottava vesistö on humuspitoinen ja karu.

Reijolan maankaatopaikan pintavedet purkautuvat karttatarkastelun perusteella viereiselle Isosuolle. Isosuo taas purkaa vedet edelleen Haapajoen kautta Pyhäsel- kään. Reijolan maankaatopaikan alapuolella Haapajoessa on Hertta-tietokannan mukaan näytepiste ”Haapajoki 97”, josta on otettu vesinäyte 11.5.2012 syvyydeltä 0,5 m. Koska näytteitä ei ole otettu toistuvasti, voidaan sanoa ainoastaan alustavasti, että vastaanottava vesistö on samea ja sen ravinnepitoisuus on koholla. Kohonnut väriluku ja ravinnepitoisuus voivat myös johtua suoveden sisältämästä humuksesta ja kiintoaineksesta.

5.8 Kalasto ja kalatalous 5.8.1 Yleistä

Enocell Oy ja Joensuun Vesi ovat tarkkailleet tuottamiensa jätevesien kalataloudel- lisia vaikutuksia Pielisjoella ja Pyhäselällä vuodesta 1982 lähtien. Tarkkailua on to- teuttanut Joensuun/Itä-Suomen yliopisto vuodesta 1982 lähtien ja vuodesta 2011 lähtien Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Tarkkailu on toteutettu Pohjois- Karjalan ELY-keskuksen kalatalousyksikön hyväksymällä tavalla.

Joensuun maankaatopaikan ympäristönvaikutustenarvioinnin kalaston ja kalatalouden lähtötietoina on käytetty vuosien 1982–2011 Pielisjoen ja Pyhäselän kalata- loustarkkailun raporttia (Huuskonen ja Väisänen, 2009; Väisänen ja Huuskonen, 2010).

Paritsansuon pintavedet laskevat Pielisjoen Paritsanlahteen. Kyyrönsuon alueen pintavedet laskevat Pyhäselän Siilaisenlahteen. Paritsanlahden ja Siilaisenlahden ka- lastosta ja kalataloudesta ei ole tarkkoja tutkimustuloksia, tämän vuoksi kalaston ja kalatalouden nykytilassa keskitytään kokonaisuuksina Pielisjokeen ja Pyhäselkään sekä kalatalouden osalta koko Pohjois-Karjalaan.

(41)

Joensuun kaupunki

5.8.2 Kalasto

Kuva 37. Pielisjoen ja Pyhäselän yhteistarkkailualue sekä eri tutkimusosioiden ha- vaintopaikat (Joensuun yliopisto 2009)

Pielisjoki

Kesällä ja/tai talvella 2011 tehtiin Pielisjoella havaskokeita, mädin haudontaa ja koekalastusta seuraavissa paikoissa:

Rukavesi (havaskokeet, mädin haudonta, koekalastus) Rahkeenvesi (havaskokeet, mädin haudonta, koekalastus) Hiirenvesi (havaskokeet, mädin haudonta, koekalastus) Kangasvesi (mädin haudonta, koekalastus)

(42)

Joensuun kaupunki

Pielinen/Pulloselkä (mädin haudonta)

Talvella 2011 tehtiin Pielisjoella havaskokeita tarkkailuohjelman mukaisesti Ruka- veden, Rahkeenveden ja Hiirenveden havaintopaikoilla. Teräskehikot (16 mm/

25*25 cm) asennettiin kullekin havaintopaikalle noin 1 metri pinnan alapuolella ja 1 metri pohjan yläpuolelle. Teräskehikoita pidettiin vedessä seitsemän vuorokautta, kolmena kuukautena. Havaksiin kertyneestä aineksesta määritettiin laboratoriossa kiintoainepitoisuus. Voimakkainta ainekertymä oli Rahkeenvedellä, jossa kolmen kuukauden keskiarvotulos pinnalla ja pohjalla oli lähellä voimakasta.

Kesällä 2011 tehtiin havaskokeita vastaavista paikoista ja menetelmin kuin talvella 2011. Teräskehikoita pidettiin vedessä kolmena kuukautena yksi vuorokausi. Ha- vaksiin kertyneestä aineksesta määritettiin laboratoriossa kiintoainepitoisuus. Voi- makkainta ainekertymä oli pintaan sijoitetuissa havaksissa. Varsinkin Rahkeenve- dellä kolmen kuukauden keskiarvotulos oli keskimääräistä voimakkaampi.

Taulukko 6. Pielisjoen havaskokeiden tulokset vuodelta 2011 (gram- maa/havasgrammaa).

Havaintopaikka Talvi 2011 Kesä 2011

Rukavesi, pinta 4,0 18,3

Rukavesi, pohja 4,5 8,1

Rahkeenvesi, pinta 50,7 56,3

Rahkeenvesi, pohja 39,7 18,8

Hiirenvesi, pinta 6,9 22,7

Hiirenvesi, pohja 0,5 7,6

Pielisjoen koekalastukset tehtiin kesällä 2011 Rukaveden, Rahkeenveden, Hiirenve- den ja Kangasveden havaintopaikoilla. Verkkoja sijoiteltiin satunnaisesti eri syvyyk- sille ja havaintopisteille. Koeverkkovuorokausia Pielisjoella oli yhteensä 32 kappaletta. Pielisjoella tavattiin yhteensä yhdeksän eri kalalajia. Runsain lajisto oli Ruka- vedellä, josta lajeja tavattiin kahdeksan kappaletta. Lajisto väheni mentäessä alas- päin kohti Pyhäselkää. Ahvenen osuus oli noin 80 % koeverkkojen kilomäärästä.

Seuraavaksi yleisin kalalaji oli särki. Muita lajeja tavattiin vain vähäisiä määriä.

Muikkua, siikaa ja kuoretta esiintyi vain yksittäisiä kappaleita. Lisäksi tavattiin ku- haa, seipiä, kiiskeä ja lahnaa.

Mädin haudontakokeita tehtiin talvella 2011. Mätialustat asetettiin koepaikoille noin viiden metrin syvyyteen. Kullekin koepaikalle tuli 180 kappaletta silmäpisteas-

(43)

Joensuun kaupunki

teella olevia muikun mätimunia. Mädit nostettiin ylös 64-72 päivän päästä laskemi- sesta. Haudontasyvyyden happipitoisuus mitattiin ja koepaikoilta seurattiin myös hienojakoisen aineksen sedimentaatiota bruttosedimentaatioputkilla. Muikun sil- mäasteella oleva mädin selviytymisprosentti oli Pielisjoen kaikilla paikoilla hyvä, yli 90 %. Happitilanne säilyi kaikilla havaintopaikoilla hyvänä koko haudontajakson ajan. Sedimentaatio oli voimakkaimmillaan Rahkeenvedellä (kuiva-aine 310 mg/l, hehkutusjäännös 220 mg/l, hehkutushäviö 90 mg/l), jossa ainekertymä oli kohtalaista. Muilla paikoilla ainekertymä oli vähäisempää.

Pyhäselkä

Kesällä ja/tai talvella 2011 tehtiin Pyhäselällä havaskokeita, mädin haudontaa ja koekalastusta seuraavissa paikoissa:

Ylämylly (koekalastus)

Noljakansaari (havaskokeet, mädin haudonta, koekalastus) Jokisuu (havaskokeet, mädin haudonta, koekalastus) Napaluoto (havaskokeet, mädin haudonta, koekalastus) Pyhäsaaret (havaskokeet, mädin haudonta, koekalastus)

Talvella 2011 tehtiin Pyhäselällä havaskokeita tarkkailuohjelman mukaisesti Ylä- myllyn, Noljakansaaren, Jokisuun, Napaluodon ja Pyhäsaarten havaintopaikoilla.

Teräskehikot (16 mm/ 25*25 cm) asennettiin kullekin havaintopaikalle noin 1 metri pinnan alapuolella ja 1 metri pohjan yläpuolelle. Teräskehikoita pidettiin vedessä seitsemän vuorokautta, kolmena kuukautena. Havaksiin kertyneestä aineksesta määritettiin laboratoriossa kiintoainepitoisuus. Voimakkainta ainekertymä oli Jo- kisuun havaintopaikalla, jossa verkkojen likaantuminen oli kohtalaista.

Kesällä 2011 tehtiin havaskokeita vastaavista paikoista ja menetelmin kuin talvella 2011. Teräskehikoita pidettiin vedessä yksi vuorokausi, kolmena kuukautena. Ha- vaksiin kertyneestä aineksesta määritettiin laboratoriossa kiintoainepitoisuus. Voi- makkainta kertymä oli Jokisuun ja Napaluodon havaintopaikoilla, joissa likaantuminen oli melko voimakasta.