Raision kaupunkiniityt: Mäntysaarekkeen hoitosuunnitelma 2011 Biota Tech Oy Jari Hietaranta ja Heidi Maarit Wennerstrand

Raision kaupunkiniityt: Mäntysaarekkeen hoitosuunnitelma 2011

Biota Tech Oy

Jari Hietaranta ja Heidi Maarit Wennerstrand

1

Sisällys

YMPÄRISTÖN NYKYTILA ... 2

Alueen sijainti ja rajaukset ... 2

Luonnonolosuhteiden pääpiirteet ... 2

Alueen nykytila ja nykyinen käyttö ... 2

NYKYTILANNE ... 3

Kasvillisuus ja luontotyyppi -inventoinnit ... 3

Kasvilistaukset ... 4

Hoitokuviot ... 5

HOITO JA KUNNOSTUS ... 6

Peruskunnostustarve ja peruskunnostustoimenpiteet ... 6

Jatkuvat hoitotoimenpiteet ... 7

Mäntysaarekkeen hoitokuvioiden kuvaus ja hoitotoimenpiteet ... 8

Katajikko ... 8

Mäntyhaat (alueet a ja b) ... 8

Tuore heinäniitty ... 10

Niityt (alueet a ja b) ... 11

Mesiangervotyypin kostea niitty ... 11

HOITOTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET ... 12

Peruskunnostus (aloitusvuosi) ... 13

Vuosittaiset hoitotoimet (raivaus, niitto ym.) ... 14

Yhteensä (2012  2016): ... 14

2

YMPÄRISTÖN NYKYTILA Alueen sijainti ja rajaukset

Mäntysaareke sijaitsee Nuorikkalan ja Pellonperän alueiden väliin jäävällä Kotirannan alueella, Raision kaupungissa. Saareke on lähellä Raisionlahtea ja Raisionlahden luonnonsuojelualuetta.

Saarekkeeseen johtaa polku, jolle pääsee kevyen liikenteen väylältä. Mäntysaarekkeen kohdealue on kooltaan 0,29 ha.

Luonnonolosuhteiden pääpiirteet

Mäntysaareke kuuluu puustoisiin perinnebiotooppeihin ja sen tavoitetilana pidetään mäntyhakaa.

Alueen lähellä on mahdollisesti laidunnettu 30 - 40 vuotta sitten. Saareke sijaitsee avonaisen merenlahtimaiseman pohjoisreunalla, joten se erottuu ympäristöstään hyvin. Alueen läheisyyteen ollaan rakentamassa (2011) runsaasti uutta pientaloasutusta. Vanhat kilpikaarnamännyt hallitsevat saarekkeen maisemaa. Kohdealueen sisällä on erilaisia luontotyyppejä, kuten ketoa, niittyä, katajikkoa sekä mesiangervokasvustoja. Nuoret puut, vadelmapensaikot ja mesiangervokasvustot ovat kuitenkin valtaamassa tilaa.

Alueen nykytila ja nykyinen käyttö

Mäntysaarekkeen vieressä kulkeva luontopolku (ks. kuva 1) mahdollistaa alueen pienimuotoisen virkistyskäytön. Polun varrella on kedosta kertova infotaulu, mikä tukee saarekkeen virkistyskäyttöä. Saareke on kuitenkin rehevöitymässä, sillä se ei ole ollut hoidon piirissä. Alue kaipaa lisää valoa, joten puustoa on harvennettava. Mäntysaarekkeen hoitaminen laiduntamalla on mahdollista. Virkistyskäyttö ei poista mahdollisuutta laiduntamiselle, sillä polku ei lävistä aluetta.

3

Kuva 1. Polku mäntysaarekkeeseen. Kuvanottosuunta etelään.

Mäntysaareke on Raision kunnan omistuksessa. Lähialuetta on kaavoitettu kevyelle väylälle asti.

NYKYTILANNE

Kasvillisuus ja luontotyyppi -inventoinnit

Mäntysaarekkeeseen tutustuttiin alustavasti suunnittelumaastokäynnillä 25.5.2011 Varsinais- Suomen ELY -keskuksen ja Raision kunnan edustajien kanssa.

Mäntysaarekkeen kasvillisuutta sekä luontotyyppejä kartoitettaessa kohteissa käytiin yhteensä kolme kertaa 26.7., 2.8. ja 11.8.2011. Kasvillisuuskartoituksia suoritettiin kaikkina kertoina ja kasvillisuus kartoitettiin kiertelemällä alueella järjestelmällisesti. Luontotyyppejä kartoitettiin 26.7.

sekä 2.8.2011. Maastokäynnit ajoittuivat osittain liian myöhäiseen ajankohtaan johtuen urakoitsijan odottamattomista resurssiongelmista.

4 Kasvilistaukset

Seuraavassa taulukossa ovat listattuna mäntysaarekkeella havaitut kasvilajit sekä arvio lajien esiintyvyydestä. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa:

1 = yksittäinen havainto tai kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 2 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla

3 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys 10–50 %) 4 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys 50–75 %)

5 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %)

Luokitus on jossain määrin subjektiivinen mutta antanee kuitenkin käsityksen alueen lajiston keskinäisistä suhteista. Harmaalla tekstillä merkittyjen lajien esiintyvyyttä ei arvioitu.

Suomenkielinen lajinimi Latinankielinen lajinimi Kedot, katajikot, niityt mesiangervoalue

ahomansikka Fragaria vesca 3

heinätähtimö Stellaria graminea 1

hevonhierakka Rumex longifolius 1 1

hiirenvirna Vicia cracca 1

järviruoko Phragmites australis 2

juolavehnä Elymus repens 1

jänönsalaatti Mycelis muralis 1

kalliokielo Polygonatum odoratum 1

kannusruoho Linaria vulgaris 1

karhunputki Angelica sylvestris 1 1

kataja Juniperus communis 2 1

kaunokki (sp). Centaurea sp. 2

keltamatara Galium verum 2

kevätpiippo Luzula pilosa

kielo Convallaria majalis 2

kissankello Campanula rotundifolia 1

koiranheinä Dactylis glomerata

koiranputki Antriscus sylvestris 2 1

kyläkellukka Geum urbanum 1

kylänurmikka Poa annua 1

leinikki (sp). Ranunculus sp. 1

leskenlehti Tussilago farfara 1

lemmikki Myosotis 1

lillukka Rubus saxatilis 3

maitohorsma Epilobium angustifolium 1 2

matara(sp.) Galium sp. 2

mesiangervo Filipendula ulmaria 1 5

metsäapila Trifolium medium 4 1

metsäkurjenpolvi Geranium sylvaticum 2

5

Suomenkielinen lajinimi Latinankielinen lajinimi Kedot, katajikot, niityt mesiangervoalue

metsälauha Deschampsia flexuosa

mustikka Vaccinum myrtillus 1

mänty Pinus sylvestris 4

niittynurmikka Poa pratensis

niittynätkelmä Lathyrus pratensis 3 1

niittysuolaheinä Rumex acetosa 1

nokkonen Urtica dioica 1 1

nurmipuntarpää Alopecurus pratensis 2 3

nurmirölli Agrostis capillaris 3

nurmitädyke Veronica chamaedrys 2

nurmitähkiö Phleum pratense 2 4

ojakärsämö Achillea ptarmica 1

orapihlaja Crataegus laevigata 1

oravanmarja Maianthemum bifolium 1

peltokierto Convolvulus arvensis 1

pelto-ohdake Cirsium arvense 1 2

piharatamo Plantago major 1

kotipihlaja Sorbus aucuparia 4

pillike (sp). Galeopsis sp. 1 2

pujo Artemisia vulgaris 1

raita Salix caprea 1

ranta-alpi Lysimachia vulgaris 1

rohtotädyke Veronica officinalis 1

rätvänä Potentilla erecta 1

terttuselja Sambucus racemosa 1

siankärsämö Achillea millefolium 2

syysmaitiainen Leontodon autumnalis 1

särmäkuisma Hypericum maculatum 1

taikinamarja Ribes alpinum 2

tammi Quercus robur 1

tuomi Prunus padus 1

vaahtera Acer platanoides 1

vadelma Rubus idaeus 4

voikukka (sp.) Taraxacum sp. 1

Hoitokuviot

Mäntysaareke on jaoteltu kasvillisuuden mukaisesti hoitokuvioihin. Jaoteltuina ovat isommat hoitoalueet sekä harvennettavat kohteet. Hoitokuviot ja rajaukset kaikkineen on esitelty karttakuvassa, kuin myös harvennettavat ja raivattavat kohteet. Hoitokuvioista on liitteenä karttakuva (ks. liite 3). Karttakuviin on merkittyinä harvennettavat ja raivattavat kohteet,

6 kuvanottopaikat ja kuvaussuunnat.

Mäntysaarekkeen alueelta otetut GPS-pisteet ovat hoitokuvioittain omissa taulukkotiedostoissaan.

Tarvittaessa hoitokuvioiden GPS-pisteistä on mainittu huomioita kuten pisteen kohdalla sijaitsevia maamerkkejä tai kasvilajeja. Osassa tiedostoista on myös listattu vapaamuotoisesti hoitokuviolla kasvavia kasvilajeja. Harvennettavat ja raivattavat kohteet ovat omassa tiedostossaan. Oma tiedostonsa on myös alueen hoitokuvioista otettujen kuvien kuvauspisteille.

Uhanalaisia kasvilajeja tai luontotyyppejä mäntysaarekkeen alueella ei havaittu. Harvennettavia kohteita on merkitty maastossa keltaisin merkkausnauhoin. Kaikkia kaadettavia puita tai pensaikkoja ei ole kuitenkaan merkkausnauhoin merkitty, sillä kaadettavat lajit selittyvät kirjallisissa ohjeissa. Kattavammat ohjeet harvennuksiin ja raivauksiin siis löytyvät ”Hoito ja kunnostus” -otsikon alta.

Mäntysaarekkeen hoitokuvioita ja aluerajauksia tai muita huomionarvoisia kohteita ovat:

 heinäketo

 katajikko

 mäntyhaka (a ja b)

 mesiangervotyyppi

 niityt (a ja b)

 harvennettavat ja raivattavat kohteet sekä polku

HOITO JA KUNNOSTUS

Peruskunnostustarve ja peruskunnostustoimenpiteet

Koko mäntysaarekkeen alueella tärkeää on ”avata” mäntysaareketta niin, että männyt saavat riittävästi valoa ja saareke ei rehevöidy ja kasva umpeen (ks. kuva 2). Pienet taimet poistetaan, lehtipuita harvennetaan, etenkin kaikki nuoret pihlajat sekä kuivuneet tai pensasmaiset katajat raivataan pois kuin myös vadelmapensaikot. Taikinamarjat sen sijaan voidaan säilyttää. Maiseman erityispiirteitä ovat vanhat kilpikaarnamännyt, jotka tulee jättää maisemaan mäntyhaan ilmentäjiksi.

Vähän kookkaampiakin katajia tulee poistaa, jos ne kasvavat aivan ison männyn läheisyydessä ja kilpailevat elintilasta männyn kanssa.

7

Kuva 2. Pensasmaisia katajia heinäkedon laidassa. Kuvanottosuunta kaakkoon.

Mäntysaarekkeen alueella yleisenä hoidon tavoitteena on nuoren lehtipuuston poistaminen. Myös tiheimpiä katajikkoja voidaan harventaa voimakkaasti ja kaikki pensasmaiset, ei pylväsmäiset, katajat poistetaan. Männyistä poistaa voidaan nuorimpia ja jokunen kookaskin, jos ne kasvavat liian tiheässä.

Alueen eteläreunan katajikkoa harvennetaan voimakkaasti ja lehtipuut ja nuoret männyt poistetaan.

Sähkö- ja voimalinjan kohdalta tulee poistaa yksittäinen pihlaja. Polulta länteen sijaitseva tiivis pihlajakasvusto sekä aivan polkuun rajoittuva vadelmapensaikko poistetaan. Polun varrelta poistetaan pihlajat, tuomi, katajat sekä orapihlajat. Raivausjätteet tulee viedä alueelta pois, jotta lisärehevöitymistä ei pääsisi tapahtumaan.

Uusia kasveja mäntysaarekkeelle ei tule istuttaa. Maa-aineksen poistoja tai lisäyksiä ei ole tarpeen suorittaa.

Jatkuvat hoitotoimenpiteet

Mäntysaarekkeen niittyvyöhykkeet, pienet taimet, vadelmapensaikot ja mesiangervokasvustot kaipaavat hoitoa. Lampaiden laidunnus saarekkeella on alueen lajiston puolesta mahdollista, koska Raisionlahden eteläreunalla on jo entuudestaan laidunnusta. Lampaat sopivat mäntysaarekkeen hoitajiksi myös mäntysaarekkeen sijainnin puolesta: mäntysaareke on riittävän rauhallinen paikka lammasaitaukselle. Lisäksi saarekkeen reunassa kulkeva polku mahdollistaa alueen virkistyskäytön, vaikka lampaita mäntysaarekkeella laidunnettaisiinkin. On suositeltavaa, että raivauksen jälkeen aluetta laidunnetaan voimakkaasti rehevöitymisen estämiseksi (juurista vapautuu ravinteita).

8 Myöhemmin laidunpainetta voi vähentää.

Jos laiduntaminen kuitenkin todetaan käytännössä jostakin syystä toteuttamiskelvottomaksi, mäntysaareketta tulee hoitaa niitoin kesästä riippuen kerran tai kahdesti kesässä. Mikäli loppukesä on kuiva, yksikin niittokerta heinä-elokuun vaihteessa riittää. Muutamana ensimmäisenä vuonna peruskunnostuksen jälkeen niitto kahdesti kesässä (heinäkuun alussa ja elokuussa) voi olla tarpeen rehevöitymisen estämiseksi, mutta olosuhteiden salliessa suosituksena on niittää alue vain kerran kesässä. Hoito tulee tehdä alueita köyhdyttävästi, jolloin niitetty heinä viedään hoidettavalta alueelta pois.

Mäntysaarekkeen hoitokuvioiden kuvaus ja hoitotoimenpiteet

Harvennettaviksi ja raivattaviksi kohteiksi on merkitty keltaisella nauhalla 18 kohdetta, lähinnä runkomaisia puita. Merkittyjen runkojen lisäksi alueelta tulee poistaa runsaasti nuorempaa lehtipuustoa ja avata katajatiheikköjä. Erityisen tärkeätä tässä mielessä on avata mäntyselänteen eteläreunaa niin, että keto saa runsaasti valoa. Yllä on annettu kirjallisesti tarkemmat ohjeet alueen raivaukselle ja harvennukselle. Mäntysaarekkeen reunassa kulkeva polku on merkitty GPS -pistein.

Polku ei vaadi hoitotoimenpiteitä kuin normaalin luontopolun ylläpidon; soran lisäämisen tai haketuksen.

Katajikko

Katajikko on saarekkeen eteläpäässä sijaitseva vyöhyke, joka saattaa osittain ulottua suunnittelualueen ulkopuolelle (ks. liite 3). Katajikon hoito painottuu kuivettuneiden tai pensasmaisten katajien karsimiseen. Kenttäkerrosta hoidetaan niitoin joko raivaussahalla tai käsin kahdesti kesässä, ellei lammaslaidunnusta ole mahdollisuutta ulottaa alueelle.

Mäntyhaat (alueet a ja b)

Mäntyhaka a (ks. kuva 3) on suuri vyöhykemäinen alue (ks. liite 3), jossa kasvaa kilpikaarnaisia mäntyjä ja iso joukko muita kasveja. Tämä alue kattaa suuren osan Mäntysaarekkeen alueesta.

Mäntykedolla kasvavat muun muassa mesiangervo, niittynätkelmä, vadelma, nurmitähkiö, karhunputki, kyläkellukka, heinätähtimö, keltamatara, ohdake (sp.), kielo, nurmirölli, niittynurmikka, taikinamarja, ahomansikka, kylänurmikka, peltopillike, kissankello, kevätpiippo, kalliokielo, särmäkuisma, koiranputki, kaunokki (sp.), pujo, siankärsämö, kannusruoho, peltotädyke, metsälauha sekä tammen ja tuomen taimia.

9 Mäntyhaka b on kasvillisuudeltaan rehevämpi, laaja vyöhyke haan länsipuolella, joka kulkee osittain kaivetun kuivatusojan myötäisesti.

Kuva 3. Saarekkeen mäntyhakaa. Kuvanottosuunta etelään. Alueen lehtipuustoa ja katajia tulisi poistaa.

Mäntyhaan laidassa olevan polun varrelta poistetaan puustoa ja muuta kasvustoa, jotta männyt tulevat näkyviin. Nuoret katajat ja pihlajat poistetaan.

Mäntyhaan isojen mäntyjen juurella olevat katajat voidaan poistaa, tosin pylväsmäiset katajat tulee jättää kasvamaan. Haan mäntyjä voidaan myös poistaa. Ohje ei koske kilpikaarnamäntyjä vaan kapeampia, rungon läpimitaltaan enintään 30 cm olevia mäntyjä.

Mäntyhaan eteläreunaa on asianmukaista avartaa. Isot männyt jätetään kasvamaan, mutta muutoin puuston voi poistaa lähes kokonaan. Pylväskatajat tai vanhat pihlajat on kuitenkin hyvä jättää kasvamaan (ks. kuva 4).

10

Kuva 4. Pylväskataja sekä pihlaja mäntykedon laidassa.

Tuore heinäniitty

Tuore heinäniitty on vyöhykemäinen alue mäntysaarekkeen paahteisella eteläreunalla (ks. kuva 5), jonka reuna kulkee osittain saarekkeen polkua sekä sähkö- ja voimalinjoja pitkin (ks. liite 3).

Heinäniityllä kasvaa muun muassa nurmipuntarpäätä, nurmitähkiötä, heinätähtimöä, keltamataraa, pillikettä (sp.) ja mesiangervoa. Heinäniitty sopii hyvin laidunnukseen.

Kuva 5. Tuore heinäniitty mäntysaarekkeen eteläreunalla. Kuvanottosuunta lounaaseen.

11 Niityt (alueet a ja b)

Niittyalueiksi on rajattu kaksi erillistä aluetta (a ja b), (ks. liite 3). Niittyvyöhykkeillä kasvaa niittynätkelmää, ranta-alpia, mesiangervoa, nurmitähkiötä, nurmirölliä, niittynurmikkaa, kaunokkia (sp.), siankärsämöä, piharatamoa, ojakärsämöä, keltamataraa, syysmaitiaista, pelto-ohdaketta, rohtotädykettä ja peltopillikettä.

Tuore niitty a (ks. kuva 6) on vyöhykemäinen kohde, jonka kasveja ovat esimerkiksi vadelma, maitohorsma, hiirenvirna, lutukka, koiranputki, niittynätkelmä, metsäkurjenpolvi, rohtotädyke, metsäapila, karhunputki, nokkonen, leskenlehti sekä ranta-alpi.

Kuva 6. Kuvassa näkyy osittain tuoretta niittyä. Kuvanottosuunta pohjoiseen. Maaperässä on runsaasti ravinteita, joten se tarjoaa kasveille ison kasvupotentiaalin.

Toinen alue on hieman kosteampi ja rehevämpi (niitty b). Se on laajahko vyöhykemäinen kohde, joka on kasvustoltaan vadelmavaltainen. Vadelman lisäksi alueella kasvaa muun muassa pujoa, keltamataraa ja taikinamarjaa. Molempien niittyjen hoidoksi sopii laiduntaminen ja niitto. Niittojäte tulee kerätä pois.

Mesiangervotyypin kostea niitty

Mesiangervotyyppi on rehevä ja vyöhykemäinen kohde (ks. kuva 7), jonka rajat kulkevat osittain edellä mainittua ojaa pitkin lännessä ja mäntyhaka idässä ja polku pohjoisessa (ks. liite 3).

Mesiangervovyöhykkeellä nimikkolajin mesiangervon lisäksi kasvaa ohdaketta (sp.), hevonhierakkaa, nurmitädykettä, heinätähtimöä sekä kannusruohoa. Mesiangervo on ehdoton valtalaji muodostaen paikoin puhtaan kasvuston, mutta etenkin kosteimmilla paikoilla ja lähempänä

12 mäntysaareketta ilmaantuu myös muuta lajistoa. Mesiangervotyyppi sopii lampaiden laidunnukseen tai niittoon. Niittojäte tulee kerätä pois.

Kuva 7. Mesiangervotyypin kosteaa niittyä.

HOITOTOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET

Mäntysaareke sijaitsee Raisionlahden pohjoisreunalla. Alue rajoittuu Rantatiehen. Molemmin puolin saareketta on laajoja rantaniittymäisiä alueita. Alue on kooltaan 0,29 ha. Seuraavassa on esitetty kohteen hoidon painopisteet. Tällä kohteella tarvitaan sekä niittoa (mäntysaarekkeen ulkopuolella) että raivausta (varsinaisella saarekkeella). Koko mäntysaarekkeen alueella tärkeää on

”avata” mäntysaareketta varovasti niin, että kookkaat männyt saavat riittävästi valoa ja ettei saareke rehevöidy ja kasva umpeen. Pienet taimet poistetaan, lehtipuita harvennetaan, etenkin kaikki nuoret pihlajat sekä kuivuneet tai pensasmaiset katajat raivataan pois kuin myös vadelmapensaikot.

Maiseman erityiskohteita ovat vanhat kilpikaarnamännyt, jotka tulee suojella. Alue soveltuisi erinomaisesti laidunnukseen maatalouden erityistukialueeksi.

Hoitotoimenpiteet on mielekästä suunnitella ainakin viideksi vuodeksi kerrallaan, mielellään jopa kymmenen vuoden periodille. Tässä yhteydessä hoitotoimet suunnitellaan viiden vuoden periodille (2012  2016).

13

Peruskunnostus (aloitusvuosi)

Koko mäntykangas tarvitsee perusteellisen peruskunnostuksen, jossa alueen lehtipuustoa, pienempiä mäntyjä ja muuta havupuustoa poistetaan. Poistettavaa puustoa on osa-alueesta riippumatta. Suurimmat poistettavat puut on merkitty nauhalla, mutta raivausta tulee toteuttaa huomattavasti intensiivisemmin. Oheisessa toimenpidelistauksessa on lähdetty siitä, että hoitotoimet toteutetaan ihmistyövoimalla, mutta suosittelisimme laidunnusta.

1. tuore heinäniitty 2. katajikko

3. mäntyhaat (a ja b, 2 erillistä aluetta) 4. mesiangervotyypin rantaniitty

5. suurruohoniityt (a ja b, 2 erillistä aluetta) 6. harvennettavat ja raivattavat kohteet sekä polku

Kustannusarviot perustuvat Maaseutuviraston (MAVI) julkaisemaan hakuoppaaseen (2011), jonka mukaan perinnebiotoopin hoitoon voi saada tukea enintään 450 €/ha/v tai pienialaisten kohteiden (5

 30 aaria) kohdalla on tuki kohdekohtainen ja on 200 €/kohde/v Jos kohde on vaativa, voidaan tuki toteuttaa tuntiperusteisena.

Peruskunnostusraivaus tuntityönä:

Toimenpide Tuki (€/h) Työmäärä (h) Kustannukset

aikavälillä 2012-2016 Raivaus

(moottorisaha, raivaussaha)

21,2 €/h 40 848 €

Raivaus- ja harvennusjätteen kasaus ja korjuu

16€/h 35 560 €

Raivausjätteen kuljetus pois traktoriperäkärryllä

40 €/h 24 960 €

Yhteensä 2268 €

14 Mikäli alue otetaan laidunnuksen piiriin, tulee lisäksi huomioida aitaamisesta aiheutuvat materiaalikustannukset (esim. sähköpaimenaita, lammasverkko, riukuaita) ja aitaamisen työtunnit sekä muut materiaalit ja rakennelmat

Vuosittaiset hoitotoimet (raivaus, niitto ym.)

Vuosittaiset hoitotoimenpiteet koostuvat lähinnä käsivoimin toteutetusta niitosta, puuston tai pensaiden raivauksesta ja raivausjätteen poiskuljettamisesta. Kustannuksissa on esitetty lähinnä tuntimääriin ja tuntiveloituksiin perustuva kustannukset. Kustannuksia voidaan myös vaihtoehtoisesti tarkastella hehtaariperusteisena.

Toimenpide Työtunteja/vuosi €/h €/vuosi Kustannukset

aikavälillä 2012- 2016

Puuston ja

pensaston raivaus käsin tai

pienkoneella

17 16 272 1360 €

Raivaus ja harvennusjätteen kuljetus(traktori)

20 40 800 4000 €

Niitto käsin esim.

raivaussahalla

47 22 1034 5170 €

Niittojätteen korjuu ja kuljetus

käsityönä

28 16 448 2240 €

Hoitopäiväkirjan ylläpito

15 24 € 360 € 1800 €

Yhteensä 2914 € 14570

Yhteensä (2012  2016):

- peruskunnostuksen kustannukset 2 268 € - hoito- ja ylläpitokustannukset 14 570 €

Mäntysaareke soveltuu hyvin maatalouden ympäristötuen erityistukialueeksi (metsälaidun).

Alueella on kuitenkin toteutettava laajoja puiden poistoja ja pihlajikkojen raivauksia. Myös niitettävät alueet ovat laajoja; erityisesti länsipuolen suurruohoniitty ja mesiangervoa kasvava

15 rantaniitty. Ensimmäisenä vuonna alue voidaan niittää kahdesti, seuraavina vuosina tarpeen mukaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Toivottavaa olisi, että mäntysaareke olisi osa laajempaa perinnebiotooppia.

LIITTEET

Liite 1: Karttakuva Mäntysaarekkeen aluerajauksista