1
YK:N JA EN:N IHMISOIKEUSSOPIMUSTEN VALVONTAELINTEN SUOMELLE ANTAMAT PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET1 YK:N JA EN:N MUIDEN IHMISOIKEUSMEKANISMIEN SUOMELLE ANTAMAT PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET
IHMISOIKEUSKOMITEA 2013 (CCPR/C/FIN/CO/6) 3
TALOUDELLISTEN, SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN OIKEUKSIEN KOMITEA
2014 (E/C.12/FIN/CO/6) 6
ROTUSYRJINNÄN POISTAMISTA KÄSITTELEVÄ KOMITEA 2017 (CERD/C/FIN/CO/23) 13
NAISTEN SYRJINNÄN POISTAMISTA KÄSITTELEVÄ KOMITEA 2014
(CEDAW/C/FIN/CO/7) 19
KIDUTUKSEN VASTAINEN KOMITEA 2016 (CAT/C/FIN/CO/7) 28 LAPSEN OIKEUKSIEN KOMITEA 2011 (CRC/C/FIN/CO/4) 35
MINISTERIKOMITEAN SUOSITUKSET ALUEELLISIA KIELIÄ TAI
VÄHEMMISTÖKIELIÄ KOSKEVASTA EUROOPPALAISESTA PERUSKIRJASTA 2018
(CM/RECCHL(2018)5) 48
MINISTERIKOMITEAN SUOSITUKSET KANSALLISTEN VÄHEMMISTÖJEN SUOJELUA KOSKEVAN PUITEYLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SUOMESSA 2020
(CM/RESCMN(2020)1) 48
IHMISKAUPAN VASTAISTA TOIMINTAA KOSKEVAN EUROOPAN NEUVOSTON
YLEISSOPIMUKSEN OSAPUOLTEN KOMITEA 2019 (CP(2019)6) 50
EUROOPAN NEUVOSTON NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN JA
PERHEVÄKIVALLAN TORJUNNAN ASIANTUNTIJARYHMÄ GREVIO/INF(2019)9 54
YK:N YLEISMAAILMALLINEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTELU 2017 (A/HRC/36/8 JA
A/HRC/36/8/ADD.1) 62
1 Tämä kooste ei sisällä uudistetun Euroopan sosiaaliseen peruskirjan eikä Lanzaroten sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä
päätelmiä ja suosituksia.
2
YK:N ERITYISRAPORTOIJA ALKUPERÄISKANSOJEN OIKEUKSISTA 2015
(A/HRC/33/42/ADD.3) 69
EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAISEN KOMISSION (ECRI)
SUOMEA KOSKEVA VIIDES RAPORTTI (CRI(2019)38) 70
EUROOPAN NEUVOSTON IHMISOIKEUSVALTUUTETUN NILS MUIŽNIEKSIN
SUOMEA KOSKEVA RAPORTTI COMMDH(2012)27 73
3
YK:N IHMISOIKEUSSOPIMUSTEN VALVONTAELINTEN SUOMELLE ANTAMAT PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET
Ihmisoikeuskomitea 2013 (CCPR/C/FIN/CO/6)
1. Ihmisoikeuskomitea tarkasteli Suomen kuudetta määräaikaisraporttia (CCPR/C/FIN/6) 2987. ja 2988.
kokouksessaan (CCPR/C/SR/2987 ja CCPR/C/SR/2988), 12. heinäkuuta 2013. Komitea hyväksyi seuraavat loppupäätelmät 3003. Kokouksessaan (CCPR/C/SR/3003), joka pidettiin 24. heinäkuuta 2013.
A. Johdanto
2. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä Suomen ajoissa toimittamaa määräaikaisraporttia ja siinä esitettyjä tietoja. Se ilmaisee arvostuksensa mahdollisuudesta uudistaa rakentavaa vuoropuheluaan sopimusvaltion valtuuskunnan kanssa niistä toimenpiteistä, joita sopimusvaltio on toteuttanut raportointikaudella pannakseen täytäntöön yleissopimuksen määräyksiä. Komitea on kiitollinen sopimusvaltiolle sen lisäkysymyksiin toimittamista kirjallisista vastauksista (CCPR/C/FIN/Q/6/Add.1), joita täydennettiin valtuuskunnan antamilla suullisilla vastauksilla.
B. Myönteiset seikat
3. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä seuraavia sopimusvaltion tekemiä lainsäädännöllisiä ja institutionaalisia toimenpiteitä:
(i) Kotoutumisen edistämisestä annetun lain hyväksyminen (kotouttamislaki 1386/2010), vuonna 2010;
(ii) Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain hyväksyminen (vastaanottolaki 746/2011), vuonna 2011;
(iii) Ensimmäisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman hyväksyminen vuonna 2012;
(iv) Rikoslain muutos (511/2011), joka tuli voimaan kesäkuussa 2011, ja (v) Ulkomaalaislain muutos, joka tuli voimaan elokuussa 2010.
C. Pääasialliset huolenaiheet ja suositukset
4. Komitea pahoittelee sitä, että Suomi on pitänyt varaumansa, erityisesti yleissopimuksen 14 artiklan 7 kappaleeseen ja 20 artiklan 1 kappaleeseen, jotka komitean mielestä ovat perusteettomia komitean kyseisiä artikloja koskevan tulkinnan valossa (2 artikla).
Sopimusvaltion tulisi jatkuvasti tarkastella yleissopimukseen tekemiä varaumiaan, tarkoituksena niiden peruuttaminen kokonaan tai osittain.
5. Vaikka komitea panee merkille, että sopimusvaltio on sisällyttänyt yleissopimuksen kansalliseen oikeusjärjestykseensä, se on huolissaan siitä, että ainoastaan muutamassa oikeustapauksessa yleissopimuksen määräyksiin on vedottu kansallisessa tuomioistuimessa sopimusvaltion edellisen määräaikaisraportin käsittelyn jälkeen (2 artikla).
Sopimusvaltion tulisi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tietoisuus yleissopimuksesta lisääntyisi tuomareiden, lakimiesten ja syyttäjien keskuudessa taatakseen, että sen määräykset otetaan huomioon kansallisissa tuomioistuimissa. Sen tulisi myös sisällyttää seuraavaan määräaikaisraporttiinsa esimerkkejä siitä, miten tuomioistuimet ovat soveltaneet yleissopimusta.
4
6. Vaikka komitea arvostaa sopimusvaltion meneillään olevaa yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistusta, se on edelleen huolissaan sitkeästä sukupuolisidonnaisesta palkkakuilusta ja naisten irtisanomisista raskauden tai synnytyksen vuoksi (3 ja 26 artiklat).
Sopimusvaltion tulisi lainsäädännön ja politiikan keinoin jatkaa ja tehostaa toimenpiteitään varmistaakseen naisten ja miesten välistä tosiasiallista tasa-arvoa työmarkkinoilla. Sopimusvaltion tulisi selventää, onko olemassa säännöksiä tai määräyksiä, joilla voidaan määrätä seuraamuksia tapauksissa, joissa naisia on irtisanottu raskauden tai synnytyksen vuoksi.
7. Vaikka komitea panee merkille sopimusvaltion tekemät ponnistelut naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, mukaan lukien Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010–2015, se on edelleen huolissaan sukupuolisidonnaista väkivaltaa koskevista tiedoista, mukaan lukien raiskauksista, joista uhrit eivät usein tee rikosilmoitusta ja, joita viranomaiset eivät sen takia tutki, syytä tai rankaise. Komitea pahoittelee, että palvelujen saatavuus, mukaan lukien turvakotien määrä, on riittämätön ja puutteellinen suojelemaan naisia, jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi (3, 7 ja 26 artiklat).
Sopimusvaltion tulisi tehostaa ponnistelujaan ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, mukaan lukien lainsäädäntöuudistuksiin, ehkäistäkseen ja torjuakseen tehokkaasti kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan, erityisesti seksuaalisen väkivallan, muotoja. Sopimusvaltion tulisi varmistaa, että palveluja, mukaan lukien riittävä määrä turvakoteja, on saatavilla väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten suojelemiseksi ja niille tulisi antaa riittävät taloudelliset resurssit. Sopimusvaltion tulisi myös valistaa yhteiskuntaa sukupuolisidonnaisen väkivallan, mukaan lukien perheväkivallan, yleisyydestä ja parantaa perheväkivallan ehkäisystä ja rankaisemisesta vastuullisten tahojen välistä koordinaatiota, varmistaakseen, että sellaisia tekoja tutkitaan, tekijöitä rangaistaan ja, jos tekijöitä tuomitaan, että heidät rangaistaan asianmukaisilla seuraamuksilla.
8. Komitea on huolissaan siitä, että sopimusvaltion voimassa oleva lainsäädäntö seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi ei ole kattava, jonka vuoksi lainsäädäntö ei onnistu suojelemaan kaikilla yleissopimuksessa luetelluilla perusteilla tapahtuvaa syrjintää vastaan. Se on myös huolissaan tiedoista, jotka koskevat syrjintämenettelyä liittyen seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin (2 ja 26 artiklat).
Sopimuspuolen tulisi tehostaa ponnistelujaan seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumisen ja ehkäisemisen alalla muun muassa toteuttamalla laaja-alainen lainsäädännön uudistus, jolla taataan yhdenvertainen suojelu kaikilla perusteilla tapahtuvaa syrjintää vastaan.
9. Huolimatta niistä tiedoista, joita sopimusvaltio on toimittanut koskien toimenpiteitä joilla ihmiskaupan uhreja suojellaan, komitea on edelleen huolissaan sopimusvaltion tekemän naispuolisten ihmiskaupan uhrien tunnistamisen puutteista. Komitea on erityisen huolissaan tapauksista, joissa naisia oli tuotu sopimuspuolen alueelle prostituutiotarkoituksia varten, mutta heitä oli ainoastaan tunnistettu todistajiksi eikä ihmiskaupan uhreiksi, minkä vuoksi heiltä estyi mahdollisuus saada asiaankuuluvaa suojelua ja apua. (8 artikla).
Sopimusvaltion tulisi jatkaa ponnistelujaan ihmiskaupan torjumiseksi ja harkita lainsäädäntönsä muuttamista niin, että ihmiskaupan uhrit, erityisesti naispuoliset seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhrit, tunnistetaan sellaisiksi, jotta heille voidaan antaa tarkoituksenmukaista apua ja suojelua.
Sopimuspuolen tulisi myös toteuttaa kampanjoita yleisen tietoisuuden parantamiseksi, jatkaa poliisin ja maahanmuuttoa hoitavien virkamiesten kouluttamista ja vahvistaa yhteistyöjärjestelyjä naapurimaiden kanssa ihmiskaupan ehkäisemiseksi.
10. Komitea toistaa huolensa siitä, että Suomen ainoa turvapaikanhakijoille ja laittomasti maassa oleskeleville maahanmuuttajille tarkoitettu säilöönottoyksikkö, Metsälän vastaanottokeskus, usein on liian täynnä ja, että monet sellaiset yksilöt, mukaan luettuna ilman vanhempia saapuvia tai vanhemmista eroon joutuneita lapsia, raskaana olevia naisia ja vammaisia henkilöitä, sijoitetaan poliisin säilöönottotiloihin pitkiksi ajoiksi (9 ja 10 artiklat).
Sopimusvaltion tulisi käyttää vaihtoehtoja turvapaikanhakijoiden ja laittomasti maassa oleskelevien maahanmuuttajien säilöön ottamiselle aina kuin se on mahdollista. Sopimusvaltion tulisi myös varmistaa,
5
että hallinnollista säilöön ottamista maahanmuuttotarkoituksia varten on perusteltua sekä kohtuullista, tarpeellista ja oikeasuhtaista erityisolosuhteiden valossa ja, että sitä voidaan arvioida uudelleen sekä, että siitä voidaan valittaa tuomioistuimeen yleissopimuksen 9 artiklan vaatimusten mukaisesti. Sopimusvaltion tulisi tehostaa ponnistelujaan Metsälän vastaanottokeskuksen elinolojen parantamiseksi.
11. Vaikka komitea arvostaa sopimusvaltion sille toimittamia lisätietoja, se on edelleen huolissaan siitä ajasta, jonka kuluessa rikoksesta pidätetty tulisi tuoda oikeuden eteen, mikä sopimusvaltion toimittaman tiedon mukaan ei ole ennen kuin vähintään 96 tuntia on kulunut. Komitea on myös huolissaan tiedoista, jonka mukaan epäillyillä ei aina ole mahdollista turvautua oikeudelliseen apuun kiinnioton ensihetkistä, erityisesti niiden osalta, jotka ovat syyllistyneet
“vähäisiin rikkomuksiin”. Komitea pahoittelee sitä, ettei sopimusvaltio ole selvittänyt säilössäpitämispaikkaa tilanteissa, jossa säilössä pitämistä on jatkettu. (9 ja 14 artiklat).
Sopimusvaltion tulisi toimittaa tämä tieto ja joka tapauksessa varmistaa, että epäillyt tuodaan tuomarin eteen 48 tunnin kuluessa ensimmäisestä kiinniotosta ja siirretään pois poliisiasemilta, jos säilössä pitämistä jatketaan. Sopimusvaltion tulisi myös varmistaa, että kaikille epäillyille taataan oikeus lakimieheen kiinniotosta lähtien riippumatta rikoksen luonteesta.
12. Vaikka komitea panee merkille sopimusvaltion ponnistelut poliisiasemien säilöönottotilojen ja vankiloiden peruskorjaamiseksi, se on huolissaan tiedoista, jonka mukaan eräät vankilat edelleen ovat vailla sopivaa saniteettivarustusta, mukaan lukien wc-tiloja. Komitea on myös huolissaan siitä, että tilanahtaus jatkuu seitsemässä vankilassa (10 artikla).
Sopimusvaltion tulisi ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin vankiloiden tilanahtautta vastaan ja varmistaa, että saniteettitiloja on käytettävissä kaikissa vankiloissa yleissopimuksen 10 artiklan ja vankien kohtelun vakiovähimmäissääntöjen (1955) mukaisesti.
13. Vaikka komitea ottaa huomioon sopimusvaltion käytännön, jonka mukaan se huomioi lapsen edun ensisijaisuuden, kun nuoria sijoitetaan vankilatiloihin, se on edelleen huolissaan siitä, että nuoria ei ole eristetty aikuisista vangeista.
Huolimatta varaumasta 10 artiklan 2 kappaleen b kohtaan ja 3 kappaleeseen, sopimusvaltion tulisi varmistaa, että nuoria pääsääntöisesti eristetään aikuisista vangeista vankeuden aikana ja, että heitä suojellaan asianmukaisesti väkivallalta ja seksuaaliselta hyväksikäytöltä.
14. Vaikka komitea tervehtii tyytyväisyydellä niitä lainsäädäntömuutoksia, jotka sallivat siviilipalveluksen liikekannallepanojen ja vakavien häiriöiden aikana ja sitä, että totaalikieltäytyjille voidaan myöntää vapautus ehdottomasta vankeudesta, komitea toistaa huolensa siitä, että siviilipalvelus on lähes kaksi kertaa pidempi kuin varusmiespalvelu ja, että Jehovan todistajille myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei ole laajennettu koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä (18 artikla).
Sopimusvaltion olisi täysimääräisesti tunnustettava oikeus kieltäytyä aseista ja varmistaa, että vaihtoehtoisen palveluksen pituus ja luonne eivät ole luonteeltaan rankaisevia. Sopimusvaltion tulisi myös ulottaa Jehovan todistajille myönnettyä suosituimmuuskohtelua koskemaan muita aseistakieltäytyjäryhmiä.
15. Komitea on huolissaan ulkomaalaislain nojalla perustetusta nopeutetusta turvapaikkamenettelystä, joka antaa äärimmäisen lyhyen määräajan turvapaikkahakemusten perusteelliselle käsittelylle ja hakijalle asiansa asianmukaiselle valmistelulle. Komitea on myös huolissaan siitä, ettei valituksilla nopeutetusta turvapaikkamenettelystä ole automaattista lykkäävää vaikutusta (2 ja 7 artiklat).
Sopimusvaltion tulisi varmistaa, että kaikki suojelun tarpeessa olevat henkilöt saavat asianmukaista ja oikeudenmukaista kohtelua kaikissa turvapaikkamenettelyissä ja, että nopeutettua turvapaikkamenettelyä koskevilla valituksilla on lykkäävä vaikutus.
16. Vaikka komitea panee merkille, että sopimusvaltio on sitoutunut ratifioimaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksia koskevan sopimuksen nro 169 ja, että se on elokuussa 2012 perustanut
6
työryhmän vahvistamaan saamelaisten oikeutta osallistua maan- ja vedenkäyttöä koskevaan päätöksentekoon, se on edelleen huolestunut siitä, että saamelaisilta puuttuu osallistumis- ja päätöksentekovalta asioissa, joilla on perustavanlaatuista merkitystä heidän kulttuurilleen ja elämäntavalleen, mukaan lukien kysymyksissä, jotka koskevat oikeutta maahan ja luonnonvaroihin. Komitea panee myös merkille, että viranomaisten ymmärrys ja sovittelunhalu koskien saamelaisten elämäntapaa saattaa olla riittämätön ja, että juridinen selkeys puuttuu koskien maankäyttöä alueilla, joita saamelaiset ovat perinteisesti asuttaneet (1, 26 ja 27 artiklat).
Sopimusvaltion tulisi edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista vahvistamalla saamelaisten edustuksellisten instituutioiden, kuten saamelaiskäräjien, päätöksentekovaltaa. Sopimusvaltion tulisi lisätä ponnistelujaan lainsäädäntömuutosten tekemiseksi saamelaisten oikeuksien täysimittaiseksi takaamiseksi heidän perinteisillä alueillaan varmistamalla, että saamelaisyhteisöjen oikeutta vapaaseen, ennalta tapahtuvaan ja informoituun osallistumiseen heitä koskeviin poliittisiin prosesseihin ja kehittämishankkeisiin noudatetaan. Sopimusvaltion tulisi myös ryhtyä asianmukaisiin toimiin edistääkseen, siinä laajuudessa kuin on mahdollista, kaikkien saamelaislasten oikeutta saada opetusta omalla kielellään sopimusvaltion alueella.
17. Vaikka komitea tervehtii tyytyväisyydellä sopimusvaltion ponnisteluja romaniväestön syrjinnän poistamiseksi, mukaan lukien meneillään olevaa Suomen yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista, se toistaa huolensa siitä, että romanit tosiasiallisesti edelleen kohtaavat syrjintää ja sosiaalista eristämistä liittyen asumiseen, koulutukseen ja työelämään. Komitea on erityisen huolestunut jatkuvista ilmoituksista romanilasten sijoittamisista erityisluokkiin (26 ja 27 artiklat).
Sopimusvaltion tulisi ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin, mukaan lukien lainsäädännön kehittäminen, romanien syrjinnän ehkäisemiseksi, erityisesti koskien heidän pääsyä koulutukseen ja asunnon- sekä työnsaantia, ja osoittaa lisävaroja kaikkien suunnitelmien toteuttamiseksi esteiden poistamiseksi sille, että romanit pääsisivät käytännössä käyttämään yleissopimuksen mukaisia oikeuksiaan. Sopimusvaltion tulisi ryhtyä välittömiin toimiin poistaakseen romanilasten eristämistä koulutusjärjestelmässä varmistamalla, että lasten sijoittaminen kouluihin tapahtuu yksilöllisin perustein ilman, että lapsen etninen ryhmä vaikuttaa sijoittamiseen.
18. Sopimusvaltion tulisi jakaa laajalti yleissopimusta, yleissopimuksen kahta valinnaista pöytäkirjaa, kuudennen määräaikaisraportin tekstiä, komitean laatimiin lisäkysymyksiin toimittamiaan kirjallisia vastauksia ja näitä loppupäätelmiä oikeus-, lainsäädäntö- ja hallintoviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja maassa toimivien kansalaisjärjestöjen sekä suuren yleisön tietoisuuden lisäämiseksi. Komitea myös ehdottaa, että raportti ja loppupäätelmät käännetään sopimusvaltion virallisille kielille. Komitea myös pyytää sopimusvaltiota konsultoimaan laajasti kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisjärjestöjä, kun se valmistelee seitsemättä määräaikaisraporttiaan.
19. Komitean työjärjestyksen 71 säännön 5 kappaleen mukaisesti sopimusvaltion tulisi vuoden kuluessa toimittaa asiaankuuluvat tiedot komitean 10, 11 ja 16 kappaleissa mainittujen suositusten täytäntöönpanosta.
20. Komitea pyytää sopimusvaltiota toimittamaan seuraavassa raportissaan, jonka määräaika on 26. heinäkuuta 2019, yksityiskohtaista ja ajantasaista tietoa koskien komitean kaikkia suosituksia ja koskien yleissopimusta kokonaisuutena.
Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea 2014 (E/C.12/FIN/CO/6)
1. The Committee on Economic, Social and Cultural Rights considered the sixth periodic report of Finland on the implementation of the International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights (E/C.12/FIN/6) at its 46th and 47th meetings (see E/C.12/2014/SR.46 and 47), held on 12 and 13 November 2014, and adopted, at its 70th meeting, held on 28 November 2014, the following concluding observations.
A. Introduction
7
2. The Committee welcomes the submission of the sixth periodic report of Finland. It also takes note with appreciation of the written replies to the list of issues (E/C.12/FIN/Q/6/Add.1), and welcomes the constructive dialogue held with the State party’s delegation, which was composed of various experts.
B. Positive aspects
3. The Committee welcomes the State party’s ratification of the Optional Protocol to the International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights, including the acceptance of the inter-State communication procedure and the inquiry procedure, on 31 January 2014.
4. The Committee also welcomes the State party’s ratification of:
(a) The Optional Protocol to the Convention on the Rights of the Child on the sale of children, child prostitution and child pornography, on 1 June 2012;
(b) The Optional Protocol to the Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment, on 8 October 2014.
5. The Committee takes note with appreciation of the State party’s measures to promote economic, social and cultural rights, which included:
(a) The adoption of the National Action Plan on Fundamental and Human Rights 2012–2013;
(b) The adoption of the first Human Rights Strategy of the Foreign Service of Finland, in 2013;
(c) The adoption of the Action Plan for Gender Equality 2012–2015;
(d) The adoption of the national programme for revitalization of the Saami language, in 2014.
C. Principal subjects of concern and recommendations Justiciability of the Covenant rights
6. The Committee regrets the lack of information about cases of direct applicability of the provisions of the Covenant before the domestic courts in the State party.
In the light of its general comment No. 9 (1998) on the domestic application of the Covenant, the Committee recommends that the State party collect, and include in its next report, information on the justiciability of all the rights enshrined in the Covenant, including cases of direct application of the Covenant before domestic courts, and information on the available remedies for individuals claiming a violation of their economic, social and cultural rights, as contained in the Covenant.
National human rights institution
7. While welcoming the establishment of the Human Rights Centre and the Human Rights Delegation, which jointly constitute the national human rights institution, the Committee is concerned about the lack of information on the resources made available to the institution in order to ensure the effective implementation of its mandate.
The Committee recommends that the State party take practical measures to ensure that the national human rights institution is provided with adequate resources to effectively and independently carry out its mandate, including the promotion and protection of economic, social and cultural rights.
8
Official development assistance
8. While the Committee appreciates the efforts made by the State party, it notes with concern that the international target of allocating 0.7 per cent of gross national product for official development assistance has not yet been achieved (art. 2).
The Committee recommends that the State party step up its efforts to meet the international target of allocating 0.7 per cent of gross national product for official development assistance.
Right to own and dispose of natural wealth and resources
9. Recalling its previous concern (E/C.12/FIN/CO/5, para. 11), the Committee regrets the lengthy process in the recognition of the rights of the Saami people to use their land and to pursue their traditional livelihoods within their homeland. The Committee notes the information provided during the dialogue that ongoing negotiations on the question of the Saami people’s right to land would not alter the current private and State party land rights, thus the legal uncertainty of the Saami people’s rights to their ancestral territories would not be resolved. The Committee is further concerned about the lack of adequate measures to address the adverse effect of climate change on the Saami people and to ensure that logging and other activities carried out by private actors do not negatively affect the enjoyment of their economic, social and cultural rights(art. 1).
In the light of its previous recommendation (E/C.12/FIN/CO/5, para. 20) and currently available information, the Committee urges the State party to:
(a) Strengthen its efforts to adopt the necessary legislative and administrative measures to fully and effectively guarantee the Saami people’s rights to own their land and to freely dispose of their natural wealth and resources;
(b) Seek the prior, free and informed consent of the Saami people before granting licences to private companies for economic activities on territories traditionally occupied or used by the Saami communities;
(c) Ensure that licensing agreements with private entities provide for adequate compensation of the affected communities;
(d) Adopt the appropriate measures to address the adverse effect of climate change on the Saami people’s land and resources;
(e) Speed up its ratification of International Labour Organization Convention No. 169 concerning Indigenous and Tribal Peoples in Independent Countries.
Business and economic, social and cultural rights
10. Despite the information provided by the delegation on the national implementation of the Guiding Principles on Business and Human Rights: Implementing the United Nations “Protect, Respect and Remedy” Framework, the Committee is concerned about the lack of a regulatory framework to ensure that companies operating in the State party, as well as companies under the State party’s jurisdiction acting abroad, fully respect economic, social and cultural human rights (art. 2, para. 1).
The Committee recommends that the State party:
(a) Establish a clear regulatory framework for companies operating in the State party to ensure that their activities do not negatively affect the enjoyment of economic, social and cultural human rights;
(b) Adopt appropriate legislative and administrative measures to ensure legal liability of companies and their subsidiaries based in or managed from the State party’s territory regarding violations of economic, social and cultural rights in their projects abroad.
9
The Committee draws the attention of the State party to its statement on the obligations of State parties regarding the corporate sector and economic, social and cultural rights (E/2012/22-E/C.12/2011/3, annex VI, section A).
Legal framework for non-discrimination
11. The Committee is concerned that, despite the proposed amendments to the legal framework for non- discrimination aimed at extending the protection to all grounds of discrimination, the institutional framework to monitor the implementation of the legal framework and to deal with complaints remains complicated and difficult to access (art. 2, para. 2).
Taking into account its general comment No. 20 (2009) on non-discrimination in economic, social and cultural rights, the Committee recommends that the State party, while considering the amendments to the legal framework for non-discrimination, take all measures necessary to improve its legal and institutional frameworks for protection against discrimination, by ensuring the same level of protection for all grounds of discrimination, and to promote the full protection of all economic, social and cultural rights.
Non-discrimination
12. The Committee is concerned that discrimination against persons with immigrant backgrounds and against members of minorities, such as Russian-speakers, Roma and Somali, persists in the State party, particularly in the fields of employment, education, health care and housing. While welcoming the implementation of the National Policy on Roma, the Committee is concerned about the lack of specific measures to address the persistent discrimination faced by other minorities (art. 2, para. 2).
The Committee recommends that the State party intensify its efforts to prevent and combat the persistent discrimination against persons with immigrant backgrounds and against persons belonging to national or ethnic, religious and linguistic minorities, including by adopting specific and targeted measures to address the problems faced by all minorities in having access to employment, housing, education and health care and by undertaking awareness-raising campaigns.
Persons with disabilities
13. The Committee is concerned that discrimination against persons with disabilities is widespread in the State party, particularly in the field of employment (arts. 2, para. 2, and 6).
The Committee recommends that the State party adopt all measures necessary to promote opportunities for productive and remunerated employment in the labour market for persons with disabilities, including through the application of employment quotas for persons with disabilities, both in the public and private sectors. The Committee also recommends that the State party include the prohibition of disability-based discrimination in the new non-discrimination act being considered in the State party. The Committee requests the State party to provide, in its next report, information on the situation of employment of persons with disabilities, disaggregated by sex and type of disability.
Refugees and asylum seekers
14. The Committee is concerned about the challenges faced by asylum seekers and refugees in their enjoyment of economic, social and cultural rights, particularly due to the lack of access to identity documents and the shortage of municipality placements for refugees accepted for resettlement from abroad (art. 2, para. 2).
The Committee recommends that the State party provide asylum seekers and refugees with recognized identification cards to ensure their enjoyment of economic, social and cultural rights in the State party. The Committee also urges the State party to take the necessary measures to expand the availability of municipality placements to ensure the prompt resettlement of refugees and to promote their full integration in the State party’s society.
10
Equality between men and women
15. The Committee remains concerned that women, particularly women from ethnic minorities, older women and women with disabilities, continue to face multiple forms of discrimination in the enjoyment of their economic, social and cultural rights. The Committee also notes with concern the persistent gender-based segregation of occupations and sectors, which is the main cause of the continuing gender-based wage gap (art. 3).
Taking into account its general comment No. 16 (2005) on the equal right of men and women to the enjoyment of all economic, social and cultural rights, the Committee recommends that the State party:
(a) Adopt all measures necessary to address the challenges faced by women from disadvantaged or marginalized groups in the enjoyment of their economic, social and cultural rights;
(b) Take appropriate measures to eliminate the persistent gender pay gap by addressing the significant vertical and horizontal gender-based segregation in the labour market, which results in women occupying lower paid jobs and facing obstacles in the enjoyment of career opportunities on an equal footing with men;
(c) Increase its efforts to provide necessary social support in terms of children’s centres and parental leave, including through more awareness-raising on the equal sharing of responsibilities within the family and in the society.
Youth unemployment and long-term unemployment
16. The Committee notes that, despite the adoption of the Youth Guarantee scheme and its implementation plan, the unemployment rate among young people remains significantly high. The Committee is concerned about the increasing rate of long-term unemployment in the State party (art. 6).
The Committee recommends that the State party continue to strengthen its actions to combat youth unemployment, in particular through the effective implementation of the Youth Guarantee scheme. The Committee also recommends that the State party adopt all measures necessary to address effectively the high long-term unemployment rate, including through the adoption of a comprehensive strategy aimed at achieving sustained and substantial progress in tackling this issue.
Labour conditions
17. The Committee is concerned about the discriminatory labour conditions faced by migrants and about the lack of regulations on working conditions, particularly with regard to seasonal workers who may be deprived of just and favourable conditions of work and social security benefits. The Committee also reiterates its previous concern (E/C.12/FIN/CO/5, para. 15) on the use of temporary employment contracts (arts. 7 and 9).
The Committee recommends that the State party:
(a) Redouble its efforts to combat discriminatory practices concerning migrant workers in the labour market, including by strengthening the enforcement of anti-discrimination legislation;
(b) Effectively regulate the labour sector, in particular with regard to labour conditions, including by granting all workers, including migrant workers, the right to register in and join social security schemes;
(c) Ensure that the informal sector is effectively monitored by the labour inspection services;
(d) Take all measures necessary to ensure that temporary employment contracts are not used to restrict the effective enjoyment of labour rights.
Equal pay for work of equal value
18. The Committee remains concerned about challenges faced by the State party in the implementation of the principle of equal pay for work of equal value, particularly owing to the lack of a comprehensive strategy (art. 7).
11
The Committee recommends the State party to redouble its efforts in the implementation of the principle of equal pay for work of equal value, including through the further development of the Equal Pay Programme, and to undertake comparative studies among the different categories of work in relation to equal pay and equal value in order to develop a comprehensive strategy.
Discrimination against women based on maternity leave
19. The Committee regrets reported information about dismissals, non-recruitments or non-renewals of labour contracts owing to pregnancy, childbirth or maternity leave (arts. 7 and 10).
The Committee recommends that the State party take all necessary legislative and administrative measures, including labour inspections, to prohibit employers from dismissing, not recruiting or not renewing fixed- term labour contracts for women on the basis of pregnancy, childbirth or maternity leave.
Social security
20. The Committee is concerned about the inadequacy of the minimum levels of the basic social assistance and of the sickness and old-age benefits(art. 9).
Recalling its general comment No. 19 (2007) on the right to social security, the Committee recommends that the State party adopt the necessary measures to ensure that the minimum level of social benefits, including the basic social assistance, sickness and old-age benefits, are sufficient to cover the real costs of living.
Children placed in institutions
21. Despite the adoption of the Child Welfare Act, the Committee remains concerned about information on the increasing number of children placed in care institutions and at the relatively high proportion among them of children belonging to ethnic minorities(art. 10).
The Committee recommends that the State party take steps to ensure that family-type care rather than institutional care is offered for children deprived of a family environment and to ensure full protection to families with children belonging to national minorities. In that regard, the Committee recommends that the State party take into account the Guidelines for the Alternative Care of Children.
Domestic violence
22. The Committee is concerned that, despite the adoption of the national Action Plan to Reduce Violence against Women, the incidence of domestic violence remains high and that there is a lack of adequate support services to protect victims (art. 10).
The Committee urges the State party to take all effective measures necessary to combat and prevent incidents of domestic violence and protect all victims by providing adequate access to shelters for immediate protection, legal aid and medical services, as well as to remedies and compensation, and by holding perpetrators accountable. The Committee also urges the State party to undertake information campaigns in order to increase public awareness, and to provide training to law enforcement officials and judges on the serious and criminal nature of domestic violence.
Poverty
23. The Committee is concerned that about 11.9 per cent of the population lives below the poverty threshold and that certain segments of the population are at an increased risk of poverty, in particular single-parent families and families with children (art. 11).
The Committee recommends that the State party take steps to introduce measures to guarantee targeted support to all those living in poverty or at risk of poverty, in particular single-parent families and families with children. In that regard, the Committee draws the attention of the State party to its statement on
12
poverty and the International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights, adopted on 4 May 2001 (E/C.12/2001/10).
Homelessness and right to adequate housing
24. The Committee notes with concern that, despite the measures adopted, homelessness persists in the State party.
The Committee is also concerned about the continuing shortage of social housing in the municipalities and the long waiting lists. It is further concerned that disadvantaged and marginalized groups, including Somali and Roma, face obstacles in realizing their right to adequate housing (art. 11).
Taking into account its general comment No. 4 (1991) on the right to adequate housing, the Committee recommends that the State party adopt all appropriate measures to improve the availability and provision of municipal low-cost social housing units, in particular to disadvantaged and marginalized groups and individuals, including Somali and Roma. The Committee furthermore recommends that the State party take all appropriate measures to improve the quantity of reception facilities, including emergency shelters, hostels and reception and social rehabilitation centres, and develop appropriate policies and programmes to facilitate the social reintegration of homeless persons.
Alcohol abuse and drug use
25. The Committee is concerned that consumption of alcohol and drugs remains remarkably high among young people (art. 12).
The Committee recommends that the State party adopt all measures necessary, in addition to high taxes or the prohibition of advertisements, to counter alcohol abuse and drug use, particularly among young persons, including by undertaking awareness-raising campaigns.
Right of women and girls with intellectual disabilities to sexual and reproductive health
26. While noting the information provided by the delegation on the safeguards to protect the right of women and girls with intellectual disabilities to sexual and reproductive health, the Committee is concerned that in particular cases the decision on sterilization might be made by the legal representative of the rights holder (art. 12).
The Committee recommends that State party effectively ensure that safeguards for the rights of women and girls with disabilities are adequately protected. It also encourages the State party to develop a model for support in the decision-making process with regard to their right to sexual and reproductive health.
Access to health-care services
27. The Committee is concerned that irregular migrants and asylum seekers do not have access to health-care services other than emergency health-care services (art. 12).
The Committee recommends that the State party take steps to ensure that irregular migrants, asylum seekers and refugees have access to all necessary health-care services, and reminds the State party that health facilities, goods and services should be accessible to everyone without discrimination, in line with article 12 of the Covenant. The Committee draws the State party’s attention to its general comment No. 14 (2000) on the right to the highest attainable standard of health.
Right to education
28. The Committee remains concerned about the difficulties faced by children of immigrant background and Roma children in the education system, particularly as regards the persistence of discrimination and bullying, the high number of children in special education and the high drop-out rate (arts. 13 and 14).
Following on its previous recommendation (E/C.12/FIN/CO/5, para. 28), the Committee urges the State party to redouble its efforts to ensure equal access to inclusive education for all children, including children of immigrant background and Roma children, and to intensify its effort to continue to reduce the drop-out rates of children from these groups. The Committee also recommends that the State party systematically
13
collect disaggregated data on bullying in schools, strengthen the measures adopted to combat this phenomenon, and assess the effectiveness of such measures.
Revitalization of Saami languages
29. The Committee notes with concern that the variety of Saami languages is decreasing and some of them are at risk of extinction. The Committee regrets that Saami language education outside the Saami homeland remains unsatisfactory, particularly due to the shortage of teachers (arts. 13 and 15).
The Committee urges the State party to ensure the effective implementation of the national programme for the revitalization of Saami languages, including by allocating adequate resources and by increasing the number of teachers. It also encourages the State party to guarantee access to education in Saami languages inside and outside the homeland, to preserve, protect and promote the Saami culture as part of cultural diversity and heritage.
Right to benefit from scientific progress
30. The Committee requests the State party to provide information in its next periodic report on the implementation of its Open Science and Research initiative for the period 2014-2017, on how it will incorporate a human rights-based approach to ensure the enjoyment of the benefits of scientific progress and its applications in the State party, and on how the State party will carry out its international cooperation in this field.
D. Other recommendations
31. The Committee encourages the State party to consider ratifying the International Convention on the Protection of the Rights of All Migrant Workers and Members of Their Families and the Convention on the Rights of Persons with Disabilities.
32. The Committee requests the State party to disseminate the present concluding observations widely at all levels of society, in particular within the civil service, the judiciary, the parliament and civil society organizations, and to inform the Committee, in its next periodic report, of the steps it has taken to implement them. It encourages the State party to involve civil society organizations in discussions at the national level prior to the submission of its next periodic report.
33. The Committee invites the State party to submit its common core document in accordance with the harmonized guidelines on reporting under the international human rights treaties (HRI/GEN/2/Rev.6, chap. I).
34. The Committee requests the State party to submit its seventh periodic report, prepared in accordance with the revised reporting guidelines adopted by the Committee in 2008 (E/C.12/2008/2), by 30 November 2019.
Rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea 2017 (CERD/C/FIN/CO/23)
1. Komitea käsitteli Suomen 23. määräaikaisraportin (CERD/C/FIN/23) 2520. ja 2521. kokouksessaan (CERD/C/SR 2520 ja 2521) 25. ja 26. huhtikuuta 2017. Komitea hyväksyi 5. toukokuuta 2017 pidetyssä 2536.
kokouksessaan seuraavat loppupäätelmät.
A. Johdanto
2. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä sitä, että sopimusvaltio on antanut 23. määräaikaisraporttinsa. Komitea arvostaa myös sitä, että raportissa käsitellään avoimesti ja itsekriittisesti niitä huolenaiheita, jotka komitea toi esiin edellisissä loppupäätelmissään (CERD/C/FIN/CO/20–22). Komitea arvostaa sitä avointa ja rakentavaa henkeä, jossa
14
vuoropuhelu sopimusvaltion valtuuskunnan kanssa käytiin. Lisäksi komitea haluaa kiittää valtuuskuntaa raportin käsittelyn aikana annetuista yksityiskohtaisista tiedoista sekä vuoropuhelun päättymisen jälkeen annetuista lisätiedoista.
B. Myönteiset näkökohdat
3. Komitea kiittää sopimusvaltiota siitä, että tämä on komitean aiempaa suositusta noudattaen muuttanut yhdenvertaisuuslakiaan (1325/2014) täsmentääkseen, että lain 2 pykälää sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa (lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvaa toimintaa sekä uskonnonharjoitusta).
4. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä sitä, että sopimusvaltio on edellisten määräaikaisraporttiensa käsittelyn jälkeen ratifioinut seuraavat kansainväliset asiakirjat (CERD/C/FIN/20–22):
a) taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja. 31. tammikuuta 2014;
b) kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja; 8. lokakuuta 2014;
c) lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta, 12. marraskuuta 2014, ja valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä, 12. marraskuuta 2015;
d) yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sen valinnainen pöytäkirja, 11. toukokuuta 2016 ja tutkintamenettelyn (6 ja 7 artiklat) hyväksyminen.
5. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä myös seuraavia sopimusvaltion lainsäädäntötoimia ja poliittisia toimia:
a) ensimmäisen ja toisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman hyväksyminen;
b) ensimmäisen ja toisen kotouttamisohjelman ja siihen liittyvä vuoden 2015 kotouttamisen toimintasuunnitelman hyväksyminen kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti (1386/2010);
c) Good Relations -hankkeen toteuttaminen marraskuusta 2012 lokakuuhun 2014;
d) poliittisten puolueiden sitoutuminen vuonna 2015 noudattamaan Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjaa rasismista vapaasta yhteiskunnasta;
e) Ei vihapuheelle -hankkeen toteuttaminen (2013–2015);
f) etnisen profiloinnin kieltäminen (2015);
g) kansallisen saamen kielen elvytysohjelman hyväksyminen (2014);
h) kansallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan (2015) perustaminen;
i) valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston perustaminen (2015);
j) kansallisen ihmisoikeusinstituution perustaminen, jolle kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälinen koordinaatiokomitea, Global Alliance on National Human Rights Institutions, on myöntänyt A-statuksen.
C. Huolenaiheet ja suositukset Tilastot
6. Komitea arvostaa sopimusvaltion toimittamia tilastoja väestönsä koostumuksesta ja työllisyydestä. Komitea on kuitenkin edelleen huolestunut siitä, etteivät nämä tiedot anna kattavaa kuvaa siitä, miten eri ryhmät, kuten romanit, venäjän- ja vironkieliset, somalit ja saamelaiset, pystyvät nauttimaan taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksistaan (1 artikla).
7. Komitea palauttaa mieliin tarkistetut raportointiohjeensa (ks. CERD/C/2007/1, kohdat 10 ja 12) ja suosittelee, että sopimusvaltio eriyttää tiedonkeruunsa jatkossa siten, että se käyttää erilaisia etnisen monimuotoisuuden indikaattoreita ja sallii vastaajien vastata nimettöminä sekä valita, miten he identifioivat itsensä. Tämän eriyttämisen tarkoituksena on luoda riittävä empiirinen perusta sellaisen politiikan
15
kehittämiselle, jolla pyritään tehostamaan kaikkien mahdollisuuksia nauttia yhdenvertaisesti kaikkia yleissopimuksella suojattuja oikeuksia ja helpottamaan tilanteen seurantaa.
Valtionsisäisen lainsäädännön soveltaminen
8. Komitea panee merkille sopimusvaltion antamat tiedot kansallisten viranomaisten tietoon tulleista syrjintätapauksista. Komitea pitää kuitenkin valitettavana, ettei se ole saanut kattavia tietoja niiden tapausten lopputuloksista, joissa valtionsisäistä lainsäädäntöä on sovellettu yleissopimuksen 1 artiklassa määriteltyyn rotusyrjintään (1, 5 ja 6 artikla).
9. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio antaa seuraavassa määräaikaisraportissaan lisätietoja ja yksityiskohtaisia tilastoja syytetoimista, joihin rotusyrjintätapauksissa on ryhdytty rikoksentekijöiden saattamiseksi vastuuseen näistä teoista.
Vihapuhe, rotuvihaan yllyttäminen ja viharikokset
10. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä sopimusvaltion Ei vihapuheelle -hanketta (2013–2015) sekä rikoslain muutosta (511/2111), jolla säädetään rangaistavaksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan sekä törkeä kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja säädetään näiden tekojen rangaistuksista. Komitea pitää myönteisenä myös niitä sopimusvaltion toimia, joilla se on vuonna 2016 ja alkuvuonna 2017 pyrkinyt ehkäisemään ja käsittelemään vihapuhetta ja viharikoksia. Komitea on kuitenkin edelleen huolestunut rasistisiin motiiveihin perustuvien viharikosten huomattavasta ja kasvavasta esiintyvyydestä sekä siitä, että suhteellisen harvat viharikokset ovat johtaneet syytteen nostamiseen. Komitea panee huolestuneena merkille kasvavan vihamielisyyden ulkomaalaistaustaisiksi oletettuja ihmisiä, kuten romaneja, muslimeja, somaleja, venäläisiä ja ruotsinkielisiä, kohtaan. Komiteaa huolestuttaa myös se, että vuosina 2015 ja 2016 kirjattiin toistakymmentä turvapaikanhakijoihin kohdistettua väkivaltaista hyökkäystä, muun muassa tuhopolttoja. Komitea panee merkille syvästi huolestuneena, että rasismiksi ja muukalaisvihaksi katsottava maahanmuuttajavastainen puhe on lisääntynyt poliitikkojen keskuudessa, vaikka kaikki eduskuntapuolueet allekirjoittivat vuonna 2015 Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaasta yhteiskunnasta (2, 4 ja 6 artikla).
11. Komitea palauttaa mieliin yleissuosituksensa nro 35 (2013) rasistisen vihapuheen torjunnasta ja suosittelee, että sopimusvaltio
a) tutkii tehokkaasti rasistisen vihapuheen, yllyttämisen rotuvihaan ja rotuun perustuvat väkivaltatapaukset sekä kohdistaa asianmukaiset syyte- ja seuraamustoimet niihin, jotka ovat vastuussa näistä teoista;
b) antaa pakollista ja jatkuvaa koulutusta viharikoksista ja yhdenvertaisuudesta kaikkien tasojen lainkäyttöviranomaisille;
c) tuomitsee julkisesti virkamiesten ja poliitikkojen rasistisen vihapuheen ja muukalaisvihamieliset lausunnot muun muassa verkkoviestimissä, irtisanoutuu niistä julkisesti ja kehottaa poliitikkoja varmistamaan, etteivät heidän julkiset lausuntonsa osaltaan edistä suvaitsemattomuutta, leimaamista ja yllyttämistä vihaan;
d) antaa seuraavassa raportissaan tilastotiedot viharikosten, niitä koskevien tuomioiden ja niiden tekijöille tuomittujen rangaistusten määrästä ja luonteesta sekä näiden rikosten uhreille mahdollisesti myönnetyistä korvauksista.
Romaniyhteisöt
12. Samalla, kun komitea toteaa romanikielen opetusta saavien oppilaiden määrän kasvaneen ja kiittää sopimusvaltiota tämän ansiokkaasti laaditusta romanipoliittisesta ohjelmasta, komitea on kuitenkin huolestunut siitä, että useimmat romanit kohtaavat vieläkin syrjintää taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien nauttimisessa, etenkin työn, asunnon ja koulutuksen saannissa (5 artikla).
16
13. Komitea viittaa yleissuositukseensa nro 32 (2009) yleissopimuksen mukaisten erityisten toimenpiteiden tarkoituksesta ja soveltamisalasta sekä romanien syrjintää koskevaan yleissuositukseensa nro 27 (2000).
Komitea suosittelee, että sopimusvaltio tehostaa toimiaan romanien integroimiseksi työ- ja asuntomarkkinoille, romanilasten osallistamiseksi koulutukseen sekä romanikielen opetuksen edistämiseksi. Lisäksi komitea suosittelee, että sopimusvaltio antaa seuraavassa raportissaan komitealle tiedot toteuttamiensa toimien konkreettisista tuloksista.
Saamelaisten tilanne
Äänestäminen edustuksesta Saamelaiskäräjillä
14. Komitea panee merkille Saamelaiskäräjien huolen siitä, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen mukaan Suomen hallituksella säilyy toimivalta määritellä, ketkä ovat saamelaisia. Lisäksi komitea panee merkille, että korkeimmalla hallinto-oikeudella on toimivalta päättää, ketkä ovat äänioikeutettuja Saamelaiskäräjien vaaleissa. Komitea panee merkille, että sopimusvaltio on sitoutunut noudattamaan aiempaa paremmin vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta arvioidessaan uudelleen näitä kysymyksiä koskevaa politiikkaansa (5 artikla).
15. Alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan yleissuosituksensa nro 23 (1997) mukaisesti komitea toistaa suosituksensa, että määritellessään, kenellä on äänioikeus Saamelaiskäräjien vaaleissa, sopimusvaltion olisi annettava asianmukainen painoarvo saamelaisten itsemääräämisoikeudelle, joka liittyy heidän asemaansa Suomessa, heidän oikeudelleen määrätä omasta jäsenyydestään ja oikeudelleen siihen, ettei heitä pakkosulauteta (ks. CERD/C/FIN/CO/20–22, kohta 12).
Saamelaisten perinteiset maa-alueet ja elinkeinot
16. Sopimusvaltion antamista tiedoista huolimatta komiteaa huolestuttaa edelleen se, ettei saamelaisten oikeuksia perinteisiin maa-alueisiinsa ja uhanalaiseen perinteiseen kalastuselinkeinoonsa suojella riittävästi ja ettei saamelaisiin vaikuttavissa hallituksen toimissa noudateta johdonmukaisesti vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta. Komitea panee merkille, että vuonna 2016 säädetty laki Metsähallituksesta (234/2016) ei edellytä neuvottelemista saamelaisten kanssa ennen kuin annetaan lupia, jotka vaikuttavat saamelaisten maa-alueiden käyttöön.
Komitea on huolestunut saamistaan tiedoista, joiden mukaan Saamelaiskäräjiä ei ole konsultoitu ennen Tenojoen kalastussopimuksen allekirjoittamista, vaikka sopimus kaventaa merkittävästi saamelaisten perinteisiä kalastusoikeuksia. Komitea panee merkille, että hallituksen esitys itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoista tehdyn Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksen nro 169 (1989) ratifioinnista on ratkaisematta (2 ja 5 artikla).
17. Komitea toistaa suosituksensa, että sopimusvaltion olisi löydettävä asianmukainen neuvotteluratkaisu kiistassa, joka koskee saamelaisten oikeuksia perinteisiin maa-alueisiinsa, myös tarkistamalla asiaa koskevan lainsäädäntönsä ja ottamalla huomioon ILOn yleissopimuksen nro 169 itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoista (ks. CERD/C/FIN/CO/20–22, kohta 13). Lisäksi sopimusvaltiota kehotetaan hankkimaan saamelaisten vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus ennen kuin se hyväksyy hankkeita, jotka vaikuttavat saamelaisten perinteisten maa-alueiden ja luonnonvarojen käyttöön ja kehittämiseen. Sopimusvaltion olisi myös varmistettava, että ennen kuin se myöntää toimilupia tai suunnittelee toimintoja saamelaisten kotiseutualueelle, kulttuuriset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset arvioidaan asianmukaisesti yhteistyössä niiden yhteisöjen kanssa, joihin kulloinenkin toimenpide vaikuttaa.
Saamen kielet
18. Komitea panee merkille, että Suomessa 75 % alle 11-vuotiaista saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Komiteaa huolestuttaa se, että määrärahojen lisäämisestä huolimatta päteviä saamen kielten opettajia on vieläkin liian vähän. Lisäksi komitea panee merkille, että sopimusvaltio on ehdottanut saamen kielilain (1086/2003) muuttamista. Komitean tietoon on huolestuttavasti tullut, että saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja on edelleen saatavilla liian vähän, vaikka sopimusvaltio on pyrkinyt vahvistamaan saamen kielten ja kulttuurin osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa (5 artikla).
19. Komitea kannustaa sopimusvaltiota jatkamaan pyrkimyksiä saamen kielten elvyttämiseksi myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Komitea suosittelee myös, että sopimusvaltio varmistaa terveys- ja mielenterveyspalvelujen sekä sosiaalipalvelujen riittävän tarjonnan saamen kielillä.
17
Työllisyys ja asuminen
20. Komitea on huolestunut siitä, että ulkomaalaistaustaisiksi oletettuja henkilöitä syrjitään edelleen työ- ja asuntomarkkinoilla ja että maahanmuuttajataustaisten naisten työttömyysaste on vieläkin hyvin korkea (2 ja 5 artikla).
21. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimiin torjuakseen ulkomaalaistaustaisiksi oletettuihin henkilöihin, etenkin naisiin, kohdistuvaa rotusyrjintää työ- ja asuntomarkkinoilla.
Ulkomaalaistaustaisiksi oletettujen lasten kiusaaminen
22. Komitea kiittää sopimusvaltiota koulukiusaamisen vastaisen toimintaohjelman laadinnasta ja toteuttamisesta.
Vaikka komitea paneekin merkille Suomen valtuuskunnan todenneen, että koulukiusaamisen torjunnassa on edistytty, komiteaa huolestuttaa se, ettei kiusaaminen sopimusvaltion raportista ilmenevien tietojen mukaan ole vähentynyt (2 ja 5 artikla).
23. Yleissopimuksen 5 artiklaa koskevan yleissuosituksensa nro 20 (1996) mukaisesti komitea suosittelee, että yhdenvertaisten ja osallistavien koulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi kaikille lapsille sopimusvaltio tehostaa toimiaan, joilla se edistää suvaitsevuutta, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta koulujen opetussuunnitelmien perusteissa kannustaakseen tehokkaaseen monikulttuuriseen oppimisympäristöön.
Maahanmuuttajat, turvapaikanhakijat ja pakolaiset
24. Komitea panee huolestuneena merkille, että 32 000 turvapaikanhakijan saavuttua Suomeen vuonna 2015 Suomi on tehnyt useita lainsäädännön muutoksia, jotka heikentävät turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien suojelua. Komiteaa huolestuttaa se, että ulkomaalaislain (301/2004) säännös oleskeluluvan myöntämisestä humanitaarisin perustein on kumottu ja että muutosta on sovellettu taannehtivasti. Komitea on huolestunut myös siitä, että se on saanut tietää joitakin turvapaikanhakijoita edelleen pidettävän poliisin säilöönottotiloissa. Lisäksi komiteaa huolestuttavat paperittomien vaikeudet saada muita kohtuuhintaisia ja asianmukaisia terveyspalveluja kuin kiireellistä hoitoa. Komitean tietoon on huolestuttavasti tullut, että joihinkin ryhmiin kuuluvien turvapaikanhakijoiden viimeaikaisia turvapaikkavalituksia on hyväksytty vähemmän kuin muiden ryhmien valituksia. Komitea pyytää sopimusvaltiota selvittämään, vaikuttavatko mahdolliset syrjivät toimintaperiaatteet sen myöntämien turvapaikkojen määrään (5 ja 6 artikla).
25. Komitea suosittelee muiden kuin oman valtion kansalaisten syrjintää koskevan yleissuosituksensa nro 30 (2004) mukaisesti, että sopimusvaltio
a) varmistaa, etteivät sen voimassa oleva lainsäädäntö ja muut rajoitukset, jotka koskevat muiden kuin sopimusvaltion kansalaisten poistamista sen lainkäyttöalueelta, tarkoitukseltaan tai vaikutukseltaan syrji ketään rodun, ihonvärin tai etnisen tai kansallisen alkuperän perusteella ja että muilla kuin sopimusvaltion kansalaisilla on maastapoistamismenettelyissä yhdenvertaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot palauttamisvaatimuksia vastaan;
b) ylläpitää vastaanottokeskuksissa riittäviä valmiuksia tarjota asianmukaista suojaa, peruspalveluja ja humanitaarista apua varmistaakseen, ettei turvapaikanhakijoita pidetä säilössä rangaistuksenluonteisissa olosuhteissa;
c) ryhtyy konkreettisiin toimiin varmistaakseen, että paperittomat saavat tosiasiallisesti kohtuuhintaisia ja asianmukaisia terveyspalveluja.
D. Muut suositukset
Muiden sopimusten ratifiointi
26. Pitäen mielessä kaikkien ihmisoikeuksien jakamattomuuden komitea kannustaa sopimusvaltiota harkitsemaan, että se ratifioisi ne kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joita se ei vielä ole ratifioinut, erityisesti sellaiset valtiosopimukset, joiden määräyksillä on välitöntä merkitystä rotusyrjinnän kohteeksi mahdollisesti joutuville yhteisöille, mukaan lukien kansainvälinen yleissopimus kaikkien
18
siirtotyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta. Lisäksi komitea toistaa suosituksensa, että sopimusvaltio ratifioi ILOn yleissopimuksen nro 169 itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoista (ks. CERD/C/FIN/CO/20–22, kohta 19).
Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman seuranta
27. Durbanin tarkistuskonferenssin seurantaa koskevan yleissuosituksen nro 33 (2009) perusteella komitea suosittelee, että sopimusvaltio pannessaan yleissopimusta täytäntöön kansallisessa oikeusjärjestelmässään toteuttaa Durbanin julistusta ja toimintaohjelmaa, jotka rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden vastainen maailmankonferenssi hyväksyi syyskuussa 2001, ja ottaa tällöin huomioon Genevessä huhtikuussa 2009 pidetyn Durbanin tarkistuskonferenssin loppuasiakirjan. Komitea pyytää sopimusvaltiota sisällyttämään seuraavaan määräaikaisraporttiinsa erilliset tiedot toimintasuunnitelmista ja muista toimista, jotka sopimusvaltio on toteuttanut Durbanin julistuksen ja toimintaohjelman täytäntöön panemiseksi kansallisella tasolla.
Syntyperältään afrikkalaisten ihmisten kansainvälinen vuosikymmen
28. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous julisti päätöslauselmallaan 68/237 vuodet 2015–2024 kansainväliseksi syntyperältään afrikkalaisten ihmisten vuosikymmeneksi. Yleiskokous on myös antanut päätöslauselman 69/16 toimintaohjelmasta kyseisen vuosikymmenen toteuttamiseksi. Näiden päätöslauselmien perusteella komitea suosittelee, että sopimusvaltio laatii ja toteuttaa tarkoitukseen sopivan toimenpide- ja politiikkaohjelman. Komitea pyytää sopimusvaltiota sisällyttämään seuraavaan määräaikaisraporttiinsa erikseen tiedot tässä yhteydessä toteutetuista konkreettisista toimista, ottaen huomioon komitean yleissuosituksen nro 34 (2011) syntyperältään afrikkalaisiin ihmisiin kohdistuvasta rotusyrjinnästä.
Kansalaisyhteiskunnan kuuleminen
29. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio neuvottelee edelleen ja lisää vuoropuheluaan ihmisoikeuksien suojelun alalla työskentelevien kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen kanssa, erityisesti rotusyrjintää torjuvien järjestöjen kanssa, laatiessaan seuraavaa määräaikaisraporttiaan ja ryhtyessään toimiin näiden loppupäätelmien johdosta.
Perusraportti
30. Komitea suosittelee uudelleen, että sopimusvaltio ajantasaistaa vuonna 1997 antamansa perusraportin (HRI/CORE/1/Add.59/Rev.2) noudattaen niitä yhdenmukaistettuja ohjeita kansainvälisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpanon raportoinnista ja etenkin perusraportista, jotka ihmisoikeussopimusvalvontaelinten komiteoiden välinen viides kokous hyväksyi kesäkuussa 2006 (HRI/GEN/2/Rev.6, luku I). Yleiskokouksen päätöslauselman 68/268 perusteella komitea kehottaa sopimusvaltiota ottamaan huomioon kyseisille asiakirjoille määrätyn 42 400 sanan enimmäispituuden.
Toimet näiden loppupäätelmien johdosta
31. Yleissopimuksen 9 artiklan 1 kohdan ja komitean työjärjestyksen säännön 65 mukaisesti komitea pyytää sopimusvaltiota toimittamaan vuoden kuluessa näiden loppupäätelmien antamisesta tiedot siitä, miten se on pannut täytäntöön edellä kohdissa 19 ja 25 annetut suositukset.
Erityisen tärkeät kohdat
32. Komitea tahtoo kiinnittää sopimusvaltion huomiota siihen, että edellä olevien kohtien 9, 11 ja 17 suositukset ovat erityisen tärkeät, ja se pyytää sopimusvaltiota antamaan seuraavassa määräaikaisraportissaan yksityiskohtaiset tiedot konkreettisista toimistaan näiden kohtien suositusten panemiseksi täytäntöön.
Tiedottaminen
33. Komitea suosittelee, että sopimusvaltion raportit saatetaan yleisön saataville helposti ja esteettömästi samaan aikaan kuin raportit annetaan komitealle ja että komitean loppupäätelmät kyseisistä raporteista
19
julkaistaan samalla tavoin sopimusvaltion virallisilla kielillä ja asianmukaisesti muilla sopimusvaltiossa yleisesti käytettävillä kielillä.
Seuraavan määräaikaisraportin laadinta
34. Komitea suosittelee, että sopimusvaltio antaa yhdistetyt 24.–26. määräaikaisraporttinsa yhtenä asiakirjana viimeistään 13. elokuuta 2021, ottaen huomioon komitean 71. istunnossaan (CERD/C/2007/1) antamat raportointiohjeet ja käsitellen kaikkia näissä loppupäätelmissä esiin tuotuja asioita.
Yleiskokouksen päätöslauselman 68/268 perusteella komitea kehottaa sopimusvaltiota noudattamaan määräaikaisraporteille määrättyä 21 200 sanan enimmäispituutta.
Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea 2014 (CEDAW/C/FIN/CO/7)
1. Komitea käsitteli Suomen seitsemännen määräaikaisraportin (asiakirja CEDAW/C/FIN/7) 1201. ja 1202.
kokouksessaan 20. helmikuuta 2014 (ks. asiakirjat CEDAW/C/SR.1201 ja 1202). Komitean asiakohta- ja kysymysluettelo on asiakirjassa CEDAW/C/FIN/Q/7, ja Suomen hallituksen vastaukset ovat asiakirjassa CEDAW/C/FIN/Q/7/Add.1.
A. Johdanto
2. Komitea arvostaa sitä, että sopimusvaltio on antanut seitsemännen määräaikaisraporttinsa, jossa yleisesti ottaen noudatetaan komitean ohjeita määräaikaisraporttien laadinnasta, kuten sivujen enimmäismääristä, ja otetaan huomioon komitean edelliset loppupäätelmät. Komitea arvostaa myös sitä, että sopimusvaltio on vastannut kirjallisesti komitean istuntoa valmistelleen työryhmän esittämään asiakohta- ja kysymysluetteloon. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä valtuuskunnan suullista esitystä sekä niitä lisäselvityksiä, joilla valtuuskunta vastasi komitean suullisiin kysymyksiin.
3. Komitea kiittää sopimusvaltiota sen asettamasta valtuuskunnasta, jota johti ulkoasiainministeriön yksikönpäällikkö Arto Kosonen. Valtuuskuntaan kuului lisäksi yksi kansanedustaja sekä useita edustajia asianomaisista ministeriöistä ja pysyvästä edustustosta, joka edustaa Suomea Yhdistyneiden kansakuntien Geneven toimistossa. Komitea arvostaa rakentavaa vuoropuhelua, joka käytiin valtuuskunnan ja komitean välillä.
B. Myönteiset näkökohdat
4. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä edistystä, joka sopimusvaltion lainsäädännön uudistamisessa on tapahtunut sen jälkeen, kun sopimusvaltion viides ja kuudes määräaikaisraportti (CEDAW/C/FIN/5 ja CEDAW/C/FIN/6) käsiteltiin vuonna 2007, lainsäädännön uudistamisessa, erityisesti naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (tasa-arvolain) muuttamista vuosina 2008 ja 2009 siten, että lailla säädetään nyt määrättäväksi tehokkaat seuraamukset sellaisille tavaroiden ja palvelujen tarjoajille, jotka ovat vastuussa tasa-arvolailla kielletystä syrjinnästä.
5. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä sopimusvaltion pyrkimyksiä parantaa institutionaalista ja poliittista kehystään, jolla pyritään tehostamaan naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, hyväksymällä seuraavat asiakirjat:
a) hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2012–2015, hyväksytty kesäkuussa 2012, b) naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010–2015, ja
c) tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma 2012–2016.
6. Komitea tervehtii tyytyväisyydellä, että edellisen raportin käsittelyn jälkeen sopimusvaltio on ratifioinut tai liittynyt seuraaviin kansainvälisiin asiakirjoihin:
a) taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja, ja
b) lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta.
