Kotako - Green Belt -infokeskussuunnitelma Virolahdelle

Kokoteksti

(1)DIPLOMITYÖ LOTTA PAKARINEN. KOTAKO Green Belt -infokeskussuunnitelma Virolahdelle.

(2) DIPLOMITYÖ LOTTA PAKARINEN. KOTAKO Green Belt -infokeskussuunnitelma Virolahdelle. Aalto -ylio pi s to Tai te ide n ja s uunni ttelun k o rk e ak o ulu Ark k i tehtuurin lai to s 2020. 2.

(3) Diplomityö Lotta Pakarinen. Master's thesis Lotta Pakarinen. Kotako - Green Belt -infokeskussuunnitelma Virolahdelle. Kotako - Green Belt info center design to Virolahti. 2020. 2020. Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos Rakennussuunnittelu. Aalto University School of Arts, Design and Architecture. T I I V I S T E LM Ä. A B STR A CT. Department of Architecture Building design. Valvoja Pirjo Sanaksenaho. Supervisor Pirjo Sanaksenaho. Ohjaaja Ransu Helenius. Euroopan vihreä vyöhyke (eng. The European Green Belt) on Jäämereltä Mustallemerelle ulottuva, yhteiseurooppalainen kansallispuistoista ja luonnonsuojelualueista koostuva, ekologinen verkosto, jonka tavoitteena on ylläpitää ja edistää luonnon monimuotoisuutta, tukea lajien sopeutumista ilmastonmuutokseen sekä edistää valtioiden välistä rajayhteistyötä. Suomi on osa Fennoskandian vihreää vyöhykettä, joka on Euroopan vihreän vyöhykkeen pohjoisin, Jäämereltä Suomenlahdelle ulottuva osa Suomen, Norjan ja Venäjän rajaseudulla. Itärajan tuntumassa sijaitseva Virolahden kunta tilasi Green Belt -infokeskussuunnitelman oppilastyönä Aaltoyliopistolta, pyrkimyksenään kehittää Fennoskandian vihreän vyöhykkeen tunnettavuutta ja Virolahden alueen luontomatkailua. Virolahden kunnan kanssa yhteistyössä hankkeessa ovat Leader Sepra ry, Metsähallitus sekä Sovetskyn kunta Venäjällä.. The European Green Belt is a Pan-European ecological network, extending from the Arctic Ocean to the Black Sea. Its aims are maintaining and promoting biodiversity, supporting the adaptation of species to climate change, and promoting cross-border nature conservation efforts. Finland a is part of the Green Belt of Fennoscandia, which is the northernmost part of the European Green Belt. The region extends from the Arctic Ocean to the Gulf of Finland, following the border line of Finland, Norway and Russia. Virolahti, a municipality on the eastern border of Finland, ordered an architectural design of a Green Belt information center from Aalto University as student work. The design was to raise awareness of the Green Belt of Fennoscandia and to promote nature-based tourism in the region. The municipality of Virolahti was accompanied by Leader Sepra ry, Metsähallitus and the municipality of Sovetsky, Russia, in its endeavor.. Diplomityöni on Green Belt -infokeskussuunnitelma sekä kuvaus suunnitteluprosessista ja lopulliseen suunnitelmaan vaikuttaneista tekijöistä. Suunnitelman keskeinen lähtökohta on ollut luonnon monimuotoisuuden ja vihreän vyöhykkeen arvojen kunnioitus materiaalivalintojen kautta. Muita keskeisiä lähtökohtia suunnitelmalle ovat olleet rakennuspaikka, sen historia ja infokeskuksen potentiaali korostaa Virolahtea osana Euroopan vihreää vyöhykettä.. My master’s thesis is a Green Belt information center design and a complementary process description, in which the factors influencing the final design are reflected. The central goal of the plan was to respect biodiversity and the values of the Green Belt through material choices. The site and its history were key factors in examining how the information center could emphasize Virolahti’s position as a prominent part of the European Green Belt.. Avainsanat: Green Belt, puurakentaminen, biohajoavuus, luonnon monimuotoisuus, metsät, Virolahti. biodegradability,. Keywords: Green Belt, wood construction, biodiversity, forests, Virolahti.

(4) SI SÄ LLY S. Aluksi. 7. Johdanto. 8. 01 TAUSTAA. 10. Euroopan vihreä vyöhyke. 12. Fennoskandian vihreä vyöhyke. 12. Suomen metsien tila. 14. Puurakentaminen ja metsien monimuotoisuus Suomessa. 15. 02 REFERENSSITUTKIELMA - Sayama Forest Chapel. 18. Sayama Forest Chapel. 20. Suhde luontoon. 26. Materiaalianalyysi. 26. Versio II ja yhteenveto. 34. 03 SUUNNITELMA JA PROSESSIN KUVAUS. 38. Aikajana. 39. Tonttianalyysi. 42. Tila-analyysi ja konsepti. 78. Rakenteelliset valinnat. 94. Suunnitelma. 110. Detaljiikka. 132. 04 YHTEENVETO. 156. Green Belt -infokeskuksen materiaalijakauma. 157. Lopuksi. 160. KIITOKSET. 162. LÄHTEET. 164. LIITTEET. 172.

(5) NÄKYMÄ POHJOISESTA.

(6) ALUKS I. JOHDANTO. Aloitin diplomityöprosessini syyskuussa 2019. Virolahden kunnan edustajat Katja Gorelkina, Anu-Leena Lintunen ja Siru Ahopelto olivat ottaneet yhteyttä professori Pirjo Sanaksenahoon kiinnostuksena tilata Green Belt -infokeskussuunnitelma Virolahdelle oppilastyönä Aaltoyliopistolta. Infokeskus oli tarkoituksena rakentaa kesällä 2020 Virolahden Bunkkerimuseon yhteyteen edistämään raja-alueen luontomatkailua ja alueen luontokohteiden tunnettavuutta. Green Belt on yhteiseurooppalainen kylmän sodan aikaisen rautaesiripun alueelle syntyneiden luonnonpuistojen verkosto, jonka tehtävänä on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja edistäminen. Virolahden kunnan kanssa infokeskushankkeessa yhteistyössä ovat Leader Sepra ry, Metsähallitus sekä Sovetskyn kunta Venäjällä.. Ihmisen toiminnan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella yksi merkittävimpiä globaaleja uhkia. Sen suurimpia syitä ovat ylikulutus ja maankäytön muutokset. Luonnonsuojelualueilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä, jonka lisäksi luonnonvarojen kulutus sekä maa- ja metsätalous on saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle.1 Euroopan vihreä vyöhyke Euroopan suurimpana luonnonsuojelualueiden verkostona edistää ja ylläpitää luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Suomi on Euroopan metsäisin valtio pinta-alaan suhteutettuna, mutta maankäytön muutosten ja tehometsätalouden vuoksi myös Suomen luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt. Siksi Euroopan vihreän vyöhykkeen arvot ovat ajankohtaisia myös täällä.. Ennen suunnittelun aloittamista tapasin kunnan edustajat Virolahdella selvittääksemme kuinka heidän toiveensa sekä omat suunnitelmani diplomityöstäni osuvat yhteen. Tapaaminen meni hyvin ja varsinainen suunnittelu alkoi lokakuussa 2019 tonttivierailujen ja heille järjestämäni ideointityöpajan merkeissä. Tilaaja antoi melko vapaat kädet suunniteluun ja olimme tiiviisti yhteydessä koko prosessin ajan. Tilaajien kanssa käytyjen tapaamisten lisäksi työni valvoja Pirjo Sanaksenaho ja ohjaaja Ransu Helenius ovat seuranneet työn edistymistä alusta saakka. Kesäkuussa 2020 suunnitelmalle myönnettiin rakennuslupa ja rakentaminen oli määrä aloittaa kesällä, mutta koronapandemian aiheuttamien muutosten vuoksi rakentaminen viivästyi syksyyn 2020. Tätä kirjoittaessani rakennustyöt ovat juuri alkaneet. Olin projektissa tiiviisti mukana lupavaiheeseen saakka, minkä jälkeen rakennuksen toteutussuunnittelusta on vastannut toinen taho. Lupaprosessin jälkeen keskityin diplomityöni viimeistelyyn.. Helsingissä 10.9.2020. 7. Grooten. & Almond. 2018, 6.. 2. Metsät ovat tärkeitä hiilinieluja ja materiaaliaittoja, ja puurakentamista lisäämällä voidaan korvata uusiutumattomien materiaalien käyttöä rakentamisessa. Puurakennukset toimivatkin parhaassa tapauksessa pitkäaikaisina hiilivarastoina. Puukirkot ja keskiaikaisten kivikirkkojen kattorakenteet edustavat maamme pitkäikäisintä puurakentamisperinnettä ja ne ovat toimineet myös yhtenä tämän työn inspiraation lähteistä. Puurakenteiden pitkäikäisyyteen vaikuttavat niin rakennustekniset seikat kuin puumateriaalin laatu. Green Belt -infokeskuksen tavoitteena on esitellä Virolahden alueen luontokohteita ja edistää Euroopan vihreän vyöhykkeen tunnettavuutta. Infokeskus pyrkii arkkitehtuurinsa ja materiaalivalintojensa keinoin tuomaan esille vihreän vyöhykkeen arvoja. Materiaalien biohajoavuus, kierrätettävyys, liimattomuus ja haitattomuus ympäristölle olivatkin keskeisiä suunnittelun lähtökohtia. Infokeskuksen materiaalivalintoja perustelen referenssianalyysin avulla. Materiaalivalintojen lisäksi rakennuksen tavoitteena on ollut ilmentää Virolahtea osana Euroopan ja Fennoskandian vihreää vyöhykettä. Rakennuspaikan luonto ja vaihteleva historia ovatkin olleet keskeisiä inspiraation lähteitä suunnitelmalle ja niiden merkitys korostui suunnitteluprosessin edetessä. Omat haasteensa suunnitteluprosessiin toivat rakennuksen toteutettavuuden ja paikallisuuden huomioiminen sekä aikataulu ja budjetti. Toisaalta ne tekivät prosessista myös erityisen kiinnostavan, sillä jokaista suunnitteluratkaisua oli pohdittava useasta eri näkökulmasta. Lopullinen Green Belt -infokeskussuunnitelmani on muotoutunut näiden pohdintojen tuloksena.. 8.

(7) 01 TAUSTAA. 9. 10.

(8) European Green Belt. EUROOPAN VIHREÄ VYÖHYKE Euroopan vihreä vyöhyke (eng. The European Green Belt) on yhteiseurooppalainen ekologinen verkosto, johon kuuluu 40 kansallispuistoa ja yli 3200 luonnonsuojelualuetta 24 valtion alueella. Vihreä vyöhyke on mantereen pohjois-eteläsuunnassa jakava 12 500 kilometriä pitkä akseli, joka mukailee rautaesiripun reittiä Jäämereltä Keski-Euroopan ja Balkanin läpi Mustalle merelle. Kylmän sodan aikaisesta raja-alueesta on muodostunut vuosien saatossa yksi Euroopan tärkeimmistä vihreistä käytävistä toimimalla turvapaikkana monelle vaarassa olevalle kasvi- ja eläinlajille. Hanke sai virallisesti alkunsa 2003 kun alueelliset aloitteet yhdistettiin yhdeksi yhteiseurooppalaiseksi aloitteeksi.2 Aloitteen päätavoite on kehittää ja suojella vihreää vyöhykettä yhtenä tärkeimmistä yleiseurooppalaisista elinympäristöistä pitkällä aikavälillä. 3. European Green Belt Association e.V 1. 2013.. 2. European Green Belt Association e.V 2. 2018.. 3. IUCN. 2015.. 4. Ympäristöministeriö 1.. 5. Ympäristöministeriö 2. 2014.. 6. Kymenlaaksonliitto.. 7. The European Red List on kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n (International Union for Conservation of Nature) ylläpitämä listaus Euroopan uhanalaisista lajeista niiden suojelemiseksi. Vuoden 2015 listauksen mukaan ainakin 1677 lajia on uhanalaisia ja 36 lajia on jo kuollut sukupuuttoon. Suurimpia uhkia Euroopassa ovat tehomaatalous ja sen aiheuttama maaperän pilaantuminen, urbanisaatio, jokien patoaminen sekä ilmastonmuutos.4 Vihreän vyöhykkeen kaltaiset yhtenäiset ekologiset alueet mahdollistavat lajien siirtymisen alueelta toiselle ja näin ollen sopeutumaan ilmastonmuutokseen.. FENNOSKANDIAN VIHREÄ VYÖHYKE. EUROOPPA // 1:50 000 000. Europeanvihreä Greenvyöhyke Belt Euroopan Fennoskandian vihreä vyöhyke 11. Euroopan vihreä vyöhyke on jaettu neljään eri alueeseen: Fennoskandian, Baltian maiden rannikon, Keski-Euroopan ja Balkanin vihreisiin vyöhykkeisiin. Fennoskandian vihreä vyöhyke on Jäämereltä Suomenlahdelle ulottuva 1350 kilometriä pitkä luonnonsuojelualueiden ketju Suomen, Norjan ja Venäjän rajaseudulla. Vyöhykkeellä on ainutlaatuisia pohjoisia havumetsiä , tundraalueita, rajavesistöjä, soita sekä muita luontokohteita.5 Suomen, Norjan ja Venäjän ympäristöministeriöt kirjoittivat vuonna 2010 Fennoskandian vihreän vyöhykkeen yhteisymmärryspöytäkirjan, jonka tavoitteena on edistää ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää raja-alueiden yhteistyötä sekä lisätä alueen tunnettavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.6 Suomessa vihreää vyöhykettä edistää ympäristöministeriön nimittämä kansallinen vihreän vyöhykkeen työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Metsähallitus. Virolahden Green Belt -infokeskushankkeen lisäksi muita vihreää vyöhykettä edistäviä projekteja Suomessa ovat RiverGo-, Saimaa Geopark-, VisitVuoksi-, Retkelle Repovedelle-, SustainPro ja Luontomatkailun Vauhtiratas -hankkeet.7. 12.

(9) SUOMEN METSIEN TILA Suomen maapinta-alasta 86% on metsää, joka tarkoittaa noin 26,2 miljoonaa hehtaaria.8 Suurin osa siitä on talousmetsää ja vain 8,2% metsämaan alasta on suojeltua.9 Suojeltuja alueita ovat kansallis- ja luonnonpuistot, yksityiset suojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien alueet sekä erämaa-alueet. Metsäteollisuus on tärkeä osa Suomen kansantaloutta, mutta se on vaikuttanut merkittävästi metsämaisemaamme ja metsiemme tilaan.. Suomen metsämaisema on muuttunut vuosisatojen kuluessa. Werner Holmbergin maalaus Suomalainen metsämaisema vuodelta 1859.. Nykyisin tyypillinen suomalainen metsämaisema on talousmetsää eli metsää, jota hoidetaan teollisuuden raaka-aineeksi soveltuvan puun tuottamiseen.10 Väkiluvun kasvun, asutuksen levittäytymisen, sotien jälkeisen jälleenrakennuksen ja tehometsätalouden vaikutuksesta luonnontilaiset metsät ovat lähes kadonneet. Suomen metsistä luonnontilassa tällä hetkellä on alle viisi prosenttia. Luonnontilaisella metsällä tarkoitetaan metsää, johon ihmisen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta. Luonnonmetsän erottaa talousmetsästä runsas lahopuun määrä, puuston eri-ikäisyys, vaihtelevuus ja lajikirjo.11 Aarnio- ja ikimetsät ovat puustoltaan vanhoja luonnontilaisia metsiä. PECFmetsäsertifioinnin mukaan vanhaksi metsäksi voidaan kutsua EteläSuomessa metsiä, joiden vallitsevan puuston ikä on yli 160 vuotta ja Pohjois-Suomessa yli 200 vuotta. Vanhan metsän puuston tulee koostua erikokoisista puista tai useasta latvuskerroksesta, eikä siellä ole tehty hakkuita viimeisen 60 vuoden aikana.12 Suurin osa luonnontilaisista metsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa ja itärajan tuntumassa Fennoskandian vihreällä vyöhykkeellä. 13 Suomen uhanalaisista kasvi-, sieni- ja eläinlajeista yli kolmasosa elää ensisijaisesti metsissä. Moni metsän eliölaji on riippuvainen lahopuusta jossain elämänsä vaiheessa ja lahopuun vähyys on tärkein syy metsälajien uhanalaisuudelle.14 Merkittävä uhka metsien monimuotoisuudelle on ilmastonmuutos, mikä pakottaa eliölajit siirtymään pohjoisemmaksi. Siitä syystä suojelualueiden yhtenäisyys on tärkeää, jotta lajit pääsevät siirtymään alueelta toiselle.. 0v. + 160 v. vanhat metsät. Ensimmäiset luonnonsuojelualueet perustettiin 1900-luvun alussa Metsähallituksen toimesta. Luonnonsuojelu muuttui lakisääteiseksi 1923 ja ensimmäiset kansallispuistot perustettiin vuonna 1938.15 Kansallispuistot ovat valtion omistamia suuria yli 1000 hehtaarin kokoisia, luontonsa puolesta monipuolisia tai muuten merkittäviä luonnonsuojelualueita, joiden luonnontila pyritään ylläpitämään tai palauttamaan. Kansallispuistojen tärkein tehtävä on suojelu, jonka sallimissa rajoissa niiden tehtävänä on myös palvella ympäristökasvatusta, luonnontieteellistä tutkimusta ja virkistystä.16. Peltola et al. 2019, 17.. 8. Maa- ja metsätalousministeriö.. 9. Metsäkeskus 1.. 10. Pietiläinen. 2018.. 11. PEFC Suomi 2014, 18.. 12. Luonnonvarakeskus. 2017.. 13. Rikkinen 2019, 17. 14. Metsähallitus 1.. 15. Metsähallitus 2. 2002.. 16. suojellut vanhat metsät. Vanhoja metsiä on jäljellä pääosin Pohjois-Suomessa. Niistä vain osa on suojeltu. 13. 14.

(10) PUURAKENTAMINEN JA METSIEN MONIMUOTOISUUS SUOMESSA 17. Peltola et al. 2019, 12.. 18. Korhonen et al. 2016, 6.. 19. Peltola et al. 2019, 125.. 20. Ympäristöministeriö 3. 2019, 3.. 21. Ibid., 2.. Suomen metsät kasvavat 108 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. 2010-luvulla puuta on hakattu keskimäärin 60-78 miljoonaa kuutiometriä vuosittain, jonka lisäksi puuta poistuu luonnollisen poistuman kuten metsäpalojen kautta. Puuston kokonaispoistuma vuonna 2018 oli 94 miljoonaa kuutiometriä eli puuston kokonaismäärä kasvaa vuosittain.17 Kehitys on jatkunut samana 1980-luvulta saakka ja kiihtynyt viime vuosina vähäpuustoisten metsien uudistamisen, soiden ojituksen, metsien ikärakenteen muutosten, harsintahakkuista luopumisen ja ilmaston lämpenemisen seurauksena.18 Vuonna 2018 metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta lähes puolet kului selluntuotantoon ja reilu kolmasosa sahateollisuuden tarpeisiin.19 Ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on lisätä puunkäyttöä rakentamisessa, rakentamisen ilmastopäästöjen pienentämiseksi. Puurakennukset toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina, minkä lisäksi puun käytön lisäämisellä voidaan vähentää uusiutumattomien ja enemmän päästöjä aiheuttavien rakennusmateriaalien käyttöä.20 Puuhun varastoitunut hiili vapautuu takaisin ilmakehään poltettaessa tai lahoamisen seurauksena. Siksi myös puumateriaalin kierrätettävyydellä ja uudelleenkäytettävyydellä on merkittävä vaikutus sen ilmastovaikutukseen.21. Talousmetsän latvustoa Green Belt -infokeskuksen rakennuspaikalla. 15. Puun käytön ekologisesta kestävyydestä puhuttaessa keskustelu keskittyy usein hiilidioksidipäästöihin ja uusitutuvuuteen. Puuinfon sivuilla muun muassa mainitaan, että ”puu ei rakentamalla lopu” ja kuinka ”Suomen ja Euroopan metsät kasvavat enemmän puuta kuin niitä kaadetaan.”22 Puun käytön ilmastovaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, kuinka puun korjuu muuttaa metsien hiilivarastoa ja -nielua, puun käyttökohteesta sekä siitä, kuinka paljon puun käytöllä voidaan korvata fossiilisia materiaaleja.23 Vaikka puu ei kaatamalla loppuisikaan, selluntuotantoon keskittyvä tehometsätalous vaikuttaa metsien monimuotoisuuteen, metsämaisemaan ja rakennuspuun laatuun. Talousmetsiä voidaan kasvattaa joko tasa- tai eri-ikärakenteisina. Tasaikärakenteinen harvennus- ja uudistushakkuisiin perustuva metsän kasvatus on ollut yleisin menetelmä Suomessa koko koneellisen puunkorjuun ajan. Tasaikäisrakenteisen metsän kehitys on jaettavissa kasvatus- sekä uudistamisvaiheeseen. Kasvatusvaiheessa metsää harvennetaan laadukkaimpien puiden kasvun tehostamiseksi. Uudistamis- eli päätehakkuuvaiheessa hakkuukypsyyden saavuttanut puusto hakataan pois.24 Uudistamishakkuu toteutetaan joko avo- tai siemenpuuhakkuuna, joista avohakkuu on yleisin. Avohakkuussa hakattavalta alueelta kaadetaan lähes kaikki puut lukuun ottamatta säästöpuita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Avohakkuun jälkeen metsä istutetaan tai kylvetään uudelleen. Siemenpuuhakkuussa hakkuupaikalle jätetään puita, joiden siemenistä on tarkoitus kasvaa uutta metsää luonnollisesti.25 Metsää voidaan kasvattaa myös eri-ikäisrakenteisesti eli jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Jatkuvan kasvatuksen metsissä voi olla kaiken ikäisiä puita ja puuston tiheys vaihdella. Myös puiden kokojakauma vaihtelee, mutta pienten puiden runsas määrä on tärkeää, sillä ne muodostavat reservin metsän uudistumista varten.26 Jatkuva kasvatus jäljittelee metsän luonnollista kiertokulkua, sillä metsä pysyy aina peitteisenä ja metsästä hakataan vain arvokkaimpia tukkipuita ja poistetaan huonolaatuisimmat. Jatkuvan kasvatuksen metsä on monimuotoisempi kuin tasaikäsirakenteinen, minkä ansiosta sen sietokyky metsätuhoja vastaan ja sopeutuminen muutoksiin on parempi.27 Jatkuvan kasvatuksen metsänhoito ei aiheuta myöskään huomattavia maisemallisia muutoksia kuten avohakkuut. Rakennuspuun tärkeä ominaisuus on sen lujuus ja kestävyys. Tiheäsyinen puu on yleensä lujuusominaisuuksiltaan kestävintä. Tiheyteen vaikuttaa erityisesti puulaji ja puun kasvunopeus. Kuin kasvunopeus on suuri, vuosilustot ovat paksuja ja puuaineen tiheys jää alhaiseksi.28 Mänty on Suomen yleisimmin käytetty rakennuspuu ja kasvunopeuden lisäksi sen kestävyysominaisuuksiin vaikuttaa sydänpuun määrä. Puun ikääntyessä rungon ytimen ympärillä oleva vettä ja ravinteita kuljettava pintapuu alkaa muuttua sydänpuuksi, kun hartsit ja puun tuottama lahontorjunta aine, pinosylviini, tukkivat vedensaannin. Sydänpuu on siis kuollutta solukkoa ja sillä hyvät lahonkestävyysominaisuudet. Sydänpuun muodostuminen alkaa keskimäärin 40-vuoden iässä, ja jatkuu, kunnes suurin osa rungosta on muuttunut sydänpuuksi. Aiemmin rakennuspuun sopivana kaatoikänä pidettiin 150-250 vuotta.29 Nykyisin puu kaadetaan 60-80 vuoden iässä. Nuorena kaadettujen mäntyjen sydänpuun määrä on vähäinen, joten ne ovat alttiimpia laholle. Ennen tehometsätalouden aikaa rakentamiseen käytettävien puiden valikointi oli tarkkaa ja vain laadukkaimmat yksilöt kaadettiin, siksi määrän sijasta laatuun perustuva nykymetsätalous palvelisi myös puurakentamisen kestävyystavoitteita.. Puuinfo 1.. 22. Soimakallio. 2017.. 23. Metsäkeskus 2.. 24. Metsä Forest.. 25. Metsäkeskus 2.. 26. Keto-Tokoi, Saaristo, Valkeapää & Kunttu. 2019, 19.. 27. Kärkkäinen. 2019, 161.. 28. Kaila. 1997, 252.. 29. 16.

(11) 02 REFERENSSITUTKIELMA Sayama Forest Chapel. 17. 18.

(12) VESIKATTO 4mm alumiinipaanu. SAYAMA FOREST CHAPEL ALUSKATE vedeneriste 12mm vaneri. LÄMMÖNERISTE 50mm polystyreenieriste 50x30mm kannattaja. LEVYTYS 2 x 5mm vaneri. Diplomityöni suunnitelmaosan (s. 110) ratkaisuja perustellakseni tein referenssitutkielman Sayama Forest Chapelin materiaaleista sekä niiden ympäristövaikutuksesta. Sayama Forest Chapel (jatkossa kappeli) eroaa Green Belt -infokeskuksesta sekä toiminnallisesti että luonteeltaan. Kappelin tilan vaikuttavuus, integraatio ympäröivän luonnon kanssa ja puunkäyttö kuitenkin inspiroivat minua omassa suunnitteluprosessissani. Diplomityösuunnitelmaani silmällä pitäen tutkin kappelin suunnittelu- ja materiaalivalintoja ympäristön näkökulmasta. Rakennusmateriaalien ympäristövaikutusta vertaillakseni tein rakennuksesta materiaalianalyysin, jossa erittelen rakennusmateriaalit rakennusosittain. Analyysi on vahvasti materiaalikeskeinen eikä ota kantaa rakennuksen käytönaikaiseen energiankäyttöön tai hiilijalanjälkeen. Materiaalimäärien laskemiseksi tein rakennuksesta 3D-mallin Detail Structure -lehden (02/15) artikkelin ”Kapelle in Sayama” ja internetistä löytyneen kuvamateriaalin perusteella. Otin yhteyttä myös arkkitehtiin tuloksetta. Informaation rajallisuuden vuoksi laskelmat ovat suuntaa-antavia. Kellarikerros on korvattu RT-kortiston30 mukaisella alapohjarakenteella ja vain detaljipiirustuksiin merkityt kiinnikkeet on huomioitu laskemissa.. RT 81-10854. 2005,. 30. Detail Structure 02. 2015, 37-39.. 31. Sayama Forest Chapel on Hiroshi Nakamuran suunnittelema vakaumukseton muistotila, joka sijaitsee Sayaman hautausmaalla Tokiossa. Detail Structure -lehdessä rakennuksesta kerrotaan näin:. KANTAVA RAKENNE 280x60mm japaninlehtikuusipilarit IKKUNAT. PILARIEN KIINNITYS terästapit hitsattuna teräskaareen. ALAPOHJA luonnonkivilattia 200mm teräsbetonialapohja. KELLARITILA. 19. AKSONOMETRIA 1:200. ”Tavoitteena oli luoda rauhallinen ja intiimi tila, joka integroituu ympäristöön ja ympäröiviin tiheisiin puuryhmiin. Rakennuksen muoto mukailee ympäröivien puiden muotoa ja siksi ulkoseinä on taivutettu sisäänpäin. Harjakattomuoto on tulkinta perinteisestä japanilaisesta kattotyypistä Gashosta, joka tarkoittaa rukoilevia käsiä. Rakenne muodostuu jyrkästi järjestetyistä päistään kiinnitetyistä pilareista. Kieroutumisen estämiseksi ne on valmistettu lehtikuusiliimapuusta. Lasitetut kolmiomaiset pilareiden rajaamat aukot sallivat näkymät vihreään ulkotilaan. Jokainen 251:stä puupilarista on erilainen ja leikattu 3D-mallin mukaisesti CNCjyrsimellä. Vapaasti seisovat pilarit on yhdistetty pareiksi yläpäistään teräslevyin ja -tapein. Pilarien alapinnassa on kaksi reikää, joiden kautta pilariparit kiinnitetään ja lukitaan paikoilleen pultein alapohjan kaarevaan teräspalkkiin. Katemateriaalin tuli olla kestävää, paikallista sekä taipuvaa, jotta se mukautuu kaarevaan muotoon. Materiaaliksi valikoitui ionisoimaton alumiinilevy kuudessa eri koossa, epäsäännöllisen ja vaihtelevan pinnan saavuttamiseksi.” - Detail Structure 05/1231. 20.

(13) PILARIEN KIINNITYS pilariparit yhdistetty ennen paikalleen nostoa teräslevyin ja -pultein. pyörimisen esto -tappi. kiinnitystappi. ASENNUS ALAPOHJAAN pilarit kiinnitetään teräskaaren terästappeihin pulteilla, kaari on pultattu teräsbetonialapohjaan. 21. POHJAPIIRROS 1:100. DETALJIT 1:50 / 1:20. 22.

(14) 2. 1. 7. 6. 8 3 5 4. 9. 10. 1. 4 mm 1 mm 0,3 mm 2 mm 12 mm 50/30 mm 50 mm 10 mm. alumiinipäre vedeneriste teräslevy kaksinkertainen vedeneriste vaneri koolaus PS-eriste vaneri. 2. 280/60 mm liimapuupilari. 3. Ø 32 mm teräspultti. 4. teräskaari tasoite teräsbetoni. 200 mm. 5. pyörimisen estäjä Ø 22 mm teräsputki. 6. Ø 16 mm teräspultti 240 mm. 7. 30 mm 30 mm 40 mm. 200 mm. luonnonkivi laasti tasoitebetoni lattialämmitys ontelolaatta integroidut ilmastointikanavat teräsbetoni. 15 mm. lasi. 80 mm. 8. 8. 9. 15 mm. lasi. teräsbetonisokkeli 280mm XPS-eriste hiekka antura. 10 puiden läheisyydessä sokkeli suojattu "juurten kestävin" levyin (eng. root-resistant sheets). 23. DETAILJILEIKKAUS 1:20. DETALJILEIKKAUS 1:20. 24.

(15) SUHDE LUONTOON Detail Structure -lehden artikkelin mukaan kappelin muoto mukailee ympäröivää puustoa. Tarkasteltaessa työmaa-aikaista valokuvaa tontilta, on kuitenkin havaittavissa, että puut on istutettu vasta rakentamisen jälkeen tai siirretty pois rakentamisen ajaksi. Puiden lehvästö ja juuristo ovat arkoja rakentamisen aiheuttamille olosuhteiden muutoksille ja puut puolestaan voivat vahingoittaa rakennuksen maanalaisia rakenteita ja aiheuttaa kosteusvaurioita tukkimalla salaojia. Sen vuoksi Suomessa puiden suositeltu vähimmäisetäisyys maanalaisiin putkilinjoihin on 2,5m tai enemmän.32 Kappelia ympäröivät vaahterat korostavat rakennuksen pyrkimystä integraatioon ympäröivän luonnon kanssa, mutta puuston läheisyys aiheuttaa haasteita niin rakenteille kuin kasvupaikalle. Puiden juurten vaikutus rakennukseen on huomioitu suojaamalla maanalaiset rakenteet levyin (eng. root-resistant sheets), mutta ne rajoittavat puiden vapaata kasvua. Riittävällä etäisyydellä sijaitessaan puustolla on kuitenkin merkittävä positiivinen vaikutus tontin viihtyisyyden ja rakennuksen energiantarpeen kannalta. Puut varjostavat rakennusta auringolta ja suojaavat tuulilta pienentäen lämmityksen tai viilennyksen tarvetta.33 Rakennusaikainen valokuva tontilta näyttää kuinka rakennusta ympäröivät puut on istutettu jälkeenpäin tai ne on siirretty rakentamisen ajaksi.. 32. Rakennustarkastusydisty RTY ry. 2016.. 33. Mattila, J. 2014., 117-118.. 34. Mindess. 2019. XIV.. 35. Bendixen et al. 2019., 29-31.. 36. MATERIAALIANALYYSI Lars-Erik Mattila diplomityössään Tulevaisuuden kerrostalo (2014) jakaa rakennusmateriaalit uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Hän määrittelee prosessoimattomat uusiutuvat materiaalit ympäristölle haitattomiksi, esimerkiksi puu, ja jakaa uusiutumattomat haitattomiin ja haitallisiin materiaaleihin. Käytän kyseistä jaottelua pohjana analyysilleni. Kappelin materiaalimääriä vertailtaessa käy ilmi, että puuta on vain 15% rakennuksen kokonaismassasta. Betonia on selkeästi eniten (40%) ja seuraavaksi eniten hiekkaa (18%) sekä lasia (13%). Betonin määrä ei sisällä raudoituksia, vaan ne on huomioitu teräksen kokonaismassassa. Betonin ja hiekan määrä selittyy perustustavan valinnalla. Maanvarainen betonilaatta alapohjaratkaisuna ja teräsbetonisokkeliperustus vaativat paljon betonia, sekä hiekkaa pohjatöihin. Betoni on materiaalina ongelmallinen, erityisesti sen sideaineena käytettävän sementin vuoksi, joka valmistetaan polttamalla kalkkikiveä kovassa kuumuudessa sementtiklinkkeriksi. Kemiallisessa prosessissa vapautuu hiilidioksidia ja kiviaineksen kuumentaminen vaatii paljon energiaa.34 Sementin valmistus aiheuttaa 6% maailmanlaajuisista vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä.35 Sementin lisäksi betonin pääraaka-aineita ovat vesi ja hiekka. Betonintuotannon aiheuttamien ilmastopäästöjen ohella siihen tarvittavan kiviaineksen louhiminen muokkaa maisemaa ja tuhoaa ekosysteemejä. Suurten tuotantomäärien vuoksi betonin raaka-aineeksi sopiva, kiderakenteeltaan oikeanlainen hiekka uhkaa loppua maailmasta.36 Ongelma on myös betonin kierrätettävyys ja uudelleenkäyttö. Betonia käytetään murskeena. 25. RT 89-11001. 26.

(16) tienrakentamisessa ja maanmuokkauksessa. Tällöin kuitenkin betonin sisältämät seosaineet pääsevät maaperään. Kappelin suuret, ympäröivään luontoon avautuvat ikkunat ovat tärkeä ja perusteltu osa rakennuksen arkkitehtuuria. Lasin energiaintensiivinen valmistusprosessi aiheuttaa kuitenkin paljon hiilidioksidipäästöjä. Hiekka ja sooda ovat lasin valmistuksen tärkeimmät raaka-aineet. Muita raaka-aineita käyttökohteesta riippuen ovat dolomiitti, kalkkikivi, nefeliitti ja sulfaatti.37 Lasista ei haihdu haitallisia yhdisteitä käytössä ja se voidaan murskata ja käyttää raaka-aineena sellaisenaan uuden lasin valmistukseen. Näin ollen materiaalin kierto on tehokasta. Rakennuslasin kierrätettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä vaikeuttavat pinnoitteet ja muut komponentit, jotka on poistettava ennen sulatusta.38 Lasi on aikaa kestävä materiaali ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta tärkeä osa arkkitehtuuria. Energiaa paljon vaativan valmistusprosessin ja hiekan kulutuksen vuoksi tulisi kuitenkin pohtia mitkä käyttökohteet ovat perusteltuja.. RAKENNUSMATERIAALIT UUSIUTUMATTOMAT. UUSIUTUVAT. haitattomia päätyessään ympäristöön. haitattomia päätyessään ympäristöön puu luonnonkuidut. savi luonnonkivi kalkki lasi teräs. Rakennusmateriaalien jaottelu. (Mattila, 2014). haitallisia päätyessään ympäristöön. muovit materiaalit joissa haitallisia kemikaaleja. Suurin osa (98%) kappelin puutuotteista on liimapuuta tai vaneria. Liimapuu on samansuuntaisista lamelleista liimaamalla valmistettu puutuote. Se on lujaa ja jäykkää, ja se soveltuu vaativiin rakenteisiin.39 Vaneri puolestaan valmistetaan liimaamalla sorvatut viilut syysuunniltaan ristikkäin, jolla hillitään puun kosteuselämistä. Vaneria käytetään muun muassa rakentamisessa, muoteissa ja sisustuksessa.40 Valmiin liimapuun kokonaispainosta liimaa on 1-2%. Liiman määrä vaihtelee lamellien lämpötiloista, lamellin paksuudesta, seossuhteista ja käytettävästä liimasta riippuen.41 Vanerin liimapitoisuus on puolestaan noin 5%. Liiman määrä prosentuaalisesti kuulostaa pieneltä, mutta kappelinkin tapauksessa liimapuutuotteiden sisältämän liiman kokonaismassa on 451 kiloa, kuulostaa määränä jo huomattavasti suuremmalta, etenkin kun rakenteet olisivat ratkaistavissa täysin liimattomasti. Kappeli on rakennuksena pieni, mutta suuremman kokoluokan puurakennuksissa rakennusosien sisältämän liiman kokonaismäärä voi olla massiivinen. Tuotteissa ilmoitetuissa liimapitoisuuksissa huomioidaan vain valmiiden tuotteiden sisältämä liima. Todellisuudessa valmistuksessa kuluvan liiman määrä on vielä huomattavasti suurempi.42 Puuinfon liimapuukäsikirjan mukaan ”liimapuu on ympäristöystävällistä, koska raaka-aine on täysin uusiutuvaa.”43 Liimana käytettävän melamiini-urea-formaldehydin sisältämät aineet ovat kuitenkin ihmiselle ja ympäristölle myrkyllisiä suurempina pitoisuuksia. Formaldehydi on reaktiivinen yhdiste ja sitä vapautuu pinnoilta kosteuden ja lämmön vaikutuksesta. Formaldehydi imeytyy helposti limakalvoihin ja aine on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi.44 Ympäristöhaittoja formaldehydi aiheuttaa muun muassa kulkeutuessaan pohjaveteen, jolloin se voi olla vaaraksi vesieliöille. Liima aiheuttaa ongelmia myös materiaalin kiertokulun kannalta. Tuotteita on mahdotonta jakaa alkuperäisiin komponentteihinsa, mikä hankaloittaa kierrätettävyyttä. Puun kierrätyksen keskeinen ongelma onkin tuotteiden moninaisuus ja laadun vaihtelevuus.45 Suurin osa puujätteestä hyödynnetään tällä hetkellä energiantuotannossa, jolloin puun sitoman hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Tällöin menetetään puurakenteiden edut hiilivarastoina.. Pilkington. 37. Achintha. 2016, 13.. 38. Puuinfo Oy 2. 2015.. 39. Puuproffa 1.. 40. Luostarinen. 2020.. 41. Työterveyslaitos 1.. 42. Puuinfo Oy 2. 2015.. 43. Työterveyslaitos 2.. 44. Circhubs. 45. Teräsrakenneyhdistys. 46. Kappelissa käytetyn teräksen osuudesta suurin osa on alapohjan betonirakenteiden raudoituksia. Teräs on uusiutumaton materiaali ja sen valmistus on energiaintensiivistä. Teräsosien elinkaari on kuitenkin pitkä ja terästä voidaan kierrättää lukuisia kertoja ilman rakenteellisten ominaisuuksien heikkenemistä.46 27. 28.

(17) DIAGRAMMI 1. Rakennuksen kokonaismassa 157 691kg. MASSIIVIPUU 381kg ALUMIINI 1620kg. VANERI 4403kg. Kappelin kantavan rakenteen liitokset on toteutettu teräsosin. Liimapuupilarit on kiinnitetty pultein alapohjarakenteen teräskehiin, ja ylhäältä toisiinsa pilareiden sisään jäävillä teräslappuliitoksilla. Teräspuuliitosten ongelmallisuus on teräkseen kondensoituva kosteus, joka voi lyhentää puuosien ja siten koko rakenteen ikää. Yksiaineisissa puuliitoksissa kondensaatiota ei pääse tapahtumaan.. SEMENTTI 593kg. Kappelin vesikate on alumiinia, joka on kevyt ja kova metalli. Alumiinin, kuten teräksenkin, valmistus on energiaintensiivistä, mutta suurin osa alumiinista kierrätetään ja sen uusiokäyttö on energiatehokasta.47 Metallien louhinta tuhoaa ekosysteemejä, mutta tehokas materiaalin kierrätys vähentää neitseellisen materiaalin tarvetta. Alumiinin keveyden vuoksi sen kuljetuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin painavammilla materiaaleilla. Alumiini on kuitenkin myrkyllistä suurina pitoisuuksina ihmiselle, makeanveden organismeille ja puustolle.48 49. MUOVIT 381kg. KIVI 4385kg. TERÄS 15 387kg. BETONI 62 277kg. LIIMAPUU 17 203kg. LASI 21 250kg. HIEKKA 28 832kg. DIAGRAMMI 2. Puutuotteita 15% rakennuksen kokonaismassasta, yhteensä 22 966kg, josta LIIMAA 451kg LIIMA 451kg. LIIMATON PUU 22 631kg. Vain pieni osa kappelin rakennusmateriaaleista on muovia tarkasteltaessa rakennuksen kokonaismassaa. Rakentaminen on kuitenkin toiseksi suurin muovin käyttäjä maailmassa pakkausteollisuuden jälkeen. Euroopassa käytetään vuosittain 51,2 megatonnia muovia, josta 20% menee rakentamisen tarpeisiin. Rakennustuotteiden pakkaukset lisäävät osuutta entisestään. Muoveja käytetään muun muassa eristeinä, talotekniikassa, katteissa, höyrynsuluissa, tiivisteinä, maaleissa ja liimoissa. Muovia voi siis olla kaikkialla rakennuksessa. Keveytensä vuoksi sen suhteellinen määrä jää kuitenkin usein pieneksi materiaalien vertailuissa. Yleisimpiä rakentamisessa käytettäviä muovilaatuja ovat polyeteeni, polypropeeni, polystyreeni, polyuretaani ja polyvinyylikloridi.50 Muovin valmistus ja käyttö aiheuttavat merkittäviä ympäristöhaittoja. Suurin osa muoveista valmistetaan fossiilisista raaka-aineista kuten polttoaineen tuotannon yhteydessä maaöljystä syntyvistä hiilivedyistä. Maailman öljyntuotannosta käytetään noin 6% muovin valmistukseen. Öljy on myrkyllistä maa ja vesieliöille ja tuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Muoveja voidaan valmistaa myös biopohjaisista materiaaleista kuten tärkkelyksestä, mikä vähentää fossiilisten muovien käytön tarvetta. Kierrätysmuovin käyttö vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta ja siten muovin valmistuksen aiheuttamia päästöjä. Muovin kierrätyspotentiaali on kuitenkin suurimmaksi osaksi hyödyntämättä ja alle 30% EU:n alueella syntyvästä muovijätteestä kierrätetään. Suurin osa muovijätteestä päätyy polttoon tai kaatopaikalle.51 Loput luontoon. Muoviroska muokkaa ympäristöä sekä tappaa maa- ja vesieliöitä. Maailman merissä on yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa, mikä on yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Muovi ei katoa kokonaan vaan hajoaa hitaasti pienemmiksi kappaleiksi. Vesistöihin ja maaperään levinnyttä mikromuovia on löydetty mereneliöistä ja juomavedestä, mitä kautta se voi kulkeutua myös ihmiselimistöön. Mikromuovien vaikutusta terveyteen ei vielä tunneta kunnolla. Rakentamisessa käytettävien muovien kierrättäminen on haastavaa, sillä niiden erottelu muista materiaaleista voi olla vaikeaa. Merkittävä osa rakennusten muoveista on maalien, liimojen ja levymateriaalien sideaineissa ja hartseissa. Tällaisessa muodossa olevien muovien kierrättäminen on erittäin haasteellista.52 Muovit aiheuttavat myös rakennusteknisiä ongelmia hengittämättömyytensä vuoksi. Muoviset höyrynsulut ja muovipohjaiset pintakäsittelyt estävät vesihöyryn kulkeutumisen rakenteen läpi ja altistavat rakennuksen kosteusvaurioille ja sisäilmaongelmille.53. Kangas. 47. Rosseland et al. 1990.. 48. Metla. 49. Ympäristöministeriö 4. 2019.. 50. Ibid.. 51. Ibid.. 52. Kaila. 1997, 485.. 53. Laskelmat viitteellisiä. 29. 30.

(18) 31. luonnonkivilaatta 4385kg. sementtitasoite ja laattojen saumaus 548kg. betoni 5064kg. lattialämmitysputket polyamidia 46kg. betonilaatta tuuletuskanavilla 7392kg. teräsreunus 393kg. teräsbetonilaatta 28 896kg betonia 10519kg terästä. sementtitasoite 45kg. teräskaaret 785kg. XPS-eriste 102kg. hiekka 28 832kg. teräsbetonisokkeli 20 952kg betonia 707kg terästä. alumiinipäreet 1620kg. PU-vesikate 20kg. teräslevy 392kg. vaneri 2214kg. kuusikoolaus 1360kg. PS-eriste 208kg. vaneri 2189kg. EPS-tiiviste 2kg. liimapuupilarit 17 203kg. teräksinen ikkunakehys 2591kg. EPS-tiiviste 3kg. lasi 21 250kg. MATERIAALIMÄÄRIEN ERITTELY RAKENNUSOSAKOHTAISESTI // ALKUPERÄINEN SUUNNITELMA. 32.

(19) DIAGRAMMI 3. Rakennuksen kokonaismassa 136 475kg. VERSIO II JA YHTEENVETO. MUOVI 46kg SAVI 3974kg. Yhteenvetona materiaalianalyysin pohdinnoista tein Sayama Forest Chapelista toisen version, jossa kaikki haitalliset materiaalit ja liimaa sisältävät puutuotteet on korvattu biohajoavilla, ympäristölle vaarattomilla luonnollisilla materiaaleilla. Pyrin siihen, että tekemäni materiaalivalinnat eivät muuttaisi rakennuksen arkkitehtonista luonnetta tai estetiikka. Versioni on hypoteettinen ja tutkittu vain periaatetasolla, mutta kuitenkin huomioiden muutosten toteutettavuus.. LASI 21 954kg. Foamit. 54. Versiossa II kappelin alkuperäinen teräsbetonialapohjarakenne on korvattu massiivikiviperustuksilla ja massiivisavilaatalla. Kivilaatoitus on kuten alkuperäisessä versiossa. Alapohjan XPS-eriste on vaihdettu kierrätyslasista valmistettuun vaahtolasieristeeseen, josta ei haihdu tai liukene haitallisia aineita ympäristöön.54 KIVI 55 758kg. MASSIIVIPUU 25 910kg. Liiman eliminoimiseksi kantavat liimapuupilarit on vaihdettu massiivipuisiin ja yläpohjan vanerilevytykset korvattu laudoituksella. Pilareiden teräsliitokset on ratkaistu puutappi- ja loviliitoksin kosteuden kondensoitumisriskin pienentämiseksi ja sitä kautta rakenteen elinkaaren pidentämiseksi. Yläpohjan muovipohjainen eriste on korvattu kemikaalittomalla kutterinpurulla ja alumiinivesikate liuskekivellä. Materiaalimuutosten johdosta rakennuksen kokonaismassa on keventynyt hiukan ja eri rakennusmateriaalien määrä vähentynyt (KUVAAJA 1). Betonin korvaaminen massiivikivellä on kasvattanut rakennuksen luonnonkiven määrää. Laskettaessa kaikki maa-ainekset (kivi, savi ja hiekka) yhteen, niiden osuus on melkein kaksi kolmannesta rakennuksessa käytettävistä materiaaleista. Perustustavan valinnan merkitys rakennuksen kokonaismateriaalimäärässä korostuu erityisesti pienten ja muilta osin kevytrakenteisten rakennusten kohdalla, kuten tässä esimerkissä.. HIEKKA 28 832kg. DIAGRAMMI 4. Puutuotteita 19% rakennuksen kokonaismassasta, yhteensä 25 910kg, josta LIIMAA 0kg. Versiossa II puun määrä on kasvanut noin 9000 kilolla alkuperäisestä, mutta sen suhteellinen osuus materiaalien kokonaismassasta on pystynyt melko samana (muutos +3%). Liimaa toisen version puurakenteissa ei ole. Puun määrän lisäys selittyy yläpohjan materiaalikerrosten muutoksilla. Lattialämmitysputket ovat kuten alkuperäisessä versiossa, mikä selittää muovin pienen osuuden rakennuksen kokonaismassasta. Tämä analyysi on yksi näkemys siitä, kuinka kappeli voitaisiin toteuttaa vähemmän ympäristöä kuormittavasti. Materiaalien ja niiden määrien vertailu on kuitenkin vain kapea osa kokonaisuutta ja rakennuksen todellinen ympäristövaikutus muodostuu myös rakennuksen käyttötarkoituksen, elinkaaren ja käytön aiheuttamista päästöistä. Uusiutuvien energianlähteiden kehittyessä, rakennusten käytönaikaset päästöt pienenevät ja materiaalien tuotannon suhteellinen merkitys kasvaa. Hiilineutraaliuteen pyrkimisen ohella tulee myös tarkastella materiaalien hankinnan, käytön ja kierrätyksen suoraa vaikutusta ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen.. LIIMA 0kg. LIIMATON PUU 25 910kg Laskelmat viitteellisiä. 33. 34.

(20) 35. massiivisavi 756kg. massiivisavi 882kg. massiivisavi 950kg. lattialämmitysputket polyamidia 46kg. korkkisavi 1386kg. graniitti 130kg. graniitti 31 304kg. tuohi 75kg. lehtikuusikaaret 47kg. vaahtolasieriste 704kg. hiekka 28 832kg. graniittisokkeli 2600kg. liuskekivipäreet 2711kg. tuohivesikate 319kg. kuusilaudoitus 26kg. kuusilaudoitus 1678kg. kuusikoolaus 1316kg. kutterinpurueriste 925kg. kuusilaudoitus 1660kg. tuohi 88kg. massiivilehtikuusipilarit 19 617kg. kuusi-ikkunakehys 470kg. pellavatiiviste 8kg. lasi 21 250kg. MATERIAALIMÄÄRIEN ERITTELY RAKENNUSOSAKOHTAISESTI // VERSIO II. 36.

(21) 03 SUUNNITELMA JA PROSESSIN KUVAUS. 37. 38.

(22) syksy ´19. syyskuu. lokakuu. kevät ´20. joulukuu. marraskuu. tammikuu. helmikuu. kesä ´20. maaliskuu. huhtikuu. 28.2 tapaaminen Matti Kuittisen kanssa kanssa. 18.9 tapaaminen Pirjo Sanaksenahon kanssa 5.9 tapaaminen tilaajan kanssa. tilaajan tarpeiden kartoitus. 9.10 tapaaminen Pirjo Sanaksenahon kanssa 7.10 tapaaminen tilaajan kanssa. workshop. 8.11 tapaaminen Ransu Heleniuksen kanssa. 15.1 tapaaminen Ransu Heleniuksen kanssa kanssa. 27.11 tapaaminen Pirjo Sanaksenahon kanssa. 28.1 luonnoksien esittely Virolahden rakennusvalvonnassa. 20.11 tapaaminen tilaajan kanssa. 12.2 tapaaminen Ransu Heleniuksen kanssa kanssa. 12.3 tapaaminen DI Antti Haikalan kanssa. 17.4 rakennusluvan jättö. 8.4 Skype-keskustelu Ransu Heleniuksen kanssa. 18.3 5.3 Teams-kokous Teams-kokous tilaajan kanssa tilaajan kanssa. 17.4 Teams-kokous tilaajan ja pääsuunnittelijan kanssa. toukokuu. kesäkuu. elokuu. 26.5 puhelinkeskustelu valaistussuunnitelija Timo Mattilan kanssa. syyskuu. 24.8 puhelinkeskustelu Ransu Heleniuksen kanssa. 13.8 Teams-keskustelu Pirjo Sanaksenahon kanssa. 27.5 rakennuslupa myönnetty. keskustelu rakentamisen ympäristövaikutuksista Matti Kuittisen kanssa. tonttianalyysin ja konseptin esittely tilaajalle. heinäkuu. 15.9 diplomityön palautus. viimeistely. keskustelu rakenteista Antti Haikalan kanssa. tonttianalyysi ja taustatutkimus. lupavaihe luonnossuunnittelu. detaljisuunnittelu ja diplomityön viimeistely rakentaminen Rakennuslupaprosessin jälkeen keskittyminen diplomityöhön, rakennuksen toteutussuunnittelusta vastaa toinen taho.. 39. AIKAJANA. 40.

(23) T ONT T IANAL YYSI. 41. 42.

(24) Kymenlaakso Virolahti Johannes Luonnonpuistot Salpalinja. VIROLAHTI. Fennoskandian vihreä vyöhyke. Virolahti on Suomen kaakkoisin kunta ja sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa Suomenlahden rannalla 178km Helsingistä itään.55 Virolahdella asui vuonna 2018 3150 vakituista asukasta,56 mutta vilkkaan Vaalimaan rajanylityspaikan sekä paikkakuntaa halkovan E18valtatien kautta kulkee merkittävä osa Suomen ja Venäjän välisestä henkilöliikenteestä.57 Itärajan läheisyys, meri ja luonto ovatkin leimallisia piirteitä Virolahdelle. Itärajalla on suuri historiallinen merkitys ja toisen maailman sodan jäljet ovat edelleen nähtävissä. 1940-1941 Virolahdelle rakennettiin itärajan puolustukseksi Salpalinja, joka on yhteensä 1200km pitkä linnoitusketju. Salpalinjalla ei koskaan taisteltu ja se on yksi parhaiten säilyneistä linnoitusketjuista Euroopassa.58 Virolahden kunta on perustettu 1336, mutta varhaisimmat merkit asutuksesta ulottuvat kivikaudelle. Jo Ruotsin ja Venäjän suurvaltaaikoina itärajan vaikutus on ollut merkittävä paikkakunnalle ja välillä raja on jakanut pitäjän kahtia. Venäjän vallan aikana Virolahti jäi osaksi ”Vanhaa Suomea”, jolloin paikkakunnan väestö kaksinkertaistui 6000 asukkaaseen vuosina 1760-1810. Vuonna 1812 Vanha Suomi palautui osaksi autonomista Suomen suuriruhtinaskuntaa. Toisen maailman sodan taisteluiden takia Virolahden kunnan asukkaat jouduttiin useaan otteeseen uudelleensijoittamaan muualle Suomeen. Uusi sodanjälkeinen raja jakoi Virolahden kunnan kahtia ja Virolahti oli rakennettava uudelleen. Myöhemmin rajan läheisyys ja rajaliikenteen vilkkaus on tuonut paikkakunnalle tuloja ja työpaikkoja. H I I DE N POR T T I. PAT V I N S UO K OL I PE T K E L J Ä R V I K OL OV E S I LINNANSAARI. R E POV E S I. Kymenlaakso Kyme nlaakso Virolahti Virolahti. VA L K M US A I TÄ I N E N S UOM E N L A H T I. Johannese s Johann Luonnonpuistot It ä -Suome n kan sallis p u is to ja Salpalinja Salpalinja. Kalastus on ollut tärkeä elinkeino Virolahdella kautta aikojen. Virolahden ja Viron rannikon välille syntyi kauppayhteys 1800-luvulla ja Virolahdelta on 1850-luvulla purjehdittu Atlantille saakka. Meren ohella tuloja paikkakunnalle on tuonut edelleen toiminnassa oleva 1700-luvun lopulla Pietarin vaikutuksesta perustettu graniittilouhos. Ehkäpä kuuluisin Virolahden graniitin käyttökohteista ovat Pietarin Iisakin kirkon 17 metriä korkeat pylväät ja 25 metriä korkea Aleksanteri I:n muistoksi pystytetty pylväs.59. Virolahden kunta 1.. 55. Tilastokeskus. 2018.. 56. Kaakkois-Suomen ELYkeskus. 57. Salpakeskus 1.. 58. Virolahden kunta 2.. 59. Kotka-Haminan seudun matkailu. 60. Metsähallitus 3. 2020.. 61. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on Fennoskandian vihreän vyöhykkeen eteläisin osa ja sijaitsee Virolahden, Kotkan, Haminan ja Pyhtään edustalla. Kansallispuisto käsittää 100 saarta ja erityisen tunnettu alue on arktikasta, lintujen jokakeväisestä muutosta takaisin pesimäseuduilleen.60 Miljoonien lintujen reitti kulkee Virolahden saariston ja Itäisen Suomenlahden kansallispuiston yli. Kansallispuiston luonto on kokemisen arvoista myös itsessään. Tyypillistä maisemaa ovat ulkosaariston jyrkät ja karut kalliokarit. Kallioperä on punaruskeaa rapakivigraniittia, mikä lohkeaa kuutiomaisesti ja luo maisemalle ominaiset jyrkät piirteet. Kasvillisuus on karua männikköä ja jäkäliä, joskin alueella on myös rehevämpiä saaria. Itäinen Suomenlahti on harmaahylkeiden ja itämerennorppien lisääntymisaluetta.61. Fennoskandian Fenn oskan dian vihre ä v yöh yke vihreä vyöhyke. 43. SIJAINTI KARTALLA. 44.

(25) VAALIMAAN RAJA-ASEMA 15km. 7 KOTKA 51km. E18. VIROJOKI. TONTTI. VAALIMAANTIE. 45. ILMAKUVA. 0. 1KM. 46.

(26) TONTIN SIJAINTI JA PERUSTIEDOT. AJA. TIN R. TON. Tontti sijaitsee Vaalimaantiellä 5km länteen Virolahden kunnan keskuksesta, Virojoesta. Sen läpi kulkee Salpalinja ja sitä seuraileva suosittu retkeilyreitti Salpapolku. Tontilla sijaitsee myös Salpalinjan historiaa käsittelevä Bunkkerimuseo. Tontin suuren koon vuoksi tonttianalyysi on rajattu käsittelemään vain suunnittelualuetta tontin eteläosassa (kts. kartta). Tilaajien toiveesta infokeskus tuli sijoittaa Bunkkerimuseon läheisyyteen, mutta tarkkaa paikkaa ennen suunnittelun aloittamista ei ollut määritelty vaan se valikoitui tonttianalyysissä esille tulleiden havaintojen perusteella. Tontti sijaitsee yleiskaava-alueella ja rakennusoikeus on Virolahden kunnanrakennusjärjestyksen mukaan 10% tontin pinta-alasta tai maksimissaan 500 k-m2. 63. Katuosoite: Kiinteistötunnus: Nimi: Pinta-ala: P-koordinaatti: I-koordinaatti: Kaupunginosa: Palstoja: Rakennusoikeus: Rakennusoikeudesta käytetty:. Kaakkois-Suomen ELYkeskus. 62. Kotkan kaupunki. 63. Vaalimaantie 1310 935-432-7-34 Suursuo 902 879m2 6721900 27527916 432 – Yläpihlaja 5 10% tai 500 k-m2 325m2. Sijaitsee yleiskaava-alueella. SUUNNITTELUALUE. VA. 47. kiviestelinja. IE. ANT. A ALIM. retkeilyreitti TONTIN SIJAINTI 1:5000. 48.

(27) SAAPUMINEN. Tontille saavutaan hiekkatietä pitkin lounaasta. Ensin tulosuunnasta oikealla avautuu hiekkakenttä paikoitukselle. Edessä näkyy tonttia halkova kiviestelinja ja sen takana, tien vasemmalla puolella Bunkkerimuseo. Kiviestelinja on ikään kuin portti museoalueelle. Museon kaakkoiskulmalla tie haarautuu kolmeen suuntaan: infokeskukselle sekä luontokuntosalille etelässä, museopihalle pohjoisessa ja metsätielle idässä. Museorakennuksen pääsisäänkäynti sijaitsee rakennuksen pohjoispuolella ja sinne kuljetaan joko museopihan tai ulkonäyttelytilan kautta. Tontin läpi kulkee Salpalinjaa kulkeva 50 kilometrin mittainen patikointi- ja maastopyöräilyreitti Salpapolku. Lähin bussipysäkki sijaitsee Vaalimaantiellä 1,5km päässä tontista länteen. Linja-auto kulkee muutaman kerran päivässä, joten paikka on hankalasti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä. Liikuntaesteisten pysäköinti on sijoitettu museopihalle.. auto kulkureitti huoltoliikenne 49. SAAPUMINEN 1:2000. 50.

(28) TOIMINNOT. Tontin alkuperäiset toiminnot liittyvät suurimmaksi osaksi Bunkkerimuseoon, sen pysäköintiin ja ulkonäyttelyyn sekä retkeilyreitteihin. Museo on perustettu vuonna 1980. Se on osa toisen maailmansodan aikaista Salpalinja-puolustuslinjaa ja esittelee sen historiaa vuosilta 1940-1941 ja 1944.64 Museorakennus muodostuu vanhasta ja uudesta osasta. Uusi osa on valmistunut vuonna 2008.. t. itukse. linno. korsu kaivo. ja lin ste. vie. ki. museopiha. museo. Salpakeskus 2.. 64. Museotoiminnot ovat maksullisia ja näyttelykohteet on tarkoitettu museon asiakkaille, mutta ulkonäyttelyaluetta ei ole rajattu ja ulkoilureitit kulkevat museopihan läpi ja ovat kaikkien vapaasti käytettävissä kaikkina vuorokaudenaikoina. Kiviestelinja ja erilaiset linnoitukset ovat keskeinen osa paikkaa ja muistuttavat sen moninaisesta historiasta.. roskat infokeskus. Museosta pohjoiseen, luontopolun varrella, sijaitsee laavu retkeilijöitä varten. Museorakennuksesta löytyy saniteettitilat ja pihan korsussa on yöpymismahdollisuus. Museon eteläpuolella sijaitseva luontokuntosali on kaikille avoin kuntoilupaikka.. jyrkänne. Museotoimintojen lisäksi tontti on pääosin metsää ja sitä halkovia metsäteitä. Naapuritontit ja -rakennukset sijaitsevat kaukana suunnittelualueesta, joten niiden vaikutus suunnitteluun on vähäinen.. TIE. AAN. LIM VAA. museoalue luontoliikuntapaikka museon ulkonäyttely pysäköinti painanne 51. TOIMINNOT 1:2000. 52.

(29) KASVILLISUUS JA MAANPINNAN MUODOT. Suunnittelualueen kasvillisuus on museopihaa ja hiekkateitä lukuun ottamatta mustikkatyypin kuivaa kangasmetsää (MT). Vallitseva puutyyppi on mänty, mutta myös koivuja ja kuusia esiintyy paikoin. Puulajikoostumuksen ja latvusrakenteen perusteella on selvää, että metsä on talousmetsää. Hakkuiden aiheuttamat jäljet ovat nähtävissä, sillä puuston ikä vaihtelee alueittain ja on verrattain nuorta. Kenttäkerros on pääosin mustikkaa, mutta myös puolukka ja kanerva ovat yleisiä. Pohjakerros on sammalta.. Geologian tutkimuskeskus. 65. Pinnanmuodoiltaan tontti on loiva, mutta nousee etelään päin mentäessä. Maaperä on hiekkaa,65 lukuun ottamatta tontin eteläosan kalliota, josta tonttia halkovan kiviestelinja lohkareet on aikoinaan louhittu. Louhinnan aiheuttaman painauman pohjalle on syntynyt pieni lampi. Kallion ja painauman pohjoispuolella puustossa on pienehkö aukko, joka on luonteva paikka infokeskukselle. Puustoa on kuitenkin harvennettava rakennuksen ympäriltä, jotta puusto tai rakennus eivät kärsisi. Puusto suojaa kovilta tuulilta ja auringonpaisteelta, joten sijoituspaikka tontilla on mikroilmastoltaan melko tasainen. Puusto varjostaa ympäri vuorokauden, joten aurinkoenergiaa ei voida hyödyntää kovinkaan tehokkaasti. Pienilmastoltaan suunnittelualue on suotuisa varjostavien puiden, tuulilta ja melulta suojaavan kallion ansiosta.. mänty mänty / kuusi koivu 53. KASVILLISUUS 1:2000. 54.

(30) +52,00 hiekka hiekkamoreeni hiekka (pinta) / hiekkamoreeni (pohja) kallio rahkaturve 55. +40,00. MAAPERÄ 1:5000. PINNANMUODOT 1:5000. 56.

(31) YKSITYISYYS. Saavuttaessa lounaasta, kuljetaan kiviestelinjan läpi. Keskustellessani tilaajien kanssa infokeskuksen potentiaalisista sijoituspaikoista, kiviestelinjan merkitys nousi esille ja oli heti selvää, että sen luonne alueen porttina tulee säilyttää. Tontin nykyiset toiminnot pysäköintiä lukuun ottamatta on sijoitettu kiviestelinja itäpuolelle. Itäpuolen mieltää täten museoympäristöksi. Varsinaista museoaluetta puolestaan ovat museorakennus ja sen pohjoispuolinen museopiha. Piha on käsitettävissä yksityisalueena, sen läpikuljettavuudesta huolimatta. Green Belt -infokeskus ja Bunkkerimuseo eroavat toisistaan luonteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan, minkä johdosta on ollut perusteltua sijoittaa infokeskus erilleen museorakennuksen toiminnoista. Kuitenkin niin, että rakennukset ovat integraatiossa toistensa kanssa.. museoalue museon ympäristö julkinen kulkureitti 57. YKSITYISYYS 1:2000. 58.

(32) ÄÄNIMAISEMA. Vaalimaantie rajaa tonttia etelässä muutaman sadan metrin päässä suunnittelualueesta. Tie on ajankohdasta riippuen jokseenkin vilkas ja liikenteen äänet kuuluvat suunnittelualueelle. Tien ja suunnittelualueen välissä oleva maaston korkeampi kohta ja metsä vaimentavat ääniä tehokkaasti, mutta hiljaisena hetkenä autojen äänet kuuluvat selvästi. Tontin viihtyisyyden ja tunnelman kannalta on tärkeää säilyttää tontin eteläosan metsä nykyisellään. Liikenteestä kantautuvien äänten lisäksi tuulessa huojuvien puiden humina, lintujen laulu ja soratien rahina ovat tyypillisintä tontin äänimaailmaa. Kokonaisuudessaan paikan äänimaailma on sekoitus ihmisestä aiheutuvia ja metsän ääniä.. -. + liikennemelu 59. ÄÄNIMAISEMA 1:2000. 60.

(33) LÄHESTYMINEN JA NÄKYMÄT. Infokeskukselle avautuu näkymiä jokaisesta saapumissuunnasta. Puusto estää pitkät näkymälinjat, mutta antaa viitteitä rakennuksesta jo kauempaa lähestyttäessä sitä. Pääasiallinen saapumissuunta rakennukselle on lounaasta ja patikointireittiä pitkin idästä tai pohjoisesta. Kalliojyrkänteellä risteilevät polut tarjoavat näkymiä etelästä. Infokeskukselta avautuu puolestaan metsänäkymä itään, etelässä näkymä kosteikolle ja kalliojyrkänteelle, lännessä luontoliikuntasalille sekä sen takana olevalle kiviestelinjalle ja pohjoisessa museorakennukselle. Rakennuspaikan ja Green Beltin luonnetta eniten kuvastava maisema on itään avautuva metsämaisema. Sitä halkoo patikointireitti. Puusto estää suoran näkymän reitille, mutta sitä kulkevat ihmiset näkyvät jo kauempaa mäntyjen lomasta.. metsänäkymä näkymä museolle näkymä kiviestelinjalle näkymä kalliojyrkänteelle esteetön näkymä osittainen näkymä 61. LÄHESTYMINEN 1:2000. 62.

(34) 6 5. 4 3 2. 1. 2. 63. NÄKYMÄT 1:2000. 64.

(35) 65. 1. 4. 3. 5. 66.

(36) 67. 6. 68.

(37) YHTEENVETO Pohdin rakennuksen sijoittamista tontille pitkään ja analysoin kolmea paikkaa, joista valikoitui lopulta yksi. Valitun sijoituspaikan etuja ovat sen sijainti museorakennuksen läheisyydessä, mutta riittävällä etäisyydellä molempien erottuakseen omiksi toiminnoikseen. Tärkeä tekijä infokeskuksen sijoittamisessa oli sen läheisyys museorakennukseen käytön joustavuuden kannalta. Toinen tilaajalle tärkeä tekijä oli kiviestelinjan rooli. Se on ensimmäinen rakennettu elementti, jonka tontille saapuva havaitsee. Infokeskusta ei haluttu eteen peittämään tätä näkymää. Infokeskusta sijoittaminen kiviestelinjan taakse on myös tontin toimintojen järjestymisen ja saapumisen loogisuuden kannalta tärkeää.. 1 2. Bunkkerimuseon sisäänkäynti jää piiloon museorakennuksen pohjoispuolelle ja siksi saapumisreitti museolle on epäselvä nykyisellään. Kulkureittien risteys museon kaakkoiskulmalla on potentiaalinen kohtauspaikka ja infokeskuksen sijoitus sen toiselle puolelle korostaa risteyksen luonnetta. Tien eteläpuolelle sijoittuvat luontomatkailuun liittyvät toiminnot, infokeskus sekä luontoliikuntapaikka ja pohjoispuolelle museo toimintoineen. Puuston ja maiseman säilyttäminen mahdollisimman ennallaan olivat toisia merkittäviä tekijöitä sijoituspaikan valinnalle. Valitulla paikalla puustossa on aukko entuudestaan. Puustoa on kuitenkin harvennettava infokeskuksen sovittamiseksi. Tontti on museopihaa lukuun ottamatta metsää, joten puuston harvennus on välttämätöntä pienissä määrin rakennuksen välittömästä läheisyydestä, jottei puusto eikä rakennus vahingoita toisiaan. Puiden paikat on mitattu tontilla yksitellen, jotta rakennuksen sijainti olisi mahdollisimman optimaalinen puihin nähden ja kaadettavien puiden määrä minimoitu. Eteläpuolella kasvavat koivut säilytetään ja ne on huomioitu rakennuksen lopullisten koordinaattien määrityksessä. Tontin luonnon kannalta paras ratkaisu olisi ollut sijoittaa infokeskus luontoarvoiltaan vähäisimmälle tontin osalle eli museopihalle. Infokeskuksen toimintojen ja luonteen kannalta museopiha ei kuitenkaan ollut oikea paikka rakennukselle. Maisemallisten arvojen takia kulkureittien varsien puusto on säilytettävä. Sen vuoksi infokeskuksen ja hiekkatien väliin on jätetty metsävyöhyke. Pinnanmuodot ja maaperä eivät vaikuttaneet osaltaan merkittävästi paikan valintaan, sillä suunnittelualue on kalliojyrkännettä ja painaumaa lukuun ottamatta pinnanmuodoiltaan loivaa ja maaperältään hiekkaa.. vaihtoehtoiset sijoituspaikat infokeskukselle 30m museorakennuksesta keskeiset kulkureitit. Rakennuksen orientaatioon tontilla vaikuttivat ensisijaisesti näkymät. Green Beltin ja paikan luonteeseen sopivin näkyvä on itään avautuva mäntymetsänäkymä. Toinen potentiaalinen vaihtoehto oli näkymä etelään kohti kalliolouhosta. Mäntymetsänäkymä vangitsee paikan ympäristön luonteen sekä kritisoi hienovaraisesti Suomen metsien nykytilaa.. puusto kulkureittien varrella kohtauspaikka optimaalinen rakennuspaikka 69. RAKENNUSPAIKAN VALINTA 1:2000. 70.

(38) 71. 1 Näkymä itään. Infokeskuksen suuntaus museorakennuksen harjalinjan mukaisesti.. 72.

(39) 73. 2 Näkymä etelään. Infokeskuksen suuntaus etelään kohti jyrkännettä.. 74.

(40) museopiha. kaivo. 41,5. 2 LE-AP. metsää. I 41 BUNKKERIMUSEO ulkonäyttely. ki. vie. ste lin ja. jätekatos. +40,75. ,5. 40. metsää. 0,5 GREEN BELT -INFOKESKUS. metsää. 4. luontoliikuntapaikka. polku. +40,50. tie. a. k ek hi. I. 41. 40,5. painanne. 42. laituri. 43 metsää. parkkipaikka. 75. ASEMAPIIRROS 1:400. jyrkänne. 44. 45. 46. 76.

(41) TILA-ANALYYSI JA KONSEPTI. 77. 78.

(42) TILAAJAN TARPEIDEN KARTOITTAMINEN Järjestin tilaajille ideointiworkshopin ennen suunnittelun aloittamista lokakuussa 2019 kartoittaakseni heidän toiveitaan ja mieltymyksiään tarkemmin. Workshopin idea oli yksinkertainen. Jaoin osallistujille punaisia ja vihreitä Post it-lappuja ja kuvia erilaisista tiloista, materiaaleista, muodoista ja väreistä. Vihreille lapuille tuli kirjoittaa tai piirtää asioita, mitä infokeskuksen haluaisi olevan ja punaisille, mitä ei sen toivoisi olevan. Valokuvat toimivat apuna ideoinnissa. Tehtävän sai tehdä yhdessä tai yksin ja siihen oli 20 minuuttia aikaa. Lopuksi kävimme yhdessä läpi workshopissa esille tulleet ajatukset. Erityisesti harmonia luonnon kanssa ja puu materiaalina nousivat tärkeiksi suunnittelussa huomioitaviksi tekijöiksi. Rakennuksen toivottiin sulautuvan ympäristöönsä materiaalien ja muotokielensä kautta, mutta kuitenkin niin että se kiinnittää vierailijan huomion. Sisätilan haluttiin olevan muunneltavissa eri käyttötarpeiden mukaan ja interaktiossa ympäröivän luonnon kanssa. Paikalliset materiaalit puu ja graniitti olivat toivottuja, kun taas terästä, muovia tai muita synteettisiä materiaaleja toivottiin vältettävän. Väritoiveet olivat linjassa materiaalien kanssa ja toiveena oli luonnolliset materiaaleille ominaiset sävyt. Esteettisten toiveiden lisäksi esille nousi myös käytännöllisyys ja ylläpidettävyys. Rakennuksen kiinnostavuus muotojen kautta oli toivottavaa. Valokuvavalinnoissa vahvistuivat edellä mainitut toiveet. Puumateriaalit ja orgaaniset muodot nousivat esiin. Ei-toivottuja teemoja olivat kuvien perusteella viherkatot sekä synteettiset materiaalit.. 79. 80.

(43) SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Green Beltin arvot sekä tilaajan tarpeet olivat suunnittelun keskeisiä lähtökohtia. Infokeskuksen tarkoituksena on esitellä Virolahden alueen luontokohteita, ja tilaajan alkuperäisiä toiveita rakennukselle olivat harmonia ympäristön kanssa, funktionaalisuus, kestävyys, innovatiivisuus sekä interaktio Bunkkerimuseon kanssa. Aluksi toiveissa oli myös erillinen, liikuteltava mobiiliyksikkö, joka kuitenkin jätettiin pois suunnitelmista jo projektin alkuvaiheessa.. KAHTIAJAKO toinen maailmansota. METSÄ männyt vertikaalisuus. YHDISTYMINEN Green Belt. KIVIESTELINJA ihmisen vaikutus jakava elementti. RAKENNUKSET museorakennus. Infokeskuksen tulee edustaa Green Beltin arvoja ja Virolahtea sen osana. Green Beltin tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja edistäminen. Materiaalien biohajoavuus, myrkyttömyys, kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys ovat keskeisiä suunnittelua ohjanneita tekijöitä. Suunnittelun lähtökohtana on rakennus, jonka vaikutus ympäristöön rakennuspaikalla ja materiaalijalanjäljeltään on mahdollisimman pieni tinkimättä toiminnallisten tarpeiden täyttymisestä. Virolahden luonnon ominaispiirteitä ovat meri ja metsä. Puu hiilineutraaliutensa, perinteikkyytensä ja paikallisuutensa vuoksi on luonteva valinta infokeskuksen rakennusmateriaaliksi. Tontin keskeisimmät elementit ovat mäntymetsä, kiviestelinja ja olemassa olevat rakennukset. Mäntyjen rungot luovat paikalle voimakkaita vertikaalilinjoja, joita kiviestelinjan kivilohkareet halkovat. Kiviestelinja muistuttaa paikan historiasta. Ihmisen vaikutus on edelleen nähtävissä, mutta nyt luonto on ottanut siitä vallan. Museorakennus on puurakenteinen ja puuverhoiltu. Tämän vuoksi puun käyttö infokeskuksessa on perusteltua myös tontin olemassa olevan rakennuskannan kannalta. Museon lisäksi tontilla on pieniä talousrakennelmia sekä linnoitusalue. Suomessa puurakentamisella on pitkä historia. Perinteisin menetelmin valmistetut hirsirakennukset ovat kestäneet satoja vuosia. Ensimmäiset asumukset Suomessa olivat tilapäiseen tai siirrettävään majoittumiseen käytettyjä havukatteisia laavuja tai pistekotia, joissa seinä ja katto ei ollut eriytynyt omaksi rakenneosakseen. Varhaisimpien talojen seinät ovat olleet vain muutaman hirren korkuisia ja jyrkkää kattoa on kannatelleet pystypaalut. Harja on ollut auki, jotta sisällä olevan tulipesän savu pääsee leijailemaan ulos. Nämä puurakennelmat eivät ole säilyneet tähän päivään saakka. Pitkäikäisintä Suomalaista puuarkkitehtuuria puolestaan edustavat puukirkot, joista vanhin on vuonna 1627 valmistunut Vöyrin kirkko Pohjanmaalla. Keskiaikaisten kivikirkkojen kattotuolit ja niiden puuliitokset ovat olleet keskeinen inspiraation lähde infokeskuksen arkkitehtuurille. Kota-, laavuja kattotuoliperinteen innoittamana rakennuksen massa vakiintui geometrialtaan kolmioon – kodan uudelleentulkintaan, josta myös työn nimi juontaa juurensa. Kolmiomuoto on vuoropuhelussa harjakattoisen museorakennuksen kanssa ja sivuseinien poisjättäminen mahdollistaa jyrkät kattolappeet ja puumateriaalien käytön vesikatossa ilman, että rakennuksen harjakorkeus kasvaa suhteettoman paljon.. Uittotyöntekijöiden kota purouoman varrella Sakari Pälsi 1923. 81. Alkuperäinen budjetti ja suhteellisen nopea aikataulu ovat vaikuttaneet suunnitteluun alusta saakka. Paikallisuuden ja paikan merkitys on puolestaan korostunut prosessin aikana. Lopulliset ratkaisut ovat pitkän pohdinnan tulos ja jokainen ratkaisu on arvioitu yksitellen.. EKO LO GISU U S m ater iaalit paikallisu u s biohaj oavu u s myr kyttömyys u ud elleen käytettävyys kestävyys pu u m assa j a kattom uoto HISTO RIA laavu j a kota pu ukir kkoj en kattotuolit GREEN BELT Vir olahti m än tym etsä m er i paikka TO N TTI nykyiset rakenn ukset m uotokieli j a m ater iaalit BU DJETTI toistu vu u s rakenn u sosissa rakenn u sosien yksinker taisu u s j a valm istettavu u s. 82.

(44) TILAOHJELMA. TILANTARVE. VR 6m2. TILAOHJELMA- JA JÄRJESTYS VAR. n.2m2. Tilaaja ei ollut määritellyt tarkkaa tilaohjelmaa, joten kävimme yhdessä läpi heidän tarpeitaan ja toiveitaan, minkä perusteella tein ensimmäiset luonnokset. Rakennus on puolilämmin, mutta tarvittaessa käytettävissä myös talvella. Bunkkerimuseo vastaa infokeskuksen ylläpidosta ja aukioloajat noudattavat museon aukioloaikoja. Infokeskuksen käyttäjäkunta on pääosin retkeilijöitä ja turisteja. Rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia näyttelytilana alueen luontokohteiden esittelyyn ja sen tulee olla mitoitukseltaan soveltuva 15 henkilölle, mutta kerrosalan tulee olla maksimissaan 50 k-m2. Näyttelytilan tulee olla muuntojoustava ja soveltua moniin eri käyttötarkoituksiin tarpeen mukaan.. VR 1,5m x 4m. YHTEENSÄ n. 40m2. Rakennukseen tulee sähkövalaistus ja -lämmitys, mutta ei vesipistettä tai viemäröintiä. Tilaaja ei määritellyt tilan tarkkaa varustusta, mutta tilassa tulee olla riittävästi kytkentä- ja järjestysmahdollisuuksia erilaisille näytöille ja muille sähköisille laitteille. Näyttelyissä on tarkoituksena hyödyntää audiovisuaalista tekniikka ja vr-laseja, mikä tulee huomioida tilan mitoituksessa. Tilan muunneltavuuden ja toimivuuden kannalta pienehkö varasto on tarpeellinen näyttelytarvikkeiden varastointiin. Sähköt infokeskukseen johdetaan museorakennuksesta, mutta pieni tekninen tila on tarpeellinen valaistuksen ja näyttelyssä tarvittavan tekniikan hallinnointiin.. n. 15 ihmiselle min 15m2. TILOJEN SUHDE. 1500mm. Koska näyttelytilan toimintoja ei ole tarkasti määritelty ja sen tulee soveltua monenlaiseen toimintaan, määrittelin tilan koolle reunaehdot. Näyttelytilan leveyden on oltava riittävä teoksien katseluun ja tilassa kiertämiseen. Tilan vapaa korkeus näyttelyä varten on vähintään 1600mm ja kulkureiteillä 2300mm. Näyttelytilan teosten ja näyttöjen katseluetäisyys ja -korkeus riippuu teosten koosta ja tyypistä. Yli 1600mm korkean tilan ohjeelliseksi leveydeksi määrittelin 4000mm, jotta eri toiminnot ja tilassa kiertäminen on mahdollista. Tilan minimimitoitus on toiminut apuna massoittelussa.. 1500mm. VR. VAR.. MITOITUS. Viereisellä sivun kaaviot esittävät tilan kokosuhteita ja mitoitusperiaatteita. Näyttelytilan ja vr-lasien käyttöön varattavan tilan tulee olla yhteydessä toisiinsa ja näiden molempien yhteydessä varastotilaan näyttelyiden toimivuuden varmistamiseksi. 2500mm. 2300mm. 1600mm. NÄYTTELYTILA. 4000mm. 1300mm. 1400mm. 1300mm. 4000mm 83. 84.

(45) MASSA JA KONSEPTI Suunnitelman konsepti, uusi tulkinta kodasta, lähti liikkeelle massan tutkimisesta tilajärjestyksen kautta. Viereisellä sivulla esitellään erilaisia massoitteluvaihtoehtoja. Ajatus Green Belt -hanketta edeltäneestä, Euroopan kahtiajaosta ja siitä seuranneesta yhdentymisestä näkyvät osassa vaihtoehdoista valoaukkoaiheina rakennuksen vaipassa ja harjalla. Toinen keskeinen ajatusleikki on ollut esirippu, mikä näkyy lappeiden helmojen muotoilussa. Eri massoitteluvaihtoehdoista tarkoituksenmukaisimmaksi valikoitui alkuperäinen idea, selkeä harjakattomainen massa, ilman lappeiden muotoilua tai aukotusta. Tilan muunneltavuuden vuoksi lähdin työstämään ajatusta selkeästä, pohjaltaan suorakaiteen muotoisesta tilasta, jonka päässä avautuu näkymä ympäristöön. Näkymä on kuin kehystetty kiinteäksi osaksi näyttelytilaa. Sisäänkäynti rakennuksen toisessa päässä avaa suoran näköyhteyden ulkonäkymään. Yksi yksinkertainen massa on tietoinen valinta myös rakennusteknisten seikkojen optimoimiseksi.. 85. 86.