TIETOPAKETTI HELLUNTAISEURAKUNTIEN REKISTERÖITYMISESTÄ USKONNOLLISEN YHDYSKUNNAN SEURAKUNNIKSI
SUOMEN HELLUNTAIKIRKON HALLITUS
Tekstissä ”Pentti Erkkilä: …...” -kommentit on tarkoitettu selventämään lukijalle, mistä kyseisessä kohdassa laajemmin ottaen näyttäisi olevan kysymys, Erkkilän mukaan
Pentti Erkkilä, insinööri, valittiin taannoin Jyväskylässä Talvipäivien jälkeen Kai Antturin tekemän esityksen perusteella ja Lapin maakuntien valitsemana opposition edustajana rekisteröitymistä suunnittelevaan neuvotteluvaltuuskuntaan
Sisällysluettelo
ARVOISA SEURAKUNNAN VANHIMMISTO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO (PINGSTKYRKAN I FINLAND) -NIMISEN USKONNOLLISEN YHDYSKUNNAN YHDYSKUNTAJÄRJESTYS
1. LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET YHDYSKUNNASTA
2. LUKU
YHDYSKUNNAN HALLINTO
3. LUKU
SEURAKUNNAT
4. LUKU
SEURAKUNNAN JÄSENET
5. LUKU
SEURAKUNNAN HALLINTO
6. LUKU
MUUTOKSENHAKU
7. LUKU
MUUT MÄÄRÄYKSET
YHDISTYSSEURAKUNNASTA YHDYSKUNTASEURAKUNNAKSI
1. YHDYSKUNTASEURAKUNTA PERUSTETAAN JA TOIMINTA SIIRRETÄÄN SILLE 1.1 Yleistä
1.2 Päätöksenteko nykyisen seurakunnan toimielimissä ja perustamiskokous 1.3. Hakemus yhdyskunnan hallitukselle
1.4 Jäsenten liittyminen seurakuntaan 1.5.Toiminnan siirtäminen
1.6. Talouden siirtäminen
1.7. Yhdistyksen toiminta rekisteröitymisen jälkeen
2. YHDYSKUNTASEURAKUNTA PERUSTETAAN MUTTA TOIMINTA SIIRRETÄÄN SILLE VASTA MYÖHEMMIN
2.1. Yhdyskuntaseurakunta perustetaan 2.2. Toiminta jatkuu entisessä muodossaan 2.3. Jäsenten liittyminen yhdyskuntaseurakuntaan
3. MUUTOSPROSESSISSA HUOMATTAVIA TÄRKEITÄ PERIAATTEITA 3.1. Kaikille jäsenille mahdollisimman tasavertaiset oikeudet
3.2. Paikallisen seurakunnan eheys turvattava
4. VELVOITTEET JÄSENREKISTERIN PITÄMISESTÄ 4.1. Uskontokunnasta eroaminen ja erottaminen 4.2. Liittyminen seurakunnan jäseneksi
4.3. Siirtyminen seurakuntaan toisesta uskontokunnasta 4.4. Lapsia koskevat ilmoitukset
4.5. Vastasyntyneen lapsen ilmoittaminen 4.6. Vihkimisestä ilmoittaminen
4.7. Seurakuntatiedot väestörekisterissä
4.8. Muutostietojen saaminen väestötietojärjestelmästä Seuraavat lyhennetty alkuperäisestä dokumentista:
SEURAKUNNAN PERUSTAMISKIRJA PÖYTÄKIRJA PERUSTAMISKOKOUS
HAKEMUSLOMAKE HELLUNTAIKIRKON SEURAKUNNAN JÄSENEKSI ILMOITUS USKONTOKUNTAAN LIITTYMISESTÄ (VRK 1.71A)
ILMOITUS USKONTOKUNNASTA EROAMISESTA (VRK 1.70 A) YHDISTYSSEURAKUNNASTA YHDYSKUNTASEURAKUNNAKSI MUUTOSPROSESSI TIIVISTETTYNÄ
A. VAIHTOEHTO, JOSSA TOIMINTA SIIRRETÄÄN KOKONAAN YHDYSKUNTASEURAKUNNAN NIMIIN:
B: VAIHTOEHTO, JOSSA TOIMINTA SIIRRETÄÄN YHDYSKUNTASEURAKUNNAN NIMIIN MYÖHEMMIN:
YHDYSKUNTAJÄRJESTYKSEN MUKAAN SEURAKUNNAN JOHTOSÄÄNNÖSSÄ MÄÄRITELTÄVÄT ASIAT
Arvoisa seurakunnan vanhimmisto
Ohessa saatte aikaisempaa tarkempaa informaatiota helluntaiseurakuntien rekisteröitymisestä uskonnollisen yhdyskunnan seurakunniksi. Tietopaketissa on seuraavat tekstit:
1. Opetusministeriön kanssa yhdessä viimeistelty yhdyskuntajärjestys. OPM:n toivomuksesta (Pentti Erkkilä:
vaatimuksesta) tuli aikaisempaan jo julkaistuun yhdyskuntajärjestykseen vain vähäisiä teknisiä tarkennuksia, ei mitään asiamuutoksia.
2. Yhdistysseurakunnasta yhdyskuntaseurakunnaksi. Kokonaisesitys prosessin etenemisestä seurakunnassa.
3. Seurakunnan perustamiskirja. Malli perustamiskirjasta.
4. Perustamiskokouksen pöytäkirja. Malli pöytäkirjasta.
5. Hakemuslomake helluntaikirkon seurakunnan jäseneksi. Malli kaavakkeesta, jollaista seurakunta voisi käyttää ottaessaan uusia jäseniä.
6. Ilmoitus uskontokuntaan liittymisestä. Väestörekisterikeskuksen virallinen kaavake (VRK 1.71a).
7. Ilmoitus uskontokunnasta eroamisesta. Väestörekisterikeskuksen virallinen kaavake (VRK 1.70a).
8. Seurakunnan muutosprosessi tiivistettynä. Kokonaisesityksessä tarkemmin esitetty muutosprosessi on tässä tiivistelmässä esitetty mahdollisimman lyhyesti askel askeleelta.
9. Yhdyskuntajärjestyksen mukaan seurakunnan johtosäännössä määriteltävät asiat. Seurakunta tekee itselleen johtosäännön (jota ei lähetetä seurakunnan ulkopuolelle hyväksyttäväksi).Yhteistä mallia ei ainakaan vielä ole esitettävänä, mutta tässä lyhyessä tekstissä esitetään ne asiat, jotka yhdyskuntajärjestyksen mukaan siinä on ainakin oltava. Mitä muuta seurakunta haluaa johtosäännössään määritellä, on kunkin seurakunnan oman harkinnan varassa. Johtosääntö ei luonnollisesti voi olla ristiriidassa yhdyskuntajärjestyksen kanssa.
10. Luettelo Suomen Helluntaikirkon nykyisen hallituksen jäsenistä yhteystietoineen, jotta voitte olla tarvittaessa yhteydessä valintanne mukaan.
Toivomme, että oheiset tekstit auttavat seurakuntaanne asian käsittelyssä ja sen suhteen tehtävien päätösten teossa.
Toivomme seurakunnallenne hyvää työkautta evankeliumin työsaralla. Seurakunnan ja sen jäsenten hengellinen hyvinvointi ja Jumalan sanoman vieminen kaikkien ihmisten ulottuville on tärkein ja keskeisin tehtävämme. Toivon mukaan myös seurakuntiemme rakenteet ovat sellaisia, että ne auttavat osaltaan tämän tehtävän suorittamisessa.
Helsingissä 23.08.2002
Suomen Helluntaikirkon hallituksen puolesta Valtter Luoto puheenjohtaja
Suomen Helluntaikirkko (Pingstkyrkan i Finland) -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestys
1. Luku: Yleiset määräykset yhdyskunnasta 1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdyskunnan nimi on Suomen Helluntaikirkko (Pingstkyrkan i Finland) ja sen kotipaikka Helsinki.
2 § Toimintatavat
Suomen Helluntaikirkko on uskonnollinen yhdyskunta, jonka muodostavat siihen kuuluvat seurakunnat ja niiden jäsenet. Yhdyskunta on järjestäytynyt siten, että henkilöjäsenet kuuluvat johonkin yhdyskunnan seurakuntaan.
Yhdyskunta ja sen seurakunnat voivat järjestää jumalanpalvelus- ja julistustilaisuuksia ja muita tilaisuuksia kuten juhlia, kokouksia, konsertteja ja koulutustilaisuuksia. Yhdyskunta ja seurakunnat voivat harjoittaa koulutus- ja julkaisutoimintaa, levittää painotuotteita ja äänitteitä, harjoittaa radio- ja TV-toimintaa ja sähköistä tiedonvälitystä, harjoittaa sosiaalista avustustoimintaa, lähetys- ja kehitysaputyötä sekä muuta aatteellista toimintaa sanomansa levittämiseksi.
Yhdyskunta ja seurakunnat voivat julistamansa sanoman edistämisen tarkoituksessa harjoittaa liiketoimintaa toimielimiensä erikseen hyväksymässä laajuudessa. Ne voivat omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta siten kuin laissa tarkemmin säädetään sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja suorittaa rahankeräyksiä
asianmukaisen luvan saatuaan.
Tehtävien jako yhdyskunnan ja seurakuntien välillä tapahtuu sillä periaatteella, että varsinainen hengellinen seurakuntatoiminta tapahtuu seurakunnissa ja yhdyskunnan tehtävänä on ensisijaisesti edustaa
helluntaiseurakuntia niiden yhteisissä asioissa kotimaassa ja kansainvälisissä suhteissa sekä toimia muutoinkin seurakuntien yhteistoimintaelimenä.
3 § Seurakuntien asema
Yhdyskuntaan kuuluvat seurakunnat ovat itsenäisiä*. Ne päättävät itse omasta toiminnastaan, hallinnostaan, omaisuudestaan ja varainkäytöstään. Seurakunnilla on kullakin omat varansa ja omaisuutensa ja
yhdyskunnalla omansa.
Seurakunnat eivät vastaa yhdyskunnan veloista tai sitoumuksista eikä myöskään yhdyskunta seurakuntien velvoitteista. Seurakunnat eivät ole velvollisia suorittamaan pakollisia jäsenmaksuja yhdyskunnalle.
Erkkilä: * Sivu 4. kohta 9. viimeinen lause (viittaa Valtter Luodon 10-kohdan listan seuraavaan
lauseeseen:"Mitä muuta seurakunta haluaa johtosäännössään määritellä, on kunkin seurakunnan oman harkinnan varassa. Johtosääntö ei luonnollisesti voi olla ristiriidassa yhdyskuntajärjestyksen kanssa.")
2. Luku: Yhdyskunnan hallinto 4 § Yhdyskunnan vuosikokous
Yhdyskuntaa koskevat päätökset tehdään vuosikokouksessa, joka pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa,
2) Esitetään yhdyskunnan toimintakertomus, toimikuntien toimintakertomukset ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta,
3) Esitetään tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja hallinnosta, 4) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta,
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
6) Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet, 7) Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastaja,
8) Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toimintavuodeksi, 9) Valitaan jäsenet yhdyskunnan toimikuntiin,
10) Esitetään yhdyskuntaan hyväksytyt seurakunnat ja päätetään seurakunnan erottamisesta yhdyskunnasta, 11) Päätetään seuraavan vuosikokouksen ajasta ja paikasta,
12) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli vuosikokous niin päättää, edellä sanottuja asioita voidaan käsitellä vuosikokouksen määräämänä ajankohtana pidettävässä muussa varsinaisessa kokouksessa. Sitä koskevat muutoin ne määräykset, mitä vuosikokouksesta on sanottu.
5 § Kokousedustajat
Jokaisella seurakunnalla on oikeus valita vuosikokoukseen yksi (1) edustaja kutakin alkavaa kolmeasataa (300) jäsentä kohti. Laskentaperusteena käytetään vaalivuotta edeltävän vuoden lopussa seurakunnan rekisterissä ollutta jäsenmäärää.
Yhdyskunnan hallituksen jäsenet eivät voi toimia seurakunnan edustajina vuosikokouksessa.
Vuosikokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus yhdyskunnan hallituksen jäsenillä ja tilintarkastajilla sekä 14 §:n mukaisten yhdyskunnan yhteisten yhdistysten nimeämillä edustajilla.
6 § Päätöksenteko
Vuosikokouksessa on kullakin seurakunnan edustajalla yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella
ääntenenemmistöllä, ellei tässä yhdyskuntajärjestyksessä tietyn asian käsittelystä muuta määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövalinnoissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.
Yhdyskunnan kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä tarkistavat kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa.
7 § Ylimääräinen kokous
Ylimääräinen kokous pidetään tarvittaessa, jos hallitus niin päättää, tai jos vähintään kymmenen (10) seurakuntaa sitä hallitukselta kirjallisesti pyytää.
Ylimääräistä kokousta koskevat muutoin edellä 4 - 6 §:ssä sanotut määräykset.
8 § Kokouskutsu
Hallitus kutsuu yhdyskunnan kokouksen koolle kirjallisella kokouskutsulla, joka on lähetettävä kaikille seurakunnille tai julkaistava hallituksen määräämässä lehdessä, vuosikokouksen ja muun varsinaisen
kokouksen osalta vähintään 30 päivää ja ylimääräisen kokouksen osalta vähintään 14 päivää ennen kokousta.
Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
9 § Yhdyskunnan hallitus
Yhdyskuntaa edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu vähintään yhdeksän (9) jäsentä.
Kullekin valitaan henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenet tulee valita siten, että maan eri osat ja ruotsinkieliset jäsenseurakunnat tulevat mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti edustetuiksi.
Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta siten, että jäsenistä puolet on vuosittain erovuorossa.
Erovuorot ratkaistaan ensimmäisellä kerralla arvalla.
Hallituksen jäsen voidaan valita yhtäjaksoisesti enintään kolmeksi kaksivuotiskaudeksi.
10 § Hallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta. Kutsu on
lähetettävä vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.
11 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen asiana on edustaa yhdyskuntaa, järjestää yhdyskunnan kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta, hoitaa yhdyskunnan taloutta ja laatia vuosittain talousarvio, toimintasuunnitelma ja toimintakertomus, päättää seurakunnan hyväksymisestä yhdyskuntaan, käsitellä sille tehdyt valitukset sekä hoitaa yhdyskunnan kokousten antamat muutkin tehtävät.
12 § Yhdyskunnan talous
Yhdyskunnan taloutta hoidetaan hyväksytyn toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaan. Yhdyskunnan tilikausi on kalenterivuosi.
Erkkilä: Missään ei selvitetty näitä sääntöjä laadittaessa mistä rahat tulevat.
Vuosikokous valitsee kaksi tilintarkastajaa ja yhden varatilintarkastajan suorittamaan varainhoidon, tilinpidon ja hallinnon tarkastuksen.
13 § Yhdyskunnan nimenkirjoitus
Yhdyskunnan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä hallituksen siihen määräämän henkilön kanssa. Hallitus voi määräämissään asioissa valtuuttaa jonkun muunkin henkilön kirjoittamaan yhdyskunnan nimen.
14 § Toimikunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt
Yhdyskunnan kokous voi asettaa eri tehtäviä varten toimikuntia. Toimikuntien tehtävänä on hoitaa oman tehtäväalueensa asioita kokouksen vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Toimikuntien on esitettävä toiminnastaan vuosikokoukselle selvitys vuosittain tai määräaikaisen tehtävän päättyessä.
Seurakunnat voivat keskenään perustaa yhdistyksiä yhteisten tehtävien hoitamista varten ja harjoittaa keskenään sopimusperusteista yhteistoimintaa. Yhdyskunnan vuosikokous voi hyväksyä yhteisiä tehtäviä hoitavan yhdistyksen tai muun yhteisön yhdyskunnan yhteiseksi yhteisöksi.
15 § Hallintosääntö
Tarkempia määräyksiä yhdyskunnan hallinnosta, taloudenhoidosta ja tilintarkastuksesta sekä valitusten käsittelystä voidaan antaa yhdyskunnan kokouksen antamassa hallintosäännössä.
3. Luku: Seurakunnat
16 § Seurakunnan perustaminen Seurakunta perustetaan seuraavasti:
1) vähintään 10 henkilöä sopii seurakunnan perustamisesta allekirjoittamalla perustamiskirjan, jossa he ilmoittavat hyväksyvänsä tämän yhdyskuntajärjestyksen,
2) perustamiskirjassa on mainittava seurakunnan nimi ja ilmoitus siitä, mikä Suomen kunta on seurakunnan kotipaikka,
3) perustamiskokouksessa valitaan seurakunnan vanhimmiston jäsenet.
Erkkilä: Jos kaikki 10 ovat sisaria, muodostavatko he myös vanhimmiston?
17 § Seurakunnan hyväksyminen yhdyskuntaan
Seurakunta voi hakea yhdyskunnan jäsenyyttä tekemällä siitä yhdyskunnan hallitukselle kirjallisen esityksen.
Esitykseen on liitettävä jäljennös perustamiskirjasta, ilmoitus vanhimmiston jäsenistä ja muu yhdyskunnan vaatima selvitys.
Seurakunnan hyväksymisestä yhdyskuntaan päättää yhdyskunnan hallitus. Hallituksen tulee ilmoittaa päätöksestään yhdyskunnan kokoukselle.
18 § Seurakunnan eroaminen tai erottaminen yhdyskunnasta
Seurakunta voi erota yhdyskunnasta päättämällä eroamisesta seurakunnankokouksessa ja ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdyskunnan hallitukselle. Eroamista koskeva asia on tullakseen voimaan käsiteltävä kahdessa perättäisessä seurakunnankokouksessa, joiden välinen aika on vähintään yksi kuukausi. Eroamispäätökseen vaaditaan kummassakin kokouksessa 3/4:n enemmistö annetuista äänistä. Eroamisilmoitukseen on liitettävä jäljennökset pöytäkirjoista.
Seurakunta voidaan erottaa yhdyskunnasta, jos seurakunta julistuksessaan tai toiminnassaan olennaisesti poikkeaa yhdyskunnassa vallitsevista toimintaperiaatteista tai toiminnallaan vahingoittaa yhdyskuntaa.
Erottamisesta päättää yhdyskunnan kokous. Erottamispäätökseen vaaditaan 3/4:n enemmistö annetuista äänistä. Erotetulla seurakunnalla on oikeus saattaa erottamispäätös yhdyskunnan kokouksen uudelleen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus) ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle kolmen (3) kuukauden kuluessa erottamispäätöksen tiedoksisaannista.
4. Luku: Seurakunnan jäsenet
19 § Jäsenten ottaminen ja erottaminen
Seurakunnan varsinaiseksi jäseneksi voidaan ottaa uskoon tullut ja uskovana kastettu henkilö.
Seurakunnasta toiseen siirtyvän jäsenen ottaminen tapahtuu seurakunnan antaman siirtoilmoituksen perusteella. Jäseneksi ottamisesta on viipymättä ilmoitettava siirtoilmoituksen tehneelle seurakunnalle.
Jäsenyys siinä lakkaa silloin, kun henkilö otetaan toisen seurakunnan jäseneksi.
Jäsen voidaan erottaa seurakunnasta, jos hänen katsotaan luopuneen uskosta tai seurakunnan opetuksen mukaisista kristityn elämäntavoista taikka jos hän toiminnallaan aiheuttaa vahinkoa seurakunnalle tai yhdyskunnalle. Ennen päätöksen tekemistä on asianomaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
Jäseneksi ottamisesta ja jäsenen erottamisesta päätetään seurakunnankokouksessa vanhimmiston esityksestä. Päätösvaltaa näissä asioissa voidaan seurakunnan johtosäännöllä siirtää vanhimmistolle.
Jäseneksi ottamista tai erottamista koskevaan päätökseen tyytymätön voi 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saattamisesta tehdä asiaa koskevan oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle toimielimelle.
20 § Alaikäiset lapset
Seurakunnan jäsenten alaikäiset lapset merkitään seurakunnan rekisteriin. Ellei lapsi ole liittynyt seurakunnan jäseneksi ennen 18 vuoden ikää, hän siirtyy pois seurakunnan rekisteristä.
Erkkilä: UVL 13.6.2003 3§ mukaan: Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä.-- --- kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan. 2§ ensimmäisen momentin mukaan SHK:ssa ei ole henkilöjäseniä, joten seurakunnan rekisteristä eli jäsenluettelosta pois siirtäminen merkitsisi uskontokunnasta pois siirtämistä.
Suostuuko mahdollisesti ennen 12 täyttämistään vasten tahtoaan jäseneksi kirjattu?
21 § Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
Tässä yhdyskuntajärjestyksessä sanotut oikeudet ja velvollisuudet koskevat seurakunnan varsinaisia jäseniä.
Erkkilä: Väestötietojärjestelmässä on SHK:lla vain yhdenlaisia, keskenään tasa-arvoisia jäseniä.
Oikeus päättää yhdyskunnan asioista ja edustaa seurakuntaa yhdyskunnan kokouksissa on vain varsinaisilla jäsenillä. Yhdyskunnan hallituksen tai seurakunnan vanhimmiston jäseneksi voidaan valita vain seurakunnan varsinaisia jäseniä.
Seurakunnan vanhimmisto voi päättää, missä määrin muut henkilöt kuin seurakunnan varsinaiset jäsenet voivat osallistua seurakunnan toimintaan ja seurakuntayhteyteen ja olla läsnä seurakunnankokouksissa.
Erkkilä: Mukana voi olla, mutta päätöksiin ei voi vaikuttaa.
22 § Jäsenmaksut
Yhdyskunnan jäsenet eivät ole velvollisia suorittamaan jäsenmaksuja yhdyskunnalle tai seurakunnalle.
Erkkilä: Näin on nyt, mutta sääntöjä on hyvin helppo muuttaa.
5. Luku: Seurakunnan hallinto 23 § Seurakunnankokous
Ylintä päätösvaltaa seurakunnassa käyttää seurakunnankokous.
Seurakunnan vuosikokous pidetään vuosittain tammi-maaliskuussa vanhimmiston määräämänä aikana.
Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokousvirkailijat ja todetaan kokouksen päätösvaltaisuus, 2) Esitetään toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta, 3) Esitetään tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja hallinnosta, 4) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta,
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille, 6) Valitaan mahdolliset vanhimmiston uudet jäsenet,
7) Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastaja,
8) Hyväksytään mahdollinen toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi toimintavuodeksi, 9) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Edellä sanotut asiat lukuun ottamatta 2-5-kohdissa sanottuja asioita voidaan käsitellä vanhimmiston määräämänä ajankohtana pidettävässä muussa varsinaisessa kokouksessa.
24 § Kokouskutsu
Vanhimmisto kutsuu varsinaisen seurakunnankokouksen koolle seurakunnan kokoushuoneen ilmoitustaululla tai paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä julkaistavalla kokouskutsulla. Kutsu on julkaistava vähintään viikkoa ennen kokousta. Muu seurakunnankokous voidaan kutsua koolle vanhimmiston määräämällä tavalla.
25 § Asioista päättäminen
Seurakunnankokouksessa on kullakin varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä lukuun ottamatta tässä yhdyskuntajärjestyksessä mainittuja poikkeuksia. Äänten mennessä tasan ratkaisee henkilövaalissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.
Seurakunnankokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä tarkistavat kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkistajaa.
26 § Vanhimmisto Seurakuntaa johtaa ja sen hallituksena toimii vanhimmisto. Vanhimmistoon kuuluu vähintään kolme jäsentä, joiksi valitaan Uuden Testamentin perusteiden mukaiset henkilöt.
Seurakunnankokous voi erityisestä syystä määräajaksi päättää, että vanhimmiston jäsenten lukumäärä on pienempi kuin kolme henkilöä.
Vanhimmiston jäsenet valitaan tehtäväänsä toistaiseksi.
Vanhimmiston tehtävänä on:
1) Suunnitella, johtaa ja valvoa seurakunnan toimintaa, opetusta ja sielunhoitoa, 2) Seurakunnan hallituksena hoitaa seurakunnan hallintoa, taloutta ja tilinpitoa, 3) Kutsua koolle seurakunnankokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat, 4) Pitää jäsenrekisteriä ja tehdä lain mukaiset ilmoitukset rekisteriviranomaiselle, 5) Valita seurakunnan edustajat yhdyskunnan vuosikokoukseen,
6) Hoitaa muut tehtävät, jotka kuuluvat vanhimmistolle tämän yhdyskuntajärjestyksen tai seurakunnan johtosäännön mukaan.
Seurakunnan johtosäännössä voidaan määrätä vanhimmiston jakautumisesta jaostoihin. Johtosäännössä voidaan lisäksi määrätä, että vanhimmiston jaostoihin voidaan valita lisäjäseniä. Määrättäessä vanhimmiston jaostoista tai jaostojen lisäjäsenistä on samalla määrättävä lisäjäsenten valitsemisesta, lukumäärästä ja niistä vanhimmistolle kuuluvista asioista, jotka päätetään vanhimmiston jaostoissa, sekä jaostojen jäsenmääristä, valitsemisesta ja toimikaudesta.
27 § Vanhimmiston jäsenten valinta ja erottaminen
Vanhimmiston jäsenten valitsemisesta päätetään varsinaisessa seurakunnankokouksessa vanhimmiston esityksestä. Jos vanhimmiston esittämä ehdokas ei tule hyväksytyksi, asia palautetaan vanhimmistolle uudelleen käsiteltäväksi.
Vanhimmiston jäsen voidaan erottaa toimestaan, jos häntä on elämäntapojensa tai toimintansa vuoksi vanhimpana pidettävä tehtävään sopimattomana taikka hän ei enää nauti seurakunnan luottamusta. Hänet voidaan myös vapauttaa tehtävästään, jos hän on ikänsä tai terveytensä tai muun vastaavan syyn vuoksi tullut toimeen kykenemättömäksi. Erottamisesta tai vapauttamisesta päättää varsinainen seurakunnankokous.
28 § Vanhimmiston kokoontuminen ja päätöksenteko
Vanhimmiston ja vanhimmiston jaostojen puheenjohtajasta, kokoontumisesta ja päätöksenteosta määrätään seurakunnan johtosäännössä.
29 § Seurakunnan talous
Seurakunnan taloutta on hoidettava hyvän taloudenhoidon edellyttämällä tavalla. Tilikausi on kalenterivuosi.
Seurakunnan vuosikokous valitsee kaksi tilintarkastajaa ja yhden varatilintarkastajan suorittamaan hallinnon, talouden ja tilinpidon ja tarkastuksen.
Tarkempia määräyksiä seurakunnan hallinnosta, taloudenhoidosta ja tilintarkastuksesta voidaan antaa seurakunnan johtosäännössä.
30 § Seurakunnan nimenkirjoitus
Seurakunnan nimen kirjoittavat vanhimmiston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä vanhimmiston siihen määräämän henkilön kanssa. Vanhimmisto voi määräämissään asioissa valtuuttaa jonkun muunkin henkilön kirjoittamaan seurakunnan nimen.
31 § Seurakunnan johtosääntö
Seurakunnankokous vahvistaa seurakunnalle johtosäännön, jossa annetaan tarkempia määräyksiä
seurakunnankokouksesta, vanhimmistosta, vanhimmiston jaostoista sekä mahdollisista muista toimihenkilöistä tai toimielimistä. Johtosäännössä voidaan myös määrätä seurakunnan toimintamuodoista ja toimintatavoista.
Johtosääntöön ei saa ottaa määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa tämän yhdyskuntajärjestyksen kanssa.
32 § Seurakuntien yhteistoiminta
Seurakunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa yhteisiä tehtäviään tai niitä varten voidaan perustaa seurakuntaliitto. Seurakuntaliitto toimii yhdistyslain mukaisena rekisteröimättömänä tai rekisteröitynä yhdistyksenä.
Seurakuntaliitto perustetaan yhteistyöhön mukaan tulevien seurakuntien vanhimmistojen hyväksymällä liittosopimuksella. Siinä on mainittava seurakuntaliiton nimi, kotipaikka, jäsenseurakunnat ja tehtävät.
Liittosopimuksessa on sovittava jäsenseurakuntien ottamisesta ja erosta, seurakuntaliiton hallinnosta ja taloudesta sekä niiden tarkastamisesta ja seurakuntaliiton purkamisesta ja loppuselvityksestä.
Seurakuntaliiton perustamisesta on tehtävä ilmoitus yhdyskunnan hallitukselle.
33 § Yhteistoiminnasta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Liittosopimuksessa voidaan sopia siitä, että yhteistoiminnasta aiheutuvat erimielisyydet saatetaan yhdyskunnan hallituksen ratkaistavaksi.
6. Luku: Muutoksenhaku 34 § Oikaisuvaatimus
Yhdyskunnan kokouksen ja yhdyskunnan hallituksen sekä seurakunnankokouksen ja vanhimmiston päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle toimielimelle.
Oikaisuvaatimus vanhimmiston alaisen valiokunnan tai muun toimielimen päätöksestä, jonka se on tehnyt sille siirretyn ratkaisuvallan nojalla, tehdään vanhimmistolle.
Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.
35 § Valitus
Oikaisuvaatimuksesta annettuun seurakunnankokouksen tai vanhimmiston päätökseen tyytymätön voi tehdä päätöksestä kirjallisen valituksen yhdyskunnan hallitukselle.
36 § Päätöksen muutoksenhakukelpoisuus ja muutoksenhakuosoitus
Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta.
Päätökseen, josta saa tehdä oikaisuvaatimuksen tai valituksen on liitettävä selvitys siitä, miten päätökseen haetaan muutosta (muutoksenhakuosoitus).
37 § Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen ja valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).
38 § Päätöksen tiedoksianto ja täytäntöönpano
Asianosaiselle lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote muutoksenhakuohjeineen tiedoksi kirjeellä.
Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.
39 § Oikaisuvaatimus- ja valitusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja valitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, ellei tässä yhdyskuntajärjestyksessä jonkun asian osalta ole määrätty pitempää aikaa.
7. Luku: Muut määräykset
40 § Ilmoitukset rekisteriviranomaiselle
Yhdyskunnan hallituksen on tehtävä rekisteriviranomaiselle lain määräämät ilmoitukset seurakunnan perustamisesta ja hyväksymisestä yhdyskuntaan tai eroamisesta tai erottamisesta yhdyskunnasta.
Seurakunnan vanhimmiston on pidettävä luetteloa seurakunnan jäsenistä ja tehtävä jäsenistä lain määräämät ilmoitukset rekisteriviranomaiselle.
41 § Vaitiolovelvollisuus
Yhdyskunnan tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustehtävässä oleva ei saa käyttää hyödykseen eikä luvatta muille ilmaista asemassaan tietoon saamaansa seikkaa, joka on erikseen säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka koskee toisen terveydentilaa taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoin ilmeisesti saa ilmaista.
42 § Rippisalaisuus
Vanhimmiston jäsen tai seurakuntaan palvelussuhteessa oleva hengellisen työn tekijä ei saa ilmaista hänelle yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa uskottua asiaa eikä myöskään henkilöä, joka hänelle on uskoutunut, jollei laissa toisin säädetä.
43 § Yhdyskuntajärjestyksen muuttaminen
Yhdyskuntajärjestyksen muuttamisesta päättää yhdyskunnan kokous. Päätökseen vaaditaan 2/3:n enemmistö annetuista äänistä. Asiaa käsittelevän kokouksen kokouskutsuun on liitettävä muutosesityksen sisältö.
44 § Yhdyskunnan ja seurakunnan lakkauttaminen
Päätökseen yhdyskunnan lakkauttamisesta vaaditaan yhdyskunnan kokouksessa 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.
Seurakunnan lakkauttamisesta päättää seurakunnankokous. Lakkauttamista koskeva asia on tullakseen voimaan käsiteltävä kahdessa seurakunnankokouksessa, joiden välinen aika on vähintään kolme kuukautta.
Lakkauttamispäätökseen vaaditaan kummassakin kokouksessa 3/4:n enemmistö annetuista äänistä.
Yhdyskunnan tai seurakunnan lakkauttamisesta päättävä kokous päättää samalla, mihin helluntaiherätyksen periaatteiden mukaiseen tarkoitukseen varat käytetään. Niitä ei saa kuitenkaan jakaa henkilöjäsenten kesken.
Yhdistysseurakunnasta yhdyskuntaseurakunnaksi
Kun on kyse seurakunnasta, on kyse ensisijaisesti hengellisestä yhteisöstä. Seurakunnan hallintomallien järjestäminen ja muutokset siinä eivät saa vaikuttaa seurakunnan hengelliseen toimintaan. Nyt esillä olevassa yhdistysseurakunnan muuttamisessa yhdyskuntaseurakunnaksi on kyse käytännöllisestä asiasta, ei
seurakunnan toiminnan hengellisistä periaatteista. Aikaisemmin valitun yhdistysorganisaation tilalle on nyt mahdollista valita yhdyskuntaorganisaatio, mikä maamme lainsäädännössä sopii paremmin seurakunnallisen toiminnan juridiseksi ympäristöksi.
Ohessa muutamia käytännön näkökohtia huomioon otettaviksi, kun halutaan muuttaa yhdistysseurakunnan muoto yhdyskuntaseurakunnaksi. Ohjeissa on kaksi hieman erilaista siirtymämallia. Ensimmäinen vaihtoehto selvittää, mitä tapahtuu, kun halutaan perustaa yhdyskuntaseurakunta ja muuttaa entisen yhdistyksen (seurakunnan) toiminta sen mukaiseksi. Toisessa vaihtoehdossa esitetään mahdollisuus, että
yhdyskuntaseurakunta perustetaan, mutta seurakunnan toiminta jatkuu edelleen yhdistysseurakuntana, kunnes uusi seurakunta on saanut riittävästi jäseniä voidakseen harkita toiminnan siirtämistä sille.
1. Yhdyskuntaseurakunta perustetaan ja toiminta siirretään sille 1.1 Yleistä
Seurakunnan rekisteröityminen uskonnollisen yhdyskunnan seurakunnaksi Helluntaikirkon jäsenseurakuntana on monivaiheinen prosessi. Muutos edellyttää toimenpiteitä nykyisen “yhdistysseurakunnan“ eri toimielimiltä ja myös yksittäisiltä seurakunnan jäseniltä. Muutoksen toteutus on syytä suunnitella huolellisesti, jotta
seurakunta voi säilyttää yhtenäisyytensä ja välttää muutokseen mahdollisesti liittyvät riskit. Tässä käsitellään vaiheittain yhdistysseurakunnan muuttamista yhdyskuntaseurakunnaksi ja toiminnan siirtämistä sen nimiin.
1.2 Päätöksenteko nykyisen seurakunnan toimielimissä ja perustamiskokous
Yhdistystaustaisen helluntaiseurakunnan päätöksentekoelimiä ovat seurakunnan vanhimmisto ja
seurakunnankokous sekä yhdistyksen hallitus ja yhdistyksen kokous. Nämä kaikki toimielimet on syytä kytkeä päätöksentekoon mukaan. Uskonnonvapauslain mukainen yhdyskunnan jäsenseurakunta on juridisessa mielessä uusi yhteisö ja sen perustamiseen riittää sinänsä perustamiskokouksen pitäminen yksinään, mutta nykyisen seurakunnan päätöksentekoelinten mukanaolo on tärkeää, jotta toiminnan ja varojen siirto
yhdistysseurakunnalta uusimuotoiselle seurakunnalle onnistuisi sujuvasti.
Erkkilä: Varat kiinnostavat!
Käsittely käynnistyy luontevimmin vanhimmiston päätöksellä. Sen tarkoituksena on ottaa kanta siihen, että muutosprosessi seurakunnassa käynnistetään ja asia viedään muihin päättäviin elimiin käsiteltäväksi ja esitetään seurakunnan jäsenille. Vanhimmiston tehtävänä on suunnitella muutosprosessin kulku, tiedottaminen seurakunnan jäsenille ja muutoksen vaatimat toimenpiteet.
Yhdistyksen (rukoushuoneyhdistys/seurakuntayhdistys) hallituksen tehtävänä on hoitaa toimintapuitteiden, taloudellisten asioiden, omaisuuden ja vastaavien asioiden siirtämisestä yhdyskuntaseurakunnalle.
Vanhimmiston ja hallituksen keskinäinen tehtävien jako on toteutettu eri tavoin eri seurakunnissa. On
suositeltavaa pitää vanhimmiston ja hallituksen yhteinen kokous, jotta tiedon välitys ja yhteinen käsitys asioista turvataan.
Muutos on syytä käsitellä seurakunnankokouksessa. Seurakunnankokous päättää vanhimmiston esityksestä, että yhdyskuntaseurakunta perustetaan ja toiminta siirretään sille.
Erkkilä: Tässä SHK:n hallitus sanelee mitä vanhimmisto esittää ja seurakunta päättää!
Yhdistyksen kokous päättää lähinnä omaisuuden siirtämisestä. Tässä vaiheessa riittää selkeä päätös, että omaisuus siirretään ja hallitus valtuutetaan tekemään siirtämistä koskevat toimenpiteet. Saattaa olla perusteltua pitää seurakunnankokous ja yhdistyksen kokous yhdistettynä yhdeksi kokoukseksi (riippuen seurakunnan käytännöistä). Päätös yhdistyksen lakkauttamisesta tulee tehtäväksi vasta myöhemmin, kun siirto on käytännössä loppuun hoidettu.
Erkkilä: Varat ja omaisuus kiinnostavat! Ihmiset tulevat mukaan, jos tulevat kunhan saadaan hallintaan mammona!
Varsinainen seurakunnan perustamispäätös tehdään perustamiskokouksessa. Sitä koskee
yhdyskuntajärjestyksen 16 §. Perustamiskokouksessa laaditaan perustamiskirja, jonka allekirjoittaa vähintään 10 henkilöä. Perustamiskirjan malli on liitteenä. Perustamiskokouksessa myös valitaan seurakunnan
vanhimmiston jäsenet. Vanhimmiston jäsenet voivat olla samoja henkilöitä, jotka ovat toimineet vanhimmistossa, mutta välttämätöntä se ei ole.
Toimielinten kokouksia koskevat normaalit enemmistösäännökset. Muut asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mutta jos yhdistyksen kokouksessa päätös koskee sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista enemmistövaatimuksena on kolme neljäsosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Yhdistysten säännöissä saattaa olla tästä poikkeavia
enemmistösäännöksiä, joita luonnollisesti noudatetaan. Kun muutos merkitsee yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttamista seurakunnalle ja myöhemmin vielä yhdistyksen purkamista, tulee kolme neljäsosan enemmistösäännös käytännössä useimmiten tarpeelliseksi. Tämän varsinaisen enemmistövaatimuksen lisäksi on syytä ottaa huomioon seurakunnan yhtenäisyyden varmistaminen, joka myöskin edellyttää, että
muutokseen ei ryhdytä kovin vähäisen enemmistön voimin eikä seurakuntaa altisteta hajoamisvaaralle.
Yhtenäisyyskysymykseen vaikuttavat luonnollisesti muutkin tekijät seurakunnassa kuin numerollinen enemmistösuhde.
Erkkilä: Tätä asiallista suositusta ei ole missään noudatettu. Missään ei ole ollut asian takan edes vähäistä enemmistöä seurakunnasta. Esimerkiksi Jyväskylässä noin 1800 hengen seurakunnassa SHK:n seurakunnan perustivat vajaat 50 henkeä. Vieläkin vuosien päästä he ovat pieni vähemmistö.
Kun yhdyskunnalle suunniteltiin sääntöjä sovittiin, että yhdyskuntaan ei oteta ryhmiä, jotka ovat alle 70%
seurakunnasta. Yksikään sinne otettu ryhmä ei ole ollut edes 20% seurakunnasta.
1.3. Hakemus yhdyskunnan hallitukselle
Seurakunta hakee perustamiskokouksen jälkeen yhdyskunnan jäsenyyttä tekemällä siitä kirjallisen esityksen yhdyskunnan hallitukselle yhdyskuntajärjestyksen 17 §:n mukaisella tavalla. Hakemuksen tekee käytännössä perustamiskokouksen valitsema seurakunnan vanhimmisto.
Hakemukseen on liitettävä jäljennös perustamiskirjasta ja ilmoitus vanhimmiston jäsenistä. Vanhimmiston jäsenet ilmenevät yleensä perustamiskokouksen pöytäkirjasta. Yhdyskunnan hallitus voi vaatia seurakunnalta myös muuta selvitystä. Lienee luontevaa, että asiakirjoihin liitetään yhdistysseurakunnan toimielinten
pöytäkirjat, joista ilmenee, että asia on niissä käsitelty ja muutoksella on riittävä kannatus jäsenistössä ja vastuuelimissä.
1.4 Jäsenten liittyminen seurakuntaan
Jäsenet eivät siirry yhdyskuntaseurakunnan jäseniksi seurakunnan toimielinten päätöksillä vaan jokaisen jäseneksi tulevan on itse tehtävä päätös liittymisestään. Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on sisällytettävä teksti, jossa jäsenyyttä hakeva vakuuttaa, että hän ei ole muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Koska nykyinen (Uusi sallii) uskonnonvapauslaki ei salli kuulumista samanaikaisesti useampaan
yhdyskuntaan, kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvan on erikseen erottava sieltä ennen jäsenhakemuksen tekemistä. Eroaminen on hoidettava henkilökohtaisesti käymällä joko
kirkkoherranvirastossa (seurakunnassa josta eroaa) tai maistraatissa.
Alaikäinen (=alle 18-vuotias) lapsi seuraa pääsääntöisesti vanhempiaan näiden liittyessä yhdyskuntaan, 15 vuotta täyttänyt kuitenkin vain omalla suostumuksellaan. Alaikäiset lapset merkitään ainoastaan seurakunnan alaikäisten rekisteriin, elleivät he itse liity varsinaisiksi jäseniksi. Jos vanhemmat kuuluvat eri uskontokuntiin, lapsi seuraa pääsääntöisesti äitiä (tai sitä vanhemmista, jonka kasvatettavana lapsi on). Tästä ks. tarkemmin uskonnonvapauslaki 6 - 7 §.
Erkkilä: UVL 13.6.2003 3§ mukaan: Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä.-- --- kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan.
Jos alle 18-vuotias haluaa liittyä seurakuntaan erikseen vanhemmistaan, hänen on saatava liittymiseensä ja eroamiseensa huoltajan suostumus. Alle 15-vuotias ei voi liittyä seurakuntaan erikseen ilman vanhempiaan.
1.5.Toiminnan siirtäminen
Seurakunnan perustaminen tulee voimaan, kun yhdyskunnan hallitus on hyväksynyt liittymisen. Sen jälkeen seurakunnan toiminta siirtyy yhdistyksen alaisuudesta yhdyskuntaseurakunnan toiminnaksi. Käytännössä muutos ei näy toiminnassa juurikaan ulospäin vaan seurakunnallinen toiminta jatkuu samoin kuin
aikaisemminkin. Muutos merkitsee sitä, että oikeudellinen vastuu tilaisuuksista on yhdyskuntaseurakunnalla ja sen vanhimmistolla ja tarvittava viranomaisasiointi hoidetaan seurakunnan eikä enää yhdistyksen nimissä.
Myös toiminnan tulot (uhritulot ym.) ovat tämän jälkeen seurakunnan tuloja.
1.6. Talouden siirtäminen
Tarkoituksena on siirtää omaisuus, rahaliikenne ja kirjanpito kokonaan yhdistykseltä perustetulle seurakunnalle. Yhdistys luovuttaa kiinteistöt ja muun omaisuutensa seurakunnalle. Tämä voi tapahtua kauppana tai lahjoituksena. Tässä on otettava huomioon yhdistyslain määräämä enemmistövaatimus, jonka mukaan yhdistyksen omaisuuden pääosan luovuttaminen edellyttää yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan äänten enemmistöä (ellei päätös ole yksimielinen).
Velkavastuiden siirtymisestä on sovittava velkojien kanssa. Erilaiset oikeudet, liittymät ja sopimukset on siirrettävä seurakunnan nimiin.
Yhdistyksen ja uuden seurakunnan kirjanpito on pidettävä erillään toisistaan. Seurakunnan kirjanpito
aloitetaan alusta, kun seurakunnalle alkaa tulla varoja (joko toiminnan tuloksena tai yhdistyksen luovuttamana).
Yhdistyksen kirjanpito ja tilit pidetään edelleen niin kauan kuin yhdistyksellä on varoja. Jokaisen tilitapahtuman kohdalla on pidettävä selvyys siitä, kumman yhteisön tapahtumasta on kysymys.
1.7. Yhdistyksen toiminta rekisteröitymisen jälkeen
Useimmissa seurakunnissa toiminnan ja talouden siirto vie aikaa niin, että yhdistys on olemassa vielä jonkin aikaa sen jälkeen, kun rekisteröinti on tapahtunut. Yhdistyksen jäsenet pysyvät edelleen jäseninä
seurakuntaan liittymisensä jälkeenkin, elleivät he erikseen eroa siitä. On välttämätöntäkin, että jäsenet pysyvät edelleen yhdistyksen jäseninä, ettei kävisi niin, että yhdistykseen jäävät vain rekisteröitymistä vastustavat henkilöt, jolloin he voisivat estää toiminnan ja omaisuuden siirtämisen seurakunnalle.
Erkkilä: Edelleen omaisuus on etusijalla!
Yhdistyksen ja sen hallituksen toiminnallinen merkitys vähenee sitä mukaa kun siirto saadaan toteutettua.
Kuitenkin yhdistyksen hallitus on pidettävä toimintakykyisenä niin kauan kuin sitä tarvitaan ja yhdistyksen vuosikokoukset on pidettävä yhdistyksen lakkauttamiseen saakka. On suositeltavaa, että yhdistyksen
hallitukseen valitaan seurakunnan vanhimmiston jäseniä, jotta siirron toteutus ja tiedonkulku toimisivat hyvin.
Yhdistyksen lakkauttaminen tapahtuu aikanaan siirron tultua loppuun hoidetuksi. Lakkauttamisessa menetellään yhdistyksen sääntöjen mukaisella tavalla. Joissakin tapauksissa saattaa olla mahdollista, että sääntöjä joudutaan vielä muuttamaan ennen purkamista, jos varojen siirto purkautuessa seurakunnalle ei ole muutoin mahdollista.
Erikseen on varauduttava siihen, että yhdistykselle on mahdollisesti saatettu tehdä testamentteja tai saattaa tulla muita suorituksia, jotka toteutuvat vasta pitkänkin ajan päästä. Asia on selvitettävä lakkauttamisen yhteydessä, jotta suoritukset ohjautuvat oikein.
Erkkilä: Kaikkein tärkeintä on päästä käsiksi omaisuuteen. Eräässä seurakunnassa kiellettiin erästä sisarta vierailemasta vanhusten luona kun kuultiin, että hän ei hyväksy rekisteröitymistä. Tunnen kieltäjän ja kielletyn.
Liitteet:
Luonnos seurakunnan perustamiskirjaksi, sivu 27
Luonnos seurakunnan perustamiskokouksen pöytäkirjaksi, sivu 28 Hakemuslomake seurakunnan jäseneksi, sivu 30
2. Yhdyskuntaseurakunta perustetaan mutta toiminta siirretään sille vasta myöhemmin Tässä vaihtoehtomallissa perustetaan yhdyskuntaseurakunta, mutta toiminnan siirtyminen yhdistysseurakunnasta yhdyskuntaseurakunnan muotoon tapahtuu vasta myöhemmin.
2.1. Yhdyskuntaseurakunta perustetaan
Yhdyskuntaseurakunta perustetaan muodollisesti mahdollisimman matalalla profiililla. Seurakunnassa voidaan sopia menettelystä, että esimerkiksi vanhimmisto muodostaa keskuudessaan Suomen Helluntaikirkon
sääntöjen edellyttämän yhdyskuntaseurakunnan, joka hakee Suomen Helluntaikirkon jäsenyyttä. Sen tultua hyväksytyksi jäseneksi, jokainen seurakunnan jäsen voi halutessaan ilmoittautua yhdyskuntaseurakunnan jäseneksi. Tällöin hän väestörekisterikirjauksessa tulee merkityksi Helluntaikirkon jäsenyyteen.
Yhdyskuntaseurakunta ei alkuvaiheessa toteuta muita toimintoja kuin lain ja yhdyskuntajärjestyksen vaatimat muodolliset vähimmäistoiminnot (vuosikokoukset ja jäsenistölle kuuluvat palvelut). Käytännössä
yhdyskuntaseurakunta on siis seurakunnan tarjoama palvelumuoto niille seurakuntalaisille, jotka haluavat päästä Suomen Helluntaikirkon jäsenyyteen.
2.2. Toiminta jatkuu entisessä muodossaan
Seurakunnalle on syytä selvittää, että seurakunnan toiminta jatkuu yhdyskuntaseurakunnan muodollisesta perustamisesta huolimatta täysin entisessä muodossaan. Toiminnan muuttamisesta yhdyskuntaseurakunnan toiminnaksi tehdään erillinen päätös vasta sitten, kun/jos jäsenistö omalla liittymisellään
yhdyskuntaseurakunnan jäsenyyteen on tehnyt sen mahdolliseksi.
2.3. Jäsenten liittyminen yhdyskuntaseurakuntaan
Seurakuntalaisille suositellaan liittymistä yhdyskuntaseurakunnan jäsenyyteen, ilman painostusta suuntaan tai toiseen. Jokaisen seurakuntalaisen omaa valinnan vapautta kunnioitetaan.
Mikäli yli puolet seurakunnan jäsenistä on liittynyt yhdyskuntaseurakunnan jäseniksi, voidaan vanhimmistossa ja hallituksessa ottaa käsiteltäväksi mahdollisuus siirtää koko toiminta (omaisuus, varainhankinta ja työsuhteet) kokonaan yhdyskuntaseurakunnan nimiin. Tällöin menetellään, kuten edellä ensimmäisessä
vaihtoehtomallissa on kerrottu.
3. Muutosprosessissa huomattavia tärkeitä periaatteita 3.1. Kaikille jäsenille mahdollisimman tasavertaiset oikeudet
Toiminta siirrettäessä yhdyskuntaseurakunnan nimiin, on samalla turvattava niiden asema, jotka ovat seurakunnan jäseniä, mutta eivät halua liittyä yhdyskuntaseurakuntaan. Heille taataan edelleen täysi seurakunnan jäsenyys, mahdollisuus hengellisten palvelutehtävien hoitoon ja kaikki ne oikeudet, jotka uskonnonvapauslain, Suomen Helluntaikirkon yhdyskuntajärjestyksen ja yhdyskuntaseurakunnan
johtosäännön mukaan ovat mahdollisia. Periaatteena pidetään, että heillä on mahdollisimman tasavertaiset oikeudet yhdyskuntaseurakuntaan kuuluvien kanssa.
3.2. Paikallisen seurakunnan eheys turvattava
Kaikissa vaiheissa on pyrittävä vilpittömästi ja toinen toistaan kunnioittaen ratkaisuihin, jotka rakentavat Jumalan valtakuntaa ja edistävät paikallisen seurakunnan eheyttä ja hengellistä hyvinvointia. Samalla voidaan pitää mielessä, että sekä yhdistyspohjaisessa että yhdyskuntapohjaisessa rekisteröitymisessä on kyse
seurakuntaa ja sen toimintaa tukevista ulkoisista puitteista. Niiden tarkoitus on palvella Jumalan seurakuntaa, ”jonka Herra omalla verellään on itselleen lunastanut” (Apt. 20:28).
4. Velvoitteet jäsenrekisterin pitämisestä
Lokakuun 1. päivänä 1999 voimaan tulleen lain (614/1998) mukaan rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan on pidettävä jäsenistään rekisteriä. Tieto henkilön kuulumisesta uskontokuntaan talletetaan myös
väestötietojärjestelmään.
Jokainen helluntaikirkon seurakunta hoitaa oman jäsenrekisterinsä sekä lain edellyttämät ilmoitukset maistraattiin. Ilmoitettava on jäsenen liittymisestä ja eroamisesta, vihkimisestä, lapsen syntymästä ja lapsen mahdollisesta merkitsemisestä helluntaikirkkoon. Kussakin tapauksessa käytettävien lomakkeiden
täyttämisestä on annettu asianmukaiset ohjeet.
4.1. Uskontokunnasta eroaminen ja erottaminen
Eroavan on itse tehtävä eroamisilmoitus (kaavake VRK 1.70). Sen voi tehdä a) sen uskontokunnan edustajalle, josta henkilö eroaa tai
b) maistraatille.
Kun eroamisilmoitus tehdään seurakunnassa, seurakunta lähettää sen kopion maistraattiin, kun kuukauden harkinta-aika on kulunut umpeen eroamisilmoituksen jättämisestä, ja ero on astunut voimaan. Maistraatti tallentaa tiedon väestötietojärjestelmään. Eroamisilmoituksen täyttää pääsääntöisesti eroava itse.
Kun eroamisilmoitus tehdään suoraan sille maistraatille, jonka alueella henkilöllä on kotikunta tai
väestökirjanpitokunta, maistraatti tallentaa tiedon eroamisesta kuukauden kuluttua eroamisesta. Samalla maistraatti lähettää eroamisilmoituksen kopion sille seurakunnalle, mistä ero on tapahtunut.
Eroilmoitus voidaan tehdä myös muulle maistraatille, jolloin sen vastaanottanut maistraatti lähettää henkilön kotikunnan maistraatille. Asian jatko on edellisen kaltainen.
Kun seurakunta erottaa jäsenensä, siitä annetaan ilmoitus maistraatille samoin kuin eroamisesta. Yhden kuukauden harkinta-aika ei koske erottamisia. Seurakunnan on tehtävä lomakkeelle merkintä, että kyseessä on erottaminen. Tämä tieto on varmennettava seurakunnan nimenkirjoittajan allekirjoituksella ja leimalla.
4.2. Liittyminen seurakunnan jäseneksi
Seurakunnan on ilmoitettava väestötietojärjestelmään henkilön liittymisestä välittömästi sen jälkeen, kun henkilö on otettu seurakunnan jäseneksi (kaavake VRK 1.71).
Liittymisilmoituskaavakkeeseen täytetään liittyvän tiedot ja jäseneksi liittyvä allekirjoittaa itse liittymistahdonilmaisunsa. Samalla hänen on annettava vakuutus siitä, että hän ei ole minkään
uskonnonvapauslaissa tarkoitetun uskontokunnan jäsen. Seurakunnan edustaja päivää ja allekirjoittaa liittymisilmoituksen ja toimittaa sen kopion maistraattiin. Maistraatti tallentaa tiedon väestötietojärjestelmään.
4.3. Siirtyminen seurakuntaan toisesta uskontokunnasta
Jos henkilö haluaa liittyä helluntaikirkon seurakuntaan suoraan toisesta uskontokunnasta, on hänen ensin tehtävä eroamisilmoitus joko sille uskontokunnalle, josta eroaa, tai maistraatille siten kuin edellä on esitetty.
Kun kuukauden harkinta-aika on kulunut ja jäsen katsotaan eronneeksi, voi hän liittyä helluntaiseurakuntaan siten kuin edellä on kuvattu.
4.4. Lapsia koskevat ilmoitukset
Eroamisilmoitukseen ja liittymisilmoitukseen on myös merkittävä tiedot mahdollisista alle 15-vuotiaista lapsista, jotka nykyisen uskonnonvapauslain mukaan seuraavat äitiä tai mikäli vanhemmat ovat tehneet erillisen
sopimuksen, isäänsä. Samoin merkitään ne 15-17-vuotiaat lapset, jotka ovat antaneet eroamiselle tai liittymiselle henkilökohtaisen suostumuksensa.
Jos lapsen uskontokunta ei ole sama kuin äidin, tulee lomakkeen liittenä olla uskonnonvapauslain 6 §:ssä tarkoitettu sopimus siitä, että lapsi seuraa isäänsä. On huomattava, että 15-17-vuotiaiden lasten on annettava henkilökohtainen suostumuksensa siitä, että he seuraavat äitiä tämän erotessa tai muuttaessa uskontokuntaa.
4.5. Vastasyntyneen lapsen ilmoittaminen
Vastasyntyneen lapsen liittymisestä uskontokuntaan voidaan ilmoittaa väestötietojärjestelmään lapsen vanhemmille toimitetulla L-lomakkeella (lomake VRK 1.12) Nykyisen uskonnonvapauslain 6 §:n pääsäännön mukaan lapsi kuuluu samaan uskontokuntaan kuin äitinsä. Uudessa uskonnonvapauslaissa poistuu
automaatio lapsen kuulumisesta äidin kanssa samaan uskontokuntaan. Sen mukaan lapsen kuulumisesta johonkin uskontokuntaan on lapsen vanhemmilla suurempi päättämisvapaus ja siitä on aina tehtävä ilmoitus.
Huomattakoon, että helluntaikirkon seurakunnan jäseneksi tullaan vasta uskoontulon ja kasteen jälkeen.
Alaikäinen lapsi voidaan ilmoittaa väestötietojärjestelmään helluntaikirkkoon kuuluvaksi. Seurakunnan pitämässä jäsenrekisterissä tästä on tällaisten lasten kohdalla asianmukaiset merkinnät.
4.6. Vihkimisestä ilmoittaminen
Rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta voi erillisestä anomuksesta saada vihkimisoikeuden. Jos
helluntaikirkko haluaa anoa sellaisen, tulee sillä itsellään olla jokin järjestelmä, minkä mukaan se luetteloi ne pastorit ja työntekijät, joille se haluaa tämän vihkimisoikeuden antaa.
Sikäli kuin vihkimisoikeus on, tulee vihkimisestä antaa ilmoitus avioliittolain ja avioliittoasetuksen säännöksiä noudattaen. Vihkijän on ilmoitettava vihkimisestä lähettämällä vihkijän täyttämä alkuperäinen
vihkimisilmoituslomake (VRK 0.46) maistraatille.
Vihkimisilmoituslomake on lähetettävä sille maistraatille, jonka alueella vaimolla on kotikunta tai
väestökirjanpitokunta. Jos vaimoilla ei ole Suomessa kotikuntaa, ilmoitus lähetetään miehen kotikunnan maistraatille. Jos sekä vaimo että mies ovat ulkomaalaisaisa, ilmoitus lähetetään sille maistraatille, joka on tutkinut avioliiton esteet.
4.7. Seurakuntatiedot väestörekisterissä
Suurin osa rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista on luopunut seurakuntatiedon ylläpitämisestä
väestötietojärjestelmässä. Tällöin henkilön osalta merkitään vain tieto siitä uskontokunnasta, mihin hän kuuluu.
Tällöin ei tarvitse tehdä maistraatille ilmoituksia siitä, kun jäsen siirtyy uskontokunnan seurakunnasta toiseen.
Helluntaikirkko ei ole vielä tutkinut, onko sillä tarvetta pitää väestörekisterissä henkilön seurakuntatietoa. Asia selvitetään. Jos siitä ei ole järjestelmämme kannalta merkittävää hyötyä, siihen lienee turha mennä. Jos taas se tieto sinne halutaan, on seurakunnan tehtävä ilmoitus maistraattiin aina, kun jäsen siirtyy yhdyskunnan sisällä seurakunnasta toiseen.
4.8. Muutostietojen saaminen väestötietojärjestelmästä
Seurakunta voi halutessaan ja tarvitessaan päivittää jäsentensä muuttuneita henkilötietoja väestörekisteristä ottamalla yhteyden Väestörekisterikeskukseen.
Muutosprosessi tiivistettynä
A. Vaihtoehto, jossa toiminta siirretään kokonaan yhdyskuntaseurakunnan nimiin:
1. Prosessi käynnistyy vanhimmiston päätöksellä.
2. Yhdistyksen hallitus tekee omalta osaltaan vastaavan päätöksen.
3. Muutospäätös käsitellään seurakunnankokouksessa ja sen mukainen päätös tehdään myös yhdistyksen kokouksessa.
4. Kutsutaan koolle yhdyskuntaseurakunnan perustamiskokous, jossa tehdään päätös seurakunnan perustamisesta ja allekirjoitetaan perustamiskirja (perustamiskirjan malli). Yhdyskuntajärjestyksen (16 §) mukaan seurakunnan perustamiseen tarvitaan vähintään kymmenen perustajajäsentä.
Perustamiskokouksessa valitaan yhdyskuntajärjestyksen mukaan seurakunnalle vanhimmisto (mallipöytäkirja).
5. Seurakunta hakee kirjallisesti helluntaikirkon jäsenyyttä sen hallitukselta.
6. Jäsenyyden tultua hyväksytyksi seurakuntalaiset voivat henkilökohtaisella päätöksellään liittyä perustetun seurakunnan jäseniksi. Otetaan käyttöön kirjallinen jäseneksiliittymislomake (väestörekisterilomake VRK 1.71) 7. Kun helluntaikirkon hallitus on hyväksynyt seurakunnan sen jäsenseurakunnaksi, voidaan toiminta siirtää yhdistysseurakunnalta yhdyskuntaseurakunnan nimiin yhdistysseurakunnan päättävien elinten päätöksellä.
8. Omaisuus, rahaliikenne ja kirjanpito siirretään perustetulle seurakunnalle yhdistyksen kokouksen päätöksellä yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen edellyttämällä tavalla (siirto vaatii ¾ enemmistön).
9. Yhdistys pidetään toimintakykyisenä niin kauan kuin sen vastuut ja velvoitteet edellyttävät. Yhdistys puretaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä sen sääntöjen edellyttämällä tavalla kun se vastuiden ja velvoitteiden osalta on mahdollista.
10. Yhdyskuntaseurakunnan toimintaa hoidetaan yhdyskuntajärjestyksen ja seurakunnan ohjesäännön mukaisesti.
B: Vaihtoehto, jossa toiminta siirretään yhdyskuntaseurakunnan nimiin myöhemmin:
1. Vanhimmisto valmistelee asian ja informoi siitä seurakuntaa.
2. Vanhimmisto tekee päätöksen yhdyskuntaseurakunnan perustamisesta. Perustamiseen, joka suoritetaan edellä olevan kohdan 4 mukaan, tarvitaan vain 10 perustajajäsentä.
3. Perustettu seurakunta anoo helluntaikirkon jäsenyyttä.
4. Seurakunnalle tiedotetaan, että halukkaat jäsenet voivat liittyä helluntaikirkon jäsenyyteen perustetun seurakunnan kautta. Otetaan käyttöön kirjallinen jäseneksiliittymislomake (väestörekisterilomake VRK 1.71) 5. Perustettu yhdyskuntaseurakunta ei toimi muutoin kuin pitää yhdyskuntajärjestyksen edellyttämät viralliset kokoukset.
6. Toiminta jatkuu entiseen tapaan yhdistysseurakunnan nimissä, kunnes uuden seurakunnan jäsenmäärä on saavuttanut sille asetetun määrän.
7. Sen jälkeen kun on tullut ajankohtaiseksi toiminnan ja omaisuuden siirtäminen yhdyskuntaseurakunnalle, menetellään kuten edellä kohdissa 7-10 on sanottu.
Yhdyskuntajärjestyksen mukaan seurakunnan johtosäännössä määriteltävät asiat 1. Yhdyskuntajärjestyksen mukaan:
Seurakunnankokous vahvistaa seurakunnalle johtosäännön, jossa annetaan tarkempia määräyksiä
seurakunnankokouksesta, vanhimmistosta, vanhimmiston jaostoista sekä mahdollisista muista toimihenkilöistä tai toimielimistä. Johtosäännössä voidaan myös määrätä seurakunnan toimintamuodoista ja toimintatavoista.
Johtosääntöön ei saa ottaa määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa helluntaikirkon yhdyskuntajärjestyksen kanssa.
(31 §)
2. Johtosäännössä määrätään vanhimmiston ja vanhimmiston jaostojen puheenjohtajasta, kokoontumisesta ja päätöksenteosta. (28 §)
3. Seurakunnan johtosäännössä voidaan määrätä vanhimmiston jakautumisesta jaostoihin. Johtosäännössä voidaan lisäksi määrätä, että vanhimmiston jaostoihin voidaan valita lisäjäseniä. Määrättäessä vanhimmiston jaostoista tai jaostojen lisäjäsenistä on samalla määrättävä lisäjäsenten valitsemisesta, lukumäärästä ja niistä vanhimmistolle kuuluvista asioista, jotka päätetään vanhimmiston jaostoissa. Samoin johtosäännössä
määrätään jaostojen jäsenmääristä, valitsemisesta ja toimikaudesta. (26 §)
4. Jäseneksi ottamisesta ja jäsenen erottamisesta päätetään seurakunnankokouksessa vanhimmiston esityksestä. Päätösvaltaa näissä asioissa voidaan seurakunnan johtosäännöllä siirtää vanhimmistolle (19 §).
5. Johtosäännössä voidaan antaa tarvittaessa yhdyskuntajärjestystä tarkempia määräyksiä seurakunnan hallinnosta, taloudenhoidosta ja tilintarkastuksesta. (29 §)
6. Johtosääntö on seurakunnan oma, sisäinen asiakirja, jolle ei tarvitse hakea hyväksyntää seurakunnan ulkopuolelta. Sen lisäksi, mitä siitä yhdyskuntajärjestyksessä sanotaan, seurakunta voi oman harkintansa mukaan sisällyttää siihen tarpeellisiksi katsomiaan seurakunnan toimintaa koskevia ohjeita. Seurakunta voi itse muuttaa johtosääntöä seurakunnan kokouksen päätöksellä.
