FOLIA FORESTALIA «11

FOLIA ^FORESTALIA _«11

METSÄNTUTKIMUSLAITOS

^• INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE

•

^{HELSINKI 1981}

MIKKO MOILANEN JA JORMA ISSAKAINEN

LANNOITUKSEN JA MUOKKAUKSEN VAIKUTUS KUUSEN JA KOIVUN UUDISTUMISEEN

ERÄILLÄ KAINUUN VAARA-ALUEEN PAKSUTURPEISILLA SOILLA

EFFECT OF FERTILIZATION AND SOIL PREPARATION ON THE REGENERATION OF BIRCH AND SPRUCE ON THICK PEAT SOILS INKAINUU

Osoite: Unioninkatu 40 A

Address: SF-00170Helsinki 17,^Finland

(90)

^{661 401}

Ylijohtaja: Professori ..

r,.

J ,

'

„

, Olavi Huikan

Director: Professor

Yleisinformaatio: Tiedotuspäällikkö

t _

■

_

„

, . , , ^, i. , Tuomas Heiramo

Generalinformation: InformationChief

Julkaisujen jakelu: Kirjastonhoitaja

Distribution of Librarian Liisa Ikävalko-Ahvonen publications:

Julkaisujen toimitus: Toimittaja c

Editorialoffice: Editor

SeppoOja

Metsäntutkimuslaitos_onmaa-jametsätalousministeriön alainen _vuonna 1917perustettu valtiontutkimuslaitos. Sen päätehtävänä onSuomen metsätaloutta sekä metsävarojen ja metsien tarkoituksenmukaista käyttöä edistävä tutkimus. Metsäntutkimustyötä^teh

dään lähes 800 hengen voimin yhdeksällä tutkimusosastolla ja yhdeksällä tutkimus- ja koeasemalla. Tutkimus- jakoetoimintaa varten laitoksella on hallinnassaan valtion metsiäyhteensän. 150000hehtaaria,jotkaonjaettu17kokeilualueeseen ja joihin ^sisäl tyy kaksikansallis- javiisi luonnonpuistoa.Kenttäkokeita onkäynnissä ^maankaikissa

osissa.

TheFinnish ForestResearch Institute, established in 1917, isastateresearch institution subordinated tothe Ministry of Agriculture and Forestry. Itsmain taskistocarry out research work tosupport the development of forestry andthe expedient use of forest

resourcesandforests. Theworkiscarriedoutby^meansof800personsin nineresearch departments andnineresearch stations. The instituteadministersstate-owned forests of

over 150000 hectares for ^research purposes, including two national parks andfive strictnaturereserves.Field experiments ^areinprogress inall parts of ^the country.

FOLIA FOREST

^ALIA

481

Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1981

Mikko Moilanen ja Jorma Issakainen

LANNOITUKSEN

JA

MUOKKAUKSEN VAIKUTUS KUUSEN

JA KOIVUN UUDISTUMISEEN ERÄILLÄ KAINUUN VAARA-ALUEEN PAKSUTURPEISILLA SOILLA

Effect of fertilization and soil preparation

^on

^the regeneration

of birch and

_spruce on

thick peat soils in Kainuu

MOILANEN, M. & ISSAKAINEN, J. 1981. Lannoituksen ja muokkauksen vaikutus kuusen ja koivun uudistumiseen eräillä Kainuun vaara-alueen paksu turpeisilla soilla. Summary: Effect of fertilization and soilpreparation^onthe regenerationofbirchandspruce^onthickpeatsoilsinKainuu.FoliaFor.481:1 —16.

Tutkimuksessa tarkasteltiin maanmuokkauksen ja lannoituksen vaikutusta kuusen jakoivun luontaiseen uudistumiseen kainuulaisen vaara-alueen paksu turpeisilla soilla. Koekentät sijaitsivat Metsäntutkimuslaitoksen Paljakan kokei lualueessa 340—370 m merenpinnanyläpuolella.Tutkimuksen aineistokerättiin vuonna1978 kolmelta eri kohteelta, jotka oli ojitettu ja muokattu (auraus, mätästys) ^vuonna1972 ja lannoitettu syksyllä 1973.

Tulokset osoittivat muokkauksen ja lannoituksen lisäävän voimakkaasti hies koivun lukumäärää ja pituuskasvua. Mätästys lannoituksen yhteydessä lisäsi merkittävästi myös rauduskoivuntaimien lukumäärää. Kuusentaimien syntymi

seenei toimenpiteillä ollut yhtä suurta vaikutusta. Yhdellä koekentistä, jossa siemenpuusto oli lähimpänä, muokkaus ja lannoitus lisäsivät kuusentaimien määrää ja pituuskasvua. Muilla kohteilla, jotka olivat nevamaisia, ei muok kauksella tai lannoituksella ollutvaikutusta kuusentaimien syntymiseen.

Inventointihetkellä kuusi vuotta muokkauksesta oli varpujen ja tupasvillan peittävyys muokkausalalla joko suunnilleen yhtä suuri tai pienempi kuinluon nontilaisella suonpinnalla. Hitaimmin näyttivät varvut leviävän mätästysruu duille. Suomuurain levittäytyi nopeasti alkuperäiseen asemaansa pintakasvilli suudessa. Lannoitus muokkauksen yhteydessä tai pelkkä lannoitus lisäsivät voi makkaasti alunperin lähes puuttuneiden karhunsammalen ja maitohorsman peit tävyyttä.

Yhden vuoden aikana toteutetun suppeahkon kokeen perusteella onvarsinkin kuusen osalta epävarmaa yleistää ^tuloksia kyseisten alueiden taimettumisesta.

Muokkaus ojituksen yhteydessä näyttää ^{kuitenkin parantavankuusenluontaisen} uudistumisen edellytyksiä, jos muokkaustoimenpidettä seuraakuusella hyvä sie menvuosi. Muokkauksen ja lannoituksen myönteisellä vaikutuksella koivun taimettumiseen ja ^kasvuun saattaa olla merkitystä ^koivun energiakasvatuksen kannalta. Näiden toimenpiteiden positiivisia puolia ^on myös suomuurainkasvus tojen rehevöityminen.

The investigation deals with the effect ofsoil preparation and fertilization on the natural regenerationof spruce and birch onpeatlandswithathick peat layer inKainuu highlands. ^{Thematerial was collectedin 1978from three}areas, which had been drained and prepared (ploughing ^and mounding) ⁱⁿ 1972 and fertilized in the autumn of 1973.

The results indicate that soil preparation and fertilization greatly increased the number and height growth of Betula pubescens. Mounding with fertilization increasedthenumberofB.pendulatoasignificantdegree.Thesemeasuresdid not equallywellimprovethe regeneration ^ofspruce. Inoneoftheexperimentalfields, closesttotheseed _crop stand, soil preparation and fertilization seemedtoincrease thenumberand height growth ofspruce seedlings.

Oneshould becautiousin generalizing theresultsoftheratherlimited experiment which _wascarriedoutin ayear. Yet,^{itseemsthatsoil}preparationwithdrainage improves thenatural regeneration condition forsprucefollowed by ^a good spruce seed _cropyear.

ODC 2-114.444:237 ISBN 951-40-0530-9 ISSN 0015-5543

Helsinki 1981, ^Valtion painatuskeskus

SISÄLLYS

1. JOHDANTO 4

2. TUTKIMUSAINEISTOJA -MENETELMÄT 4

21. Koekentät 4

22. Mittaukset ja aineiston käsittely 6

3. TULOKSET 8

31. Taimienlukumäärä 8

32. Taimien pituus 9

33. Pintakasvillisuus 9

4. TULOSTEN TARKASTELU 11

5. TIIVISTELMÄ ₁₂

KIRJALLISUUS 13

SUMMARY 14

LIITTEET 15

1. JOHDANTO

Turvemaiden metsänuudistamista selvitte levät tutkimukset osoittavat

ojitettujen

rä me-

ja korpimetsien

^uudistuvan luontaisesti varsin

helposti (Lukkala 1936, 1946,

Multamäki

1937,

^Heikurai

nen

1954).

Heikurainen

(1954)

toteaa luonnontilaisella ^{rämeellä olevan} männyntaimiainestausein

kymmeniä

^tuhan sia

kappaleita

hehtaarilla

ja

^esittää

ojituk

sella saadun taimiston koostuvan

pääosin

ennen

ojitusta

syntyneestä taimiaineksesta.

Korpimetsien

^luontaistauudistumistakoske vassa tutkimuksessaan Lukkala

(1946)

osoittaa kaistalehakkuualallesyntyvän

kym

menessä vuodessa runsaasti hieskoivun

ja

kuusen taimia.

Lannoituksen

ja

muokkauksenvaikutusta männyn

ja

^koivun luontaiseen uudistumi

seen turvemailla ovat tutkineet ^Kaunis t o

(1972 a, 1975 b),

Mannerkoski

(1972),

Heikurainen

ja Veijo

la

(1971)

^sekä Heikurainen

ja

Laine

(1976).

^{Kauni s to}

(1972 a)

päätyy

tulokseen, jonka

^{mukaan fosfori} lannoitus on

lisännyt

rahkanevalla ^koivun taimien määrää, ^{kun taas}

männyntaimien

määräon ollutlannoituksesta

riippumaton.

Mannerkoski

(1972)

^{esittää samoin} fosforin lisänneen koivuntaimien määrää, rauduskoivun enemmän kuin hieskoivun.

Jyrsintämuokkauksen

^{suotuisaa vaikutusta} taimettumiselle osoittaa Kauniston

(1975 b) koe, jossa

^kolmen kasvukaudenku luttuamuokkauksesta

männyntaimia

^oliiso

varpuisen

^rämeen

jyrsinpalteessa

^{3 —4kertaa} niin

paljon

^kuinkoskemattomalla_suon

pin

nalla. PK-

ja

NPK-lannoituksella ei ollut cm. tutkimuksessa merkittävää vaikutusta taimimääriin. Selvitellessään

pintakasvilli

suuden

kehitystä

^auratuilla metsänuudistus aloilla

Lapissa

havaitsivat Fe r m

ja

Pohti 1a

(1977) aurausjälkeen

^syntyvän runsaasti hieskoivuntaimia.

Tämäntutkimuksen tarkoituksena on sel vittää lannoituksen ohella aurauksen

ja mätästyksen

^{vaikutusta kuusen}

ja

^koivun luontaiseen uudistumiseen Kainuun _vaara alueen

paksuturpeisilla

^soilla.

Syntyneiden

taimien

kehitystä

^{on tarkoitus seurata tai} miston vakiintumiseen

saakka, jolloin

^voi daanarvioidaluontaisenuudistamisen

käyt

tömahdollisuutta

kyseisten

^{alueidenmetsän} uudistamisessa.

Tutkimus julkaistaan erikoisteknikko Jorma Issa kaisen ja metsänhoitaja Mikko Moilasen yhteistyönä.Jorma Issakainen onsuunnitellut japerustanutkoekentät vuosina 1972—73,minkälisäk

si hän onavustanut käsikirjoituksen teossa. Lannoi tuskäsittelyjen laadinnassa on ollut mukana myös

MML Kalevi Karsi sto. Mikko Moilanen on kerännyt aineiston, laskenut tulokset jakirjoitta nut käsikirjoituksen. Englanninkielisen ^{käännöksen} on laatinut fil. maist. Leena Kauni st o. Käsi kirjoituksen ovat lukeneet professori Olavi Hui-

kari ja professori ^Eero Paavilainen. MMT Seppo Kauni st ^on opastus työn käsikirjoitus vaiheessa on suuresti auttanut tekijöitä julkaisun eteenpäin viemisessä.

Edellä mainituille samoin kuin kaikille työssä ^mu kanaolleille haluavat tekijät lausuakiitoksensa.

2. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT

21. Koekentät

Tutkimuksen aineisto kerättiin elokuussa 1978 kol melta Puolangan Paljakassa (64°12'N, 28°05'E) sijait sevalta Metsäntutkimuslaitoksen lannoitus- ja maan muokkauskoekentältä; Lakisuo, Kurrinsuo ja Vaaran alussuo. Koekenttien korkeus merenpinnasta vaihteli 340 —370 m:iin. Kohteet ojitettiin ja muokattiin (au raus, mätästys) syksyllä 1972. Koealat hajalannoi tettiin syksyllä 1973.

Lakisuon koekentän muodosti vähäpuustoinen, noin 3 ha:nsuuruinen korpijuotti, joka suotyypiltään edusti lähinnä puolukkakorpea. Koealuetta ympäröi täystiheä, osin yli-ikäinen korpikuusikko. Sarkaojat kaivettiin n. 1 m:n syvyisinä sarkaleveyden ollessa 20m.Muok kauskäsittelyinä olivat auraus ja mätästys. ^Auravaot tehtiin 3—4 m:n välein sarkaojien suunnassa.Aura vaon leveys olin. 40cm ja palteen korkeus n. 30 cm.

Kaivurimätästyksessä tehtiin luiskakauhalla 2—3 m:n välein n. 60 cm korkeita ja noin yhden neliömetrin

5 Kuva 1. Näkymä Lakisuon koekentältä keväällä 1973.Etualalla aurattusarka.

Fig. 1.A viewoverLakisuo experimental field in spring 1973. A ploughed strip ⁱⁿthe foreground.

Kuva2. Kurrinsuonkoekentän _auraus syksyllä 1972.

Fig. 2. Ploughing of Kurrinsuo experimental field ⁱⁿ autumn1972.

6

Kuva3.Vaaranalussuon ojittamatonmätästysaluekeväällä 1973.

Fig.3. UndrainedmoundingareaatVaaranalussuo in spring1973.

laajuisia ylösalaisin käännettyjä turvepaakkuja. In ventointihetkellä 6 vuotta myöhemmin olivat niin auranpalle kuin mätäskin huomattavasti alkuperäistä korkeuttaan matalampia. Palteen korkeus oli 10 —20 cm ja ^mättään 30—40 cm. Käsittely-yksikön ^muo dosti 20m x20 m:nruutu (muokattu taimuokkaa maton), jonka toinen puoli lannoitettiin 500 kg:lla Suometsien PK-lannosta (0-24-15) hehtaarille. Tois toja kokeessa oli 4 kpl.

Kurrinsuon koekentän muodosti lähes puuton, ^suo tyypiltään varsinaisen saranevan ja varsinaisen sara korven vaihettumis vyöhyke. Sarkaojat kaivettiin 20 m:n välein ja ojan syvyys oli 100 cm. Ojamaat nostettiin koeruudun ulkopuolelle, joten suonpinta ojanreunalla säilyi rikkomattomana. Muokkaus suo ritettiin auraamalla siten, että auranvaottehtiin saran

pituussuuntaan4m:n välein. 20 m x 20 m:nkokoi sista ruuduista osa lannoitettiin. Lannoituskäsitte lyinä olivat Suometsien PK-lannos 500 kg/haja Suo metsien PK-lannos 500 kg/ha + oulunsalpietari (26-0-0) 400 kg/ha.

Vaaranalussuon koekenttä oli suotyypiltään lyhyt kortistanevaa.Koe käsitti 4 kpl 50 m x 50 m:nsuu ruista ruutua, joista kahdelle tehtiin mätästys ^kaivu rilla 2 —3 m:n välein kuten Lakisuolla. Lisäksi toinen mätästetyistä ja toinen luonnontilaisista ruuduista lannoitettiin Suometsien PK-lannoksella (500 kg/ha) ja oulunsalpietarilla (400 kg/ha). Koekohdetta ei oji tettu. Turvekerroksen paksuus Vaaranalussuolla samoin kuin muillakoekohteilla oli yli metrin.

22. Mittaukset

ja

^aineiston

käsittely

Lakisuon koekentällä rajattiin ruuduittain saran

pituussuuntaan3,5m:nvälein 1 m 2

:nsuuruistakehik koa käyttäen ²⁰ neliötä, joilta luettiin kaikki kokeen perustamisen jälkeen syntyneet ^kuusen- ja hieskoivun taimet. Sekä lannoitetulta että lannoittamattomalta ruudun puoliskolta saatiin 10 havaintoa. Kultakin

neliöltä mitattiin kuusen ja hieskoivun valtataimen pituus, kuusentaimet 1 cm:n ja koivuntaimet 5 cm:n tarkkuudella. Lisäksi määritettiin pohja- ja kenttä kerroksen vallitsevien kasvilajien peittävyys kymme nen prosentin luokissa. Peittävyyden jäädessä alle 10 °7o:n käytettiin 1, 2,5 ja 5%:n luokkia. Peittävyys arvioitiin silmävaraisesti eri kasvilajien maanpinnan yläpuolisten verson osien pystyprojektioiden ^osuuk sina tarkastelupinnasta. Vaotetuilla ruuduilla asetet tiin neliön kehikko auranjälkeen siten, että puolet neliöstä tuli auranpalteeseen ja puolet auranvakoon.

Mätästetyillä ^{ruuduilla taimi-} ja pintakasvillisuus inventointi tehtiin samoin 20:lta mättäältä. Koekent tien mittausjärjestelyjä havainnollistaa kuva 5.

Kurrinsuolla tarkasteltiin ruuduittain erikseen rik komattoman ojanreunan, auranjälken ja ^rikkomatto

man suonpinnan taimettumista. Taimien lukumäärä japituushavainnotsekäpintakasvillisuudenanalysointi tehtiin kuten Lakisuolla.

Vaaranalussuolla laskettiinruuduittainerikseen hies ja rauduskoivuntaimien lukumäärät ja valtataimien

Kuva4.Mättäille syntyneitä hies- ja _rau duskoivuntaimia Vaaranalussuolla elokuussa 1978.

Fig. 4. Betula pubescens and Betula pendula seedlings onmounds at Vaa ranalussuo in August 1978.

pituus. Mittauksettehtiin30:lta systemaattisesti eripuo lilta ruutua valitulta kaivurimättäältä.

Mittaustulosten laskennassa ja keskiarvojen tes tauksessa käytettiin yksi- ja kaksisuuntaista varianssi analyysiä. Analyysissä testattiin lannoituksen ja muok kauksen pää- ja yhdysvaikutuksia ^{taimien lukumää} räänjapituuskasvuun. Parittaisetkeskiarvojen vertai luttehtiin Tukeyn testillä (esim. Mattila 1969).

Kuva 5. Kaavio Paljakan koekenttien inventoinnista.

1 = muokkaamaton, 2 = aurattu ja3 = mätäs tetty.

Fig. 5.DiagramoftheinventoryinPaljakkaexperimen talfield. 1 =nosoilpreparation,2 ⁼ploughedand S = mounded.

8

3. TULOKSET

31. Taimien lukumäärä

Kuvassa 6 esitetään ^kuusen-

ja

^hieskoi vuntaimien lukumäärät koekentittäin eri muokkaus-

ja lannoituskäsittelyillä.

^Va

rianssianalyysin

tulokset ^nähdäänliitteessä 1.

Lakisuolla sekä muokkaus että lannoitus lisäsivät taimien lukumäärää. Lannoitta mattomilla ruuduilla taimia oli

auranpal

teella enemmän kuin

mättäällä,

^{kun taas} lannoitetuillaruuduillatilanneoli

päinvas

tainen. Taimet olivat syntyneet

poikkeuk

setta

auranpalteeseen, joten

vaon

pohja

^voi tiintässä

jättää

huomiotta.Lannoituslisäsi enemmänhieskoivunkuinkuusen lukumää rää. Sekä ^muokkausettä lannoitus lisäsivät hieskoivun taimia

varianssianalyysin

^mu kaan tilastollisesti merkitsevästi. Samoin todettiin lannoituksen lisänneen merkitse västi koivuntaimienlukumääräämuokkauk sen

yhteydessä.

Tilastollista _varmuutta muokkauksentailannoituksenkuusentaimia lisäävästä vaikutuksesta eisen

sijaan

^saatu.

Kurrinsuonkokeella muokkaus lisäsi voi makkaasti hieskoivuntaimien lukumäärää.

Sen

sijaan

^{lannoitus ei} vaikuttanut ^hies koivun taimimäärään tilastollisesti merkit

sevästi,

^{vaikkalukumäärä}

näytti lisääntyneen

PK-

ja

NPK-lannoituksen

jälkeen.

Kuusen taimienlukumäärääneivätmuokkaus

ja

^lan noitus vaikuttaneet. Vaon

pohjalle

^{ei ollut} syntynyt ^lainkaan

taimia,

^{vaan kaikki kas} voivat

auranpalteessa.

Vaaranalussuolla lannoitusreaktio

poik

kesi eri

koivulajeilla

huomattavasti toisis taan. Lannoitus lisäsi mättäillä erittäin mer

kitsevästi rauduskoivun

lukumäärää,

^kun

taas hieskoivulla vaikutusta ei

ilmennyt.

Hies-

ja

rauduskoivun kokonaismäärätlan noitetuilla mättäillä olivat keskenään saman suuruiset. Muokkauksen ratkaisevaa mer

kitystä

taimettumiselle osoittaa se, että muokkaamattomalla

suonpinnalla

ei havait tuollenkaankoivuntaimiainesta.

Havupuun

taimet

puuttuivat

^{kokonaan tältä nevakoh} teelta.

Kuva6. Kuusen-jahieskoivuntaimien lukumäärä Lakisuolla,Kurrinsuolla sekähies-jarauduskoivuntaimien luku määrä Vaaranalussuolla. A = lannoittamaton,^{B =} suometsien PK-lannos 500 kg/ha, C ⁼ suometsien PK lannos500kg/hajaoulunsalpietari400kg/ha. 1 =muokkaamaton,2 =aurattu,3 =mätästetty,^{4 =}ojanreuna.

Fig.6. NumberofPiceaabies andBetulapubescensseedlingsatLakisuo,Kurrinsuoandnumbero/Betulapubescens andBetulapendulaseedlingsat Vaaranalussuo. A ⁼unfertilized,B =PKfertilizerforpeatlandforests500kg/ha, C =PKfertilizer for peatland forests ⁵⁰⁰kg/haand oulu saltpetre400 kg/ha. 1 ⁼nosoilpreparation,2 ^- ploughed, 3 = mounded, 4 =ditch margin.

Kuva 7. Kuusen-jahieskoivuntaimien pituusLakisuolla,Kurrinsuolla sekä hies-jarauduskoivujenpituus Vaaran alussuolla. A =lannoittamaton,B =suometsien PK-lannos 500kg/ha,C =suometsien PK-lannos 500kg/haja oulunsalpietari 400kg/ha. 1 = muokkaamaton, 2 =aurattu, 3 = mätästetty.

Fig. 7.HeightofPicea abies andBetulapubescensseedingsatLakisuo,Kurrinsuo andheight of ^{Betulapubescens} andBetulapendulaatVaaranalussuo. A =unfertilized,B =PKfertilizerforpeatlandforests500kg/ha,C⁼PK fertilizerforpeatlandforests500kg/haandoulu saltpetre400kg/ha. 1 = nosoilpreparation, 2 =ploughed,

3 =mounded, 4 =ditch margin.

32. Taimien

pituus

Taimien

pituusmittausten

^{tulokset koe} kentittäinesitetäänkuvassa 7 sekä varianssi

analyysin

^{tuloksetliitteessä 2.}

Lakisuolla ^molemmatmuokkaustavat li säsivät ^{sekä kuusen} ettähieskoivun

pituus

kasvua tilastollisesti merkitsevästi. Lannoi tus lisäsi taimien kasvua vain muokatulla kasvualustalla.

Yhdysvaikutus

^{oli tilastolli} sesti merkitsevä. Parhaiten taimet kasvoivat lannoitetussa

auranpalteessa.

Kurrinsuolla ^{sekä lannoitus} että muok kaus lisäsivät hieskoivuntaimien

pituuskas

vua. Lannoitusreaktio

näkyi

hieskoivulla voimakkaana myös rikkomattomalla_suon

pinnalla.

Muokkauksen

ja

lannoituksen

yh dysvaikutus

^eiolluttilastollisesti

merkitsevä,

ts. lannoitusvaikutus ilmeni hieskoivulla samanlaisenamuokkauksesta

riippumatta.

Testattaessa

pareittain lannoituskäsittely jen eroja

muokkaamattomalla

suonpinnal

la havaittiin ainoastaan NPK-lannoituksen lisänneenhieskoivun

pituuskasvua

^tilastolli sesti merkitsevästi.

Auranpalteessa

^{sen si}

jaan

^molemmatlannoitustavat ^{lisäsivät sel} västi

pituuskasvua.

Kuusentaimien

pituuske hitys

^oli muokkauksesta

riippumaton.

Vaaranalussuon

mätästysruuduilla

^PK lannoitus lisäsi voimakkaasti sekä raudus että hieskoivun

pituuskasvua

lannoituksen

vaikuttaessa hieskoivuun voimakkaammin kuin rauduskoivuun. ^Erot todettiin myös tilastollisesti merkitseviksi

(liite 2).

33. Pintakasvillisuus

Lakisuon

ja

^Kurrinsuon

pintakasvillisuus analyysin

^{tulokset nähdäänkuvasta 8}

(katso

myös ^liitteet3

—4).

Lakisuolla kenttäkerroksen vallitsevia

kasvilajeja

muokkaamattomalla

suonpinnal

la olivat

juolukka (Vaccinium uliginosum),

suomuurain

(Rubus chamaemorus),

^varik

senmarja (Empetrum nigrum coll.) ja

^vai vaiskoivu

(Betula

nana). Jonkinverran esiin

tyi tupasvillaa (Eriophorum vaginatum) ja pallosaraa (Carex globularis). Pohjakerrok

sen

valtalajiston

muodostivateri rahkasam malet

(Sphagnum sp.). Muokkausjäljessä

oli

paljaan

^{maan osuus} inventointihetkellä useinhuomattava.

Mätästysruuduilla

varpu

jen peittävyysarvot jäivät

tilastollisesti_mer kitsevästi

pienemmiksi

^kuin rikkomattomal la

suonpinnalla,

auranvaossa tai

palteessa.

Lannoituseivaikuttanut

varpuihin

enempää muokatulla kuin muokkaamattomallakaan kasvualustalla.Suomuurainoli

levinnyt pal jastuneelle turpeelle varpuja nopeammin.

Vaikka tilastollisesti merkitseviä

eroja

^ei suomuuraimen

peittävyydessä

^{eri muok}

kauskäsittelyjen

välillä

todettu, esiintyi

suo

muurainta

paikoin

^{selvästi enemmän muo} katulla kuin rikkomattomalla

suonpinnalla.

Lannoitus muokkauksen

yhteydessä

lisäsi huomattavasti alkuaan lähes kokonaan koe alalta

puuttuneiden

maitohorsman

(Epilo

bium

angustifolium) ja

karhunsammalen

(Polytrichum sp). peittävyyttä.

^Etenkinmä

tästyksen yhteydessä

lannoituksenvaikutus karhunsammalen kasvuun oli huomattava.

Tupasvillan peittävyys

^oli inventointihet kellä kaikilla ruuduilla suunnilleen sama

riippumatta

^muokkaus-tai lannoituskäsitte

lystä.

Kurrinsuonkentän

yleisin kasvilaji

^kenttä kerroksessa oli

vaivaiskoivu,

^{minkä lisäksi} saroista

jouhisaraa (Carex lasiocarpä)

^esiin

tyi yleisesti.

Muokkauksen tai lannoituksen

vaikutusvaivaiskoivuun

jäi epäselväksi

^suu rista keskiarvoeroista huolimatta.Sen

sijaan

lannoitus lisäsi maitohorsman

peittävyyttä

sekä muokkaamattomalla että muokatulla

suonpinnalla,

PK-lannoitus NPK-lannoitus ta enemmän. Muokkaus lisäsi karhunsam malen

peittävyyttä,

^{mutta ei} vaikuttanut maitohorsman

peittävyyteen.

^Jouhisaran

peittävyys

^{oli likimain} samaeri ^muokkaus

ja lannoituskäsittelyillä.

Kuva 8. Pintakasvillisuuden valtalajien peittävyys ^Lakisuolla jaKurrinsuolla.

A =lannoittamaton,B =suometsien PK-lannos 500kg/ha,C =suometsien PK-lannos 500 kg/hajaoulunsalpietari400kg/ha. 1 =muokkaamaton,2 ⁼ aurattu, 3 ⁼ mätästetty, 4 ⁼ ojanreuna.

Fig. 8. Coverage of thedominant species of ground vegetation ^{at Lakisuo and} Kurrinsuo. A = unfertilized, B =PK fertilizer for peatland forests 500 kg/ha, C =PKfertilizerforpeatlandforests500kg/haandoulusaltpetre400kg/ha.

1 ⁼nosoilpreparation,2 =ploughed,3 =mounded,⁴ =ditchmargin.

11 4. TULOSTEN TARKASTELU

Tutkimuskohteet

sijaitsevat

metsänuudis

tumisedellytyksiltään epävarmalla

^alueella eivätkä edusta

käytännön metsänkäsittelyn

keskimääräisiä toimintakohteita. Kasvu olosuhteidenankaruudesta

johtuen

^eisynty

neen taimiaineksen tulevaa

kehitystä

^voida vielä ennakoida.

Saatujen

^tulosten

yleis tämiskelpoisuutta rajoittaa

^lisäksi se, että tutkimuksenaineisto kerättiin ^vainkolmelta verraten

pienialaiselta koekentältä, joilla

mahdollisuudet aineiston

monipuoliseen analysointiin

^ovat

rajoitetut.

Lannoitus

ja

^{muokkaus lisäsivät selvästi} hieskoivun lukumäärää

ja pituuskasvua

Lakisuolla

ja

Kurrinsuolla. ^{Lakisuon koe} kentällä muokkaus

ja

^{lannoitus lisäsivät}

jonkin

verran

(ei

tilastollisesti

merkitsevästi)

kuusentaimienlukumäärää

ja pituuskasvua.

Kuitenkinmuokkauksen aiheuttama todelli

nentaimimäärän

lisäys

saattoi^olla

suurempi

kuin nyt ^{saatu tulos osoittaa. Muokkaa} mattoman

suonpinnan

^taimiainventoitaessa tulinimittäinmukaan kokeen

perustamisen jälkeen syntyneiden

^{taimien lisäksi osa}

jo

ennen muokkausta

syntyneistä taimista,

mikä tasoitti taimimäärien

eroja

^muokkaa

mattoman

suonpinnan hyväksi.

Kurrinsuolla kuusentaimienlukumäärä

jäi

^Lakisuoltami

tattua alhaisemmaksi ^osittain siementävän puuston ^suuremman

etäisyyden (50

^—200

m)

takia. Tästä

johtuen myöskin eroja

^erikäsit

telyjen

^{välilläoli vaikea saada esiin. Vaa} ranalussuolla ^todettiin lannoituksen ^lisän

neen

mätästysruudulla

rauduskoivuntaimien lukumäärää.Saaduttulokset

sopivat

^koivun osalta

yhteen

aiemmin

julkaistujen

^kanssa

(mm.

Reinikainen

1965,

^{Ka v -} nis to

1972 a,

^1975, Heikurainen

ja

^Laine

1976).

Muokkauksen edullinen vaikutus taimet tumiseen _on osaltaan seurausta

pintakas

villisuuden

juuristokilpailun ja varjostuk

sen

vähentymisestä,

^{mikä oli nähtävissä} vielä kuusi vuotta

käsittelyn jälkeen.

^Ai noastaansuomuurainoli

levittäytynyt

^alku

peräiseen

^asemaansa

pintakasvillisuudessa.

Suomuuraimen ^muita

kasvilajeja

nopeam masta

elpymisestä muokkausjäljessä

on

osoituksena myös ^Raition

(1978)

esittämä samansuuntainen ^tulos.

Tämäntutkimuksentuloksetlannoituksen eräitä

kasvilajeja (mm.

maitohorsma

ja karhunsammal)

rehevöittävästä vaikutuk sesta

sopivat yhteen

aikaisemmin

saatujen

tulosten kanssa

(mm.

Reinikainen

1965,

^Päivänen

ja Seppälä 1968,

Mannerkoski

1970,

^Päi vänen 1970, Kaun i _s to

1975 a).

Sen

sijaan tupasvillan

^{osalta saatu tulos}

poikkeaa aikaisempien

tutkimusten tulok

sista, joiden

^mukaanPK-

ja

NPK-lannoitus lisäävät

tupasvillan

^kasvua

(Päivänen ja Seppälä 1968,

^{Kauni s to}

1975 a). Myöskään

suomuuraimen

rehevöity

mistä lannoituksen

jälkeen

^{ei tämän aineis}

ton

perusteella

^voitutilastollisesti

varmistaa,

vaikka suomuurainta

esiintyi

^{eräillä lannoi} tetuilla ruuduilla selvästi ^{enemmän kuin} lannoittamattomilla. Varsinkin

auranpal

teessa lannoitus lisäsi suomuuraimenmää rää.

Lannoituksen aiheuttamasta ^maitohors

man

ja

karhunsammalen voimakkaasta li

sääntymisestä muokkausjäljessä

^saattaa olla haittaa taimien

kehitykselle ja

^uuden taimiaineksen

syntymiselle.

^{Paksun karhun} sammalkasvuston taimettumista ehkäise vään vaikutukseen _on

kiinnitetty

huomiota useissa tutkimuksissa

(T

^{er 11 i}

1932,

Sarasto

ja Seppälä

^1964,Läh de

1965).

Lakisuollaverrattiintoisiinsakahtamuok

kaustapaa,

^aurausta

ja

mätästystä. ^Auran

palteeseen

^{verrattuna mätäs oli}

korkeampi ja

^taimien kasvualustaksi

kääntynyt

^turve ominaisuuksiltaan erilaista kuin

auranpal

teessa.

Auranpalle näytti

pysyvän

paremmin

koossa kuin mätäs,

joka

^{oliuseinhalkeillut}

ja

^{kuivunut taimien kannalta liikaa. Viit} teenä mättään kuivista kasvuolosuhteista oli se, että osalla mättäistä

ylin

^{osa oli}

jää

nyt

kasvipeitteettömäksi.

^{Lisäksi taimetkas} voivat

paremmin alempana

mättäänreuna osissa osaksi

pintakasvillisuuden varjossa.

Toisaalta auranvaon

pohja

^{oli ilmeisesti} liian kostea

ja

^{tiivis itämis-}

ja

kasvualus

12

tana, ^{koska lähes} kaikki taimet olivat syn tyneet

palteeseen.

Selvää tilastollista

näyttöä

muokkauksen vaikutuksesta kuusentaimien määrään ei saatu, vaikka muokatulta ^alustalta tavat tiin

yleensä

^{selvästi enemmän taimia kuin} muokkaamattomalta.

Syynä

tilastollisten

eroja

toteamisen vai keuteenvoidaan

pitää

koekenttien suppeutta

ja

osaksi myös

koejärjestelyjen puutteelli

suutta. Lannoitus taimiston

täydentäjänä

lieneetarpeetontaaiheuttaessaanhieskoivun voimakkaan

rehevöitymisen,

^mikä

epäile

mättä hidastaa kuusentaimien

kehitystä ja

lisäätaimikonhoitotöitä.

Edellytyksenä

^kuu

sen uudistumiselle^kuitenkin on,että muok kausta seuraavan

parin

^{vuodenaikana saa} daan kohtalaisen

hyvä

siemensato. ^Kuusella runsaiden

siemensatojen

kertautuminen _on varsinkin

Pohjois-Suomessa

harvinaista

(Koski ja Tallqvist 1978),

^kun

taas hieskoivulla siemensadon määrä on harvemminuudistumisen

minimitekijä.

^Täs sä kokeessa saadut kuusen suhteellisen ^kor keat taimimäärät ovat mahdollisesti seuraus ta vuoden 1974

siemensadosta, joka

arvioi tiin lähes koko maassa runsaaksi

(Metsä

tilastollinen

vuosikirja

v. 1971

—1974).

^Eri vuosina

perustettujen

^{kokeidentuloksetvoi} sivat olla nytsaaduista

poikkeavia.

Koska rauduskoivun

viljely

soilla on

yleensä

^{kohdannut vaikeuksia}

(Kaunis

t o

1973,

^Lehtiniemi

ja

^Saras

t o

1973),

on Vaaranalussuon rauduskoi vuntaimien

kehityksen

turvaamiseen kiin nitettävä huomiota. Lannoitusvaikutuksen

loputtua

^voi taimien ravinnetilanne huo nontua

nopeasti. Myös

^suon

märkyys

^tullee

jatkossa

rauduskoivun

menestymistä

hait taavaksi

tekijäksi,

^mikäli

ojitusta

^{ei toteu}

teta.

5. TIIVISTELMÄ

Tutkimuksessa tarkasteltiin maanmuok kauksen

ja

lannoituksen vaikutusta ^kuusen

ja

^koivun luontaiseenuudistumiseenkainuu laisen vaara-alueen

paksuturpeisilla

soilla.

Koekentät

sijaitsivat

Metsäntutkimuslaitok sen

Paljakan

kokeilualueessa 340 —370 m

merenpinnan yläpuolella.

Tutkimuksen ai neisto ^{kerättiin elokuussa} 1978 kolmelta kohteelta

(Lakisuo, Kurrinsuo,

^Vaaranalus

suo), jotka

^oli

ojitettu ja

^muokattu

(auraus, mätästys)

^{vuonna 1972}

ja

lannoitettu

syk syllä

^1973.Lannoitteina

käytettiin

^Suomet sien PK-lannosta

ja oulunsalpietaria (PK ja NPK-lannoitus).

Muokkaus

ja

^{lannoitus lisäsivät voimak} kaasti hieskoivun lukumäärää

ja pituus

kasvua. Vaaranalussuolla lannoitusmätäs

tyksen yhteydessä

^lisäsi merkittävästi myös rauduskoivuntaimien lukumäärää. Kuusen taimien

syntymiseen

^ei

toimenpiteillä

^ollut

yhtä

suurta vaikutusta. Yhdelläkoekentistä

(Lakisuo)

^{muokkaus lisäsi} kuusentaimien lukumäärää

ja pituuskasvua.

^Lakisuolla myös ^{lannoituslisäsi} kuusentaimienmäärää

ja pituuskasvua

^{muokatullaalustalla.} Kur

rinsuollaeivät muokkaus tai lannoitusvai kuttaneet kuusentaimien

syntymiseen.

Inventointihetkellä kuusi vuotta muok kauksesta oli

varpujen ja tupasvillan peit

tävyys muokkausalalla

joko yhtä

^{suuri tai} hieman

pienempi

^kuin luonnontilaisella

suonpinnalla.

^Hitaimmin

näyttivät

^varvutle viävän

mätästysruuduille.

^{Suomuurainlevit}

täytyi nopeasti alkuperäiseen

^asemaansa

pintakasvillisuudessa.

Lannoitus^muokkauk

sen

yhteydessä

^tai

pelkkä

^{lannoituslisäsivät} voimakkaasti

alunperin

^niukalti

esiintynei

denkarhunsammalen

ja

maitohorsman

peit

tävyyttä. TosinKurrinsuolla karhunsammal ei näyttänyt

reagoivan

lannoitukseen. Pelk kä muokkaus lisäsi karhunsammalen

ja

maitohorsman

peittävyyttä

^vainvähän.

Yhdenvuodenaikanatoteutetun

suppeah

kon kokeen

perusteella

on etenkin kuusen osalta epävarmaa

yleistää

^tuloksia

kyseisten

alueidentaimettumisesta. ^Muokkaus

ojituk

sen

yhteydessä

näyttää^kuitenkinparantavan kuusen luontaisen uudistumisen

edellytyk

siä

silloin,

^kun

muokkaustoimenpidettä

seuraa kuusella

hyvä

siemensato.

KIRJALLISUUS

FERM, A.& POHTILA, E. 1977. Pintakasvillisuuden kehittyminen ja muokkausjäljen tasoittuminen auratuilla metsänuudistusaloilla Lapissa. Summary:

Succession of ground vegetation and levelling of ploughed tracks onreforestation areasin Finnish Lapland. FoliaFor. 319:1 —34.

HEIKURAINEN, L. 1954. Rämemänniköiden uudis tamisesta paljaaksihakkausta käyttäen. Referat:

Über naturliche Verjiingung ^{yon Reisermoor —} Kiefernbeständen unter Anwendung yon Kahlsch lag. ActaFor.Fenn. 61 (27): I—2l.1 —21.

— & VEIJOLA, P. 1971. Lannoituksen ja sarkalevey den vaikutus rämeen uudistumiseen ja taimien kasvuun. Summary: Effectoffertilization andditch spacing ^onregenerationand seedlinggrowthinpine swamps.ActaFor. Fenn. 114:1—19.

— & LAINE, J. 1976. Lannoituksen, kuivatuksen ja lämpöolojen vaikutus istutus- ja luonnontaimis tojen kehitykseen rämeillä. Summary: Effect of fertilization, drainage and temperature conditions onthedevelopmentofplantedandnatural seedlings

on pine _swamps. ActaFor.Fenn. 150:1 —38.

KAUNISTO, ^S. 1972. Lannoituksen vaikutus istutuk sen onnistumiseen ja luonnontaimien määrään rahkanevalla. Tuloksia Kivisuon koekentältä.

Summary: Effect of fertilization on succesful planting and thenumber of naturally born seedlings

on a fuscum bog at Kivisuo experimental field.

Folia For. 139:1—11.

KAUNISTO, S. 1973. Raudus- jahieskoivun viljelystä metsäojitetuilla soilla. Summary: Afforestation of _open peatlands with Betula pubescens and B.verrucosa.Suo24 (1):4—7.

— 1975a. Jyrsintämuokkaus ja lannoitteiden sijoitus männyn kylvön yhteydessä turvemaalla. Kasvi huonekokeita. Summary: Rotavation and fertilizer placement in connection with direct seeding of Scots pine on peat. Greenhouse experiments.

Commun. Inst. For.Fenn. 85 (4):1—56.

— 1975b. Suometsien luontaisen uudistamisen edis täminen. Metsäntutkimuslaitos. Pyhäkosken tutki musaseman tiedonantoja 14:37—41.

KOSKI, V. & TALLQVIST, R. 1978. Tuloksiamoni vuotisista kukinnan ja siemensadon määrän mit tauksista metsäpuilla. Summary: Results of long time measurements of the quantity of flowering andseed _cropofforesttrees. Folia For.364:1 —60.

LEHTINIEMI, T.& SARASTO, J. 1973. Kokemuksia rauduksen istutuksesta ojitetuille soille. Summary:

Betula verrucosa (Ehrh.) plantations on drained peat.SilvaFenn. 7 (1):24—44.

LUKKALA, O.J. 1936. Rämemäntyjen siementen laa dusta. Referat: Über die Beschaffenheit der Moor kiefernsamen. Commun. Inst. For. Fenn. 22 (3):

1—45.

— 1946. Korpimetsien luontainen uudistaminen.

Referat: Dienaturliche Verjiingung der Bruchwalder.

Commun. Inst.For. Fenn. 34 (3):1—150.

LÄHDE, E. 1965. Havaintoja männyn istutuksesta karhunsammalmuuttumalle. Summary: Obser- vations on transplanting pine in aPolytrichum covereddrained _swamp. Suo 16 (2):7^—10.

MANNERKOSKI, H. 1970.Lannoituksen vaikutukses ta kylvölaikkujen kasvillisuuteen. Summary: On the influence of fertilization on the vegetation appearing in seedspots. Suo21 (5):80—86.

— 1972. Havaintoja koivun esiintymisestä Hauki vahonsuon lannoituskoekentällä. Summary: On

the occurrenceofbirch onfertilized peat. Suo 23 (5):80—86.

MATTILA, S. 1969.Tilastotiede 11. Helsinki.

Metsätilastollinen vuosikirja. SVT XVII A:4—A:7.

1971—74.Folia For. 130, 195, 225 ja 255.

MULTAMÄKI, S.E. 1937.Kuusen uudistamisestavesi- peräisillä mailla. Yksit, metsänh. yhd. vuosikirja

10.

PÄIVÄNEN, J. 1970. Hajalannoituksen vaikutus lyhytkortisen _nevan pintakasvillisuuden kenttä kerrokseen. Summary: Onthe influence ofbroad castfertilization onthe field layer ofthe vegetation ofopen low-sedge bog. ^{Suo 21} (1):18^—24.

PÄIVÄNEN, J.& SEPPÄLÄ, K. 1968. Hajalannoi- tuksen vaikutus lyhytkortisen nevanpintakasvilli suuteen. Summary: Effectofbroadcast fertilization onthe ground vegetation ^{ofalow sedge} swamp.

Suo 19 (3—4):51—56.

RAITIO, H. 1978. Eräiden metsänparannusmenetel mien vaikutuksestakarun avosuon pintakasvillisuu den kenttäkerrokseen sekä puidenkasvuhäiriöiden ja niiden ravinnetilanteen välisestä suhteesta. Lisen siaattitutkielma. Oulun yliopistonkasvitieteen lai tos.

REINIKAINEN, A. 1965. Vegetationsuntersuchungen aufdem Waiddiingungs —Versuchfeld desMoores Kivisuo, Kirschsp. Leivonmäki, Mittelfinnland.

Commun. Inst.For. Fenn. 59 (5):1—62.

SARASTO, J. & SEPPÄLÄ, K. 1964. Männyn kyl- yöstä ojitettujen soiden sammal- ja jäkäläkasvus toihin. Summary: On sowing of pine in _mossand lichen vegetationondrained _swamps. Suo 15(3):

54—58.

TERTTI, M. 1932. Tutkimuksia aluskasvillisuuden merkityksestä kuusen uudistumiselle Etelä-Suomen kangasmailla. Referat: Über die Bedeutung der Untervegetation fiir die Verjiingung der Fichte auf den Siidfinnischen Heideböden. Commun. Inst.

For.Fenn. 17 (4): 1—206.

14

SUMMARY

The investigation dealswiththeeffectofsoilprepara tion and fertilization on the natural regeneration ^of spruce and birch onpeatlandswith athickpeat layer inKainuu highlands. The experimental fields are340^— 370 m above the sea level in Paljakka (64°12'N, 28°05'E) ExperimentalForest ofthe Forest Research

Institute. The material was collected in 1978 from three different fields (Lakisuo, Kurrinsuo, Vaaranalussuo), whichhad been drained and prepared (ploughing and mounding)in 1972 and fertilized in the autumnof 1973. PK fertilizer for peatland forests and oulu saltpetre (PK and NPK fertilization treatments) were used.

The results show that soil preparation and fertiliz ation greatlyincreased the number and heightgrowth of Betula pubescens. Fertilization with mounding significantly increased the number ofBetula pendula seedlings at Vaaranalussuo. The measures did not improve equally well the regeneration of spruce. In oneof the three experimental fields (Lakisuo) ^soil preparation increased (not statistically significantly) the number and height growth of _spruce seedlings.

Similarly,fertilization with soil preparationincreased the number and height growth ofspruce seedlings at Lakisuo. At Kurrinsuo neither soil preparation nor

fertilization had _any effect on the regeneration of spruce seedlings.

At the inventory ^six years after soil preparation the coverage of dwarf shrubs and cotton grass in prepared areas had gainedthe same or almost the same extent as on the surface of virgin peatlands.

Dwarf shrubs seemed to ^cover the moundingplots ataslowerrate. Cloudberry,however,spread quickly

tooccupyitsoriginalpositionamongst groundvegeta tion. Fertilization withsoil preparation orfertilization alone greatly increased the _coverage ofcommon hair mossandrosebaywillowherb (Epilobium angustifolium) which had originally covered only small areas.

At Kurrinsuo, however, commonhair _moss did not seem to respond tofertilization.Mere soil preparation increased onlylittle thecoverageofcommonhair _moss and rosebay willowherb.

One should be cautious in generalizing ^theresults of therather limited experimentcarried outin ayear.

Yet, ^{it seems} thatsoil preparationwith drainagewill ensure the regeneration of the required number of seedlings fastenoughfor anew stand, providedthat the amountofspruce seed crop does notbecomethe minimum factor limitingregenerationin the following years.

Liite 1. Kuusen- ja hieskoivuntaimien lukumäärän varianssitaulu muokkaus- ja lannoituskäsittelyittäin.

Liite2.Kuusen- jahieskoivuntaimien pituudenvarians sitaulu muokkaus- ja lannoituskäsittelyittäin.

* ero melkein merkitsevä (P ^<0,05)

** ero merkitsevä (P ^< 0,01)

*** ero erittäin merkitsevä (P ^< 0,001) Vaihtelun

aiheuttaja

/apaus- asteet

"-arvo

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Kuusentaimet La k i suo 2 2,831 1 1,264 2 0,363 18

23

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus _x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Hieskoivuntaimet L a k i suo 2 31,995*»*

1 74,097***

2 24,307***

18 23

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus X lannoitus Jäännös

Yhteensä

Kuusentaimet Kurrinsuo

2 3,945 2 4,151 4 1,315 9

17

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Hieskoivuntaimet Kurrinsuo

2 20,961***

2 1,444 4 0,223 9

17

/aihtelun liheuttaja

/apaus- asteet

7-arvo

Muokkaus innoitus

Muokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Kuusentaimet La k i suo 2 44,266***

1 18,365***

2 6,732**

18 23

/luokkaus .annoitus

-luokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Hieskoivuntaimet L a k i ^suo 2 73,925***

1 116,906***

2 25,070***

18

/luokkaus .annoitus

/luokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Kuusentaimet Kurrinsuo

2 2,818 2 0,156 4 1,334 9

17

/luokkaus .annoitus

/luokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Hieskoivuntaimet Kurrinsuo

2 12,621**

2 12,270**

4 0,674 9

17

Liite 3.Pintakasvillisuuden peittävyyden varianssitaulu muokkaus- ja lannoituskäsittelyittäin, ^Lakisuo.

Liite4. Pintakasvillisuuden peittävyyden varianssitaulu muokkaus- ja lannoituskäsittelyittäin, Kurrinsuo.

/aihtelun liheuttaja

/apaus- asteet

r-arvo

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Vaivaiskoivu 2 15,629***

1 0,114 2 0,586 12

17

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Juolukka 2 11,484**

1 0,613 2 0,199 12

17

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus xlannoitus Jäännös

Yhteensä

Variksenmarja 2 4,432*

1 3,203 2 0,947 12

17

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus _x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Suomuurain 2 3,266 1 0,513 2 1,593 12

17

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Maitohorsma 2 54,463***

1 226,019***

2 54,463***

12 17

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Tupasvilla 2 2,168

1 2,124 2 0,177 12

17

Muokkaus Lannoitus

Muokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Karhunsammal 2 71,210***

1 96,116***

2 69,593***

12 17

/aihtelun uheuttaja

/apaus- asteet

-"-arvo

Muokkaus .annoitus

luokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Vaivaiskoivu 2 0,363 2 1,275 4 0,193 9

17

Muokkaus .annoitus

Muokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Suursara 2 0,408 2 2,666 4 0,400 9

17

luokkaus .annoitus

luokkaus x lannoitus Jäännös

Yhteensä

Maitohorsma 2 1,246 2 19,544***

4 0,684 9

17

luokkaus .annoitus

luokkaus xlannoitus Jäännös

Yhteensä

Karhunsammal 2 7,982*

2 1,657 4 1,387 9

17

ODC

2-114.444:237

ISBN

951-40-0530-9

ISSN

0015-5543

MOILANEN,

M.

&

ISSAKAINEN,

J.

1981.

Lannoituksen

ja

muokkauksen

vaikutus

kuusen

ja

koivun

uudistumiseen

eräillä

Kainuun

vaara-alueen

paksu

turpeisilla

soilla.

Summary:

Effect

of

fertilization

and soil

preparation

on the

regeneration

of

birch

and

spruce

on

thick peat soils

in

Kainuu.

Folia

For.

481:1—16.

The

results

indicate

that

soil

preparation

and

fertilization

greatly increase

the

number

of

Betula

pubescens

and

significantly

the

number

of

Betula

pendula.

These

measures

also

increased

the

number

of

spruce

seedlings

and

stimulated

their

growth

in

one

of

the

three

experimental

fields

closest

to

the

seed crop

stand.

Soil

preparation

and

fertilization

greatly

increased

the

height

growth

of

birch.

The

authors' address:

the

Finnish

Forest

Research Institute,

the

Research

Station

at

Muhos,

SF-91500

Muhos,

Finland.

ODC

2-114.444:237

ISBN

951-40-0530-9

ISSN

0015-5543

MOILANEN,

M.

&

ISSAKAINEN,

J.

1981.

Lannoituksen

ja

muokkauksen

vaikutus

kuusen

ja

koivun

uudistumiseen

eräillä

Kainuun

vaara-alueen

paksu

turpeisilla

soilla.

Summary:

Effect

of

fertilization

and soil

preparation

on the

regeneration

of

birch

and

spruce

on

thick

peat soils

in

Kainuu.

Folia

For.

481:

1—16.

The

results

indicate

that soil

preparation

and

fertilization

greatly increase

the

number

of

Betula

pubescens

and

significantly

the

number

of

Betula

pendula.

These

measures

also

increased

the

number

of

spruce

seedlings

and

stimulated

their

growth

in

one

of

the

three

experimental

fields

closest

to

the

seed crop

stand.

Soil

preparation

and

fertilization

greatly

increased

the

height

growth

of

birch.

The

authors' address:

the

Finnish

Forest

Research Institute,

the

Research

Station

at

Muhos,

SF-91500

Muhos,

Finland.

Folia

Forestalia

Communicationes

Instituti

Forestalls

Fenniae

Huomautuksia

&

tiedusteluja

Remarks

&

calls

for

information

METSÄNTUTKIMUSLAITOS

THE FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE

Tutkimusosastot— ResearchDepartments

Maantutkimusosasto Department of SoilScience

Suontutkimusosasto

Department of ^Peatland Forestry

Metsänhoidon tutkimusosasto Department of Silviculture

Metsänjalostuksen tutkimusosasto Department of ForestGenetics

Metsänsuojelun tutkimusosasto Department of ForestProtection

Metsäteknologian tutkimusosasto Department of ^Forest Technology

Metsänarvioimisen tutkimusosasto Department of ^Forest Inventory andYield

Metsäekonomian tutkimusosasto Department of ForestEconomics

Matemaattinen osasto Department of Mathematics

Metsäntutkimusasemat — Research Stations

Parkanon tutkimusasema Parkano Research Station

Os.—Address: 39700 Parkano, Finland Puh. ^—Phone: (933) 2912

Muhoksen tutkimusasema Muhos Research Station

Os.^—Address: 91500 Muhos, 1 kp, Finland Puh. —Phone: (981) 431 404

Suonenjoen tutkimusasema Suonenjoki Research Station

Os.—Address: 77600 Suonenjoki, Finland Puh.^—Phone: (979) ^{11 741}

Punkaharjun jalostuskoeasema Punkaharju Tree Breeding Station

Os.—Address: 58450 Punkaharju,Finland Puh.— Phone: (957) 314 142

Ojajoen koeasema

Ojajoki Experimental Station

Os.—Address: 12700Loppi, Finland Puh.—Phone: (914) 40356

Kolarin tutkimusasema Kolari Research Station

Os.—Address:95900 Kolari, Finland Puh.^—Phone: (995) 61401

Rovaniemen tutkimusasema RovaniemiResearch Station

Os. ^—Address: Eteläranta 55

96300 Rovaniemi 30, ^Finland Puh.—Phone: (991) 15721

Joensuun tutkimusasema Joensuu Research Station

Os. —Address: c/o Joensuun korkeakoulu c/oJoensuu University PL 111

80101 Joensuu 10, Finland Puh.^—Phone: (973) 28 311

Ruotsinkylän jalostuskoeasema Ruotsinkylä Tree Breeding Station

Os.^— Address:01590 Maisala, Finland Puh.—Phone: (90) 824420

1981

No461 Raulo, Jyrki &Lähde, Erkki:Rauduskoivun kylvökokeita Lapissa.

Sowing experiments withBetula pendula inFinnish Lapland.

No462 Raulo, Jyrki& Rikala,Risto: Istutettujenmännyn,kuusen jarauduskoivun taimienalkukehityseritavoin käsitellyllä viljelyalalla.

Initial development ofScots pine, Norway spruce and silverbirch seedlings planted onaforestationsitepre pared in differentways.

No463 Hyppönen, Mikko: Eräiden metsikönkasvatusvaihtoehtojen ^edullisuus metsähallituksen Pohjois-Suomen metsissä.

Profitability ofsomestand growing alternatives inthe Stateforests ofnorthern Finland.

No464 Harstela, ^Pertti&Piirainen,Kimmo: Esitutkimus PIKA75 harvesterin automaatioasteen vaikutuksista tuo tokseen, mittaustarkkuuteen ja kuljettajan kuormittumiseen.

Output, accuracy of measuring and strainof thedriver atthreeautomation levels ofPIKA75 harvester.A pilot study.

No465 Huttunen, ^{Terho: Suomen} puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1978—80.

Wood consumption, totaldrain andforest balancein Finland, 1978 —80.

No466 Harstela, Pertti& Tervo, Leo: Pitkän puutavaran esijuonto vinttureilla ja hevosella.

Bunching oftimber by winches and horse.

No467 Hakkila, Pentti& Kalaja, Hannu:KOPO palahakejärjestelmä.

KOPOblock chip system.

No468 Vuokila, Yrjö: Nuorenmännikön kasvureaktio ensiharvennuksen jälkeen.

Thegrowthreaction ofyoungpinestands ofthefirst commercial thinning.

No469 Rummukainen,Ukko&Voipio,Pekka:Ahavantuhotkuusentaimissa Suonenjoen taimitarhallakeväällä 1978.

Winterwind damage ^on Norway spruce seedlings ^at Suonenjoki seedling nursery in spring 1978.

No470 Hallaksela,Anna-Maija&Nevalainen,Seppo:Juurikäävän torjuntaureallakuusenkannoissa.

Control ofrootrot fungus (Heterobasidion annosum) by treating Norway sprucestumpswithurea.

No471 Eeronheimo, Olli: Metsähakkeen hankinta ja käyttö metsäteollisuudessa. Tilanne keväällä 1980.

Deliveryand useof forestchipsin forestindustry.Situation inspring 1980.

No472 Nisula, Pentti: Herbisidilaitteilla varustetturaivaussaha voimajohtojen johtoaukeiden raivauksessa.

Use ofaclearingsawequippedwithaherbicide device in theclearingof_powergridlines.

No473 Saastamoinen, ^Olli& Sievänen, Tuija: Keravan ja Rovaniemen lähimetsien ulkoilukäytön ajallinen vaihtelu.

Timepatterns ofrecreation in urbanforests in twoFinnish towns No474 Siren, Matti:Puuston vaurioituminen harvennuspuun korjuussa.

Stand damage in thinning operations.

No475 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisut 1980.

AbstractsofpublicationsoftheFinnish ForestResearch Institute, 1980.

No476 Jalkanen, Risto: Harmaakariste männyllä. Kirjallisuuskatsaus.

Lophodermellasulcigenaonpines.Aliterature review.

No477 Veijalainen, ^Heikki: Hivenlannoituksen vaikutus istutusmännikön kehitykseenturvemaalla.

Long-termresponses of Scotspinetomicronutrient fertilization onacidpeatsoil.

No478 Kellomäki, Seppo ^& Tuimala, Aili: Puuston tiheyden vaikutus puiden oksikkuuteen taimikko- ja riukuvaiheen männiköissä.

Effectofstand density onbranchiness ofyoung Scotspines.

No479 Saramäki, Jussi & Valtanen,Eila: Toistuvan typpilannoituksenvaikutus nuorenmetsikön rakenteeseen ja kehitykseen.

Theeffectofrepeatednitrogenfertilization onthe structureand developmentofthe young pine'and spruce stands.

No480 Hovila, Pekka:TT1000 TU ja TT 1000 TS kokopuuhakkurit.

TT 1000TUand TT1000 TSwhole-tree chippers.

No 481 Moilanen,Mikko &Issakainen,Jorma:Lannoituksen jamuokkauksen vaikutus kuusenjakoivun uudistu- miseen eräillä Kainuun vaara-alueen paksuturpeisilla soilla.

Effectoffertilizationand soilpreparation^onthe regeneration ^ofbirchandspruce^onthickpeat^{soilsinKainuu.}

No482 Lipas,Erkki:Faktoriaalisen lannoituskokeen tulostentulkinta.

Interpretationoftheresultsfromfactorial fertilization experiments.

No483 Salminen, ^{Sakari: Vuosien 1971 —75} valtakunnallisia metsävaratietoja karttamuodossa.

A cartographic presentation ^{offorestresourcesinFinland 1971 —75.}

No484 Aarne,Martti:Markkinapuunalueittaiset hankintamäärät jakulkuvirrat 1979.

Removals and flowsofcommercialroundwood inFinland in 1979 by districts.

No485 Kurkela, Timo:Versosyöpä (Gremmeniellaabietinä)riukuasteen männiköissä.

Cancer anddie-bäck ofScots pine at precommercial stagecaused by Gremmeniella abietina.

No486 Oikarinen,Matti&Pyykkönen,Juhani: Harvennuksen ja lannoituksen vaikutus turvekankaan hieskoivikon kehitykseenPohjanmaalla.

Theeffectofthinningandfertilization onthegrowthofpubescent ^birch (Betula pubescens)ondrainedMyr tillus spruceswampinOstrobothnia.

Metsäntutkimuslaitoksen julkaisusarjoja,Communicationes Instituti Forestalls Fenniae jaFolia Forestalia,koskevat yksittäiskappaletilauksetjavaihtotarjouksetosoitetaan laitoksen kirjastolle.Tiedonantomonisteita koskevat pyynnöt osoitetaanao. tutkimusosastolle tai -asemalle.

Subscriptionsconcerningsinglecopiesofthepublications,aswell asexchange offers, ^{canbeaddressedtotheLibrary} of theInstitute.

Myynti:Valtionpainatuskeskus,Annankatu 44,00100Helsinki 10,puh. (90)17341

ISBN 951-40-0530-9