"Mikäs ryssä sinä olet joka suomea puhut?" : Suomensukuiset sotavangit Suomen sotilasviranomaisten suunnitelmissa ja kotirintaman arjessa vuosina 1941-1944

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Yhteiskuntahistorian laitos

Tekijä-Författare-Author

Turunen, Meri Tuulia

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Mikäs ryssä sinä olet joka suomea puhut?" : Suomensukuiset sotavangit Suomen sotilasviranomaisten suunnitelmissa ja kotirintaman arjessa vuosina 1941-1944

Oppiaine-Läroämne-Subject

Poliittinen historia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2005-11-07

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

103 s. + 4 liites.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Suomen jatkosodassa saamat suomensukuiset sotavangit (ns. heimosotavangit) muodostivat sotavankimassasta eroteltuna erityisryhmän, joka oli sodan jälkeen tarkoitus sulauttaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja uutta Suur-Suomea. Sodan aikana heimosotavangit pyrittiin eristämään muista sotavangeista ja kohtelemaan paremmin kuin muita kansallisuuksia. Kansallisuuden perusteella tehdyn erottelun taustalla oli toisaalta kotoperäinen heimoaate, toisaalta Saksasta omaksuttu malli. Satoja heimosotavankeja työskenteli Savonlinnan seudulla maatöissä, millä pyrittiin työvoimapulan lieventämiseen ja heimosotavankien tapauksessa erityiseen asennekasvatukseen.

Pro gradu -tutkielmassa luodaan kokonaiskuvaa suomenheimoisten sotavankien arjesta ja kohtelusta sekä vuorovaikutuksesta siviiliväestöön Savonlinnan seudulla vuosina 1941-1944. Lisäksi käsitellään erityisesti Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan (ItäKarSE) suomensukuisten sotavankien varalle tehtyjä suunnitelmia sekä niitä ristiriitoja ja jännitteitä, joita ryhmän olemassaolo aiheutti suomalaisessa sotilashallinnossa ja kotirintamalla. Tutkielmassa on myös kiinnitetty huomiota sotatilanteen kääntymisen aiheuttamiin muutoksiin heimosotavankien käsittelyssä ja kohtelussa.

Tutkielman päälähteinä ovat olleet Sota-arkistossa säilytettävät sotavankiorganisaation sekä ItäKarSE:n luomat asiakirjat. Lisäksi toissijaisina lähteinä on käytetty vuoden 2004 aikana kerättyä haastattelumateriaalia, jolla on pyritty luomaan tarkempaa kuvaa maaseudun siviiliväestön suhteista heimosotavankeihin.

Tutkielman esioletuksena pidettiin sitä, että kahden ideologisen voiman, heimoaatteen ja ryssävihan historiallinen vastakkainasettelu vaikutti voimakkaasti heimosotavankien kohteluun ja päätöksentekoon. Ilmeni, että heimoaate oli voimakkaampi voima etenkin ItäKarSE:n toiminnassa ja maaseudun siviiliväestön suhtautumisessa vankeihin. Miehityshallinnon esityksestä heimovankeja mm. pyrittiin vapauttamaan vallattuun Itä-Karjalaan, Savonlinnan lähelle perustettiin erityinen heimosotavankileiri ja itäkarjalaisia vankeja pyrittiin kouluttamaan

kansakoulunopettajiksi.

Savonlinnan seudun pienehköillä maatiloilla suomensukuisia sotavankeja kohdeltiin pääasiassa kuten perheenjäseniä ja suhtautuminen vankeihin oli luottavaisen lämmintä. Ongelmia aiheuttivat etupäässä liian vapaa kohtelu ja naapurikateus. Ryssäviha lienee vaikuttanut lähinnä yksittäisten henkilöiden tasolla eikä sen vaikutuksia tässä tutkielmassa voitu laajemmin todistaa. Heimosotavankien kohtelu oli kuitenkin ajoittain

ristiriitaista, sillä suomea puhuvia vankeja saatettiin epäillä mm. vakoojiksi. Epäilevä suhtautuminen korostui etenkin sodan loppupuolella, jolloin heimosotavankien käytös samoin kuin sotavankiorganisaation suhtautuminen heimosotavankikysymykseen muuttuivat sotatilanteen kääntyessä.

Sotilasviranomaisten eli päämajan ja ItäKarSE:n välille heimosotavankikysymys aiheutti jossain määrin ristiriitatilanteita. Miehityshallinnon päämääränä oli nimenomaan vankien vapauttaminen Itä-Karjalan asuttajiksi, kun taas päämajassa suhtauduttiin skeptisesti laajamittaisempien siirtojen toteuttamiseen. Mikään heimosotavankeja koskenut hanke ei kuitenkaan toteutunut halutussa laajuudessa. Suunnitelmien

epäonnistuminen konkretisoitui, kun Neuvostoliitto saneli rauhanehtonsa ja vangit tuli luovuttaa itärajan taakse.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords suomensukuiset sotavangit heimosotavangit

työvoima - sotavangit arki - sotavangit

vankileirit - Heimolahti - Savonlinna heimoaate

jatkosota

toinen maailmansota

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information