Pääkirjoitus

tiedotustutkimus

3/1986 9. vuosikerta Ilmestyy neljä kertaa vuodessa Tilausmaksu vsk 1986 85,-

Irma Kaarina Halonen

Irma Kaarina Halonen Aino Saarinen Marja-Leena Kalkkinen Tarja Savolainen Sari Näre Anne Ollila Seija Nummijoki Marina Österlund-Karinkanta Helena Itkonen

Työryhmä

Tuike Alitalo Iiris Ruoho

Tilausosoite Tilaushinnat

Osoitteenmuutokset Irtonumerohinta

3 II 26 33 42 53 64

72 78

80

86 89 92 105 107

J ulkaisijat:

Tiedotusapillinen yhdistys TOY ry.

ja NORDICOM

TOY ry.: PL 342, 33101 Tampere NORDICOM: PL 607, 33101 Tampere ISSN 0357-8070

Pääkirjoitus Artikkelit

Naiset, julkisuus ja journalismi Naistutkimus - paradigmahaaste?

Perhesuhteita ja penkkiurheilua Nainen on toinen televisiossakin

Katsefallos ja kiimaisen naisen arkkityyppi

Kerronnan merkitys feministisessä elokuvateoriassa Naisjournalistin huoneentaulu

Katsauksia

Ruotsin radion tasa-arvotyö Tasa-arvotyö Yleisradiossa Keskustelua

Keskustelua meistä itsellemme Kirja-arvioita

Naiset lähikuvassa Sukupuolella merkitys Kirjallisuutta

Tiedoksi Peilillä peilaten

Tiedotusapillinen yhdistys ry, PL 342 33101 Tampere, PS-tili TA 5779 65-3.

Tiedotusopillisen yhdistyksen jäsenet saavat Tiedotustutkimuksen jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Jäsenmaksut 1986: vuosijäsen 75,-, opiskelijajäsen 35,-, ainaisjäsenyys 400,-, yhteisöjäsen 350,-.

Yhdistykseen kuulumattomille Tiedotustutkimuksen vuosikerta maksaa 85,-.

NORDICOM, PL 607, 33101 Tampere

20,-. Iertonumeroita myyvät NORDICOM (myös vanhoja numeroita) ja Akateeminen kirjakauppa.

•

,~--~--~---~

1 \

Pääkirjoituksen laatiminen on erityisen vaikeaa silloin, kun on ollut mukana lehden tekemisessä niin monella tasolla kuin allekirjoittanut tämän Tiedotustutkimus- numeron yhteydessä.

Epäilykset omien ajatusten perillemenosta kaivavat naistutkijaa, ja ilmeistä onkin, että naisliikkeen ja -tut- kimuksen kehitys näyttää toiselta sisältä kuin ulkoa.

Onko kysymys siitä, että naistutkijan todellisuus on erilainen kuin miestutkijan, vaiko vain erilaisista koke- mus- ja tulkintatavoista?

Haluaisin mieluusti puhutella myös niitä mies- ja naistutkijoita, jotka ovat vihkiytyneet tiedotusopin ristiriitoihin ja saloihin, mutta tuntevat naistutkimuksen kysymyksenasettelut itselleen vieraiksi. Tilannehan muis- tuttaa jotenkin sitä asemaa, johon naiset tahtoen tai tahtomattaan joutuvat opetellessaan ja omaksuessaan tieteen kieltä ja oppi-isien patriarkaalista näkökulmaa.

Sukupuolella on merkitys ja se merkityksellistetään jatkuvasti erilaisissa ulos- ja sisäänkoodausprosesseissa, merkitysmalleissa ja -rakenteissa, myyteissä ja stereo- tyypeissä. Näiden tosiseikkojen myöntäminen ja hyväk- syminen itsestäänselväksi osaksi tieteellistä ajattelua tuo tutkijayhteisön lähemmäksi sitä paradigman muutos- ta, johon Aino Saarinen monissa yhteyksissä on viitan- nut. Naistutkimus ei ole enää muoti-ilmiö, vaan edelly- tys ihmisen tutkimukselle ja ihmiskuvan uudistamiselle.

Edellä sanotun myöntäminen ei kuitenkaan poista vaikeutta ymmärtää, mistä kaikesta uudessa tilanteessa 1

on kysymys. Naisten ominaislaatua, erityisyyttä kuulute- taan, mutta mitä se on?

Tämä Tiedotustutkimuksen numero osoittaa, että naisilla on varsin merkittävä asema tiedotustutkimuksen ja journalismin kentässä. Riittävän tunnustuksen saami- nen muilla areenoilla edellyttää kuitenkin taisteluase- mien säilyttämistä. Naiset tutkijoina, journalisteina ja journalistien kouluttajina eivät pyydä arvonantoa tai armoa normaaliparadigman puitteissa. He ovat ar- vostaneet itseään omasta ¹¹paradigmastaan¹¹ tai näkökul- mastaan. Tämä on merkinnyt suurta edistystä naistutki- muksen piirissä.

Naistutkimusta ei voikaan enaa eristää omalle hiekkalaatikoneen tai omaan ghettoonsa - sukupuolen on läpäistävä koko tieteellinen ajattelutapa. Kuinka se tapahtuu ja miten se meihin vaikuttaa - se olkoon yksi tärkeimmistä nais- ja sukupuolispesifin tutkimuksen haasteista.

Irma Kaarina Halonen

***

Tiedotustutkimuksen toimitus toivoo, että nyt käsissänne oleva naistutkimuksen teemanumero olisi paitsi lehti, myös käsikirja tiedotusopillista naistutkimusta tekeville ja siitä kiinnostuneille. Siksi on mukaan liitetty myös suhteellisen laajat katsaukset tekeillä olevaan tai val- mistuneeseen alan tutkimukseen.

Saapuneen aineiston runasauden vuoksi on osa tähän numeroon aikomastamme materiaalista, mm. kirja-arvos- teluja koko joukko, siirretty seuraavaan numeroon. Pyy- dämme kirjoittajilta ymmärtämystä ja kärsivällisyyttä.

Tiedotustutkimus 4/86 ilmestyy tammi-helmikuussa.

Numeroon tarkoitettu aineisto on lähetettävä toimituk- selle vuodenvaihteeseen mennessä.

Toimitussihteeri

"""'

1

"'

Irma Kaarina Halonen

et, j

"U kai tG.Ilkoila, diä o..f.-Wl olemM-t>a jotain

.eJutyld.ä nal-6jo~­

mla", V>iJ:.Li_väf_ ml.ehef_.

"Nal-6toimiitaja ei vol-61 ko-t>kaan faii:.i..aa puoliafM- tonta nal-6ta eiu-t>lvu.lie.", vMwln. "Nal-6ien. ja mlV>ien. uutl-6wwo-t>WMV>-t>a on .vwja. Nykyl/>in va.Llit- -t>evat ~et ~vo-t>tuk-

-t>d. 7 e rrU.ehef_ kiAjoilcdte

~iä ~." (Doku-

~ 1979, 4. 177,

Ann-

(1~ A-t>he.den).

Kummasta pitäisi lähteä ensin, naisnäkökulmasta vai journalismista?

Voimmeko päätyä journalismin luonnetta analysoimalla

mitä naisnäkökulma siinä on, vai pitäisikö journalismi purkaa ja rakentaa uudelleen naisnäkökulmas- ta?

ovat siitä, mitä

ja journalistinen MHlaisia

asetetaan yleisö

tinen työprosessi ne

näkemykset pitäisi tavoitteita

voimme

s _{J J}

^s

nalistisen tiedon luonteesta, journa- lismista vallan käytön välineenä, journalismin mahdollisuuksista eri- laisten vapauttavien käytäntöjen organisoijana ja katalysaattorina, journalismista journalistien tavoit- teiden toteuttajana - myös journa- listisista pakoista.

Yleisemmin journalismia maa- rittelee esimerkiksi julkisuuden käsite. Julkisuus on jotain, joka on journalismin toiminta-aluetta, jolla journalistinen kompetenssi saa täyttymyksensä. Journalismi, jolla ei ole julkisuutta, on inkompe- tenttia. Journalisti, joka ei tähtää julkisuustavoitteeseen, ei ole

nalisti (julkisuustavaroiden tuotta- ja). Voidaanko siis ajatella, että julkisuustavoite määrittelee kaikkein selvimmin journalistisen työn luon-

teen? on

varsin monissa eri merkityksissä. Jos se kuitenkin määrittelee

nalistisen sen merki-

tyksiä ryhtyä tarkastele-

3