199 Hannu Piekkola Kansantaloudellinen aikakauskirja – 95. vsk. – 1/1999
Verkostotalous ja uusi uljas maailma
HANNU PIEKKOLA VTT, ekonomisti
Palkansaajien tutkimuslaitos
Ollus Martin, Jukka Ranta, Pekka Ylä-Ant- tila (toim.), Yritysverkostot – kilpailua tie- dolla, nopeudella ja joustavuudella.ETLA.
Taloudellinen toiminta on myllerryksessä tieto- tekniikan vallankumouksen edetessä. Tietolii- kennealan yritykset Nokia, Sonera ja Helsingin Puhelin lähentelevät 70 prosenttia kaikkien suo- malaisten pörssiyritysten markkina-arvosta.
Hurjat kasvuodotukset perustuvat maailmanlaa- juisiin markkinoihin. Lyhentyneet tuotesyklit sisältävät omat mahdollisuutensa, mutta myös yllätyksensä. Verkostoituminen on yksi keino hajauttaa riskiä: atomistinen eristäytyminen on tuhoisaa ja yritys tarvitsee ystäviä ympärillään.
Kirja »Yritysverkostot – kilpailua tiedolla, nopeudella ja joustavuudella» on Sitran rahoit- tama usean kirjoittajan katsaus verkostotalou- teen. Kirjan jokainen luku sisältää oman joh- dannon verkostotalouden peruskysymyksiin.
LauraPaijanluvussa kolme palataan verkostoi- tumisen juurille taloustieteessä. Itse asiassa kir- joitus olisi kelvannut koko kirjan johdannoksi
ja linkiksi talousteorian keskeisiin malleihin ku- ten Williamsin transaktiokustannusteoriaan tai Porterin timanttimalliin. Seuraavassa tarkaste- len kirjaa luvuittain.
Virtuaaliyrityksen synty
Ensimmäinen luku sisältää MartinOlluksenly- hyen katsauksen keskeisiin verkostoitumisen näkökulmiin. Martin Ollus näkee verkostoitu- misen yritysten välisten raja-aitojen häviämise- nä. Yksittäistä yritystä on johdettava osana yri- tysverkostoa, jossa ei välttämättä ole yhteistä omistajaa. Yhteistyö edellyttää pidempiaikaista yhteistyötä ja sitoutumista yhteistyöhön jatkos- sa. Virtuaaliyritys (virtual enterprise) synnyte- tään tyydyttämään asiakkaiden vaihtelevia tar- peita, erityisesti yksittäistuotannossa.
JukkaRanta tarkastelee seuraavassa luvussa verkostotalouden kilpailutekijöitä: aika, nopeus ja joustavuus. Luku tarkastelee yksittäisten ver- kostotutkijoiden teorioita, joista ei vielä hahmo- tu yhtenäistä teoriaa. Luvussa törmääkin mo- neen uuteen termiin kuten massaperusteinen kilpailu, kanavakokoonpano (postponed pro-
200
Kirja-arvosteluja – KAK 1/1999
duction) ja massaräätälöinti (mass customisati- on). Vain osa näistä jäänee onnistuneeksi suo- mennoksiksi. Esimerkiksi Paija jaYlä-Anttila suomentavat massaräätälöinnin paremminkin massatuotteiden yksilöllistämisellä.
Kirja sisältää tapaustutkimuksia (case study), jotka ovatkin kirjan suola ja kontakti elävään elämään. Rannan esimerkkinä onBenetton, jon- ka maailmanmenestys liittyy edellä kerrottuihin verkostotalouden kilpailutekijöihin: itsenäisten yritysten verkkorakenne, vahva tuotemerkki ja nopean tuotesyklin ja kasvun vaatima jousta- vuus. Ranta näkee elektroniikkateollisuuden verkostoitumisen hyvin samanlaisena, keskei- simpänä erona tuotesyklien vaatimat merkittä- vät muutokset tuotantotekniikassa.Ehkä mie- lenkiintoisin konteksti onElcoteqin ja Nokian välinen yhteistyö, jossa Nokia näyttää korjaa- van suurimmat hedelmät. Ranta toteaakin, että tuotekehitykseen ja markkinointiin sijoitettu pääoma tuottaa moninkertaisesti verrattuna tuo- tantotekniikkaan sitoutuneeseen pääomaan.
Voidaankin kysyä mikä onElcoteqin verkosto- rooli. Nokian strategiana on ylläpitää vähintään kolmea alihankkijaa, jos mahdollista. Sopimus- valmistajan kutenElcoteqin markkinavoima py- syy kurissa.Elcoteqin menestymisen edellytyk- senä on toimia useissa tuotteiltaan erilaisissa verkostoissa. Nokian kännyköiden kysynnän vaihdellessaElcoteq voi siirtyäErikssonin kän- nyköihin, teollisuuselektroniikkaan, autoelekt- roniikaan tai muuhun. Sopimusvalmistajan on varauduttava nopeisiin lyhyen aikavälin kysyn- nän vaihteluihin. Tämä aiheuttaa helposti tuo- tannon kausivaihteluita, käyttämätöntä kapasi- teettia. Kirjassa pohditaan verkostoyritysten nä- kymiä ymmärrettävän etäisesti.Ehkä ennakko- luuloton verkostoyritysten tulevaisuuden pohti- minen olisi tuonut mielenkiintoisen lisänsä: mi- tenElcoteq selviää?
Tuote- ja tuotantoverkot
Mielestäni kirjan ongelmia kuvaa Rannan poh- dintaHornbachinesittämästä nelikentästä, jos- sa jakavina tekijöinä on positiivinen takaisin- kytkentä kuluttajamarkkinoilla ja marginaali- kustannukset tuotannossa (kasvavat skaalatuo- tot). Tarkastelukohteena on sekä tuotannossa että tuotteen markkinaosuuden kasvusta saavu- tettavat skaalaedut. Positiivisen takaisinkytken- nän (suuren markkinaosuuden edut) vallitessa keskeistä on tuote- ja markkinamuutosten hal- linta. Käsitteet tuntuvat kuitenkin sekoavan (po- sitiivinen takaisinkytkentä vs. kasvavat tuotot) eikä tarkastelu oikein linkity myöhemmin esi- tettävään tuoteverkon ja tuotantoverkon frase- ologiaan. Varsinkin tuotantoverkostoituminen jää vajavaisesti käsitellyksi. Tuotantoverkostoi- tumista voisi tarkastella osana alihankintasuh- teiden kehittymistä. Verkostoituminen on kehit- tynyt tarpeesta muodostaa alihankintasuhteet pitkäaikaisiksi. Lopputuotevalmistajien ostot alihankkijoilta ovat nykyään jo noin puolet teol- lisuuden liikevaihdosta kuten Paija ja Ylä-Ant- tila toteavat.
Järvenpääja Simmonen luvussa neljä tosin toteavat, että Yhdysvalloissa tutkituista verkos- toista 60 prosenttia on horisontaalisia eli ei ali- hankintasuhteita. Horisontaalisilla verkostoilla on suurempi riski kariutua kuin vertikaalisilla.
Laura Paija tarjoaa yhden luettelon verkostoitu- misen ongelmista: liiallinen yhdenmukaistumi- nen tai vakiintunut toimintatapa, sisäinen arvo- maailma synnyttäen tiedostavuusloukun, julki- nen tuki huonon kilpailukyvyn omaavalle ver- kostolle. Konkreettiset neuvot verkoston johta- miseen ovat: verkoston kehityksen ymmärtämi- nen, yhteistyö ja luottamus. Tuntuu kuitenkin, että edellä kuvatut liikkeenjohdolliset haasteet ovat tunnusomaisia kaikille yrityksille eikä vain verkostolle.En myöskään saa heti vastausta ho-
201 Hannu Piekkola
risontaalisten versus vertikaalisten verkostojen varsin erilaisiin riskeihin.
Tapaustutkimukset: TCG Australiassa, suomalaiset museot
Mielenkiintoinen Järvenpään ja Simmosen esi- merkki on australialaisen TCG-verkosto (200 henkilöä, 24 pienyritystä, liikevaihto 250 mil- joonaa markkaa). Kyseessä on palloverkosto, jossa kootaan pienyritysten edustamien osaa- misalueiden kombinaatio. Säännöstö on typis- tettynä seuraavanlainen:
1) TCG-verkko on itsenäisten yritysten kau- pallisten sopimusten verkosto ilman si- säistä hierarkiaa
2) Keskinäinen suosituimmuus 3) Ei keskinäistä kilpailua
4) Taloudellinen voitto ei toisten kustannuk- sella
5) Joustavuus
6) Ei omistajaa, hallintoa 7) Sääntöjä rikkova ulos
8) Ei päämies-alihankkija -suhteita 9) Avoin uusille yrityksille
10) Verkostoyritysten osakkeet eivät vapaasti myytävissä, eroamiselle muuten ei esteitä Esimerkki antaa hyvän kuvan pienyritysten verkostoitumisen potentiaalisista mahdollisuuk- sista tulevaisuudessa. Mikä siunaus monelle pi- enyrittäjälle olisi kuuluminen tällaiseen verk- koon, jossa vaikka atk-palvelut ja tilinpito olisi yhteisesti integroitu. Tosin luvussa tarkastellaan tapaustutkimuksena vain museoiden verkostoi- tumisen mahdollisuuksia!
Elinkeinopolitiikka
Laura Paija jaPekka Ylä-Anttila pohtivat yh- teenvetoluvussa verkostoitumista globaalilta ta-
solta ja esittävät eräitä elinkeinopoliittisia näkö- kulmia. Mielenkiintoista on elinkeinopolitiikan päämäärän asetanta: miten tehdä maa (alue) houkuttelevaksi sijaintipaikaksi kansainvälises- ti kilpailukykyisille yrityksille? Infrastruktuuri nähdään tärkeäksi kilpailukeinoksi. Nämä elin- keinopoliittiset päämäärät kertovat selvästi myös uhan maiden välisestä kilpailusta. Esi- merkiksi äsken Suomessa luennoinut Munch- enin yliopiston professori Hans-Werner Sinn näkee infrastruktuurikilpailun eräänä suurimpa- na uhkanaEuroopan maille. On toisaalta vaike- aa olla hyväksymättä kilpailua sosiaalisesta inf- rastruktuurista kuten koulutus ja osaaminen.
Elinkeinopolitiikka onkin terveimmillään pit- kän aikavälin kilpailukykypolitiikkaa.
Verkostoitumisen uusi uljas maailma
Viimeisessä luvussa Pekka Ylä-Anttila kokoaa keskeiset ajatukset verkostoitumisesta. Verkosto- vallankumouksen aatteen yksi tunnetuimmista levittäjistä on sosiologi Manuel Castells, joka mainitaan keskeiseksi innoittajaksi. Hänen teok- sellaan »The Rise of the Network Society» on eräänlaiset marxistiset juuret, jossa luokkayhteis- kunnan muotojen (the relations of production) ja teknologian (the forces of production) keskinäiset suhteet kehittyvät.Castells jatkaaBellin(1973) jaWebsterin(1995) näkemyksiä postmodernista informaatioyhteiskunnasta. Luokat korvaa uu- dessa ajattelussa »Self» ja teknologian »Net».
Ylä-Anttilan mukaan Japani jää jälkeen ke- hittyneillä tuotantoverkoillaan, kun taas Yhdys- vallat ja osin Eurooppa on paremmin sisäistä- nyt tuoteverkkojen kehittämisen. Toisaalta ai- nakinCastellsin työ näkee myös yleismaailmal- lisen trendin yksilöityvään työhön ja verkostoi- tumiseen, jossa palveluyhteiskuntaa (USA, Englanti, Kanada) ja tuoteverkostoitumista (Ja- pani, Saksa) ei nähdä toisten vastakohtina.
202
Kirja-arvosteluja – KAK 1/1999
Verkostokirjoittajan haasteet
Toivoisin, että seuraavassa kirjassa kirjoittajien raja-aidat murtuvat ja kokonaisuudesta tulee koherentimpi. Verkostoituminen on päivän sana, suomalainen työelämä on siirtymässä ko- pista maisemakonttoriin, yhteistyöhön muiden työntekijöiden kanssa. Kirja ei voi siten olla he- rättämättä ajatuksia, myös siitä millaisessa yh- teiskunnassa elämmekään 20 vuoden kuluttua.
Elinkeinopolitiikkaan liittyy myös visiot siitä, mikä on kansallisvaltioiden valta ja rooli ver- kottuvassa taloudessa. Valta valuu medialle, kommunikaatiolle ja rikollisuuden estämisessä ja mahdollisesti puolustuksessa kansainvälisil- le järjestöille. Verkostoitumisen terminologia on tarpeen kuvaamaan näitä suuria muutoksia.
KutenCastells toteaa »The global economy is characterized »by its interdependence, its asym- metry, its regionalization, the increased diver- sification within each region, its selective inclu- siveness, its exclusionary segmentation, and, as a result of all those features, an extraordinarily variable geometry that tends to dissolve histori- cal, economic geography.» (1996:106).
Lähteet:
Bell,Daniel (1973):TheComing of Post-Indus- trial Society: AVenture in Social Forecast- ing,New York:BasicBooks.
Castells, Manuel (1989): The Informational City: Information Technology,Economic Re- structuring, and the Urban Regional Proc- ess, Oxford, UK; Cambridge, MA: Black- well.
Castells, Manuel (1996): The Rise of the Net- work Society,The InformationAge: Econo- my, Society andCulture,Vol. I,Cambridge, MA; Oxford, UK:Blackwell.
Castells, Manuel (1997): The Power of Identi- ty, The Information Age: Economy, Society andCulture, Vol. II, Cambridge, MA; Ox- ford, UK:Blackwell.
Stalder Felix (1998): Kirja-arvostelu Logic of Networks, Manuel Castellsin kirjoista, The Rise of the Network Society ja The Informa- tion Age: Economy, Society and Culture, Vol. I. (www.tao.ca/wind/rre/0363.html) Webster, Frank (1995): Theories of the Infor-
mation Society, London; New York:
Routledge.
