YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 63/2004/1
Dnro LSY-2003-Y-392
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 23.11.2004
ASIA Hyvinkään kaupungin Kaltevan jätevedenpuhdistamon ympäristölu- pahakemus, Hyvinkää
LUVAN HAKIJA Hyvinkään Vesi
Suutarinkatu 2, 05900 HYVINKÄÄ
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Hyvinkään kaupungin vesihuoltolaitos Hyvinkään Vesi on hakenut ympäristölupaa Hyvinkään kaupungissa sijaitsevalle Kaltevan jäte- vedenpuhdistamolle.
Hakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 19.12.2003. Hakemusta on täydennetty 29.1.2004 ympäristölupavi- raston pyytämillä lisäselvityksillä. Lisäksi ympäristölupavirastolle on 6.9.2004 toimitettu puhdistamon ja Vantaanjoen vesistön yhteistark- kailun vuoden 2003 vuosiyhteenvedot.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti ja 31 §.
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 §:n 1 momentin 8) kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Lupa jäteveden vesistöön johtamiseen
Länsi-Suomen vesioikeus on 21.10.1996 antamallaan päätöksellä nro 66/1996/1 tarkistanut Hyvinkään kaupungille 28.9.1990 myöntä- mänsä, vesiylioikeuden 18.9.1991 annetulla päätöksellä pysytetyn jäteveden laskuluvan nro 73/1990/1 lupaehdot. Vesiylioikeus muutti vesioikeuden päätöstä nro 66/1996/1 siitä tehdyn valituksen johdos- ta 27.8.1997 antamallaan päätöksellä nro 97/1997.
Voimassa olevan jäteveden johtamisluvan mukaan puhdistamolta Vantaanjokeen johdettavan jäteveden BOD7ATU-arvo saa olla enin- tään 10 mg O2/l, fosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l ja ammonium- typpipitoisuus enintään 4 mg N/l. Puhdistustehon on mainittujen muuttujien suhteen oltava vähintään 95 %. Ammoniumtyppeä kos-
kevat arvot lasketaan vuosi- ja muut arvot neljännesvuosikeskiarvoi- na. Lisäksi typestä on tullut poistaa 1.1.2003 lähtien päätöksen mu- kaisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta vähintään 70 % silloin, kun prosessilämpötila on yli 12 °C. Luvan saajan tuli vuoden 2003 lop- puun mennessä jättää hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Lupa- ehdot tarkistetaan tällä päätöksellä.
Muut luvat Hyvinkään kaupungin ympäristöasiainlautakunta on 20.11.1997 an- tamallaan päätöksellä (dnro 277/97) myöntänyt toistaiseksi voimas- sa olevan, jätelain mukaisen jäteluvan sisältävän ympäristöluvan puhdistamolietteen aumakompostointiin Kaltevan puhdistamon kom- postointikentällä. Päätöksen mukaan kentällä voidaan kompostoida hakemuksen mukaisia jätteitä, kuten kuivattua puhdistamolietettä ja orgaanista kompostoituvaa jätettä yhtäaikaisesti alle 10 000 tonnia vuodessa.
PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja lähiympäristö
Puhdistamo sijaitsee Hyvinkään kaupungissa 4 - 5 km kaupungin keskustasta etelään osoitteessa Puhdistamontie 99 Kaltevan jäteve- denpuhdistamo –nimisellä kiinteistöllä RN:o 101:0. Lähimpiin häiriin- tyviin kohteisiin, Aromaan ja Ruhkan asuinalueisiin, on matkaa puh- distamolta noin 400 m. Puhdistamon länsipuolella virtaa Vantaanjoki.
Kaavoitustilanne Puhdistamoaluetta koskee Palopuron-Ridasjärven osayleiskaava.
Puhdistamo laajenemisalueineen sijaitsee yhdyskuntateknisen huol- lon alueella (ET). Puhdistamon ympärille on osoitettu suojaviheralue (EV-1). Ympäröivä alue on maa- ja metsätalousvaltaista (M, MT).
Lähiympäristö on rakennus- ja toimenpidekiellossa, mikä rajoittaa haja-asutuksen syntymistä puhdistamon lähettyville. Hyvinkään kau- punki pyrkii ostamaan rakennuskieltoalueen maat. Asemakaavan laatiminen lähialueelle ei ole vireillä.
Pohjavesiolot Puhdistamo ja siihen liittyvät toiminnot eivät sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella.
Suojeltavat kohteet Tiedossa ei ole luonnonsuojelukohteita, joiden suojeltuihin luontoar- voihin toiminnalla olisi vaikutusta eikä lähiympäristössä ole muita- kaan erityisiä suojelukohteita.
JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ
Purkupaikka Jätevedet johdetaan puhdistamolta Vantaanjoen päähaaran ylä- osaan.
Vesistön yleiskuvaus Vantaanjoki on Etelä-Suomelle tyypillinen peltovaltainen ja vähäjär- vinen jokivesistö. Vesistöalueen pinta-ala on 1 686 km2. Järvien osuus pinta-alasta on 2,3 %. Valuma-alueesta lähes 40 % on vettä
huonosti läpäisevää savimaata. Jätevesien purkupaikalla valuma- alueen pinta-ala on 462 km2. Hydrologisen vuosikirjan 1995 mukai- set virtaamatiedot (m3/s) jäteveden purkupaikalla ja Vantaanjoen alajuoksulla Oulunkylän kohdalla, jossa valuma-alue on 99,6 % koko valuma-alueesta, ovat seuraavat:
Purkupaikka Oulunkylä Ylivirtaama HQ 87,2 317 Keskiylivirtaama MHQ 37,7 137 Keskivirtaama MQ 4,6 16,9 Keskialivirtaama MNQ 0,66 2,4 Alivirtaama NQ 0,39 1,4
Vesistön kuormitus Vantaanjokeen kohdistuu suhteellisen voimakas piste- ja hajakuor- mitus. Vantaanjoen veden laatua vuonna 2002 koskevan, Vantaan- joen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n yhteistarkkailu- raportin mukaan Vantaanjokeen tulevasta fosforikuormasta arviolta 64 % on lähtöisin maataloudesta, 15 % yhdyskunnista ja teollisuu- desta (pistekuormitus) sekä 11 % haja-asutuksesta. Typpikuormituk- sen vastaavat osuudet ovat 34, 41 ja 4 %.
Joen mereen kuljettaman ravinnekuormituksen määrä riippuu suu- resti sadannasta ja sateiden ajoittumisesta. Vuosina 2000 – 2003 jo- en keskivirtaamat, sadannan määrät (Oulunkylä) sekä joen mereen kuljettamien fosforin ja typen määrät olivat seuraavat:
Vuosi MQ, m3/s Sadanta, mm Fosfori t P/a Typpi t N/a 2000 19,4 744 89 1 820 2001 15,8 692 69 1 300 2002 12,1 518 43 907 2003 6,4 525 27 870
Vantaajoen vesistön suurimmat pistekuormittajat ovat Riihimäen ja Hyvinkään viemärilaitokset. Vuosina 2002/2003 Vantaanjokeen joh- dettu keskimääräinen pistekuorma sekä Kaltevan puhdistamon jäte- vesipäästön osuus joen koko pistekuormasta olivat seuraavat:
Joen pistekuorma, kg/d Yhteensä Kalteva
Kaltevan osuus joen pistekuormasta, % BOD7ATU 145/121 46/27 32/22
kok. P 9/8 3,5/2,2 39/26 kok. N 455/467 130/112 29/24 NH4-N 104/92 8,5/1,0 8/1
Kaltevan puhdistamon osuudeksi Vantaanjoen vuonna 2002 mereen tuomasta ravinnekuormasta on arvioitu fosforin osalta 1,7 % ja typen osalta 3,5 %.
Vesistön tila ja veden laatu
Vesi on sameaa ja runsasravinteista. Veden bakteeripitoisuudet ovat ajoittain kohonneita. Humus- ja saviainekset samentavat veden ajoit- tain kellanharmaaksi. Veden käyttökelpoisuus on pääosin välttävä.
Kalakannat ja kalastus sekä vesistön muu käyttö
Alueen kuntien miljoonalle asukkaalle tärkeässä vesistössä kalaste- taan, melotaan ja uidaan. Vantaanjoki on osa pääkaupunkiseudun kuntien vesihuollon varajärjestelmää.
Vesistöalueen kalasto on melko monipuolinen. Särkikalat ovat kui- tenkin valta-asemassa koko alueella. Korkeat ravinnepitoisuudet suosivat rehevyydestä hyötyviä kalalajeja. Jokiveden happipitoisuus on yleensä riittävä myös vaativille kalalajeille. Vain vesistön latva- osissa jäteveden purkupaikkojen alapuolella happipitoisuus on ollut ajoittain kaloille liian pieni. Istutusten ansiosta lohikaloja esiintyy lä- hinnä joen ala- ja keskiosan koskissa. Joessa on myös joki- ja täplä- rapuja. Vuonna 2000 tehdyn kalojen elohopea-, lyijy- ja kadmiumpi- toisuustutkimuksessa kyseiset pitoisuudet todettiin erittäin alhaisiksi.
Myös vuonna 2002 kalojen elohopeapitoisuudet alittivat selvästi ih- misravintona käytettävälle kalalle asetetun rajan.
Vuonna 2002 Vantaanjoella kalasti väestörekisteriotantaan pohjau- tuvan, alueella asuville tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hieman yli 30 000 ihmistä. Saaliiksi saatiin eniten ahventa, sen jälkeen kirjoloh- ta, särkeä ja haukea. Vesialueella kalastaneille tehdyn, kalastuslupa- rekisteriotantaan pohjautuvan kyselytutkimuksen mukaan tärkein saalislaji vuonna 2002 oli kirjolohi, jonka saalis oli yli 40 tonnia. Kirjo- lohen jälkeen tulivat taimen, ahven ja hauki. Lupakalastajien saaliista suurin osa kertyi perho- tai heittokalastuksella.
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Hyvinkään Kaltevan puhdistamo on rengaskanavatyyppinen aktiivi- lietelaitos, jossa fosforin poistoon käytetään rinnakkaissaostusta ja typen poistoon DN-prosessia. Koneellisesti kuivattu puhdistamoliete kompostoidaan puhdistamoalueella aumoissa ja toimitetaan hyö- dynnettäväksi viherrakentamisessa.
Puhdistamolla käsitellään yli 99 % Hyvinkään kaupungissa yleiseen viemäriverkkoihin johdettavista jätevesistä. Puhdistamon piirissä olevien kiinteistöjen asukasmäärä on noin 40 500. Teollisuusjäte- vesien osuus koko jätevesimäärästä on noin 10 %.
Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston kokonaispituus on noin 209 km. Muoviviemäreitä on yhteensä noin 101 km ja betoni- viemäreitä noin 108 km.
Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet
Pääosa puhdistamolla käsiteltävistä jätevesistä on tavanomaista talousjätevettä. Viemäriverkkoon liittyneistä teollisuus- ja muista lai- toksista merkittävimpiä ovat Hyvinkään aluesairaala, Kone Oy:n his- sitehdas ja Valtion rautateiden konepaja. Lisäksi Hyvinkään kaupun- ki ja Kiertokapula Oy ovat sopineet yhtiön jätteenkäsittelyalueen joh- tamisesta kaupungin viemäriverkkoon ja edelleen Kaltevan puhdis- tamolle.
Puhdistamolla käsiteltävien umpikaivo- ja sakokaivolietteiden määrät olivat vuonna 2002 yhteensä 9 500 ja 700 m3/a. Vuonna 2003 vas- taavat määrät olivat 8 400 ja 500 m3/a.
Puhdistamolla käsitellyn sekä ilman esikäsittelyä ohijuoksutetun (ohi- tus 1) ja esiselkeytyksen jälkeen ohijuoksutetun (ohitus 2) jäteveden määrän ja puhdistamon vuorokautisen tulokuormituksen tarkkailutu- losten mukaiset vuosikeskiarvot olivat vuosina 1999 – 2003 seuraa- vat:
Jätevesimäärä, m3/d BOD7ATU, O2 Fosfori, P Typpi, N Vuosi
Käsitelty Oh.1 Oh.2 kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1999 11 620 19 0 1 990 171 79 6,8 460 39 2000 13 330 2 0 2 570 193 96 7,2 530 40 2001 12 120 24 1 2 340 192 90 7,4 476 39 2002 12 010 6 1 2 300 191 96 8,0 495 41 2003 9 620 0 0 2 250 234 89 9,3 486 51 Vuonna 1999 valmistuneessa Vantaanjoen vesistöalueen alueelli- sessa yleissuunnitelmassa puhdistamon piirissä olevien kiinteistöjen asukasmäärän on arvioitu vuonna 2010 olevan noin 42 900 ja vuon- na 2020 noin 47 400. Puhdistamolle johdettavan jätevesimäärän on arvioitu vastaavasti vuonna 2010 olevan keskimäärin 12 400 m3/d ja vuonna 2020 keskimäärin 13 400 m3/d.
Kaltevan puhdistamon lisäksi Hyvinkäällä on Kaukaksen ja Ridasjär- ven jätevedenpuhdistamot, joissa käsitellään yhteensä vajaan 400 asukkaan jätevedet. Kaukaksen puhdistamolla käsitellään lisäksi Oy SCA Mölnlycke Ab:n tekstiilitehtaan jätevedet. Hyvinkään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on yhtenä vaihtoehtona esitet- ty Kaukaksen ja Ridasjärven jätevesien johtamista Kalteven puhdis- tamolle. Tämä edellyttäisi Kaukaksen osalta 3,5 miljoonan euron ja Ridasjärven osalta 1,9 miljoonan euron investointia.
Suunnittelukeskus Oy on vuonna 1998 tehnyt selvityksen valtioneu- voston päätöksessä 363/1994 tarkoitettujen ympäristölle ja tervey- delle vaarallisten aineiden esiintymisestä Hyvinkään kaupungin jäte- vesissä. Selvityksessä otettiin kahdet vuorokauden kokoomanäytteet (28.1.–29.1.1998 ja 3.2.–4.2.1998) puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä eli käsitellystä jätevedestä. Jätevesivirtaama oli ensim-
mäisellä näytteenottokerralla 10 090 m3/d ja jälkimmäisellä 9 560 m3/d.
Analyysitulokset (28.1.–29.1 / 3.2.–4.2.) olivat seuraavat
Määritys Tuleva Lähtevä
AOX µg Cl/l 28/36 140/19
" g Cl/d 283/344 1 412/182 Kloroformi (liuotin) µg/l -/<1 <1/-
" g/d -/<10 <10/- Trikloorieteeni (liuotin) µg/l -/2
" g/d -/19
Hiilitetrakloridi (liuotin) µg/l 2/-
" g/d 20/-
Pestisidit ei/ei ei/ei Fluoridit mg/l 0,1/0,1 0,1/0,1 " kg/d 1,0/1,0 1,0/1,0
Syanidit mg/l <0,01/<0,01 <0,01/0,01
" kg/d <0,1/<0,1 <0,1/<0,1
Mineraaliöljyt mg/l 0,8/5,6 <0,05/<0,05
" kg/d 8,1/54 <0,5/<0,5
Elohopea µg/l 0,17/<0,1 <01/<0,1
" g/d 1,7/<1,0 <1,0/<1,0
Ensimmäisellä näytteenottokerralla tulevan ja lähtevän jäteveden näytteessä todettiin olevan myös hiilivetyseosta, jota ei tarkemmin tunnistettu. Metallien pitoisuudet alittivat määritysrajan tai talousve- den laatuvaatimukset.
Jätevesivirtaamien sekä muun muassa puhdistamolle johdettujen BOD7ATU-, fosfori- ja typpikuormitusten vuoden 2003 neljännes- vuosikeskiarvot esitetään jäljempänä kohdassa: YMPÄRISTÖ- PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN / Jätevedet.
Puhdistamon käsittelyprosessit ja niiden mitoitus
Jäteveden käsittely
Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat:
Mitoitusvirtaama Qkesk. 23 000 m3/d Mitoitusvirtaama qmaks. 3 000 m3/h Mitoitusvirtaama qmit. 1 500 m3/h
BOD7ATU-kuorma 4 600 kg O2/d Typpikuorma 920 kg N/d
Puhdistamon kaksilinjainen prosessi käsittää välppäyksen, ilmaste- tun hiekanerotuksen (tilavuus 4 x 130 m3 = 520 m3), tasauksen (yksi allas, tilavuus 1 510 m3), ilmastuksen (kaksiosaiset, sisä- ja ulkoke- hän käsittävät rengaskanavamalliset aktiivilietereaktorit (tilavuudet 8 850 m3 ja 8 820 m3, yhteensä 17 670 m3) sekä jälkiselkeytyksen
(pinta-ala 2 x 1 385 m2 = 2 770 m2 ja tilavuus 2 x 3 460 m3 = 6 920 m3).
Välppäämöön tulevaan jäteveteen syötetään ferrosulfaattia. Virtaa- mahuippujen tasaamiseksi esikäsiteltyä jätevettä voidaan johtaa ta- sausaltaaseen, josta se pumpataan takaisin toisen linjan tulokana- vaan. Aktiivilietealtaita voidaan käyttää joko rinnan tai kaskadiajossa typen poiston tehostamiseksi sarjassa. Ilmastusaltaissa on kaksi hienokuplailmastusaluetta. Ilmastusaltaiden ulompi kehä toimii nitrifi- kaatioyksikkönä ja sisempi kehä denitrifikaatioyksikkönä. Ferrosul- faattia syötetään ilmastusaltaisiin ennen hapetusvyöhykettä ja ilmas- tusaltaista jälkiselkeytykseen menevään virtaan. Ilmastusaltaisiin syötetään myös kalkkia riittävän alkaliteetin ylläpitämiseksi. Jälkisel- keytyksen tehostamiseksi käytetään polymeeriä.
Puhdistamolietteen käsittely
Puhdistamolietteen käsittelyprosessit ovat sakeutus (2 x 490 m3), linkokuivaus (kapasiteetti 2 x 850 kg TS/h), varastointi siilossa (2 x 75 m3, varalla vanhat siilot 2 x 50 m3), kompostointi aumoissa asfal- toidulla 4 hehtaarin kokoisella avokentällä ja jälkikypsytys.
Lietteen kuivauksen rejektivedet johdetaan sakeuttamoiden kautta ylivuotona puhdistamon alkuun. Kuivattu puhdistamoliete ja hie- kanerotuksessa kertyvä hiekka stabiloidaan kompostoimalla noin 6 – 10 kuukauden ajan ja jälkikypsyttämällä noin vuoden. Kompostiseos muodostetaan sekoittamalla lietteeseen tukiainetta (pääosin kuorta).
Aumoja käännetään muutaman kerran. Kuivattua lietettä voidaan stabiloida myös kalkilla. Kompostikentän suoto- ja valumavedet joh- detaan puhdistamolle käsittelyprosessin alkuun.
Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä energian käyttö
Kemikaalien, polttoaineiden ja sähkön keskimääräiset käyttömäärät, varastointitapa ja käyttötarkoitukset olivat vuosina 2002/2003 seu- raavat:
Kemikaali Käyttömäärä Varastointi Käyttötarkoitus
Ferrosulfaatti 599/ 519 t/a Maanalainen Fosforin saostus " 137/148 g/m3 varasto
Kalkki 197/163 t/a Siilo, 40 m3 Alkaliteetin nosto " 45/46 g/m3
Polymeeri 13,4/10,1 t/a Siilo ja säkit Lietteen kuivaus ja jä-
teveden jälkiselkeytys
Polttoöljy 1,5/ t/a Farmarisäiliö Sähkö 2 320/2 265 MWh/a
" 0,53/0,65 kWh/m3
Lisäksi puhdistamolla on käytetty vetyperoksidia (vuonna 2002 yh- teensä 1,5 t/a) rihmamaisten organismien torjuntaan, suolahappoa (vuonna 2002 yhteensä 0,3 t/a) kalkkisaostumien poistoon ja voite-
luaineita (vuonna 2002 vaihteistoöljyjä 0,4 t/a ja voitelurasvoja 0,15 t/a).
Sähkön kokonaiskulutuksesta jäteveden biologisen käsittelyproses- sin ilmastuksen osuus on noin 40 %. Puhdistamon lämmityksessä käytetään sähkön ohella myös jätevedestä talteen otettua lämpöä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Puhdistamo edustaa uusinta tekniikkaa niin jäteveden käsittelypro- sessin kuin lietteenkäsittelynkin osalta.
Typenpoistossa hyödynnetään mahdollisimman paljon jäteveden omaa hiilisisältöä. Ulkoista hiililähdettä ei ole käytetty. Prosessissa on koeluontoisesti sovellettu kemiallisen saostuksen ohella myös biologista fosforin poistoa saostuskemikaalin käyttötarpeen vähen- tämiseksi.
Puhdistamoliete kuivataan madollisimman kuivaksi kuljetuskustan- nusten ja jälkikompostoinnin tukiaineen tarpeen minimoimiseksi.
Puhdistamon pitkälle automatisoitu prosessiohjaus on toteutettu ha- jautettuna järjestelmänä, jossa varsinaisista säätö-, ohjaus- ja val- vontatoiminnoista huolehtivat ohjelmoitavat logiikat. Niitä käytetään esikäsittelyn, lietteenkäsittelyn, ilmastuksen, palautuslietteen pump- pauksen ja viemäriverkostossa Veikkarin jätevedenpumppaamon automatiikoissa.
Ilmastusta säätävään logiikkaan on liitetty kolme happimittausta kumpaankin ilmastusaltaaseen ja järjestelmä laskee mittaustuloksis- ta liukuvan keskiarvon viiden minuutin välein. Ferrosulfaatin syöttöä säädetään asiantuntijajärjestelmän, määrä- tai %-ohjauksen avulla, kalkin syöttöä ohjataan pH:n ja polymeerin syöttöä jälkiselkeytyk- seen kiintoainepitoisuuden mukaan.
YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Jätevedet Vesistöön johdettujen BOD7ATU-, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja - päästöjen sekä poistotehojen (%) vuosikeskiarvot olivat vuosina 1999 – 2003 seuraavat:
BOD7ATU Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi
mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l k/d % mg/l kg/d % 1999 3,9 46 98 0,34 3,9 95 13 147 68 2,0 23 95 2000 3,9 52 98 0,34 4,5 95 12 163 69 1,2 16 97 2001 3,1 38 98 0,25 3,1 97 12 149 69 0,5 7 99 2002 3,9 46 98 0,29 3,5 96 11 130 74 0,7 8 98 2003 2,8 27 99 0,23 2,2 98 12 112 77 0,1 1 100
Puhdistamon neljännesvuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos oli vuonna 2003 seuraava:
Jakso kuukaudet
I 1-3
II 4-6
III 7-9
IV 10-12 Virtaama
Käsitelty Ohitus Vesistöön
m3/d m3/d m3/d
10 030 0 10 030
10 750 0 10 750
7 610 0 7 610
10 110 1 10 110 BOD7ATU
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
2 400 34 239 3,4 99
2 350 30 219 2,8 99
1 910 16 250 2,1 99
2 350 28 233 2,8 99 CODCr
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
5 100 340 508 34 93
4 920 316 458 29 94
4 250 204 558 27 95
5 170 310 512 31 94 Fosfori
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
101 2,6 10,1 0,26 97
88 2,5 8,2 0,23 97
74 1,6 9,7 0,20 98
94 2,2 9,3 0,22 98 Typpi
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho
kg/d kg/d mg/l mg/l
%
531 120 53 12
77
472 117 44 11
75
417 90 55 12
78
523 123 52 12 76 NH4-N
Vesistöön Vesistöön Nitrif. aste
kg/d mg/l %
1,6 0,15 100
0,3 0,03 100
0,4 0,05 100
1,6 0,16 100 Kiintoaine
Vesistöön Vesistöön Puhd.teho
kg/d mg/l %
40 4,0 98
35 3,3 99
20 2,6 99
23 2,3 99
Vaikka puhdistamon tulokuormituksen arvioidaan kasvavan tulevai- suudessa lähinnä jätevesivirtaaman kasvua vastaavasti (13 400 m3/d vuonna 2020), puhdistamolta vesistöön johdettavan jätevesi- päästön arvioidaan tulevaisuudessa hieman vähenevän nykytilan- teeseen (vuoden 2003 loppupuoli) verrattuna. Hakijan esittää, että lupa myönnettäisiin nykyisin lupaehdoin.
Päästöt ilmaan Biologinen hajotustoiminta typenpoistoprosesseineen tuottavat il- maan hiilidioksidia ja typpikaasua. Pölypäästöjä ei ole lukuun otta-
matta kalkkipölyä, jota vapautuu kuormaa purettaessa. Kalkkipölyä ei ole levinnyt puhdistamoalueen ulkopuolelle.
Lietteen kompostointi avoimella kentällä voi aiheuttaa hajua kuukau- sittain tehtävän aumojen kääntämisen yhteydessä. Aumojen hoidos- sa noudatetaan hajuhaittojen torjumiseksi hakijan Uudenmaan ym- päristökeskukselle 12.10.1995 esittämiä, ympäristökeskuksen riittä- vinä pitämiä hoito-ohjeita. Välppäjätteen käsittely ei aiheuta puhdis- tamotilojen ulkopuolella hajua, sillä jätteen puristaminen ja siirto jat- kokuljettimella edelleen siirtolavalle tapahtuu esikäsittelyrakennuk- sessa.
Päästöt maaperään Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Puh- distamoalueen piha, lietteen kompostointialueet sekä kuivatun liet- teen varaston ja kompostointikentän välinen tie on asfaltoitu ja muu- alla on sorapinta. Kompostointikentän maaperä on huonosti vettä lä- päisevää silttiä. Kompostointikentän suoto- ja valumavedet johde- taan puhdistamoon. Jäteveden käsittelyaltaat ovat tiiviit ja niiden kunto tarkastetaan määräajoin.
Puhdistamoalueella on öljysäiliö. Erillisiä ongelmajätteiden varastoin- tipisteitä ei ole. Kemikaalien lastaus- ja purkutilanteissa ei ole ollut vuotoja. Valmis kompostimulta ja tukiaine varastoidaan sorapohjai- sella kentällä.
Melu ja liikenne Puhdistamon suurimmat äänilähteet ovat kompressorit ja lietelingot.
Ilmastusaltaiden kompressorit (6 kpl) ovat erillisessä, äänieristetyssä tilassa. Hiekanerotusaltaiden kompressorit (3 kpl) ovat rakennukses- sa maan alla. Lingot ovat rakennuksessa, jota ei ole äänieristetty, mutta niistä ei aiheudu melua puhdistamotilojen ulkopuolelle.
Liikennettä on normaalisti arkipäivisin klo 6.00 – 17.00. Kesäkuu- kausina kuljetetaan multaa myös lauantaisin ja sunnuntaisin klo 7.00 – 18.00 ja seulotaan multaa klo 6.00 – 21.00.
Toimintaan liittyvän liikenteen määrä oli vuonna 2002 seuraava:
krt/d krt/vko krt/kk krt/a Kuorma-autot
Sako- ja umpikaivolietteet 5 50 215 2 600
Kemikaalit 5 60
Kompostoinnin tukiaine 1,5 8 78 Kompostoinnin multa 1,5 10 43 520 Kompostoinnin kalusto 2 10 104 Muu liikenne 2 9 108 Henkilöautot
Henkilökunta 14 70 300 3 640
Muut 4 24 100 1 248
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Varsinaisessa jäteveden puhdistusprosessissa syntyviä jätteitä ovat puhdistamoliete, välppäjäte sekä hiekan ja rasvanerotuksessa syn- tyvä jäte. Muusta toiminnasta syntyy paperi-, lasi-, seka- ja metallijä- tettä sekä ongelmajätettä.
Vuosittain syntyvien jätteiden keskimääräiset määrät ja jätteiden si- joituskohteet olivat vuonna 2002 seuraavat:
Jätelaji Jäte- tyyppi1)
Määrä vuodessa
Sijoituskohde Puhdistamoliete2), ka 16 % 1 6 530 m32) Viherrakennus3) Välppäjäte 1 65 t Kaatopaikka Hiekanerotusjäte 1 135 t Viherrakennus3) Paperijäte 1 0,5 t Paperinkeräys Jäteöljy 3 0,5 t Ekokem Oy Muut ongelmajätteet 3 0,02 t Ekokem Oy ja
Kiertokapula Oy
1) 1 = tavanomainen jäte ja 3 = ongelmajäte
2) Kuivattu puhdistamoliete ennen kompostointia
3) Kompostoinnin jälkeen
Tarkkailutulosten mukaan kuivatun puhdistamolietteen raskasmetal- lipitoisuudet ovat olleet viljelykäyttöön sallittuja enimmäispitoisuuksia pienemmät.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset puhdistamon ympäristöön
Toiminnasta ei aiheudu meluhaittaa kiinteistön ulkopuolelle eikä me- luhaitoista ole valitettu.
Merkittävimmät hajuvaikutukset ympäristöön aiheutuvat kuivatun lietteen jälkikompostoinnista ja jäteveden esikäsittelystä. Hakemuk- sessa ei ole mainintaa mahdollisista hajuvalituksista.
Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Vaikutukset veden laatuun
Vesistötarkkailun tuloksissa puhdistamolta johdettujen jätevesien vaikutus on näkynyt Vantaanjoessa purkupaikkaa lähimpänä, noin 1,5 km:n päässä sijaitsevalla alapuolisella tarkkailupisteellä V64 sähkönjohtokyvyn lievänä nousuna sekä bakteeri-, fosfori- ja typpipi- toisuuksien selvänä nousuna. Joen keskivirtaamatilanteessa koko- naisfosforin ja –typen laskennalliset pitoisuusnousut ovat pienet, mutta keskialivirtaamatilanteessa merkittävät. Alavirtaan siirryttäes- sä vesistötarkkailun tuloksista on vaikea erottaa Kaltevan jätevesien
vaikutusta hajakuormituksen ja muun pistekuormituksen vaikutuksis- ta.
Puhdistamolta nykytilanteessa johdetun jäteveden aiheuttaman joki- veden BOD7ATU-arvon sekä fosfori- ja typpipitoisuuden laskennalli- sen nousun merkittävyys tarkkailupisteillä V64, V44 (19 km alempa- na) ja V24 (40 km alempana) keskivirtaama- (MQ) ja keskialivirtaa- matilanteessa (MNQ) on seuraava:
Param. Virt. V64 V44 V24
BOD7ATU MQ MNQ
Merkityksetön Merkityksetön
Merkityksetön Merkityksetön
Merkityksetön Merkityksetön Fosfori MQ
MNQ
Pieni Merkittävä
Pieni Merkittävä
Merkityksetön Kohtalainen Typpi MQ
MNQ
Melko pieni Merkittävä
Melko pieni Merkittävä
Merkityksetön Kohtalainen
Vuonna 2020 laskennalliset vaikutukset fosfori- ja typpipitoisuuksiin ovat jonkin verran nykyistä pienemmät ja BOD7ATU-arvon nousu on tällöinkin merkityksetön.
Vaikutukset kaloihin ja muihin vesieliöihin
Pistemäinen jätevesikuormitus köyhdyttää Vantaanjoen kalalajistoa joen yläjuoksulla, jossa jäteveden pitoisuus ja jokeen joutuvien sa- tunnaispäästöjen riski ovat suuret. Joen yläjuoksulla koskien ja virta- paikkojen kalasto on köyhempää kuin joen keski- ja alajuoksulla.
Vuoden 2002 kalastotutkimuksessa lähimmältä alapuoliselta havain- topisteeltä Pajakoskelta pyydetyn haukinäytteen maku ja haju olivat hyvät ja edustivat tutkimuksen keskitasoa. Kalojen elohopeapitoi- suudella ei ole havaittu olevan yhteyttä pistekuormitukseen. Lähin tunnettu Vantaanjoen vesistöalueen rapuesiintymä on Nukarissa.
Vuoden 2002 tutkimuksessa siinä ei havaittu jätevesiin viittaavia vai- kutuksia.
Purkupaikan alapuolella sijaitsevassa Petäjäskoskessa pohjaeläin- taksonien määrä oli vuoden 2002 tutkimuksen mukaan melko korkea ja näytealueen keskimääräistä likaantuneisuutta kuvaava ASPT–
indeksi joen keskitasoa. Nukarinkosken pohjaeläimistö oli kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna selvästi vähälajisempi.
Sen sijaan ASPT-indeksi oli korkeampi, mikä ilmentää parempaa veden laatua. Purkupaikan alapuolisella suvantopaikalla Rantakul- malla pohjaeläimistö oli vuonna 2002 melko niukka ja vähälajinen, mutta verrattuna tilanteeseen vuonna 2000 pohjaeläintiheydet olivat hieman korkeampia ja lajisto runsaslukuisempi..
Vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön
Joen virkistyskäyttöä haittaavat jätevesien bakteerit ja kesäaikana mahdollisesti myös ravinteiden aiheuttama leväsamennus.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Puhdistamon prosessinohjaus on toteutettu hajautettuna järjestel- mänä, jossa ohjelmoitavat logiikat huolehtivat varsinaisista säätö-, ohjaus- ja valvontatoiminnoista. Prosessilaitteiden sekä analogia- ja digitaalimittausten viestit välittyvät kahdelle prosessitietokoneelle.
Valvontajärjestelmässä on lisäksi ONSPEC -valvomo-ohjelmisto, jol- la kerätään tietoja raportointia varten. Päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluu muun muassa vesi- ja lietevirtaamien mittaus, lähtevän ve- den analysointi ja prosessimittaukset.
Virtaamamittakset ovat seuraavat:
Tuleva jätevesi: avokanavaventuri ja ultraäänimittaus Käsitelty jätevesi: ylisyöksypato ja ultraäänimittaus
Lietteet: magneettinen mittaus
Puhdistamon vesilinjojen muut jatkuvatoimiset mittaukset ovat seu- raavat:
Tulokanavat: pH, lämpötila ja kiintoaine
Ilmastusaltaat: pH, lämpötila, kiintoaine, happi, redoxpotentiaali, ammonium- ja nitraattityppi ja liukoinen fosfori Selkeytysaltaat: pH, lämpötila, sameus, lietepatjan korkeus,
ammonium- ja nitraattityppi sekä kokonais- ja
liukoinen fosfori
Ylijäämäliete: kiintoaine
Kuormitus/päästötarkkailussa otetaan kokoomanäytteet virtaamaoh- jatuin ottimin tulevasta ja lähtevästä jätevedestä 52 kertaa vuodessa (kerran viikossa). Kuivatun lietteen laatu tutkitaan vähintään kolme kertaa vuodessa valtioneuvoston päätöksen 286/94 mukaisesti. Lie- tekentällä on oma tarkkailuohjelmansa. Kompostikentän lähinaapurin kaivoveden laatua tarkkaillaan, mutta pintavesien laatua ei ole tark- kailtu.
Näytteiden vuotuinen määrä ja määritykset ovat seuraavat:
Näyte 1) 1 2 3 4 5 6 7 8 9
pH, kok.typpi ja kok.fosfori 52 52 52 3 Alkaliteetti, johtokyky, NH4-N 52 52 52
BOD7ATU ja CODCr 52 52 52
NO3-N 52
Liuk.fosfori 52 52
Kiintoaine 52 52 52 104 104 104
Hehkutushäviö 104
Rauta 52 52
Kuiva-aine 52 52 3
Hehkutusjäännös 3
Hg, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb ja Zn 3
1) Näytteiden ottokohdat/kohteet ovat seuraavat:
1. Tuleva jätevesi 4. Ilmastusaltaiden liete 2. Tuleva jätevesi (sisäinen 5. Palautusliete
kierto mukana) 6. Kuivattava (sakeutettu) liete 3. Lähtevä (käsitelty) jätevesi 7. Kuivattu liete
8. Kuivauksen rejektivesi
9. Kuivatun lietteen kokoomanäyte
Tarkkailusta laaditaan neljännesvuosi- ja vuosiyhteenvedot.
Vaikutusten tarkkailu Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun ja pohjaeläimiin seurataan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla osana Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailua. Jokialueella on 44 ve- den laadun tarkkailupistettä. Niistä otetaan perusnäytteet kuusi ker- taa vuodessa. Tarkkailuun sisältyy veden klorofyllimittauksia avo- vesiaikana. Vesistötarkkailun tulokset raportoidaan vuosittain.
Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön kalakantoihin ja kalastukseen tutkitaan osana Vantaanjoen kalaston yhteistarkkailua. Tarkkailuun kuuluu kahden vuoden välein tehtäviä sähkökoekalastuksia, koera- vustuksia, poikasnuottauksia, kalojen maku- ja hajuhaittatutkimuksia ja pohjaeläintutkimuksia. Kalojen elohopeapitoisuutta tutkitaan neljän vuoden välein. Tarkkailuun kuuluu myös kalastuskysely, joka teh- dään kahden vuoden välein tuhannelle kalastusta harjoittavalle ja neljän vuoden välein henkikirjoitusrekisteristä poimitulle kolmelle tu- hannelle henkilölle.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA RISKIT SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN
Virtaamahuippujen hetkellistä tasaamista varten puhdistamolla on tasausallas. Ilmastusaltaita voidaan käyttää joko rinnan tai sarjassa.
Myös voidaan käyttää vain toista allasta. Lietteen kuivauksessa on kaksi linjaa eikä toisen linjan vioittuminen estä toimintaa. Jääty- misongelmien välttämiseksi jälkiselkeytyksessä kovimmilla pakkasil- la puhdistamolla on ollut käytössä vain toinen jälkiselkeytysallas muutaman kylmimmän päivän ajan. Tämä ei ole kuitenkaan heiken- tänyt puhdistustulosta. Puhdistamolla ei ole myöskään havaittu ty- penpoistoprosessin heikentymistä kylminä kausina.
Viemäriverkostoon jätevettä johtavista teollisuuslaitoksista on tehty selvitys pohjavesien suojelusuunnitelmaa varten. Samoin on tehty selvitys eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden esiintymisestä Hyvinkään jätevesissä. Vuoden 2003 alussa valmistui yritystoiminnan riskikartoituksen päivitys Hyvinkään pohjavesialueel- la. Tiedonkulku suurimpien teollisuuskuormittajien ja vesihuoltolai- toksen välillä on pääsääntöisesti toiminut hyvin.
Rankkasateen seurauksena voi tapahtua jäteveden ohituksia puh- distamolla ja Veikkarin pumppaamolla, jossa logiikka säätää pump- pujen (4 kpl) käyntiä ja hydrauliikkaventtiileitä. Veikkarin pumppaa- mon kautta johdetaan noin puolet puhdistamolle tulevista jätevesistä.
Sähkökatkosten aikana pumppaamolle voidaan sijoittaa siirrettävä
varavoimakone, jonka avulla voidaan käyttää normaalitilanteessa riit- tävää yhtä pumppua.
Puhdistamon käytön tukena oleva asiantuntijajärjestelmä antaa oh- jearvoja prosessin säätöön ja toimintaohjeita käyttöhäiriötilanteissa.
Puhdistamolla on myös yhteys puhdasvesilaitoksen valvontajärjes- telmään, josta nähdään muutokset ja hälytykset verkostossa ja pumppaamoilla.
Pohjavesialueen lähisuojavyöhykkeellä viemäriverkosto aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle.
MUUT HAITTOJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET JA KORVAUKSET
Kalatalousvelvoitteet Hakemuksessa ehdotetaan kalataloudellisten haittojen vähentämi- seen käytettävän, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ny- kyisin maksettavan 30 000 markan suuruisen kalatalousmaksun ko- rottamista tukkuhintaindeksin muutosta vastaavasti 7 % eli sum- maan 5 400 €/a, josta Kaltevan puhdistamon osuus olisi 4 860 €/a (90 %) sekä Kaukasten ja Ridasjärven puhdistamoiden osuus kum- mankin 270 €/a.
Korvaukset Vahingonkorvauksia ei esitetä maksettaviksi.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Nurmijärven ja Tuusulan kunnissa sekä Hyvinkään, Vantaan ja Helsingin kaupungeissa 3.3. – 2.4.2004.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Aamuposti -nimisessä sa- nomalehdessä 26.2.2004. Lisäksi kuulutuksesta on ilmoitettu erik- seen asianosaisille.
Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 §:n nojalla pyytä- nyt hakemuksesta lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta, Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Nurmijärven ja Tuu- sulan kunnilta, Hyvinkään, Vantaan ja Helsingin kaupungeilta sekä edellä mainittujen kuntien ja kaupunkien ympäristönsuojelu- ja ter- veydensuojeluviranomaisilta.
1) Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta on todennut, että puhdistamon toiminta on ollut voimassa olevan luvan mukaista ja puhdistamon hoito pääsääntöisesti hyvää. Silti ohijuoksutuksia ta- pahtuu joka vuosi. Hakemukseen tulisi lisätä suunnitelma siitä, miten häiriötapauksista tiedotetaan riittävän ripeästi Vantaanjoen varren asukkaille ja muille haitankärsijöille.
2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on katsonut, että Vantaanjoen vesistöalueen jätevesikuormituksen kasvu yhdessä korkeana pysyvän hajakuormituksen kanssa voi heikentää Vantaan- joen ja Helsingin merialueen veden laatua. Kaltevan puhdistamo oli vuonna 2002 Vantaanjoen suurin pistekuormittaja. Ympäristölauta- kunta on esittänyt, että luvan saajan olisi 31.12.2009 mennessä teh- tävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.
3) Tuusulan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on toden- nut, että hakemukseen liittyvän selvitysaineiston laajuus olisi edellyt- tänyt jäsennellympää yhteenvetoa nykyisestä puhdistamotoiminnas- ta, hakijan esittämistä tehostamistoimenpiteistä ja uusista lupamää- räyksistä. Lupakäsittelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä puh- distamolle johdettavista teollisuusjätevesistä puhdistusprosessille mahdollisesti aiheutuviin riskeihin ja poikkeuksellisiin kuormitustilan- teisiin.
Seurantatutkimusten mukaan puhdistamon vaikutus Vantaanjoen ravinnekuormitukseen on vielä Tuusulan kunnankin alueella kes- kialivirtaamatilanteessa merkittävä, minkä vuoksi puhdistamon seu- rantatiedot on toimitettava tiedoksi myös Tuusulan ympäristö- ja ra- kennuslautakunnalle. Raportointivelvollisuuden tulee koskea myös puhdistamon päästöihin vaikuttavia käyttöhäiriötilanteita ja onnetto- muuksia.
Puhdistamon ja siihen kiinteästi liittyvän jätevesilietteen komposti- kentän luvat tulee ympäristönsuojelulain 2 §:n mukaisesti käsitellä toimintakokonaisuutena. Luvassa tulee antaa määräaika, mihin mennessä hakijan tulee esittää uusi hakemus lupamääräysten tar- kistamiseksi.
4) Helsingin kaupunginhallitus on puoltanut hakemusta siten, että luvan saajalle asetetaan velvoite hakea lupamääräysten tarkistamis- ta 31.12.2009 mennessä, koska vesistöalueen jätevesikuormituksen kasvu yhdessä korkeana pysyvän hajakuormituksen kanssa voi hei- kentää Vantaanjoen ja Helsingin merialueen veden laatua.
5) Hyvinkään kaupungin tekninen lautakunta on puoltanut luvan myöntämistä.
6) Vantaan kaupungin ympäristölautakunta on todennut Kaltevan puhdistamon olleen Vantaanjoen vesistön suurin pistekuormittaja vuonna 2002 ja esittänyt, että laitoksen ohituksiin ja erityisesti pump- paamoiden toimintavarmuuteen sade- ja ukkoskuurojen aikana tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Lautakunta on viitannut Vantaanjoen vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden kuormituksen kasvuun, mi- kä yhdessä maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttaman kuormituk- sen kanssa voi heikentää jokiveden laatua, ja esittänyt, että hake- mus nyt annettavien lupamääräysten tarkistamiseksi olisi tehtävä 31.12.2009 mennessä.
7) Vantaan kaupunkisuunnittelu on ilmoittanut, ettei sillä ole huo- mautettavaa hakemuksesta.
8) Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että asutuksen keskittyminen Vantaanjokivarteen vaikuttaa merkittävällä tavalla joen virkistysarvoon. Jokea käytetään monipuolisesti muun muassa virkistyskalastukseen, melontaan, ulkoiluun ja opetuskoh- teena. Joki on myös Helsingin ja Vantaan kaupunkien vedenhankin- nan varavesistö. Jätevesien käsittelyn keskittäminen Kaltevan puh- distamoon edellyttää muun muassa puhdistamon suurta toiminta- varmuutta ja vanhenevan laitteiston uusimista. Vaikka ohijuoksutuk- sia tapahtuu harvoin, riski on olemassa. Sen vuoksi luvan saajalla tulisi olla valmiudet informoida alapuolisen jokivarren väestöä ja mui- ta mahdollisia haitankärsijöitä häiriötilanteen sattuessa ja hakemusta tulisi täydentää tiedotussuunnitelmalla.
9) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että hyvästä puhdistustehosta huolimatta Hyvinkään jätevedet aiheutta- vat huomattavaa haittaa Vantaanjoen kalakannoille ja kalastukselle.
Kuormitus on suuri purkuvesistön kokoon nähden. Haitta ilmenee muun muassa lohikalojen luontaisen lisääntymisen heikkoutena ja kalayhteisön särkivaltaisuutena. Vaikka keskimääräinen puhdistus- taso on hyvä, lyhytaikainenkin ongelmatilanne voi olla hyvin haitalli- nen kalakannalle.
Lausunnon antaja on katsonut, että luvan saajan tulee edelleen tark- kailla toiminnan vaikutuksia Vantaanjoen vesistön kalakantaan Uu- denmaan TE-keskusten hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa osana Vantaanjoen kalataloudellista yhteistarkkailua. Haki- jan tulee lisäksi maksaa vuosittain 5 050 euron suuruinen kalatalo- usmaksu käytettäväksi vaikutusalueen kalakannoille aiheutetun hai- tan vähentämiseen.
10) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää ja tehnyt esityksen lupamääräyksiksi. Jäteveden käsittelytulosta koskevan, ympäristökeskuksen esittämän määräyk- sen mukaan Vantaanjokeen johdettavan jäteveden BOD7ATU-arvo saisi olla enintään 10 mg O2/l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,5 mg P/l ja ammoniumtyppipitoisuus enintään 4,0 mg/l ja puhdis- tustehon tulisi olla kaikkien mainittujen suureiden poistossa vähin- tään 95 %. Tulos lasketaan BOD7ATU-arvon ja fosforin osalta neljän- nesvuosikeskiarvoina ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvona.
Lisäksi jokaisen 24 tunnin kokoomanäytteen kokonaistyppipitoisuus saisi olla enintään 20 mg/l silloin, kun prosessilämpötila on 12 °C ja tavoitteena olisi oltava 70 %:n typenpoistoteho vuosikeskiarvona laskettuna.
Ympäristökeskus on esittänyt, että lisäveden johtamisen mahdolli- suuksia Vantaanjoen latvoille sekä lisäveden vaikutuksia Vantaanjo- en tilaan selvitetään edelleen jatkona vuonna 2001 valmistuneeseen selvitykseen lisäveden johtamisen teknisistä mahdollisuuksista Van- taanjoen latvaosiin.
Lupapäätöksessä on määrättävä päästötarkkailun vähimmäistaso.
Yksityiskohtien osalta tarkkailu tulisi kuitenkin hyväksyä Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Ympäristökeskus on esittänyt, että toiminnan päästötarkkailuun sisällytetään myös vaarallisten aineiden tarkkailu (ympäristönsuojeluasetuksen liite 1: Aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia ja valtioneuvoston päätös 363/94 eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten ainei- den johtamisesta vesiin). Koska tarkkailun sisällön määrittämiseksi ei ole riittävästi tietoa, luvan saajan tulee ensin tehdä selvitys vaaral- listen ja haitallisten aineiden esiintymisestä jätevesissä ja laatia sel- vityksen perusteella niitä koskeva tarkkailusuunnitelma. Jotta selvi- tys palvelisi myös vesipuitedirektiivin seurantaohjelman tekemistä, se tulisi tehdä mahdollisimman pikaisesti. Selvitys tulee tehdä käyt- täen hyväksi jätevesien haitallisuutta mittaavia biotestejä eri viemä- riosuuksien jätevesien tutkimisessa sekä teollisuuslaitosten ympäris- tölupakäsittelyssä syntyvää kemikaalitietoa ja johtamissopimusten, niiden edellyttämän tarkkailun sekä hakijan omien tarkkailujen ja li- säselvitysten antamaa tietoa. Suunnitelma selvityksen tekemisestä tulisi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskukselle vuoden 2005 hei- näkuun loppuun mennessä sekä selvitys ja sen perusteella laadittu tarkennettu tarkkailusuunnitelma vuoden 2006 heinäkuun loppuun mennessä.
Vesistövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskus on viitannut vesi- puitedirektiivin toimeenpanon mahdollisesti edellyttämiin muutoksiin muun muassa biologisessa tarkkailussa ja esittänyt, että tarkkailua jatkettaisiin yhteistarkkailuna ympäristökeskuksen hyväksymällä ta- valla, mutta ehdotus uudistetuksi tarkkailuohjelmaksi toimitettaisiin hyväksyttäväksi ympäristökeskukselle nykyisen ohjelman mukaises- ta määräajasta (lokakuu 2004) poiketen lokakuun 2005 loppuun mennessä.
Ympäristökeskus on pitänyt tarpeellisena myös hajun esiintymisen ja hajuhaitan tarkkailua ympäristössä säännöllisesti, vähintään vuosit- tain. Tätä koskeva tarkkailusuunnitelma olisi esitettävä ympäristö- keskukselle kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Tarkkailuraportit tulee toimittaa myös Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle on toimitettava myös kalastoon ja kalastukseen kohdistuvan tarkkailun raportit. Vesistötarkkailun tu- lokset on toimitettava myös sähköisessä muodossa ympäristöhallin- non vedenlaaturekisteriin.
Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi olisi tehtävä 31.12.2010 mennessä.
Muistutukset ja mielipiteet
11) Hyvinkäänkylän kalastuskunta (yhteinen vesialue RN:o 876:1, Hyvinkään kaupunki, Hyvinkään kylä) on katsonut, että lupa jäteve- sien laskemiseen Vantaanjokeen voidaan edelleen myöntää.
Jätevesien johtamisesta on kuitenkin ollut haittaa veden laadulle ja kalakannalle. Lisäksi Hyvinkään Veden vedenotto sitoo Vantaanjoen valuma-alueen luontaisesta vesimäärästä huomattavan osan, mikä myös näkyy veden laadun heikkenemisenä. Jos jäteveden johtamis- ta jatketaan, haitta on korvattava velvoiteistutuksin, joiden rahallinen arvo on tarkistettava vastaamaan nykyistä haittaa kalakannalle. Hai- tasta on kärsinyt nimenomaan Hyvinkäänkylän kalastuskunta, jonka alueella puhdistamo toimii. Kahden viime vuoden velvoiteistutukset ovat suuntautuneet täysin muualle ja tämä epäoikeudenmukaisuus on ehdottomasti korjattava.
12) Vantaanjoen kalastusalue on todennut, että puhdistamolla on ohijuoksutuksia vaihteleva määrä vuosittain. Puhdistamattomien jä- tevesien laskeminen vesistöön virtaaman ollessa alhainen voi aihe- uttaa huomattavia kala- ja rapukuolemia alapuolisessa vesistössä.
Onnettomuustilanteessa vesistöön voi päästä esimerkiksi ympäris- tömyrkkyjä, joiden aiheuttamat haitat voivat jatkua pitkään. Kalas- tusalue on esittänyt, että puhdistamon ympäristöluvassa vaadittaisiin ohijuoksutusten estämistä ja varautumista vaarallisten aineiden tal- teenottoon ennen niiden joutumista Vantaanjokeen.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on 30.6.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen lausuntojen ja muistutusten johdosta.
Nurmijärven kunnan ympäristölautakunnan (1) häiriötilanteista tie- dottamista koskevan esityksen johdosta hakija on todennut, että Hy- vinkään puhdistamoilla on syksyllä 2003 otettu käyttöön Vantaanjo- en ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n laatima ilmoitus- järjestelmä poikkeuksellisten päästöjen varalle.
Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan (2), Helsingin kaupungin (4) ja Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan (6) tarkistushake- muksen jättämistä koskevan esityksen johdosta hakija on todennut, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulisi jättää 31.12.2010 mennessä, kuten Uudenmaan ympäristökeskus on esit- tänyt.
Tuusulan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan (3) lausunnon johdosta hakija on todennut, että saavutettu puhdistustulos on valta- kunnallisesti korkeata tasoa ja että asumajätevesistä poikkeavia jä- tevesiä tulee puhdistamolle varsin vähän. Suurin kuormittaja on Kier- tokapula Oy, jonka jätevesisopimus on parhaillaan tarkistettavana.
Hakija on palkannut 1.8.2004 alkaen päätoimisen kemistin, jonka toimialaan kuuluvat jätevesiasiat. Raja-arvot viemäriin laskettavien jätevesien haitta-aineista on juuri päivitetty. Hakijalla ei ole huomaut- tamista Tuusulan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan esityk- sistä, jotka koskevat puhdistamon seurantatietojen saamista ja kom- postointikentän ympäristölupakysymyksen käsittelyä puhdistamon ympäristöluvan yhteydessä.
Vantaan kaupungin ympäristölautakunnan (6) ja Vantaan kaupunki- suunnittelun (7) pumppaamoiden toimintavarmuutta koskevien esi- tysten johdosta hakija on todennut, että pumppuja ja pumppaamoau- tomatiikkaa on viime vuosina uusittu, samoin ilmoituksensiirtojärjes- telmä. Suurimmalla pumppaamolla on sähkökatkosten varalta siirret- tävä varavoimakone ja ylimääräinen pumppu, jolla tarvittaessa voi- daan korvata mikä tahansa pumppaamon neljästä pumpusta.
Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunnan (8) lausunnon johdosta hakija toteaa valmistautuneensa saneeraamaan puhdistamon ko- neiston tarvittavassa laajuudessa vuosina 2005 ja 2006.
Uudenmaan TE-keskuksen (9) tarkkailua ja 5 050 euron kalatalous- maksua koskevien vaatimusten johdosta hakijalla ei ole ollut huo- mauttamista.
Hakijalla ei myöskään ole ollut huomauttamista Uudenmaan ympä- ristökeskuksen (10) esittämien lupamääräysten johdosta.
Hyvinkäänkylän kalastuskunnan (11) muistutuksen johdosta hakija on todennut ottavansa kaupungin alueelta ja Vantaanjoen läheisyy- destä vettä noin 3 500 m3/d ja että samaan aikaan pumpataan muu- alta, muun muassa Päijänteestä peräisin olevaa vettä kaupungin verkostoon ja täten Vantaanjoen valuma-alueelle noin 5 000 m3. Vaatimukseen kalojen velvoiteistutuksista hakijalla ei ole ollut huo- mauttamista.
Vantaanjoen kalastusalueen (12) muistutuksen johdosta hakija on todennut, että puhdistamon hydraulinen kapasiteetti on niin suuri, et- tä poikkeuksellisen suuretkin vesimäärät voidaan ainakin esikäsitel- lä. Puhdistamon tasausallasta voidaan käyttää lyhytaikaisesti myös vaarallisten aineiden talteenottoon, jos niiden viemäriin joutumisesta saadaan tieto.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Hyvinkään kaupungis- sa sijaitsevalle Kaltevan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan.
Lupa koskee hakemuksen mukaisten, Hyvinkään kaupungin alueella yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien ja puhdistamolle toimitet- tavien sako- ja umpikaivolietteiden sekä Ridasjärven puhdistamoliet- teen käsittelyä Kaltevan jätevedenpuhdistamossa, puhdistamoliet-
teen kompostointia puhdistamon viereisellä aumakompostointiken- tällä sekä jäteveden johtamista puhdistamolta Vantaanjokeen seu- raavassa esitettyjen lupamääräysten mukaisesti.
Lupa puhdistamolietteen kompostointiin myönnetään määräaikaise- na, vuoden 2009 loppuun asti. Muilta osin lupa myönnetään toistai- seksi voimassa olevana.
Lupamääräykset
Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön
1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemial- lisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että lupamääräyksen 2) mukainen käsittelytulos voidaan saavuttaa.
Puhdistamon kapasiteettia on tarvittaessa lisättävä ja esikäsittelyä tehostettava siten, että vesistöön joudutaan johtamaan biologis- kemiallisesti käsittelemätöntä jätevettä vain harvinaisissa poikkeusti- lanteissa ja tällöinkin siten, ettei johtamisesta aiheudu sanottavaa haittaa.
2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lu- kien laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja kä- sittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Pitoisuus Käsittelyteho
enintään vähintään mg/l %
BOD7ATU, O2 10 95
CODCr, O2 60 90
Fosfori, P 0,3 95 Typpi, N - 70 Ammoniumtyppi, N 4 - Kiintoaine 15 -
Edellä mainituista arvoista kokonaistypen poistoteho lasketaan vuo- sikeskiarvona ja muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvo- jen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muu- tettu 757/1998) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot fos- fori ja typpi mukaan lukien päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkail- tuna.
Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia ai- neita.
Päästöt ilmaan
3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän mukaan lukien pölyämisen ja haju- päästöjen esto lietteen kompostoinnissa, käsittelyssä ja varastoin- nissa.
Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni.
Melu 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.
Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriin- tyvissä kohteissa ylittää päiväsaikaan klo 07-22 ekvivalenttimeluta- soa 55 dB (LAeq) eikä yöaikaan klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).
Viemärilaitoksen käyttö ja hoito
5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta jäteveden viemäröinti ja puhdistamolietteen käsittely mukaan lukien ei aiheudu terveydellistä vaaraa tai haittaa.
Puhdistamoa, lietteen kompostointi mukaan lukien, ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdis- tustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Viemäriverkon kunnostus
6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentä- miseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaiku- tuksista.
Kaikissa puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekiste- röivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti.
Poikkeavat jätevedet
7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverk- koon ja puhdistamolle johdettavien teollisuus- ja muiden talousjäte- vedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähenne- tään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toi-
menpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä nou- dattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverk- koon pääsemisen estämiseksi.
Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemä- rilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston pää- töksen 365/1994 7 §:n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huo- lehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johta- misessa viemäriverkkoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdis- tamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n ja val- tioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset.
Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jäte- vesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Uu- denmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla.
Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet
8) Puhdistamon kompostointikentällä saa kompostoida ainoastaan koneellisesti kuivattua ja seostettua puhdistamolietettä ja puhdista- mon hiekanerotuksessa kertyvää hiekkaa. Alueella kompostoitavan ja varastoitavan lietteen määrä on pidettävä mahdollisimman piene- nä. Kompostoitavan, koneellisesti kuivatun lietteen ja hiekanerotus- hiekan määrä saa olla enintään 10 000 t/a seostamattoman lietteen määränä laskettuna. Kompostointi ja jälkikypsennys on suoritettava vesitiiviillä ja kuormituksen kestävällä alustalla. Kaikki kompostointi-, jälkikypsennys- ja varastointialueiden suoto- ja valumavedet on joh- dettava käsiteltäväksi puhdistamolle. Pintavesien pääsy ympäristös- tä sanotuille alueille on estettävä.
Kompostointi on suoritettava siten, että olosuhteet kompostoitumisel- le ovat mahdollisimman edulliset. Riittävä määrä kuivaa, kompos- tointiin sopivaa tukiainetta on sekoitettava kompostoitavaan liettee- seen ja seos on aumattava mahdollisimman nopeasti koneellisen kuivauksen jälkeen. Auman kosteus on pidettävä sopivana ja aumaa on käännettävä mahdollisimman usein kompostin lämpötila ja muut olosuhteet huomioon ottaen, ensimmäisen kerran muutaman päivän kuluttua auman valmistumisesta ja toisen kerran noin viikon kuluttua ensimmäisestä sekoittamisesta.
Käsitelty puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että lietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä eikä menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Menettelystä on toimitettava Uu- denmaan ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kaupungin ja liet-
teen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle niiden tarpeellisiksi katsomat tiedot.
Kompostointi on lopetettava ja kompostointialue saatettava maise- mallisesti ja ympäristönsuojelullisesti hyväksyttävään kuntoon 1.1.2010 mennessä. Luvan saajan on 1.5.2007 mennessä toimitet- tava Uudenmaan ympäristökeskukselle suunnitelma toteutusaikatau- luineen tämän luvan mukaisen kompostoinnin lopettamisesta sekä puhdistamolietteen jatkokäsittelystä ja sijoittamisesta sen jälkeen.
Puhdistamolieteen jatkokäsittely muualla kuin Kaltevan puhdistamol- la on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukai- sessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsit- tely on hyväksytty.
9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitet- tava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hy- väksytty, ellei kyseisiä jätteitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi.
10) Puhdistamolta pois toimitettavat, lupamääräyksissä 8) ja 9) tar- koitetut lietteet ja ensisijaisesti myös muut jätteet on kuljetettava umpinaisessa, tiiviissä kuljetusvälineessä. Kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei lietettä le- viä ympäristöön ja siten, ettei kuljetuksesta aiheudu roskaantumista eikä hajuhaittaa.
11) Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä sekä toimitettava säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pak- kaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödyn- nettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa lu- vassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
Varastointi 12) Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, ros- kaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa ja maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tar- vittaessa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.
Varastosäiliöillä ja –astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja- altaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä pohja- tai pintavesiin ja joiden tilavuus vastaa suurimman kyseisessä tilassa pidettävän säiliön tai astian tilavuutta.
Kyseisten aineiden käsittelyn piha-alueella on tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on ol- tava riittävä määrä imeytysmateriaalia.
Häiriö- ja muut poikkeustilanteet
13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poik- keavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Uu- denmaan ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäris- tönsuojeluviranomaiselle sekä, mikäli päästöistä voi aiheutua ter- veydellistä vaaraa, myös Hyvinkään kaupungin terveydensuojeluvi- ranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumi- seksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli poikkeuksellis- ten päästöjen vaikutukset voivat ulottua myös muiden kuntien alueel- le, on tapahtuneesta ilmoitettava vastaavasti myös kyseisten muiden kuntien asianomaisille valvontaviranomaisille.
Riskinhallinta
14) Puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskinhallintasuun- nitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelmaan tehtävät olennaiset muutokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskuksel- le ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Käyttö- ja päästötarkkailu
15) Jätevesiä ja lietteen käsittelyä koskeva toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien ja puhdistamolle toimitettavien umpi- ja sakokaivolietteiden tarkkailu mukaan lukien on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tä- män luvan lupamääräysten mukaisesti tarkistetulla, Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Päästötarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin ympäristönsuoje- luasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen vie- märiin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 (eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin) mukaisten aineiden seuranta. Tätä varten luvan saajan on tehtävä Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla viemärilaitoksiin liittyneistä teollisuuslaitoksista käytettävissä oleviin tietoihin, näytteiden analysointiin ja biotesteihin perustuva selvitys kyseisten ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden esiintymisestä jätevesissä. Selvitystä koskeva suunnitelma on toimi- tettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 1.5.2005 mennessä. Sel- vitys ja se huomioon ottaen tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailu- suunnitelma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 1.7.2006 mennessä.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muu- tettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti.
Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se luotet- tavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen.
Ympäristövaikutusten tarkkailu
16) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tark- kailtava hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jäteveden vaikutuk- sia kalakantoihin ja kalastukseen hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Uudenmaan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tark- kailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina muiden kuormittajien kanssa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden ana- lysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Tarkiste- tut tarkkailusuunnitelmat on toimitettava edellä mainituille valvontavi- ranomaisille 1.11.2005 mennessä.
17) Toiminnasta ympäristöön kohdistuvia hajuvaikutuksia on tarkkail- tava vähintään kerran kahdessa vuodessa tehtävin hajukartoituksin Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ajankohtana, jolloin mahdollinen hajuhaitta on todennäköisesti suurimmillaan. En- simmäinen hajukartoitus on tehtävä vuonna 2005. Tarkkailusuunni- telma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 1.5.2005 mennessä.
18) Toiminnan aiheuttama melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on mitattava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla kertaluonteisesti vuonna 2005 ja tarvittaessa myöhemminkin, jos toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. Tarkkailusuunnitel- ma on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle 1.5.2005 mennessä.
Kirjanpito 19) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näyt- teenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toi- menpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskenta- tavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.
Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa:
- puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien käyttö sekä kemikaalien ja polttoaineiden käsittely, va- rastointi ja varastoinnin turvatoimet,
- puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista,
- puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä,
- puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alku- perästä, laadusta ja määrästä, tuontiajankohdista ja kuljettajista,
- puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyö- tykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty.
Raportointi 20) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Uudenmaan ympä- ristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Vesistöön, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Uudenmaan TE-keskukselle.
Käyttö- ja päästötarkkailun sekä vesistöön, kalakantoihin ja kalas- tukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailun neljännesvuosi- ja vuosi- raportit on lisäksi toimitettava Nurmijärven ja Tuusulan kuntien ym- päristönsuojeluviranomaisille.
Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisil- le, edellä mainituille viranomaisille seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden ar- vioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla.
Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 (muutettu 757/1998) mainittujen parametrien osalta vesistöön johdetun jäteve- den pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
Kalatalousmaksu
21) Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä mak- settava Uudenmaan TE-keskukselle 5 050 euron suuruinen kalata- lousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle puhdistamolta johdettavista jätevesipäästöistä aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella.
Lisäveden johtaminen
22) Luvan saajan mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa mui- den Vantaanjokivarren kuntien kanssa laadittava hakemukseen liite- tyn selvityksen pohjalta suunnitelma lisäveden johtamisesta Van- taanjoen latvoille vaikutusarvioineen, kustannusarvioineen ja toteu- tusaikatauluineen ja jätettävä tätä koskeva hakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 1.11.2007 mennessä.
ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT
Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomi- oon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toiminto- jen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantu- mista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai eri- tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumis- ta toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista anne- tussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoi- tettu kaavan vastaisesti.
Toiminnasta ei myöskään aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään, ympä- ristönsuojeluasetuksen 19 §:ään ja määräyskohtaisissa perusteluis- sa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee.
Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksis- sä 1) ja 2) on otettu huomioon myös valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristömi- nisteriön 30.3.2000 hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005.
Kokonaistyppireduktiota koskevan vaatimuksen asettaminen vuosi- keskiarvona johtuu vuoto- ja hulevesien aiheuttamaan lämpötilan laskuun ja virtaaman lisääntymiseen liittyvistä käsittelyprosessin hal- lintaongelmista. Rehevöitymisen rajoittamiseksi typenpoistovaati- muksen tulee koskea typen kokonaispäästöä, mikä on tarkoituksen- mukaista rajata kaikki tilanteet huomioon ottaen laskettavalla typen reduktiovaatimuksella.
Kokonaistypen poistotehoa koskevan vaatimuksen lisäksi lupamää- räyksessä 2) on asetettu enimmäisarvo ammoniumtypen pitoisuudel- le, koska kalakannalle välttämättömän happitilanteen ylläpitämiseksi huonoissakin laimentumisolosuhteissa myös ammoniumtypen aihe-
