4 • niin & näin /
puhujapönttöön, niin monet kuulijoista tunsivat varmasti sääliä. Mutta kun hän aloitti puheensa, niin kaikille oli selvää, että hän oli retoriikan mestari, joka vielä satavuotiaanakin jätti muut puhujat täysin varjoonsa. Hän puhui vapaasti ilman tekstiä ja poikkesi toistuvasti pääteemasta kertoakseen elämästään ja akateemisista tuttavuuksistaan, kuten Husser- lista, Heideggerista, Jaspersista, Derridasta, Habermasista jne.
Kerta toisensa jälkeen hän hurmasi kuulijansa sokraattisella ironiallaan: kuunneltuaan esimerkiksi päivänmittaisen luen- tosarjan muiden professorien esitelmiä hänen omasta fi loso- fi astaan, hän loppupuheenvuorossaan kehui niitä erinomai- siksi — sitten hän lisäsi, että iän myötä hänen kuulonsa on heikentynyt, niin että hänen täytyisi saada esitelmät myös luettavakseen, jotta todella ymmärtäisi niitä.
Gadamerin pääteos Wahrheit und Methode (Totuus ja metodi) ammensi vaikutteita Heideggerilta ja hedelmällisestä vuoropuhelusta antiikin fi losofi en Platonin ja Aristoteleen kanssa. Tämä jo -luvulla aloitettu ja ilmestynyt her- meneutiikan perusteos on kauan kypsytelty taidonnäyte ajat- telijalta, joka ei tuntenut ensisijaisesti tarvetta julkaista ajatuk- siaan kirjallisesti vaan oli luonteeltaan ennen kaikkea keskus- telija. Kirjoittaminen ei ollut hänelle yhtä tärkeää kuin kes- kustelussa tapahtuva elävä ymmärtäminen — näin siitäkin huolimatta, että hänen kootut teoksensa sisältävät kymmenen paksua nidettä.
Ihmisen horisontin rajallisuus
Aikaisemmasta eli teologisesta, juristisesta ja fi lologisesta her- meneutiikasta poiketen Gadamer kehitti ymmärtämisen käsit- teen, joka ei rajoitu vain tekstien tulkintaan. Ymmärtäminen osoittautuu ihmisen perustavaksi tavaksi olla olemassa: ihmi- nen ymmärtää itseään ja perinnettään omasta, jatkuvasti muuttuvasta tulkintahorisontistaan käsin. Ymmärtäminen ei tarkoita Gadamerille intuitiivista, sanatonta oivaltamista, vaan toteutuu aina kysymyksen ja vastauksen välisenä dialo- gina, kuten jo Platon osoitti.
Kun Gadamerilta kysyttiin, mitä hän kuoleman vääjää- mättä lähestyessä vielä toivoo, niin hän vastasi: ”Toivon vain, etten itse elä vanhemmaksi kuin oma järkeni. ”Hänen toi- veensa toteutui. Kuolemaansa saakka hän säilyi mieleltään kirkkaana. Soitin viime vuonna hänen sihteerilleen Heidel- bergin yliopistossa esitelläkseni suunnitelmaani suomentaa ko koelman Gadamerin artikkeleita. Yllätyksekseni sihteerin puhelimeen vastasi itse Gadamer, joka kertoi päästäneensä sihteerin lähtemään jo aikaisemmin. Niinpä selvitin käännök- seen liittyvät yksityiskohdat puhelimessa Gadamerin kanssa, ja hän kannusti minua hankkeessani. Suomennos valmistuu ensi kesänä.
Ymmärtämisemme rajallisuus on keskeinen ajatus Gada- merin hermeneutiikassa. Myös tässä kohdin hän sai vaikut- teita Heideggerilta, jonka mukaan ihmisen eheä, väärentämä- tön oleminen on ymmärrettävissä vain elämän rajallisuudesta eli kuolemasta käsin. Vain ollessamme kuolemaa kohti käsi- tämme elämämme yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kokonaisen vuosisadan ylittävä elämä on Gadamerin kohdalla nyt päät- tynyt. Hänen ajattelunsa säilyy kuitenkin elävänä, sillä se muodostaa osan sitä historiallisesti muuttuvaa ja keskusteluna toteutuvaa kielen kokonaisuutta, jota hänen hermeneutiik- kansa on ansiokkaasti valaissut.
: Gadamer syntyy . helmikuuta Marburgissa, Saksan keisarikun- nassa. Hänen isänsä on kemian professori. Perhe muuttaa Breslau- hin (nykyään Puolassa).
: Vastaperustetussa Weimarin tasavallassa Gadamer aloittaa fi losofi an opin- tonsa Breslaussa ja jatkaa niitä Marburgissä aikana, jolloin Nikolai Hart- mannin vaikutus on suuri. Kemisti-isä neuvoo Gadameria olemaan menemättä henkitieteilijöiden eli ”tyhjää jutustelevien professorien”
(Schwätzprofessoren) oppiin.
: Uuskantilaisen Paul Natorpin ja Nikolai Hartmannin ohjauksessa Gada- mer väittelee tohtoriksi tutkielmalla Platonista.
: Gadamer käy Husserlin ja Heideggerin luennoilla Freiburgissa. Heideg- ger kutsuu lahjakkaan oppilaansa piilopirtilleen (kuuluisa Hütte).
: Filosofi assa tohtoriopintonsa päättänyt Gadamer aloittaa klassisen fi lolo- gian opinnot Paul Friedländerin ohjauksessa oppiakseen tuntemaan fi lo- sofi an alkua paremmin.
: Gadamer kirjoittaa habilitaationsa (Saksassa väitöskirjaa ylempi tutkinto) Heideggerin ja Friedländerin ohjauksessa Platonin dialektisesta etiikasta.
Sen jälkeen dosenttina Marburgissa, vuodesta opetustyötä Kielissä ja vuodesta professorina Marburgissa.
: Gadamer astuu virkaan fi losofi an laitoksen johtajana ja professorina Leipzigin yliopistossa. Sodan aikana opetus- ja tutkimustyötä, luen- noimaan Pariisiin ja Portugaliin. Sodan jälkeen hänet valitaan
Leipzigin yliopiston rehtoriksi.
: Siirtyminen professoriksi Frankfurtin yliopistoon.
: Heidelbergin yliopiston professoriksi Karl Jaspersin seuraajana. Tällöin Gadamer joutuu jälleen Heideggerin suuren vaikutuksen alle.
: Gadamer julkaisee juhlakirjoituksen Heideggerille. Samoihin aikoihin hän alkaa työstää teoriaa hermeneutiikasta.
: Pääteos Wahrheit und Methode (Totuus ja metodi) julkaistaan. Siinä Gadamer luonnostelee fi losofi sen hermeneutiikan perusteet.
-luku: Gadamer työskentelee saksalaisen fi losofi an uudelleenrakentami- seksi maailmansodan jälkeen, hänet valitaan Filosofi sen yhdistyksen puheenjohtajaksi (Allgemeine Gesellschaft für Philosophie), hän perustaa Hegel-tutkimuksen kansainvälisen yhdistyksen (Internationale Vereinigung zur Förderung der Hegel-Studien), jonka puheenjohtajaksi hänet valitaan. hän järjestää Heidelbergissa suuren kong ressin kielestä.
-: Gadamerin kirjoituksia julkaistaan neljässä niteessä otsikolla Klei- nen Schriften; - debatti Jürgen Habermasin kanssa hermeneutii- kasta ja ideologiakritiikistä.
: Eläkkeelle jäätyäänkin Gadamer opettaa Heidelbergin yliopistossa.
: Debatti Jacques Derridan kanssa hermeneutiikasta, dekonstruktiosta ja metafysiikasta.
-: Kootut teokset (Gesammelte Werke) julkaistaan kymmenessä niteessä.
: Suuri syntymäpäiväjuhla maineikkaine vieraineen Heidelbergissa; vielä yli satavuotiaana Gadamer pitää vastaanottoa työhuoneessaan fi losofi an laitoksella.
: Gadamer kuolee . maaliskuuta Heidelbergissä.
Vuosisata fi losofi n elämässä Hans-Georg Gadamer
003-05 Gadamer 4 17.6.2002, 15:27
/ niin & näin • 5
Lyhyt Gadamer-bibliografi a
Gadamerin merkittävimmät kirjoitukset on julkaistu uudelleen hänen koo- tuissa teoksissaan, Gesammelte Werke (Mohr, Tübingen -; nidottuna:
Mohr, Tübingen ). Myös tärkeimmäät kirjoitukset neliosaisesta kokoel- masta Kleine Schriften (Mohr, Tübingen -) on otettu mukaan koottui- hin teoksiin, joissa on seuraavat kymmenen nidettä:
Band : Hermeneutik I. Wahrheit und Methode. Grundzüge einer philosophi- schen Hermeneutik (Truth and Method, Seabury press, New York ) Tässä -luvun hermeneutiikan tärkeimmässä teoksessa Gadamer
korostaa kielen dialogista luonnetta ja luo henkitieteille tietoteoreettisen perustan, joka osoittaa niiden tasaveroisuuden luonnontieteiden kanssa.
Hän ei tosin täysin kiistä metodien merkitystä totuuden etsinnässä, mutta rajoittaa sitä olennaisella tavalla. Hän kritisoi hermeneutiikan aikaisem- paa perinnettä, jossa ymmärtämistä pidettiin metodisena taitona, sillä ymmärtäminen tarkoittaa itse asiassa ihmisen tapaa olla maailmassa.
Provokatiivisesti hän osoittaa, ettei totuus rajoitu tieteellisiin väitelausei- siin vaan voidaan kokea myös taiteen yhteydessä. Valistusajattelun vas- taisesti ennakkoluulot eivät suinkaan ole este ymmärtämiselle, vaan sen edellytys.
Band : Hermeneutik II. Wahrheit und Methode. Ergänzungen, Register (kään- nöksiä: Philosophical Hermeneutics, ”Univ. of California Press, Berkeley
; Lectures on Philosophical Hermeneutics, Univ. van Pretoir, Pretoria
; ”Käsitehistoria ja fi losofi an kieli”, suom. Jarkko S. Tuusvuori, niin
& näin /)
Nämä - kirjoitetut artikkelit havainnollistavat fi losofi sen herme- neutiikan esivaiheita, edelleenkehittelyä ja sovelluksia uusiin kysymyksen- asetteluihin, jotka juontuivat mm. Gadamerin konfrontaatiosta Haber- masin ja Derridan kanssa. Lisäksi hän tarkastelee juristista, teologista ja kirjallisuustieteellistä hermeneutiikkaa sekä retoriikkaa. Valikoima artik- kelien suomennoksia ilmestyy syksyllä nimellä Hermeneutiikka fi losofi an ja tieteiden lähtökohtana.
Band : Neuere Philosophie I. Hegel, Husserl, Heidegger (Käännöksiä: Hegel’s Dia- lectic: Five Hermeneutical Studies, Yale UP, New Haven ; Heidegger’s Ways, SUNY Press, Albany ).
Band : Neuere Philosophie II. Probleme, Gestalten
Antiikin fi losofi an ohella Gadamerin ajatteluun vaikuttivat eniten saksalaisen fi losofi an kolme suurta H:ta eli Hegel, Husserl ja Heidegger. Neljänneksi voi lisätä hermeneutiikan perinteen. Vaikka Gadamer ammensikin ajat- telussaan eniten juuri Heideggerilta, hän ei koskaan lakannut kritisoi- masta tämän tulkintoja Platonin fi losofi asta metafysiikan alkuna ja para- digmana.
Band : Griechische Philosophie I Band : Griechische Philosophie II
Band : Griechische Philosophie III. Plato im Dialog
(käännöksiä: Dialogue and Dialectic: Eight Hermeneutical Studies on Plato, Yale UP, New Haven ; The Idea of the Good in Platonic-Aristotelian Philosophy, Yale UP, New Haven ; Plato’s Dialectical Ethics: Pheno-
menological Interpretation Relating to the Philebus, Yale UP, New Haven
)
Väitöskirjallaan Platonin fi losofi asta Gadamer aloitti lähes
vuotta kestäneen Platon-tutkimuksensa, sillä hän luennoi ja kirjoitti Pla- tonista vielää -luvun lopulla. Hän korosti toistuvasti Platonin valitse- man dialogi-genren merkitystä Platonin opin tulkinnassa: dialektiikkaa ei tule ymmärtää luutuneeksi systeemiksi, vaan eläväksi dialogiksi. Gada- mer painotti, ettei ideoiden tietäminen tarkoittanut Platonille vain teo- reettista tarkastelua, sillä vasta Aristoteles asetti teoreettisen ja käytännöl- lisen järjen selvästi vastakkain. Sitä vastoin ideoita koskevalla tiedolla on paljon yhteistä fronesiksen eli Aristoteleen käytännöllisen järjen kanssa.
Antiikin fi losofi an tulkinta ei ole Gadamerille vain menneiden ajatusten selvittämistä, vaan sillä on merkitystä myös itseymmärryksellemme. Gada- mer tulikin kuuluisaksi antiikin ajatusten soveltamisesta nykyisiin kysy- myksenasetteluihin, ja hänen antiikin tutkimuksensa ovat paralleeleja hänen omaan fi losofi seen hermeneutiikkaansa.
Band : Ästhetik und Poetik I. Kunst als Aussage
Band : Ästhetik und Poetik II. Hermeneutik im Vollzug (Kään nöksiä: The Relevance of the Beautiful and Other Essays, Cambridge UP, New York
; Gadamer on Celan: ”Who am I and Who are You?” and Other Essays.
SUNY Press, Albany; Hans-Georg Gadamer on Education, Poetry and His- tory: Applied Hermeneutics, SUNY Press, Albany ; Literature and Philosophy in Dialogue: Essays in German Literary Theory, SUNY Press, Albany )
Hermeneuttisista lähtökohdista Gadamer esittää kirjallisuutta koske- vien tulkintojen ja teoreettisten pohdiskelujen avulla, miksi estetiikan lähestymistapa taiteeseen on väistämättä riittämätön.
Band : Hermeneutik im Rückblick
Aikaisempia niteitä täydentäviä kirjoituksia etenkin - ja -luvuilta Gadamerin keskeisistä aiheista: Heidegger, dekonstruktio, metafysiikka, historianfi losofi a, kääytännöllinen fi losofi a.
Tutustumisen arvoisia ovat myös Gadamerin omaelämäkerta Philosophi- sche Lehrjahre. Eine Rückschau (Klostermann, Frankfurt ) (Philosophi- cal Apprenticeships, MIT Press, Cambridge MA ) sekä haastatteluteok- set Hans-Georg Gadamer im Gespräch. Hermeneutik, Ästhetik, Praktische Philosophie (Winter, Heidelberg ), Die Lektion des Jahrhunderts. Ein philosophischer Dialog mit Riccardo Dottori (LIT Verlag, ) ja Gada- mer in Conversation: Refl ections and commentary (Continuum, New York
).
Lisäksi Gadamerilta on suomennettu ”Kuvataide ja sanataide” suom.
Anna-Kaisa Pitkänen, teoksessa Elämys, taide, totuus. Kirjoituksia fenome- nologisesta estetiikasta, toim. Arto Haapala ja Markku Lehtinen; Gaudea- mus, Hki , s. -; sekä Gadamerin artikkeli Heideggerista ”Takai- sin Syrakusasta?” suom. Janita Hämäläinen, teoksessa Heidegger. Ristirii- tojen fi losofi , toim. Arto Haapala, Gaudeamus Hki, , s. -; alku- teksti teoksessa: Jürg Altweg (toim.), Die Heidegger-Kontroverse. Athe- näum, , s. -.
003-05 Gadamer 5 17.6.2002, 15:27
