Mitä tarkoittavat paikkatieto ja kartta?

(1)

Nylén, T., Hirvensalo, V. & Muukkonen, P. (2021)

Mitä tarkoittavat paikkatieto ja kartta?

Paikkatiedon ja kartan käsitteitä lukiolaisille

Maantieteellinen tieto

Maantieteellisellä tiedolla tarkoitetaan kaikkea paikkaan tai alueeseen liittyvää tietoa, riippumatta tiedon muodosta. Aivan kaikkea

maantieteellistä tietoa ei voida laittaa kartalle: esimerkiksi veden kiertokulku on maantieteellistä tietoa, jolla ei ole yhtä tiettyä sijaintia maapallolla. Suurin osa maantieteellisestä tiedosta voidaan kuitenkin laittaa kartalle erityyppisten sijaintia kuvaavien tietojen perusteella.

Sijaintitietoa voivat olla esimerkiksi koordinaatit, paikannimet tai osoitteet.

Paikkatieto

Yleensä varsinaisella paikkatiedolla tarkoitetaan digitaalista sijainti- ja ominaisuustietoa, joka on tallennettu erityisessä paikkatiedolle soveltuvassa muodossa. Paikkatietoa tallennetaan pääasiassa joko vektoriaineistona tai rasteriaineistona riippuen kuvattavan ilmiön luonteesta. Yleensä yksi paikkatietoaineisto kuvaa yhtä ilmiötä, kuten teitä, taloja tai pinnanmuotoja.

Vektoriaineistolla kuvataan yleensä ilmiöitä, joista voidaan erottaa yksittäisiä kohteita, kuten teitä, järviä, asuntaloja tai lajihavaintoja. Se koostuu sijaintitiedosta eli yksittäisistä karttakohteista, jotka ovat joko pisteitä, viivoja tai alueita (eli polygoneja). Vektoriaineistoon kuuluu taulukko, jonka jokainen rivi liittyy yhteen karttakohteeseen. Taulukko sisältää karttakohteita koskevaa ominaisuustietoa (eli

attribuuttitietoa), joka voi esimerkiksi viivamuotoisen tieaineiston tapauksessa olla teiden nimiä, numeroita, tieluokkia tai

nopeusrajoituksia.

Piste-, viiva- ja aluemaisia vektorikohteita sisältäviä

paikkatietoaineistoja sekä vääräväri-ilmakuva (rasteriaineisto) Paikkatietoikkuna-karttapalvelussa.

Paikkatiedon ja kartan käsitteitä 3.–6.

luokkalaisille

Paikkatieto on digitaalista sijaintitietoa, jota voidaan tallentaa tietokoneelle tai mobiililaitteelle (esimerkiksi

puhelimelle) ja esittää karttoina.

Paikkatiedon avulla kuvataan, missä jotkin asiat sijaitsevat ja minkälaisia ne ovat.

Sinäkin käytät paikkatietoa, kun etsit puhelimen avulla parasta reittiä kaverin luo. Käytät paikkatietoa myös silloin kun selvität, missä jokin paikka sijaitsee kartalla. Lisäksi tuotat itsekin

paikkatietoa, kun ilmoitat valokuvan ottopaikan tai jaat sijaintisi sosiaalisessa mediassa.

Kartta on kuva, jossa esitetään asioiden sijaintia ja ominaisuuksia. Kartassa asioita kuvataan yleensä ylhäältä päin ja pienennettynä tietyssä mittakaavassa.

Kartan voi piirtää käsin paperille. Sen voi myös laatia tietokoneella

käyttämällä valmista paikkatietoa.

Käsin paperille piirretty kartta

Internetin karttapalvelussa paikkatiedosta laadittu kartta

(2)

Rasteriaineistolla puolestaan kuvataan yleensä ilmiöitä, jotka muodostavat jatkuvia pintoja, kuten pinnanmuotoja, lämpötilaa tai asukastiheyttä. Myös kaukokartoitusaineistot, kuten ilma- ja

satelliittikuvat ovat rasteriaineistoja. Rasteriaineisto koostuu tavallisen valokuvan tavoin säännöllisestä ruudukosta samankokoisia pikseleitä eli soluja. Jokaisen pikselin sijainti voidaan laskea, kun tiedetään pikselin koko (esimerkiksi 10 m * 10 m) ja aineiston yhden kulman koordinaatit. Yleensä yhdellä pikselillä on yksi ominaisuustieto, joka tallennetaan pikselin numeroarvoksi. Esimerkiksi pinnanmuotoja kuvatessa se on korkeus merenpinnasta. Pikseleiden numeroarvot esitetään kartalla väreinä tai värisävyinä.

Paikkatietoaineistoa voidaan esittää kartalla, mutta siitä voidaan tuottaa myös esimerkiksi taulukko tai diagrammi. Käyttäjä voi yleensä itse määritellä kartalla näkyvän paikkatiedon symboliikkaa, kuten värit ja tyylit.

Kartta

Kartta on kaksiulotteinen kuvaus maapallon pinnasta ja sen ilmiöistä.

Kartoilla esitetään maantieteellistä tietoa, ja niiden esitystavat

noudattavat kartografisia periaatteita. Näiden periaatteiden mukaiset kartat kertovat lukijalle: ”mitä, missä, milloin ja millä perusteella”.

Karttoja voidaan piirtää joko käsin kynällä paperille tai tietokoneen piirto-ohjelmalla. Nykyään karttoja kuitenkin laaditaan usein erityisillä paikkatieto-ohjelmistolla tai internetin karttapalveluissa

hyödyntämällä jo olemassa olevaa paikkatietoaineistoa.

Käsin paperille piirretty kartta Internetin karttapalvelussa

(Paikkatietoikkuna) paikkatiedosta laadittu kartta

Kartan laatija valitsee, mitä digitaalisia paikkatietoaineistoja hän kartallaan esittää. Jokainen aineisto muodostaa yhden karttatason, ja niiden keskinäinen järjestys ”päällekkäin” vaikuttaa siihen, miltä kartta näyttää. Voidaan ajatella, että karttatasot ovat kuin

läpikuultavia paperiarkkeja, joita pinotaan ja järjestetään halutusti.

Samaa paikkatietoaineistoa voidaan esittää monenlaisilla kartoilla, ja yhdistettynä muihin paikkatietoaineistoihin.

Jokaista karttaa varten paikkatietoaineisto esitetään symboliikan avulla eri tavalla. Esimerkiksi rasteriaineistolle valitaan

käyttötarkoitukseen sopiva väriasteikko. Alueista koostuvalle

(3)

vektoriaineistolle voidaan valita erikseen reunaviivan väri ja tyyli sekä täyttöväri. Lisäksi voidaan päättää, ovatko kaikki karttakohteet saman värisiä vai riippuuko niiden väri jostakin ominaisuustiedosta.

Tietä kuvaavan viivan paksuus voi esimerkiksi riippua siitä, onko tie hiekkatie vai päällystetty asfalttitie.

Kartta viimeistellään karttaelementeillä, kuten mittakaavalla ja selitteellä. Nämä auttavat kartan lukijaa, ja niiden tehtävä on kertoa lukijalle, ”mitä, missä, milloin ja millä perusteella”.

Karttaelementtien valinta riippuu kartan käyttötarkoituksesta, halutusta mittakaavasta, ja tietosisällöstä sekä siitä, onko alue lukijoille tuttu vai ei (esimerkiksi Suomen kartta suomalaisille lukijoille). Yleensä kartoista löytyy ainakin pohjoisnuoli, mittakaava, selite sekä lähde- ja tekijätiedot.

Tässä ohjekortissa esitettyjä ja selitettyjä käsitteitä

• Maantieteellinen tieto

• Paikkatieto

• Vektoriaineisto

• Rasteriaineisto

• Paikkatietoaineisto

• Karttakohde

• Sijaintitieto

• Ominaisuustieto

• Kaukokartoitusaineisto

• Ilmakuva

• Satelliittikuva

• Kartta

• Kartografia

• Paikkatieto-ohjelmisto

• Karttapalvelu

• Karttataso

• Symboliikka

• Karttaelementit

• Mittakaava

• Selite

• Pohjoisnuoli

• Lähde- ja tekijätiedot

Laatijat:

Tua Nylén, Virpi Hirvensalo & Petteri Muukkonen*

Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto

* petteri.muukkonen@helsinki.fi

Tämä materiaali on laadittu CRITICAL-tutkimushankkeessa (2020–2023), jota on tukenut Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Lisäksi tutkimusta on tukenut Opettajien akatemia, Helsingin yliopisto. Tekstiä ja kuvia saa käyttää CC BY 4.0 -lisenssillä (vapaa käyttö- ja muokkausoikeus, viittaa alkuperäiseen).