LIITE 8.4
MUSTAVAARAN KAIVOKSEN YVA, MELUMALLINNUKSET
1 YLEISTÄ
Kaivoksen toiminnasta aiheutuva melun leviäminen maastoon on mallinnettu käyttäen tietokoneavusteisia melun leviämiseen käytettäviä ohjelmistoja, missä äänilähteestä lähtevä ääniaalto lasketaan digitaaliseen 3D karttapohjaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä sädeakustisin menetelmin (engl. ray tracing). Mallissa otetaan huomioon äänen geometrinen leviämisvaimennus, maaston korkeuserot, rakennukset ja muut heijastavat pinnat sekä maanpinnan ja ilmakehän melun absorptionvakiot.
Melulähteitä voidaan määritellä piste, viiva tai pintalähteiksi.
Melumallin leviämiskartta piirtää keskiäänitasokäyrät 5 dB:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Tässä työssä melun leviämisen laskennassa käytetään yhteispohjoismaista teollisuus- ja tieliikennemelumallia. Kaivosalueelle, veden- ja tienpinnoille on yleisesti määritelty kova maanpinta äänen maa-absorptiovaikutuksen simuloimiseksi. Melun leviäminen on tässä laskettu konservatiivisesti siten, että ympäristön tilapisteet ovat melun leviämisen kannalta suotuisat (mm. kevyt myötätuuli melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen, kovaksi katsottu maanpinta) koko mallinnusalueelle.
Taulukko 1. Melumallinnuksen laskentaparametrit.
Lähtötieto
Mallinnustyyppi Pohjoismainen teollisuus- ja tiemelumalli Mallinnusohjelma CadnaA 3.71 (Datakustik GmbH, Saksa)
Sääolosuhteet Ilman lämpötila 10 °C, ilmanpaine 101,325 kPa, ilman suhteellinen kosteus 80 %.
Laskentaverkko laskentapiste 20 x 20 m:n välein Maanpinnan kovuus 0 = kova maanpinta koko kartta-alueelle
Digitaaliaineisto Alueen maastotietokanta sekä yhdistetty suunnitelmakartta Pöyry Energy Oy
PL 93 (Tekniikantie 4 A) 02151 Espoo
Kotipaikka Espoo Y-tunnus 0577450-7 Puh. 010 3311 Faksi 010 33 24981
Sähköposti: energy.fi@poyry.com
Päiväys 14.5.2009 Viite
Sivu 1 (3)
Yhteyshlö Carlo Di Napoli EOE
Puh. 010 33 24587 carlo.dinapoli@poyry.com
2
1.1 Lähtötiedot
Ohessa on taulukoitu lähtötiedot mallinnuksessa käytetyistä äänilähteistä ja toiminta- ajoista. Lähtökohtana on yhden päivän sisällä tapahtuva melukuormitus, kun laitteet ovat toiminnassa. Mallinnus suoritettiin vain hankevaihtoehdon 1 osalta, koska muissa hankevaihtoehdoissa ei ole sintraamoa lukuun ottamatta merkittäviä lisämelun lähteitä vaihtoehtoon 1 verrattuna. Tämä on kuitenkin pyritty huomioimaan rikastamomelun osalta.
Taulukko 2. Melumallinnuksen lähtötiedot kaivoksen toimintojen osalta.
Melulähde Äänitehotaso [dB(A)] Käyntiaika, h Muuta
Kairauskone 118 dB(A) 24 h sisältää +5 dB:n
kapeakaistakorjauksen
Avolouhosräjäytys 120 dB(A) 2 krt viikossa sisältää +9 dB:n impulssikorjauksen
Hienomurskaamo 115 dB(A) 24 h 6m:n suojameluvallilla
Karkeamurskaamo 120 dB(A) 24 h 6m:n suojameluvallilla Sivukivikuljetukset 80 dB(A) / m 24 h viivalähde
Puskutraktori 112 dB(A) 24 h sisältää kahden traktorin äänitehon Malmikuljetukset
sekä muu tieliikenne
74 dB(A) / m 24 h tiemelulähde
Rikastamo 102 dB(A) 24 h pintaäänilähde koko seinälle
2 TULOKSET
2.1 Nykytila
Nykytilan melukuorma on mallinnettu liitteen 1 karttaan pohjoismaisen tieliikennemallin mukaan. Lähtötiedot ovat vuoden 2006 liikennelaskentatulosten mukaisia ajoneuvonopeudella 80 km/h sekä yöajan ajoneuvo-osuudella 20%.
Laskennassa on lähimpien meluherkkien kohteiden pihoille lisäksi asetettu erilliset yksittäislaskentapisteet, joiden tulokset on esitetty kappaleen lopussa olevassa taulukossa. Yksittäislaskentapisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2.
2.2 Vaihtoehto 1, räjäytykset louhoksen reunassa
Kaivoksen toiminnan aikainen melukuormitus on mallinnettu yhteen päiväajan karttaan (liite 3), joka sisältää kaikki laskennan melulähteet. Avolouhosräjäytysten tapahtuessa louhoksen lounaisreunassa lähimpänä asuinkohteita, on melukuormitus suurimmillaan. Räjäytykset tapahtuvat alustavan suunnitelman mukaan päiväohjearvon ajankohdan sisällä (07-22) kaksi kertaa viikossa. Äänitehontason arvo on keskiarvostettu ko. ajalle. Lisäksi äänilähteen äänitehotasossa on käytetty + 9dB:n impulssikorjausta. Kokemusperäisten mittaustulosten perusteella on odotettavissa, että hetkellinen äänitaso lähimmissä asuinkohteissa LAFmax tai LAImax voi nousta ko.
tapauksessa yli 100 dB(A) tilanteissa, joissa on äänen leviämistä edesauttava säätila
3
(tuulisuus avolouhokselta asuinkohteisiin päin, suuri ilmankosteus, mahdollinen inversio).
2.3 Vaihtoehto 1, räjäytykset louhoksen keskellä
Toinen mallinnuslaskenta suoritettiin tilanteessa, jossa räjäytys suoritetaan louhoksen keskiosassa (Liite 4). Keskiäänitasossa LAeq eroa syntyy nyt noin 1-4 dB etuosan räjäytykseen verrattuna riippuen asuinkohteesta (ks. taulukko 3, yksittäislaskentapisteet). Suurin ero syntyy kaivosta lähinnä olevassa pisteessä, josta on noin 850m avolouhoksen alkukohtaan.
2.4 Kaivostoiminnan aiheuttama kokonaismelu ja vertailu ohjearvoihin
Taulukossa 3. on esitetty keskiäänitason tulokset kahdessa eri avolouhosräjäytyksen paikassa. Laskennoissa on mukana kaikki mallinnetut äänilähteet. Rikastamon kiviainesmurskauksessa on käytetty 6m:n korkuista meluvallia kaltevuudella 1,5 asuinkohteiden ja murskainten välissä noin 10m murskaimen takana.
Taulukko 3. Keskiäänitason LAeq tulokset yksittäislaskentapisteissä räjäytysten eri kohdissa hankevaihtoehdossa 1 sekä vertailu vallitseviin melun ohjearvoihin, dB(A).
Klo 07-22 Klo 22-07 (ei räjäytyksiä) Piste 1 Piste 2 Piste 3 Piste 4 Piste 1 Piste 2 Piste 3 Piste 4
Nykytila 52 53 42 42 46 47 36 36
Vaihtoehto 1, räjäytykset keskellä 54 54 51 51 54 53 50 50
Vaihtoehto 1, räjäytykset edessä 55 56 54 55 55 55 53 54
Yhteensä, räjäytykset keskellä 56 57 52 52 55 54 50 50
Yhteensä, räjäytykset edessä 57 58 54 55 56 56 53 54
Ohjearvo 55 55 55 55 50 50 50 50
Erotus, räjäytykset keskellä -1 -1 -4 -4 4 3 0 0
Erotus, räjäytykset edessä 0 1 -1 0 5 5 3 4
Tulosten perusteella päiväajan melun ohjearvot nykyisille asuinkohteille eivät ylity kuin yhdessä pisteessä räjäytysten ollessa lähimpänä asuinkohteita. Taulukon päiväajan laskennassa on mukana kairaustoiminta avolouhosräjäytyksiin. Yöllä tilanne on päinvastainen, jolloin kaivostoiminnan perusmelun aikana (murskaus, rikastamo, kuljetukset, kairaus), vain kahdessa pisteessä ohjearvoa ei ylitetä, vaikka räjäytyksiä ei suoriteta lainkaan. Merkittäviä perustoiminnan melukuorman aiheuttajia päivä- ja yöaikaan ovat kuljetusliikenne, avolouhoksen kairaus sekä kivenmurskaus.
Murskaustoiminnan osuus on noin 13%, kairauksen (tehtynä kaivoksen reunassa) noin 25% ja kuljetusten 40%. Tulos on talokohtainen ja murskaustoiminnan osuus on suurempi tien itäpuolen taloilla ja vastaavasti kuljetustoiminnan osuus suurempi tien länsipuolen taloilla.
Liitteet
Liite 1 Melumallinnus nykytilanne (päivä- ja yöaika) Liite 2 Yksittäislaskentapisteiden sijainti
Liite 3 Melumallinnus VE1, räjäytykset louhoksen reunalla (päiväaika) Liite 4 Melumallinnus VE1, räjäytykset louhoksen keskellä (päiväaika)
