Toukokuu 2/2017 Kotikylä

Vartio- ja Mellunkylän

Omakotiyhdistyksen tiedotuslehti

Kotikylä

Toukokuu 2/2017

VARTIO- JA MELLUNKYLÄN OMAKOTIYHDISTYS ry.

• Tervetuloa

kasvinvaihtotapahtumaan ke 17.5. klo 18.00-19.30, s. 1

1

• Leigon järvimusiikkimatka, pe 4.-6.8.2017, ilmoittaudu!

s. 22

• Avoimet puutarhat alueellamme ti 6.6. ja ti 8.8. klo 18-20.

Tervetuloa! s. 10

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen tiedotuslehti • 2/2017

Kotikylä VARTIO- JA MELLUNKYLÄN OMAKOTIYHDISTYS ry.

Julkaisija

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry.

Päätoimittaja:

Tiina Larsson Toimitussihteeri:

Heidi Tuomi-Nikula Toimituskunta:

Hallitus ISSN:

2323-6248 (Painettu) 2323-6256 (Verkkojulkaisu)

Aineistot ja kirjapaino:

PDF-originaalit suoraan painoon, TpT-Print Oy, Kiviportintie 17, 00950 Helsinki tai timo@tpt-print.fi Yhteyshenkilö:

Timo Lahtinen, p. 010 322 1140 Aikataulu

Lehti 1, ilm. maaliskuussa 2017 Lehti 2, ilm. toukokuussa 2017 Lehti 3, ilm. syyskuussa 2017 Lehti 4, ilm. marraskuussa 2017 Painos

3500 kpl, mustavalkoinen, etu- ja takakannet värilliset, vihkosidonta.

Jaetaan kaikkiin alueen omakoti-, pari-, rivi- ja pienkerrostaloihin.

Ilmoitusten yhteystieto mia.sahlberg@gmail.com Puh. 045 676 7347

Sisältö Pääkirjoitus

Tiina Larsson ... 5

Hiltuselta: Kissanpäivät Eero Hiltunen... 6

Kutsu VMOKY:n 70-vuotisjuhlaan ... 7

Kyläläinen; Jarmo “Japi” Perttilä Anne Salmia-Sarlin... 8

Alueemme avoimet puutarhat 2017... 10

Kasvienvaihtotapahtuma 17.5. ... 11

Päivitä lämmitysjärjestelmä Kari Lilja... 13

Yhteistyöllä kotikulmat siisteiksi Inkeri Lundgren ... 14

Helsinki-sovellus ... 16

Puotilan ja Vartiokylän nimistön historiaa Inkeri Lundgren ... 17

Matka Leigon järvikonserttiin 4.-6.8.2017 .... 22

Ensin tuli ihminen, sitten rotta Eero Lietola ja Pentti Peltoniemi ... 24

Varjagi-festivaali palaa Itä-Helsinkiin Elina Lehmusvuo ... 27

Omakotitalkkareita jo 15 vuotta Ahti Varis ... 29

Omakotitalkkareiden yhteystiedot... 30

Reseptinurkka: leipää ja tomaatteja Eeva Salonen ... 31

Tapahtumakalenteri 2017 ... 33

Kotikylän ilmoitushinnat 2017 ... 33

Hallitus 2017 ... 34

Jäsenetuja ... 41

Liity jäseneksi ... 42 Kannen kuva:

Kukkivat tulppaanit mellunkyläläisen

omakotitalon pihalla. Kuva: Heidi Tuomi-Nikula.

VARTIO- JA MELLUNKYLÄN OMAKOTIYHDISTYS ry.

Mikä on RTV-rahoitus?

3

Joustava rahoituspalvelu verkossa

3

Kortiton rahoitus

3

Ei vakuuksia eikä takaajia

3

Kiinteä korko sekä kuukausierä

3

Luottosummat 1 000 € – 20 000 €

3

Luottoaika jopa 84 kuukautta

3

Lainan voi halutessaan maksaa takaisin aikaisemmin

Hae kätevästi verkosta!

Katso lisää RTV-rahoituksesta:

www.rtv.fi/rahoitus

Helsinki Sahaajankatu 44, p. (09) 5465 5400

* RTV-rahoituksen todellinen vuosikorko laskettuna 6000 euron käytössä olevalle luotolle on 9,79 %. Luottoaika 60 kk, luoton korko 6,95 %, perustamismaksu 50 €, käsittelykulu 6 €/kk, rahoitettava summa 6 050 €, kuukausierä 125,66 €/kk, luottokustannukset 1 539,60 €, luottohinta 7 539,60 €. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Palvelun tarjoaa Santander Consumer Finance Oy.

SUMMA ERÄ ALKAEN SOPIMUSAIKA

1 000 € 27 € 60 kk

2 000 € 47 € 60 kk

3 000 € 66 € 60 kk

4 000 € 86 € 60 kk

5 000 € 106 € 60 kk

6 000 €* 126 € 60 kk

7 000 € 145 € 60 kk

8 000 € 127 € 84 kk

9 000 € 142 € 84 kk

10 000 € 157 € 84 kk

11 000 € 173 € 84 kk

12 000 € 188 € 84 kk

13 000 € 203 € 84 kk

14 000 € 218 € 84 kk

15 000 € 233 € 84 kk

16 000 € 248 € 84 kk

17 000 € 263 € 84 kk

18 000 € 278 € 84 kk

19 000 € 293 € 84 kk

20 000 € 308 € 84 kk

P Ä Ä K I R J O I T U S

Sattumalta osui silmiini muutama vuosi sit- ten kirjoitettu HS:n artikkeli professori Seppo Junnilan, silloisen tohtorikoulutettava Juudit Ottelinin ja professori Jukka Heinosen tutki- muksesta, jossa tutkijat haastavat ilmastopo- litiikan uskomuksia. Tutkimustulosten mukaan uudisrakennusten asukkaiden hiilijalanjälki on kaupunkikeskustoissa jopa puolet suurempi kuin väljemmin rakennetuilla alueilla.

Tähän johtopäätökseen tulivat edellä mai- nitut Aalto-yliopiston tutkijat, jotka vertailivat uusissa ja vanhoissa rakennuksissa asuvi- en hiilijalanjälkiä eri puolilla Suomea vuosi- na 2003–2012. Tutkijat pitävät laskelmiensa tulosta hämmentävänä, sillä valtauskomus kumminkin on, että jos tiivistetään kaupunki- rakennetta, saadaan kasvatettua hiilitehok- kuutta. Aalto-yliopiston teknillisen korkea- koulun professorin Seppo Junnilan mukaan tämä näkemys on lyönyt läpi kansainvälisesti ja myös Suomessa. Ydinkeskustoissa on tyy- dytty liikaa siihen, että kun saadaan tiiviyttä, hiilijalanjälki pienenee, Junnila mainitsee.

Väljemmin rakennetulla alueella tutkijat tarkoittavat kaupungin keskustan ja maaseu- dun välistä kaupunkialuetta, väljempää oma- kotialuetta. Pienempää hiilijalanjälkeä selittä- vät päästöt energiankulutuksessa, jotka tut- kimuksen mukaan olivat väljemmillä alueilla neljänneksen pienemmät kuin keskustoissa.

Siellä voidaan vapaammin investoida esimer- kiksi maalämpöpumppuihin, aurinkoenergi- aan ja muuhun. Hiilijalanjälkien kokoeroihin vaikuttaa energiaratkaisujen ohella myös se, että keskusta-asukas ostaa asumisesta ja autoilusta säästyneillä rahoilla enemmän tavaraa, ruokaa ja palveluita ja matkoja kuin seutu-asukas. Toisaalta tiiviisti rakennetuilla alueilla kotitaloudet ovat pienempiä ja tulota- so on korkeampi.

Professori Junnilan mukaan tutkimustulos haastaa ilmastopolitiikan laajemminkin. Sen perusteella keskusta-alueiden tiivistäminen ei

Tee ilmastolupaus ja aloita ilmastodieetti

– keskustassa asuvalla suurin hiilijalanjälki

ehkä ole hiilitehokkain tapa järjestää asumis- ta. Ilmastopolitiikka näyttäisi epäonnistuneen Suomessa tiivistävän kaupunkirakenteen osalta, mutta väljemmän kaupunkirakenteen osalta se näyttäisi onnistuneen paremmin.

Suomessa on pystytty luomaan toimiva malli ydinkeskustan ympärille muodostuvan elä- mäntavan kestävämmäksi kehittämiseksi.

Tämä on perinteisesti ollut yksi suurimmista globaalin kaupungistumisen haasteista. Tut- kimuksen tulokset ovatkin tärkeä lisä siihen keskusteluun, jota parhaillaan käydään kes- tävästä kaupunkirakenteesta Helsingin ke- hittämiseksi.

Kiinnostuitko hiilijalanjäljestäsi? Laske hii- lijalanjälkesi ja tee ilmastolupaus osoitteessa www.ilmastodieetti.fi. Näin olet mukana niiden suomalaisten joukossa, jotka sitoutuvat vähin- tään puolittamaan hiilijalanjälkensä seuraa- van kymmenen vuoden aikana. Laskuri auttaa tunnistamaan, mistä arjen päästöt syntyvät ja miten niitä voisi vähentää. Suomen ympäris- tökeskus on tehnyt Ilmastodieetin tukemaan kuntien hiilineutraalisuutta (HINKU) ja kan- nustamaan ihmisiä hiilineutraaliin elämänta- paan Ekokoti.

Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksemme vaalii perinteitä juuri tällaisella väljemmin rakenne- tulla alueella, joka sijoittuu kaupungin ja maa- seudun väliseen maastoon. Asumismuotom- me valinta tukee kestävää kaupunkirakenteen kehittymistä ja pienempiä hiilijalanjälkiä. Näin kesän kynnyksellä sitä voisi aloittaa perintei- sen dieetin sijaan ilmastodieetin.

Aurinkoista kesää kaikille!

Tiina Larsson puheenjohtaja

6

- H I LT U S E LTA -

Energian säästäminen on aina vaan tär- keämpää. Kansalaisille jaettavissa ener- giansäästövinkeissä ensimmäisenä on usein huonelämpötilan alentaminen. Läm- pötilan laskeminen yhdellä asteella säästää energiaa viisi prosenttia. Tämä tie on kuljettu pian loppuun. Kokeilin kerran alentaa lämpö- tilaa vähän reilummin, mutta siinä vaihees- sa, kun sisälämpötila ja ulkolämpötila olivat lähes sama, olo oli aika tukala varsinkin tal- vella. Tarvitaan muita keinoja.

Jos olette kissaihmisiä, niin kannattaa hankkia lemmikiksi Manx-kissa eli Mansaa- ren kissa, sillä ei ole häntää. Lämpöä kar- kaa vähemmän harakoille, kun kissaa ulos tai sisälle laskettaessa ovea ei tarvitse pitää niin kauan auki. Oletetaan, että kissa pai- naa 5 kiloa ja elää 15-vuotiaaksi. Oletetaan edelleen, että tavalliseen kissaan verrattuna ovea tarvitsee hännättömyyden vuoksi pitää sekunnin verran vähemmän aikaa auki. Läh- detään siitä, että kissa käy päivittäin 12 ker- taa ulkona, meidän kissamme ainakin käy, koska se on omasta mielestään aina vääräl- lä puolella ovea. Laskutoimitus antaa, että viidentoista vuoden aikana hännätön kissa säästää 91,25 kilokattituntia.

Kissa on muutenkin älykäs ja hyödyllinen eläin. Kissa pyydystää hiiriä ja myyriä ja huo- lehtii näin osaksi omasta ruokataloudestaan.

Kissan normaali ruumiinlämpötila on 38 as- tetta. Se on lämmin ja sitä on mukava pitää sylissä ja sängyn jalkopäässä, se lämmittää samalla tavoin kuin engelsmannien käyttä-

Kissanpäivät

mä kuumavesipullo, hotwaterbottle. Kissa on siisti eläin, usein se on siistimpi kuin isän- tänsä tai emäntänsä. Katin älykkyys näkyy siinä, kun sitä kutsuu, niin se joko tulee tai ei tule, se selvästi käyttää harkintaa. Sen sijaan koira, joka on mielistelijä, vouhottaa kutsuttaessa aina paikalle.

Energiaa voi säästää myös omalla käyt- täytymisellään. Monella meistä on tapana töistä kotiin tultuaan puuhastella kaikenlaista hassua, joka kuluttaa energiaa. Vanhempa- na herrasmiehenä annan lajitovereille hyvän vinkin, kannattaa maata koko ilta sohvalla tekemättä mitään, niin siinä ei kulu paljon energiaa. Kaikilla energiansäästötoimilla on omat sivuvaikutuksensa, vaimot eivät vält- tämättä pidä siitä, että mies vaan makaa sohvalla. Ääritapauksissa puoliso saattaa ruveta suorastaan käymään kuumana, mut- ta ei syytä huoleen, tämän lämmön voi hyö- dyntää huonetilojen lämmitykseen ja säätää vastaavasti pattereita pienemmälle.

Yllättäen energiaa kuluu myös kesällä.

Hellekesiä varten monella on asunnossaan ilmalämpöpumppu tai ilmastointilaite, jolla huonelämpötilaa voi viilentää. Nämä laitteet ovat varsinaisia energiasyöppöjä. Viilennyk- seen voi käyttää myös luonnonmenetelmää.

Hyvä keino on kutsua anoppi hellepäivä- nä kylään, kyllä siinä ilmapiiri viilenee, ellei muutu peräti jäätäväksi, jos anopin vierai- luun vielä yhdistää sohvallamakaamisener- giansäästökeinon.

Kutsu

70-vuotisjuhliin!

Hyvä jäsen, meillä on ilo kutsua Sinut Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry:n

70-vuotisjuhlaan Puotinkylän-Marjaniemen työväentalolle lauantaina 23.9.2017 klo 17.00

os. Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki

OHJELMA

lasi kuohuviiniä

17.15 tervehdyssanat; puheenjohtaja Tiina Larsson 17.30 Juhlapuhe

17.50 Omakotiliiton tervehdys 18.10 paneelikeskustelu,

aiheena omakotitaloasuminen 18.50 kahvitarjoilua suolaista ja makeaa Muistoja menneiltä vuosilta ja huomionosoitukset

Lauantaitanssit orkesterin tahdissa Lämpimästi tervetuloa!

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry Alustavat ilmoittautumiset 31.8.2017 mennessä

Facebookin kautta, sähköpostitse:

elina.lehmusvuo@gmail.com tai

p. 045 848 6340

8

Jarmo Perttilä on 100% salibandymies;

pelaaja, mailatehtailija ja hallinomistaja.

K Y L Ä L Ä I N E N

Jarmo ”Japi” Perttilä, synt. 1961 - Arena Centerin perustaja ja osakas,

salibandyvaikuttaja

- Asuu Varjakanvalkamassa vaimonsa Railan, lastensa Rebekan (23), Ronin

”Oskari” (22) ja Teresan (11) kanssa

Arena Centerin isäntä

Jarmo ”Japi” Perttilä on ansaitusti ylpeä esi- tellessään Suomen mahtavinta salibandy- keskusta, Arena Centeriä, joka sijaitsee Myl- lypurossa Alakiventiellä Kehä I tuntumassa.

Talossa on 13 000 neliötä, viisi kerrosta, jois- ta kolmessa kerroksessa on seitsemän isoa salibandykenttää ja yksi pieni sählykenttä.

Talossa on iso viihdekeilahalli ja ulkopuo- lisen toimijan pyörittämä kuntosali. Vaikka talo onkin salibandypyhättö, niin kentillä voi pelata lähes kaikkia palloilulajeja. Saliban- dyliitolla on kätevästi toimitilat juuri täällä.

Arena Center Oy sai alkunsa Vartiokylän Linnavuorentie 28:sta, kun Jarmo Perttilä ja hänen vanha opiskelu- ja pelikaverinsa Heikki ”Vinski” Vienola vuokrasivat ja ka- lustivat tilat neljälle sählykentälle. AC laa- jentui ja enimmillään kenttiä oli 28 viides- sä eri paikassa Helsingissä ja Espoossa.

Kaapelitehtaan vuokrasopimuksen päätyt- tyä miehet päättivät rakentaa vuonna 2000 oman salibandykeskuksen. Hauskasti pai- kaksi valikoitui Myllypuron Alakiventie 2.

Kivenheiton päässä on entinen Paragon, nykyinen Liikuntamylly, jonka Jarmon isä oli rakennuttanut 1979. Eipä Jarmon isä Timo tiennyt silloin, että poika tulisi rakentamaan naapuriin ison areenan ja Myllypurosta tulisi oikea urheilupaikkojen keskittymä! Urheilu- keskuksia Perttilän ja Vienolan Arena Cente- rillä on myös Hakaniemessä, Merihaan kal- liosuojassa 30m syvyydessä ja Ruskeasuol- la Helsingin Bussiliikenteen varikon yhtey- dessä. Hakaniemessä toimii myös suosittu lasten Leikkiluola. Salibandy ja monenlaiset oheistoiminnat halleissa työllistävät lähes 100 henkeä, joista n. neljännes on vakituisia työntekijöitä ja loput osa-aikaisia, useimmat opiskelijoita. Vaikka toiminnan keskiössä on salibandy, niin kaikissa kolmessa paikassa järjestetään monenlaista muutakin ohjelmaa lasten synttäreistä yritysten TYKY –päiviin, joissa ohjelmassa on kaikkea mahdollista mölkystä tankotanssiin. Aivan hervottoman hauskaa on hohtosählyn pelaaminen. Se on tosi suosittu ohjelmanumero lasten synttä- reillä. Japi toivoisi aktiivisten eläkeläisten keksivän keilahallin ja sen oleskelutilojen yhteyteen toimintaa. Mikä olisikaan muka- vampaa kuin syödä aamiainen mukavassa kaveriporukassa ja keilata sen päälle mu- siikkia unohtamatta. Eikä lysti olisi kallista, sillä aamupäivisin rata maksaa eläkeläisille kympin. Siitä vaan porukkaa kokoamaan ja yhteistä tekemistä ideoimaan!

Innokkaasta sählynpelaajasta salibandyn Hall of Fameen

Sählyyn Jarmo Perttilä innostui teininä Karjalan yhteiskoulussa. Opinnot Helsin- gin Kauppakorkeassa mahdollistivat lähes täyspäiväisen pelaamisen. Niinpä hän ei koskaan valmistunut sieltä, sillä peliura ja sählymailojen tekeminen veivät kaiken ajan.

Jarmo ”Japi” Perttilä

- Suomen Mr salibandy

Olipa hänellä muutaman vuoden oma tak- sikin, katolla nro 938. Japi asui Kalliossa ja hänen perustamansa yrityksen Pro Stickin mailat koottiin RUK:sta kaveriksi tulleen Jussi Turtiaisen isän Matin autotallissa Var- jakanvalkamassa.

Sählyn suosion ja mailamäärien kasvaes- sa Jussin isän talli kävi pieneksi. Niinpä Pro Stick siirtyi Linnavuorentielle. Parhaimmil- laan mailoja myytiin 100 000 kpl vuodessa.

Tosin ne eivät olleet niin kestäviä ja hyvä- laatuisia kuin nykyään. Tehtaan tiloihin tuli yksi sählykenttä, valmistettiinhan siellä myös pelikaukalon laitoja. Siitä oli luontevaa jatkaa kenttäbisneksen laajentamista etenkin kun Japi myi mailayrityksensä Exelille ja sähly muuttui yhä suositummaksi sekä vakavasti otettavaksi kilpaurheiluksi. Jussi Turtiaisen Power Stick Oy jatkoi sen sijaan salibandy- välineiden parissa ja heillä onkin Suomen johtava Fat Pipe –mailamerkki. Jussin yri- tyksen tilat ovat edelleen Vartioharjussa.

Jossain vaiheessa löytyi elämänkump- pani, kätilöksi valmistunut Raila. Onneksi nuorikko Raila Jylhä on urheilusukua, joka ymmärsi itsekin urheilijana Japin innon ur- heiluun ja luotti, että tästä jokapaikan puuha- miehestä on perheenisäksi. Avioliiton ehtona taisi olla taksiyrittäjyydestä luopuminen. Per- heen elämää helpotti muutto Vartiokylään, jossa mailat valmistettiin.

Salibandyn Suomen mestaruuksia Ja- pilla on kuusi: Opiskelijajoukkue S.C. Dal- macin (2), SSV:n (3) ja Viikkareiden (1) pe- laajana. Jarmo Perttilä on salibandyn Hall Japi Perttilän Arena Center on mahtava urheilukompleksi.

of Famen nro 3 ja ensimmäinen pelaajana palkittu. Oma peliura päättyi 40-vuotiaana, mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, sillä tuskinpa on urheilulajia, jota Japi ei oli- si harrastanut. Viime kesänä hän vartiokylä- läisnaapurinsa Marko Keräsen kanssa pyö- räili Tahkolle, 570 km, 21 tunnissa! Tahko onkin sitten oman jutun aihe, sinne kaveruk- set Japi ja Vinski pistivät pystyyn kylpylän!

Tyytyväinen vartiokyläläinen jo 25 vuotta

Nuori pari löysi paritalonpuolikkaan vasta- päätä Päiväkoti Viikinkiä n. 25 vuotta sitten.

Sinne syntyivät perheen kolme lasta. Siinä talossa Perttilät viihtyivät lähes 20 vuotta.

Lapset kipaisivat herättyään päiväkotiin ja vanhemmat toivat vaatteet perässä! Naapu- rin Pirkko tarjoutui usein lastenvahdiksi, jot- ta vanhemmat pääsivät tuulettumaan. Siitä asuinympäristöstä on kaikilla hyvät muistot kuten myös Vartsikan kouluista. Haikeana muistellaan myös Teijan puistoa Puotilassa.

Nyt Rebekka ja Oskari opiskelevat kauppa- tieteitä, toinen Tallinnassa ja toinen Jyväs- kylässä. Teresa käy Vartiokylän ala-astetta ja on muusta perheestä poiketen valinnut lajikseen yleisurheilun ja pikajuoksun.

Kiinteistönvälitysalalle siirtynyt Raila löy- si ison arvotontin Varjakanvalkamasta ja sinne valmistui kuusi vuotta sitten uusi, iso talo. Talo on kuin Grand Designs -ohjelmas- ta, huippumoderni ja täynnä uusinta tekniik- kaa. Maalämpö lämmittää ja myös viilentää, selektiivilasit pitävät liian auringonlämmön ulkona ja yleisvalo tulee epäsuorasti talon rakenteista, eikä missään näy sähköjohto- ja. Maisema Vartiokylänlahdelle on upea ja vaikka verhoja ei ole, niin suunnittelulla on saatu sopivasti suojaa katseilta. Venepaikka ja satama ovat talon edustalla. Talo on nyt kolmelle hengelle turhan iso. Toisaalta koti- kylästä on vaikea lähteä etenkin, kun vuo- sien varrella on saatu niin paljon ystäviä ja kavereita. Japi kehuu myös alueen aktiivisia, talkoohenkisiä ihmisiä, siitä on esimerkkinä mm. Puotilan kartanon kunnostaminen ja eläväksi saaminen. Hienoa on myös ran- tareitin kunnostaminen, joka tosin hänen energiallaan olisi saatu ajat sitten kuntoon!

Teksti ja kuvat: Anne Salmia-Sarlin

10

Tänäkin kesänä pääsemme tutustumaan kahteen puutarhaan Vartiokylän alueella.

Puutarhavierailujen ideana on, että alueen asukkaat voivat tavata toisiaan ja vaihtaa kuulumisia niin puutarhoista ja niiden hoi- dosta kuin mistä vain muustakin. Kaikki puu- tarhoista kiinnostuneet (ja muutkin!) tervetu- loa! Tilaisuuksissa kahvitarjoilu!

TIISTAINA 6.6.2017 klo 18–20

osoitteessa Vehkalahdenkuja 14 Kohteena on Katja Utti-Lankisen ja Mikko Lankisen sekä 17-vuotiaan Emilian ja kah- den koiran, Pilvin ja Fannin, lokakuussa 2014 muuttovalmiiksi valmistuneen kodin puutarha Varjakanmäellä, osoitteessa Veh- kalahdenkuja 14. Talo on kuulopuheiden

Alueemme avoimet puutarhat 2017

vieraat jäävät tällä kertaa kotiin. Huomioi- tavaa on myös se, että Vehkalahdenkujalla ei ole pysäköintimahdollisuuksia, joten au- tot kannattaa jättää alas Vehkalahdentielle.

TIISTAINA 8.8.2017 klo 18–20

osoitteessa Kiviportintie 51

Mailis Virolainen toivottaa kaikki kiinnostu- neet tervetulleiksi puutarhaansa osoittees- sa Kiviportintie 51. Mailis kertoo: ”Pihaani on alettu tehdä vuonna 1982, jolloin hankin tämän kiinteistön. Sitä on kehitelty aluksi kasvimaa-pohjalta juurikasmaineen ja mar- japensaineen. Jokunen omenapuukin mah- tuu sekaan.

Luonteenomaisinta pihalleni on teema

”hyödyksi ja iloksi”. Sitä on omakotiyhdistyk- sen muiden puutarhasta tosikiinnostuneiden jäsenten ja puutarhamatkojen innoittamana uudistettu nykyaikaisempaan suuntaan. Nyt pihalla onkin kasvihuone kahvitusta varten,

vesiaihe ja linnunjuottoallas. Maakellari on kuitenkin säilyttänyt edelleen paikkansa.”

Mailiksen puutarha sijaitsee Kiviportintiel- lä kohdassa, johon ei ole helppo pysäköidä autoja. Kyseessä on linja-autoreitti, jota ei sovi tukkia. Autolla tulevien kannattaa pysä- köidä autonsa Helytielle.

mukaan Vartiokylän korkeimmalla kohdalla sijaitseva asuintalo. Pihaa on rakennettu ja rakennetaan edelleen pääasiassa omin voi- min aina kun aikaa ja innostusta löytyy eli piha ei ole vielä valmis. Tärkeitä tämän pihan elementtejä ovat kallio, kivet, havut, rodot ja perennat sulassa sovussa metsämansikoi- den, mustikanvarpujen ja muiden luonnon kasvien kanssa. Nurmikkoa ei ole, eikä tule.

Piha sijaitsee korkealla kallion laella, josta näkee pitkälle eri suuntiin. Korkeuseroa pi- hassa on noin 9 metriä, joten se on paikoin erittäin esteellinen liikkua. Perhe Lankinen toivottaa vanhat ja uudet tuttavuudet terve- tulleiksi tutustumaan rakkaudella rakennet- tuun pihaansa Varjakanmäelle. Perheen omien koirien vuoksi toivotaan, että koira-

Kasvienvaihtotapahtuma toimii kuten en- nenkin eli tuo itsellesi ylimääräiset taimet jakoon ja ota tilalle jotain muuta. Saa myös vain tuoda tai ottaa kasveja, kunhan muis- tetaan kohtuus, että kasveja riittää kaikille.

Pakkaa kasvit muovipurkkeihin, maitotölk- kiin tai muovipussiin ja nimikoi ne.

Ohjelmassa on kasvienvaihdon ja kuu- lumisten vaihdon lisäksi myös linnunpönt- töjen kokoamista. Tule kokoamaan itsellesi linnunpönttö omakotiyhdistyksen hankkimis- ta materiaaleista. Kyseessä on tinttimalli- nen linnunpönttö (aukko 28 mm). Materiaalit ja työkalut löytyvät paikan päältä. Ensimmäi- set 20 henkilöä saavat mukaansa kokoa- mansa pöntön ilman mitään kustannuksia.

Tervetuloa askartelemaan!

Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Kasvienvaihtotapahtumaan ja

kokoamaan itsellesi oma linnunpönttö

Inkeri ja Jari Lundgrenin pihalle, Karjatanhuanpolku 24

Tervetuloa ke 17.5.2017 klo 18.00-19.30

Yhdistyksemme 60 v. historiikki,

1947 – 2007, jonka on kirjoittanut Pertti Lampi on vielä saatavilla hintaan 5 euroa.

Julkaisussa kerrotaan sanoin ja kuvin kylämme kehityksestä sodan jälkeisistä vuosista 2000-luvul- le. Siitä voit löytää mielenkiintoisia yksityiskohtia vaikkapa omasta lähiympäristöstäsi.

Vielä muutama kappale saatavilla.

Historiikkia myy:

Tuomo Hanhivaara puh. 0400 391838

tuomo.hanhivaara@kolumbus.fi

TARJOUS:

60 v. historiikki nyt 5 euroa.

60 v. historiikki

Energiapartneri

Sopivasti viilee, mukavasti lämmin.

info@energiakumppanit.fi www.energiakumppanit.fi

p. 020 751 4710

Energiakumppaneilta saat mark- kinoiden parhaat lämpöpumput luotettavasti asennettuina, avaimet käteen -periaatteella ja takuulla.

Pyydä ilmainen energia-asian- tuntijamme kartoitus.

Ilmalämpöpumput &

ilma-vesilämpöpumput

Maalämpöpumput

Ilmalämpöpumput

Suomessa on paljon pientaloja, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Niiden päivittäminen modernilla Ilma-vesiläm- pöpumpputekniikalla on helppo tapa pie- nentää hiilijalanjälkeä ja keventää ener- gialaskua. Ilma-vesilämpöpumpun etu- na maalämpöpumppuun verrattuna ovat erittäin edullinen hankintahinta, helppo ja nopea asennettavuus ja se ettei tarvitse hakea porauslupaa lämmönkeruupiirille.

Lisäksi ne soveltuvat yhtähyvin saneeraus- kuin uudiskohteisiin.

Laitteissa on suuria eroja

Laitteiden tuottama lämpökerroin (COP, Coefficient Of Performance) vaihtelee mer- kittävästi eri merkkisten laitteiden välil- lä. Laitteiden nimellisteho olosuhteissa, jotka yleensä ilmoitetaan + 7 C ulkolämpötilassa ja 35 C:n ja/tai 55 C:n menovedellä, ei juu- rikaan kerro laitteen tehokkuudesta koska rakennuksen lämmöntarve on + 7 C:n ul- kolämpötilassa varsin pieni.

Olennaista ilma-vesilämpöpumpuissa on tietää, paljonko laite tuottaa lämpöte- hoa esimerkiksi – 7 C:n ja – 15 C:n ulko- lämpötilassa, jolloin lämmitystehon tarve on suuri ja myös säästöt energialaskussa ovat suuret. Jotkut ilma-vesilämpöpumput voivat tuottaa koko talon tarvitseman läm- mön lämpöpumpulla ja toiset tuottavat esi- merkiksi 50% lämpötehosta sähkövastuk-

Päivitä

lämmitysjärjestelmä, saat puolet pois energialaskusta

sella, jolloin säästöt jäävät pienemmiksi.

On myös tärkeää tietää laitteen tuottama lämpökerroin kovemmilla pakkasilla. Mitä parempi lämpökerroin (COP) on pakkasil- la, sitä suurempi säästö, kunhan lämmitys tapahtuu ilma-vesilämpöpumpun kompres- sorilla, eikä sähkövastuksella.

Kysy apua asiantuntijalta, hyödyt varmasti

On täysin perusteltua pyytää laitetta tar- joavalta yritykseltä faktatietoa laitteen läm- pötehosta esimerkiksi – 7 C:n ulkolämpöti- lassa (useimmat laitevalmistajat ilmoittavat laitteen tuottaman lämpötehon näillä pak- kasilla). Mikäli näin oleellinen tieto puuttuu esimerkiksi esitteestä tai sitä ei haluta esit- tää yleisesti jaettavassa muodossa olevas- sa painotuotteessa, on syytä kyseenalais- taa laitteen tehokkuus.

Lämpöpumppualan tunnetuimmat toimi- jat tekevät usein maksuttomia kartoituksia ja pystyvät näyttämään laskentaohjelmil- laan aikaansaatavat säästöt eri vaihtoeh- doille. Kannattaa ehdottomasti pyytää apua asiantuntijalta, tällöin voi olla varma että ko- din energiaremontti onnistuu parhaalla mah- dollisesella tavalla.

Teksti: Kari Lilja

Lämpöpumppuratkaisut ovat tulleet

jäädäkseen. Käyttövarmuus ja sovel- tuvuus pohjolan neljään vuodenaikaan ovat totta. Erityisesti ilma-vesilämpö- pumput ovat kasvattaneet suosiotaan.

Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan kor- vata aiempi lämmitysjärjestelmä tai se voidaan asentaa aiemman lämmitys-

järjestelmän rinnalle.

Ilma-vesilämpöpumpun kompakti sisäyksikkö saadaan helposti sopimaan tekniseen tilaan tai kodinhoitotilaan.

14

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys jär- jesti 8.4.2017 siivoustalkoot alueellamme.

Viime keväänä talkoot järjestettiin ensimmäi- sen kerran ja nyt uudestaan. Tarkoituksena on tehdä talkoista jokakeväinen perinne.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto toimitti käyttöömme siivouspihtejä ja ison määrän jätesäkkejä. Talkooväki kokoontui lauantaina 8.4. klo 13.00 Vartiokylän kou- lun pihalla. Paikalle ilmestyi 14 innokasta siivoajaa. Kukin sai valita siivottavan alu- een itse ja luonnollisesti moni suuntasi kohti omia kotikortteleita. Näin siivotuksi tuli Var- tiokylän koulun lähialue ja useita kortteleita sekä Vartiokylän että Mellunkylän puolelta.

Roskaa kertyi yhteensä yli 20 jätesäkillistä.

Talkoita edeltävänä päivänä yhdistyk- semme rahastonhoitaja Mia Sahlberg sai puhelun Yle Radio Suomen toimittajalta Olli-Pekka Kursilta. Hän halusi tulla teke- mään juttua siivoustalkoistamme. Niinpä

toimittaja liittyi mukaan siivouspartioomme ja haastatteli Heidi Tuomi-Nikulaa samalla kun siivosimme kävelytien vierustaa Mylly- puron lämpökeskuksen kupeessa. Juttu tuli ulos Radio Suomesta 12.4. ja on toistaiseksi kuunneltavissa Yle Areenassa: http://aree- na.yle.fi/1-4113690?autoplay=true.

Talkoot päättyivät samaan paikkaan, mis- tä aloitimme eli ala-asteen pihalle ja keräys- pihtien palautuksen yhteydessä talkooväel- le oli tarjolla grillimakkaraa, sekä liha- että kasvisversiona ja mehua. Kaikille mukana olleille jäi hyvä mieli, kun sai omaa lähiym- päristöä siistimmäksi ja viihtyisämmäksi.

Erityiskiitos niille kolmelle nuorelle pojalle, jotka osallistuivat talkoisiin, mutta eivät jää- neet odottamaan makkaroiden kypsymistä eli jäivät ilman ”palkkaa”. Tosin uskon, että hyvä mieli jäi palkaksi heillekin.

Siivouksen ohessa oli mukava tehdä myös luontohavaintoja: tuli bongattua ke- Olli-Pekka Kursi haastattelee Heidi Tuomi-Nikulaa Yle Radio Suomeen.

Yhteistyöllä omia kotikulmia siistiksi

- alueemme siivoustalkoot 8.4.2017

vään ensimmäiset leskenlehdet ja sinivuo- kot! Sinivuokkoja näkyi Kukkaniityntien lä- hettyvillä ja leskenlehtiä Myllypuron lämpö- keskuksen viereisessä rinteessä. Siivous- talkoiden tuoksinassa moni alueen asukas tuli juttelemaan meille huomioliiveissä sii- vonneille, joten mukavia uusia kohtaami- sia ja keskusteluja kuului myös iltapäivän ohjelmaan.

On ikävä huomata, miten surutta moni heittää tien viereen kahvimukin, paperipus- sin, karkkipaperin, tupakka-askin ja monen- moista muuta roskaa. Jokaiselle lapselle tulisi kotona opettaa, että mitään roskia ei heitetä tielle tai luontoon, vaan roskat kuu- luvat roska-astioihin. Näin saisimme ympä-

Roskia kertyi nopeasti useitä jätesäkillisiä. Kevään ensimmäiset leskenlehdet ilahduttivat siivoajia.

ristömme pysymään siistimpänä. Lasten ot- taminen mukaan siivoustalkoisiin on myös erinomainen tapa osoittaa, miten ikävältä roskainen ympäristö näyttää ja miten kukin voi itse vaikuttaa alueemme viihtyisyyteen.

Tulkaapa siis ensi kerralla mukaan talkoi- siin ja mielellään lasten ja nuorten kanssa!

Vartiokylän ala-asteen rehtori kyllä kertoi, että koulun oppilailla on omat siivoustal- koot toukokuussa ja se on hieno asia. Yh- distyksemme on myös esittänyt Helsingin kaupungille toiveen, että alueelle saataisiin lisää roska-astioita.

Suurkiitos kaikille talkoisiin osallistuneil- le! Ottakaapa ensi kerralla mukaan yksi per- heenjäsen ja yksi naapuri, niin saadaan vie- lä enemmän aikaiseksi! Toki roskia voi ke- rätä itse kukin vaikka joka päi- vä omasta lähiympäristöstään, mutta keräyspihdit helpottavat kummasti, kun ei tarvitse ku- marrella, vaan voi siivota pysty- asennossa. Pidetään yhdessä alueemme siistinä!

Teksti ja kuvat:

Inkeri Lundgren

Mia Sahlberg toimi ansiokkaasti grillimestarina, että talkooväki sai urakan jälkeen makkaraa.

16

Täyden palvelun pesula

Tehdas:

Linnanherrankuja 9, 00950 Helsinki Puh. 3434 800, fax 3434 8033

Avoinna arkisin klo 7-16

JÄSENETU

Noutoasiakkaille –15%

Kaupunki kaipaa helpompaa keinoa olla yh- teydessä kaupunkilaisiin, kun taas kaupun- kilaiset haluavat vinkkejä kiinnostavista ta- pahtumista ja tietoa itseä koskettavista kau- pungin päätöksistä. Kaupungissa vierailevat saisivat omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan räätälöityä ohjelmaa.

Helsinki-sovellus tuo helsinkiläisille uu- denlaisia mahdollisuuksia lähettää kau- pungille viestejä. Mobiiliapplikaatiolla teh- dään palautteen antaminen tosi helpoksi.

Voit ottaa kuvan kännykällä ja lähettää sen kaupungille. Sen jälkeen voit sovelluksen kautta seurata, miten ongelmaa korjataan.

Tulevaisuudessa Helsinki-sovellus on kaikkia palveleva mobiilialusta, jota kehi- tetään jatkuvasti. Ensimmäinen versio so-

Entä jos tulevaisuudessa puhelimesi ilmoittaisi vastaan tulevista tietöistä, vapaista lääkäriajoista tai juuri sinua kiinnostavista tapahtumista?

Helsinki-sovellus

velluksesta tuli käyttäjien testattavaksi jou- lukuussa. Testausvaiheessa toiminnot ovat rajattuja, mutta sovellus elää koko ajan:

se hyödyntää avointa lähdekoodia, jolloin käyttäjät voivat myös kehittää ja ehdottaa parannuksia.

Lataa ja kokeile:

Helsinki-sovelluksen beta-versio Play-kaupassa.

Android-laitteille.

Helsinki-sovelluksen beta-versio App Storessa.

iOS-laitteille.

Johanna Lehtonen. Kuva: Aki Antinkaapo Johanna Lehtonen aloitti kertomalla hiukan

itsestään. Saimme kuulla, että hän on kotoi- sin Helsingin Puistolasta, eivätkä Puotila ja Vartiokylä alueina ole hänelle kovin tuttuja, mutta hänen isoisänsä kuvanveistäjä Gun- nar Uotila on veistänyt Vartiokylän kirkon alttarin krusifiksin. Hauskaa, että aina jokin yhtymäkohta löytyy.

Kiinnostus kieliin vei Johanna Lehtosen opiskelemaan Helsingin yliopistoon suomen ja ruotsin kieltä ja folkloristiikkaa. Suomen kielen laitoksella Lehtonen erikoistui nimis- töntutkimukseen ja kun Helsingin kaupun- gin nimistönsuunnittelijan virka perustettiin vuonna 2003, Lehtonen valittiin tehtävään.

Nimistönsuunnittelijoiden ammattikunta on siitä mielenkiintoinen, että se ei ole suuren suuri: heitä on Suomessa vain kaksi, yksi Helsingissä ja toinen Espoossa.

Nimistön perusteita

Johanna Lehtonen oli tehnyt suuren työn ja paneutunut huolellisesti Puotilan ja Var- tiokylän alueen nimistöön ja sen historiaan, joten luentoa seurasi suurella mielenkiin- nolla. Helsingin historia alkaa vuodesta 1550, jolloin 12.6. perustettiin Helsingfors.

1800-luvulla kaupungissa oli kahdeksan kaupunginosaa, nykyään niitä on 59. En- simmäiset Helsingin viralliset kadunnimet ovat 1820-luvulta ja silloin ne olivat vain ruotsiksi. Ensimmäiset suomenkieliset ka- dunnimet tulivat käyttöön 1906 Töölön ase- makaavassa. 1920-luvulla tehtiin laajamit- tainen kadunnimien tarkistus ja 1.1.1946 voimaan tullut suuri alueliitos vei myös ni- mistöasioita eteenpäin. Vuonna 1945 Hel-

Puotilan ja Vartiokylän nimistön historiaa

sinkiin perustettiin kadunnimikomitea, joka vuonna 1960 muuttui nimistötoimikunnaksi.

Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelijana Johanna Lehtonen toimii myös nykyisen ni- mistötoimikunnan sihteerinä.

Tätä nykyä Helsingissä on noin 8 000 voi- massa olevaa virallista nimeä (kadunnimiä, puistoja yms.) ja koska nimet ovat kahdel- la kielellä eli suomeksi ja ruotsiksi, on niitä yhteensä 16 000. Kaupunginosa, jossa on Helsingissä eniten nimiä, on Vuosaari, jossa on 500–600 nimeä. Vartiokylän alueella on myös paljon nimiä, saattaapa olla Vuosaa- ren jälkeen sijalla kaksi. Vuosittain Helsin- gissä tulee käyttöön 100–150 uutta nimeä.

Kansalaisilla on mahdollisuus tehdä aloit- teita nimistä ja nimistötoimikunta saa kym- menkunta aloitetta vuosittain.

Puotilan Kartanon ystävät ry. järjesti maaliskuun lopulla kiinnostavan luennon Puotilan Kartanolla. Aiheena oli alueen nimistö ja siitä esitel- möi Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen.

Luennon aihe oli loistovalinta, sillä nimistöasiat ja oman alueen

historia kiinnostavat: paikalla oli yli 100 kuulijaa! Puotilan Kartanon

saliin kannettiin 22.3.2017 ennen kuutta urakalla lisää tuoleja,

että kaikki saivat istuinpaikan.

18

Periaate, jolla uusia nimiä annetaan, on se, että nimellä tulee olla paikallishistoriaan tai muu ympäristöön liittyvä peruste. Nimen tulee toimia sekä suomeksi että ruotsiksi ja nimen helppokäyttöisyys on otettava huomi- oon. Ryhmänimiä käytetään myös usein eli nimetään alueen kadut jonkun teeman mu- kaan. Nimenannossa tulee huomioida myös lähikuntien jo voimassa olevat nimet. Ker- ran annettua nimeä ei muuteta ilman erittäin pätevää syytä. Periaatteena on myös, että elävien henkilöiden mukaan ei nimetä katu- ja ja poikkeuksen tekevät vain presidentit.

Puotilan ja Vartiokylän historiaa

Botby kuuluu Helsingin pitäjän vanhoihin jo keskiajalla asuttuihin kyliin. Kylän histo- ria ulottuu ainakin 1500-luvulle asti, koska varhaisimmat merkinnät asiakirjoista löyty- vät siltä ajalta. Tosin varhaisin kaivuulöy- dös, keihäänkärki, on pystytty ajoittamaan 500-luvulle. Vartiokylän linnavuori on pää- kaupunkiseudun ainoa tunnettu muinaislin- na, joka ajoittuu keskiaikaan.

Vuodelta 1765 löytyy merkintä, jonka mu- kaan Botbyn kylässä oli kuusi maatilaa, jois- ta ratsutilat Rååns, Klafvis ja Domars olivat jo sitä ennen yhdessä muodostaneet Botbyn kartanon. Myöhemmin kartanoon yhdistettiin myös Mattas-niminen tila ja Grönbacka-ni- minen ulkoveromaa. Puotilan kartanon alu- eilla palstoitus alkoi 1925 ja vuoteen 1936 mennessä koko tila oli palstoitettu asuntoti- loiksi. Helsingin kaupunki osti kartanon kan- tatilan rakennuksineen vuonna 1933.

Johanna Lehtonen kertoi, että Botby-ni- mi esiintyy 1500-luvun asiakirjoissa muun muassa muodoissa Boteby, Botby, Böte- by ja Båtby. Botby-nimen suomenkielisenä vastineena tuli äänteellisenä mukaelmana käyttöön Puotinkylä tai Puodinkylä, jotka 1900-luvun alussa muokkaantuivat Puoti- laksi. Vuonna 1959 kaupunginosan nimeksi tuli Vartiokylä, ruotsiksi Botby. Nimen taus- talla Lehtonen kertoi todennäköisesti olevan muinaisruotsalainen etunimi ja sitä kautta talonnimeksi siirtynyt Bote.

Tutkiessaan Puotilan ja Vartiokylän ni- mistön historiaa Johanna Lehtonen teki sa- nahakuja Kansalliskirjaston sanomalehtiar- kistossa (1771–1920) ja sai seuraavanlaiset tulokset: Botby 5 444 osumaa, Puodinkylä

121 osumaa ja Puotinkylä 44 osumaa. Leh- tonen kertoi muutamia esimerkkejä, millai- sissa yhteyksissä kylä oli sanomalehdissä mainittu. Hauskin tarina, joka sai yleisön re- mahtamaan kunnon nauruun, oli lehti-ilmoi- tus vuodelta 1917, jossa luki näin: ”Keski- viikkoaamuna klo 4 varastettiin 2 hevosta, Puotinkylästä, toinen tummanruskea, toinen valkoinen. Hevoset nähty viimeksi Malmilla.”

Nimiä eri lähteistä

Käydessään läpi alueemme nimistöä, Leh- tonen oli luokitellut kadunnimiä erilaisiin ryh- miin, joita olivat mm.

1) alueennimiin viittaavat, esimerkkinä Puotilan leikkiniitty, joka on vahvistettu vuonna 1959. Tämän nimen Lehtonen kertoi olevan harvinainen, sillä leikkiniit- ty-termiä ei juuri esiinny muualla. Muita esimerkkejä: Vartiokyläntie (1962), Puo- tilantie (1959), Vartioharjuntie (1979).

2) alueen historiaan viittaavat, esimerk- keinä Rusthollarinpuisto (1980) ja Rättä- rinpolku (1998). Rustholli tarkoittaa rat- sutilaa ja rusthollari ratsutilallista. Ratsu- tiloja on alueella ollut aikoinaan useita.

Rättäri tulee ruotsin sanasta rättäre ja tarkoittaa nimismiehen apulaisena toi- minutta alempaa kruununpalvelijaa.

3) vanhat paikannimet, esimerkkeinä Nissaksentie (1989), Klaavuntie (1981) ja Soraharjuntie (1962). Ne viittaavat kaikki alueen vanhaan asutukseen ja tiloihin, joiden nimet ovat olleet Nissas, Klåvus ja Grusås, joista suomenkieliset nimet on käännetty.

4) viikinkimuistot, esimerkkeinä Uiskotie (1981), Teljokuja (1981) ja Varjakanmä- ki (1981). Uisko tarkoittaa isoa matka- venettä, kylän yhteisvenettä. Teljo liit- tyy myös veneisiin ja tarkoittaa tuhtoa, veneen istuinlautaa. Varjakka-sanan taustalla on varjagi, joka viittaa skandi- naaviseen soturiin.

5) muinaislinnat ja löytöpaikat: Vartioky- län linnavuoren innoittamia nimiä ovat mm. Linnanherrantie (1981), Linnan- neidonkuja (1981) ja Linnanväenpolku (1986).

6) korut, asusteet ja kankaat, esimerk- keinä Riskutie (1962), Käätypolku (1962) ja Aivinakuja (1979). Risku on lapinpuvussa esiintyvä solki. Aivina tarkoittaa kuiduista kudottua pellava- tai hamppukangasta. Yleisössä herä- si kysymys Riskutien varhaisemmasta nimestä ja joku alueen vanha asukas osasi kertoa, että aiemmin Riskutie oli nimeltään Pankontie.

7) vanhat aseet ja asepuvut: Haarniska- tie (1961) ja Peitsipolku (1997).

8) Kymenlaakson paikannimiä: näitä esiintyy alueemme nimistössä yhteensä 33 eli aika paljon, esimerkkeinä Ahven- koskenkuja, Liikkalantie, Karhulantie, Valkealantie, Vehkalahdenkuja, Ruot- sinpyhtääntie, Kuutsalontie, Loosarintie ja Ummeljoentie.

9) Etelä-Karjalan paikannimiä, esimerk- keinä Kaukopääntie, Lappeentie ja Rautjärventie.

10) luonnonkukkia, esimerkkeinä Ah- dekaunokintie (1962), Ratamopolku (1962) ja Sauramatie (pitäisi olla kasvin mukaan joko Sauramotie tai Sauniotie).

11) muistonimiä: Kunnallisneuvoksen- tie on nimetty kunnallisneuvos Johan Fredrik Lindroosin mukaan, joka omisti Botbyn kartanon 1882–1902.

Vartis vai Vartsiga

Lopuksi Johanna Lehtonen teki pienen kat- sauksen myös alueen nimien slangiversioi- hin, joita ovat eri aikoina olleet mm. Vartis, Vartiska, Vartsari ja Vartsiga. Kerrottavaa ja tarinoita nimistöstä Lehtosella olisi riit- tänyt pidempäänkin luentoon, sillä hän oli erittäin hyvin perehtynyt aiheeseensa. Hän osasi myös kertoa siitä selkeästi, rennosti ja hauskasti. Saimme nauttia mukavasta ja mielenkiintoisesta nimistöillasta, kiitos Jo- hannalle ja luennon järjestäjille.

Teksti: Inkeri Lundgren Lähdemateriaalia, jota Johanna Leh- tonen suosittelee, jos haluaa perehtyä Helsingin historiaan ja nimistöön tar- kemmin:

http://digi.kansalliskirjasto.fi/

= löytyy mm. vanhoja sanomalehtiä www.kartta.hel.fi = karttapalvelu, johon on lisätty vuonna 2016 myös nimistöosa

www.finna.fi = vanhoja valokuvia Helsingistä

Heikki Paunonen: Stadin mestat (2010) Helsingin kadunnimet 1–3

Suomalainen paikannimikirja (julk. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) Tupa täynnä nimistöillassa. Kuva: Mikko Sorsa

20

JONNAN LUENNON RUNKONA ON:

lHuumetilanteen päivitys meidän alueellamme

l Mitä kamaa liikkuu ja miten ne vaikuttavat käyttäjään

l Mitä huumeiden käyttäminen tarkoittaa yksilön ja ympäröivän yhteisön kannalta

l Vaikutus nuoren elämään ja tulevaisuuteen

l Omaisuusrikokset aineiden rahoittamiseksi

l Pahoinpitelyt ja henkirikokset huumevelkojen takia

l Uusimpana vitsauksena nuoren prostituutio aineiden saamiseksi

l Miten huumediilerit käyttäytyvät löytääkseen uusia uhreja ja käyttäjiä renkaaseensa

l Yhä nuorempien saminen koukkuun,esim sosiaalisen median avulla

l Miten vastustaa huumeiden käyttöä

l Mielekkään harrastustoiminnan ja hyvän kaveriporukan avulla

l Selkeä tietoon perustuva info huumeiden vaaroista

l Miten tunnistaa omassa kaveripiirissä huumeiden käyttäjän

l Käytösmuutokset, varastelu, rahankäyttö, uusien kavereiden ilmestyminen tai kaveripiirin vaihtuminen

l Miten toimia mikäli kaveripiiriin on tullut huumeita käyttäviä

l Keskustelu, ohjaaminen ammattiauttajien piiriin, rinnalla olo vaikeuksista huolimatta

Haaste: Huumerikokset Helsingissä lisääntyneet 12.5 % ja törkeät huumerikokset 40 % Vartiokylä on ollut huumeiden suhteen suhteellisen turvallista aluetta, mutta nyt on tapahtunut selkeitä merkkejä aineiden lisääntymisestä. Netin kautta tapahtuva aineiden lisääntyminen, muun- tohuumeet, joista kukaan ei tiedä niiden todellista sisältöä ja vahvuutta sekä hassiksen lisääntynyt

viljely ja käyttö nuorten keskuudessa. Siinä haasteita, joita vastaan viranomaisten on kutistuvilla resursseilla taisteltava.

Lions Club Vartiokylä

Vartiokylän Yläasteen jumppasali on yksi luentopaikoista, jossa huumepoliisi Jonna on tehnyt Drug Free Zone valistusta.

Tänä vuonna häntä kuunteli 450 7,8 ja 9 luokkalaista.

Vartiokylän Lions Club on organisoinut kuuden vuoden ajan alueen ylä-asteiden oppilaille Drug Free Zone -luentoja. Niiden tarkoituksena on antaa vuosittain 450 nuorelle tietopuo- linen “rokotus” huumeita vastaan. Asiaan herättiin kun poliisin tehtäviin ei enää kuulunut ennaltaehkäisevät luennot ja vastaavasti kouluilla ei ollut varoja kutsua ammattilaisia huume- valistajia luennoimaan. Löysimme Huumepoliisi Jonnan, joka on vapaa-aikanaan valmis panos- tamaan tähän ennalta ehkäisevään työhön. Hänen käytännön työssään näkemä tilannekuva on

luennon ydin. Se saa nuoret hiljaiseksi ja vastaanottavaiseksi.

ITÄ-HELSINKI HUUMEETTOMAKSI-

22

Perjantai 4.8.

7.30-8.00 Ryhmänjohtaja jakaa laivalippu- ja Länsiterminaalissa (Tyynenmerenkatu, Jätkäsaari)

8.30-11.00 Laivamatka Helsinki-Tallinna Eckerö Line M/S Finlandialla ja meriaami- ainen.

Opas ja bussi odottavat Tallinnan sata- massa, parkkipaikalla. Matkalla Tarttoon tutustumme Sadeväljan puutarhaan. Yli 120-vuotiaan historian omaavan.

Sadeväljan talon ympärille on rakennettu viimeisten 15 vuoden aikana yli 400 kasvila- jia ja -lajiketta sisältävä puutarha. Sadeväl- jan tila valittiin ”Viron kaunis koti 2012” -kil- pailussa Harjun maakunnan kauneimmaksi kodiksi. Tässä viehättävässä ympäristössä nautimme myös kahvit.

17.00-> Tartossa, majoittuminen hotelli Pal- lasessa (kaksi yötä) www.pallas.ee

Vapaata aikaa Tartossa. Mahdollisuus mm. vierailla omatoimisesti uudessa V Spa- keskuksessa http://vspa.ee/galerii/ http://

vspa.ee/hoolitsused/.

Lauantai 5.8.

7.00 -> hotelliaamiainen

9.00 Aamiaisen jälkeen käynti Tarton Paa- valin kirkossa, joka on Viron ainoa jugend- tyylinen kirkkorakennus ja sen on suunni- tellut suomalais-amerikkalainen arkkitehti Eliel Saarinen. Hän on yhdistänyt kansallis- romanttisen geometrisesti jäsennellyt sisä- tilat monumentaaliseen ulkoasuun. Suoma- laisten arkkitehtien Merja Niemisen ja Kari Järvisen restaurointisuunnitelman ja Markku Norsin sisustussuunnitelman pohjalta on uu- distettu kirkon sivurakennus, 1100-istuma- paikkainen kirkkosali, jota käytetään myös konserttisalina, sekä rakennettu valmiiksi krypta ja kolumbaario.

Tutustumiskäynti Viron uudessa kan- sallismuseo ERM:ssa. Museorakennus on ranskalaisen arkkitehtitoimiston nuorten suunnittelijoiden käsialaa. Mahtava raken- nus on yli 350 metriä pitkä ja sen sisäpinta- ala on lähes 40 000 m². Museossa on kaksi pysyvää näyttelyä ja yksi tila vaihtuville näyt- telyille. Museon suurin näyttely Kohtaami- set kertoo Viron historiasta, virolaisesta elä- mäntyylistä ja maan kulttuurista. Pienempi pysyvistä näyttelyistä, Uralin kaiku, kertoo suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuuri- historiasta. Ensimmäinen vaihtuvista näyt-

Matkaohjelma

Lähde mukaan matkalle

Leigon järvimusiikin konserttiin 4.-6.8.2017

telyistä esittelee virolaisia kansallispukuja.

Nautimme lounaan museon ravintolassa.

http://www.erm.ee/en

16.00 Lähtö Leigo-järven ulkoilmakonsert- tiin: LEIGO konsertit - 20 vuotta ja maest- ro NEEME JÄRVI 80 vuotta -juhlakonsertti 17.00 Estonian Cello Ensemble - H. Villa- Lobos „Bachianas Brasileras“

19.00 Viron piano-orkesteri – U. Sisask „Uni- versumi hääled“, M. Mussogski „Pildid näi- tuselt“ Eestin kansallinen sinfoniaorkesteri, kapellimestarina Neeme Järvi

20.30 Bruchin viulukonsertti, solistina Mii- na Järvi

22.00 ”Schubertin 9. sinfonia“

Konsertin jälkeen kuljetus Leigolta Tarttoon.

Sunnuntai 6.8.

8.00 alk. hotelliaamiainen

11.00 Lähtö hotellilta. Matkalla Tallinnaan tutustumme Atlan aateliskartanoon. Ensim- mäiset tiedot kartanosta ovat peräisin jo vuodelta 1422 ja sitä ovat aikojen saatossa hallinneet useat suvut. Viimeksi kartanora- kennus seisoi tyhjänä, ovet ja ikkunat rikki, kunnes kartanon osti Raivi Juks, joka on kor- jannut Atlan kartanon lähes käsityönä asu-

miskelvottomasta röttelöstä herrastaloksi.

Esimerkiksi seinätkin ovat käsinmaalatut, minkä lisäksi kartanon sivurakennukseen on perustettu keramiikkaverstas ja –myymälä.

Tuotantoon kuuluu muun muassa keskiaikai- sia astioita jäljitteleviä tuotteita. Vierailijoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua keramiik- ka- ja maalauspajoihin. Tutustuttuamme kar- tanoon nautimme päiväkahvit.

17.00 Tallinnassa

18.45– 21.15 Laivamatka Tallinna - Helsinki Eckerö Line M/S Finlandialla

Matkan hintaan 328,00€/hlö sisältyy:

(ei jäseniltä 348,00€/hlö)

Laivamatka Helsinki-Tallinna- Helsinki Majoitus Pallas-hotellissa (kaksi yötä) jae- tussa kahden hengen huoneessa. Yhden hengen lisämaksu 50,00€/hlö.

3 x aamiainen, 1 x lounas, 2 x kahvitauko Suomenkielinen opas ja bussi 3 päivää Sisäänpääsymaksut tutustumiskohteisiin Leigon Järvimusiikin istumapaikkalippu Sitovat varaukset ja lisätiedot 21.6.2017 mennessä,

Elina Lehmusvuo,

elina.lehmusvuo@gmail.com tai p. 045 848 6340

24

Nykyihmiset ja heidän piittaamaton toimin- tansa ovat stadin ikioman, julkisuudessa esiintyvän rottaongelman syy. Jos buffetis- sa on tarjolla päivittäin 10–30 millilitraa vet- tä ja 20–30 grammaa ruokaa, niin riuska ja hyväkuntoinen rotta pärjää hyvin. Keskimit- toihin sopiva, noin 250–300 grammaa pai- nava rotta tarvitsee joka päivä ruokaa noin kymmenesosan painostaan.

Turvaamalla tuon ravinnon ihminen pys- tyy elättämään rotan. Eikä yksin rottaa, vaan sen mukanaan tuomia tauteja, kuten salmo- nellaa tai yersinioosia.

Yksi vuosi ja tuhat rottaa

Rotan rodullisesti hyvä puoli on varhainen sukukypsyys. 70 vuorokaudessa tyttörot- ta saavuttaa sukukypsyyden. Kun rotta on lisäksi 3–4 päivän välein kiimassa, niin tu- loksena on 4–8 poikuetta vuoden aikana.

Kussakin poikueessa on 3–10 pienokaista, joten suvun kannalta parhaassa tapaukses- sa tammikuussa ensimmäiset poikasensa maailmaan saattanut kaksikuinen rotta voi vuoden lopussa ylpeillä 500–1000 synty- neen yksilön klaanilla.

Ensin tuli ihminen, sitten rotta

Yhteiskunnan onni on, että kaikki rotat ei- vät selviydy elämän ankarissa olosuhteissa, eivätkä jaksa aikuisiksi. Silti lisääntymismää- rät ovat huikeat.

Maaseudun Pellervo -lehden (10/2000) mukaan ”pysyvillä asuinsijoillaan rotat elävät yhdyskuntina, joiden pääluku voi olla useita kymmeniä tai satoja yksilöitä”. Sadan rotan joukko voi syödä vuodessa tuhat kiloa eli tonnin rehua (Pellervo-lehti). Maaseudulla – ja varhemmin stadissakin - on iskostunut ihmisten mieliin, että pienetkään tuhoeläimet eivät kuulu pihapiiriin.

Ajattelemattomuus kukoistaa

Rotista pääsee helposti eroon, kunhan toi- meen tartutaan varhain, jo silloin kun kanta on vasta alullaan. Kun lisääntyminen on luo- nut aina vain uusia rottaklaaneja, on tilanne jo pahempi. Kaupungissa suurin ongelma eivät ole asianmukaisesti lintulaudoistaan huolta pitävät, vaan vallan toisenlaiset hy- väsydämiset henkilöt. Usein tyypillinen rot- tapuffettia ylläpitävä henkilö ei raaski laittaa eilispäivän puolikasta ranskista tai pullapit- koa roskikseen, vaan pilkkoo sen huolelli- Terassin alla, lautojen välissä näkyy rotan kolon suuaukko.

sesti ja levittää vaikkapa asfaltoidulle ko- tipihalleen, mistä olettaa lintujen löytävän ruoan. Huolestuttavimpia ovat henkilöt, jot- ka ilkeyksissään kiikuttavat vaikkapa edel- lisviikon nakkikastikkeen jäämät kaupungin puistoon ”linnunruoaksi”.

Esimerkiksi Vartsikan alueen merellisyyt- tä korostaen ylväät lokkitiedustelijat kyllä saapuvat pihalle, mutta sitä ennen osa pit- kosta on jo ehtinyt tyydyttää rottaklaanin päivittäisen ravinnon tarpeen.

Naapurien on tietenkin hyvin vaikea men- nä pahoittamaan ruokkijan mieltä. Tehtävä se kuitenkin olisi. Mutta kuinka, siinäpä pul- ma. Viranomaiskeino on uhkasakko, mutta hallintomenettely on hidas ja aika tehoton.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta kerrotaan, että esimerkiksi nettimaailman

”rottakuvaajat” houkuttelevat sekä koiras- että naarasrottia mannekiineikseen. Yhteis- kunnalle se on kallista lystiä.

Kuten turisti valitsee ”aistimalla” matkal- laan houkuttelevan ravintolan, niin myös eläimet – tässä tapauksessa – rotat liikkuvat

INFO-laatikko

- Rotat ovat neofobisia, joille uudet asiat ovat kammottavia. Sen takia rotan pyytäminen lou- kulla vie aikaa ja on haastavaa. Myrkky toimii tehokkaammin.

- Rotta mahtuu kulkemaan vihkisormuksen kokoisesta reiästä

- Rotan jäljiltä myrkkylaatikko on tyhjä ja puh- das. Hiiret jättävät laatikkoon muruja. Rotta syö kaiken, jopa talven parkkipaikalla seis- seen auton jarruputket, bensaletkut ja ilman- suodattimet

- Omakotitalot: rottaongelman hoitaminen yhdellä pihalla ei auta. Rottaklaaneilla on isot reviirit, joille kanta levittäytyy

- Lumisenakin pakkastalvena linnut saavat tarvitsemansa ravinnon luonnosta. Kun ruokit pihapiirin lintuja, huolehdi, että ruoka menee oikeisiin suihin!

- Älä heitä leivänpalasia pihalle, kadulle tai parvekkeen lattialle!

- Kotitalouksille myytäviin myrkkypaukkuihin on sekoitettu karvas maku ja siksi koirat eivät niistä pidä; ne eivät ole vaaraksi myöskään lapsille, päinvastoin kuin rotat

- Sisätiloissa rotta on todellinen terveyshaitta - Paras keino päästä rotista on olla ruokki- matta niitä

- Komposti: voivat suojautua lyhytaikaises- ti, mutta vailla syötävää siitä ei ole pysyväk- si rotankoloksi

Helsingin kaupunki

- Organisaatio muutetaan ja henkilöstö ”ha- jasijoitetaan” parhaillaan, mutta tietoa löytyy edelleen mm. Helsingin kaupungin ympäris- tökeskuksesta ja kaupungin rakentamispal- velu Starasta sekä Rakennusviraston katu- ja puisto-osastosta

- Osana kaupunkipalveluiden tehostamista kaupungin oma desinfiointiyksikkö lopetet- tiin vuonna 2000. Nyt desinfioinnin hoitavat ammattimaiset yrittäjät

- Kaupungin toimintaa ohjaavat terveyden- huoltolaki ja HSY:n jätehuoltomääräykset Tämä rotta on saatu päiviltä loukun avulla.

pitkät matkat ruoan tuoksun perässä. Ja tie- dustelijaa seuraa koko rottaklaani ja pesiy- tyy lähelle vesi- ja ruokapistettä, kun sopiva asuinkolo löytyy. Otollisia ovat esimerkiksi alueet tai tontit, joilla asuntokantaa uusitaan.

Purkamisen myötä rotat lähtevät liikkeelle:

Siksi esimerkiksi kaupungin rakennusvirasto ohjeistaa, että uusiutuvalta tontilta tulee en- sin tarkistaa ja poistaa mahdolliset rottaklaa- nit ja vasta sitten aloittaa purkutyö.

Teksti ja kuvat:

Eero Lietola ja Pentti Peltoniemi Artikkelin tiedot perustuvat Rottaillan alus- tuksiin Herttoniemen kirjastossa 20.4.2017

26

Tervetuloa uudistuneeseen kartanoon!

Tule tutustumaan uuteen ruokalistaamme, lounaaseen (ma-pe),

sunnutaibrunssiimme

sekä Cafe Svenkan uudistuneeseen tarjontaan.

Ravintola Puotilan Kartano ja Café Svenkka Puotilantie 7 00910 Helsinki

puh. 029 1938801 (Kartano) puh. 029 1938801 (Svenkka) ravintola@puotilankartano.fi Myyntipalvelu (avoinna ma-pe 9-16)

puh. 029 1938801

myynti@puotilankartano.fi

Puotilan Meripäivät vaihtuvat tänä vuonna Varjagi-festivaaliksi

Varjagi-festivaaleja järjestettiin Puotilassa parin vuoden ajan 2000-luvun taitteessa.

Tapahtumat tekivät Hennaan lapsena suu- ren vaikutuksen, ja hän haaveili festivaa- lin uudelleen järjestämisestä siitä asti, kun lähti mukaan Puotila-seuran toimintaan.

Tänä vuonna aikataulu ja olosuhteet olivat viimein suotuisat, joten on lähdetty innolla organisoimaan uutta tapahtumaa toimien yhteistyössä lähialueiden kaupunkiosayh- distysten kanssa.

Varjagi

Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät 1000-luvun alkupuolella matkoja idäntielle eli Venäjälle ja Bysanttiin. Heidän kauppa- ja matkareittinsä kulkivat Ruotsista Suomenlahden rannikkoa pitkin kohti Kaspi- anmerta ja Konstantinopolia. Varjagit tulivat nykykäsityksen mukaan nykyisten Ruotsin ja Suomen alueelta, ja Itä-Helsingin ranta- viiva on osaltaan toiminut kauppa-alueena sekä tukipisteenä näille historiallisille me- renkävijöille.

Tapahtuma järjestetään 12.8.2017 Puotilan Kartanon ympäristössä

Festivaalilla nähdään, kuullaan ja koetaan varjagielämää historianelävöittäjien opas- tuksella. Luvassa on mm. tapahtuma-alu- eelle tuotavaan viikinkivene Sotkaan tutus- tumista, ammattilaisvoimin toteutettu mai- hinnousunäytös, viikinkivarusteiden ja leiri- elämän esittelyä ja kulinaarisia elämyksiä.

Lapsille on luvassa mm. viikinkikilpipaja, jossa pääsee suunnittelemaan ja askarte- lemaan oman kilven kotiin vietäväksi.

Varjagi-festivaali palaa Itä-Helsinkiin

Festivaali on ilmaistapahtuma ja se on tarkoitettu kotiseudun historiasta kiinnostu- neille tai muuten vain menovinkiksi helsin- kiläiseen lauantaipäivään. Luvassa on elä- mys, joka varmasti jää mieleen!

Varjagi-festivaalejen puuhanainen Hen- na Attila on 28-vuotias puotilalainen valtio- tieteiden maisteri Paikallisvaikuttaminen on kiinnostanut Hennaa opiskeluajoista asti.

Vuoden 2014 lopussa hän haastatteli pai- kallisyhteisöllisyydestä maisteriopintojen laadullisten tutkimusmenetelmien jatkokurs- sin lopputyöhönsä Puotila-seuran silloista puheenjohtajaa Pirjo-Liisa Kangasniemeä.

Tämän tapaamisen jatkumona Henna toimii parhaillaan Puotila-seuran sihteerinä sekä hallituksen varajäsenenä.

Teksti: Elina Lehmusvuo Kuva: Henna Attila Kuvassa: Henna Attila.

28

Oma koti kullan kallis

Vaan kuinka kallis? Soita meille 09 321 6464 Kerromme sen ilmaiseksi yli 3000 onnistuneen asuntokaupan kokemuksella

info@estacon.com www.estacon.com ESTACON Oy LKV

Kiviportintie 37, 00950 Helsinki puh. (09) 321 6464

Kotia kohti!

Kevät tulee ja pientalojen asuntokauppa vilkastuu. Kutsu meidät kylään, niin saat alueen oikean ammattilaisen tekemän arvion kodistasi.

Muistathan, että Suomen Omakotiliiton jäsenenä saat 25% alennuksen uusista toimeksiannoista.

Offset- ja digipaino

Kiviportintie 17 | VARTIOKYLÄ | Puhelin 010 322 1140 | timo@tpt-print.fi www.tpt-print.fi

KÄYNTIKORTIT

LOMAKKEET ESITTEET

FLYERIT LEHDET

VUOSIKERTOMUKSET KIRJAT KIRJEKUORET PAPERI- JA MUOVITARRAT

YM. YM.

Omakotitalkkareita jo 15 vuotta

Vartio- ja Mellunkylän oma- kotiyhdistyksen omakoti- talkkaritoiminta täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Yhdistyk- sen johtokunta päätti koko- uksessaan 20.8.2002 käyn- nistää ”Suutarilan omakotiyh- distyksen mallia mukaillen”

omakotitalkkaritoiminnan, tavoitteena oli palkata mies ja nainen. Toiminta perustui alusta lähtien tukityöllistet- tävien käyttämiseen siten, että pääosa palkkakustan- nuksista saadaan työvoi- mahallinnon palkkatukena.

Tuen ehtona oli silloin kuten nytkin, että valittava henkilö on ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Vuosien myötä tues- ta päättävä taho on muuttu-

nut työ- ja elinkeinokeskukseksi (TE-keskus).

Kuitenkin tuen valinta- ja maksukriteerit ovat säilyneet ennallaan. Täyttä tukea maksetaan korkeintaan vuoden ajalta yhdelle henkilölle, joten yhdistyksellä ei ole halutessaankaan mahdollisuutta jatkaa henkilön työsopimusta vuotta pidemmälle ajalle.

Talkkaripalveluita alusta saakka käyttä- neen Ritva Gustafssonin muistaman mukaan (ja Kotikylä-lehdestä tarkistettuna) toiminta käynnistyi 4.11.2002. Ritvalla on siis käytän- nön kokemusta hyvin monen talkkarin kans- sa toimimisesta ja hänen mukaansa melkein kaikkien kanssa on toimeen tultu. Gustafsson kertoo, että talkkareista on monenlaisia muis- toja ja useimmat niistä mukavia. Yksi mieleen jäänyt oli talkkari, joka pyysi Ritvaa maalaa- maan hänen koiransa kuvan lasilyhtyyn, sillä hän oli nähnyt Ritvan maalaamia töitä aiem- min. Työntekijä oli saanut sitten töitä yllät- täen muualta Suomesta ja lasimaalaus oli jäänyt taiteilijalle. Vuosia myöhemmin sama henkilö oli ilmestynyt yllättäen Ritvan ovelle kysymään, vieläkö on tallella lasilyhty, johon hänen edesmenneen koiransa kuva oli ikuis- tettu. Liikutus oli ollut molemminpuolinen, kun oli katseltu maalausta ja muisteltu mukavaa

”perheenjäsentä”.

Tapasin nykyisistä talkkareista Osmo Saa-

ren omakotiasukkaan Anja Holmin talossa, jossa oli me- neillään puutarhan suihkual- taan kevätpuhdistus. Myös Holm on palvelun säännöl- lisiä käyttäjiä. En halunnut keskeyttää puhdistustöitä pitemmäksi aikaa, mutta pi- kaisen haastelun perusteella Anjakin tuntui olevan melko tyytyväinen talkkaripalveluun.

Nykyiset talkkarit, Osmo Saari ja Jukka Rekonen pi- tävät talkkaritehtäviä yllät- tävänkin monipuolisina. Ta- vanomaisia talkkaritöitä ovat talvella lumityöt, liukkauden torjunta ja siivoustyöt sekä kesällä erilaiset puutarhatyöt ja haravoinnit, nurmikoiden ja pensasaitojen leikkaus, istu- tustyöt ja pienet remonttityöt. Talkkarien tai- tojen mukaan eteen voi tulla erikoisempiakin tehtäviä. Saari kertoi esimerkiksi ulkogrillin muuraustyöstään. Häneltä se onnistuu, sil- lä hänellä on rakennus- ja remonttimiehen taustaa aiemmassa työhistoriassaan. Myös kiinteistöalaa opiskeleva Rekonen totesi työ- tehtävien olevan aivan ok. Tukityöllistämisen yhtenä tavoitteena onkin asukkaiden käytän- nön auttamisen lisäksi se, että työllistettävät voisivat säilyttää tuntuman työelämään.

Parhaassa tapauksessa he löytävät uu- sia työllistymis- tai opiskelumahdollisuuksia.

Kysyin tätä juttua varten myös talkkarien toiveita asiakkaille päin. Mieleen nousi vain, että heidänkin vapaa-aikaansa kunnioitettai- siin ja soiteltaisiin vain normaalina työaikana, eli arkisin klo 8 -16. Talkkarit eivät aina pysty heti vastaamaan puheluun, mutta soittavat ta- kaisin heti kun se on mahdollista. Soitto ensin allekirjoittaneelle ja vasta sen jälkeen talkka- rille, jos minua ei tavoita.

Omakotitalkkarit ja talkkareiden työnjohta- ja toivottavat kaikille omakotiasujille leppoisaa kesää! Toivotamme tervetulleeksi uudetkin omakotitalkkaripalveluiden käyttäjät!

Teksti ja kuva: Ahti Varis Omakotitalkkareiden työnjohtaja

30

- Kaikki alueellamme asuvat omakotiyhdistyksen jäsenet, vanhusten ja huonokun- toisten lisäksi, saavat käyttää omakotitalkkaripalveluita. Kannattaa ottaa yhteys ja kertoa huolensa.

- Omakotitalkkareista on monenlaista apua. He voivat käydä asioilla, kun flunssa yllättää, avustaa lääkärissäkäynnillä, auttaa erilaisissa kotitaloustöissä ja tehdä pieniä remontteja.

- He pilkkovat polttopuita, hoitavat nurmikkoa, leikkaavat pensaita ja pensasai- toja, luovat lunta, hiekoittavat, imuroivat, siivoavat ja pesevät ikkunoita.

- Talkkareilla ei ole omia työvälineitä, joten asiakkaalla on oltava tarvittavat puhdistusaineet, siivousvälineet ja työkalut.

- Palvelun hinta on 10 euroa/tunti ja minimiveloitus on kaksi tuntia eli 20 euroa.

Maksu kelpaa kotitalousvähennykseksi.

- Tarvittaessa on esitettävä voimassa oleva jäsenmaksutosite.

Peruutukset on tehtävä viimeistään edellisenä päivänä.

Peruuttamattomasta varauksesta laskutetaan.

Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen

OMAKOTITALKKARI

Osmo Saari P. 045-853 8530

Tarvitsetko apua?

Ota rohkeasti yhteys työnjohtajana toimivaan

Ahti Varikseen varsinkin silloin, kun tilaat palveluja ensimmäisen kerran.

Puhelin päivisin 050 64293.

Jukka Rekonen

P. 045-853 8531

R E S E P T I N U R K K A

Eeva Salonen Italiainen keittiö ansaitsee kaiken arvos-

tuksen. Sen salaisuus piilee siinä, että se käyttää oman maan antimet suurella luovuu- della. Italiainen kotikeittiö on oiva esimerkki siitä, mitä yksinkertaisista aineksista syntyy hyvää ja monipuolista ruokaa.

Panzanella – on tomaatin ja leivän liitto.

Siihen käytetään kirsikkatomaatteja ja hie- man kuivahtanutta leipää. Ruokakaupoissa on nykyisinkin hyvä valikoima pikkutomaat- teja, joiden makukin vain paranee kesän edetessä.

Tomaatti-leipäsalaatti eli Panzanella 250 – 300 g vaaleaa leipää

1 silputtu valkosipulinkynsi 3 rkl (oliivi)öljyä

2 rkl hienonnettua timjamia

500 g halkaistuja kirsikkatomaatteja

½- 1 viipaloitua punasipulia 1 ruukku basilikaa

½ ruukullista hienonnettua persiljaa 2 rkl kapriksia

1 ½ dl parmesaania lastuina

Leipää ja tomaatteja

^Kastike:

3 anjovisfileetä 3 rkl (oliivi)öljyä 2 rkl punaviinietikkaa

½ tl sokeria ja ¼ tl suolaa

1. Paloittele leipä parin sentin kokoisiksi kuutioiksi. Levitä palat uunipellille leivin- paperille. Lorauta päälle öljy ja sekoita joukkoon valkosipuli ja timjami. Paista 225 asteessa noin 10 minuuttia kunnes leipäpalat ovat ruskeita ja rapeita. Kään- tele paloja välillä.

2. Sekoita tomaatit, punasipuli, hienonne- tut basilikanvarret ja kokonaiset lehdet, persilja, kaprikset sekä leipäkuutiot sa- laattikulhossa.

3. Hienonna kastikkeeseen anjovikset haa- rukalla. Sekoita aineet keskenään ja kaa- da salaattiin. Sekoita ja nostele päälle parmesaanilastut. Nauti alkuapalana tai keveänä lounaana.

Hyväksi koetun reseptin ja siihen

liittyvän pienen tarinan voi lähettää

sähköpostilla osoitteeseen:

hallitus@vmoky.fi Kuva: J. Kenji López-Alt

32

ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA

ILMALÄMPÖPUMPUT • ILMA-VESI LÄMPÖPUMPUT M Y Y N T I - A S E N N U S - H U O LT O

Kysy jäsen- alennusta!

remontit ja sähkötyöt, LVI-sähkö suunnittelu ILMALÄMPÖPUMPUT

VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT

www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA

Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO

ILMALÄMPÖPUMPUT VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT

www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA

Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO

ILMALÄMPÖPUMPUT VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT

www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA

Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO

ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA

ILMALÄMPÖPUMPUT • ILMA-VESI LÄMPÖPUMPUT M Y Y N T I - A S E N N U S - H U O LT O

Kysy jäsen- alennusta!

remontit ja sähkötyöt, LVI-sähkö suunnittelu ILMALÄMPÖPUMPUT

VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT

www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA

Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO ILMALÄMPÖPUMPUT VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT

www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA

Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO

ILMALÄMPÖPUMPUT VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT

www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA

Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO

Muista vuosihuolto!

Muista vuosihuolto!

Muista puhdistus- ja vuosihuolto!

Uusi jäsen, tutustu sinäkin yhteiseen

kylähistoriaan ja hanki itsellesi tai anna lahjaksi Pertti Lammen

toimittama historiikki tai Toteutunut Unelma.

TOTEUTUNUT UNELMA -teoksessa Vartiokylän ja Mellunkylän asukkaat kertovat elämisestä ja asumisestaan.

Kirja maksaa 15 euroa.

Yhteydenotot:

tuomo.hanhivaara@kolumbus.fi tai 0400 391 838

Toteutunut unelma

TARJOUS:

Toteutunut unelma nyt 15 euroa.

info@taksipalvelusimonen.net