• Ei tuloksia

Kirjaston käytön opetuksesta informaatiolukutaitoon : tuoreen eläkeläisen kokemuksia 40 vuoden ajalta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kirjaston käytön opetuksesta informaatiolukutaitoon : tuoreen eläkeläisen kokemuksia 40 vuoden ajalta"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Kirjaston käytön opetuksesta informaatiolukutaitoon

Tuoreen eläkeläisen kokemuksia 40 vuoden ajalta

05/03

Marita Rosengren kuvaa artikkelissaan omia kokemuksiaan kirjaston käytön opetuksesta (käyttäjäkoulutus, tiedonhallintataitojen opetus)

luonnontieteellisillä aloilla Helsingin yliopistossa 1960-luvulta alkaen.

1960-luvulla hänen näkökulmansa oli aluksi opiskelijan, sittemmin myös perinnöllisyystieteen laitoksen kirjastonhoitajan. 1960-luvulla tiedonlähteinä käytettiin pääosin bibliografioita ja painettuja referaattijulkaisuja.

Tiedonhallintataitojen opetus oli kiinteästi integroitunut muuhun

perinnöllisyystieteen laitoksen opetukseen, sillä nämä kurssit järjestettiin usein seminaarien yhteydessä. Mainittavaa on myös Maritan yhdessä laitoksen henkilökunnan kanssa järjestämä monipuolinen Tieteellinen viestintä - kurssi, jossa yhtenä aiheena oli kirjasto tiedonlähteineen.

1970-luvulla informaation määrä ja samalla kirjaston antaman opetuksen tarve kasvoivat. Kirjastohenkilökunta hankki opetustaitoja infokurssilla tai

kirjastoalan opinnoissa. Kirjasto-opetusta hoitavat henkilöt myös jakoivat keskenään vinkkejä kirjasto-opetuksesta, sen sisällöstä ja toteutuksesta.

Maritan kursseilla opiskelijat opiskelivat tiedonhakua, mutta myös lisäksi opettelivat tunnistamaan erilaisten tiedonlähteiden eroja ja niiden

käytettävyyttä. He myös analysoivat artikkeleja, kirjoittivat lyhennelmän ja antoivat kuvailusanat.

Jo 1980-luvulla kansainvälinen ja pohjoismainen kirjastoyhteistyö oli vilkasta.

Kirjasto-opetukseen liittyen oli konferensseja ja koulutusta. Jo tällöin keskusteltiin samoista asioista kuin nykyäänkin, käyttäjäkoulutuskurssien pituudesta ja ajoituksesta, mihin opiskelujen vaiheeseen opetus oli luontevinta sijoittaa. 1990-luvulla tuli paljon uusia tiedonlähteitä, Internet muiden mukana, ja kirjastohenkilökunnalla oli paljon uutta oppimista edelleen. 1990-luvulla tekniikka saattoi joskus jopa ottaa vallan ja kurssien sisältö jäi vähemmälle huomiolle.

Nykypäivänä tekniikka mahdollistaa esimerkiksi opetuksen

verkkoympäristössä. Vaikka uutta tietoa ja uusia tiedonlähteitä tulee koko ajan, luonnontieteellisillä aloilla on myös tärkeä muistaa vanhat aineistot ja niiden käyttö.

Tiedonhallintataitojen opetusta antavien tulisi seurata tiedemaailmaa ja ajankohtaista tutkimusta omalla alallaan. Myös laitoksilla annettavan muun opetuksen tunteminen on tärkeää. Ruotsinkielistä tiedonhallintataitojen opetusta on nykyään resurssien niukkuuden vuoksi vähän, mutta sen määrää tulisi lisätä. Tieteellisessä maailmassa, tieteellisessä tiedonvälitysprosessissa on kolme tärkeää tekijää, tutkija, kirjasto ja tiedonkäyttäjä. Nykyään kirjaston

(2)

asemaa tulisi vahvistaa tässä yhteydessä.

Från biblioteksinstruktion till informationskompetens (Marita Rosengren)

Marja Moisio Informaatikko Viikin tiedekirjasto marja.moisio@helsinki.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Siksi Lahden Ammattikorkeakoulussa nelivuotinen pedagogiikan opetus ja opetusharjoittelun ohjaus jaettiin luontevasti siten, että Hallantie vastasi alkeispedagogiikan

”Hei mä lainaisin sellaisen iPadin” – kirjaston ratkaisu e-kirjojen käytön lisäämiseksi Kivinen, Nina..

Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry on valinnut Vuoden Esimieheksi 2007 käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjaston.. kirjastonjohtaja

Hänellä oli myös keskeinen rooli tiedekunnan metodiopetuksessa niin kirjaston käytön kuin esitelmien laatimisen opettamisen saralla.. Vaikka assistentin työmäärä oli varsin

Konsistori päätti kokouksessaan 3.6.2009 yliopiston uuden, 1.1.2010 toimintansa aloittavan, Helsingin yliopiston kirjaston nimimuodot. Kirjaston nimi ruotsiksi on

Tunnustuksena Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto myönsi teologian tohtori Kaisa Sinikaralle oikeuden käyttää professorin arvonimeä aikana, jona hän toimii

varajäsen Marja-Liisa Riekkola, varadekaani (matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan johdon edustus) Tapio Palva,

Oppikirjojen analysointi ei anna koko kuvaa taloustiedon opetuksesta, mutta uskomme, että siitä saa paljon viitteitä siitä, mitä asioita opetuksessa käsitellään..