• Ei tuloksia

Esipuhe näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Esipuhe näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

4

Esipuhe

Julkaisukentällämme on käynnissä suuria muutoksia, kuten Musiikin esipuhees- sa (vsk 44 nro 1–2) vuosi sitten avattiin. Tutkijan verkkoläsnäoloon kuuluu oleel- lisesti julkaisujen näkyvyys, ja lehden ja sitä julkaisevan seuran kannalta on jo välttämätöntä, että musiikintutkimus on tavoitettavissa tietoverkoissa. Yliopistot osin kehottavat, osin velvoittavat rinnakkaisjulkaisemiseen, ja rahoittajat suosit- tavat – perustellusti – avointa julkaisemista. Samaan aikaan monet tieteelliset seurat ovat taloudellisessa ahdingossa kustannusten noustessa ja tukien vähe- tessä, sillä seurojen on kannettava vastuu toimintaedellytystensä turvaamisesta tulevaisuudessa, mikä edellyttää aktiivista, kriittisen massan ylittävää jäsenistöä ja tilaajia.

Musiikki on kehittämässä toimintamalliaan kohti niin sanottua vihreää avoi- men julkaisemisen polkua, jossa lehdessä julkaistu artikkeli voidaan tietyn em- bargo- eli karanteeniajan jälkeen rinnakkaistallentaa avoimesti saatavaan repo- sitorioon, esimerkiksi tutkijan omaan tai yliopiston arkistoon. Embargo suojelee jäsenten ja tilaajien saaman painetun version arvoa. Vihreä polku noudattaa muun muassa useiden yliopistojen, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan linjauksia, ja edellyttää myös uudenlaisten sopimusmallien käyt- töönottoa.

Pian sen jälkeen, kun Musiikki-lehden viimeaikaisia sisältöjä päivitettiin Elektra-tietokantaan, saimme ristiriitaisia uutisia. Toisaalta Elektran käyttöluvut ylsivät marraskuussa 2015 uuteen ennätykseen. Toisaalta Elektran aineistojen suurin käyttäjä, Helsingin yliopiston kirjasto, on joutunut määrärahojen supis- tumisen vuoksi jättämään uusimatta maksullisen tietokannan tilauksen vuodel- le 2016, mikä kertoo karua kieltään yliopistorahoituksen leikkauksista ja niihin reagoimisesta.

Julkaisukäytäntöjen muutokset, toimintamallin kehittäminen ja julkaisu- aikataulun tiivistäminen ovat haasteita, jotka vievät aikaa ja vaivaa. Kuluvana vuonna Musiikki-lehden toisena päätoimittajana on toiminut musiikin didaktii- kan yliopistonlehtori, MuT Ari Poutiainen. Suomen musiikkitieteellisen seuran ahkerana ja tunnollisena sihteerinä puolestaan on keväällä 2015 aloittanut FM Nuppu Koivisto. Toimitussihteeriä Musiikki-lehdellä ei tällä haavaa ole. Haluam- me esittää lämpimimmät kiitoksemme kärsivällisyydestä tässä tempoilevassa ajassamme lehden lukijoille, tilaajille, kirjoittajille sekä arvioijille. Valoa pimey- teen tuo myös tiedot siitä, että kotimainen musiikintutkimus on vahvasti elossa.

Esimerkiksi professori, LT Juhani Knuuti totesi tiedeblogissaan (Turun Sanomat 13.12.2015), että suurten tieteenalojen parissa ”[t]aide- ja humanistiset tieteet sijoittuvat yleisestikin varsin hyvin mutta siellä nousee esiin Musiikkitiede, jossa Suomi on alan sisällä viittausten perusteella sijalla 1.”

Helsingissä 19.12.2015

Juha Ojala ja Ari Poutiainen, päätoimittajat

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

14 Yleisellä teknistymiskehityksellä viitataan yhteis- kunnalliseen kehityskulkuun, jossa teollistuminen, tekniikan yhteiskunnallisen aseman korostuminen sekä

Esimerkiksi musiikinhistorian tutkijat ovat osoittaneet tarkastelukohteidensa kautta osaltaan sen, että ”Suomi ei ole sata- vuotias”, kuten Janne Saarikivi (2017) kiteyttää

Ei ole ihme, että WOS-aineistojen kattavuus erityisesti humanistisen tut- kimuksen parissa näyttää olevan hyvin heikko: Puuskan tutkimuksessa (2014, 39–41)

Keskustelijat päätyivät argumentoimaan, että kyse on paitsi yliopistopolitiikasta myös siitä, miten eri historian oppiaineet aivan tekstin tasolla

He käänsivät englanninkieliset haastattelukysymykset paikalliselle kielelle, tekivät sekä muuttajien että ammattilaisten haastattelut sekä lopul- ta käänsivät haastattelut

Hallitusten ja puolueiden antamat lupaukset ja niiden ajamat tavoitteet näyttävät epätodellisilta harhau- tuksilta, jotka naamioivat sitä tosiasiaa, että kapitalismi ei tarjoa

Mikään ei ole samaa kuin en nen: kaikki näyttää paljon selkeämmältä, koska asiat paljastuvat omissa mitoissaan, ikäänkuin läpinäkyvinä mutta kuitenkin osoittaen,

Myös kirjastojen hallintomallia tarkastellaan osana uuden yliopiston johtamista ja taloudellisia vastuita. Aktiivinen kehittäminen ja