Asiantuntijan henkilöbrändäys työnhaun apuna
Jaakko Kalliomäki
30.11.2020
Tiivistelmä
Tekijä(t)
Jaakko Kalliomäki Koulutusohjelma Liiketalous
Opinnäytetyön nimi
Asiantuntijan henkilöbrändäys työnhaun apuna
Sivu- ja
liitesivumäärä 34 + 2
Tässä portfoliotyyppisessä opinnäytetyössä tarkastellaan asiantuntijan
henkilöbrändäyksen roolia osana modernia työnhakua. Opinnäytetyö on muodoltaan toiminnallinen, ja sen tuloksena syntyy verkkoportfolio. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia henkilöbrändin merkitystä modernin asiantuntijatyön näkökulmasta.
Markkinoinnin ja viestinnän alan töissä on lisääntyvissä määrin alettu jo
rekrytointiprosessin alkuvaiheessa kysyä hakijalta sähköistä portfoliota. Tämän vuoksi asiantuntijan on yhä vaikeampi erottua hakijamassasta ilman digitaalista portfoliota.
Opinnäytetyössä kerrotaan, minkälainen on henkilöbrändin merkitys asiantuntijatyölle nykyajan työmarkkinoilla. Sitä hyödynnetään ensisijaisesti tuodakseen esille omaa osaamista sekä persoonaa. Tarkoituksena henkilöbrändin rakentamisessa on herättää työnantajien tai mahdollisten asiakkaiden mielenkiinto omaan osaamiseen, ja tätä kautta profiloitua haluttujen ryhmien mielissä oman alansa muista asiantuntijoista positiivisella tavalla erottuva ammattilainen.
Henkilöbrändäyksellä saattaa olla joidenkin ihmisten mielissä erittäin negatiivinen kaiku, eikä sitä välttämättä nähdä itselle hyödyllisenä. Koko ajatusta sen rakentamisesta
saatetaan jopa kavahtaa. Portfoliotyön avulla pyritään näyttämään myös, että asiallisen ja myyvän asiantuntijan henkilöbrändin saa rakennettua sähköistä portofoliota, sekä
sosiaalista mediaa hyväksikäyttäen pienemmälläkin vaivalla, kunhan suunnittelu on kunnossa.
Laadittavan portfolion pohjana toimi keskeneräinen blogi, joka oli alun perin kirjoitettu osana Haaga-Helian opintoja. Valmis verkkoportfolio löytyy osoitteesta
www.jaakkokalliomaki.com
Asiasanat
Henkilöbrändi, Verkkoportfolio, Asiantuntija
Sisällys
1 Johdanto ... 1
2 Brändi ja henkilöbrändi ... 2
2.1 Brändi ... 3
2.2 Henkilöbrändin ja -brändäyksen suhde ... 4
2.3 Henkilöbrändäyksen tavoitteet ... 5
2.4 Brändin rakentamisen edellytykset ... 7
2.5 Käytetyimpiä brändikanavia ... 9
3 Portfolion rakentaminen ... 13
3.1 Lähtötilanteen kuvaus ... 13
3.2 Portfolion sisällön suunnittelu ... 15
3.3 Digitaalisen portfolion toiminta-alusta... 18
3.4 Sivuston toteuttaminen ... 20
3.5 Sivuston testaus... 31
4 Pohdinta ... 32
Lähteet ... 36
1 Johdanto
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan henkilöbrändäystä ja sen jatkuvasti lisääntyvää merkitystä etenkin markkinointi- ja viestintäalan työnhaussa. Asiantuntijan
henkilöbrändistä on tullut olennainen osa markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisen työnhakua. Tietoperustassa tarkastellaan sitä, mitkä tapahtumat ovat johtaneet nykyisen kaltaiseen tilanteeseen. Asiantuntijan on yhä tärkeämpää näyttää oma osaamisensa ennen varsinaista rekrytointia, koska kilpailu työntekijöiden välillä on kasvanut. Asiallisen ja myyvän henkilöbrändin voi rakentaa suhteellisen helposti. Brändin rakentamisessa pääsee alkuun jo sosiaalisen median avulla, pitää vain suunnitella tarkasti.
Opinnäytetyön tavoitteena on rakentaa omaa työnhakuani tukeva digitaalinen portfolio, joka toimii myös oman henkilöbrändini kasvualustana. Portfolion avulla haluan esitellä henkilöbrändini asiantuntijuutta korostavalla tavalla. Toivon samalla kehittäväni omaa brändäni persoonalliseen suuntaan. Haasteeni on, että olen hakeutumassa
työmarkkinoille asiantuntijatehtäviin alan tuoreena ammattilaisena. Olen varma, että portfoliota tehdessäni opin paljon lisää myös teknisistä ratkaisuista.
Opinnäytetyöni toimeksiantajana toimii Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Markkinoinnin ja viestinnän opiskelijoiden oma toimisto, luova toimisto Krea.
2 Brändi ja henkilöbrändi
Brändin voisi katsoa olevan henkilöbrändin äiti ja isä. Riittävän ymmärryksen saamiseksi on tarpeen avata kantasanan merkitystä. Näin on helpompi ymmärtää, mitä henkilöbrändi ja erityisesti asiantuntijan henkilöbrändi tarkoittavat. Ensimmäisen yrityksen selittää tieteellisesti brändin ja tavaramerkin merkitystä kaupallisessa kontekstissa katsotaan olleen vuonna 1900. Tällöin James Walter Thompson julkaisi kirjansa The Thompson Red Book on Advertising. (Grzesiak 2018, 9.)
Juuret brändin ja henkilöbrändin historiassa ulottuvat kuitenkin tätä paljon kauemmas.
Katsomalla mitä tahansa markkinointia tai brändäystä käsittelevää kirjaa huomataan, että brändit ovat olleet olemassa jo vuosisatoja. Brändäys oli tapa erottaa eri tuottajien
hyödykkeet toisistaan. Jopa sana ”brand” on johdannainen vanhasta norjankielisestä
sanasta ”brandr”, joka tarkoittaa polttamista – siis aivan kuten karja polttomerkitään vielä tänäkin päivänä. (Foster & Oldenburg 2017, 19; Grzesiak 2018, 7.)
Roomalaisten lasintekijöiden tiedetään myös merkinneen tekemänsä tavarat omalla tavaramerkillään. Kuuluisin näistä oli Ennion, jonka tekemiä lasitöitä on säilynyt tähän päivään asti. Ennion merkitsi työnsä kaiverruksella tai omistuskirjoituksella, kuten ”Made by Ennion” tai ”may the buyer be remembered”. (Grzesiak 2018, 7-8.)
Henkilöbrändi sanana suomalaisessa kielenkäytössä on kuitenkin varsin uusi, vaikka ilmiö onkin vanha. Ihmisillä on aina ollut tapana nostaa keskuudestaan yksilöitä esikuviksi.
Ensimmäinen tietokirja aiheesta on Who is Who – huomattavien kansalaisten hakemisto, joka julkaistiinkin Englannissa jo vuonna 1849 (Aalto & Uusisaari 2010, 15). Modernin henkilöbrändäyksen, ja nimenomaisesti käsitettä henkilöbrändi voidaan kuitenkin pitää suhteellisen uutena ilmiönä. Käsitteen lanseerasi alun perin Tom Peters
kolumnissaan”The Brand Called You” vuonna 1997. (Foster & Oldenburg 2017, 20;
Rampersad 2009, 3-4; Sillanpää 2017).
Asiantuntijan henkiläbrändäyksen historia on kytköksissä informaatioteknologian kehitykseen, ja se kehitys onkin ollut nopeaa koko 2000-luvun. Arrudan (2019,
Introduction) mukaan nopeat muutokset globaaleilla markkinoilla sekä useat talouden alamäet ajoivat urakeskeiset ammattilaiset ajattelemaan henkilöbrändiä työkaluna
tarkoittaa, johtajat tajusivat oman brändin olevan tärkeä vara, jonka avulla he pääsevät päämääräänsä. Myös yritykset lähtivät mukaan toimintaan.
2.1 Brändi
Käsittääksemme, mitä on henkilöbrändys, täytyy meidän ymmärtää myös sen
kantasanan, brändin merkitys, voidaksemme löytää yhtymäkohdan. Kuten edellisessä alaluvussa jo todettiin, brändääminen on ollut olemassa menestyksekkäästi jo satoja vuosia. Salenbacherin (2013, 166) mukaan sen konseptiin kuuluvat kuluttajien ”suojelu”
huonompia tuotteita vastaan, epävarmuuden vähentäminen valinnoissa sekä jatkuvuuden ja laadun merkitseminen.
Omasta mielestäni hyvän teknisen määrittelyn sille, mitä brändi on, antaa AMA;
Brändi on nimi, termi, suunnittelu, symboli tai jokin muu ominaisuus, joka määrittelee yhden myyjän tuotteen tai palvelun erityiseksi verrattuna muiden myyjien vastaaviin. ISO (International Organization for Standardization) brändi standardit lisäävät tähän brändin olevan ”aineetonta omaisuutta”, joka on tarkoitettu luomaan ”Erityisiä mielikuvia ja
yhdistelmiä sidosryhmien mielissä, ja luoden siten taloudellista hyötyä/arvoa.”. (American Marketing Association 2020.)
Brändistä on vaikea puhua ottamatta esiin ikonisia brändejä, kuten vaikkapa Coca-Colaa, joka on, ainakin omaksi yllätyksekseni vuonna 2019 Business insiderissa julkaistun, Interbrand konsulttitoimiston tekemän selvityksen mukaan vasta maailman viidenneksi arvokkain brändi. Kuitenkin vähemmän yllättäen Applen pitää ykköspaikkaa hallussaan.
(Interbrand 2019.) Jätän kuitenkin megabrändien käsittelyn opinnäytetyössä tähän, koska ne eivät liity kuitenkaan kuin yhdestä pienestä kulmasta käsiteltävään aiheeseen.
Konseptia ja käsitettä nimeltä brändi, on lähes mahdotonta niputtaa muutaman lauseen sisältävään ohjeenomaiseen nippuun. Buckinghamin (2008) mukaan suuret brändit eivät ole pelkästään designia ja mainontaa, lupauksia elämästä, jota emme elä. Pohjimmiltaan niissä on kyse ihmissuhteista ja ihmisistä, kulttuurista ja täyttymyksen tunteesta. Parhaat brändit vetoavat korkeamman asteen arvoihin – arvoihin, jotka meillä kaikilla ovat.
(Buckingham 2008, 5.). Yhteenvetona voisi todeta, että brändi on kaikkea konkreettista, mitä tuote tai palvelu sisältää, mutta se on myös brändin ympärille kerrottua tarinaa, sekä kaikkea mitä siitä voidaan ihmisaisteilla havaita.
2.2 Henkilöbrändin ja -brändäyksen suhde
Ensimmäisenä on paikallaan käydä läpi henkilöbrändin ja henkilöbrändäyksen välinen suhde. Kurvinen, Laine & Tolvanen (2017, 10) määrittelevät eron seuraavasti:
”Henkilöbrändi on luontaisesti syntynyt ammatillinen status, jolla ei useimmiten ole juurikaan arvoa, jos emme ole pystyneet hyödyntämään sitä. Henkilöbrändäys – monelle suoranainen kirosana – on systemaattisesti oman ammatillisen statuksen kehittämistä, se on kanavavalintoja, viestien pohdintaa ja ajoittamista, se on hiotumpia särmiä persoonassa ja valikoima toimintatapoja ja työkaluja, joilla pyrimme viemään ammatillista elämäämme tiettyyn suuntaan.”
Onkin syytä tehdä ero henkilöbrändille ja asiantuntijan henkilöbrändille. Jonkinlainen henkilöbrändi löytyy valmiina meiltä jokaiselta, halusimme tai emme, sillä henkilöbrändiin vaikuttavat kollegoiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vuorovaikutuksessa
kanssamme saama kuva meistä (Kurvinen ym. 2017, 22; Viitasalo 2020). Olennaista asiassa onkin, että kehittämällä omaa henkilöbrändiään tietoisesti haluamaansa
suuntaan, voi löytää itsellensä sopivan työpaikan tai mahdollisesti hyödyllisiä kontakteja verkostoonsa. (Monsterklubi 2020).
Rantasen (2019) mukaan henkilöbrändi on julkisen kuvan rakentamiseksi oman elämänsä julkista esittelyä, ja esitellä voidaan vaikkapa omaa tyyliään tai omaisuuttaan. Asiantuntijat voivat kuitenkin myös tehdä tätä, mutta tässä tapauksessa asiantuntijan oman
asiantuntemukseen liittyvät asiat ovat huomattavasti isommassa roolissa siinä
kokonaisuudessa, mitä ulos annetaan. Asiantuntijabrändi on asiantuntijan tietoinen tapa asemoida itsensä omassa markkinassa muista saman alan, tai asian osaajista erottuvana erilaisena tekijänä ja toimijana. Asiantuntija-, sekä henkilöbrändi kietoutuvat toisiinsa, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Henkilöbrändin kohteena oleva ihminen ei välttämättä profiloidu ammatillisesti, vaan tuotteistaa itsensä tuotteena, joka myy toisia tuotteita.
Asiantuntijabrändi taas korostaa brändäyksen kohteena olevan henkilön osaamista.
Brändäysguru Tom Peters (1997) kertoi alan klassikoksi muodostuneessa
kirjoituksessaan Fast Company lehdessä henkilöbrändäyksestä ottamalla esimerkin arjen läheltä, sähköpostista. Kun kaikilla on mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa sähköpostia, miten päättää kenen sähköpostia lukea, kenen sähköpostiin vastata ensin ja kenen postit menevät suoraan roskikseen? Vastaus kysymykseen on henkilöbrändäys. Lähettäjän nimi, aivan kuten brändikin, on merkittävä. Se on lupaus siitä arvosta, jonka saa avaamalla ja lukemalla kyseisen sähköpostiviestin.
Katleena Kortesuo (2011) esittää myös hyvän esimerkin tahattomasta, tai vähintään puoli tahattomasta henkilöbrändäyksestä ottaen esimerkiksi opettajan ammatin. Moni heistä on nimittäin brändi opettamiensa ihmisten keskuudessa. Opettajista kiertää oppilaiden keskuudessa tarinoita, oppilaat ovat keksineet heille lempinimiä, heitä matkitaan heidän tekojaan ja sanontojaan myöten. Opettajasta on tullut brändi, vaikka ei olisi sitä edes itse tahtonut, koska tilanne, jossa hän työtään tekee, on varsin rajattu. Myös opettajan kohderyhmä pysyy samana vuosia hänen viettäessä paljon aikaa oppilaidensa kanssa.
Näistä seikoista johtuen oppilaat luovat brändejä opettajistaan, jotka ovat läsnä ja jo valmiiksi puheenaiheita oppilaiden keskuudessa. (Kortesuo 2011, 25.)
Arrudan (2019, luku 1) mukaan onnistuneeseen henkilöbrändäykseen pätee kuusi lakia:
• kaikilla on potentiaali rakentaa vahva ja haluttava brändi
• brändi perustuu aitouteen, siihen kuka todella olet
• vaikka perustuu omaan itseen, brändin pitää asemoida yksilö siihen mitä seuraavaksi, mihin suuntaan brändiä kehitetään
• toisten mielipiteillä on väliä, brändi asuu sidosryhmin sydämissä ja mielissä
• henkilöbrändäys tarkoittaa arvon tuottamista, ei ottamista. Se ei ole egoismia tai oman rinnan rummutusta
• henkilöbrändäys on aktiivista ja jatkuvaa, koska ihminen itsessään muuttuu ja myös ympäristö muuttuu. Siksi brändin pitää kehittyä, jotta se säilyy relevanttina.
Montoyan & Vandeheyn (2009) mukaan henkilöbrändi on havainnointia, se on sitä, miten muut sinut näkevät. Henkilöbrändäys on tapa ottaa itselleen aktiivinen kontrolli siihen, miten ihmiset näkevät sinut ennen henkilökohtaisen suhteen muodostumista. (Montoya & Vandehey 2009, 6.)
2.3 Henkilöbrändäyksen tavoitteet
Henkilöbrändäyksen tavoitteet riippuvat paljon henkilön omasta asemasta. Onko hän itsensä työllistävä konsultti tai muu ammattilainen? Onko hän henkilöbrändäyksellä luomassa itselleen perinteistä uraa yritysmaailmassa ja hakemassa työpaikkaa? Tietyllä tavalla nämä kulkevat käsi kädessä, mutta nyanssieroja itsensä työllistävän ja palkollisen henkilöbrändäyksestä löytyy.
Strategiat kaupallisen brändin rakentamiseen ovat lähtöisin julkisuuden henkilöiden onnistuneista imagon rakennuksista, ja niitä ovatkin käyttäneet poliitikot, yrittäjät, tieteilijät sekä näyttelijät. Pääpaino näissä toimissa on alkuun ollut lyhyen tähtäimen suorissa kontakteissa asiakkaan kanssa. Ajan kuluessa kuitenkin huomattiin lyhyen aikajänteen hyötyjen lisäksi hyötyjä, jotka tulivat esiin uskottavuuden kasvuna asiakkaiden silmissä pitkällä aikavälillä. (Grzesiak 2018, 10.) Henkilöbrändäämisen alku on siis ollut hänen
mukaansa ensin pitkälti kampanjanomaista, esimerkiksi vaaleissa käytettyä lyhyen tähtäimen vaikuttamista ja oman osaamisen esille tuontia.
On selvää, että asiantuntijan henkilöbrändäyksen päätavoitteena useimmilla ihmisillä tulisi olla työllistettynä oleminen ja ennen kaikkea työllistettynä pysyminen. Alan arvostettu asiantuntija ei ole saamassa potkuja ensimmäisenä yt-neuvotteluissa. Asiantuntijan henkilöbrändäyksen yksi puoli onkin urasuunnittelu. (Kurvinen ym. 2017, 29.) Aallon &
Uusisaaren (2010) mukaan suomalaiset tekevät yhä enemmän ”tietotyötä”, luovaa työtä ja ajattelua vaativaa tietokykyjen käyttöä. Henkinen työ on luonteeltaan työtä, johon ei sovi määrääminen ja holhoaminen. Tehtävä työ on usein myös projektinomaista.
Työmarkkinoilla työntekijät kilpailevat toistensa kanssa nostaen erottautumisen ja oman osaamisen esille tuomisen tärkeiksi taidoiksi. (Aalto & Uusisaari 2010, 14.)
Tavoitteiden asettamisessa asiantuntijan on hyvä pitää mielessä, mihin tähdätään.
Henkilöbrändäämisellä tavoitellaan mahdollisimman selkeätä tapaa tuoda esiin sitä, kuka henkilö on, mitkä ovat tämän taidot, sekä minkälaisiin projekteihin tämä on valmis
lähtemään. Henkilön omat uratavoitteet ja työelämän asema määrittävät minkälaisin painotuksin henkilöbrändäyksen tavoitteet asetetaan. (Aalto & Uusisaari 2010, 36.)
Elämme keikkatalouden aikakautta. Valtioiden, teollisuuden alojen ja yritysten jatkuvasti vähentäessä vakinaisten työntekijöiden määrää tehokkuuden ja ketteryyden nimissä, jää yhä enemmän yksilön omaksi tehtäväksi luoda, rakentaa ja pitää huolta omasta urastaan.
Aikakaudellamme kenelläkään ei ole varaa ajatella työpaikkansa pysyvän eläkeikään asti.
Yhä useampien, sekä luovilla-, että perinteisemmillä aloilla työskentelevien on ajateltava asioita, joita eivät ole ehkä aiemmin joutuneet miettimään. Moni joutuu tarkastelemaan myös ajattelutapaansa. Voidaan sanoa, että oman itsensä, sekä omien taitojen muotoilu, markkinointi ja myynti koko ajan ruuhkautuneemmalla kentällä on haaste kaikille. (Kelly 2017, 4.)
Arrudan (2019, luku2) mukaan vahvan henkilöbrändin rakentamiseen kuuluu myös selvittää, että keiden mielissä haluat olla brändi. Henkilöbrändäämisen tarkoitus, kun ei suinkaan ole tulla kuuluisaksi, vaan hieman valikoiden kuuluisaksi. Tämä tarkoittaa
brändin rakentamista vain niiden ihmisten kanssa, joiden on tunnettava sinut, ja jotka ovat tärkeitä omien päämääriesi saavuttamiseksi. Tälle yhteisölle olet aina näkyvä, paikalla oleva ja arvokas. Muulle maailmalle saatkin jäädä epäselväksi.
Tämä on ainakin itselleni helpottava tieto, sillä tarkoitukseni vahvan henkilöbrändin
ehkä harvinaisempia, sekä negatiivisia, että positiivisia vaikutuksia, jotka ansaitsevat maininnan. Näin siksi, koska mainitut positiiviset ominaisuudet ovat omasta mielestäni sellaisia, joihin moni asiantuntija jopa tietoisesti nykyaikana pyrkii.
Työmarkkinarealiteetit ovat sellaiset, että globaali talous siirtyy kohti tilapäisen työvoiman käyttöä, tilapäisen, joustavan tai osa-aikaisen työntekijän säätäessä työaikansa sopimaan työnantajan tarpeisiin ja maksaessa itse veronsa ja kulunsa, jää työntekijän omalle
vastuulle ottaa tilanteesta kaikki irti. Asialla on nimittäin kuitenkin myös kääntöpuoli.
Tilanteen hyvin tunnettuja etuja työntekijän näkökulmasta ovat joustavat aikataulut sekä mahdollisuus työskennellä kotoa käsin. Vaikka toimistotyössä on osa yhteisöä, harva valittaa mahdollisuudesta työskennellä kotoa viettäen samalla enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa. (Kelly 2017, 3-4.)
2.4 Brändin rakentamisen edellytykset
Asiantuntijan henkilöbrändin rakentaminen tapahtuu käytännössä sosiaalisen median kanavissa. Kortesuo (2011, 69) suosittaa aktiivisen blogin kirjoituksen lisäksi somen hyödyntämistä asiakkaiden kanssa keskusteluun ja omien kantojen esille tuomiseen asiantuntijaprofiilin rakentamiseksi. Palaan alaluvun lopuksi kanavakohtaiseen analyysiin siitä, mikä kanava kannattaa valita mitäkin asiaa varten.
Oman autenttisen henkilöbrändin rakennus alkaa oman itsensä tuntemisesta.
Rakennusprosessi perustuu omaan elämänfilosofiaan, missioon, visioon, unelmiin, arvoihin, avainrooleihin, identiteettiin, itsetuntemukseen, tietoisuuteen itsestään, vastuullisuuteen, positiivisiin ominaisuuksiin ja itsensä johtamiseen. Autenttisella henkilöbrändillä vahvimmat luonteet, ominaisuudet sekä arvot voivat olla asia, jolla erottatua. Ilman tätä näyttää samalta kuin muutkin. Jos brändäystä ei ole tehty aidolla, rehellisellä ja kokonaisvaltaisella tavalla, jos ei toimita brändilupauksen mukaisella tavalla, ja jos keskitytään vain myyntiin, pakkaukseen ja ulkoiseen habitukseen promoten itseään tullakseen kuuluisaksi, tulee näyttäytymään egosentrisenä ja itsekkäänä. (Rampersad 2009, 9.). Brändin rakentamisen perusta on hyvä itsetuntemus. On tärkeää tietää, tuntea ja omistaa omat arvonsa. Kurvinen, Laine & Tolvanen (2017, 43-45) esittävät, että elämä omien arvojen vastaisesti on lyhytaikaista, sillä arvot eivät voi olla ristiriidassa omien unelmien kanssa.
Aallon ja Uusisaaren (2010) mukaan ennen varsinaisen henkilöbrändäyksen aloittamista tarvitaan pysyvä kiinnekohta verkossa olemista ja toimimista varten. Tämän digitaalisen ilmentymän avulla voidaan olla tunnistettavissa ja viestiä oman verkoston kanssa. Tälle
verkkoelämän muodolle on nimi, verkkoidentiteetti. (Aalto & Uusisaari 2010, 17.) Hyvän selityksen asiaan antaa Viestintä-Piritta:
”Asiantuntijan verkkoidentiteetti on käsitys henkilön antamasta henkilöllisyydestä
verkkoyhteisöissä. Käytetään myös nimityksiä verkkopersoona, virtuaali-identiteetti ja online-identiteetti. Verkkopersoona syntyy sillä hetkellä, kun on mennyt
ensimmäisen kerran verkkoon ja luonut johonkin palveluun profiilin. Ammatillinen eli asiantuntijan verkkopersoona muokkaantuu siitä hetkestä eteenpäin, kun aloittaa omaan osaamiseen/työhön/ammattiin liittyvän sisällöntuotannon ja/tai
kommentoinnin ja/tai aineistojen jakamisen verkossa. Tapa viestiä tai jättää viestimättä tietyistä teemoista on osa verkkopersoonaa. Tee asioita ja kerro niistä verkossa on henkilöbrändäyksen ydintä. Opi uusia asioita, kerro niistä, vaikuta, tarinoi, jaa, kommentoi, osallistu ja osallista verkostojasi. Ole oma itsesi ja samalla erotu muista asiantuntijoista.” (Viestintä-Piritta 12.10.2018.)
Kuva 1.. Henkilöbrändi, verkkoelämä, verkkoidentiteetit. (mukaillen Aalto & Uusisaari 2010, 18. CC-BY)
Verkkoidentiteetti on siis henkilöbrändin rakennuksen ensimmäinen edellytys, ja
rakennustyö jatkuu siitä laajemmalle kaarelle sitä mukaa mitä enemmän verkossa toimii, päätyen lopulta ikään kuin tiivistettynä henkilöbrändiin. (kuva 1.)
Montoyan & Vandeheyn (2009, 20-21) mukaan oman henkilöbrändin rakentamiseen liittyy 4 vaihetta:
1. Awareness, eli tietoisuus. Tämä on vaihe, jossa nimensä mukaisesti tullaan tietoiseksi brändisi ja viestisi olemassaolosta. Ennen tätä prospektit eivät tiedä, että olet olemassa. Tämä on jokaisen brändikampanjan ensimmäinen työvaihe.
2. Affinity, eli mieltymys. Jos olet tehnyt työsi oikein brändäyksen kanssa, prospektit alkavat saada positiivisen mielikuvan sinusta altistuttuaan toistuvasti viestillesi ja persoonallesi. Tämä on kohta, jonka rakennus kestää aikaa, mutta myös kohta, jossa brändi rakentaa samaistumiskohdan, eli ”tämä henkilö on kuin minä” kohdan.
3. Understanding, eli ymmärrys. Tähän vaiheeseen tultaessa prospektit ovat saaneet tarpeeksi positiivisen mielikuvan sinusta päästäkseen yli luontaisesta myynnin vastustuksesta, tai jokin pikainen tarve on pakottanut heidät tekemään päätöksen.
Tässä vaiheessa he alkavat tutkia sinua käymällä nettisivuillasi ja varaamalla tapaamisen. Tässä vaiheessa tieto taustasta, kokemuksesta ja muusta voi olla hyödyksi.
4. Decision threshold, eli päätöskynnys. Kaiken mennessä hyvin prospektilasi on tarpeeksi tietoa valitakseen sinut asiantuntijaksi. Hänellä on positiivinen mielikuva sinusta ja hän on päättänyt kiinnittää sinuun valikoiman pysyviä ominaisuuksia.
Tämä on vaihe, jossa tulet valituksi (Montoya & Vandehey 2009, 20-21.)
2.5 Käytetyimpiä brändikanavia
Erottautuvan ja vahvan asiantuntijahenkilöbrändin rakentaminen edellyttää, että
asiantuntija on läsnä useassa kanavassa. Näin hän on olemassa prospektille. Prospektilla tarkoitetaan potentiaalista asiakasta, työnantajaa tai haluttua yhteistyökumppania.
Kanavia on tietysti verkossa loputtomiin, ja valinnan ratkaisee asiantuntijan ala. Tämän vuoksi käyn läpi tuoreelle asiantuntijalle oleellisimmat kanavat omasta markkinoinnin näkökulmastani, joissa läsnä tulisi olla, ja myös miksi niissä tulisi olla läsnä.
Verkkoportfolio oman osaamisen kokoavana kanavana laajemmassa mittakaavassa kuin vaikkapa perinteinen CV. Sehän kertoo oikeastaan aika vähän henkilön osaamisesta, koska usein vieläkin cv:ssä luetellaan kauanko henkilö on ollut jossain töissä ja mitä tehtäviä siellä on tehnyt. Portfolion käsite on hieman häilyvä. Välillä voitaisiin paremminkin puhua myös kotisivusta. Yhtenäistä kuitenkin kaikille, jotka portfoliosta puhuvat on se, että se on alusta, jonne kerätään näytteitä omasta osaamisesta.
Luovilla ja visuaalisilla aloilla työskenteleville työnhakua ajatellen portfolio kuuluu asiaan.
Työnäytteet, jotka sinne kootaan, auttavat oman osaamisen esittelemisessä visuaalisin keinoin. Lisäksi portfolion avulla voidaan kertoa projekteista, joissa on oltu osallisina. On helpompaa vakuuttaa tuleva työnantaja, kun on edustavia näytteitä omasta osaamisesta.
Portfolion sisältö tulisi miettiä myös niiden työtehtävien mukaan, joita ollaan hakemassa.
(Monsterklubi 2018.)
Bloggaaminen on yksi toimiva keino oman asiantuntijuuden todentamisessa. Sen lisäksi, että bloggaamalla asiantuntija rakentaa seuraajakuntaansa, sitä voidaan käyttää uutis-, viestintä-, ja markkinointikanavana oman asiantuntemuksen levittämisessä. Oman blogin avulla asiantuntija on myös helpommin löydettävissä ja tätä myöden henkilöbrändin kehitys on mahdollista. (Kurvinen ym. 2017, 111.)
LinkedIn on numero ykkönen puhuttaessa sosiaalisen median kanavista, joissa
asiantuntijan tulisi olla läsnä. Deckers & Lacy (2012) menevät niinkin pitkälle LinkedInin ylistyksessään, että heidän mukaansa profiili palvelussa on ikkuna ammatilliseen sieluun.
Palvelu on teknisesti ottaen ansioluettelo, mutta myös paljon muuta, sillä LinkedInissä on myös verkostoitumisominaisuus. Profiili palvelussa on tapa promota ammatillista puolta henkilöbrändistä, sillä se on yhteys omien taitojen, muiden vertaisten suosittelujen, oman tiedon ja ammatillisen persoonan välillä. (Deckers & Lacy 2012, 75.)
Facebook on työkalu, jolla teet henkilöbrändistäsi henkilökohtaisen. Ihmisen omalla henkilökohtaisella elämällä on myös väliä asiantuntijan henkilöbrändiä rakennettaessa. Se on kaiken ydin. Useat asiantuntijat myyvät tuotteitaan ja palveluitaan suorassa yhteydessä henkilökohtaiseen elämäänsä. Facebookissa voit perustaa sivun henkilökohtaisen profiilisi yhteyteen erottaaksesi henkilökohtaisen elämäsi ja työelämäsi toisistaan (Deckers & Lacy 2012, 118-121.) Lisää sivuista: https://www.facebook.com/business/pages
Twitter on nykyään maailman suosituin mikroblogi. Yhden Twitter päivityksen
maksimipituus on 280 merkkiä. Palvelu perustuu ihmisten välisiin keskusteluihin @tileillä, sekä keskustelua kokoaviin #hashtageihin. (Kurvinen ym. 2017, 117.) Tämä palvelu on tullut ison yleisön tietoon viimeistään Donald Trumpin noustua Yhdysvaltain presidentiksi ja otettua alustan kovaan käyttöön tiedotuksessaan.
Deckers & Lacy (2012, 97-98) listaavat syitä miksi Twitter on henkilöbrändääjälle merkittävä kanava, siellä voi
• vakiinnuttaa asiantuntemuksensa satojen ihmisten keskuudessa
• markkinoida tai myydä henkilöbrändiään
• pitää suoraan yhteyttä potentiaalisten asiakkaiden tai työnantajien kanssa
• päästä käsiksi monen tyyppiseen tutkimukseen
• seurata kilpailijoiden tekemisiä
• löytää ihmisiä, jotka jakavat saman intohimon
Instagramin tärkeyteen oman henkilöbrändin rakentamisessa on monta syytä. Aloitetaan vaikkapa siitä, että palvelulla on yli miljardi aktiivista tiliä ympäri maailman. Näistä tileistä 80% seuraa verkossa olevia yrityksiä, ja 60% kertoo Instagramin olevan heidän väylänsä löytää uusia tuotteita. Myös käyttäjien keski-ikä on tasaisessa nousussa, vaikka palvelua on alkutaipaleellaan pidetty ensisijaisesti teini-ikäisten ja nuorten aikuisten kanavana.
Trendeinä vuonna 2020 sosiaalisessa mediassa pidetään Yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden kasvua ja tärkeiden arvojen tukemista. Arvojen esille tuominen on organisaation mahdollisuus kasvattaa asiakaskuntaansa. Kuluttajat haluavat tukea sellaista yritystä ja olla osa sellaista yhteisöä, jonka kanssa arvot kohtaavat. (Suomen digimarkkinointi 2020.) Lisäksi Instagram on lähes yksinomaan puhelimella käytettävä sovellus, ja jo siksi erityisessä asemassa ajatellen koko kanavapalettia.
Youtube on perustettu vuonna 2005. Sillä on yli 2 miljardia käyttäjää kuukausittain, joten se on online-videopalveluiden kiistaton kuningas (Business Insider 2020).
Moni ei pidä Youtubea välttämättä sosiaalisen median kanavana lainkaan. Se kuitenkin on sitä jo senkin takia, että palvelu on interaktiivinen, koska ladattuja videoita on mahdollista kommentoida (Foster & Oldenburg 2017, 170).
Alustana Youtube on vertaansa vailla, eikä vähiten ilmaisuutensa takia. Markkinoinnin parissa työskennellessä uskallan väittää, että ilman mitään kosketusta Youtubeen on mahdotonta työskennellä. Tästäkin syystä alan asiantuntijalle Youtube on aika lailla
ehdoton kanava olla läsnä. Alustalta on perinteisesti tehty videojakoja muille alustoille, blogeihin yms.
Youtubeen laitettujen videoiden budjetilla ei ole hirveästi väliä, vaan usein suosituimmat videot ovat amatöörikuvaajien amatöörilaitteistolla kuvattuja viraaleiksi lähteneitä videoita.
Tämä yhdessä sen tosiasian kanssa, että nykyisin jokaisella on taskussaan HD laatua kuvaava puhelin, tekee Youtubesta henkilöbrändääjälle yhden avainkanavista. (Grzesiak 2018, 2.)
3 Portfolion rakentaminen
Opinnäytetyön tavoitteet jakautuvat seuraavasti:
• Oman asiantuntijan henkilöbrändin rakentaminen nykyiselle pohjalle, sekä sen jatkuva kehitys
• Portfolion ja verkkosivun rakennusprosessin ymmärryksen lisäys
• Wordpressin, sekä muiden tässä työssä, että markkinoinnin töissä yleisesti tarvittavien teknisten välineiden opettelu ja osaamisen kartuttaminen.
Portfolion suunnittelua varten halusin ensin selkiyttää itselleni, mikä on tämänhetkinen henkilöbrändini. Sen jälkeen on helpompi rakentaa tiekartta siihen, miltä haluan
asiantuntijan henkilöbrändini näyttävän tulevaisuudessa. Tämä työ on vain lähtölaukaus oman henkilöbrändini kehittämiseksi.
3.1 Lähtötilanteen kuvaus
Analysoidakseni lähtötilannetta tarkastelen ensin sitä, millä tavalla olen läsnä eri
sosiaalisen median kanavissa. Tämän lisäksi arvioin, miten olennaista eri kanavien käyttö minulle on ja mihin suuntaan niissä henkilöbrändiäni haluan kehittää. Nykyinen portfolioni on blogimuotoinen ilman isompia panostuksia visuaalisuuteen - lukuun ottamatta
pakollisia kuvia.
Oma henkilöbrändini sosiaalisessa mediassa on pitkälti rakentunut Facebookissa, jossa minulla on tätä kirjoittaessani 835 kaveria. Määrä on hiukan suurempi kuin mikä on keskimääräinen ja mediaaniluku ihmisillä. Mediaaniluvun hakua tehdessäni kävi ilmi, ettei Facebook jaa näitä tietoja kovin avoimesti. Siksi löysinkin monia eri lukuja Kaikki olivat kuitenkin 130-350 välissä, joten totuus lienee siellä jossain. Hiukan tavallista suurempi määrä ystäviä selittyy kuitenkin pitkälti musiikkiharrastuksen kautta; olen soittanut ja keikkaillut useankin eri bändin kanssa useita vuosia. En ole perustanut Facebookiin omaa asiantuntijan henkilöbrändiäni tukevaa sivua vielä. Syy tähän on yksinkertainen, en vielä oikeastaan pidä itseäni minkään spesifin asian tarjoajana. Tilanne tulee varmasti
muuttumaan, kunhan itselleni selviää, mikä on se markkinoinnin osa-alue, jolle asiantuntemukseni rakentuu.
Instagramin olen ottanut haltuun Facebookin jälkeen joitain vuosia sitten Siellä minulla on 522 seuraajaa, kun itse seuraan 718 tiliä. Instagramissa näen kuitenkin potentiaalia, varsinkin graafisen alan asiantuntijan henkilöbrändäystä ajatellen. Koska kanavana
Instagram on Statistan (2020) mukaan jo kuudenneksi käytetyin sosiaalisen median kanava, ja koska omaan sähköiseen portfolioonikin on tarkoituksena tulla mm. ottamiani valokuvia ja videoita, on Instagram ehdottomasti avainkanavien joukossa omaa tulevaa henkilöbrändiäni ajatellen.
Pidän kuitenkin erittäin todennäköisenä, että asiantuntijan henkilöbrändin rakentamiselle en tule nykyistä tiliäni käyttämään, vaan perustan uuden tilin. Näin saan pidettyä
henkilökohtaisen elämäni erillään työelämästäni, tai ainakin kontrolloida tarkemmin mitä henkilökohtaisen elämäni sisällöstä päästän työelämän puolelle.
LinkedInin otin käyttöön opintojeni aikana, ja se on itselleni kaikkein uusin sosiaalisen median alusta. LinkedIniä lähdin kehittämään tietoisesti siinä vaiheessa, kun oli aika etsiä itselleni työharjoittelupaikka. Harjoittelupaikastani tulikin reilusti eniten kontakteja
LinkedIniin, sillä toimin näkyvässä roolissa koulutusten käytännön järjestelyitä hoitavana ja videokuvauksesta ja editoinnista vastaavana digikoordinaattorina Marketing Finlandilla.
Koulutuspäiviin kuuluikin verkostoituminen koulutukseen osallistujien kesken, joka tietysti päti itseeni myös. Tätä kirjoittaessani minulla on LinkedInissä 221 kontaktia.
Vähiten käyttämäni kanava tällä hetkellä on Twitter, vaikka sielläkin minulla on profiili.
Twitter ei jostain syystä ole minua innostanut, eikä minulla siellä ole kuin 10 seuraajaa, jotka ovat kaikki ystäviäni. Itse olen kuitenkin seurannut palvelussa 69 tiliä. On sanottava myös, että en edes muista, milloin olisin Twitterin avannut edellisen kerran, ennen kuin tätä työtä varten oli tarkistettava seuraajamäärät.
Tämän opinnäytetyön tekemisen myötä Twitter onkin yksi henkilöbrändiäni tukevista kanavista, joihin täytyy panostaa tulevaisuudessa huomattavasti enemmän, ja aionkin laittaa tämän prioriteettilistallani korkealle. Koen tämän tärkeäksi koska suurin osa markkinoinnin- ja viestintäalan toimijoista on Twitterissä, ja näin voin tuoda omaa osaamistani myös siellä näkyväksi.
Itse hieman vieläkin kyseenalaistan Youtuben mainintaa sosiaalisen median kanavana.
Minulla on oma Youtube-kanava, jonka olen perustanut musiikkiharrastukseni takia bändieni musiikkivideoiden levittämistä varten. Tällä hetkellä kanavallani on 20 tilaajaa.
Youtube on kuitenkin toistaiseksi asiantuntijan henkilöbrändiä ajatellen erittäin oleellinen kanava, sillä se toimii yhtenä perusalustoista, jonne omaa henkilöbrändiä tukevaa materiaalia, tässä tapauksessa videoita ladata. Tarkoituksenani on perustaa Youtubeen kokonaan uusi kanava, joka ei assosioidu mitenkään elämääni muusikin parissa, vaan
hieman häviämässä tällä saralla. Syy tähän on, että melkein kaikki sosiaalisen median alustat, joita tässäkin olen maininnut, suosivat videosisällössä niin kutsuttua
natiiviratkaisua. Tämä tarkoittaa videon lataamista suoraan kyseessä olevaan palveluun sen sijaan, että linkittäisi videon Youtubesta, kuten pitkään on ollut tapana (Kotonkorpi 2020.)
3.2 Portfolion sisällön suunnittelu
Joillain ihmisillä on suhteellisen hyvä käsitys siitä, keitä he ovat, ja ehkä myös kyky kommunikoida muille se, minkälaisia he ovat. Itse en valitettavasti kuulunut tähän
porukkaan. Koska vahvan asiantuntijan henkilöbrändin rakennus vaatii itsensä tuntemista voidakseen uskottavasti kommunikoida muille sen mitä itsestään haluaa, oli otettava härkää sarvista ja lähteä itsetutkiskelun tielle. Työkaluja tähän on olemassa pilvin pimein, ja suurin osa tuntuu olevan sisällöltään aika samanlaisia. Valitsin itselleni Denise
Andersonin Stand Out: Design a personal brand. Build a killer portfolio -kirjasta löytyvän Personal brand self-assessment studyn lähtökohdaksi.
Itsearviointi lähti liikkeelle määrittelemällä sen, miten itse näen itseni. Tämän jälkeen oli tehtävä pieni kyselytutkimus siitä, miten muut minut näkevät. Kyseiset määritelmät ovat samasta lähteestä, olisi muuten voinut mennä kauaksikin toisistaan Itse näen itseni:
• ymmärtäväisenä
• käytännönläheisenä
• yhteisöllisenä
• päättäväisenä
• riskinottajana
Seuraavaksi kysyin kymmeneltä ystävältäni, miten he näkivät minut. Tuloksissa nousivat esiin:
• omapäinen
• luova
• avoin
• käytännönläheinen
• päättäväinen
Seuraavaksi analysoin yhtäläisyydet. Omasta mielestäni olin ymmärtäväinen, joka kyllä resonoi muiden käsityksen kanssa, jonka mukaan olen avoin. Avoimuus menee myös
yksiin tietyllä tapaa yhteisöllisyyden kanssa. Molemmat ovat myös laittaneet käytännönläheisyyden, johtuen varmasti edellisestä työurastani rakennusalalla.
Päättäväisenkin ymmärrän, olen usein puskenut läpi asioita, joita pidän tärkeinä. Yksi hyvä esimerkki on tämä tutkinto, jota varten kävin toisen asteen koulutuksen saadakseni hakukelpoisuuden. Näistä saatiin kosketuspisteet brändi-identiteetin määrittelylle.
Ymmärrys, jonka tästä sain, oli, että ihmisten ajatellessa minua, he ajattelevat
rakentamista, joka on siis vanha alani, jossa työskentelin pitkään. Toinen vaihtoehto oli, että he ajattelivat musiikkia. Yhteisenä nimittäjänä oli rauhallinen luonne, joka on kuitenkin hyvin vahvatahtoinen.
Tämän jälkeen jatkoin itsetutkiskelua kysymyksellä mikä saa sinut erottautumaan? Tässä tarkoituksena oli tunnistaa omat kiinnostuksen kohteet, lahjakkuudet ja intohimot, sekä oppia miten ne yhdistävät minut muihin. Kolme vastaustani tähän kysymykseen olivat:
• videoiden tekeminen
• kirjoittaminen
• musiikin tekeminen
Sitten kysyttiin missä olen hyvä. Tämä kysymys oli jaettu attribuutteihin, design taitoihin, software taitoihin, sekä kokemukseen. Attribuuteista kolme olivat:
• omistautunut
• nopea oppija
• rehellinen
Design taitoihin en keksinyt rehellisyyden nimissä kuin kaksi:
• Videoiden teko
• Musiikin teko
Software taitoihin tulivat:
• Adobe Premiere
• Adobe Photoshop
• Microsoft office
Kokemus kohtaa jouduin tosissani pohtimaan, että mikä on relevanttia, mutta näihin päädyin:
• työharjoittelu Marketing Finlandilla
• oma ”levy-yhtiö”
• omien fanisivujen ylläpito Facebookissa, sekä Instagramissa
Tämän jälkeen oli määriteltävä oman elämänsä visio, sekä missio. Kysymyksenä oli siis, että minne olet matkalla? Ohjeissa myös oli, että olisi syytä pitää visio kuuden sanan mittaisena tai lyhyempänä. Oma visioni oli suunnitella koskettavia ja vetoavia
markkinointiviestinnän kampanjoita. Missioon oli laitettava askeleet, miten tuohon sitten pääsisi. Olen oman visioni toteutuksen jo aloittanut, mutta en nyt liikaa halunnut mennä ajassa taaksepäin, joten valitsin tästä eteenpäin. Omani olivat:
1. korkeakoulututkinto markkinoinnista ja viestinnästä Haaga-Heliasta 2. hanki työkokemusta markkinoinnin ja viestinnän töistä lisää
3. opiskele jatkuvasti lisää 4. oma yritys
Näiden jälkeen oli määriteltävä itselleen, mikä on minun kohdeyleisöni, eli missä haluaisin työskennellä. Sain tulokseksi, että haluan työskennellä isomman yrityksen in-house markkinoinnissa, musiikki tai tapahtumateollisuudessa. Yritys saisi mielellään sijaita Helsingissä, ja sillä olisi mieluiten oma yksikkönsä markkinointiin, jotta olisi joku, jolta oppia sekä ettei tarvitsisi yksin tehdä töitä. Työ, jota haen, olisi mieluiten markkinoinnin suunniteluun ja konseptointiin liittyvää.
Seuraavaksi vuorossa oli oman arvolupauksen määrittely, eli mitä minä voin tarjota tälle kohdeyleisölleni. Omat viisi kohtaani näyttävät seuraavalta:
1. sillanrakentaja. Tuon tiimiin liiman, joka pitää 2. innovoija. Uusien ideoiden loputon lähde
3. nopeus. Uuden tiedon ja taidon nopea omaksuminen
4. autonomia. Deadlinet pitävät ja tehtävät tulevat tehdyksi yksinkin 5. stressinsieto. Hyvä paineiden alla työskentely
Tämän jälkeen kirjoitin oman brand statementtini eli sen, mitä oma brändini edustaa.
Tämä oli myös elevator pitchiksi nimetty kirjassa. Omani meni näin:
Moikka! Olen Jaakko, markkinointiviestinnän tuore tradenomi. Olen erittäin itseohjautuva ja luotettava. Erikoistaitoni on kirjoitus, ja osaankin kirjoittaa oli aihe mikä hyvänsä. Olen pohdiskelija, joka innostuu uudesta yhä uudestaan. Tuon oman markkinoinnin
koulutukseni ja boksin ulkopuolisen ajattelun yritykselle, joka arvostaa autonomista työskentelyä ja luovaa ajattelua.
Seuraavana vuorossa oli brändilupaus, eli oma uniikki erottautuvuuslupaus. Omani oli yksinkertaisesti: Markkinointiviestintä kampanjoiden luova suunnittelu boksin ulkopuolelta.
Tämän tehtyäni täytyy myöntää, että tietoisuus omista piilevistäkin kyvyistä lisääntyi.
3.3 Digitaalisen portfolion toiminta-alusta
Lähtötilanteessa minulla oli valmiina sisällöt portfoliota varten. Aloitin rakennusprosessin Haaga-Heliassa liiketalouden perusopintojen viimeisessä eli Uuden kehittäjä -moduulissa.
Digitaalinen liiketoiminta -kurssia varten perustin blogin, jonne kirjoitin aiheesta
asiantuntijapäivityksiä. Lisäksi olen kirjoittanut muutaman englanninkielisen blogitekstin luova toimisto Krealle. Näiden kirjoitusten lisäksi olen muilla markkinoinnin kursseilla ollut tiimeissä, jotka kuvasivat, editoivat ja kokonaisvaltaisesti tuottivat yritysmielikuvavideoita K-ryhmälle sekä Avaus-nimiselle markkinointiviestintätoimistolle. Myös suorittamani työharjoittelu sijoittui pitkälti videotuotantoihin, ja sain luvan käyttää myös näitä kuvaamiani koulutustilaisuuksia portfoliossani. Lisäksi olin aloittanut harrasteena valokuvauksen ja pidän näitä kuvia laadukkaina ja portfoliooni sopivina.
Idean saamisesta asti on ollut selvää, että portfoliosta tulee ulkoasultaan selkeä, ja pääpaino ei tule olemaan välttämättä visuaalisuudessa, vaikka siihenkin täytyy panostaa.
Kuitenkin jatkuva kehitys portfoliossa on ollut tärkeämpi ajatus kuin se, että se on heti kaikkein kaunein ja paras. Eli oli löydettävä portfolioalusta joka yhdistää blogialustan, sekä graafisen designportfolion parhaat puolet, jättäen myös portfolion tekniselle kehitykselle tilaa. Valinnassa painoi myös se, että valittu alusta on alan vakaa toimija, joka tuskin tulee poistumaan markkinoilta.
Vertailin useampaa eri toiminta-alustaa valitessani portfoliolleni kotia. Pääkriteerit valinnassani olivat seuraavat:
• maksuttomuus
• helppokäyttöisyys
• muunneltavuus
• oma domain nimi
• toimiva sekä graafiseen, että kirjalliseen esittämiseen.
Näiden attribuuttien avulla päädyin monen Google-haun jälkeen muutamaan eri vaihtoehtoon, jotka esittelen lyhyesti.
Crevado https://crevado.com oli ensimmäinen kaikki kriteerit täyttävä vaihtoehto, joka vaikutti erittäin hyvältä vaihtoehdolta. Crevado tarjoaa maksuttoman portfolion, vaikuttaa erittäin helppokäyttöiseltä ja sain omalla nimelläni varustetun domain nimen perustettua todella nopeasti. Palvelussa on myös mahdollista myydä esimerkiksi omia graafisia tuotoksiaan. Crevado tarjoaa valmiita teemoja portfolion graafiseksi ilmeeksi, mutta palvelussa on myös mahdollista teemaeditorin avulla tuottaa omannäköinen sivusto.
Kaiken kaikkiaan Crevado olisi voinut aivan hyvin valikoitua itsellenikin portfolion alustaksi, ellei se kuitenkin omiin tarkoituksiini olisi ollut hieman liikaa graafista puolta tekstin sijaan korostavaa.
Myös Jimdo https://www.jimdo.com olisi voinut hyvin olla valintani, sillä kaikki alussa mainitsemani kohdat täyttyivät. Jimdo tarjoaa 4 eri kuukausierä vaihtoehtoa, joista halvin oli ilmainen, mutta esimerkiksi 15 € kuukausittaisella maksulla olisi saanut
käyttäjästatistiikat ja SEO palvelut käyttöönsä. Aloitus oli tehty hyvin helpoksi ohjaamalla käyttäjä kädestä pitäen luomaan uuden sivun. Jimdo kyseli läpi tarkoitukset mihin sivu on tulossa, millaisen valmiin teeman ja millä väreillä siihen haluaa ottaa ja niin edelleen.
Jimdon käytön aloituksesta annankin ison + kyseiselle palvelulle, ja olisinkin luultavasti valinnut Jimdon, ellen olisi päätynyt toiseen ratkaisuun muiden lisäsyiden takia.
Wordpress https://wordpress.com valikoitui toiminta-alustaksi osittain siitä syystä, että minulla oli siellä jo valmiina blogikirjoituksia ja osittain siksi, että olin toiminut opinnäytettä suunnitellessa ja prosessia aloittaessa työharjoittelussa organisaatiossa, jossa
organisaation nettisivut ja nettikauppa olivat Wordpress pohjaisia. Näin ollen minulla oli jo jonkin verran kokemusta siitä, mitä Wordpressillä voi tehdä. Myös sillä oli vaikutusta, että Wordpress on tiettyyn pisteeseen asti maksuton.
3.4 Sivuston toteuttaminen
Portfolion rakenteessa en oikeastaan missään vaiheessa pohtinut edes muita vaihtoehtoja kuin niin kutsuttu pyramidimalli, jossa on pääsivu, josta lähtee alasivuja. Malli tulee
tarkentumaan rakennusprosessin edetessä, mutta tulee olemaan joka tapauksessa yksinkertainen kuten havainnekuvassa (kuva 2.). Ratkaisuun päädyin tutkiessani useiden asiantuntijoiden valmiita verkkoportolioita. Yhteneväistä näille oli helppo navigoitavuus sekä yksinkertainen rakenne.
Kuva 2. Portfolion rakenne.
Koska koen, että varsinkaan kuvallinen visuaalisuus ei ehkä kuitenkaan ole itselleni se seikka, joka avaa ovia työelämään, tai mitä itse haluan tulevaisuudessa työkseni tehdä, jätin myös sen myös portfoliossani hieman vähemmälle mietinnälle. Päädyin siis
toteuttamaan portfolioni Wordpressillä. Pohjaksi otin oman syksyllä 2018 perustamani blogin. (Kuva 3.).
Lähdin liikkeelle poistamalla kirjoittamieni tekstien otsikoista numeroinnin (Kuva 4.), joka oli kurssilla ainoastaan arvioijan työtä helpottamaan tehty tunniste. Tämän lisäksi poistin muutaman ryhmässä tehdyn blogikirjoituksen, koska halusin, että kaikki sisältö on itseni tuottamaa.
Kuva 4. ensiaskel
Poistettuani numeroinnit postauksista tarkastin teksteihini liittämäni kuvat. Silloin kun alun perin olin kuvat valinnut, en vielä tiennyt, että ne tulisivat tässä muodossa käyttöön, vaan ajattelin, että niitä käyvät katsomassa lähinnä kurssikaverit sekä kurssin ohjaajat. En myöskään tiennyt ilmaiskuvapankeista tai creative commons -lisensseistä paljon muuta kuin, että voi joutua pulaan käyttämällä ilman lupia toisen kuvia. Niinpä kuvat, joita blogissa alun perin käytin, eivät olleet kovin edustavia. Päätin kuitenkin pitää kuvat
sellaisina kuin ne sinne alun perin oli laitettu, ovathan ne oman aikansa tuotteita ja tuntuisi typerältä lähteä niitä sitä myöten käydä muuttamaan. Seuraavaksi selvitin, miten
Wordpress taipuu suunnittelemaani pyramidi-rakenteeseen. Tämän jälkeen pitikin päivittää sivusto blogista henkilökohtaiseksi nettisivuksi (Kuva 5.).
Kuva 5. Tervetuloa.
Olin perustanut blogin Wordpressiin osoitteeseen https://punajuurisalaatti.wordpress.com.
Syytä en muista, miksi en jo alun perin perustanut blogia omalle etunimisukunimi-
muotoiselle osoitteelle, mutta nyt se piti muuttaa. Kävi kuitenkin ilmi, että tässä vaiheessa Wordpress haluaakin rahaa domain nimestä (Kuva 6.). Harkittuani asiaa hetken, päätin sijoittaa 18e/vuosi omaan jaakkokalliomaki.com domain nimeen. Tein tämän siksi, että olisi ollut kovin vaivalloista aloittaa alusta jonkin toisen palvelun kanssa, ja halusin portfolioni verkko-osoitteen ehdottomasti olevan muotoa etunimisukunimi.com, kuten tietoperustaa varten lukemani kirjallisuuskin aika yksimielisesti suosittaa. Tämän jälkeen Wordpress yritti vielä myydä Googlen kanssa kehittelemäänsä Gsuite- palvelua kylkeen (Kuva 7.). Vaikka luetellut lisäpalvelut olisivat olleet oiva lisä tuoreelle sivustolleni, tämä olisi maksanut 6,40e/kk lisää, joten katsoin, että en ainakaan tässä vaiheessa ole valmis maksamaan lisäpalveluista.
Kuva 6. Domain nimen valinta.
Kuva 7. Gsuite.
Tässä vaiheessa päädyin valitsemaan sivuston teeman Wordpressin varsin mainiosta valikoimasta valmiita ja ilmaisia teemoja. Palvelussa on mahdollista valita teemoja erityyppisiin tarkoituksiin (kuva 8.), myös portfolion rakennukseen. Itselleni kuitenkin teemat, jotka olivat tarkoitettu portfolion rakennukseen, näyttäytyivät liiaksi visuaaliseen puoleen painottuvilta. Ja koska itse koen olevani, vaikkakin visuaalinen, niin en halunnut painottaa sitä liiaksi, sillä tarkoitukseni ei ole ensijaisesti hakea graafisen suunnittelijan töitä. Lopulta päädyin sivustoteemaan nimeltään Gateway (Kuva 8.).
Kuva 8. Teeman valinta
Teeman valinnan jälkeen oli keksittävä, miten saadaan suunnitelman mukainen pyramidin mallinen sivustorakenne käytännössä toteutettua. Tässä vaiheessa kävi ilmi, että
työharjoittelussa käyttämäni Wordpress sivusto oli aika pitkälle kustomoitu ja erilainen kuin nyt tämä omani. Vaatikin jonkin verran yritystä ja erehdystä, ennen kuin onnistuin luomaan omalle sivustolleni valokuvaukselle, videoillle ja blogille omat alavalikot
pääsivulle. Onnistuin kuitenkin, ja lisäsin myös samalla pääsivulle kuvan itsestäni. Tässä vaiheessa etusivuni alkoi jo hieman muistuttaa sitä, miltä lopputuloksen pitäisi näyttää, vaikka vielä kaukana olikin (Kuva 9.).
Kuva 9. Etusivu 1.vedos
Tässä vaiheessa aloin lisäämään ”valokuvaus” -valikon alle valokuvia, joita olin ottanut kuluvan vuoden aikana. Wordpress antaa mahdollisuuden valita alasivuille erilaisia layouteja, ja koska mielestäni perus layout oli melko tylsä ihan perus ruudukkoisena thumbnail näkymänä, päädyin vaihtamaan sen hieman kiinnostavamman näköiseksi.
Jälleen vaihtoehtoja oli käytettävissä aika paljon eri kategorioissa:
• About Pages
• Blog Pages
• Contact Pages
• Menu Pages
• Portfolio Pages
• Services Pages
• Team Pages
• Home Pages
Päätin ottaa käyttöön itselleni layoutin portfolio kategoriasta koska se yksinkertaisesti näytti omaan silmääni parhaimmalta. Vaikeimmaksi asiaksi tässä osoittautui ns. valinnan vaikeus, koska kuvia oli paljon. Lisäksi valitsemaani layoutiin piti valita kansikuva. Päätin myös olla laittamatta kuvia kronologiseen ottojärjestykseen, vaan sekoittaa pakkaa hieman ja laittaa erityyppisiä ja eri vuodenaikaan otettuja kuvia peräkkäin kiinnostuksen säilyttämiseksi. (Kuva 10.).
Kuva 10. Valokuvaus alasivu
Seuraavaksi vuorossa oli ”Videot” alasivun sisällöt ja ulkoasu. Prosessi meni samalla tavalla alasivun rakentamisessa kuin valokuvaus osiossa, joten en sitä käy uudestaan läpi. Tällä kertaa valitsin sivun layoutiksi hieman erinäköisen layoutin, koska
valitsemassani oli ominaisuuksina valmiina thumbnail pikkukuva, jonka alla oli tekstikenttä kuvaamaan projektia (Kuva 11.). Tämä oli mielestäni ideaali vaihtoehto.
Lähtiessäni kasaamaan sivua opettelin samalla laajentamaan layoutin käsittämään edellä mainitussa kuvassa olevan kahden lohkon sijaan kolme. lohkoilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, kun yllä olevassa näyttökuvassa (Kuva 11.) sivustolla näkyy vierekkäin aina kaksi pientä thumbnail kuvaa, niin laajensin sivustolla vierekkäin näytettävien
pikkukuvien määrän kolmeen, koska mielestäni kahdessa tyhjää tilaa jäi sivuille turhan paljon, varsinkin kun minulla ei ollut vielä hirveän paljon sisältöä laittaa sivulle. Tämän jälkeen piti käydä Youtubesta keräämässä käytettävien videoiden osoitteet, jotka upotettaisiin pikkukuvien tietoihin saaden ne näkymään sivustolla (Kuva 12.).
Kuva 12. Video alasivu vol2.
Nyt kun alasivut oli tehty suuntaa antavasti, päätin siirtyä pääsivun pariin. Prosessi eteni samalla tavoin kuin alasivujen kanssa lähtien layoutin valinnasta. Tällä kertaa valitsin joukosta Balasana nimisen valmiin layoutin, koska siinä oli ensimmäisenä iso kuva (Kuva 13.), joka vangitsee katseen. Vaihtaessani omaa kuvaani tuon layoutissa valmiina olevan tilalle huomasin kuitenkin, että omakuva, jonka olin varannut tuohon tilaan, oli
auttamattomasti lian huonolaatuinen ja meni aivan rakeiseksi laitettuani sen sivulle.
Lisäksi kuva oli aivan liian iso otos naamastani ja näytti lähinnä typerältä. Päätin jättää sen kuitenkin toistaiseksi siihen ja keskittyä sivuston tekstisisältöön.
Kuva 13. Balasana layout
Päätin aloittaa Balasana layoutin muokkauksen sillä, että yksinkertaisesti seuraan sitä kaavaa, jonka layoutin suunnittelija on tehnyt. Tämä tarkoitti sitä, että esimerkiksi kuva, jonka päällä oli tekstiä ja ohjaus blogiin, oli muokattava itseni näköiseksi vaihtamalla kuva, sekä teksti itselleni sopivaksi, sekä vaihtamalla call to action -nappi viemään sivustollani sijaitsevaan omaan blogiini. Call to actionillä (CTA) tarkoitetaan seuraavaa askelta, jonka markkinoija haluaa lukijan tai yleisön tekevän. CTA voi esimerkiksi olla suora linkkaus lisätä jokin tuote verkkokaupan ostoskoriin (Kenton 2020.). Myös aiheeseen sopiva kuva oli haettava, ja koska teemana oli kirjoitus, lähdin Googlen kuvahaulla tekemään hakua käyttämällä sanaa ”Typewriter” hakusanana ja laittamalla hakuasetuksiin ”Creative Commons käyttöluvat”. Tällä tavoin varmistuin osiltaan siitä, että hakemiani kuvia saa käyttää portfoliossani ilmaiseksi.
Creative Commons on ei-kaupallinen organisaatio, jonka tarkoituksena on luovuuden ja tiedon jakamisen edistäminen maksuttomien lakityökalujen avulla. Creative Commons tekijänoikeuslisenssit ovat maksuttomia ja antavat standardoidun ja helpon tavan jakaa ja jatkokäyttää luovia töitä. CC-lisensseillä ei korvata tekijänoikeutta, sen sijaan ne toimivat sen rinnalla antaen tekijälle tavan muokata omien teostensa käyttöehtoja omiin tarpeisiin sopiviksi. Creative Commons on myös Suomen julkishallinon standardilisenssi, ja pian myös koko EU:n standardi (Creative Commons 2020.)
Valitsin hakusanakseni ”Typewriter” eli kirjoituskone siksi, että halusin hakea jotain, jonka itse koen visuaalisesti hienoksi ja aiheeseen liittyväksi. Kuva ei tosin ollut CC-lisenssillä
Kuva 14. kirjoituskone tietue kattaus (Pixabay s.a.) Pixabay license.
Tämän jälkeen päätin vaihtaa pääsivun otsakekuvan itse ottamakseni. Päädyin kesällä ottamaani otokseen, jossa näkyy vihreänä olevia puita, sekä sinistä taivasta (kuva 15.).
Se, että valitsin juuri kesäisen kuvan otsake kuvaksi kuvastaa hyvin suhdettani kyseiseen vuodenaikaan hyvin.
Kuva 15. Otsakekuva.
Muokkasin myös sivuston ”Tervetuloa!” otsikon alapuolella olevan pienemmän alaotsikon muodosta ”Sähköiseen portfoliooni!”, muotoon ”Verkkoportfoliooni!”. Koska sähköinen portfolio kuulostaa jotenkin omasta mielestäni vanhanaikaiselta. Seuraavana vuorossa oli alasivujen alimpana olevien jakopainikkeiden muokkaus. Jakopainikkeilla voidaan sivun sisältö jakaa muille alustoille. Kuvissa (16 ja 17.) Wordpressistä löytyvät jakopainikkeet
Kuva 16.Jakopainikkeet 1/2.
Päädyin laittamaan jakopainikkeet toistaiseksi ainoastaan LinkedIn tililleni, sähköpostiin, sekä Whatsapp sovellukseen. Tämä siksi, koska en koe mitenkään tarpeelliseksi, että sivuni olisi jaettavissa suoraan Facebookiiin tai Twitteriin, mutta sen sijaan kyseiset
valintani koen hyvinkin hyödyllisiksi. Otin myös Uudelleenbloggaus-painikkeen pois, koska en myöskään kokenut sille olevan tarvetta. Tämän jälkeen piti jälleen hakea kuva ”Videot”
-alasivulle. Päädyin hakemaan kuvaa Pexels -sivustolta, sillä Itselläni ei oikein ollut mitään aiheeseen sopivaa, ja myöskään Google kuvahaku ei tuottanut toivottuja tuloksia. Löysin kuitenkin juuri sopivan kuvan (Kuva 18.)
Kuva 18. (Kyle Loftus, Pexels 2019.)
3.5 Sivuston testaus
Koska sivusto näytti tässä vaiheessa kannettavalta tietokoneelta katsottuna siltä miltä pitikin, päätin testata sivun toimivuuden myös matkapuhelimella. kävin läpi pääsivun lisäksi kaikki valikot ja tarkastin, että linkkaamani videot toimivat ja kuvat näyttävät siltä miltä pitääkin. Kaiken kaikkiaan sivusto näytti toimivan puhelimella jopa paremmin kuin kannettavalla. Mietin lisätä näyttökuvia valmiista sivustosta tähän, mutta päädyin siihen, että ne eivät toisi kuitenkaan mitään lisäarvoa työlleni. Valmis sivusto löytyy osoitteesta:
www.jaakkokalliomaki.com.
4 Pohdinta
Maaliskuussa 2020 maailmaa alkoi muokkaamaan covid-19 mukanaan tuoma uusi tilanne. Työharjoittelupaikkani oli pieni organisaatio, joka tarvitsi työpanostani erityisen paljon, kun siirryttiin etätöihin, ja myös organisaation myymät palvelut siirtyivät verkkoon.
Tätä en ollut ennakoinut, ja tätä myöden myös omat suunnitelmani, sekä henkilökohtaiset tavoitteeni menivät uusiksi.
Terävimpänä kärkenä opinnäytetyössäni oli oman työllistymiseni edesauttaminen.
Tutkiessani henkilöbrändäyksen historiaa, piti minun myös tutkia esimerkiksi brändäyksen historiaa ja brändin toimintaperiaatteita laajemminkin. Asiantuntijan henkilöbrändäyksen mekaniikkojen tunteminen auttaa minua varmasti tuomaan itseäni oikealla tavalla esille potentiaalisille työnantajille. Tulevaisuudessa myös mahdollisesti omille asiakkaille.
Brändäyksestä kertynyt tieto on erittäin tärkeää markkinoinnin parissa työskentelevälle ammattilaiselle. Ymmärtääkseen tulevaisuutta ja toimiakseen brändin hyväksi, on ymmärrettävä historiaa.
Verkkoportfolion rakennus oli opettavainen. Wordpress alustana taipuu monenlaiseen, ja se tuli kyllä myös huomattua sivustoa tehdessä. Aluksi kuvittelin tietäväni alustasta jotain, mutta kuten sitten pian huomasin, ei tietoa kuitenkaan ollut niin paljon kuin olin kuvitellut.
Vaatikin paljon työtunteja saada sivusto näyttämään siltä kuin se lopputuloksessa näyttää.
Wordpress osaaminen on kasvavissa määrin haluttua työnantajien puolelta, sillä kuten Covid-19 pandemian aikana olemme jo tähän mennessä oppineet, ihmisten
ostokäyttäytyminen tulee jatkossakin siirtymään yhä enemmän verkkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että osaavia Wordpress ammattilaisia tullaan tarvitsemaan yhä enemmän sen ollessa yksi suosituimmista alustoista ainakin aloittaa verkkokaupan pitäminen.
Tämä yhdistettynä aiempaan osaamiseeni kyseisestä alustasta antaa minulle työkalut hakea vähintään junior-tason töitä Wordpress developerina. Pelkästään se, että osaan nyt tehdä verkkosivut ei kuitenkaan ole ainoa anti, vaan osaan nyt kehittää niitä. Vieläkin tärkeämpänä pidän sitä, että nyt minulla on tietoa siitä, että mitä nimenomaisesti minun kannattaa, sekä mitä minun on mahdollista ruveta kehittämään. Tämä voisi olla myös työelämässä asia joka olisi oma valttini.
Koko prosessiin liittyi hyvin vahvasti myös oman piilevän osaamisen tunnistamista, sekä oman persoonan tutkimista. Työelämään tämän voisin linkittää sillä tavoin, että tiedän omat vahvuuteni paremmin ja osaan sanoittaa sitä, minkälaisiin tehtäviin kaikkein parhaiten sovellun. Tietämykseni erilaisista portfoliotyypeistä kasvoi tutkiessani itselleni sopivinta tapaa toteuttaa oma henkilökohtainen verkkoportfolioni. Yhteys työelämään, ja sen kehittämisen tarpeisiin voisi löytyä esimerkiksi henkilöstönhallinnon tehtävien puolelta.
Voisin hyvinkin kuvitella työskenteleväni esimerkiksi HR-konsulttina tai vastaavana, ja tuoda sitä kautta ammattilaisille omaa opittua osaamistani heidän avukseen työnhakuun.
Viimeiseksi voisin mainita projektinhallinta taidot. Aiemmin AMK-opinnoissani, tai sen puoleen töissäkään, ei minun ole tarvinnut viedä näin isoa projektia täysin yksin alusta loppuun. Olen huomannut paljon parantamisen varaa omissa työskentelytavoissani, mutta myös parantanut niitä huomatessani jonkin toisen tavan toimivan paremmin. Tämä onkin se ehkä tärkein taito minkä opinnäytetyön kirjoitus on tuonut mukanaan. Olen paremmin valmistautunut työelämän mukanaan tuomiin haasteisiin. Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös stressinhallinta. Kyvyt tähän ovat työn edetessä parantuneet huomattavasti, ja loppua kohden myös armollisuus itseään kohden paransi työnjälkeä. Linkkiä
työelämään tässä vaiheessa on ehkä jopa turha mainita, mutta nämä taidot ovat oman kokemukseni mukaan ensisijaisen tärkeitä
Portfolion kehitysmahdollisuuksia näen paljonkin. Alustana Wordpress on hyvinkin mukautuvainen kunkin eri tarpeisiin, tämä oli yksi syy sen valitsemiseen myös.
Rakentamalleni sivustolle olisi esimerkiksi helppoa lisätä jokin omia palveluitani tarjoava osio, jolla tekisin palveluistani hyvin konseptoituja tuotteita. Myös verkkokaupan
rakentaminen nykyiselle pohjalle olisi suhteellisen pienellä vaivalla mahdollista. En näe konsultointipalveluita kuitenkaan sellaisena tuoteryhmänä, joka tarvitsisi välttämättä verkkokauppaa. Ajatellessa sivustoa nykyisen kaltaisena portfoliona,
kehitysmahdollisuuksia on myös paljon. Ensinnäkin olen käyttänyt kaikissa sivuston alasivuissa valmiita Wordpressin tarjoamia pohjaratkaisuja, layouteja. Yksi kehityksen kohde olisi rakentaa sivusto käyttämättä näitä ja tehdä itse juuri sellainen layout kuin haluaa.
Omaa oppimistani arvioidessa ensimmäisenä tulee mieleen, että sitä on tapahtunut
hurjasti. Jos nyt olisin siinä tilanteessa kuin aloittaessa työtä, tekisin hyvin monen asian eri tavalla. Aloittaen vaikkapa ihan siitä, että vaatisin itseltäni enemmän heti siinä vaiheessa, kun opinnäytetyösuunnitelma tehtiin. Olin liiankin optimistinen sen kanssa miten paljon aikaa työ tulee minulta viemään, ja luotin liikaa siihen, että kirjoittaminen luonnistuu minulta hyvin. Aikatauluttamisessa, sekä prosessin hallinnassa sinänsä ei minulla ollut
mitään sen kummempia ongelmia koska omalla kohdallani aikaa oli käytettävissä ihan kohtuullisen paljon. Yllätyksiin vain olisi voinut varautua paremmin.
On vaikeaa sanoa, mistä opinnäytetyön osasesta olen oppinut eniten. Voisi sanoa, että oppiminen on tavallaan jakautunut samalla tavalla kuin itse opinnäytetyökin. Alussa luin paljon teoriaa henkilöbrändäyksestä ja brändäyksestä ylipäätään, mutta ne eivät sitten kuitenkaan valmistaneet minua verkkoportfolion tekniseen toteutukseen. Tämä olikin sitten se toinen puoli, jonka koen olevan yhtä tärkeää, kuin teoreettisen viitekehyksen tunteminen. Maininnan ansaitsee saada myös itsearviointi, jonka tuloksia tulen varmasti käyttämään vähintäänkin työhakemuksia kirjoitellessani.
Lähteet
Aalto, T. & Uusisaari, M. 2010. Brändää itsesi verkossa. Avain. Helsinki.
American marketing association 2020. Luettavissa: https://www.ama.org/the-definition-of- marketing-what-is-marketing/. Luettu: 4.9.2020
Anderson, D. 2016. Stand Out: Design a personal brand. Build a killer portfolio. Find a great design job. Peachpit Press.
Arruda, W. 2019. Digital you: Real personal branding in the virtual age. ATD Press.
Alexandria. Luettavissa: https://learning.oreilly.com/library/view/digital-you- real/9781949036763/OEBPS/int.htm. Luettu: 16.9.2020
Buckingham, I. 2008. Brand engagement. Palgrave Macmillan. New York
Creative Commons 2020. Creative Commonsin tehtävä. Luettavissa:
https://creativecommons.fi/tietoja/. Luettu: 9.10.2020
Deckers, E. & Lacy, K. 2012. Branding yourself: How to use social media to invent or reincent yourself. Que. Indianapolis.
Foster, T. & Oldenburg, M. 2017. Branding You – How to market yourself in a competitive world. Studentlitteratur. Lund.
Grzesiak, M. 2018. Personal brand creation in the digital age: Theory, research and practice. Palgrave MacMillan. Cham.
Haapasaari, T., Laine, T. & Tolvanen, V. 24.3.2017. Video. Katsottavissa:
https://youtu.be/bC9GeCLBMiE. Katsottu: 22.9.2020.
Interbrand 2019. Best global brands 2019 rankings. Luettavissa:
https://www.interbrand.com/best-brands/best-global-brands/2019/ranking/. Luettu:
17.92020.
Kelly, S. 2017. Personal branding for entrepreunial journalists and creative professionals.
Routledge. New York.
Kenton, W. 29.3.2020. What is call to action (CTA)? Investopedia. Luettavissa:
https://www.investopedia.com/terms/c/call-action-cta.asp. Luettu: 9.10.2020
Khan, Y. 18.10.2019. These are the top 10 brands in the world in 2019. Facebook isn’t one of them. Business insider. Luettavissa:
https://markets.businessinsider.com/news/stocks/interbrand-top-10-brands-in-the-world- 2019-10-1028610273#. Luettu: 17.9.2020.
Kortesuo, K. 2011. Tee itsestäsi brändi – asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa.
WSOYpro Oy. Jyväskylä.
Kurvinen, J., Laine, T. & Tolvanen, V. 2017. Henkilöbrändi – Asiantuntijasta vaikuttajaksi.
Alma Talent. Helsinki.
Leskin, P. 30.5.2020. YouTube is 15 years old. Here's a timeline of how YouTube was founded, its rise to video behemoth, and its biggest controversies along way. Business Insider. Luettavissa: https://www.businessinsider.com/history-of-youtube-in-photos-2015- 10?r=US&IR=T. Luettu: 2.10.2020
Monsterklubi 2018. Portfolio on tärkeä luovien alojen työnhakijoille. Luettavissa:
https://www.monsterklubi.fi/portfolio-tarkea-luovien-alojen-tyonhakijoille/. Luettu:
1.10.2020
Monsterklubi 2020. Asiantuntija sosiaalisessa mediassa – kuinka luoda onnistunut henkilöbrändi. Luettavissa: https://www.monsterklubi.fi/asiantuntija-sosiaalisessa- mediassa-kuinka-luoda-onnistunut-henkilobrandi Luettu: 10.3.2020.
Otonkorpi, I-M. 3 vinkkiä videomainontaan. Luettavissa:
https://www.harvamarketing.fi/blog/3-vinkkia-videomainontaan. Luettu: 17.9.2020.
Pixabay s.a. kirjoituskone tietue kattaus. Luettavissa:
https://pixabay.com/fi/photos/kirjoituskone-tietue-kattaus-1148939/. Luettu: 9.10.2020 Peters, T. 1997. The brand called you. Fast company. Luettavissa:
https://www.fastcompany.com/28905/brand-called-you. Luettu: 4.9.2020.
Rampersad, H. 2009. Authentic personal branding. Information Age Publishing Inc.
Charlotte.
Rantanen, S. 4.3.2019. Henkilöbrändi vai asiantuntijabrändi? Podcast. Kuunneltavissa:
https://emine.fi/henkilobrandi-vai-asiantuntijabrandi/. Kuunneltu: 22.9.2020.
Salenbacher, J. 2013. Creative personal branding. BIS Publishers. Amsterdam.
Sillanpää, M. 2017. Vahva henkilöbrändi on elintärkeä asiantuntijayrittäjän menestyksen kannalta. Luettavissa: https://www.digios.fi/henkilobrandi/vahva-henkilobrandi-on-
elintarkea-asiantuntijayrittajan-menestyksen-kannalta-2/. Luettu: 4.9.2020.
Statista 2020. Most popular social networks worldwide as of July 2020, ranked by number of active users. Luettavissa: https://www.statista.com/statistics/272014/global-social- networks-ranked-by-number-of-users/. Luettu: 17.9.2020.
Suomen digimarkkinointi 2020. Mitkä ovat Instagramin trendit 2020? Luettavissa:
https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/instagramin-trendit-2020. Luettu: 2.10.2020.
Viestintä-Piritta 12.10.2018. Asiantuntijan verkkoidentiteetti --. Facebook-päivitys.
Luettavissa: https://www.facebook.com/viestintapiritta/posts/2286426198036448/. Luettu:
18.9.2020.
Viitasalo, M. 2020. Mitä ovat henkilöbrändi ja asiantuntijabrändi? Luetavissa:
https://www.meltwater.com/fi/blog/mita-ovat-henkilobrandi-ja-asiantuntijabrandi/. Luettu:
3.9.2020.
