• Ei tuloksia

A Short Course of Stalinism : Finns at the International Lenin School, Moscow, 1926-1938

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "A Short Course of Stalinism : Finns at the International Lenin School, Moscow, 1926-1938"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2006-481 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Yhteiskuntahistorian laitos

Tekijä-Författare-Author

Krekola, Joni

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Stalinismin lyhyt kurssi : Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926-1938

Oppiaine-Läroämne-Subject

Poliittinen historia

Työn laji-Arbetets art-Level

Väitöskirja

Aika-Datum-Month and year

2006-10-21

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

445

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimus Lenin-koulun suomalaisista on Stalinin kauden Neuvostoliiton, Kommunistisen internationaalin sekä suomalaisen kommunismin historiaa. Etenkin 1930-luvun osalta se on häviäjien historiaa, sillä terrorivuosina Lenin-koulu lakkautettiin ja suomalainen kommunismi Neuvostoliitossa lyötiin maan rakoon. Toisen maailmansodan jälkeen neuvostokoulutetuilla oli nostetta: jos Suomesta olisi tullut kansandemokratia, he olisivat muodostaneet uuden ”demokraattisen” hallinnon sisäpiirin.

Lenin-koulun suomalaiset vaikuttivat suomalaisen kommunismin kahdessa kotimaassa, Neuvostoliitossa ja Suomessa. Opiskelijat tulivat yleensä Suomesta, jonka puoluetyöhön heidät pyrittiin palauttamaan koulutuksen jälkeen. Lenin-koulun suomalaisen sektorin opettajat olivat Suomen kommunistisen puolueen (Skp) johtavia emigranttikommunisteja. Suomalaisten pääjoukon opiskelua Moskovassa sävytti kapitalismin

maailmanlaajuinen kriisi ja sosialismin rakentaminen neuvostomaahan viisivuotissuunnitelmien tahdissa. Lenin-koulun elinkaari (1926–1938) on jokseenkin yhteneväinen Stalinin valtajärjestelmän luomis- ja vakiinnuttamisvaiheen kanssa.

Moskovan kansainvälisessä Lenin-koulussa opiskeli yhteensä 141 suomalaiskommunistia. Lenin-koulun tavoitteena oli kouluttaa kommunistipuolueiden johtoon työntekijöitä, jotka olisivat sisäistäneet bolševikkien arvot, menetelmät ja kurikäsitykset. Lenin-koulusta valmistui ammattivallankumouksellisia, mutta vallankumouksellisuuden sisällöt vaihtelivat. Tutkimuksessa arvioidaan Lenin-koulun koulutuskokemuksen vaikutuksia suomalaisiin, jotka Suomessa yleensä päätyivät toiseen totaaliseen laitokseen, vankilaan.

Lenin-koulussa opiskeltiin lähinnä marxismi-leninismin teoriaa, historia-aineita, poliittista taloustiedettä sekä stalinismin kampanjaluonteisempia teemoja. Lukuvuoteen kuului puolue-elämän opiskelua sekä neuvostotasavaltoihin suuntautuneita praktiikkaretkiä, joilla tutustuttiin sosialismin rakentamiseen käytännössä. Ideologisen vaikuttamisen pyrkimystä ei salattu: opiskelijoiden oli omaksuttava aikakautensa

ammattivallankumouksellisten stalinistinen identiteetti.

Lenin-koulu oli ideologian ja propagandan kyllästämä oppilaitos. Tutkimuksessa analysoidaan erityisesti historian käyttöä ideologisen yhdenmukaistamisen ja vallan välineenä. Stalin puuttui henkilökohtaisesti puoluehistorian puutteisiin ja kirjoitutti lopulta kaikenkattavan kommunismin käsikirjan. Intervention vaikutuksia arvioidaan sekä Lenin-koululla että suomalaiskommunistien keskinäisissä välienselvittelyissä.

Tutkimuksessa kuvataan suomalaisten opiskelua ja puolue-elämää Lenin-koululla sekä sen ulkopuolella mahdollisimman ”matalalla”

ruohonjuuritasolla. Henkilökohtaisen ja poliittisen välistä rajanvetoa analysoidaan kartoittamalla Lenin-koulun suomalaisten tunnevaltaisia, intiimejä ja ruumiillisia kokemuksia.

Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten vaiheita opiskelujakson ja Lenin-koulun lakkauttamisen jälkeen. Opettajista eniten huomiota saa Yrjö Sirola, Skp:n ”kaaderien isä”. Stalinin terrorin uhreiksi valikoituivat lähinnä opettajat sekä neuvostomaahan asettuneet entiset opiskelijat.

Neuvostokoulutuksella oli painoarvoa Skp:ssä toisen maailmansodan jälkeisellä kaudella, mutta Lenin-koulun opeilla ei kyetty edistämään vallankumousta Suomessa.

Tutkimuksen pääotsikko ”Stalinismin lyhyt kurssi” kiteyttää tulkinnan Lenin-koulusta Stalinin kauden ideologisen yhtenäisyyden opinahjona.

Toisaalta siihen sisältyy väite stalinistisen koulutuksen keskeneräisyydestä, mikäli kurssitus Lenin-koululla jäi yhteen vuoteen.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords

poliittinen historia – Suomi – 1920-1930-luku poliittinen historia - kommunismi

Kommunistinen internationaali

Suomen kommunistinen puolue – koulutus SKP

Lenin-koulu – opiskelijat Lenin–koulu - opettajat Lenin-koulu - suomalaiset historiapolitiikka - stalinismi Yrjö Sirola

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Bibliotheca Historica 105 ISBN 951-746-864-4 ISSN 1238-3503

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

T¨am¨an havainnollisen m¨a¨aritelm¨an etuna on selkeys ainakin siin¨a mieless¨a, ett¨a mik¨a¨an ”ei-suora” viiva ei k¨ay suorasta.. Esimerkiksi ympyr¨an kaaren

Muista väitelleistä tutkijoista Kimmo Rentolan kohteena ovat suomalaisen kommunismin ohella Suomen ja Neuvostoliiton suhteet myös laajemmin, Juhana Aunesluomalla

Boyer ja Yurchak (2010) esittävät, että vaikka Stewart ei itse harjoita karika- tyyristä stiob -tyyliä, hän korostaa jatkuvasti juuri niitä olosuhteita yhdysvalta-

Jos tieteellinen ilmapiiri tämän hetken Suomessa olisi kiihkotto- mampi ja tasapainoisempi, Holzin paperi saattaisi· toimia myös tiedotusopin näkökulmasta

mennen kiintoisan kysymyksen tämän ajatuksen paikkansapitävyydestä. Lenin ei todellakaan sanonut, että sanomaleh- den pitää olla kollektiivinen agitpropagandisti ja

Mitä taas tulee kansallisen kulttuurin prob- lemaattisuuteen, kannattaa muistaa, että siitä muistutti kaukaa viisaasti jo Lenin artikkelis- saan, joka käsitteli

Leksikaalisen diversiteetin käsite on kielitieteellisessä kirjallisuudessa ollut käytössä jo 1930-luvun lopulta (diversity of vocabulary, Carroll 1938), mutta sen määritelmä on yhä

Ungrammatical yi/öi involve a switch from operator to head (going from the head of the diphthong on the left to its recessive position on the right), while for iy/ey I has to switch