• Ei tuloksia

Saamelaisen kuvaus saamelaisista näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Saamelaisen kuvaus saamelaisista näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

164 Kirjallisuutta - Litteratur

1

Saamelaisen kuvaus saamelaisista

JOHAN TURI Kertomus lappalaisist.a (saamenkie­

linen alkuteos Muitalus samiid birra, suomen­

tanut Samuli Aikio). WSOY, Porvoo 1979. 239 sivua.

Johan Turi eli vuodet 1854-1936. Hän oli koulu­

jakäymätön saamelainen poromies, jolla oli sam­

mumaton into merkitä muistiin kansansa koke­

muksia ja elintapoja. Kirjalliset ponnistelut joh­

tivat lopulta ansiokkaan teoksen syntyyn. Turin kirjoitukset julkaistiin saamelais-tanskalaisena laitoksena jo vuonna 1910. Sen jälkeen teos on käännetty lukuisille muille kielille. Suomeksi kir­

ja ilmestyi vasta vuonna 1979 Lapin-sarjassa. Esi­

puheessaan suomentaja Samuli Aikio sanoo teok­

sen olevan saamenkielisen kirjallisuuden uranuur-

TERRA 92: 3, 1980 tajan ja klassikon. Teos onkin ensimmäinen saa­

melaisen itsensä kirjoittama proosateos.

Lähinnä Norjan saamelaisia käsittelevä kirja on tarkoitettu paljossa aikansa viranomaisille, jotta he ymmärtäisivät kiinnittää huomiota saamelaisten vaikeutuneeseen asemaan. Porotaloutta haittasivat jo tuolloin laidunmaita supistavat valtakuntien ra­

jat ja ennnen kaikkea hankaluudet maata valtaa­

vien uudisasukkaiden kanssa.

Teoksessa kuvataan erittäin mielenkiintoisesti saamelaisten perinteistä elämäntapaa porojen pa­

rissa. Kerrotaan vuodenaikaisista vaelluksista, lantalaisten aiheuttamista vaikeuksista sekä peto­

jen ja varkaiden uhasta. Vaikka elämä oli täyn­

nään arkista vaivaa, siihen mahtui monenlaisia vivahteita. Turi kertoo melkeinpä innostuneesti esimerkiksi koetelluista, usein varsin merkillisistä parannuskeinoista. Oudoilta kuulostavat lääkkeet yhdessä taikuuden kanssa pitivät pohjoisen kansan joltisessakin kunnossa. Kirjan tarjoama eläinkoh­

tainen pyyntitietous on asiantuntevaa. Tarinat staaloista, tsuudeista ja maahisista ovat yhtä hui­

mia kuin kertomus laestadiolaisuuden aiheutta­

masta sekaannuksesta. Jutut paikannimien peruis­

ta tai selvitykset naimisiinmenon kirkollisista ja perinteisistä seremonioista kuten myös rakkaudes­

ta ja vihasta kumpuavat joiut ovat kaikki kiintoi­

saa luettavaa.

Johan Turin kertomatyyli on yleensä rauhaisan toteavaa ja sanontaa toistelevaa. Tarinat etenevät kuin pororaito. Kovinkaan kohtalo ei aiheuta tun­

nepurkausta. Asiat kun vain ovat niin. Suomen­

taja on käyttänyt tekstissään runsaasti peräpohja­

laisia murreilmaisuja ja poromiesten ammattisa­

noja, mikä rikastuttaa kerrontaa. Etelän ihmisel­

le usein oudot ilmaisut on selitetty kirjan loppuun liitetyssä sana- ja nimihakemistossa. Teoksen lu­

kuisat kuvat ovat Turin itsensä piirtämiä.

OLA VI HEIKKINEN Maantieteen laitos, Helsingin yliopisto

Heikkinen, Olavi (1980). Saamelaisen kuvaus saamelaisista. Terra 92:3, 164.

© 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Myös Soikkeli suhtautuu käsitteisiin kriittisesti esimerkiksi tuomalla esiin sen, että tieteiskirjallisuuden uudissanat usein sijoittuvat varsin kapealle sektorille ja harvat

Hänen tavoitteenaan on pikemminkin nostaa näkyviin koetun yliluonnollisen merkitys ja vaikutukset yksilön elämässä sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen roolit tämän kokemuksen

Näin on myös saamelaispolitiikkaa ja tutkimushistoriaa koskevissa artikkeleissa: mikseivät esimerkiksi sellaiset merkittävät Kuolan saamelaisten tutkijat kuin Haruzin ja

Berelson tulkitsee tulosta niin, että kyse ei ole ollenkaan siitä, että työttömillä onenemmän aikaa kuin työssä olevilla käydä kirjastossa(kin), vaan on kyse siitä,

Hän kertoo esimerkiksi, että ”työskentely Tesoman asukasraadin kanssa auttoi huomaamaan, että usein osallistumisessa syntyvien epäselvyyksien taustalla vaikuttavat erilaiset

Mun goittotge lean čuoččuhan, ahte seamma láhkai go vearbagenitiiva ii rievtti mielde leat aitosaš vearbahápmi, de dákkár juohkimiin dánlágan cealkagiin bealistis ii

Esimerkiksi suomalaisen esiintymisen nokisena ja humalaisena saamelaisena (esim. Saamenpuvun halvee- raava kaupallistaminen nähtiin kielteisenä melkeinpä kaikkien haastateltavien

Kuva: Jyväskylän yliopiston museon kuva-arkisto / Emmi