Sanomalehtituotannon asettamat vaatimukset vuorovaikutteiselle digitaaliselle kuvankäsittelyjärjestelmälle

(1)

SEPPO SALONEN

SANOMALEHTITUOTANNON ASETTAMAT VAATIMUKSET VUOROVAIKUTTEISELLE DIGITAALISELLE KUVAN

KÄSITTELYJÄRJESTELMÄLLE

Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 4.8.1983.

Työn valvoja vs. prof. Pirkko Oittinen

(2)

Pirkko Oittista arvokkaista neuvoista.

Diplomityön tuotantomittaukset tehtiin Esan Kirjapaino Oy:ssä, Tampereen Kirjapaino Oy :ssä, Oy Turun Sanomissa ja Helsingin Kuvalaattatehdas Oy :ssä sekä laboratoriomittaukset Graafisen tekniikan laboratoriossa. Kiitän lämpimästi kaikkia niitä, jotka ovat minua työni suorituksessa auttaneet. Graafisen tekniikan tutkimussäätiötä kiitän taloudellisesta avusta.

Espoossa, 29. heinäkuuta 1983

Seppo Salonen

(3)

Seppo Salonen

Sanomalehtituotannon asettamat vaatimukset vuorovaikutteiselle digitaaliselle kuvankäsittelyjärjestelmälle

1983. 89 s.

Työn valvoja: vs. prof. Pirkko Oittinen TIIVISTELMÄ

Diplomityön tavoitteena oli selvittää sanomalehden yksivärikuvien vuorovaikutteisen käsittelyn toiminnalliset vaatimukset ja kapa

siteettivaatimukset digitaalisessa järjestelmässä. Sanomalehden yksivärikuvien valmistusta seurattiin viikon ajan Esan Kirjapaino Oy:ssä, Tampereen Kirjapaino Oy:ssä ja Oy Turun Sanomissa. Lisäk

si seurattiin ilmoitusten valmistusta ja tehtiin kaksi koeilmoitusta, joista toinen valmistettiin myös Helsingin Kuvalaattateh

das Oy : n väriasemointijärjestelmällä ja Graafisen tekniikan labo

ratorion kuvankäsittelylaitteistoila.

Kuvaseurannan tulosten mukaan kaikki sävykuvat rasteroitiin ja niiden sävyntoisto säädettiin. Toimituksen sävykuvista 92 % muu

tettiin kooltaan ja yli neljäsosa rajattiin. Ilmoitussävykuville tärkeimmät kuvaoperaatiot olivat koon muuttaminen (84 % kuvista), taustan poistaminen kuvasta (70 %), rajaus (47 %), upotus (45 %) ja kierto (17 %). Viivakuvista pienennettiin tai suurennettiin 39 %, negatiiviksi käännettiin 22 % ja 11 % upotettiin. Vuorovai

kutteisella kuvankäsittelyjärjestelmällä olisi kyettävä mainittu

jen kuvaoperaatioiden lisäksi korjailemaan kuvia sekä kääntämään ne peilikuvaksi. Ilmoituskuvien käsittelyssä tarvittaisiin kopi

ointi- ja konttuurintekomahdollisuutta.

Ilmoitusten valmistuksessa havaittiin ilmoitusasemointiajan lyhe

nevän siirryttäessä manuaalilatomakoneiden käytöstä ilmoitustait- topäätteiden käyttöön kokonaisvalmistusajan kuitenkaan juuri ly

henemättä. Koeilmoituksen valmistukseen ilmoitustaittopäätteillä ja kameroilla kului kolmessa lehdessä keskimäärin 140 minuuttia, väriasemointijärjestelmällä 268 minuuttia ja laboratoriolaitteis

tolla 490 minuuttia. Digitaalisten järjestelmien hitaus johtui suuremmasta esivalmistelutarpeesta ja puutteista mm. tekstinkä

sittelyssä. Tuotantoseurannan kuvamääriä käytettiin esimerkkilas

kelmassa, jossa havaittiin Aamulehden ja Turun Sanomien kokoisen lehden päivittäisen kuvamäärän mahtuvan tiivistetyssä digitaali

sessa muodossa yhdelle 300 MB:n levymuistille. Yleistietokoneen kuvankäsittelyalgoritmien nopeus ei riitä lehtikuvien vuorovaikut

teiseen käsittelyyn, vaan tarvitaan kuvaprosessoreita tai muita nopeita kuvankäsittelyn erikoislaitteita.

(4)

1 JOHDANTO... i

1.1 Työn taustaa... 1

1.2 Työn tavoitteet ja rajaus... 1

2 SANOMALEHTIPROSESSIN NYKYTILANNE... 2

2.1 Sanomalehti prose s si yleensä... 2

2.2 Työnkulku sivunvalmistuksessa... 3

2.3 K ame rapoh jäinen kuvanvalmistus... 4

2.4 Display-ilmoitusten valmistus... 6

3 KUVAN DIGITALISOINTI... 7

3.1 Yleistä... 7

3.2 Viivakuvan digitalisointi... 7

3.3 Sävykuvan digitalisointi... 8

3.4 Rasteroidun kuvan digitalisointi... 8

4 VUOROVAIKUTTEINEN KUVANKÄSITTELY... 9

4.1 Vuorovaikutteisuus yleensä... 9

4.2 Laitteisto... .. 4.2.1 Kuvaprosessorit... 10

4.2.1 Oheislaitteet...12

4.3 Ohjelmisto... . 4.4 Vuorovaikutteisuus käyttäjän kannalta...16

4.5 Kuvaoperaatiot digitaalisessa kuvankäsittelyssä... 18

5 DIGITAALISEN KUVANVALMISTUKSEN INTEGROIMINEN SIVUNVALMISTUKSEEN... . 5.1 Kuvankäsittelyn integraatiovaiheet...19

5.2 Integroidut sanomalehtijärjestelmät tuotannossa...22

5.3 Integroinnilla saavutettavat edut...23

(5)

6.1.2 Turun Sanomat... 27

6.1.3 Etelä-Suomen Sanomat... 28

6.2 Kuvamäärät ja kuvatuotannon aikataulu... 29

6.3 Kuville tehdyt kuvaoperaatiot... 29

6.4 Kysely ilmoitusten valmistuksesta... 30

6.5 Ilmoitusten valmistuksen seuranta... 30

6.6 Ilmoitustaittopäätteet... 31

6.6.1 Xenotron XVC... 32

6.6.2 Hastech PagePro... 32

6.6.3 Compugraphic Advantage... 33

6.6.4 Vuorovaikutteisuuden mittaus... 34

6.7 Koe ilmoitukset... 34

6.8 Koeilmoitus digitaalisessa kuvankäsittelyjärjestel mässä... 38

6.8.1 Järjestelmän kokoonpano... 38

6.8.2 Kokeen suoritus... 39

6.9 Koeilmoitus laboratorion kuvankäsittelyjärjestelmässä40 6.9.1 Järjestelmän kokoonpano... 40

6.9.2 Kokeen suoritus... 41

7 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU... 42

7.1 Kuvamäärät tuotannossa ja lehdissä... 42

7.1.1 Aamulehti... 42

7.1.2 Turun Sanomat...-... 43

7.1.3 Etelä-Suomen Sanomat... 44

7.2 Kuvatuot annon aikataulu... 48

7.2.1 Yleistä... 48

7.2.2 Toimituksen sävykuvat... 48

7.2.3 I lmoi tus sävykuvat... 49

7.2.4 Muut sävykuvat... 49

7.2.5 Viivakuvat... 50

7.2.6 Kokonaistuotannon jakautuminen... 51

(6)

7.4.2 Ilmoitusten käsittelylaitteelle asetettavat

vaatimukset...57

7.5 Ilmoitusten seuranta...60

7.5.1 Yleistä...60

7.5.2 Esivalmistelu...60

7.5.3 Tekstinkin joi tus...60

7.5.4 Ilmoitustaitto päätteellä... 60

7.5.5 Ilmoitusasemointi...61

7.5.6 Oikoluku...61

7.5.7 Korjailu...62

7.5.8 Kokonaisajat...62

7.6 I lmoi tust ai ttopäät teiden tarkastelu... 64

7.7 Koeilmoitus 1 :n valmistus...65

7.8- Koeilmoitus 2 : n valmistus...67

7.8.1 Ilmoitustaittopäätteet ja kamerareproduktio...67

7.8.2 Digitaalinen tuotantolaitteisto... 69

7.8.3 Digitaalinen laboratoriolaitteisto... 70

7.8.4 Menetelmien tarkastelu... 73

8 KUVANKÄSITTELYJÄRJESTELMÄLLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET... 75

8.1 Kuvankäsittelyjärjestelmän toiminnalliset ominaisuudet...75

8.2 Kuvankäsittelyjärjestelmän kapasiteettivaatimukset... 78

9 YHTEENVETO... 83

10 LÄHDELUETTELO...86 LIITTEET

(7)

1 JOHDANTO

1.1 Työn taustaa

Digitaalista kuvankäsittelyä on käytetty paljon avaruustutki

muksessa, kartoituksessa, sotateknologiassa ja lääketieteen sovellutuksissa. Graafisessa tekniikassa digitaalinen kuvan

käsittely on jo toteutettu väriasemointijärjestelmissä, joita käytetään pääasiassa korkealaatuisten neliväriaineistojen valmistuksessa. Sanomalehtien mustavalkokuvien käsittelyyn on kehitteillä erilaisia järjestelmiä, mutta tuotantokäytössä on vain muutamia prototyyppejä.

TKK:n graafisen tekniikan laboratoriossa on 1970-luvun puoles

ta välistä asti tutkittu digitaalista kuvankäsittelyä ja tältä pohjalta on kehitetty sanomalehden logojärjestelmä /34/. Jat

kona tälle on meneillään tutkimus "Digitaalisen kuvankäsitte

lyjärjestelmän kehittäminen sanomalehden yksivärituotantoon", johon myös tämä diplomityö liittyy.

1.2 Työn tavoitteet ja rajaus

Diplomityön tavoitteena on laatia toiminnalliset ja kapasiteet- tispesifikaatiot sanomalehden yksivärikuvien vuorovaikutteisel

le käsittelylle. Työssä keskitytään sanomalehden mustavalkoku

viin. Myös ilmoitustaitto kuuluu mukaan kuvien osalta. Tekstin

käsittelyyn ei puututa kuin osana ilmoitusten valmistusta. Ku

vien laatusäätöä tai digitaalista rasterointia ei tutkita; ei myöskään laajemmin digitaalisen reproduktion perusteita, koska niistä on tehty tai on tekeillä muita tutkimuksia.

Työ käsittää tuotantomittakaavaisen konventionaalisen kuvanval

mistuksen analysoinnin ja sen vertailun digitaaliseen kuvanval

mistukseen sekä tuotantolaitteistolla että laboratoriomittakaa

vassa. Esan Kirjapaino Oy :ssä, Tampereen Kirjapaino Oy :ssä ja Oy Turun Sanomissa seurattiin lehtirepron mustavalkokuvien sekä ilmoitusten valmistusta. Ilmoitustaittopäätteillä valmistettiin kaksi koeilmoitusta, joista toinen tehtiin myös Helsingin Kuva-

(8)

laattatehdas Oy:n väriasemointijärjestelmällä sekä graafisen tekniikan laboratorion kuvankäsittelylaitteistolla.

2 SANOMALEHTIPROSESSIN NYKYTILANNE 2.1 Sanomalehtiprosessi yleensä

Sanomalehtiprosessin päävaiheet sekä kuvanvalmistuksen sijoittumi

nen muihin lehdenvalmistusvaiheisiin nähden selviävät kuvasta 1.

Ilmoittajat

Ilmoitusten vastaanotto Toimitus

t - - Kuvan

valmistus

Levyn- valmistus

Sivunvalmistus

Painaminen

Latomon toiminnot Jakelu

Kuva 1. Sanomalehtiprosessikaavio /26/.

Tyypillisiä piirteitä sanomalehtituotannolle ovat kuvien ja tekstin suuri määrä ja niiden lyhyt läpimenoaika prosessissa.

Kuvien laatuvaatimukset eivät ole korkeat, koska painoprosessi rajoittaa laatutasoa ja sanomalehti on kertakäyttötuote. Sano- malehtikuvista suuri osa on alue— eli display—ilmoituksissa, jotka ovat sanomalehden vaikeinta aineistoa /27/. Värikuvien käyttö on toistaiseksi vähäistä, mutta on lisääntymässä. Mus—

tavalko-originaalien laatuvaihtelut ovat tunnetusti suuret.

Pitkäaikaisen kuva-arkiston tarve on suuri. /30,39/

(9)

Pääperiaatteena sanomalehden valmistuksessa on tyydyttävän laadun saavuttaminen mahdollisimman nopeasti. Lisäksi vaadi

taan tuotannolta ehdoton varmuus.

2.2 Työnkulku sivunvalmistuksessa

Tarkennettaessa kuvan 1 prosessikaaviota sivunvalmistuksen osal

ta saadaan kuvan 2 esittämä prosessikaavio. Lehteen tuleva ai

neisto on jaettu tässäkin ilmoitusmateriaaliin ja toimituksen materiaaliin. Levykopiointi puuttuu sivunvalmistuksen vaiheista.

Toimituksen teksti ja rivi-ilmoitukset käsitellään tekstijärjes

telmässä, tulostetaan latomakoneella ja viedään sivutaittoon.

Display-ilmoitusten teksti muotoillaan ilmoitustaittopäätteillä tai manuaalilatomakoneilla, jotka määritellään seuraavassa /29/:

Ilmoitustaittopääte on itsenäisenä yksikkönä toimiva tai tekstijärjestelmään liitetty laite, jolla vuoro

vaikutteisesti määrätään ilmoitustekstin typografia ja sijoitetaan teksti haluttuun kohtaan näyttöruudulla.

Yleensä laitteella voidaan tehdä myös linjat ja kehykset.

Manuaalilatomakone on laite, jolla tekstin koodaus, syöttö ja tulostus tapahtuvat samalla koneella.

Laitteessa voi olla CRT-näyttö tai se voi puuttua.

Tekstijärjestelmän latomakoneilla tai manuaalilatomakoneilla tulostetut ilmoitukset viedään ilmoitusasemointiin, jossa niihin liitetään kuvat. Toimituksen kuvat rasteroidaan kameroilla ja viedään sivutaittoon. Tarvittavat logot haetaan logoarkistosta.

Ilmoituskuvat ja -logot kuvataan samoilla kameroilla ja viedään ilmoitusasemointiin. Ilmoituksiin kerätään aineistoa myös logoarkistosta ja vanhoista sivuasemoinneista. Valmiit ilmoitukset, toimituksen kuvat ja teksti yhdistetään sivuntaittovaiheessa.

Tyypillistä nykyiselle sanomalehden sivunvalmistukselie on manu

aalisesti kuljetettavan materiaalin suuri määrä sekä useat erilli

set työvaiheet latomossa, varsinkin ilmoitusten valmistuksessa.

(10)

Sivun

taitto Päivän

valo kamera Logoarkisto

Vanhat sivu- asemoinnit Teksti-

järjestelmä

Sivu- kuvaus Ilmoitus-

asemointi

Kamera tai elektroninen kamera

Latoma

kone

Ilmoitus taitto- pääte

Manuaali- latoma

kone

Kuvat

Toimituksen

Teksti Teksti

Ilmoitusmateriaali

Kuvat

Kuva 2. Toimitus- ja ilmoitusmateriaalin kulku sanomalehden sivunvalmistuksessa. Katkoviiva kuvaa tekstinsiirtoa paperilla, tietolevyllä tai reikänauhalla.

2.3 Kamerapohjäinen kuvanvalmistus

Sanomalehtireproon tulevat mustavalkokuvaoriginaalit ovat varsin vaihtelevia laadultaan. Parhaimmillaan on kyseessä lehden kuvaa

jan ottama hyvä paperioriginaali tai hyvä arkistokuva. Kotimai

silta tai kansainvälisiltä kuvatoimistoilta tulevat telefotokuvat

(11)

ovat yleensä laadultaan selvästi heikompia.

Ilmoituskuvien laatu vaihtelee vielä enemmän. Paperioriginaalien lisäksi joudutaan rasteroimaan jo kertaalleen rasteroituja kuvia, vanhoista lehdistä leikattuja painettuja kuvia sekä erilaisia värikuvia. Kamerapohjäisessä kuvanvalmistuksessa nämä vaihtele- vat originaalit rasteroidaan vertikaalikameralla, päivänvaloka- meralla tai elektronisella kameralla. Liitteessä 1 on esitetty eri kameratyyppien teknisiä ominaisuuksia.

Vertikaalikamerat ovat tavallisesti ns. kompaktikameroita.

Jonkin verran on vielä käytössä kaksihuonekameroita. Vertikaa- likamenoita on manuaalisia, puoliautomaattisia ja automaattisia, ja niihin sopivien materiaalien valikoima on laaja /20/.

Päivänvalokamera ei tarvitse pimeää huonetta, ja laitteeseen sisältyy automaattinen kehitysosa. Päivänvalokameroita käytetään enimmäkseen viivakuvien kopiointiin. Joillakin malleilla myös rasteroidaan kuvia. Valoherkkä materiaali on kameratyypin mukaan ortokromaattinen paperi, filmi tai siirtokopiomateriaali /20/.

Perinteisistä kameroista poikkeavat elektroniset kamerat, joista tunnetuin ja ainoa Suomessa käytössä oleva on Autokon 8400. Elekt

ronista kameraa voidaan käyttää normaalissa mustavalkoreprodukti

essä, tai se voidaan liittää syöttölaitteeksi johonkin elektro

niseen sivunvalmistusjärjestelmään. Vertikaalikamerasta se eroaa laajempien säätömahdollisuuksiensa ansiosta. Kuvan elektroninen terävöittäminen on mahdollista, samoin anamorfinen koon muutta

minen (kuvan venytys) sekä tulostus käyttäen erilaisia rasteri- pistemuotoja. Sekä syötössä että tulostuksessa maksimikoko on 30 x 60 cm2. Tulostus tapahtuu He-Ne-laseri11a pankromaattiselle paperille tai filmille. /20/

Nykyisessä kuvanvalmistuksessa ei kameroilla työnkulun kannalta ole juuri eroa. Kukin kamera on itsenäinen yksikkö, jonka kautta kuvattava materiaali manuaalisesti siirretään.

(12)

2.4 Display-ilmoitusten valmistus

Display-ilmoitusten vaikeus ei johdu pelkästään vaihtelevista kuvaoriginaaleista, vaan pääasiassa monimutkaisista tekstin muo

toiluista, kuvien upotuksista ja muista toimenpiteistä, jotka pitää tehdä käsityönä. Ilmoituksia on yritetty luokitella vai

keutensa mukaan eri tyyppeihin, jotta ne voitaisiin hinnoitella todellisen työmäärän eikä vain pinta-alan mukaan. Käytännössä luokkiin jako on työlästä ja hidasta /29/. Myös display-ilmoi

tusten kokoa on yritetty standardoida /1,22/. Tämä helpottaisi sivuntaittoa. Suomalaisissa lehdissä käytetään yleensä etuja takasivun ilmoituksille tiettyjä modulikokoja. Muulla tavalla ilmoitusten ulkonäköä ei ole rajoitettu.

Useissa lehdissä display-ilmoitusten valmistus kuormittaa lehden reproduktio-osastoa enemmän kuin toimituksen kuvat /29/. Toisaalta joissakin lehdissä vain pieni osa lehden ilmoituskuvista valmis

tetaan reproduktio-osastolla. Suurin osa kuvista tulee valmiina mainostoimistoilta tai alihankkijoilta /45/.

Ilmoitusten valmistuksessa on seuraavia työvaiheita:

- Esivalmistelu

- Tekstinkinjoitus (ja koodaus)

- Vuorovaikutteinen taitto (ilmoitustaittopäätteellä) - Valoladonta

- Kuvien valmistus reproduktio-osastolla - Ilmoitusasemointi

Manuaalilatomakoneilla tekstinkirjoitus, koodaus ja valoladonta tapahtuvat samalla laitteella. Ilmoitusta!ttopäätteitä käytettä

essä ei tekstin koodausta tarvita. Teksti syötetään ns. raaka

tekstinä, jota sitten muokataan taittopäätteellä.

Työnkulku ilmoitusten valmistuksessa riippuu lehden ilmoitusaineIs

tosta, käytettävistä laitteista ja niiden keskinäisistä kytkennöis

tä. Huomattavaa on, että kuvat valmistetaan erillään muista työvai

heista ja yhdistetään ilmoitukseen ilmoitusasemoinnissa. Muutokset ja korjaukset valmiisiin ilmoituksiin aiheuttavat paljon lisätyötä.

(13)

3 KUVAN DIGITALISOINTI 3.1 Yleistä

Digitaalinen kuvankäsittely tarkoittaa originaalikuvaa skannaten saadun kuvasignaalin digitalisointia, signaalin käsittelyä ja varastointia numeromuodossa sekä sen muuttamista tulostettaessa optiseksi signaaliksi, joka valottaa filmiä, paperia tai paino- levyä /33/. Näytteenotossa skannattu signaali jaetaan kuva-al

kioiksi , ja kvantisoinnissa kullekin kuva-alkiolle annetaan sen tummuuden mukainen numeroarvo. Kuva-alkiokoko on yleensä vakio, samoin kuin esivalittujen tummuustasojen määrä /33/.

Kuvan tarvitsema muistitila voidaan laskea kaavalla:

C = n1n2log2m , (l) /33/

jossa C = muistitilan tarve bitteinä nln2 = kuva-alkioiden lukumäärä m = tummuustasojen lukumäärä

Kaavasta nähdään, että syöttötiheyden lisääminen, jolloin kuva- alkioiden koko pienenee ja lukumäärä kasvaa suhteessa n2, kas

vattaa voimakkaasti muistitilan tarvetta. Tummuustasojen luku

määrä vaikuttaa vähemmän. Ensisijaisesti tulee siis syöttötiheys huomioida kuvadatan määrää optimoitaessa /36/. Kuvadatan määrää pyritään minimoimaan erilaisilla tiivistys- eli kompressiomene

telmillä.

3.2 Viivakuvan digitalisointi

Viivakuvat ovat kaksisävykuvia, joten yksi kuva-alkio voidaan tallettaa yhteen bittiin. Sanomalehtipaperin ominaisuudet sekä painaminen rajoittavat pienien yksityiskohtien toistumista paino- jäi jessä. Kuva-alkiokoon tulee kuitenkin olla niin pieni, ettei silmä näe viivakuvia sahalaitaisina. Kokeellisesti on havaittu /35/, että optimaalinen kuva-alkiokoko sanomalehden viivakuville on 30 x 30 цт2 . Tämä vastaa syöttötiheyttä 33 l/mm.

(14)

Kuvadatan tiivistettävyys riippuu voimakkaasti kuvan tummuus- rakenteesta. Kaksisävykuvat sopivat hyvin tiivistettäviksi, ja niillä päästään helposti suuruusluokkaa 10 - 20 oleviin tiivis-

tyssuhteisiin /36/.

3.3 Sävykuvan digitalisointi

Yhden sävykuva-alkion tallettamiseen käytetään tavallisesti yhtä tietokonetavua eli kahdeksaa bittiä. Riittävä näytteiden määrä on 4-16 rasteripistettä kohden. Tällöin on skannaustiheys 7 - 14 l/mm rasteritiheydellä 35 l/cm. Vastaavat kuva-alkiokoot ovat 70 x 70 — 140 x 140 цт2 /18/. Useimmat kaupalliset sanomalehti- järjestelmät käyttävät kahta näytettä rasteripistettä kohden, mikä on todettu sopivaksi /32/.

Sävykuvan skannaustiheyden ei välttämättä tarvitse olla vakio.

Koska kuvassa yksityiskohtien määrä vaihtelee, olisi mukautuva näytteenottotiheys ihanteellinen menetelmä sävykuvan syötössä.

Siis hitaasti muuttuvilla tummuusalueilla skannattaisiin har

vemmin kuin esim. ääriviivojen kohdalla. Mukautuvaa näytteenot- totiheyttä ei ole kuitenkaan vielä teknisesti toteutettu /33/.

Sävykuvien tiivistäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin viiva

kuvien. Tiivistyssuhteessa päästään suuruusluokkaan 2-3 /16,45/.

3.4 Rasteroidun kuvan digitalisointi

Sävykuva voidaan skannata ja tallettaa myös valmiiksi rasteroi- tuna. Näin tehdään mm. sivufaksimilelaitteilla. Sävykuvan skan—

naukseen verrattuna tarvitaan huomattavasti suurempi skannaus

tiheys, koska rasteroitu kuva on oikeastaan rasteripisteiden muodostama viivakuva. Mitä enemmän harmaatasoja halutaan sitä edullisemmaksi tulee kuvan tallettaminen sävykuvana. Käytettä

essä 64:ä harmaatasoa,,tulee muistitilantarpeen suhteeksi n.

1:10 sävykuvien eduksi /43/. Koko digitaalista kuvankäsittely- järjestelmää ajatellen kannattaa kuvat tallettaa sävykuvina ja rasteroida vasta mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa.

(15)

Erästä faksimilelaitteistoa tutkittaessa /40/ havaittiin, että skannaustiheyden tulisi olla noin kahdeksan kertaa rasteritiheys, jotta rasterikuvan reproduktio tapahtuisi tyydyttävästi.

Yli 25 l/cm rasteritiheyksiä ei suositeltu, koska Moiré kasvaa rasteritiheyden kasvaessa.

4 VUOROVAIKUTTEINEN KUVANKÄSITTELY 4.1 Vuorovaikutteisuus yleensä

Tietokoneavusteinen vuorovaikutusjärjestelmä koostuu kolmesta perusosasta: laitteistosta, ohjelmistosta ja käyttäjästä. Esi

merkki vuorovaikutteisesta työasemasta nähdään kuvassa 3. Vuoro

vaikutteisessa työskentelyssä on ongelmana ihmisen ja tietoko

neen erilaisten ominaisuuksien mahdollisimman tehokas yhteen

sovittaminen.

40 0 0 0(Ш

PUHESYÖTTÖ PUHEEN I

TUNNISTIN VUOROVAIKUTUS- KONE MIKROFONI

PIIRTOALUSTA

Kuva 3. Tulevaisuuden vuorovaikutteinen työasema /5/.

Ihmisen ja tietokoneen tiedonvaihto perustuu käyttäjän muodosta

maan malliin järjestelmästä, komentokieleen, palautteeseen ja järjestelmän tilan näyttöön. Käyttäjän muodostama malli järjes

telmästä on käyttäjän käsitys järjestelmän toiminnasta, ja se

(16)

auttaa käyttäjää ymmärtämään ohjelmia. Mallin perusteella käyt

täjän pitää pystyä ennakoimaan toimenpiteidensä vaikutus. Komen

tokielellä tarkoitetaan kieltä, jolla järjestelmä saadaan suo

rittamaan haluttuja toimenpiteitä. Palautteella tarkoitetaan järjestelmän vastausta käyttäjän toimenpiteeseen. Palautteen avulla käyttäjä voi varmistua toimenpiteen oikeellisuudesta sekä siitä, että se on otettu vastaan. Lisäksi tietokoneen tilan on oltava joka hetki käyttäjän todettavissa. /24/

4.2 Laitteisto

4.2.1 Kuvaprosessorit

Digitaalinen kuvankäsittelyjärjestelmä koostuu yleensä ohjaus- tietokoneesta, erilaisista muisteista, tiedonsiirtoväylistä, kuvadatan syöttö- ja tulostuslaitteista sekä vuorovaikutteiseen kuvankäsittelyyn tarvittavista oheislaitteista ja kuvaprosesso—

reista, kuva 4. Tässä keskitytään kuvaprosessoreihin.

NÄYTTÖ KUVA-

PROSESSORI

TULOSTUS

NOPEA KUVA- MUISTI SYÖTTÖ

YLEIS

TIETO

KONE

KUVADATAN SIIRTOKANAVA MASSA

MUISTI

AUTOMAATTINEN

KÄSITTELY JA ARKISTOINTI

VUOROVAIKUTTEINEN KÄSITTELY

Kuva 4. Digitaalisen kuvankäsittelyjärjestelmän periaatteellinen rakenne /37/.

(17)

Kuvaprosessorit ovat suurten kuvadatamäärien nopeaan käsittelyyn suunniteltuja tietokoneita. Ennen näitä erikoisprosessoreita kuvankäsittelyyn käytettiin tavallisia yleistietokoneita /19/.

Taulukosta 1 saa käsityksen erilaisten tietokonetyyppien tehok

kuudesta kuvankäsittelyssä. Suuntaus on suorittaa laskentaope- raatioita laitteistopohjaisesti /21,37/, mikä on edullista tehdä isäntätietokoneen ohjaamilla tiettyihin laskentaoperaatioihin erikoistuneilla prosessoreilla /19/. Tämä nopeuttaa huomattavasti kuvankäsittelyä. Esimerkkinä voisi mainita Comtal Vision 0ne/20 kuvankäsittelyjärjestelmään liittyvistä erikoislaitteista seuraavat /44/: konvoluutiolaskin, jolla suodatetaan kuvia 3x3 matriisilla, jatkuvan zoomauksen mahdollistavat laitteet, kuvien yhdistelylaite, jolla voidaan toteuttaa kahden kuvan välisiä aritmeettisia operaatioita,sekä look-up taulut, joilla voidaan muuttaa nopeasti sävyntoistoa.

Taulukko 1. Eri tietokonetyyppien vertailu tehokkuuden ja hinnan suhteen /19/.

— Hinta n. ($)

100x100 matriisin kertolasku (s)

Tehokkuus-hinta-suhde (operaatiota/s/$) Taulukkoprosessori

MAP-6400 * 89000* 1.0 11.0

Supertietokone

•

CRAY-1 7500000 0.015 9.0

STAR 100 8000000 0.04 3.0

Suurtietokone

CYBER 176 4400000 o ^'^T ^C^U

0.5

IBM 3033 3070000 1.1 0.3

IBM 370/168 4200000 1.8 0.13

UNIVAC 1100/80 3500000 5.0 0.05

Superminitietokone

VAX-11/780 200000 12.0 0.4

* toimii isäntätietokoneen ohjauksessa

(18)

Kuvaprosessorin suorituskykyyn vaikuttaa suuresti sen arkkiteh

tuuri. Arkkitehtuurista riippuu, miten paljon kuvaprosessorilla voidaan suorittaa rinnakkaislaskentaa /21,32/. Järjestelmän toi

mintanopeuteen vaikuttaa myös tiedonsiirtoväylien määrä ja no

peus. Vuorovaikutteisessa työskentelyssä on tärkeää, että vaste

ajat ovat lyhyitä. Tästä syystä pitää näytön päivityksen olla nopeaa,ja niinpä on edullista käyttää erillisiä siirtoväyliä näytön päivityksessä ja varsinaisessa kuvadatan siirrossa /21/.

Siirtoväyliä voi olla sovellutuksesta riippuen enemmänkin.

4.2.2 Oheislaitteet

Vuorovaikutteisessa kuvankäsittelyssä ihminen ohjaa näyttöruudulla olevan kuvan sisältöä, kokoa ja muotoa erilaisten oheislaitteiden avulla /14/. Näyttöruudun ja näppäimistön lisäksi tarvitaan eri

laisia osoitus- ja sijoituslaitteita. Näitä ovat mm. tabletti, valokynä, paikannussauva, rullapallo, hiiri ja kosketusherkkä ruutu. Seuraavassa esitellään lyhyesti näitä laitteita. Englannin

kieliset nimet on mainittu, koska laitteiden suomalainen nimistö on vaihtelevaa.

Vuorovaikutteinen kuvankäsittely edellyttää nopeita muutoksia näyttöruudulla, joten on käytettävä virkistysnäyttöä (refresh display). Kuva katodisädeputkella pitää uudistaa vähintään 25 kertaa sekunnissa,tai muuten näyttö alkaa häiritsevästi välkkyä /24/. Viivakuvia voidaan esittää vektorinäytöllä, mutta sävyku

vien esittäminen vaatii rasterinäyttöä (raster scan display), jossa jokaisen kuva—alkion tummuustaso on talletettu kuvamuis

tiin /3/.

Näppäimistöllä kirjoitetaan ja korjaillaan tekstiä sekä annetaan käskyjä. Usein näppäimistöön kuuluu ns. funktionäppäimiä, joilla valitaan tietty toiminto yhdellä näppäimen painalluksella /3/.

Erillisiä näppäimiä muiden oheislaitteiden yhteydessä käytetään monipuolistamaan komentoja.

Tabletti ja kynä ovat ihmiselle luonnollinen yhdistelmä, koska

(19)

ne vastaavat paperia ja kynää /24/. Tabletteja tai koordinaatin- lukijoita (digitizer) /3/, kuten niitä myös kutsutaan, on peri

aatteeltaan monia erilaisia. Kynällä syötetään tabletilta tark

kuutta vaativaa tietoa, kuten piirroksen koordinaatteja. Näyttö

ruudulla liikkuva kursori ilmoittaa tablettikynän paikan näytön koordinaatistossa, kuva 5. Tabletilla voi olla vaiintaruudukko

(menu), jonka jokaista ruutua vastaa tietty toiminto. Valinta- ruudukko voidaan esittää myös näytöllä. Tabletilta syötetään koor

dinaatteja kynän sijasta usein tablettihiirellä. Tablettihiiressä on yleensä hiusristikko, joka asetetaan haluttuun kohtaan, ja näppäin tai useita näppäimiä, joita painamalla saadaan aikaan haluttu toiminta.

Kuva 5. Vuorovaikutteisen kuvankäsittelyn oheislaitteita, ; a) tabletti ja tablettikynä, b) paikannussauva, c) rullapallo, d) pöytähiiri /24/.

Paikannussauvaa (joystick) ja rullapailoa (tracker ball), kuva 5, käytetään liikuttelemaan elementtejä näytöllä. Näiden laitteiden tehokkuus riippuu visuaalisesta takaisinkytkennästä /24/. Pöytä- hiiren (mouse), kuva 5, toiminta perustuu sen pohjassa olevien pyörien liikkeen mittaamiseen potentiometreillä. Laite on yksin

kertainen eikä tarvitse suurta tasaista alustaa, mutta visuaalinen palaute tarvitaan /14,24/.

Valokynällä (light pen) osoitetaan suoraan näyttöruutua. Toiminta perustuu kynässä olevan valokennon havaitsemaan valoon. Valokynän osoittama kohta näytöllä tulkitaan ohjelmallisesti /24/. Kosketus- herkkä ruutu (touch panel) toimii samaan tapaan. Usein on näyttö

ruudun edessä läpinäkyvä taso, jolta voidaan osoittaa haluttu kohta /14/.

(20)

4.3 Ohjelmisto

Vuorovaikutteisen ohjelmiston toimintaa voidaan pääpiirteissään kuvata kuvan 6 tilakaaviolla (vuorovaikutussolu).

aloitus tulos

KAIUTUS

ARVO

KEHOTE

SYÖTE

Kuva 6. Vuorovaikutusohjelmiston tilakaavio /17/.

Kehote (prompt) ilmaisee käyttäjälle, että systeemi on valmis vastaanottamaan syötteen (input), ja lisäksi se voi sisältää syötettä määrittelevää tietoa (esim. näytölle ilmestyvä valintaruudukko). Syöte on käyttäjän systeemille antama tieto (esim.

koordinaatteja tai merkkijono). Kaiutus (echo) on välitön pa

laute, joka havainnollistaa käyttäjälle syötteen vaikutuksen.

Palaute voi vaihdella syöttötiedon tyypin mukaan. Se voi olla esim. merkin ilmestyminen näytölle tai kursorin liikkuminen.

Arvo (value) on syöttöarvo liipaisun (trigger) hetkellä, kuva 7.

Liipaisu tapahtuu esim. painamalla hiiren näppäintä, kun kursori on halutulla kohdalla. /4/

Varsinaiseen kuvankäsittelyyn on tehty erilaisia ohjelmapakette

ja, joista Amerikassa kehitetyt ovat pohjautuneet pääasiassa ACM GSPC Core System-ehdotukseen,kun taas Euroopassa on käytetty enemmän GKS:ä (Graphic Kernel System) /8,15,21/. Molemmat on alunperin kehitetty lähinnä tietokonegrafiikkaa varten, mutta niitä on laajennettu pikselikuvien käsittelyn suuntaan*/l5/. On todennäköistä, että tänä vuonna saadaan näiden pohjalta aikaan kansainvälinen standardi, joka on lähellä GKS: n ehdotuksia /6,8/.

Tämä olisi edistysaskel, koska tärkeitä sovellutusohjelmien vaa

timuksia ovat laiteriippumattomuus ja ohjelmien siirrettävyys /8,15/. Lisäksi standardointi helpottaisi ohjelmoijien työsken

telyä erilaisissa järjestelmissä /15,21/.

(21)

Vuorovaikutteisessa työskentelyssä tarvitaan erilaisia tiedon- syöttötapoja. GKS-ehdotuksen mukaiset loogiset syöttölaitteet ovat /6,12,15/:

Locator: Pisteen tai koordinaattien syöttö, joka voi

daan tehdä esim. paikannussauvan tai table

tin avulla.

Stroke : Pistejonon tai viivan syöttö esim. paikannussauvan tai tabletin avulla.

Valuator: Numeroarvon syöttö esim. näppäimistöllä.

Choice: Valinta annetuista vaihtoehdoista esim.

funktionäppäimillä.

Pick: Poiminta, esim. valokynällä haetaan osoitettu kuva tiedostosta.

String: Merkkijonon syöttö, joka voi tapahtua esim.

tekstinäppäimistön, tabletin tai näyttöruu

dulla olevien merkkien avulla.

SOVELLUTUSTASO

LOOGINEN SYÖTTÖARVO (X.Y ARVOT SOVELLUTUS- TASON KOORDINAATTEINA) SIGNAALI

LIIPAISU- PROSESSI

MITTAUS-

KEHOTE JA KAIUTUS KUITTAUS

FYYSINEN ARVO (KURSORIN X,Y ARVOT LAITE- KOORDINAATTEINA) FYYSINEN ARVO

(PAINETUN NÄPPÄIMEN ASCII KOODI)

NÄPPÄIMEN

PAINALLUS □oaooao cancano ooaaoaa

KURSORIN OHJAUS

Kuva 7. Esimerkki GKS: n mukaisesta vuorovaikutteisesta koordi

naattien syötöstä käyttämällä hiusristikkoa pisteen paikan määräämiseen /6/.

(22)

Jokaiseen edellämainittuun syöttölaitteeseen liittyy omat kehote- kaiutus-tyyppinsä, joille GKS asettaa tiettyjä vaatimuksia (esim.

oletusarvot). Jokainen syöttölaite voi olla kolmessa eri tilassa eli moodissa. Nämä ovat pyyntö (request), näytteenotto (sample) ja tapahtuma (event). Pyyntötilassa odotetaan kunnes käyttäjä antaa syötteen. Tässä tilassa tapahtuvat mahdolliset kehote- kaiutus-tyyppien muutokset. Näytteenottotilassa otetaan syötet

tävän muuttujan arvoksi senhetkinen arvo. Tapahtumat!lassa ote

taan arvo tapahtumajoñosta, johon on jatkuvasti kerätty syöttö- arvoja aikajärjestyksessä. /12/ Kuva 7 havainnollistaa esitetty

jen vuorovaikutteisten syöttötoimintojen toteutusta.

4.4 Vuorovaikutteisuus käyttäjän kannalta

Vuorovaikutteisen työaseman käyttäjän ei tarvitse ymmärtää tieto

konelaitteita eikä ohjelmia. Käyttäjän on hyvä saada vaikutelma, että hän käsittelee kuvia ja asioita eikä niinkään keskustele tietokoneen kanssa /2/. Laitteiden halventuessa tulee vuorovai

kutteisen työskentelyn miellyttävyys ja laitteiden ergonomia yhä tärkeämmäksi /4/.

Hyvälle vuorovaikutteiselle työasemalle voidaan asettaa seuraavia vaatimuksia /4,23,25/:

Vasteaika:

Virheet :

Oppiminen:

Toimivuus :

Käyttäjän tulee saada nopeasti palaute toi

menpiteestään. Odottaminen heikentää työhön keskittymistä.

Väärinkäsitykset käyttäjän ja systeemin vä

lillä tulee eliminoida. Mahdolliset virheet tulee olla helposti korjattavissa.

Käyttäjän on opittava helposti käyttämään systeemiä, jonka tulee olla havainnollinen ja auttaa käyttäjää sopivilla kehotteilla.

Systeemin tulee olla monipuolinen ja tarjota käyttäjälle vapaat käsittelymahdollisuudet.

(23)

Mieleenpalautus:Käyttäjän on helposti löydettävä käskyt sel

laisille toimenpiteille, joita tarvitaan harvoin. Sopivat kehotteet auttavat.

Keskittyminen: Käyttäjän on hyvä keskittyä tiettyyn oheis

laitteeseen, niin ettei hänen tarvitse muistaa liikaa erilaisia asioita työskentelyn aikana.

Väsyttävyys: Työskentely ei saa olla fyysisesti eikä hen

kisesti väsyttävää. Hyvä ergonomia auttaa.

Hyväksyttävyys: Käyttäjän tulee kokea työskentely miellyttävänä.

Moran /23/ on tutkinut vuorovaikutteisia laitteita ja mitannut oheislaitteiden käyttöön kuluvaa aikaa. Hän jakaa tehtävän suori

tuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Seuraavassa joitakin hänen mittaamiaan toteutusaikoja:

Näppäimen painallus

- kirjoitus kirjoittajan nopeuden mukaan 0,08-0,28 - yksittäisten kirjainten kirjoitus 0,50 - monimutkaisten koodien kirjoitus 0,75 - tottumattoman kirjoittajan kirjoitus 1,20 Osoittaminen näytölle hiirellä 1,10 Siirtyminen oheislaitteelta toiselle 0,40 Piirtäminen (N = viivojen määrä 0,9N + 0,611

s s s s s s s I = viivojen pituus)

Henkinen valmistautuminen tehtävään 1,35 s Näppäimen painallus on nopeampi kuin hiiren siirtäminen. Yhteen Käskyyn saatetaan kuitenkin tarvita useita näppäimen painalluksia, ellei käytetä funktionäppäimiä. Opitun käskyn tunnistaminen on helpompaa kuin sen muistaminen, joten valintaruudukko on yleensä

tehokkaampi kuin käskyjen näppäilyyn perustuva vuorovaikutus /4/.

Tämä pätee kuitenkin vain käskyjen antoon. Ei voida yksiselittei

sesti sanoa, että tietynlainen oheislaite on parempi kuin toinen.

Paremmuus riippuu tarkastelukriteeristä. Yksi oheislaite on pa

rempi yhdenlaisissa tehtävissä ja toinen soveltuu toisenlaisiin tehtäviin.

(24)

4.5 Kuvaoperaatiot digitaalisessa kuvankäsittelyssä

Vuorovaikutteisessa kuvankäsittelyssä tehdään oheislaitteiden avulla kuville tiettyjä toimenpiteitä eli kuvaoperaatioita.

Kuvaoperaatiot voidaan ryhmitellä eri tavoin. Eräs tapa on puhua globaalisista eli koko kuvaan kohdistuvista kuvaoperaatiotsta ja lokaalisista eli kuvan osaan kohdistuvista kuvaoperaatiotsta.

Toimituksellisilla kuvaoperaatiot11a taas tarkoitetaan kuvan koon muuttamista, rajausta, kiertoa, peilikuvan generointia ja kuvan upotusta. Lisäksi pitää kuvien sävyntoistoa säätää, ja ku

vat on myös rasteroitava /33/. Seuraavassa käydään mainitut kuvaoperaatiot lyhyesti läpi digitaalisen kuvankäsittelyn kannalta /30,33/:

Sävyntoiston eli kuvan tummuussuhteiden säätäminen on digitaalisessa reproduktiossa periaatteessa täysin va

paata. Säädön tavoitteena on kuvan korjailu tai koros

tus. Korjailulla poistetaan originaalikuvan virheitä ja painoprosessin aiheuttamia vääristymiä. Kuvan koros

tuksella yritetään parantaa kuvan laatua esim. äärivii

voja tehostamalla.

Koon muuttaminen voi tapahtua kuvan syötössä, käsitte

lyssä tai tulostuksessa. Datamäärän optimoinnin kannalta on hyvä tietää koonmuuntosuhde jo syötössä.

Kuvan rajaus voi olla suorakulmainen tai jonkin muun kuvion tai funktion mukainen, tai se voi perustua kuvan tummuussuhteisiin. Rajauksella erotetaan kuvasta alue, jota halutaan digitaalisesti muokata tai siirtää.

Upotuksessa korvataan kuvan tietyt alkiot toisen kuvan tietyillä alkioilla. Upotusta varten kuva rajataan. Di

gitaalinen kuvankäsittely antaa monipuoliset upotusmah- dollisuudet, ja upotuksen tarkkuus on käsityöhön ver

rattuna suuri.

Peilikuva muodostetaan lukemalla kukin skannauslinja syöttöön nähden päinvastaisessa järjestyksessä.

(25)

Kääntökuva (positiivi negatiiviksi) muodostetaan muut

tamalla kuva-alkioiden tummuusarvot päinvastaisiksi kuin normaalisti. (Esim. 256 tummuustasoiselle kuvalle sijoitetaan a'^ = 255 - a1^ , jossa a^ ^ on kuva-alkion vanha tummuus arvo välillä 0-255 ja a'^ muutettu tum- muusarvo.) Digitaalisessa kuvankäsittelyssä kääntö- kuva on erikoistapaus sävyntoiston säätämisestä.

Kuvan kierto suoritetaan laskemalla jokaiselle kuva- alkiolle uusi paikka kuvan keskipisteen ja kiertokul- man avulla. Koko kuva pitää mahtua keskusmuistiin tai massamuistin suorasaantitiedostoon. Kiertokulma vai

kuttaa olennaisesti kierron nopeuteen.

Digitaalinen rasterointi voi tapahtua kuvan syötön, digitaalisen käsittelyn tai tulostuksen aikana. Ras

terointi jo syötössä rajoittaa muiden kuvankäsittely- operaatioiden käyttöä. Digitaalirasteroinnissa on mah

dollista käyttää monia erilaisia rasterointimenetelmiä ja rasterirakenteita.

5 DIGITAALISEN KUVANVALMISTUKSEN' INTEGROIMINEN SIVUNVALMISTUKSEEN 5.1 Kuvankäsittelyn integraatiovaiheet

Nykyisestä käsityövaltaisesta ja monia työvaiheita sisältävästä sanomalehden valmistuksesta pyritään integroituun digitaaliseen informaatiojärjestelmään, kuva 8. Siirtyminen digitaaliseen sano- malehtiprosessiin tapahtuu vaiheittain. Teksti käsitellään jo di

gitaalisesti, ja elektroninen sivuntaitto on melko pitkällä. Ku

vien käsittelystä ensimmäiseksi hallitaan toimituksen kuvat (uu

tiskuvat), sillä niille riittää yksinkertainen käsittely. Myöhem

min mukaan tulee ilmoituskuvien käsittely, kokonaisten display- ilmoitusten valmistus ja lopuksi myös nelivärikuvien käsittely./9/

Esitetty järjestys on todennäköinen, mutta muitakin kehitysteitä on. Toteutusjärjestys määräytyy kunkin osa-alueen vaikeuden ja tärkeyden mukaan. Osa-alueista tarkastellaan lähemmin toimituksen kuvien ja display-ilmoitusten valmistusta.

(26)

teksti teksti

paperl- ladelms

paperi- asemointi

painelevy

painotuote painelevy

painotuote sivufilmi rasteri- positiivit kuvat

Kuva 8. Nykyisen (a) ja tavoitteena olevan digitaalisen sanomalehtiprosessin kaaviot /33/.

Toimituskuvien digitaalinen käsittely edellyttää kuvan skannausta järjestelmään ja talletusta digitaalisessa muodossa. Tähän sopiva laite on esim. elektroninen kamera (Autokon), jolla onkin kuvia digitalisoitu, mutta toistaiseksi kuvat on välittömästi tulostettu valoherkälle paperille. Yhtä hyvin digitalisointiin sopisi jokin skanneri.

Digitalisoidun kuvan vuorovaikutteiseen käsittelyyn tarvitaan näyttöpääte oheislaitteineen ja käsittelymuisti. Muistin tulee olla nopea ja niin suuri, että koko kuva mahtuu kerrallaan muis

tiin. Liian pieni käsittelymuisti hidastaa vuorovaikutteista työskentelyä oleellisesti. /33/ Toimituskuvien täydellinen in

tegraatio sisältää vielä kuvien vastaanoton digitaalisesta tie

donsiirtokanavasta (telefotokuvat), kuva 9.

Toimituskuvien digitaalinen arkistointi on vielä ratkaisematon on

gelma. Magneettilevymuistien kapasiteetti ei riitä pitkäaikaiseen arkistointiin. Optiset levyt ovat suuren kapasiteettinsa ansiosta lupaava teknologia, mutta niiden ominaisuudet ja liitäntä muuhun kuvankäsittelyjärjestelmään eivät ole vielä täysin selvillä /36,45/.

(27)

KÄSITTELY- MUISTI

TULOSTUS I LEVYMUISTI LL!

SIVUNTAITTOA .VARTEN I DIGITAALINEN

TIEDONSIIRTO- KANAVA

Juvien vastaan- ' OTTO JA TALLETUS DIGITAALISESSA iMUODOSSA KUVAN SKANNAUS PAPERILTA TAI FILMILTÄ

KUVAN PROSESSOINTI

Kuva 9. Toimituksen kuvien integroiminen sanomalehden kokonais

järjestelmään /42/.

Vuorovaikutteisen käsittelyn vaihtoehtona on toimituskuvien au

tomaattinen laatusäätö, mikä merkitsisi kuvien automaattista muokkausta ohjelmallisesti syötön tai tulostuksen yhteydessä.

Eräs mahdollisuus display-ilmoitusten integrointiin on valmiin ilmoituksen skannaus järjestelmään. Tällöin nykyinen ilmoitusten valmistus voisi säilyä ennallaan ja ilmoitukset voitaisiin arkis

toida paste-upeina. Sivuntaitossa varattaisiin ilmoitukselle tila, johon se automaattisesti tulostettaisiin. Sivufaksimile- laitteilla siirretään kokonaisia sanomalehtisivuja, joten tek

niikka ilmoitusten skannaukseen on olemassa. Olkoonpa järjestelmä millainen tahansa, joka tapauksessa tarvitaan vielä kauan valmii

den ilmoitusten syöttömoduli. Tällaisen syöttömodulin sisältävä laserlevynvalmistukseen johtava prosessi on esitetty kuvassa 10.

TOIMITUKSELLINEN TEKSTI JA KUVAT levymuistilla

LASERLEVYNVALMISTUS

PAINOLEVY, TAI PAPERI

DIGITAALISESTI

LASER- TULOSTUS LASER-

SKANMAUS

PROSES

SOINTI

PAINO- PR0SESS1 D1SPLAY-

ILMOITUKSET

DI SPLAY-ILMOITUSTEN OHJAUSTIEDOT

Kuva 10. Valmiin display-ilmoituksen skannaava laserlevynvalmis- tusprosessi /42/.

(28)

Toinen mahdollisuus on kehittää ilmoitustaittopäätteitä niin, että ne pystyvät käsittelemään monipuolisesti kuvia ja tekstiä.

Tätä ovat monet laitevalmistajat yrittäneet, mutta toistaiseksi tulokset eivät riitä kaikkien ilmoitusten valmistukseen. Tekstin

käsittelyssäkin on vielä puutteita, esim. yksikään laite ei si

joita merkkejä osittain päällekkäin niin, että väliin jää val

koinen reuna (konttuuri) /27/. Vain yhdellä laitteella on mahdol

lista kallistaa tekstiä vinoon /41/. Kuvankäsittelyssä on vielä suurempia puutteita. Näyttelyissä esitetyt järjestelmät ovat hi

taita ja kuvien käsittelyssä on rajoituksia. Ilmoitusten valmis

tukseen tarvittaisiin kuitenkin täysin vapaata kuva- ja teksti

elementtien käsittelyä /27/. Eräs huomionarvoinen seikka on suo

malaisten ilmoitusten vaikeus ulkomaisiin verrattuna /9/.

Väriasemointijärjestelmillä voidaan toteuttaa joitakin ilmoitusten valmistuksessa tarvittavia toimenpiteitä, kuten kuvien upotus ja kierto, mutta tekstinkäsittely taas on puutteellista /31/. Teksti-

liitäntöjä ollaan kyllä voimakkaasti kehittämässä. Sanomalehtien neliväridisplay-ilmoituksia tehdään näillä järjestelmillä jo nyt, mutta mustavalkoilmoitusten tekoon ne eivät sovellu lähinnä juuri tekstinkäsittelyn puutteiden takia.

5.2 Integroidut sanomalehtijärjestelmät tuotannossa

Vaikka tekstinkäsittely ja rivi-ilmoitusten ATK-käsittely halu

taankin jo sanomalehdissä, on integroituja kokonaisjärjestelmiä hyvin vähän käytössä. Ensimmäinen täysin integroitu järjestelmä oli japanilainen Années /33,38/ ja USA:ssa on jo tuotantokäytössä sivufilmejä tulostava III:n NFS (Newspaper Pagination System) /10/.

Myös suoraan painelevylle tulostava integroitu järjestelmä on kokeiluvaiheessa. Sen ovat valmistaneet yhteistyössä Hastech, Eocom ja Compugraphic /13/. Näiden pioneerijärjestelmien kaavio- kuvat ovat liitteessä 2. Display-ilmoitukset pystytään tekemään samoilla järjestelmillä kuin lehden muukin materiaali /9,10,13,38/.

Annecsissa ne kuitenkin aluksi tehtiin käsityönä työkulun takia /38/.

(29)

Esteenä integroiduille järjestelmille on ollut digitaalisen kuvan

käsittelyn toteutus. Muut tarvittavat osat kokonaisjärjestelmään ovat jo olleet olemassa /39/, Muistilaitteiden hinnat ovat kauan rajoittaneet kehitystä, mutta tämä ongelma on väistymässä. Digi

taalinen logojen arkistointi on jo muistikapasiteetin kannalta mahdollista, eikä kuvien käsittelyssäkään kapasiteetti ole enää ylipääsemätön ongelma /45/.

\

Taloudellisesti suurimmat materiaalisäästöt saavutetaan siinä vaiheessa, kun koko järjestelmä on digitaalinen ja sanomalehti- sivu tulostetaan painolevylle ilman filmivaiheita. Asteittainen- kin siirtyminen digitaaliseen kuvankäsittelyyn kaskisuuressa suomalaisessa sanomalehdessä vuoteen 1984 mennessä on jo todettu kannattavaksi /28/. Myös henkilöstön koulutuksen kannalta olisi vaiheittainen siirtyminen helpompaa.

5.3 Integroinnilla saavutettavat edut

Digitaalisella kuvankäsittelyllä yleensä ja kuvankäsittelyn integ

roimisella muuhun sanomalehtijärjestelmään on saavutettavissa pit

källä tähtäimellä (osa lyhyelläkin) seuraavia etuja /10,30,31,33, 39,42/:

- Tuottavuus paranee automaation lisääntyessä ja ihmis

työn osuuden pienentyessä. (Hyvä esimerkki ääästökoh- teesta on manuaalinen asemointi.)

- Materiaalikustannuksissa säästetään. Filmit ja muut va

lokuvausmateriaalit kallistuvat jatkuvasti, kun taas di- gitaalikomponenttien hinnat ovat tasaisesti laskeneet.

- Tuotantonopeuden kasvaminen sallii kireämmän aikatau

lun ja siten parantuneen uutis- ja ilmoituspalvelun.

- Kuvan laatu paranee parantuneen prosessinohjauksen ja uusien rasterirakenteiden ansiosta. Digitaalilaitteilla päästään yleensäkin suurempaan tarkkuuteen kuin analogia- laitteilla.

(30)

- Uusia menetelmiä ja materiaaleja voidaan käyttää tiedon syötössä (telefotokuvat, videonauhat, elektroniset re

port ter ikamer at ) ja tulostuksessa (TV-sanomalehti, ink jet painatus, sivun siirto satelliittipainoon).

- Ergonomia paranee, kun päästään pois pimiötyöskente

lystä, . ja kemikaalien tarve vähenee.

- Digitaalisessa kuvankäsittelyssä on mahdollista siirtyä reaaliaikaisiin kuva-arkistoihin.

Näiden etujen lisäksi tekninen kehitys on yleensäkin menossa ATK- pohjäisten järjestelmien suuntaan.

6 KOKEIDEN SUORITUS

6.1 Yksivärikuvien valmistus lehdissä

Aamulehden, Turun Sanomien ja Etelä—Suomen Sanomien yksiväriku

vien valmistusta seurattiin yhden viikon ajan. Viikko valittiin seurannan pituudeksi, koska tällöin tulisivat näkyviin viikon

päivien väliset erot kuvatuotannossa. Pitempi seurantajakso olisi johtanut tulosten käsittelyn kannalta liian suureen kuvamäärään.

Seurantajakson aikana reproduktio-osastolla tehdyt kuvat jaettiin neljään ryhmään :

- päälehden toimituksen sävykuvat - päälehden ilmoitussävykuvat - muut sävykuvat

- viivakuvat

Aamulehdessä seurattiin kuvanvalmistusta kahdella Dainippon Screen Auto Companica -kameralla, joilla tehdään kaikki lehden sävykuvien rasteroinnit ja suurin osa viivakuvauksista. Itek 430 -päivänvalokameran tuotantoa ei seurattu, koska sitä käyte

tään vain yksinkertaisten viivakuvien ja logojen kopiointiin.

(31)

Turun Sanomissa seurattiin neljän kameran tuotantoa. Ne olivat Itek 530, Itek 430, Höhlux Precisa ja Klimsch Autovertikal T 1:1 S. Rasterointiin käytetään pääasiassa päivänvalokameroita, mutta myös Hohlux -kameraa. Klimsch'iä käytetään lähes yksin

omaan sivukuvauksiin, jotka eivät ole mittauksissa mukana.

Viivakuvaukset tehdään suurimmaksi osaksi Itek -kameroilla.

Etelä-Suomen Sanomissa kaikki lehtikuvat rasteroidaan Agfa Gevaert RPS 2024 MK 2 -kameralla, jonka tuotantoa seurattiin.

Itek 430:llä kopioidaan viivakuvia, mutta se ei ollut tuotanto- seurannassa mukana. Siviilipainon kuvauksiin on Etelä-Suomen Sanomissa omat kamerat, kun taas Aamulehdessä ja Turun Sanomissa kaikki kuvaukset tehdään edellämainituilla kameroilla.

Taulukossa 2 nähdään seurantaan osallistuneissa lehdissä ylei

simmin käytössä olevat rasteritiheydet. Rasteritiheys ei kamera- pohjäisessä prosessissa vaikuta kuvausaikaan, mutta digitaali

sessa kuvankäsittelyssä sillä on suuri merkitys talletuskapasi

teetin tarpeeseen ja kuvien käsittelyaikaan.

Taulukko 2. Kolmessa sanomalehdessä yleisimmin käytetyt rasteritiheydet.

AL TS ESS

Mustavalkokuvat Nelivärikuvat

25 l/cm 34 l/cm

28 l/cm 34 l/cm

34 l/cm 34 l/cm

Kameroiden sijoittumista sivunvalmistuksessa ja yleensä latomon työnkulkua esittävät kuvat 11, 12 ja 13. Kuvissa näkyvät myös käytetyt ilmoitustaittopäätteet ja manuaalilatomakoneet. Tilanne on syksyn 1982 mukainen.

(32)

6.1.1 Aamulehti

Tole!tukeen Kuvat

I I

Teketl

____

Sivut

____

altto

E Slvukuvaue Slxt 2 kpl

Dainippon Screen Auto Gompanica 650 C

2 kpl

Kuva 11. Aamulehden latomo ja kuvanvalmistus.

Aamulehdessä valmistetaan kaikki ilmoitukset Xenotron XVC-ilmoi- tustaittopäätteillä mahdollisimman valmiiksi, paitsi helpoimmat, jotka koodataan tekstijärjestelmässä valmiiksi. Itek 430 -kame

ralla kuvataan asiakkaille palautettavat viivakuvat. Logoarkis- ton muodostavat painetut A4-arkit. Teksti siirretään ilmoitus- taittopäätteille ja valmiit ilmoitukset latomakoneille on-line.

(33)

6.1.2 Turun Sanomat

Ilmoitusmateriaali Telte ti 11 Logot I I Kuvat

Toimitukeen Kuvat! I Teksti.

Logoarkl sto A4-origi

na alTt____

Vanhat _ asemoinnit

TEXT-80

CO Edltwriter 7700 Ja 2750 2+2 kpl _____

Itek 530 Ja Itek 430

Harris 2200 2 kpl

Hohlux Precisa APS-4

Hastech PagePro 6 kpl

» Ilmoitusasemolnti

Sirukuvaus Kllmsch Autovertikal T 1 г ¹ g Sivutaitto

Kuva 12. Turun Sanomien latomo ja kuvanvalmistus.

Suurin osa Turun Sanomien kuvista rasteroidaan Itek 530 ja Itek 430 -päivänvalokameroilla, joita käytetään myös logojen kopioi

miseen A4-arkisto-originaaleista. Hastech PageProlla taitetaan ilmoituksia ja osittain myös lehtisivuja, ja se on on-line kyt

ketty tekstijärjestelmään ja latomakoneeseen. Manuaalilatomako

neilla käytetään tekstin siirrossa tietolevyjä ja reikänauhaa.

(34)

6.1.3 Etelä-Suomen Sanomat

I

Ilmoitusmateriaali Teksti] |Logot| I Kurat

Toimituksen Kurat] I Teksti

Logoarkisto painettuna ÄU-arkellla Vanhat asemoinnit

Agfa Qevaert RPS 2024 MK 2

Kirjoitus flopylle

Flnntexti

GO Advantage

CO 8600 CO Videosetter CO Universal IV

3 kpl

Ilmoltusasemointi

Sivutaitto

Sirukuvaus Dalnlppon Screen Rollmatie 473

Kuva 13. Etelä-Suomen Sanomien latomo ja kuvanvalmistus.

Etelä-Suomen Sanomissa kaikki rasteroinnit suoritetaan Agfa Gevaert -kameralla. Suurin osa ilmoituksista ladotaan manuaalilatomakoneilla. CG Advantage -ilmoitustaittopäätteelie sopivien ilmoitusten teksti kirjoitetaan tietolevylle erillisellä työase

malla. Ilmoitustaittopäätteellä tehdään ilmoitus mahdollisimman valmiiksi. Logoarkistona ovat painetut A4-arkit.

(35)

6.2 Kuvamäärät ja kuvatuotarmon aikataulu

Jotta voitiin selvittää digitaalisen kuvankäsittelyn kapasiteetti- vaatimuksia, piti mitata eri ryhmiin kuuluvien kuvien määrä ja kuvatuotannon päivittäinen jakautuminen. Tämä tehtiin seuranta- kaavakkeilla, joihin merkittiin kuvamäärät ja kuvauksen ajankohta.

Seuraniakaavake ja sen täyttöohje ovat liitteessä 3.

Kuvamäärien tarkistamiseksi laskettiin seurantaviikon lehdistä rasteroitujen sävykuvien määrä ja verrattiin sitä tehtyyn kuva- määrään. Samalla laskettiin myös telefotokuvien ja nelivärikuvien määrä, vaikkei niiden valmistusta erikseen seurattukaan. Telefoto

kuvien määrä ratkaisee tarvittavan siirtonopeuden ja kapasiteetti- tarpeen, kun kuvia aletaan siirtää digitaalisesti kuvatoimistoista lehden kuva-arkistoon. Nelivärikuvien digitaalinen käsittely tulee ajankohtaiseksi vasta mustavalkokuvien jälkeen. Talletuskapasi

teettia värikuvat kuitenkin vaativat nelinkertaisen määrän musta

valkokuviin verrattuna.

6.3 Kuville tehdyt kuvaoperaatiot

Seurantakaavakkeisiin merkittiin myös kullekin kuvalle tehdyt toimenpiteet eli kuvaoperaatiot. Kuvaajille tehdyn esikyselyn perusteella valittiin seurantakaavakkeisiin seuraavat toimenpi

teet :

- sävyntoiston säätäminen - koon muuttaminen

- toispuoleinen koon muuttaminen (kuvan venytys) - rajaus

- kuvan taustan poistaminen (syväsyövytys) - upotus

- peilikuva

- kääntö (pos/neg) - korjailu

- mahdolliset muut toimenpiteet

(36)

Nämä kuvaoperaatiot on tarkemmin määritelty seuraniakaavakkeen täyttöohjeessa, liite 3. Koska kaikki kuvaoperaatiot eivät ku

vauksen yhteydessä ole vielä tiedossa, laskettiin kuvanvalmis

tusta seuraavien päivien lehdistä rasteroiduille sävykuville tehdyt seuraavat toimenpiteet:

- kuvan kierto - upotus

- taustan poistaminen

Näin saatiin selville ainakin osa asemoinnissa kuville tehdyistä toimenpiteistä.

6.4 Kysely ilmoitusten valmistuksesta

Display-ilmoitusten valmistusta selvitettiin kyselyn ja tuotantoseurannan avulla. Kyselyllä kerättiin esitietoa seurantaa varten ja pyrittiin selvittämään kaikki toimenpiteet, joita ilmoitusten valmistuksessa tarvitaan. Tuloksia käytetään kuvankäsittelyjär

jestelmän toiminnallisten ominaisuuksien määrittelyssä.

Kyselyllä selvitettiin myös eri työvaiheisiin kulunutta aikaa sekä erotettiin erityisen vaikeat, paljon aikaa vievät toimen

piteet. Tietojen keräämistä varten annetut ohjeet ovat liittees

sä 4.

6.5 Ilmoitusten valmistuksen seuranta

Ilmoitusten valmistusta seurattiin kolmella ilmoitustaittopäät—

teellä:

- Xenotron XVC Aamulehdessä

- Hastech PagePro Turun Sanomissa

- Compugraphic Advantage Etelä-Suomen Sanomissa

Seuraaviin työvaiheisiin ja korjauksiin kulunut aika merkittiin seurantakaavakkeisiin, liite 5:

(37)

- esivalmistelu

- tekstinkirjoitus + korjaus

- ilmoitustaittopäätetyöskentely + korjaus - ilmöitusasemointi + korjaus

- oikoluku

Kuvien rasterointiin kulunutta aikaa ei tässä mitattu.

Tuotannosta valittiin seurantaan ilmoituksia seuraavan jaottelun mukaan:

- 2 pientä yksinkertaista ilmoitusta (50-200 pmm), joissa on erilaisia tekstityyppejä ja -kokoja, mahdollisesti pari vaakasuoraa viivaa.

- 2 vähän vaikeampaa ilmoitusta (100-300 pmm), joissa on enemmän tekstimuutoksia, joitakin kehyksiä, kuvia tai logoja.

-3-4 suhteellisen vaikeaa ilmoitusta (yli 200 pmm) , joissa on paljon kehyksiä, hintaryhmiä ja/tai kuvia.

- 3-4 monimutkaista ilmoitusta ( suuria) , joissa on vinoa tekstiä, rasteripintoja, paljon merkkejä, kuvia ym.

materiaalia ja paljon käsityötä.

Näiden ilmoitustaittopäätteillä tehtyjen ilmoitusten lisäksi seurattiin joidenkin manuaalilatomakoneilla ladottujen ilmoi

tusten kulkua. Manuaalilatomakoneet olivat : - Harris 2200 Turun Sanomissa

- Compugraphic Editwriter Turun Sanomissa

- Compugraphic Universal IV Etelä-Suomen Sanomissa

6.6 Ilmoitustaittopäätteet

Seuraavassa esitetään lyhyt kuvaus ilmoitustaittopäätteistä ja niiden erikoispiirteistä. Tarkastelunäkökulma on käyttäjän.

(38)

6.6.1 Xenotron XVC

Xenotron XVC on näppäinohjattava Ilmoltustaittopääte. Esiinve- dettävää tablettia käytetään vain apuviivojen piirtämiseen.

Aamulehden kuusi Xenotron -päätettä on kytketty suoraan TEXT-80 järjestelmään. Kullakin päätteellä on kaksi tietolevyä, ohjelma ja työlevy. Ohjelmalevylle on talletettu myös erilaisia formaat teja (muotokoodeja), joita mahtuu levylle 99 kpl enintään kah

deksan lohkon formaattia.

Pääte päivittää käsiteltävän ilmoituksen tilan joka viidennen rivityskomennon jälkeen työlevylle. Päivityksen aikana ei pää

tettä voi käyttää. Työlevylle mahtuu noin neljän sanomalehtisi- vun verran ilmoituksia.

Kuvaruudun ylälaidassa näkyvät seuraavat tiedot: kirjainlaji, kursorin x-koordinaatti, lohkon ladontaleveys, pistekoko, kir

jaimen leveys, rivinväli, keskitys (vasen, oikea, keskellä) ja kursorin у-koordinaatti näyttöruudun yläreunasta laskien. Näy

töllä on vain yhden tyyppiset kirjaimet ja numerot, ja kehykset näyttävät aina suorakulmaisilta. Ilmoitus saadaan näytölle puo

lessa, 1:1 tai kaksinkertaisessa koossa.

6.6.2 Hastech PagePro

Hastech PagePro on ilmoitus- ja sivutaittopääte. Oheislaitteet ovat tabletti, hiiri ja näppäimistö. Jokaisessa päätteessä on kaksi kuvaruutua, joista toinen on tekstinkäsittelyä ja toinen taittoa varten.

Turun Sanomissa on kuusi PagePro -päätettä, jotka on kytketty suoraan TEXT-80-järjestelmään. Ilmoitustaittoa tehdään AdPro- ja sivutaittoa NewsPro-ohjelmistolla. Raakateksti ja valmiit ilmoitukset on talletettu 300 MB:n levymuistille, josta ne voi

daan kutsua päätteelle. Hiiren ja valintaruudukon avulla siir- rellään ilmoituksen osat haluttuihin kohtiin, ja näppäimistöllä

(39)

korjaillaan tekstiä ja annetaan mittatietoja. Useat toiminnot voidaan toteuttaa sekä hiirellä että näppäimillä.

Tekst ikuvaruuduri ylälaidassa näkyvät seuraavat tiedot: työalueen leveys ja korkeus, kirjainlaji, pistekoko, kirjaimen leveys, rivinväli, taulukon sarake, tieto tekstin sulkemisesta, liehu (vasen, oikea, keski), harvennus, sisäänveto (vasen, oikea) sekä kursorin x- ja y-koordinaatit. Vuorovaikutteista työskentelyä auttavat näyttöruudulle ilmestyvät tekstit, jotka ohjaavat

käyttäjää. Ilmoitus saadaan näytölle neljässä koossa, 75 - 200 %.

6.6.3 Compugraphic Advantage

Compugraphic Advantage on ilmoitustaittopääte, jolla työskennel

lään tabletin, tablettikynän, vaiintaruudukon ja 16-näppäimisen komentonäppäimistön avulla. Lisäksi on tekstinkorjailuun esiin- vetiettävä näppäimistö.

Etelä-Suomen Sanomissa on yksi Advantage-pääte, jota käytetään erillisenä yksikkönä. Teksti tuodaan tietolevyllä, jolle myös valmis ilmoitus talletetaan. Säädettävän väliajan kuluttua tal

lettuu ilmoituksen tila työlevylle. Päivityksen aikana ei voi työskennellä. Työlevyn lisäksi on ohjelmalevy, ja kolmantena levynä voidaan käyttää minitietolevyä. Työlevylle voidaan tal

lettaa formaatteja. Ilmoituksen suurin koko on A4 ja yhdelle työlevylle mahtuu n. 40 ilmoitusta.

Kuvaruudulla näkyvät kursorin koordinaatit, tieto käsiteltävästä osasta (esim. lohko), kirjainlaji ja pistekoko. Näyttöä voi

zoomata rajoissa 50 - 200 %, ja apuruudusta nähdään, millä koh

dalla ilmoitusta näyttö kulloinkin on. Vuorovaikutteista työs

kentelyä helpottavat ruudulle ilmestyvät kysymykset ja ohjeet.

Vain normaalit, puolilihavat ja kursiivit merkit voidaan erottaa toisistaan näyttöruudulla.

(40)

6.6.4 Vuorovaikutteisuuden mittaus

Vuorovaikutteisten ilmoitustaittopäätteiden ja niiden oheislait

teiden käytettävyyttä selvitettiin tekemällä kullakin laitteella seuraavat tehtävät:

- kursorin ohjaaminen

- pistekoon määrääminen ja muuttaminen

- merkin poistaminen, lisääminen tai korjaaminen - formaatin muodostaminen ja talletus

- formaatin avulla tehdyn ryhmän uudelleenmuotoilu - vaaka- ja pystysuorien linjojen tekeminen

- kehysten tekeminen - kehysten monistaminen

- tekstikappaleen asettaminen kehyksen sisälle

- tekstin sijoittaminen mutkittelevaa apulinjaa pitkin Tarkoitus oli laskea, kuinka monta näppäimen painallusta tai kosketusta valintaruudukolla tarvitaan tietyn tehtävän suoritta

miseen. Sama tehtävä voidaan kuitenkin suorittaa monella eri ta

valla, joten yksiselitteisesti ei voida edellämainittua laskentaa suorittaa. Lisäksi tablettien ja näppäimistöjen koko vaihtelee, joten yhteen kosketukseen kuluva aika ei ole vakio. Näistä syistä rajoittuu vuorovaikutteisuuden mittaus lueteltujen tehtävien

suoritustapojen vertailuun ja ilmoitusta!ttopäätteistä tehtyihin havaintoihin. Vuorovaikutteisuuden mittauksessa olleet tehtävät on tarkemmin selitetty liitteessä 6.

6.7 Koeilmoitukset

Koeilmoituksia tehtiin ilmoitustaittopäätteillä kaksi. Toinen oli Etelä-Suomen Sanomissa CG Universal IV:llä normaalissa il

moitus tuotannossa tehty ilmoitus, kuva 14. Valmista ilmoitusta käytettiin kokeessa mallina. Ilmoitusteksti oli kirjoitettu eri arkille. CG Universal IV:llä tehdyn ilmoituksen numerot leikat

tiin painetulta arkilta. Logot ja kuvat olivat valmiina.

(41)

Ilmo!tustaittopäätteillä tehtiin ilmoitus mahdollisimman val

miiksi. Asemoinnissa lisättiin logot, kuvat, vino teksti ja rasteripinnat. Koeilmoitus lrllä tutkittiin viivojen ja kehys

ten tekoa sekä erilaisten merkkiryhmien käsittelyn ja sijoit

telun nopeutta.

Koeilmoitus 2 painottui kuvien käsittelyyn. Se suunniteltiin vastaamaan mahdollisimman hyvin normaalia lehti-ilmoitusta.

Suunnittelussa käytettiin aikaisempien kuvaoperaatoimittausten tuloksia.

Koeilmoitus 2:ssa, kuva 15, oli 10 kuvaa, joista - 7:Itä poistettiin tausta

- 5 reen upotettiin tekstiä tai toinen kuva - 6 tuli toisen kuvan tai kehyksen päälle - 2 asetettiin vinoon

Kahdeksan kuvan kokoa muutettiin rasteroinnissa. Kuvaoriginaalit olivat vaihtelevia. Osa oli valokuvia, osa painettuja neliväri- kuvia, ja yksi oli rasteroitu sanomalehtikuva. Kuvien laatuun ei rasteroinnissa kiinnitetty suurta huomiota. Ilmoituksen ke

hys ja räjähdyskuvio kopioitiin paperille piirretystä originaa

lista. Kahteen kuvaan upotettiin tekstiä, ja toiselle tekstille tehtiin valkoiset kehykset eli konttuuri.

Koeilmoitus 2:n valmistuksessa mitattiin muiden työvaiheiden lisäksi kuvien rasterointiin ja tekstiupotuksiin kulunut aika.

Kaikki työvaiheet tehtiin normaaliin tapaan. Sama ilmoitus teh

tiin myös digitaalisilla kuvankäsittelylaitteistoi11a, joilla myös pyrittiin noudattamaan normaaleja työtapoja, vaikka musta

valkoinen sanomalehti—ilmoitus olikin niille epätavallinen työ.

(42)

(43)

l°)Z y 13t

KOE ILMOITUS M:0 2.

t

иед си

Kuva 15. Koeilmoitus 2 : n ilmoitusmalli.

(44)

6.8 Koeilmoitus digitaalisessa kuvankäsittelyjärjestelmässä 6.8.1 Järjestelmän kokoonpano

Kokeessa käytetty digitaalinen tuo tantornit takaavainen kuvankä

sittelyjärjestelmä oli Helsingin Kuvalaattatehdas Oy:n Hell Chromacom -väriasemointijärjestelmä.

SYÖTTÖ/TULOSTUS

COMBISKOP- TYÖASEMA

SIVUTIEDOSTON LASKEMINEN

originaalikuvat ja sivu- Itiedoston laskemisohjeet

z

^'mimTt

sivutiedosto (bittikartta)

Kuva 16. Hell Chromacom -väriasemontijärjestelmän osat ja työn

kulku /11/.

(45)

Kuvat syötetään ja tulostetaan yhdellä Hell Chromagraph DC 350 S ER -skannerilla. Kuvien käsittely, asemointi ja sivutiedoston las

keminen suoritetaan Combiskop -työasemalla. Erillistä kuvan 15 esittämää sivutiedoston laskemisasemaa ei ole. Kuvat syötetään 300 MB:n magneettilevylle, joka siirretään kuvien käsittelyä var

ten Combiskop -asemalle ja filmitulostusta varten takaisin.

6.8.2 Kokeen suoritus

Kaikki muu ilmoitusmateriaali syötettiin järjestelmään kuvana, paitsi ilmoituksen kehys ja räjähdyskuvio. Kuvat kiinnitettiin skannerin rummulle, tehtiin tarvittavat kuvan säädöt ja rajaukset ja syötettiin järjestelmään rasteritiheydellä 34 l/cm. Skannaus- tiheys vaihteli pienennysprosentin mukaan. Tekstioriginaaleina olivat aiemmin ilmoitustaittopäätteellä ladotut tekstit. Tekstit syötettiin erityisellä skannaustiheydellä, joka oli kuusi kertaa suurempi kuin normaaleilla kuvilla. Kuvista talletettiin levylle neljä osaväriä ja teksteistä yksi. Kuvat ja teksti asetettiin jo syötössä oikeaan kulmaan, jottei niitä tarvitsisi myöhemmin kiertää.

Combiskop -työasemalla tehtiin ensin rajausmaskit, joita käytettiin kuvien taustan poistamiseen. Sitten ilmoituksen osat yhdistettiin kokonaisuudeksi aloittamalla "alimmaisesta" osasta, koska osien prioriteettia ei voi sen jälkeen muuttaa, kun rajausmaskit on tu

hottu. Kehys, räjähdyskuvio ja suorat linjat luotiin antamalla tarvittavat koordinaatit ja värittämällä näin syntyneet kuviot.

Koska näyttöruudulle mahtuu vain 512 x 512 kuva-alkiota, luotiin asemoinnin yhteydessä ohjaustiedosto, jonka avulla laskettiin tulostettavan työn lopullinen bittikartta. Tätä kutsutaan sivutiedoston laskemiseksi. Koska mukana oli myös suuremmalla tihey

dellä syötettyä tekstiä,tarvittiin vielä lisälaskenta, jolla teks

tin ja kehysten kaarevat osat saatiin pyöreiksi.

Valmiista ilmoituksesta tulostettiin syaani osaväri elektronisesti rasteroivalla skannerilla filmille ja siitä otettiin paperikopio.

(46)

6.9 Koeilmoitus laboratorion kuvankäsittelyjärjestelmässä 6.9.1 Järjestelmän kokoonpano

Graafisen tekniikan laboratorion kuvankäsittelyjärjestelmä on esitetty kevään 1983 tilanteen mukaan kuvassa 17.

/ MODIFOITU / HELL CHROMAGRAPH

C286 SYÖTTÖSKANNERI

VAIHTO- LEVY- YKSIKÖT

PDP 11/34

KESKUSTIETOKONE KESKUSMUISTIA.

124 kw

KONSOUKIRJOITIN

KIINTEÄ LEVY- YKSIKKÖ

2 KPL AAKKOSNUMEERISIA NÄYTTÖPÄÄTTEITÄ

MAGNEETTI- / NAUHA- { ASEMA '

800/1600 ^BPI

/ KAKS I SÄVYNÄYTTÖi /VIIVA- JA / RASTERIKUVILLE /

HELL DC 300

SYÖTTÖ/TULOSTUS- SKANNERI y

Kuva 17. TKK:n graafisen tekniikan laboratorion ja VTT:n graafisen laboratorion kuvankäsittelyjärjestelmä keväällä 1983.

Kuvia voidaan syöttää järjestelmään Hell Chromagraph DC 300 ER -skannerilla tai Optronics PIOOO syöttöskannerilla ja tulostaa toistaiseksi vain Optronics P1500 filmitulostimella. Kuvia kä