Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän VALTIONAVUSTUKSEN VAIKUTUS JÄRJESTÖJEN RUOKA-AVUSTUSTYÖHÖN 2016 – 2017 Samarian hakemissa avustuskokonaisuuksissa

(1)

Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän VALTIONAVUSTUKSEN VAIKUTUS

JÄRJESTÖJEN RUOKA-AVUSTUSTYÖHÖN 2016 – 2017 Samarian hakemissa avustuskokonaisuuksissa

ARVIOINTIRAPORTTI 1/2018

SAMARIA rf

TM Ismo Valkoniemi 13.4.2018 Porvoo

1

(2)

Julkaisija:

SAMARIA RF

Asentajantie 12, 06150 Porvoo puh. 010 2313 700

samaria-center@samaria.fi www.samaria.fi

SISÄLLYS

1. Johdanto ...3

2. Tarvitaanko ruoka-apua Suomessa? ... 4

3. Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustukset ruoka-avustusta jakaville järjestöille ... 7

4. Ruoka-aputoiminta Suomessa ... 13

5. Arviointitutkimuksen menetelmät ... 16

6. Tutkimusaineisto ... 17

7. Ruoka-aputyö arviointitutkimuksen aineiston perusteella ... 17

7.1. Järjestöjen ajatuksia poliittisesta toiminnasta ... 18

7.2. Ruoka-aputyötä tekevät järjestöt ... 19

7.3. Myönnetyn avustuksen tulokset, tuotokset ja vaikutukset ... 22

7.4. Järjestöjen näkökulma tulevaisuuteen ... 24

8. Arviointitutkimuksen luotettavuus ... 25

9. Johtopäätökset ... 25

10. Tutkimusaineisto ... 28

11. Kirjalliset lähteet ... 28

12. Internet lähteet ... 28

13. LIITTEET ... 31

2

(3)

1 http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/stm-suomalaisten-osallisuuteen-vaikutetaan-ruoka- apua-tehokkaammin-varmistamalla-yhteiskunnan-rakenteiden-toimivuus

2 https://koneensaatio.fi/etta-maailma-muuttuisi-paremmaksi/

1. Johdanto

Ihmisten osallisuutta edistetään ja syrjäytymistä ehkäistään parhaiten varmistamalla, että yhteiskuntamme rakenteet ovat kunnossa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) toivoo, että tämä kokonaisvaltainen näkemys ihmisten hyvinvointiin otettaisiin huomioon parhaillaan julkisuudessa käydyssä keskustelussa ruoka-avusta. Eduskunta on antanut vuoden 2015 ja 2016 lopussa seuraavan vuoden talousarviosta päättämisen yhteydessä ylimääräistä hanke- määrärahaa eli ns. ”joululahjarahaa” ruoka-avun tukemiseen. Tätä rahaa myönnettiin 1,1 miljoonaa euroa vuoden 2016 ja saman verran vuoden 2017 talousarvioesityksiin.

STM jakoi rahan valtionavustuksina järjestöille vuosiksi 2016–2018. Sen sijaan eduskunta ei myöntänyt ylimääräistä valtionavustusta vuoden 2018 talousarvioon. Tätä raporttia kirjoit- taessamme emme ole tietoisia vastaavan valtionavun jatkumisesta. Eduskunnassa on käyty aiheesta vilkasta keskustelua ja on täysin mahdollista, että eduskuntavaalien lähestyessä eduskunta ja sen valiokunnat palaavat asiaan nykyisten hallituspuolueiden toimesta.

Eduskunnan myöntämällä väliaikaisella hankerahoituksella on tuettu esimerkiksi kylmä- laitteiden ja kylmäkuljetusautojen hankintaa ja muita ruoka-aputoiminnan järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Perusteena näille kustannuksille järjestöt ja valtionapua myöntävät tahot ovat yhteisesti esittäneet, että tämä takaa elintarviketurvallisuuden näkökulmasta paremman pohjan tuleville vuosille.1

Tämä arviointiraportti keskittyy arvioimaan eduskunnan erikseen myöntämän ylimääräi- sen hankemäärärahan vaikutuksia ruoka-aputoimintaan järjestöissä, jotka ovat olleet mukana Samaria rf:n hankehakemuksissa vuosina 2016 ja 2017. Molemmat avustuskaudet ovat kestol- taan 15 kk siten, että ensimmäisen valtionavustuksen käyttökausi oli 1.10.2016 – 31.12.2017 ja jälkimmäisen avustuksen käyttökausi on 1.10.2017 – 31.12.2018.

Tässä arviointiraportissa vaikutuksia arvioidaan järjestöille tehdyn kirjallisen kyselyn perusteella, muun kerätyn arviointitiedon pohjalta sekä käymällä keskustelua erilaisten kir- jallisten raporttien ja tutkimusten kanssa. Raportissa sivutaan myös asian ympärillä käytyä poliittista toimintaa ja siitä käytyä julkista keskustelua sekä arvioidaan sen vaikutuksia ruoka- aputyölle Suomessa.

Tämän arviointiraportin ensisijainen tavoite on tuottaa Sosiaali- ja terveysministeriölle rahoitushakemuksessa edellytettyä arviointitietoa, sekä yhtä tärkeänä tavoitteena on tuottaa tietoa ruoka-apua tekeville järjestöille kokonaistilanteesta ja toiminnan kehittämistarpeista.

Raportti antaa myös täydentävää tietoa suomalaisesta ruoka-aputyöstä, jota voivat hyödyntää tutkijat, viranhaltijat ja median edustajat. Tieteenfilosofi Inkeri Koskinen kirjoittaa Koneen säätiön tutkimusartikkelissa Jakaantuuko Suomi?, osa 9, Että maailma muuttuisi paremmaksi, että muutkin kuin tutkijat voivat olla varteenotettavia asiantuntijoita ja että tieteen ulkopuolel- ta löytyvä tieto ja osaaminen voi täydentää tutkimustietoa. Hän mainitsee erityisesti vaikeiden kysymysten, kuten muun muassa yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ratkomisen edellyttävän kaiken mahdollisen asiantuntemuksen hyödyntämistä.2 Toivomme tämän raportin, jossa pohditaan eriarvoistumisen kehitystä ruoka-aputyön näkökulmasta, olevan osa tämänkaltaista ongelmanratkaisua, ja toivomme puheenvuoromme hyödyttävän myös muita.

3

(4)

2. Tarvitaanko ruoka-apua Suomessa?

Tutkimustulosten perusteella keskeisin syy turvautua ruoka-apuun on syvä taloudellinen huono-osaisuus, josta kärsii kolme neljästä avunsaajasta. Kokemus taloudellisesta niukkuu- desta ja eriarvoisuudesta sisältää tulojen riittämättömyyden, kykenemättömyyden huolehtia veloista sekä kokemuksen riittämättömästä tuensaannista. Taloudellisen huono-osaisuuden lisäksi runsaat kaksi viidesosaa ruoka-avun saajista kärsii myös sosiaalisista ja terveydellisistä hyvinvoinnin vajeista. Nämä kasautuneesti huono-osaiset kokevat terveytensä heikoksi sekä itsensä masentuneeksi, yksinäiseksi ja nälkäiseksi. Kasautunut huono-osaisuus kohdistuu muita useammin työttömiin, keski-ikäisiin, asunnottomiin, päihdeongelmaisiin sekä itsensä eksplisiittisesti huono-osaiseksi kokeviin.³

Eriarvoisuuden kasvaminen on eri tutkimusten mukaan synnyttänyt ryhmiä, jotka ovat jääneet pysyvästi syrjään suomalaisten muuten korkeasta hyvinvoinnista. Ruoka-avun saajat ovat yksi näistä huono-osaisten ryhmistä.⁴Nykymuotoinen ruoka-aputoiminta syntyi seurakuntien reaktiona 1990-luvun lamaan. Suomi liittyi EU-jäsenyytensä myötä EU:n elintarvike- tukijärjestelmään ja ryhtyi vastaanottamaan unionin ruoka-apua 1996. Edelleen monet tuolloin aloittaneet jakavat EU ruoka-apua, mutta mukaan on tullut yhä kasvava joukko järjestöjä, jotka ovat syntyneet 2000-luvulla ja joiden osuus maassamme jaettavasta ruokajaosta on merkittävä. Ylijäämäruoan jakamista on helpottanut viranomaisten päätös, jolla lievennettiin elintarvikkeiden luovuttamiseen liittyviä sääntöjä vuonna 2013 (Evira 2013). Tämä on lisännyt kaupoista, tukuista ja teollisuudesta saatavien elintarvike-erien luovuttamista edelleen jaetta- vaksi hyväntekeväisyyteen kuuluvana ruoka-apuna.⁵

Ruoka-apu ilmiö ei ole vain suomalainen. Se on tapahtunut kaikissa länsimaissa talous- taantumien seurauksena. Perusturvan leikkaukset ja etuuksien tason jäädytykset johtivat tarpeeseen, jossa ihmisten tulot eivät riittäneet enää välttämättömiin menoihin. Tähän tarpeeseen seurakunnat ja järjestöt vastasivat.⁶Tuomo Laihialan viittaaman Kaksi vuosikymmentä ruoka-apua -kirjan, Lehtelä & Kestilä 2014, mukaan, useiden poliittisten päätösten seurauksena köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentävät sosiaalipoliittiset tulonsiirrot pienenivät ja samalla julkinen vastuu kansalaisten hyvinvoinnista heikentyi.⁷Maria Ohisalon väitöskirjassaan kuvaamien tilastojen mukaan vuosina 2013–2015 toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrä kasvoi 4,8 prosenttia ja sitä saaneiden kotitalouksien määrä 5,4 prosenttia. Vuonna 2015 toimeentulotukea sai 7,3 prosenttia väestöstä. Tällöin Findikaattori 2017 -tilastojen mukaan myös tukeen käytetyt menot lisääntyivät ja päätyivät 1990-luvun laman tasolle. Menojen kasvu kertoi toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien määrän kasvusta.⁸

1990-luvun lamavuosia seuranneessa kehityksessä taloudellinen eriarvoisuus kasvoi ja suhteel- lista köyhyyttä kärsivissä kotitalouksissa asuvien määrä kaksinkertaistui noin 15 vuodessa.⁹ Erityisesti yksinhuoltajien, opiskelijoiden ja työttömien perusturva on minimibudjettiin näh-

3 Laihiala 2018, 7.

4 Laihiala 2018, 17.

5 Laihiala 2018, 24.

6Laihiala 2018, 25.

7Laihiala 2018, 27.

8Ohisalo 2017, 22.

9Laihiala 2018, 41.

4

(5)

den riittämätön.¹⁰ Toimeentulotuella elää noin 400 000 suomalaista, joista lähes kolmannes saa toimeentulotukea pitkäaikaisesti.¹¹Varsinkin työttömät, työkyvyttömyys-eläkeläiset, yksin asu- vat ja yksinhuoltajat joutuvat tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puut- teen vuoksi.¹²Kirkkopalveluiden tuoreiden tietojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HYPA-kyselytutkimuksen mukaan ruoka-apuun joutuvat turvautumaan työttömien ja lomau- tettujen lisäksi ennen muuta toimeentulotukea hakeneet ja matalasti koulutetut.¹³ Ruoka-avun saajat eivät ole pelkästään taloudellisesti heikossa asemassa, vaan heidän heikko asemansa on kokonaisvaltaista. Kolme neljästä ruoka-avun saajasta kärsii niin syvästä taloudellisesta huono-osaisuudesta, että kokee tulonsa suhteessa menoihin riittämättömiksi, saamansa tuen liian vähäiseksi sekä veloista selviytymisen mahdottomaksi. Leipäjonossa jonottavien heikko taloudellinen tilanne ja kasautunut huono-osaisuus osoittavat, etteivät avunsaajat hae ruokaa lais- kuuttaan vaan siksi, että kokevat elintasonsa ja elämänlaatunsa heikoksi.¹⁴Monet ruoka-apua hakeneet yksinhuoltajat ovat kuvanneet ruokakassin antavan helpotusta, joka kohdistuu muihin tarpeisiin. Kauppakassista säästynyt raha voidaan käyttää uimahallilippuun tai vaikkapa farkkuihin, jotka muutoin jäisivät hankkimatta.

Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelaan 1.1.2017. Heti alkuvuonna toimeentulotuen hakemusten käsittelyajat venyivät. Myös asiakaspalvelu ruuhkautui.¹⁵ Tuolloin Samariaan ja Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:lle tuli runsaasti palautetta ruoka-apua jakavilta järjestöiltä avun tarpeen räjähdysmäisestä kasvusta. Tämä näyttäytyi Samariassakin kymmenien hädässä olevien asiakkaiden selviämiskamppailuna, jossa autettiin asiakasta vuokramaksujen erä- päivien siirrossa, lainattiin rahaa sekä annettiin ruoka-avustusta sekä tukimaksuja lääkkeiden hankintaan. Kunnat olivat ajaneet alas toimeentuloa käsittelevien henkilöiden määrän, ja ne eivät olleet varautuneet syntyneeseen kriisiin. Kelan oman arvion mukaan se joutuu maksa- maan korvausta 146 000 asiakkaalle viivästyneistä perustoimeentulotuen maksuista. Tämän ja saadun palautteen yhteys näyttää selvältä. Kela on ilmoittanut maksavansa automaattisesti hyvityksiä yhteensä noin 146 000 ratkaisun viivästymisestä asiakkaille, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen perustoimeentulotuesta. Hyvityksen määrä on 25–150 euroa viiväs- tyksen pituuden mukaan.¹⁶ Kuinka tämän kaltainen lähes 150 000 kansalaiseen kohdistunut perustoimeentulotuen merkittävä viivästyminen olisi purkautunut maassamme ilman toimivaa ruoka-apua antavien toimijoiden verkostoa? Olemme saaneet lukea kriittisiä äänenpainoja suoran ruoka-avun tarpeellisuudesta. Tämänkaltaisissa poikkeustilanteissa erilaiset yhteisöl- liset toimintatavat eivät riitä. Silloin, kun nälkä on todellinen, on annettava heti konkreettista apua. Sitä ruoka-apu on parhaimmillaan. Osa konkreettista ruoka-apua tarvitsevista elää tilapäisessä kriisissä, joka on syntynyt byrokratiassa tapahtuneiden käsittelyvirheiden seurauksena, omasta puutteellisesta osaamisesta erilaisten lakisääteisten tukien hakemiseksi tai viranomaisten ruuhkautuneista käsittelyajoista. Tällöin mikään muu nyt käytössä oleva tukimuoto ei korvaa suoraa ruoka-apua sellaisenaan. Ruoka-apua on saatavilla laajasti koko maassamme, ja avun saa nopeasti ilman byrokratiaa.

10Laihiala 2018, 42.

11 Laihiala 2018, 44.

12 Laihiala 2018, 45.

13 Laihiala 2018, 49.

14 Laihiala 2018, 76–77.

15 Kelan sisäinen arviointi 2017, 2.

16 Kelan sisäinen arviointi 2017, 12.

5

(6)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötason otantatutkimuksen mukaan 2,3 prosenttia suomalaisista oli turvautunut ruoka-apuun vähintään kerran vuoden 2013 aikana, mikä tarkoittaa yli 80 000 eri ihmistä.¹⁷ Määrä on tämän päivän tietoihin verrattuna täysin riittämä- tön. Tässä arviointiraportissa voidaan vain kysyä, voiko se olla mahdollinen vuonna 2013, vai oliko se jo silloin alimitoitettu? Onko tilanne voinut muuttua niin radikaalisti tämän jälkeen taloudellisen taantuman pitkittymisen seurauksena, eläkkeiden indeksijäädytysten sekä muun muassa vuoteen 2017 osuneen perustoimeentulotukeen liittyneiden maksuviivästysten johdosta?

Maatalousviraston raporttien mukaan sen yhteistyökumppanien kautta raportoitiin ruoka- apua saavien määrän olleen 289 824 eri henkilöä, jotka ovat ainakin yhden kerran saaneet vuoden 2016 aikana ruoka-apua.¹⁸ Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkopalvelut ilmoittaa jakaneensa yksin EU-ruokaa vuoden 2016 aikana yli 100 000:lle apua tarvitsevalle henkilölle ja kohdanneensa muutoin diakoniatyön kautta 600 000 erilaisen avun tarvitsijaa.

Tässä arviointiraportissa olemme keränneet 51 järjestöltä tarkkaa tietoa jaetuista kilo- määristä, ruokakassien määrästä, tarjottujen lämpimien aterioiden määristä sekä kahvi/tee tarjoiluista. Raportin mukaan ruoka-apua on vastanneiden järjestöjen toimesta saanut var- muudella yli 100 000 eri henkilöä. Tässä raportissa kerätyt luvut antavat suuntaa todellisille määrille, jotka ovat vastausten ja muun tutkimustiedon valossa huomattavasti suurempia, kuin julkisuudessa on aiemmin esitetty. Tutkijat ovat arvelleet, että Suomessa olisi 400 tahoa, jotka jakavat avustusruokaa. Tämän arvioimiseksi nykyiset tutkimukset eivät anna tarkkoja viitteitä.

Määrä on ilmeisesti huomattavasti suurempi. Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa, joista 107 käytti itsestään kaupunkinimitystä.¹⁹ Asumistaajamia Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan 735.²⁰ Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 3030 asuinaluetta, jotka on arvioitu Yleisradion tekemässä postinumeropuntarissa alkuvuodesta 2018.²¹ Voidaan olettaa, että lähes jokaisessa asumistaajamassa on jollakin tavoin järjestetty säännöllistä tai tilapäistä ruoka-apua asukas- yhdistysten, seurakuntien tai muiden toimijoiden toimesta. Suurissa kaupungeissa toimijoita on useita ja pääkaupunkiseudun kunnissa jopa kymmeniä jokaisessa kaupungissa. Näin arvi- oiden määrä on varmasti huomattavasti suurempi kuin tutkimuksissa on arveltu, etenkin jos mukaan lasketaan myös rekisteröimättömät itseapuryhmät, työttömien yhdistykset, eri vapai- den suuntien seurakunnat ja monet muut ruoka-apua antavat tahot. Postinumeropuntarissa yhtenä esimerkkinä käytettiin Katuman taajamaa Hämeenlinnasta, jossa on 1024 asukasta.²² Taajamassa on Setlementtiyhdistyksen ruokailu vähävaraisille sekä ViaDia Hämeenlinna ry, joka on jakanut siellä ruokaa. Lisäksi siellä on kunnan lähiökeskus, jossa kirkko ja kaupunki järjestävät erilaisia aktiviteetteja. Jos näin olisi jokaisen 1000 asukkaan taajamassa, tarkoittaisi se tuhansia erilaisia ruoanjakopisteitä maassamme.

Jaettavista määristä voidaan saada tietoa myös kaupan ja ruokahävikkitutkimusten kautta.

Suomessa päätyy hävikkiin koko elintarvikeketjussa kuluttajat ja alkutuotanto mukaan las- kettuna yli 400 miljoonaa kiloa ruokaa. Yli 80 prosenttia hävikistä tulee muista lähteistä kuin kaupoista. Kaupoissa hävikkiä syntyy vuosittain 12–14 kiloa suomalaista kohti, mikä tarkoittaa noin 66 – 77 miljoonaa kiloa. Kotitalouksissa hävikkiä syntyy reilu 20 kiloa kuluttajaa kohti, eli

17 Ohisalo 2017, 31.

18 http://www.mavi.fi/ruoka-apu/Documents/

Tiivistelm%c3%a4_t%c3%a4yt%c3%a4nt%c3%b6%c3%b6npanoraportti_2016_FEAD.pdf 19 https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat

20 https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-12-16_001.html 21 https://yle.fi/uutiset/3-10152925

22 https://yle.fi/uutiset/3-10152925

6

(7)

noin puolet enemmän (MTT, Foodspill-tutkimus 2010, 2012).²³ Eviran julkaisema ruoka- apuohje on selkiyttänyt käytäntöjä ja helpot¬tanut ruoan ohjaamista hyväntekeväisyyteen.

Moni kauppa on sopinut yhteistyöstä alueensa hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa hävikki- ruoan toimittamiseksi sitä tarvitseville. Kaupalla on satoja yhteistyökumppaneita ruoka-avun jakelussa. Kaupan näkökulmasta ruoka-avun yhteistyö on toimivampaa, kun hävikkiin mene- viä elintarvikkeita noudetaan säännöllisesti. Keskittyneet järjestelmät, kuten Vantaan yhteinen pöytä, merkitsevät elintarviketeollisuudelle ja kaupalle sujuvampaa tapaa toimia yhden, hyvin koordinoidun toimijan kanssa kuin kymmenien tai satojen pienten järjestöjen.²⁴ Päivittäis- tavarakauppa ry on laatinut kirjallisen suosituksen kauppiaille elintarvikkeiden luovuttamises- ta hyväntekeväisyyteen.²⁵ Samana vuonna Eviran antama ohje (2013) elintarvikkeiden anta- misesta hyväntekeväisyyteen avasi välittömästi kauppojen ja elintarviketeollisuuden kanavat järjestöille. On selvää, että tämä on yksi merkittävimmistä seikoista, joka on vaikuttanut järjes- töjen ruoka-aputoiminnan voimakkaaseen kasvuun vuoden 2013 jälkeen. Evira on julkaissut uuden päivitetyn ohjeen vuonna 2017.²⁶

3. Sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustukset ruoka-avustusta jakaville järjestöille

Ensimmäinen valtionavustus 1.10.2016 – 31.12.2017

Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi ensimmäisen valtionavustuksen eduskunnan myöntä- mistä ”joululahjarahoista”. Tämä termi on epävirallinen, mutta se esiintyy myös Sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilla. Rahoituksen tausta on perusteluineen nähtävissä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä VaVM 16/2015 vp, josta ohessa tekstiote:

1 100 000 euroa valtakunnalliseen toimintaan, jolla järjestetään edellä mainitun mukaisesti ruoka- ja muuta aineellista apua erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun.²⁷

Ministeriö julkaisi päätöksen 11.10.2016, Diaarinro STM/1425/2016 (liite). Päätöksen mukaan valtionavustus myönnetään seuraaville hankkeeseen osallistuville tahoille erillisistä selvityksis- tä ja talousarvioista ilmenevien kustannusten kattamiseen:

Samaria rf 100 000

hankkeen hallinnointi 40 000

kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 45 000

muut kulut 15 000

Humanitäärinen Idän-työ ry, kylmäkuljetusauto 20 000 23 Kauppa vähentää ruokahävikkiä 2016, 3.

24 Kauppa vähentää ruokahävikkiä 2016, 4.

25 Suositus jäsenyhdistyksille 2013, PTY ry.

26 https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf

27 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_16+2015.aspx

7

(8)

Hyvä Arki ry 47 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 35 000

toimitilavuokrat 12 000

Hämeen Mokia ry 30 000

ruokatyöhön 20 000, leirityöhön 10 000

Joosua Missio ry 35 000

henkilöstökulut 15 000, muut kulut 20 000

Kaikkien Kansojen rukoushuone-yhdistys ry 25 000

henkilöstökulut

Korson Ruokapalvelu ry 45 000

kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat

Luukkaan Pysäkki ry 20 000

kalustohankinta 10 000, muut kulut 10 000

Lähetyskappelin ruoka-apu ry 45 000

Manna-Apu ry 40 000

Operaatio Ruokakassi ry 55 000

henkilöstökulut 25 000, muut kulut 30 000

Oulun Rajakyläyhdistys ry 10 000 kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 4 000

muut kulut 6 000

Rakkauden valloittamat ry 5 000

muut kulut

Rantakotiyhdistys Kipinä ry 7 000

muut kulut

Ruoka-apu Yhdistysten liitto ry 47 000 henkilöstökulut 37 000, muut kulut 10 000

Takaisin Elämään ry 52 000

muut kulut 7 000

Uloskutsutut ry 35 000

kylmäkuljetusauto ja siihen liittyvät hankinnat 25 000 henkilöstökulut 10 000

Vaasan ruoka-apu ry 25 000

kalustohankinnat 14 000, muut kulut 11 000

Vantaan Apuraide ry 42 000

muut kulut 7 000

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeuden-työ ry 80 000 logistiikkatilat, vuokrat ja kunnostus 50 000

ruokajaon ja kuljetusten kustannukset 30 000

Yhteensä 765 000

Myönteisen rahoituspäätöksen saivat myös A-klinikkasäätiö (46 000 euroa), Kriminaali- huollon tukisäätiö (10 000 euroa), Nuorten ystävät ry (80 000 euroa), Suomen Romanifoorumi (58 000 euroa) ja Suomen Ice-Hearts ry (139 000 euroa).

8

(9)

Samarian saamassa valtionavustuksen päätöksessä ministeriö edellytti, että päähakija laatii jokaisen avustusta saavan tahon kanssa erillisen siirtosopimuksen, jossa sovitaan avustuksen käytöstä, maksatuksesta, raportoinnista ja avustuksen käytön ja raportoinnin tarkastus- toimista. Tämän lisäksi ministeriö on edellyttänyt, että valvonnassa käytetään Samarian tilintarkastajaa hankkeen hallinnoinnin tukemana valvojana. Tästä tiedotettiin Tilintarkastus- yhteisö Oy Audit Green & Backman Ab:n toimitusjohtajalle HT Mats Greenille, joka kävi hankehallinnon perusasiat läpi Samarian toiminnanjohtajan sekä hallintoyksikön kanssa ja on myöhemmin osallistunut hankkeen valvontaan erikseen sovituilla tarkastuskäynneillä ja ohjeistuksilla.

Samaria järjesti erillisen koulutustilaisuuden kaikille avustusta saaneille tahoille 23.11.2016 klo 16–19 Korson helluntaiseurakunnan tiloissa, Myyrätie 6, Vantaa (Korso). Paikka valittiin sen hyvien kulkuyhteyksien vuoksi ja koska valtion avustusta Samarian kautta saanut Korson ruokapalveluyhdistys ry tarjosi tiloja veloituksetta tapahtuman käyttöön. Tapahtumassa käytiin hankkeen hallinnon kannalta keskeiset asiat läpi, sen vaikutukset kirjanpitoon, hankkeen saa- jien velvollisuudet ja päähakijan sekä Sosiaali- ja terveysministeriön oikeudet hankkeen valvontaan ja seurantaan sekä allekirjoitettiin kaikkien hankkeessa mukana olleiden tahojen kanssa avustuksen siirtosopimukset (liite). Samalla tiedotettiin järjestöjä kylmäautojen hankinta- prosessista.

Sosiaali- ja terveysministeriö edellytti päätöksessään, että avustuksen saajan tulee soveltaa valtionavustuksella tehtäviin hankintoihin (esim. kylmäkuljetusautot) julkisista hankinnoista annettua, voimassa olevaa lakia siltä osin kuin hankinnat kuuluvat mainitun lain piiriin. Valtion- avustuksen saajaa pidetään lain 6 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisena hankintayksikkönä silloin, kun se on saanut julkista tukea yli puolet hankinnan arvosta. Valtionavustuksen saaja on näiden hankintojen osalta velvollinen noudattamaan julkisista hankinnoista annetussa laissa säädettyjä hankintamenettelyitä. Tästä syystä Samaria kokosi hankkeen saajista työryhmän sel- vittämään autojen hankintaa. Työryhmän puheenjohtajana toimi Ismo Valkoniemi, Samarian hallituksen edustajana liikenneopettaja Anders Krook Sipoosta sekä Takaisin Elämään ry:n edustajina hallituksen jäsen Sami Niikko sekä hallituksen puheenjohtaja Joni Kamarto.

Työryhmä totesi, että hankinta edellyttää ulkopuolista konsulttia, koska hankinnassa oli löydettävä useita käytettyjä ja uusia, eri tavoin määriteltäviä kylmäautoja, ja lisäksi hankinnat tuli kilpailuttaa julkisesti uuden hankintalain mukaisesti. Samaria kilpailutti hankintakonsultit ja valitsi Han-kintajuristit Oy:n. Hankintajuristit kilpailutti autohankinnat julkisten

kilpailutussäädösten mukaisesti. Kilpailutus suoritettiin kevään 2017 aikana, ja ilmoitukset hankinnoista julkaistiin julkisissa hankintakilpailutusalustoissa, kuten hilma.fi:ssa.

Kilpailutukseen ei saatu yhtään tarjouspyyntöjen edellyttämää tarjousta, minkä jälkeen päätettiin siirtyä hankintalain edellyt-tämään suorahankintamenettelyyn. Kaikista suorahankinnoista tehtiin julkiset suorahankin-tailmoitukset ja odotettiin hankintalaissa säädetty aika, ennen kuin lopullinen kauppa tehtiin. Tätä ennen jokainen kauppa oli hyväksytetty Sosiaali- ja terveysministeriöllä lähettämällä heille autohankintaan liittyvät hankintadokumentit tarkastettavaksi.

Käyttöajaksi kuluvalle käyttöomaisuudelle eli kylmäautoille ministeriö oli määrittänyt alle 10.000 euron hankinnoissa yksi vuosi, 10.000 - 24.999 euron hankinnoissa kaksi vuotta, 25.000 - 39.999 euron hankinnoissa kolme vuotta ja vähintään 40.000 euron hankinnoissa neljä vuotta. Kylmäkuljetusautojen edellytettiin tulevan Samaria rf:n omistukseen, ja ne vietiin tilintarkastajan valvonnassa sen taseeseen, sekä Trafin rekisteröinnissä omistus jätettiin Sa- marialle. Hallintaoikeus annettiin päätöksessä mainituille yhdistyksille, jotka niitä käyttävät.

Päätöksessä todetaan, että edellä mainittujen vähimmäiskäyttöaikojen jälkeen autojen omistus-

9

(10)

oikeus luovutetaan käyttäjäjärjestöille, mikäli autoja on käytetty ruoka-aputyöhön rahoittajan tarkoittamalla tavalla. Autot luovutetaan vuosien 2019–2021 aikana niiden käyttäjille päätök- sen mukaisesti, jolloin ne poistuvat Samarian taseesta ja siirretään avustuksen lopullisen saajan taseeseen. Omistusoikeuden pidättämisellä voidaan autojen käyttöä valvoa ja niiden ennen- aikainen myynti estetään, jotta säädetyt käyttöajat voidaan saavuttaa.

Ensimmäisen avustuksen loppuselvitys toimitetaan Sosiaali- ja terveysministeriöön avustus- ehtojen mukaisesti viimeistään 31.5.2018. Avustuspäätökseen on haettu neljä erillistä muutos- pyyntöä, joissa on tarkennettu avustuksen saajan avustuksen käyttötarkoitusta tai muutettu käyttötarkoitus. Muutospyynnöt koskivat seuraavia yhdistyksiä: Luukkaan Pysäkki ry, Oulun Rajakyläyhdistys ry, Hyvä Arki ry, Kaikkien kansojen rukoushuoneyhdistys ry, Uloskutsut ry, Joosua Missio ry, Hämeen Mokia ry ja Samaria rf. Merkittävin muutoshakemus kohdistui Kaikkien kansojen rukoushuoneyhdistys ry:n avustushakemukseen. Yhdistys ilmoitti, että se ei tule käyttämään haettua avustusta lainkaan. Avustus haettiin kohdistuvaksi kokonaan uudelleen siten, että Oulun Rajakyläyhdistys ry:lle anottiin tästä vapautuneesta summasta 15 000 euroa pakettiauton hankintaan. Aiemmassa avustuspäätöksessä mainittu 4 000 euron avustus- summa auton hankintaan oli täysin riittämätön. Lisäksi Samaria rf haki kilpailutuskonsultin yli 11 500 euron kustannuksiin 10 000 euroa lisää valtionavustusta, koska avustusta haettaessa ei tiedetty kilpailutuksen laajuudesta ja siihen liittyvästä suuresta työmäärästä. Autojen kilpailu- tusasia osoittautui kaikkinensa hankalaksi toteuttaa, ja siitä aiheutuneita kustannuksia voitiin osin kattaa vapautuneella avustuksella. Sosiaali- ja terveysministeriö teki hakemusten mukaiset muutospäätökset kaikkiin hakemuksiin.

Toinen valtionavustus 1.10.2017 – 31.12.2018

Valtiovarainvaliokunta lisäsi toisen kerran, hallituspuolueiden yhteisellä päätöksellä, valtion talousarvioon ylimääräisenä annettavan ruoka-avun valtionavustuksen. Päätös löytyy valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä tässä muodossa:

Ruoka-apu

Valiokunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,1 milj. euroa matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun. Määrä- raha oli tarkoitettu suoraan em. avun antamiseen ja siihen liittyvään välittömään asiakas- työhön.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaaliturvaa ja sen kannustavuutta sekä työllistymistä edistetään niin, että ruoka-avun tarve on mahdollisimman vähäinen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käytännössä kuitenkin arviolta 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa nk. leipäjonojen kautta. Avustusruoanjake lusta on käytännössä tullut tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa, sillä leipäjonoissa asioi pääasiassa perusturvae tuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, joka on tarkoitettu valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville. Tuen myöntä misessä tulee kiinnittää erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen.²⁸

28 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/TalousarvioMietinto/Sivut/VaVM_35+2016.aspx

10

(11)

Julkisuudessa esiintynyt keskustelu siitä, että kansanedustaja Mika Niikko olisi ”jär jestänyt”

ja ”jakanut” rahan lähipiirilleen, ei perustu todellisuuteen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa voidaan todeta, että juuri toisen valtionavustuksen hakukierroksen jälkeen Perussuomalaiset- puolue hajosi kesäkokouksen jälkiseurauksena ja hallitusvastuuta jäi kantamaan Sinisten edus- kuntaryhmä. Varsinainen jakopäätös on tehty tilanteessa, jossa Niikko on ollut opposition kansanedustaja. Valtiovarainvaliokunta on kuullut asiantuntijoita sekä keskustellut ensimmäisen julkisen kritiikin jälkeen ruoka-apuun suunnatusta valtionavustuksesta omien hallintomenet- telyjensä mukaisesti ja päätynyt avun jakamisesta uudelleen. Se, minkälainen rooli yksittäisellä kansanedustajalla on suhteessa myönnettäviin valtionavustuksiin, on politiikan tutkijoiden ja politiikan tekijöiden arvioitava.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi avoimen julkisen avustushaun, jossa hakuaika oli 5.–22.6.2017. Hakutekstissä mainitaan, että avustukset on tarkoitus myöntää yhdelle tai useam- malle kolmannen sektorin toimijalle. Haussa painotetaan valtakunnallisuutta ja laajoja koko- naisuuksia. Avustuksen myöntämisessä kiinnitetään huomiota toiminnan vaikuttavuuteen.²⁹ Samaria rf lupautui Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n pyynnöstä toimimaan hakemuksen päähakijana myös toisella hakukerralla. Tällöin sovittiin mahdollisimman laajasta ja kattavas- ta hakukokonaisuudesta, josta ei rajattaisi pois ketään hakijaa riippumatta siitä, onko järjestö Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n jäsen tai millaisia sidoksia sillä on Samariaan. Samaria oli aktiivinen Sininauhaliiton ja ViaDia ry:n suuntaan, jotka olivat julkisesti moittineet edellisen hakukierroksen päätöksiä. Järjestöt laativat hyvässä yhteistyössä hakukokonaisuuden, johon päähakija mukaan lukien osallistui 70 järjestöä, jotka jakoivat ruokaa 171 eri jakopisteessä, noin 7–9 miljoonaa kiloa ja joiden hakukokonaisuus oli valtakunnallinen.

Tukea ruoka-avun toteuttamiseen jaettiin kolmelle valtakunnalliselle järjestölle: Samaria rf.

(790 000 euroa), Adra Finland Säätiö sr. (75 000 euroa) ja Suomen Punainen Risti (135 000 euroa). Valtionavustuksen saajille on asetettu yhteistyövelvoite päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Valtionavustus kohdistuu alueellisen ja paikallisen ruoka-avustustoiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. Avustusta käytetään ruuan nouto- ja jakelukustannuksiin, toimitilakuluihin, kylmälaitteiden, kylmäkonttien ja -peräkärryjen hankintaan sekä palkkauskustannuksiin.

Avustuksella tuetaan myös ruuanjakotoimintaan rakennettavan linja-auton hankintaa pää- kaupunkiseudulle järjestöjen yhteiskäyttöön.³⁰

Tätä arviointiraporttia kirjoitettaessa hanke on käynnissä. Toisen avustuskierroksen arvioimiseksi Samaria järjestää toisen, laajemman kyselyn sekä suorittaa tarvittavan määrän laadulli- sia haastatteluja riittävän tiedon saamiseksi. Raportti julkaistaan keväällä 2019.

29 http://stm.fi/avustushaku2017

30 http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveysministerio-jakoi-valtionavustuksia- ruoka-apuun-ja-paihderiippuvaisten-tukemiseen

11

(12)

16 Valtionavustuspäätöksen diaarinumero, STM/2572/2017, kohdistui seuraavasti:

Elämän Eliksiiri ry 35 000,00 25 000,00 Kylmäkalusteet. Vuokrakuluihin. Jakokulut, vapaaehtoisten koulutus.

Espoon Lähetyskappeli ry 15 000,00 10 000,00 kylmäkone, Jakoauton korjauskulut, Jakokulut Good News For Everyone ry 10 000,00 7 000,00 jakotilan vuokratkulut, Jakokulut, vähäisiä palkkakuluja Haminan Sininauha ry 5 000,00 4 000,00 Jakokulut, sekä ruoanvalmistuskulut

Hangon katulähetys ry 4 000,00 4 000,00 Kylmiö, Jakokulut

Humanitäärinen Idän työ ry 6 500,00 4 000,00 Kylmäkalusteet

Hyvinkään Helluntainuoret ry 24 500,00 15 000,00 Kylmäperävaunu, Jakokulut

Hyvinkään Toimari ry 7 000,00 5 000,00 Jakokulut

Hyvä Arki ry 25 000,00 15 000,00 Logistiset kulut. Jakoauton kuljettajan palkkaus Hyöty & Työ ry 10 000,00 10 000,00 Jakelukustannukset muihin ruoka-apu yhdistyksiin Hämeen Mokia ry 15 000,00 15 000,00 Jakokulut, sosiaalisen ravintolan ylläpitokulut

Joosua Missio ry 25 000,00 25 000,00 Jakokulut, palkkakulut, kaluston ylläpitokulut, varastointikulut Jyväskylän katulähetys ry 20 000,00 12 000,00 Ruoka-avun järjestämisen kustannukset, jakokustannukset Kokkolan päiväkeskus ry 6 000,00 5 000,00 Kylmäkasettiauto, kylmälaitteet, tilavuokrat

Korson ruokapalvelu ry 7 000,00 5 000,00 Jakokulut, ruoanvalmistuskulut Lakeuden ruoka-apu ry 10 000,00 8 000,00 Kylmäperävaunu. Jakelukustannukset

Luukkaan Pysäkki ry 20 000,00 12 000,00 Jakoauton ylläpito- ja käyttökulut, jakotilan vuokrakulut sekä sähkökulut Manna-apu ry 25 000,00 10 000,00 Logistiset kulut. Jakeluauton kuljettajan palkkaus

Muuramen mannatupa ry 12 000,00 10 000,00 Kylmäkuljetusperäkärry aggregaatilla. Jakotilan vuokra, valvontakamerat, jakokustannukset Mäntsälän helluntailähetys ry 55 000,00 55 000,00 Kuljetusautojen korjaus ja ylläpitokulut. Varastointi kulut. Vuokra.

Myrskylyhty ry 6 000,00 5 000,00 Jakokulut

Operaatio Avoin Ovi ry 30 000,00 20 000,00 Kylmäperäkärry, kylmälaitteita, vuokrakulut Operaatio ruokakassi ry 55 000,00 40 000,00 Logistiikka kustannukset, henkilöstökustannukset Oulun rajakyläyhdistys ry 15 000,00 10 000,00 Toimitilan kustannukset, kuljetus- ja palkkauskulut Palvelu- ja Lähetysyhdistys Toivon tähti ry 15 000,00 10 000,00 Pakettiauto, kylmäkuljetusperäkärry, jakokustannukset.

Rantakotiyhdistys Kipinä ry 10 000,00 10 000,00 Kuomullinen peräkärry, jakokustannukset Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry 85 000,00 70 000,00

Samaria rf 10 000,00 10 000,00 Jakokulut Hämeenlinna ja Espoo

Hallinnointi 62 500,00 60 000,00 Valtionavun hallinnointi

Sininauhasäätiö 7 500,00 5 000,00 Henkilöstökulut ruokaa-apu toiminnassa uudellamaalla Suomen Siniaalto ry 4 000,00 4 000,00 Jakelun ja säilytyksen kustannukset

Takaisin Elämään ry 40 000,00 40 000,00

Toivon portti ry 15 000,00 15 000,00 Henkilöstökuluihin, jakokuluihin, vapaaehtoisväen kuluihin Uloskutsutut ry 15 000,00 10 000,00 Henkilöstökulut- ja jakeluauton käyttökulut

Vaasan ruoka-apu ry 20 000,00 15 000,00 Varastoinnin vuokrakulut. Henkilöstökuluihin sekä jakokuluihin.

Vahti ry Vantaan Asunnottomien Hyvin Voinnin Tuki 20 000,00 12 000,00 Kylmäkontti. Toimitilan vuokrat. Ruokajakotoiminnan kustannukset Vanhamoision Yhteiskristillinen keskus ry 15 000,00 10 000,00 Kuljetusauton korjaus., Varastointi- ja jakokustannukset Vantaan apuraide ry 15 000,00 10 000,00 Logistiikkakulut, jakoauton huolto- ja korjauskulut ViaDia Asikkala ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Espoo ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Heinola ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Helsinki ry 8 000,00 7 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Hämeenlinna ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Härmänmaa ry 6 000,00 5 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Itä-Päijänne ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Joensuu ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Juuka ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Jyväskylä ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Järvenpää ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Kitee ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Lahti ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Lappeenranta ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Länsi-Uusimaa ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Mikkeli ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset

ViaDia Oulu ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset

ViaDia Pieksämäki ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Pirkanmaa ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Pohjois-Savo ry 12 000,00 10 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Raahe ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset

ViaDia ry 64 000,00 58 000,00

ViaDia Saarijärvi ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Sastamala ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Savonlinna ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Seinäjoki ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Tornio ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Turku ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Uusikaupunki ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Vaasa ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset ViaDia Viitasaari ry 4 000,00 3 000,00 Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset

Väentupa ry 10 000,00 7 000,00 Ruokajakelun säilytys, haku-, valmistus-, ja jakokustannukset Vänstugan i Ekenäs r.f. 15 000,00 10 000,00 kylmälaitteet, ruoanvalmistuslaitteet. Vuokra- ja toimitilakulut. Jakokulut

Yhteensä 1 000 000,00 790 000,00

Ruoka-aputyön yhteistoiminnan koordinointi ja kehittäminen, suoran ruokajaon ja toimivuuden parantamiseksi järjestöjen kesken

Bussi, kiertävään ruoanjakeluun ja päiväkeskustoimintaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Avustukseen kohdistuvat jakopisteet, katso hakemus. Ruokajakelun ja tilojen välittömät kustannukset

Valtionavustuspäätöksen diaarinumero, STM/2572/2017, kohdistui seuraavasti:

12

(13)

18 Kuvio 1. Vastaajien luokittelu³²

Luokittelu antaa viitteitä siitä, minkälaisia toimijoita kentällä on. Suomalaisella ruoka- apukentällä on useita pitkäaikaisia toimijoita ja siksi kentälle on muodostunut paljon niin virallisia kuin epävirallisiakin käytäntöjä, yhteistyökuvioita ja sopimuksia³³.

Syksyllä 2015 osa järjestöistä perusti Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n, jonka eräänä

tarkoituksena oli yhteistyötoiminnan kehittäminen ja toisena tarkoituksena oli toimia kanavana mahdollisesti avattaville valtakunnallisille avustuksille, joita toivottiin ja joita olivat ryhtyneet ajamaan erityisesti Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä muutamat asiassa aktivoituneet kansanedustajat. Vaikka ylimääräisen valtionavustuksen taustalla onkin useita

Perussuomalaisten kansanedustajia, on kuitenkin Valtiovarainvaliokunnan mietinnöt laadittu yhteistyössä erityisesti hallituspuolueiden kesken. Lisäksi muun muassa Kristillisdemokraatit ja Sosiaalidemokraatit ovat suhtautuneet myönteisesti ruoka-avun antamiseksi. Vuoden 2018 alussa Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n sivuilla jäsenmääräksi ilmoitetaan 34³⁴, joissa mukana on merkittäviä valtakunnallisia toimijoita. Välillisesti jäsenmäärä on huomattavasti tätä

suurempi, koska Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n säännöissä jäseneksi voi liittyä vain avustusta jakava yksityinen järjestö tai järjestäytyneen järjestökokonaisuuden pääjärjestö, kuten esimerkiksi vain pääjärjestö Viadia ry, eikä sen erilliset jäsenyhdistykset, kuten esimerkiksi

32 Ohisalo, Eskelinen ym. 2014, 13.

34 http://ruoka-apuliitto.fi/1_5_j-senet.html

30 25 20 15 10 5

0 9 Muut yhdistykset tai

Työttömien 11 Evankelis-luterilainen seurakunta 14 Evankelis-luterilainen seurakunta 16

Mannerheimin 22

Muut uskonnolliset yhteisöt / tausta- 28

Vastaajien luokittelu (N=171)

Samaria kutsui kaikki 69 avustuksen saajaa hankkeen aloitustilaisuuteen Hämeenlinnan Vapaa- seurakuntaan 25.11.2017 klo 12–17. Tilaisuudessa toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi kävi hankkeen hallintoon liittyviä seikkoja läpi sekä painotti järjestöjen yhteistyön kehittämisen tärkeyttä. ViaDia ry:n toiminnanjohtaja Kristian Vilkman kävi läpi hankkeen vaikuttavuutta ja arviointia sekä kehittämistoiminnan tarpeellisuutta. Tilaisuudessa myös allekirjoitettiin valtaosa ministeriön edellyttämistä siirtosopimuksista. Sopimusten allekirjoitusten yhteydes- sä tarkastettiin järjestöjen yhdistysrekisteriotteet sekä edustajan oikeutus allekirjoitukseen.

Lisäksi hankevalvontaan nimetty Samarian käyttämä tilintarkastustoimisto Oy Audit Green

& Backman Ab:n antama ohjeistus hankkeen valvonnasta käytiin läpi sekä lähetettiin tiedoksi järjestöjen omille toiminnan- ja tilintarkastajille.

4. Ruoka-aputoiminta Suomessa

Samarian toisella STM:n rahoituskierroksella olevien 70 järjestön hakuvaiheessa tekemä ilmoi- tus jaettavista kilomääristä oli 7–9 miljoonaa kiloa, mikä näyttäisi pitävän paikkansa myös kat- tavan kirjallisen järjestökyselyn perusteella, joka suoritettiin Samarian toimesta tammi-helmi- kuussa 2018. Raha-automaattiyhdistyksen julkaisema tutkimusraportti Avun tilkkutäkki, suomalaisen ruoka-apukentän monimuotoisuus (2014), oli tarpeellinen selvitys ruoka-apu- kentän moninaisuudesta. Tämän tutkimuksen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon. Eviran ohjeistus elintarvikkeiden antamista hyväntekeväisyyteen (2013 ja 2017), elintarvikealan omat myönteiset ohjeistukset ja suositukset (2013 alkaen), pitkittynyt taloustaantuma (2008–2016), toimeentulotukijärjestelmän muutokset (2017) sekä ruoka-apujärjestöjen järjestäytyminen ja toiminnan kehittäminen (2015 alkaen) ovat kaikki olleet niin vaikuttavia tekijöitä, että voidaan puhua täysin toisenlaisesta Suomesta ruoka-avun suhteen, kuin se oli vuosina 2012–2014.

Raportissa on silti seikkoja, joista saadaan edelleen hyvää pohjatietoa. Siinä mainitaan, että ruoka-avun perusjoukon määritteleminen on hankalaa, sillä yhtä kattavaa listaa ruoka-apua jakavista toimijoista ei ole. Kyseessä on otos, josta käsin on tehty arvioita.³¹

Tuolloin vastaajien perusteella vastaajat luokiteltiin oheisen taulukon mukaisesti:

Kuvio 1. Vastaajien luokittelu³² 31 Ohisalo, Eskelinen ym. 2014, 10.

13

(14)

Luokittelu antaa viitteitä siitä, minkälaisia toimijoita kentällä on. Suomalaisella ruoka-apu- kentällä on useita pitkäaikaisia toimijoita, ja siksi kentälle on muodostunut paljon niin virallisia kuin epävirallisiakin käytäntöjä, yhteistyökuvioita ja sopimuksia.³³

Syksyllä 2015 osa järjestöistä perusti Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n, jonka eräänä tarkoituksena oli yhteistyötoiminnan kehittäminen, ja toisena tarkoituksena oli toimia kanavana mahdollisesti avattaville valtakunnallisille avustuksille, joita toivottiin ja joita olivat ryhtyneet ajamaan erityisesti Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä muutamat asiassa aktivoituneet kansanedustajat. Vaikka ylimääräisen valtionavustuksen taustalla onkin useita Perussuoma- laisten kansanedustajia, Valtiovarainvaliokunnan mietinnöt on laadittu kuitenkin yhteistyössä erityisesti hallituspuolueiden kesken. Lisäksi muun muassa Kristillisdemokraatit ja Sosiaali- demokraatit ovat suhtautuneet myönteisesti ruoka-avun antamiseen. Vuoden 2018 alussa Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n sivuilla jäsenmääräksi ilmoitetaan 34³⁴, jossa mukana on merkittäviä valtakunnallisia toimijoita. Välillisesti jäsenmäärä on huomattavasti tätä suurempi, koska Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n säännöissä jäseneksi voi liittyä vain avustusta jakava yksityinen järjestö tai järjestäytyneen järjestökokonaisuuden pääjärjestö, kuten esimerkiksi vain pääjärjestö ViaDia ry, eikä sen erilliset jäsenyhdistykset, kuten esimerkiksi ViaDia Hel- sinki ry. Seurakunnat eivät voi liittyä jäseneksi. Kaikkinensa järjestöjä on välillisen jäsenyyden kautta noin 100 eri Y-tunnuksella toimivaa yhdistystä.

Avun tilkkutäkki -tutkimusraportin mukaan ruoka-apua jakavista tahoista 53 % oli perustettu 2000-luvulla. Järjestöjen perustaminen on jatkunut tämänkin jälkeen vilkkaana. Arviointi- raportin kyselyyn vastanneiden järjestöjen perustamisvuodet kertovat kiihtyneestä järjestöjen perustamistahdista, joka liittynee tässä aiemmin kuvattuihin keskeisiin muutoksiin vuodesta 2013 alkaen. Järjestöistä 47 on kysyttäessä ilmoittanut perustamisvuotensa. Vastauksen perusteella järjestöjen perustamisvuodet kertovat, että vuosina 1945–1999 on vastaajajärjestöistä perustettu vain 8,5 % , 2000–2009 niistä on perustettu 30 % ja 2010–2017 suurin osa eli 61,5 %.

Ruoka-apua säätelevät pääasiassa elintarvikeviranomaisten säädökset, mutta muuten kenttä on melko sääntelemätön.³⁵ Pääasiassa pitkiä leipäjonoja on suurimmissa kaupungeissa, joissa on enemmän avuntarvitsijoita. Tästä huolimatta ruoka-apua on saatavilla ympäri maata. Pie- nemmissä kunnissa ja haja-asutusalueilla esimerkiksi diakoniatyöntekijät saattavat kuljettaa ruoka-apua koteihin ja erilaiset järjestöt jakavat lähikauppojen ja koulujen ylijäämäruokia.

Suurimmissa ruoka-avun toimipisteissä työskentelee vapaaehtoisten lisäksi myös työ- ja elin- keinotoimistojen työkokeiluissa ja kuntien kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia.³⁶ Juuri tämän arviointiraportin kirjoittamisen aikaan järjestäytyminen on lähdössä liikkeelle. Tässä ei ole mahdollista arvioida, kuinka järjestäytyminen lopulta onnistuu, mutta vaikuttaisi siltä, että on syntymässä laaja yhteisymmärrys järjestäytymisen tarpeellisuudesta.

Järjestäytyminen voidaan havaita yhteydenottojen määrästä. Samariaan on saapunut keväällä 2018 tiedustelukyselyjä Stealta, minkä pohjalta on järjestetty tapaaminen Ruoka-apu Yhdistys-

34 http://ruoka-apuliitto.fi/1_5_j-senet.html 35 Ohisalo 2017, 32.

36 Ohisalo 2017, 33.

14

(15)

ten liiton, Samarian ja Stean kanssa. Tapaamista seurasi tiedonvälittäminen Stean avustus- linjauksista kentällä toimiville järjestöille. Osa järjestöistä osallistui myös Stean avustushakuun liittyvään koulutuspäivään. Helsingin kaupunki on kutsunut Samarian jäseneksi työryhmään, joka kehittää Helsingin ruoka-aputoimintaa. Yhteinen pöytä verkostoineen kehittää Vantaalle yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa, johon kuuluu 30 ruokaa lahjoittavaa tahoa sekä 40 avustusta jakavaa tahoa. Yhteinen pöytä on kutsuttu mukaan Helsingin ruokatyön kehittämistapaami- siin, ja se tekee myös yhteistyötä Ruoka-apu Yhdistysten liiton kanssa, joka on vastaavasti luvannut levittää tietoa Yhteisen pöydän toimintamalleista omille verkostoilleen. Tiedossa on, että ainakin Jyväskylässä ollaan kehittämässä toimintaa Yhteisen pöydän mallilla, ja tässä arviointiraportissa 12 järjestöä on ilmaissut halukkuutensa kehittää toimintaansa Yhteisen pöydän luomalla tavalla, jos yhteistyö saadaan aikaiseksi paikkakunnalle.

Suomen Punainen Risti, Samaria, Adventtikirkon avustusjärjestö ADRA ja Ruoka-apu Yhdis- tysten liitto ry ovat kokoontuneet keväällä 2018 pohtimaan yhdessä ruoka-aputyön valtakunnallista koordinointia ja kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on edellyttänyt rahoitus- päätöksessä yhteistyötä, jotta ei kehitettäisi päällekkäistä toimintaa. Tapaamisessa on sovittu jatkotapaamisesta toukokuulle 2018, johon kutsutaan merkittäviä ruoka-apua jakavia tahoja.

Sininauhaliitto koordinoi Euroopan sosiaalirahaston hanketta Ruokajonosta osallisuuteen 2018–2020. Hankkeen toteuttavat yhdessä Sininauhaliitto sekä sen jäsenyhteisöt ViaDia ry, Helsingin Vieraskoti ry, Keravan Suojakotiyhdistys ry, Lahden Sininauha ry, Ystäväntupa ry (Keuruu), Myrskylyhty ry (Etelä-Savo), Operaatio Ruokakassi ry (Turku) ja Rovaniemen Päiväkeskus ry.³⁷ Hankkeen teema nousee suoraan THL:n esiin nostamasta osallisuus-teemas- ta. Siinä on nähtävissä selkeä yhteys Itä-Suomen yliopiston vuonna 2012 alkaneeseen Huo- no-osaisin Suomi -hankkeeseen. Ruokajonosta osallisuuteen -projektin aloitusseminaarissa puheenvuoron käyttivät muun muassa hankkeen johtaja, professori Juho Saari sekä tutkimus- ohjelmasta väitöskirjan kirjoittanut Maria Ohisalo, joka on ottanut voimakkaasti julkisuudessa kantaa kritisoiden perinteisten ruoka-apujärjestöjen saamia rahoituksia etenkin ensimmäisellä hakukierroksella. Kritiikin on arveltu olleen jossakin määrin poliittista, sillä Ohisalo on paitsi tutkija myös poliitikko. Samoin ei voida väittää, ettei ylimääräisiä rahoituksia ruoka-aputyö- hön ole johdettu poliittisten toimijoiden taholta. Voidaan sanoa, että kaikki valtion myöntämä rahoitus on aina poliittista, etenkin eduskunnan jakovaroihin sisältyvä 40–50 miljoonan euron rahoitus. Rahoitusta ohjataan hallituspuolueiden toimesta. Huono osaisin Suomi -hanke on ollut tarpeellinen tutkimusten kokonaisuus, joka on pyrkinyt nostamaan näkyväksi köyhyyden todellisuutta ja kahtiajakautumista hyvinvointi-Suomessa.

Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry on tavannut kahdesti Kirkon ulkomaanavun, joka on ilmoittanut avaavansa vapaaehtoisvoimin toimivan innovatiivisen WeFood-hävikkiruokakaupan, joka myy -30–50 % normaalihintoja edullisemmin elintarvikkeita, jotka muuten päätyisivät hävikkiin. Projektia rahoitetaan joukkorahoituksella, ja kaupan voitot ohjataan kehitysmaihin.

Kauppa perustetaan pääkaupunkiseudulle. Neuvotteluissa on lähinnä vaihdettu tietoja ja lisätty ymmärrystä siitä, mitä kukin on tekemässä. Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n kevätkokouk- sessa 2017 käsiteltiin suhtautumista myytävään hävikkiruokaan. Yleisesti siihen suhtauduttiin kielteisesti, mutta tiedossa on ainakin yksi liiton jäsenyhdistys, joka on ilmoittanut aikeestaan perustaa hävikkiruokamarketteja myös Vantaalle.

37 https://www.sininauhaliitto.fi/toimintamme/ruokajonosta-osallisuuteen/

15

(16)

”Avun tilkkutäkki” tarkoittaa tämän arviointiraportin havaintojen mukaan ainakin seuraavia ruoka-apua koordinoivia tahoja:

1. Ruoka-apujärjestöt valtakunnallisesti

Samaria rf:n koordinoimat STM-rahoitteiset avustukset suoraan ruokajako-toimintaan kahtena eri toimintavuonna, yhteensä noin 80 eri järjestölle lähes 200 jakopisteessä.

Samaria rf:n kumppanina toimintakentän kehittämisessä on toiminut Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry. Samarian rooliin on kuulunut lähinnä tekninen avustusten hallinta, valvonta ja raportointi. Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n tehtävä on ollut yhteistoiminnan lisääminen, verkostoituminen ja järjestöjen toimintojen kehittäminen siten, että hyöty siitä koituu suoraan ruoka-apuun.

2. Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruokapankit eri seurakunnissa sekä järjestöt, jotka ovat hallinnollisesti lähellä Suomen evankelisluterilaista kirkkoa pääosin Kirkko- palvelujen jäsenyhdistyksinä

3. Vapaakirkon diakoniajärjestö ViaDia ry sekä sen jäsenenä olevat yli 30 jäsenyhdistystä eri puolella Suomea

4. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö paikallisjärjestöineen 5. Mannerheimin Lastensuojeluliitto paikallisyhdistyksineen

6. Adventtikirkon ADRA Finland säätiö paikallistoimijoineen 7. Suomen Punainen Risti paikallisjärjestöineen

8. Suomen Pelastusarmeijan säätiö paikallisyksikköineen 9. Suomen Setlementtiliitto ja sen yhdistykset valtakunnallisesti 10. Suomen Vapaa-ajattelijoiden liiton jäsenyhdistykset

11. Vantaan Yhteinen pöytä ja mahdollisesti muut kunnalliset vastaavat hankkeet

5. Arviointitutkimuksen menetelmät

Tutkimuksen tekijä laati 9.1.2018 kyselylomakkeen, jonka se postitti 80 ruoka-apujärjestölle, jotka ovat olleet yhteistyössä joko vuoden 2016 tai 2017 myönnetyissä STM-avustuksissa avunsaajana. Vastaukset pyydettiin 29.1.2018 mennessä postitse tai sähköpostitse Samariaan.

Kysymyksissä osaan pystyi vastaamaan sanallisesti, osassa pyydettiin rengastamaan lähinnä oikea väittämä, tai kysymys oli varustettu rasti ruutuun -merkinnällä. Kysymysten aihealueet käsittelivät politiikkaa, yhdistyksen järjestäytymistä, järjestön omia tunnuslukuja, myönnetyn avustuksen vaikutusten arviointia, tulevaisuuden näkymiä sekä järjestön vapaasti ilmaisemia terveisiä päättäjille.

Tämän lisäksi Samaria tiedusteli erikseen järjestöiltä tarkempaa tietoa autojen käytöstä ja sen vaikutuksista ruoka-aputyöhön. Yhdeksään auton käyttöä koskevaan kyselyyn vastaus saatiin kuudelta (6) järjestöltä. Hankkeen aikana Samaria on yhteydessä kaikkiin avustusta saaviin järjestöihin valvontamielessä, olivatpa ne vastanneet arviointikyselyyn tai eivät. Arviointi- kyselyn vaikutusten osalta otos on riittävä, ja se antaa suuntaviivoja järjestöjen tilanteesta sekä siitä, mitä vaikutuksia myönnetyllä avustuksella on ollut ruoka-aputoimintaan.

Palautunut aineisto numeroitiin saapumisjärjestyksessä ja siitä laadittiin exel-ohjelmistoa hy- väksikäyttäen taulukko tulosten laskemiseksi. Lisäksi sanallisista vastauksista muodostettiin

16

(17)

vastausten sisältämien avainsanojen joukko, jolla vastausten sisältö saatiin kerättyä samaa sisältöä tarkoittavien avainsanojen alle, esimerkiksi ’mahdollistaa uutta’ -sanaparin alle kerät- tiin sellainen sanallinen palaute, jossa korostui avustuksen mahdollistaneen uudenlaisen toiminnan kehittämisen.

Tässä arviointiraportissa tärkeimmät aiemmat tutkimukset keskustelevat raportin aineiston antaman tiedon kanssa. Menetelmä antaa mahdollisuuden arvioida valtakunnallista toimintaa yhdessä omien havaintojen ja aiempien tutkimushavaintojen kanssa. Tämä auttaa asemoimaan järjestöjen toiminnan laajuutta ja vaikuttavuutta suhteessa siihen, mitä valtakunnallisesta toiminnasta tutkimusten ja raporttien valossa tiedetään. Lisäksi arviointitieto antaa ajan- tasaista jatkotietoa jo tehdyille tutkimuksille, koska juuri nyt kenttä elää voimakkaasti järjes- täytyen ja yhteistoimintaa opetellen. Näin aiempaan tutkimustietoon saadaan tuoretta ja ajan- kohtaista täydennystä.

Tutkimusaineistoa on käsitelty niin paljon kuin arviointiraportin puitteissa on ollut mahdollista. Koska tämä ei ole varsinainen tieteellinen tutkimus, vaan luonteeltaan arviointiraportti, on sen sisällön määrää, lähdekirjallisuuden määrää sekä aineiston analysointia rajattu sen kokoi- seksi, kuin se on ollut arvioinnin näkökulmasta välttämätöntä. Tässä arviointitutkimuksessa on runsaasti internet-viitteitä, jotka täydentävät aineistoa ja tekevät raportista ajankohtaisen.

6. Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto koostuu 51 saadusta vastauslomakkeesta, jotka oli lähetetty yhteensä 80 vastaanottajalle. Näin vastausprosentiksi saadaan 64 %. Määrä on pienempi kuin sen pitäisi olla, sillä rahoitusten siirtosopimuksia allekirjoitettaessa sovittiin järjestöjen kanssa kyselystä ja painotettiin sen tärkeyttä. Sinänsä prosenttilukuun voi olla tyytyväinen. Mikäli kysely olisi tavanomainen kyselytutkimus, sitä voitaisiin pitää erinomaisena. Kokonaisarvion saamiseksi se on kuitenkin riittävä otos. Tämän lisäksi lähetettiin yhdeksälle kylmäkuljetusauton saaneelle järjestölle kyselylomake, jonka palautti kuusi toimijaa (67 %).

Lomakkeista 30 lähetettiin ViaDia ry:n kautta sen omille jäsenyhteisöille sekä 40 suoraan Samariasta postitettuina hankkeeseen nimetyille yhdyshenkilöille. ViaDia ry lisäsi lomakkei- siin oman logonsa Samarian tunnusten rinnalle, ja vastaukset pyydettiin suoraan ViaDia ry:n toimistoon, nimetylle yhdyshenkilölle. Tämä siksi, että monet pienet ViaDia ry:n alajärjestöt eivät välttämättä olisi vastanneet Samarialle suoraan, tai ainakin etukäteen arveltiin vastaus- prosentin jäävän alhaisemmaksi, jos kyselyä ei tehdä ViaDia ry:n kautta. ViaDia ry:n yhdys- henkilö keräsi yhteen saadun aineiston ja toimitti sen kahdessa erässä Samarian käyttöön.

7. Ruoka-aputyö arviointitutkimuksen aineiston perusteella

Päälomakkeessa oli neljä A4 sivua, joissa oli yhteensä yhdeksän eri kysymystä, joissa viiteen oli annettu vapaa vastaustila ja neljään valintamahdollisuus joko rengastamalla tai ruksaamalla.

17

(18)

Ensimmäinen kysymyssarja käsitteli poliittista toimintaa, toinen käsitteli Ruoka-apu Yhdistys- ten Liitto ry:tä, kolmas vastaajan omaa järjestöä, neljäs myönnettyjen avustusten vaikutuksia ja viides järjestöjen tulevaisuuden näkymiä.

7.1. Järjestöjen ajatuksia poliittisesta toiminnasta

11.10.2016 julkistetusta avustuspäätöksestä nousi julkinen kohu. On tarpeetonta arvioida sen alkulähteitä, mutta merkittävät tiedotusvälineet siteerasivat kirjoituksissaan köyhyystutkija Maria Ohisalon blogikirjoitusta 13.10.2016.³⁸ Kirjoittelu sai hyvinkin vahvoja sävyjä, joissa ontologiset tosiasiat jäivät kuumentuneiden uutisten varjoon. Tämän arviointiraportin kirjoit- taja joutui turvautumaan omaan yksityiseen blogiinsa saadakseen korjattua esitettyjä virheitä Samarian osalta.³⁹ Samarian hankekokonaisuus painottui selkeimmin Eduskunnan Valtio- varainvaliokunnan tarkoittamalla tavalla ruoka-apuun, se sisälsi perinteisiä ruoka-apua teke- viä suuria järjestöjä, kuten Operaatio Ruokakassi, Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry:n, Vaasan ruoka-apu – Vasa Mathjälp ry:n sekä Samarian. Nämä kaikki olivat järjestöjä, joiden tekemä ruoka-aputyö oli varsin suurta ja muodosti keskeisen rungon hakemukselle. Tämän lisäksi mukana tuli muita paikallisesti merkittäviä ruoka-aputyötä tekeviä järjestöjä 15. Koko- naisuudessaan mukana olevat järjestöt jakoivat ruokaa yli 40 paikkakunnalla määrän noustessa 970 000 ruokakassiin ja yli miljoonaan jaettavaan kiloon. Lisäksi lämpimien ruokien, diakonia- aamiaisten ja pientä suolaista sisältäneiden tarjottavien yksiköiden määrä oli valtakunnallises- tikin huomattava.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa asiasta oli sovittu hallituspuolueiden kesken. On sel- vää, että Perussuomalaisilla oli keskeinen rooli ylimääräisen ruoka-apuun suunnatun rahoituksen järjestämisessä, mutta tämä on tavanomaista poliittista toimintaa eduskunnan jakovarojen sisällä. Summa joka jaettiin, on valtion budjetista joitakin prosentin kymmenesosia.

Syksyllä 2017 myönnetyn toisen avustuskierroksen jälkeen Samaria oli tavannut Sininauhalii- ton edustajan. Tapaamisessa oli sovittu, että Samaria toimii yhteisenä hakukoordinaattorina.

Samarian ja Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n edustajat tapasivat myös ViaDia ry:n edustajan, ja tapaamisen jälkeen sovittiin, että myös ViaDia ry tulee Samarian hankehakukokonaisuuteen mukaan. Tällä pyrittiin välttämään vastaavan julkisen ryöpytyksen syntymistä ja rakentamaan tiiviimpää yhteistyötä. Toimenpide auttoi myös järjestöjä ryhmittymään enemmän yhteen sekä toimimaan paremmin yhteistyössä Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n toiminnassa. Tästä huolimatta Helsingin Sanomat kirjoitti edelleen toisen avustuskierroksen päätöksestä repivästi, viitaten pitkälti vuoden takaisiin uutisiin. Muu media kirjoitti toisen hakukierroksen päätök- sistä asiallisesti ja tasapuolisesti.

Koska keskustelu oli ollut repivää, toimintaa leimaavaa ja politisoitunutta, tämän arviointitutkimuksen ensimmäinen kysymys käsitteli poliittista ja julkista keskustelua, joka oli syntynyt.

38 http://mariaohisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224333-eriskummallinen-karkkiraha 39 http://valkoniemi.blogspot.fi/2016/10/vastine-sininauhaliiton-tiedotteeseen.html

18

(19)

Kuinka järjestössänne on koettu julkisuudessa käyty keskustelu, jossa avustukseen on liitetty nimettyjä kansanedustajia ja tiettyjä poliittisia kiistoja? Katsotteko että käydyllä keskustelulla on vaikutusta ruoka-aputyötä tekevien järjestöjen maineeseen?

Kysymykseen oli annettu riittävästi tilaa vastata vapaamuotoisesti. Kahdeksan (8) vastaajaa (19 %) sanoi, että keskustelulla oli kaikesta huolimatta myönteisiä vaikutuksia ruoka-aputyöhön.

Se tuli kerralla tunnetuksi, ja keskustelulla on lopulta myönteisiä vaikutuksia rahoituksen tulevaisuuteen. Seitsemän (7) järjestöä (16,7 %) katsoi, että keskustelu vaikutti kielteisesti ruoka-apu- työhön, koska se leimasi toimijoita poliittisesti. Valtaosa vastaajista, 27 (64 %), totesi että keskustelulla ei ole mitään käytännön vaikutusta tehtävään ruoka-aputyöhön. Erityisesti he arvioivat vaikutuksia oman järjestönsä toimintaan, johon käydyllä keskustelulla ei ollut mitään vaikutusta.

7.2. Ruoka-aputyötä tekevät järjestöt

Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry – järjestöjen näkökulma

Vastanneista 39 (87 %), ilmoitti olevansa Ruoka-apu Yhdistysten liitto ry:n jäsenyhdistys.

ViaDia ry:n jäsenyhdistyksistä monet vastasivat olevansa Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä, vaikka ne eivät suoraan jäseniä olekaan. ViaDia ry on jäsen, mutta ilmeisesti sen jäsenyhteisöt ovat saaneet informaatiota, että myös ne ovat keskusjärjestönsä kautta jäsen- yhdistyksiä. Pohjimmiltaan tämä on ollut tarkoituskin. Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry on rajannut jäsenyyden keskusorganisaatiolle siksi, ettei jokin järjestöryhmä pääsisi määräävään asemaan, mutta vastaavasti sen tarkoitus ei ole ollut rajata yhtäkään ruoka-apujärjestöä pois yhteisestä keskustelupöydästä – yhteistoimintaliitosta. Vastauksen antaneista järjestöistä kuusi (6) ilmoitti (13 %), että ne eivät ole Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä. Näistä valtaosa oli Sininauhaliiton jäsenyhdistyksiä, mutta ainakin yksi myös ViaDia ry:n jäsenyhdistys.

Kuinka tarpeellisena koette Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:n toiminnan, ruoka-apu- työtä tekevien järjestöjen yhteistyöelimenä (ympyröi väittämä): a) Se ei ole tarpeellinen, b) Se ei ole välttämätön, c) En osaa sanoa, d) Se on tarpeellinen, e) Se on välttämätön Kaikkinensa 45 järjestöä vastasi Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry:tä koskevaan kysymykseen sen tarpeellisuudesta. Kukaan järjestöistä ei vastannut kohtaan a, jossa sitä pidettiin tarpeetto- mana. Yksi järjestö (2 %) katsoi, että Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry ei ole välttämätön. Näin vastannut kuului ViaDia ry:n jäsenyhdistyksiin, jotka käytännössä saavat tukensa ViaDia ry:n kautta. Kahdeksan (8) järjestöä (18 %), ei osannut arvioida, onko Ruoka-apu Yhdistysten Liitto ry tarpeellinen. 23 eli yli puolet tähän kysymykseen vastanneista järjestöä (51 %) piti Ruoka- apu Yhdistysten Liitto ry:tä tarpeellisena ja 14 järjestöä (31 %) piti sitä välttämättömänä. Yh- teensä 82 % vastanneista piti liittoa tarpeellisena tai välttämättömänä.

Vastanneet järjestöt

Perustamisvuotensa ilmoittaneista 51 järjestöstä 45 eli 88 % on perustettu 2000-luvulla. Tämä kertoo selkeästi siitä, että toimialana järjestöjen tekemä ruoka-aputyö on verraten uusi ja voimakkaasti 2000-luvulla kasvanut.

19