Työ- ja elinkeinoministeriö asettaisi kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnolliset tulosta- voitteet

297338

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttami- sesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tavoitteena on perustaa valta-

kunnallinen kehittämis- ja hallintokeskus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintotehtäviä sekä yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia yleishallinnollisia ohja- ustehtäviä varten. Lisäksi kehittämis- ja hal- lintokeskus hoitaisi tukien ja avustusten maksamista ja takaisinperintää koskevia teh- täviä.

Valtakunnallisen kehittämis- ja hallinto- keskuksen perustaminen on osa hankekoko- naisuutta, jonka avulla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä työ- ja elinkeino- toimistot varmistavat hyvän asiakaspalvelun jatkumisen samalla, kun ne joutuvat sopeu- tumaan merkittävästi ja nopeasti väheneviin toimintamenomäärärahoihinsa.

Kehittämis- ja hallintokeskus ei olisi itse- näinen kirjanpitoyksikkö, vaan se muodostai- si yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskusten kanssa kirjanpitoyksikön. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaisi kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnolliset tulosta- voitteet. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tie- tohallintopalveluiden osalta työ- ja elinkei- noministeriö ohjaisi yhdessä valtiovarainmi- nisteriön kanssa kehittämis- ja hallintokes- kusta, ja ministeriöt asettaisivat kehittämis- ja hallintokeskuksen tulostavoitteet yhdessä.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen perusta- miseksi ja tehtävien siirtämiseksi sille ehdo- tetaan, että elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskuksista annettua lakia muutetaan.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa säädettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen yleisistä perusteista kuten pääasiallisista tehtävistä, ohjauksesta ja joh- tamisesta.

Työ- ja elinkeinohallinnon eräiden avustus- ten maksamista, käytön valvontaa ja ta- kaisinperintää koskevien tehtävien siirtämi- seksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kuksilta kehittämis- ja hallintokeskukselle muutettaisiin kuntouttavasta työtoiminnasta, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta, ko- toutumisen edistämisestä ja valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuk- sista annettuja lakeja.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta (Salmia) annettu laki kumottaisiin, ja Salmian tehtävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen koulutus- ja kehittämis- palvelujen tuottajana, hankkijana ja järjestä- jänä siirrettäisiin kehittämis- ja hallintokes- kukselle. Lisäksi eräitä työ- ja elinkeinomi- nisteriössä hoidettuja kehittämistehtäviä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaustehtäviä siirrettäisiin kehittämis- ja hallintokeskuksel- le.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousar- vioesitykseen ja se on tarkoitus käsitellä sen yhteydessä.

Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tu- lemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

—————

SISÄLLYS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1

SISÄLLYS ...2

YLEISPERUSTELUT...4

1 JOHDANTO...4

2 NYKYTILA ...4

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö ...4

Työ- ja elinkeinoministeriössä hoidettavat tehtävät...4

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian tehtävät...5

ELY-keskuksen hallintoyksikön ja virastoverkostoon kuuluvien erillisyksikköjen yhteiset kehittämis- ja hallintotehtävät ...5

Keskitetyt maksatustehtävät ja kaikissa ELY-keskuksissa hoidettavat maksatustehtävät...6

2.2 Nykytilan arviointi...8

3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET...8

Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät ...9

Kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjaus...10

Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaminen ja organisaatio...10

4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET ...10

4.1 Taloudelliset vaikutukset...10

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan...11

4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset...13

5 ASIAN VALMISTELU ...13

5.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto...13

5.2 Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen ...15

6 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ...17

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ...18

1 LAKIEHDOTUSTEN PERUSTELUT...18

1.1 Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista ...18

1.2 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta...21

1.3 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ...21

1.4 Laki kotoutumisen edistämisestä ...22

1.5 Laki valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista ...22

1.6 Laki työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta ...23

2 VOIMAANTULO ...23

LAKIEHDOTUKSET...24

1. Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta 24 2. Lakikuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n muuttamisesta ...28

3. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta...29

4. Laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta...31

5. Laki valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain muuttamisesta ...33

6. Laki työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta...34

RINNAKKAISTEKSTIT...35

1. Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain muuttamisesta 35 2. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 §:n muuttamisesta ...42

3. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta...43 4. Laki kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta...46 5. Laki valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista annetun lain muuttamisesta ...49

YLEISPERUSTELUT 1 Johdanto

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti heinä- kuussa 2012 selvitysmies Rauno Saaren sel- vittämään elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen (ELY-keskus, TE-toimisto) toiminnan so- peuttamista menokehysten leikkauksiin.

Selvitysmies Saari ehdotti loppuraportissaan 30.11.2012 (TEM raportteja 31/2012), että ELY-keskusten hallinto-, talous- ja tukitoi- minnot sekä nykyiset erillisyksiköt keskite- tään yhden johdon alaiseksi ja yhden ELY- keskuksen yhteydessä toimivaksi ELY- keskusten kehittämis- ja hallintoyksiköksi, jonka johto toimii yhdessä paikassa, mutta henkilöstö on sijoitettuna verkostomaisesti pääosin nykyisten toimipaikkojensa mukai- sesti.

Vastaavat havainnot tuottavuuden lisää- mismahdollisuuksista hallinnollisissa tehtä- vissä on esitetty hallituksen selonteossa eduskunnalle valtion aluehallinnon koko- naisuudistuksen vaikutuksista, ns. Alku- selonteossa (työryhmän raportti eduskunnalle annettavaa selontekoa varten VM 28/2012).

ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallinto- ja kehittämiskeskuksen (kehittämis- ja hallin- tokeskus) perustamista ehdotettiin myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalakohtaisen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mu- kaisessa ydintoimintoanalyysissa.

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Työ- ja elinkeinoministeriössä hoidettavat tehtävät

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla annetun työ- ja

elinkeinoministeriön työjärjestyksen (1111/2011) mukaisesti ELY-keskusten ja

TE-toimistojen ohjauksesta vastaa muiden tehtäviensä ohessa neljä osastoa, alueosasto, tieto-osasto ja työllisyys- ja yrittäjyysosasto, sekä henkilöstö- ja hallinto-osasto.

Alueosasto koordinoi ELY-keskusten oh- jausta ja strategia-asiakirjan valmistelua, joh- taa strategista tulossopimusprosessia sekä koordinoi ministeriön eri osastoilta tulevien ohjaustarpeiden ja tavoitteiden yhteensovit- tamista. Lisäksi alueosasto huolehtii ELY- keskusten ja TE-toimistojen hallinnollisesta ohjauksesta ja valvonnasta ja tulosohjaa työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittä- miskeskus Salmiaa.

Tieto-osasto johtaa ja ohjaa työ- ja elinkei- noministeriön ja sen hallinnonalan tietohal- lintoa ja sähköistä asiointia sekä sähköisiä palveluprosesseja, tiedon hallintaa ja tieto- turvaa. Tieto-osasto tulosohjaa yhdessä alue- osaston ja valtiovarainministeriön kanssa aluehallinnon tietohallintopalveluyksikköä.

Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikkö on ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallin- tovirastojen ja maistraattien yhteinen. Käy- tännössä tieto-osasto hoitaa myös julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmän (niin sanottu URA-järjestelmä) käyttöpalvelujen ja tuen tehtäviä.

Työllisyys- ja yrittäjyysosasto ohjaa ja val- voo ELY-keskuksia yrityspalvelujen ja jul- kisten työvoimapalvelujen osalta.

Henkilöstö- ja hallintoyksikkö ohjaa ELY- keskusten kirjanpitoyksikköä (talous- ja hen- kilöstöhallintoyksikkö) yhdessä alueosaston kanssa, hoitaa koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian maksuliike- ja kirjanpitotehtäviä se- kä valmistelee ja toteuttaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen henkilöstöpolitiikkaa, palve- lussuhteen ehtoja ja henkilöstön osallistumis- järjestelmiä, osaamisen kehittämistä ja työ- hyvinvointia yhteistyössä alueosaston kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö toimii valtion virkaehtosopimuslaissa (664/1970) tarkoitet- tuna hallinnonalan neuvotteluviranomaisena paitsi omalta osaltaan myös ELY-keskusten, TE-toimistojen ja Salmian osalta.

Työ- ja elinkeinoministeriössä hoidettavis- ta tehtävistä osan ei katsota kuuluvan minis- teriön ydintehtäviin. Näitä tehtäviä ovat neu- votteluviranomaistehtävät, henkilöstöhallin- non määräysten ja ohjeiden valmistelutehtä- vät sekä julkisten työvoimapalvelujen tieto- järjestelmän käyttöpalvelujen ja tuen tehtä-

vät. Keskeinen osa työ- ja elinkeinoministe- riön yleishallinnollisesta ohjauksesta on liit- tynyt ELY-keskusten ja TE-toimistojen mit- tavan virastoverkoston henkilöstöön liittyvi- en periaatteiden ja toimintatapojen yhden- mukaistamiseen ja virastoverkoston henki- löstön tasapuoliseen kohteluun.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian tehtävät

ELY-keskusten ja TE-toimistojen koulu- tus- ja kehittämispalveluja on hoidettu osit- tain työ- ja elinkeinoministeriön hallin- nonalan koulutus- ja kehittämiskeskus Sal- mian tuottamina ja hankkimina. Työ- ja elin- keinoministeriön koulutus- ja kehittämiskes- kus Salmia ei ole osa ELY-keskusten ja TE- toimistojen virastoverkostoa. Salmiasta sää- detään työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (646/2010) ja sen nojalla annetussa valtio- neuvoston asetuksessa työ- ja elinkeinomi- nisteriön koulutus- ja kehittämiskeskuksesta (664/2010). Salmia toimii työ- ja elinkeino- ministeriön alaisuudessa, ja sen toimipaikka on Jyväskylässä. Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää Salmian rehtorin ja ohjaa Salmiaa.

Salmia jatkaa valtion aluehallinnon koko- naisuudistuksen yhteydessä lakkautetun ja työministeriön alaisen työvoimaopiston toi- mintaa. Salmia tuottaa ja hankkii koulutus- ja kehittämispalveluja palveluntuottajilta ELY- keskuksille ja TE-toimistoille sekä molempi- en yhteistyökumppaneille. ELY-keskusten toiminta-aikana, vuoden 2010 alusta lukien, Salmia on tukenut mittavin koulutus- ja ke- hittämishankkein muun muassa vuoden 2013 alussa toteutuneen TE-toimistoverkon ja TE- palvelujen uudistumista, ELY-keskusten ja TE-toimistojen johtamista, henkilöstön kehit- tämistä ja työhyvinvointia sekä monipaikkai- sen työskentelyn oppimista.

ELY-keskuksen hallintoyksikön ja virastover- kostoon kuuluvien erillisyksikköjen yhteiset kehittämis- ja hallintotehtävät

Jokaisessa ELY-keskuksessa on vastuualu- een ulkopuolelle sijoitettu hallintoyksikkö, jonka tehtävänä on tukea ELY-keskuksen vastuualueiden sekä alueen TE-toimiston

toimintaa. Hallintoyksikön tehtävät koostuvat asiakirja-, henkilöstö- ja taloushallinnon teh- tävistä, työ- ja elinkeinotoimiston myöntämi- en tukien ja avustusten maksatustehtävistä (niin sanotut URA-tilitykset), toiminta- menoilta tehtävien hankintojen tehtävistä, toimitila-asioista, virastopalveluista, oikeu- dellisista palveluista, sisäisestä valvonnasta ja valmiusasioiden tehtävistä.

Vuoden 2013 alusta hallinnollisten tehtävi- en hoitamista on tehostettu siirtämällä TE- toimistojen hallintotehtävät ELY-keskuksille.

ELY-keskusten vastuualueilla on vähäinen määrä muita hallintotehtäviä.

Henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä hoidetaan ELY-keskusten hallintoyksikön li- säksi valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) sekä ELY- keskusten ja TE-toimistojen talous- ja henki- löstöhallinnon erillisyksikössä.

ELY-keskusten sekä TE-toimistojen yhtei- siä kehittämis- ja hallintotehtäviä hoidetaan nykyisin useasta erillisyksiköstä. Erillisyksi- köt kuuluvat hallinnollisesti johonkin ELY- keskukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö tu- losohjaa erillisyksikköjä osana ELY- keskuksia. Erillisyksiköiden tehtävistä sääde- tään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kuksista annetun lain nojalla valtioneuvoston asetuksella.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisiä talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1144/2013) 29 §:n nojalla Etelä-Savon ELY-keskuksen erillisyksikkönä talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö. Talous- ja henki- löstöhallintoyksikkö hoitaa ja kehittää valta- kunnallisesti ELY-keskusten sekä TE- toimistojen kirjanpitoyksikkötehtäviä ja talo- usjärjestelmiä, taloushallintoa, kustannuslas- kentaa ja hinnoittelua, henkilöstöhallintoa, palvelukeskusyhteistyötä, toimitilahallintoa sekä yhteisiä hallintopalveluja.

Lisäksi talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö huolehtii hallinnollisista hankinnoista, kuten toimitilojen vuokrasopimuksista, työterveys- huollon sopimuksista, työvälineistä ja toimis- totarvikkeista ja hallinnollisiin hankintoihin liittyvien valtakunnallisten sopimusten laa- dinnasta sekä virastojen neuvonnasta. Talo- us- ja henkilöstöhallintoyksikkö kokoaa

myös erilaisiin sopimuksiin liittyvää tietoa ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden ja keskusvirastojen käyttöön. Talous- ja henki- löstöhallintoyksikkö järjestää kirjanpitoyksi- kön sisäisen tarkastuksen ja hoitaa muut yk- sikölle erikseen määrätyt tehtävät.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen tietohal- linnosta huolehtii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvos- ton asetuksen 30 §:n nojalla Etelä-Savon ELY-keskuksen erillisyksikkönä tietohallin- toyksikkö. Tietohallintoyksikön tehtävänä on ohjata tietohallintoa, hankkia ja järjestää tie- tohallintopalveluja, kehittää tiedon hallintaa ja hoitaa keskusten asiakirjahallinnon keski- tettyjä suunnittelu- ja kehittämistehtäviä sekä hoitaa muut yksikölle erikseen määrätyt teh- tävät. Tietohallintoyksikkö toimii tietohallin- toa koskevissa asioissa yhteistyössä aluehal- lintovirastoista annetussa laissa (896/2009) tarkoitetun aluehallintoviraston tietohallin- non kanssa.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen tietohal- lintopalveluista huolehtii elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskuksista annetun valtio- neuvoston asetuksen 31 §:n nojalla Etelä- Savon ELY-keskuksen erillisyksikkönä tie- tohallintopalveluyksikkö. Tietohallintopalve- luyksikkö on yhteinen ELY-keskuksille ja TE-toimistoille sekä aluehallintovirastoille sekä maistraateille. Tietohallintopalveluyksi- kön tehtävänä on yhteisten sähköisten palve- lujen tekninen ylläpito sekä käyttäjä- ja asia- kasneuvonta, asiain- ja dokumentinhallinta- järjestelmiin liittyvä tekninen ylläpito sekä käyttäjäneuvonta, yhteisten palvelujen ja ydintoiminnan järjestelmien tuottaminen ja ylläpito sekä näihin liittyvä koulutus, yhteis- ten kehittämisprojektien toteuttaminen ja nii- hin osallistuminen, käyttäjäkoulutuksen jär- jestäminen sekä muut yksikölle säädetyt tai määrätyt tehtävät. Koska tietohallintopalve- luyksikkö tuottaa palveluja myös aluehallin- tovirastoille ja maistraateille, valtiovarainmi- nisteriö osallistuu tietohallintopalveluyksikön ohjaukseen.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteisiä viestintäpalveluja hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneu- voston asetuksen 28 §:n nojalla Pohjanmaan ELY-keskuksen erillisyksikkönä toimiva yh- teinen viestintäpalveluyksikkö. Viestintäpal-

veluyksikkö kehittää ja koordinoi ELY- keskusten ja TE-toimistojen yhteistä valta- kunnallista ulkoista ja sisäistä viestintää.

Viestintäpalveluyksikkö huolehtii muun mu- assa ELY-keskusten ja TE-palvelujen ilmees- tä ja visuaalisesta viestinnästä, graafisen oh- jeen soveltamisesta, yhteisen julkaisutoimin- nan asiantuntija- ja tukitehtävistä, yhteisten esittelyaineistojen ja -materiaalien suunnitte- lusta ja toteuttamisesta, yhteisen mediaseu- rannan kehittämisestä ja TE-toimistojen vies- tinnän koordinaatiosta. Lisäksi viestintäpal- veluyksikkö huolehtii viestinnällisten tuot- teiden käännöskoordinaatiosta.

Koska kaikki edellä mainitut erillisyksiköt kuuluvat Pohjanmaan tai Etelä-Savon ELY- keskukseen, niiden osalta on voimassa, mitä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetussa laissa säädetään. Erillisyksikköjä ohjataan osana Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskuksia. Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY-keskusten johtajat nimittävät erillisyk- sikköjen johtajat ja henkilöstön. Keskuksen johtajat vahvistavat ELY-keskusten työjär- jestykset lain 11 §:n 1 momentin mukaisesti.

Erillisyksiköllä voi ELY-keskuksen osana ol- la 23 §:n mukainen kielivähemmistön palve- luyksikkö. Erillisyksikön puolesta kantaa ja vastaa se ELY-keskus, jonka yhteyteen eril- lisyksikkö on sijoitettu. Lain 24 §:n nojalla viestintäpalveluyksikköä edustaa tuomiois- tuimissa ja viranomaisissa Pohjanmaan ELY- keskus ja talous- ja henkilöstöhallintoyksik- köä, tietohallintoyksikköä sekä tietohallinto- palveluyksikköä Etelä-Savon ELY-keskus.

Keskitetyt maksatustehtävät ja kaikissa ELY- keskuksissa hoidettavat maksatustehtävät

ELY-keskukset hoitavat toimialueellaan lähtökohtaisesti hallinnonalakohtaisiin sää- döksiin perustuvien tukien- ja avustusten myöntämiseen ja maksatukseen liittyvät teh- tävät. Työ- ja elinkeinoministeriön hallin- nonalan maksatuksia ja niihin liittyvät käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtä- vät keskitettiin vuoden 2013 alusta kuuteen ELY-keskukseen. Uudenmaan, Varsinais- Suomen, Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksissa perustettiin tuolloin niin sanotut maksatusalueet hoitamaan julkisen

työvoima- ja yrityspalvelulain (916/2012) nojalla maksettavien palkkatukien, starttira- hojen ja lisätukien sekä kuntouttavasta työ- toiminnasta annetun lain (189/2001) mukais- ten korvausten myöntämistä, maksamista ja takaisinperintää koskevat tehtävät (URA- tilitykset). Näiden tukien ja avustusten myöntämistä koskevat päätökset tekee viisi- toista TE-toimistoa.

Euroopan unionin rakennerahastoista mak- settavien avustusten eli rakennerahastoasioi- den hallintomallin uudistus toteutettiin vuo- den 2014 alussa. Uudistuksen myötä Euroo- pan unionin rakennerahastoista maksettavien avustusten hallintoviranomaisen delegoimia välittävän viranomaisen tehtäviä hoidetaan viidentoista ELY-keskuksen sijasta neljässä ELY-keskuksessa. Rakennerahastoasioista keskitetysti vastaavat ELY-keskukset ovat Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen suuralu- eella, Keski-Suomen ELY-keskus Länsi- Suomen suuralueella, Etelä-Savon ELY- keskus Itä-Suomen suuralueella ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen suuralueella. Rakennerahastotehtävien kes- kittämisratkaisu koski päättynyttä ohjelma- kautta 2007–2013 ja nykyistä ohjelmakautta 2014–2020. Rakennerahastoprosessiin liitty- vät tehtävät siirtyivät neljään ELY- keskukseen kokonaisuudessaan mukaan luki- en tukien myöntämistä, maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtä- vät.

Avustusten myöntämistä, maksamista, käy- tön valvontaa ja takaisinperintää koskeva ko- ko prosessi keskitettiin 15.9.2014 lukien myös niin sanottujen puhtaasti kansallisten yritystukien osalta rakennerahastoasioista vastaaviin ELY-keskuksiin. Puhtaasti kansal- lisilla yritystuilla tarkoitetaan yritystoimin- nan tukemisesta annetun lain (1068/2000), valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittä- miseksi annetun lain (1336/2006) sekä valti- onavustuksesta yritystoiminnan kehittämi- seksi annetun lain (9/2014) nojalla maksetta- via avustuksia kansallisista varoista, eli yri- tystukia, joiden kanssa samanaikaisesti ei myönnetä avustusta Euroopan aluekehitysra- hastosta. Keskittäminen ei kuitenkaan koske- nut Uudenmaan ELY-keskukseen aiemmin valtakunnallisesti keskitettyjä tehtäviä kek- sintöasioissa.

Laivanrakennuksen innovaatiotuista on säädetty valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetukses- sa valtionavustuksesta laivanrakennuksen in- novaatioihin (502/2012). Laivanrakennuksen innovaatiotukiasiat on ELY-keskuksissa kes- kitetty sekä tukien myöntämisen että maksa- misen, käytön valvonnan ja takaisinperinnän osalta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Yritysten yhteishankkeista on säädetty val- tionavustuslain nojalla annetussa valtioneu- voston asetuksessa yritysten yhteishankkei- siin myönnettävästä kansainvälistymisavus- tuksesta (1300/2010). Yritysten yhteishank- keet on ELY-keskuksissa keskitetty sekä tu- kien myöntämisen että maksamisen, käytön valvonnan ja takaisinperinnän osalta Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksiin.

Merimiesten matkakorvauksista on säädet- ty merityösopimuslain (756/2011) sekä me- rimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla annetussa laissa valtion varoista korvattavista

merimiesten matkakustannuksista (1068/2013). Merimiesten matkakorvaukset

on ELY-keskuksissa keskitetty maksamisen, käytön valvonnan ja takaisinperinnän osalta Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.

Muita ELY-keskusten maksatuksia ei ole toistaiseksi keskitetty. Työ- ja elinkeinomi- nisteriön hallinnonalan tukina kaikissa vii- dessätoista ELY-keskuksessa hoidetaan edel- leen valtionavustusten myöntämistä, maksa- mista, niiden käytön valvontaa ja takaisinpe- rintää koskevia tehtäviä, joista on säädetty valtionavustuslain 8 §:n nojalla valtioneuvos- ton asetuksilla. Valtioneuvoston asetukset on annettu alueellisesta kuljetustuesta (21/2009) ja energiatuen myöntämisen yleisistä ehdois- ta (1063/2012). Nämä asetukset eivät ole enää voimassa.

Lisäksi kaikissa viidessätoista ELY- keskuksessa hoidetaan työvoima- ja yritys- palvelusta annetun lain (916/2012) 8 luvun 5 §:n nojalla myönnettäviä tukia yritysten kehittämispalveluiden hankkimiseksi. Kehit- tämispalveluiden myöntäminen, maksami- nen, käytön valvonta ja takaisinperintä hoide- taan viidessätoista ELY-keskuksessa.

2.2 Nykytilan arviointi

ELY-keskuksissa, TE-toimistoissa ja Etelä- Savon sekä Pohjanmaan ELY-keskusten eril- lisyksiköissä (talous- ja henkilöstöhallintoyk- sikkö, tietohallintoyksikkö, tietohallintopal- veluyksikkö ja viestintäpalveluyksikkö), kou- lutus- ja kehittämiskeskus Salmiassa ja työ- ja elinkeinoministeriössä työskentelee yh- teensä 580–700 henkilötyövuotta ELY- keskusten ja TE-toimistojen erilaisissa kehit- tämis-, hallinto- ja maksatustehtävissä. Teh- tävistä osa liittyy henkilöstö- ja taloushallin- toon, osa hallinnonalakohtaisiin tehtäviin.

ELY-keskuksia edeltävien virastojen, työ- ja elinkeinokeskusten, tiepiirien, ympäristö- keskusten ja lääninhallitusten, kehittämis- ja hallintotehtävien yhdistämistä on mahdollista jatkaa edelleen. ELY-keskusten toiminta- aikana erityisesti hallinnollisia tehtäviä on yhdenmukaistettu ja yhdistetty eri hankkein, muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön to- teuttaman ELY-keskusten hallinnollisten teh- tävien ja hallintoyksiköiden työn kehittämistä koskevan HALLIS-hankkeen avulla sekä siirtämällä TE-toimistojen talous- ja henki- löstöhallinnon tehtäviä ja muita sisäisen pal- velun tehtäviä ELY-keskuksiin vuoden 2013 alusta lukien. Hankkeista ja käytännön toi- meenpanosta huolimatta hallinnollisten teh- tävien kokoamisen ja tuottavuuden lisäämi- sen mahdollisuus on tunnistettu useissa eri selvityksissä.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen maksa- tustehtävien kokoaminen hallinnonalasta riippumatta on vasta alussa. Jatkohankkeet kehittämis- ja hallintokeskukselle myöhem- min tämän ehdotuksen jälkeen siirrettäväksi ehdotettavista avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevista teh- tävistä on jo käynnistetty. Liikenne- ja vies- tintäministeriön sekä ympäristöministeriön hallinnonalan avustusten maksamista liitän- näisine tehtävineen selvitetään parhaillaan kehittämis- ja hallintokeskuksen hankeryh- mässä.

Tarkoituksena on siirtää maksamista ja sii- hen liittyviä tehtäviä kehittämis- ja hallinto- keskuksen mahdollisimman laajasti. Tehtävi- en laajentamisesta muiden ELY-keskuksia ohjaavien ministeriöiden kuin työ- ja elinkei- noministeriön hallinnonalan avustusten mak-

samiseen on suunnitteilla. Maksatustehtävien kokoamisen odotetaan tuovan lisäsäästöjä ja tuottavuutta.

Työ- ja elinkeinohallinnon maksatustehtä- vien kokoaminen on osoittanut, että keskit- täminen ja prosessien valtakunnallinen kehit- täminen parantaa tuottavuutta. TE- toimistojen maksatustehtäviä hoitavan henki- löstön henkilötyövuosien määrä on vuoden 2013 alusta toimineella kuudella maksatus- alueella vähentynyt yhteensä 20 prosentilla, vaikka työllistämistukipäätösten perusteella tehtävien maksamispäätösten määrä on sa- manaikaisesti lisääntynyt 44 prosentilla.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen mukaan perustetaan ELY- keskusten yhteinen kehittämis- ja hallinto- keskus, joka on ELY-keskuksista ja TE- toimistoista hallinnollisesti erillinen. Kehit- tämis- ja hallintokeskusta valmistelevan työ- ryhmän esityksestä ELY-keskusten johto- ryhmä päätti maaliskuussa 2014, että kehit- tämis- ja hallintokeskuksesta muodostettai- siin ELY-keskusten yhteinen yksikkö, joka ei olisi hallinnollisesti sijoitettu minkään ELY- keskuksen yhteyteen. Kehittämis- ja hallin- tokeskuksen toimipaikka olisi Mikkelissä, mutta sen henkilöstö olisi pääsääntöisesti si- joitettu eri ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteyteen.

Kehittämis- ja hallintokeskus olisi jo perus- tamisvaiheessaan henkilöstömäärältään niin suuri yksikkö, että se ei luontevasti muodos- taisi erillisyksikköä itseään merkittävästi henkilöstömäärältään pienemmän ELY- keskuksen osana. Lisäksi kehittämis- ja hal- lintokeskuksen tehtävät ELY-keskusten hen- kilöstö- ja taloushallinnon yhdenmukaisuutta ohjaavana ja kehittävänä sekä neuvotteluvi- ranomaisena edellyttäisivät siltä riippuma- tonta asemaa ELY-keskusten ja TE- toimistojen virastoverkostossa. Kehittämis- ja hallintokeskus ei kuitenkaan olisi itsenäi- nen kirjanpitoyksikkö, vaan se muodostaisi kirjanpitoyksikön yhdessä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa.

ELY-keskusten, TE-toimistojen sekä nii- den yhteisen valtakunnallisen kehittämis- ja

hallintokeskuksen yleisistä perusteista sää- dettäisiin laissa elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskuksista. Lain soveltamisalaa muutet- taisiin ja lakiin lisättäisiin säännökset koski- en kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtäviä, toimivaltaa, toimialuetta, ohjausta, johtamis- ta, asioiden ratkaisuvaltaa, työjärjestyksen päättämistä, virkojen täyttämistä, kielivä- hemmistön palveluyksikköä, valtion edusta- mista, suoritteiden maksullisuutta ja muutok- senhakua.

Kehittämis- ja hallintokeskukseen kootuis- ta nykyisistä erillisyksikköjen ja Salmian teh- tävistä säädettäisiin tarkemmin valtioneuvos- ton asetuksella samalla tavoin kuin valtio- neuvoston asetuksella säädetään ELY- keskusten toimialueista yleensä ja alueellisis- sa tai valtakunnallisissa erityistehtävissään sekä nykyisten erillisyksiköiden tehtävistä.

Kehittämis- ja hallintokeskus toteuttaisi ELY-keskusten toiminta-ajatusta. Sen tehtä- vänä olisi myötävaikuttaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen tulostavoitteiden toteuttami- seen. Kehittämis- ja hallintokeskukselle ase- tettaisiin tulostavoitteita kuten ELY- keskusten erillisyksiköille.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiasta annettu laki ku- mottaisiin tehtävien siirtämiseksi kehittämis- ja hallintokeskukseen.

Kehittämis- ja hallintotehtävien lisäksi ke- hittämis- ja hallintokeskukselle siirrettäisiin ehdotuksen mukaan työ- ja elinkeinohallin- non tukien ja avustusten maksatustehtäviä.

Hallinnonalakohtaisessa lainsäädännössä ELY-keskusten tehtäväksi säädettyjen mak- samista, avustusten käytön valvontaa ja ta- kaisinperintää koskevien tehtävien siirtämi- seksi muutettaisiin lakeja kuntouttavasta työ- toiminnasta, julkisesta työvoima- ja yritys- palvelusta, kotoutumisen edistämisestä ja valtion varoista korvattavista merimiesten matkakustannuksista.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä toteutettavat tehtäväsiirrot eivät aiheuttaisi säädösmuutok- sia, vaikka neuvotteluviranomaistehtävät ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen henki- löstöhallinnon ohjaustehtäviä ehdotetaan siir- rettäviksi. Neuvotteluviranomaistehtävään määräämisestä päättää valtiovarainministeriö valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 3 §:n 3 momentin 2 kohdan ja 4 momentin

mukaisesti. Työ- ja elinkeinoministeriössä hoidetut kehittämistehtävät ja julkisten työ- voimapalvelujen tietojärjestelmän (URA) käyttöpalvelujen perustuvat syntyneeseen käytäntöön.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät Kehittämis- ja hallintokeskus kehittäisi yh- teistyössä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa hallinnollisia tehtäviä ja prosesseja työ- ja elinkeinoministeriön sekä muiden oh- jaavien tahojen strategioiden ja ohjauksen mukaisesti. Kehittämistyössä keskeisintä oli- si osaamisen, työyhteisön, esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä sähköis- ten palvelujen käyttöönottoon liittyvä kehit- tämistyö. Kehittämis- ja hallintokeskuksen kehittämistyön piirissä olisivat myös muun muassa asianhallintaan, strategiatyön tukeen, ennakointiin ja toiminnan laadun parantami- seen liittyvät tehtäväkokonaisuudet.

Kehittämis- ja hallintokeskus tuottaisi myös ELY-keskuksia ohjaaville ministeriöil- le ja keskusvirastoille ohjaustehtävässä tar- vittavia talous- ja henkilöstöhallinnon sekä muita tietoja. Kehittämis- ja hallintokeskus ohjaisi ja tukisi ELY-keskuksia ja TE- toimistoja hallinnollisten menettelyjen yh- denmukaistamisessa ja toiminnan toteutumi- sen seurannassa.

Kehittämis- ja hallintokeskukselle luotai- siin valmiudet neuvotteluviranomaistehtävän vastaanottamiseksi antamalla sille ohjaava rooli ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhtei- sissä kehittämis- ja hallintotehtävissä sekä siirtämällä kehittämis- ja hallintokeskukseen ELY-keskusten ja TE-toimistojen neuvotte- luviranomaistehtävää työ- ja elinkeinominis- teriössä hoitaneet avainvirkamiehet virkoi- neen.

Kehittämis- ja hallintokeskus ohjaisi ELY- keskusten ja TE-toimistojen henkilöstön ta- sapuolista kohtelua, virastojen hallinnon toi- mintatapoja ja yleistä toimivuutta. Erityisesti henkilöstöön kohdistuvien periaatteiden ja toimintatapojen yhdenmukaistamistarpeet esimerkiksi luontaisetujen osalta korostuvat monipaikkaisessa (verkostomainen työsken- tely) virastoverkostossa, jossa virkamiehet voivat työskennellä samanaikaisesti useassa eri yksikössä (jaetut henkilöresurssit).

Lisäksi kehittämis- ja hallintokeskus hoi- taisi avustusten maksamista, käytön valvon- taa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä.

Maksatustehtävät poikkeavat kehittämis- ja hallintotehtävissä siten, että ne ovat suoraan hallinnon asiakkaalle tehtäviä yleensä muu- toksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. Mak- satusta koskevien tehtävien siirtämiseksi ke- hittämis- ja hallintokeskukselle edellytettäi- siin aina myös avustusmuotoa koskevan eri- tyislain muutosta. Kehittämis- ja hallintokes- kuksen perustamisen ensi vaiheessa muutok- set koskisivat tässä esityksessä muina lakeina muutettavia lakeja.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjaus Kehittämis- ja hallintokeskuksen kehittä- mistä ohjaisi ja sen tavoitteista ja resursseista tulosneuvottelussa sopisi työ- ja elinkeino- ministeriö.

Menettely olisi samankaltainen kuin se menettely, jolla työ- ja elinkeinoministeriö on ohjannut nykyisiä erillisyksikköjä ja kou- lutus- ja kehittämiskeskus Salmiaa sekä so- pinut niiden resursseista. Valtiovarainminis- teriö määräisi tietohallintopalvelujen tulosta- voitteista yhdessä työ- ja elinkeinoministeri- ön kanssa kehittämis- ja hallintoyksikön tie- tohallintopalveluja samoin kuin se nykyisin ohjaa Etelä-Savon ELY-keskuksen erillisyk- sikkönä toimivaa tietohallintopalveluyksik- köä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiova- rainministeriö sovittaisivat yhteen ohjauk- sensa.

Käytännössä ELY-keskusten valtakunnalli- sen johtoryhmän roolia johtamisen ja ohjauk- sen tukena vahvistettaisiin. Kehittämis- ja hallintokeskuksen tavoitteita käsiteltäisiin valtakunnallisessa ELY-keskusten johtoryh- mässä. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toi- minnasta raportoidaan säännöllisesti ELY- keskusten johtoryhmälle. ELY-keskusten johtoryhmässä käsiteltäisiin myös kehittä- mis- ja hallintotehtäviin kohdistuvia ohjaavi- en tahojen tarpeita.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtaminen ja organisaatio

Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi joh- taja, jonka tehtävänä on johtaa ja kehittää

keskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja tulostavoittei- den saavuttamisesta työ- ja elinkeinoministe- riölle. Johtaja päättäisi kehittämis- ja hallin- tokeskuksen työjärjestyksestä. Keskuksen johtamisessa ja toimintatavoissa toteutettai- siin ELY-keskuksille ja TE-toimistoille vah- vistettuja arvoja, eettisiä periaatteita ja stra- tegioita. Kehittämis- ja hallintokeskuksen johtajalla olisi tavanomainen virastopäällikön toimivalta ottaa ratkaistavakseen viraston päätettäväksi kuuluva asia.

Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi si- säinen johtoryhmä, joka huolehtisi kehittä- mis- ja hallintokeskuksen tehtävien operatii- visesta johtamisesta. Kehittämis- ja hallinto- keskuksen johtajan alaisuudessa toimisivat toiminnoittain järjestetyt yksiköt (henkilös- töhallinto, talous jne.), joiden päälliköillä oli- si valtakunnallinen vastuu koko toiminnosta ELY-keskusten ja TE-toimistojen muodos- tamassa hallinnossa. Toiminnoittain järjeste- tyissä yksikössä voisi olla myös tehtäväko- konaisuuksia, joilla on valtakunnallinen vetä- jä (esim. keskitetyt toimintamenohankinnat).

Yksiköt muodostuisivat lähiesimiehen vetä- mistä ryhmissä, joihin kehittämis- ja hallin- tohenkilöstö sijoitettaisiin. Ryhmät voivat toimia usean ELY-keskuksen toimialueella tuottaen näille virastoille palveluja. Organi- soitumismalli voisi vaihdella toiminnoittain.

4 Esityksen vaikutukset 4.1 Taloudelliset vaikutukset

Hallituksen vuoden 2015 talousarvioesitys ei sisällä tämän esityksen mukaisia määrära- hasiirtoja. Työ- ja elinkeinoministeriö sisäl- lyttää kehittämis- ja hallintokeskuksen perus- tamisesta johtuvat määrärahasiirrot ehdotuk- seensa vuoden 2015 talousarvioesityksen täydentämiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriössä nykyisin hoidettavien ELY-keskusten ja TE- toimistojen neuvotteluviranomaistehtävien sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ohjaus- tehtävien siirtäminen perustettavaan kehittä- mis- ja hallintokeskukseen aiheuttaisi 400.000 euron määrärahasiirron työ- ja elin- keinoministeriön toimintamenoilta momentil-

ta 32.01.01 ELY-keskusten toiminta- menomomentille 32.01.02.

Työ- ja elinkeinoministeriön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian lakkauttaminen ja tehtävien siirto kehittämis- ja hallintokeskuk- seen aiheuttaisi Salmian määrärahan 1.362.000 euroa siirtämisen kokonaisuudes- saan työ- ja elinkeinoministeriön toiminta- määrärahoista ELY-keskusten toimintamää- rärahoihin.

TE-toimistojen toimintamenoilta momen- tilta 32.30.01 siirrettäisiin kehittämis- ja hal- lintokeskukselle yhteensä 36.600.000 euroa.

Momenttien välisiä siirtoja kehittämis- ja hallintokeskukselle tehtäisiin siten yhteensä 38.362.000 euroa. Siirrot vastaisivat yhteen- sä 34 henkilötyövuotta, joista 6 henkilötyö- vuotta tulisi työ- ja elinkeinoministeriön teh- tävistä, 16 henkilötyövuotta TE-toimistojen tehtävistä ja 12 henkilötyövuotta koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian tehtävistä.

Muut kehittämis- ja hallintokeskuksen toi- mintamenomäärärahat eivät aiheuttaisi mo- menttien välisiä siirtoja. Kehittämis- ja hal- lintokeskuksen toimintamenoista loppuosa saadaan kohdentamalla sille ELY-keskusten toimintamenomomentilla jo olevia määrära- hoja.

ELY-keskusten ja TE-toimistojen nykyis- ten erillisyksikköjen palkkaus- ja muita me- noja vastaavat toimintameno-osuudet koh- dennettaisiin kehittämis- ja hallintokeskuk- selle.

Lisäksi avustusten maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevien teh- täviä hoitava ELY-keskusten henkilöstö siir- tyisi virkoineen ja palkkaustaan vastaavine toimintamenoineen ja muine kuluineen kehit- tämis- ja hallintokeskuksen käyttöön. ELY- keskuksista ja erillisyksiköistä siirtyvään 490 henkilötyövuoden henkilöstöresursseihin liit- tyvät ja muita kustannuksia vastaavat toimin- tamenomäärärahat yhteensä 76.400.000 eu- roa osoitettaisiin kehittämis- ja hallintokes- kukselle.

Kaiken kaikkiaan kehittämis- ja hallinto- keskuksella olisi 524 henkilötyövuoden re- surssit, ja sille siirrettäisiin eri momenteilta sekä kohdennettaisiin yhteensä 114.762.000 euroa.

4.2 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Hallinto- ja kehittämistehtävien keskittä- minen mahdollistaisi ELY-keskusten ja TE- toimistojen keskittymisen ydintehtävänsä hoitamiseen. Keskittäminen yhdenmukais- taisi hallinto- ja kehittämistehtävien toiminta- tapoja ja lisäisi tuottavuutta parhaita käytän- teitä edistämällä. Hallinto- ja kehittämisteh- tävien sekä maksatus- ja takaisinperintäteh- tävien laadukas hoitaminen pystytään keskit- tämisen avulla varmistamaan vähenevistä henkilöresursseista huolimatta.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen henkilös- tö koottaisiin niistä henkilöistä, jotka hoitavat työ- ja elinkeinoministeriössä, koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiassa sekä ELY- keskuksissa ja TE-toimistoissa perustamisen johdosta siirtyviä tehtäviä riippumatta siitä, onko henkilöstö vakinaisessa virassa vai määräaikaisessa virkasuhteessa. Osittaisella työpanoksella siirtyviä tehtäviä hoitavien virkamiesten tehtäväkuvat pyrittäisiin raken- tamaan siten, että kehittämis- ja hallintokes- kukseen voitaisiin siirtää pääsääntöisesti ko- ko työpanoksellaan maksatus-, kehittämis- ja hallintotehtäviä tekevää henkilöstöä.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kehittämis- ja hallintokeskukseen siirtyvä tehtävämäärä olisi yhteensä 6 henkilötyövuotta, joka vas- taisi neuvotteluviranomaistehtävissä, henki- löstöhallinnon ohjaustehtävissä, julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmän käyttö- ja tukitehtävissä sekä kehittämistehtävissä työskentelevien työpanosta.

Lakkautettavasta työ- ja elinkeinoministe- riön koulutus- ja kehittämiskeskus Salmiasta siirtyisi kehittämis- ja hallintokeskukseen koko henkilöstö, yhteensä 12 henkilötyö- vuotta.

ELY-keskuksista siirrettäisiin 400 henkilö- työvuoden verran hallintoyksiköissä sekä vastuualueiden hallinnollisissa tehtävissä ja maksatusalueilla työskenteleviä. Lisäksi siir- rettäisiin Pohjanmaan ja Etelä-Savon ELY- keskusten valtakunnallisten erillisyksikköjen henkilöstöt, yhteensä 90 henkilötyövuotta.

Momentti, jolta siirretään momentille 32.01.02/

ELY-keskusten toimintamenot

Siirtyvät tehtävät Siirtojen kohteena olevat henkilö- työvuodet

Siirrettävät määrärahat

32.01.01 Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot

Työ- ja elinkeinoministeriöstä

• ELY-keskusten ja TE- toimistojen neuvotteluviran- omaistehtävät ja henkilöstö- hallinnon ohjaustehtävät

• julkisten työvoimapalvelujen tietojärjestelmän (URA) käyttöpalvelujen ja tuen teh- tävät

6 400.000 €

(385.000 € palkkauskus- tannuksia ja muita menoja 15.000 €)

32.01.01 Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot

Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia

(kehittämistehtävät) 12 1.362.000 €

(700.000 € palkkauskus- tannuksia ja muita menoja 662.000 €)

Työ- ja elinkeino- toimistojen toimin- tamenot 32.30.01

TE-toimistoista

• hallinnolliset tehtävät 16 36.600.000 €

(700.000 € palkkauskus- tannuksia ja muita menoja 35.900.000 €)

Yhteensä 34 38.362.000 €

Siirtyvät tehtävät Siirtojen kohteena

olevat henkilötyövuodet ELY-keskusten toiminta- menomomentilla jo olevat määrärahat, jotka kohdenne- taan kehittämis- ja hallinto- keskukselle

ELY-keskuksista

• hallintoyksikköjen tehtävät

• vastuualueiden hallinnolliset tehtävät

• maksatustehtävät (6 maksatusaluetta)

400 57.000.000 €, joista

(18.000.000 € palkkauskustan- nuksia ja

39.000.000 € muita menoja) ELY-keskusten ja TE-toimistojen valtakunnalli-

sista erillisyksiköistä

• viestintäpalveluyksikön tehtävät (Pohjanmaan ELY-keskus)

• talous- ja henkilöstöhallintoyksikön tehtävät (Etelä-Savon ELY-keskus)

• tietohallintoyksikön tehtävät (Etelä- Savon ELY-keskus)

• tietohallintopalveluyksikön tehtävät (Etelä-Savon ELY-keskus)

90 19 400.000 €

(5.400.000 € palkkaus-

kustannuksia ja 14.000.000 mui- ta menoja)

490 76.400.000 €

• Kehittämis- ja hallintokeskuksen henkilöstöresurssit yhteensä 524 henkilötyövuotta

• Kehittämis- ja hallintokeskukselle siirrettävät ja kohdennettavat määrärahat yhteensä 114.762.000 euroa

Virkasiirrot toteutettaisiin virkamieslain 5 a §:n mukaisina valtionhallinnon toiminto- jen uudelleenjärjestelyinä. Virkasiirrot toteu- tettaisiin lähtökohtaisesti virkapaikkaa muut- tamatta siten, että siirtyvä henkilöstö jäisi työskentelemään samaan ELY-keskukseen tai TE-toimistoon, jossa on aikaisemminkin työskennellyt. Myös Salmiasta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä siirtyvien virkapaikat säilyisivät ennallaan. Kehittämis- ja hallinto- keskus toimisi monipaikkaisena työyhteisönä verkostomaisesti saman johdon alaisena mo- nista eri virastoista käsin. Työskentelytapa olisi yhtenevä nykyisten monipaikkaisesti toimivien erillisyksikköjen sekä koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian työskentelytavan kanssa.

ELY-keskuksista siirtyvä henkilöstö siir- tyisi saman palkkausjärjestelmän sisällä. Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriöstä, Salmi- asta ja TE-toimistoista siirtyvä henkilöstö siirtyisi palkkausjärjestelmästä toiseen. ELY- keskusten palkkausjärjestelmää koskevaa virka- ja työehtosopimusta muutettaisiin si- ten, että kehittämis- ja hallintokeskus otettai- siin sen soveltamisalaan. Muutos edellyttää sopimista henkilöstöjärjestöjen kanssa. Siir- tyvien virkamiesten palkkatason turvaaminen määräytyy sen mukaisesti kuin siitä on sovit- tu työ- ja virkaehtosopimuksissa. Tämä kos- kee myös työ- ja elinkeinoministeriöstä, Salmiasta ja TE-toimistoista siirtyviä.

Hallinto- ja kehittämistehtävien sekä mak- satus- ja takaisinperintätehtävien keskittämi- nen avaa näitä tehtäviä hoitavalle henkilös- tölle entistä paremmat mahdollisuudet osaa- misensa kehittämiseen ja oppimiseen. Entistä ammattimaisemmalla hallintotehtävien hoi- tamisella on väistämättä myönteisiä tuotta- vuusvaikutuksia. Työ- ja elinkeinoministeri- ön hallinnonalan maksatusalueiden perusta- misella vuoden 2013 alusta lukien on jo saatu kokemuksia, jotka vahvistavat tätä käsitystä.

Kehittämis- ja hallintoyksikön perustamis- hanketta valmistellut työryhmä arvioi, että hankkeen toteuttamisen myötä ELY- keskusten ja TE-toimistojen talous- ja henki- löstöhallinnon tehtävät voidaan hoitaa laa- dukkaasti vähentäen samalla 80–100 henkilö- työvuotta vuoteen 2017 mennessä.

Keskittämisratkaisujen yhteydessä hallin- non prosesseja yhdenmukaistetaan, minkä li-

säksi valitaan ja levitetään parhaita käytäntö- jä. Henkilöstön tehtävänkuvia yhtenäistetään ja siirretään hallinnolliset tehtävät pois hen- kilöstöltä, joiden tehtävänkuvasta hallinnolli- set tehtävät muodostavat murto-osan. Hal- linnon henkilöstön ikärakenteesta johtuen 60 henkilötyövuoden säästö saavutetaan jättä- mällä eläköityvien virat täyttämättä ja 40 henkilötyövuoden säästö jättämällä virkava- paudet ja pois lähteneiden virat täyttämättä.

4.3 Yhteiskunnalliset vaikutukset Perustettavalle kehittämis- ja hallintokes- kukselle siirtyvät tehtävät ovat suurelta osin ELY-keskusten ja TE-toimistojen virastover- koston sisäisiä hallintopalvelutehtäviä, jotka eivät välittömästi näkyisi ja joilla ei olisi merkitystä ELY-keskusten ja TE-toimistojen asiakkaille.

5 Asian valmistelu

5.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto Kehittämis- ja hallintokeskuksen perusta- mista on valmisteltu yhtenä Iskukykyinen ELY -ohjelman hankkeena. Kehittämis- ja hallintokeskusta valmisteleva hankeryhmä asetettiin työskentelemään 21.3.2013–

31.12.2014 tavoitteena kehittämis- ja hallin- tokeskuksen perustaminen ja toiminnan käynnistäminen aikaisintaan keväällä 2014.

Linjaukset hankeryhmän esille tuomista asioista on tehty ELY-keskusten johtoryh- mässä, joka koostuu ohjaavien ministeriöiden kansliapäälliköistä. Lisäksi hankeryhmää on ohjannut ELY-keskusten johtoryhmän hal- linnollisten asioiden valmisteluryhmä. Val- misteluryhmässä on kaikkien ELY-keskuksia ohjaavien tahojen edustajat.

Hankeryhmän puheenjohtajana on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön henkilöstö- ja hallintojohtaja Mikko Salmenoja ja projekti- päällikkönä Varsinais-Suomen ELY- keskuksen hallintojohtaja Taina Vuorinen.

Hankeryhmän 10 muuta jäsentä ovat työ- ja elinkeinoministeriöstä, eri ELY-keskuksista, TE-toimistoista, ELY-keskusten ja TE- toimistojen yhteisestä talous- ja henkilöstö- hallintoyksiköstä, Palkansaajajärjestö Pardia

ry:stä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujär- jestö JUKO ry:stä sekä Julkisten ja hyvin- vointialojen liitto JHL ry:stä.

Hankeryhmä on kuullut asiantuntijoinaan ELY-keskuksia ohjaavien tahojen edustajia.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kuultavana ovat olleet tieto-, alue- sekä henkilöstö- ja hallinto-osaston edustajat. Hankeryhmä on kuullut lisäksi ympäristöministeriön, liiken- ne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsäta- lousministeriön ja Maaseutuviraston edusta- jia. ELY-keskusten edustajina hankeryhmä on kuullut ELY-keskusten ylijohtajia, hallin- tojohtajia, maksatuspäällikköjä, strate- giapäällikköjä ja erillisyksiköiden (tietohal- lintopalveluyksikkö, tietohallintoyksikkö, ta- lous- ja henkilöstöhallintoyksikkö, viestintä- palveluyksikkö) johtoa. Hankeryhmä on kuullut asiantuntijoina myös Etelä-Savon ja Pohjanmaan ELY-keskuksia. ELY- keskuksia, joilla on erillisyksikköjä.

Hankeryhmä on neuvotellut valtiovarain- ministeriön kanssa kehittämis- ja hallinto- keskuksen neuvotteluviranomaistehtävästä sekä aluehallinnon tietohallintopalveluyksi- kön tehtävien siirtämiseen kehittämis- ja hal- lintokeskukselle liittyen.

Hankeryhmä on esitellyt hanketta ja kuul- lut näkemyksiä TE-toimistojen johtajia, ELY-keskusten ja TE-toimistojen asiantunti- jaryhmiä kuten asiakkuuspäälliköitä tapaa- malla.

Marraskuusta 2013 alkaen hankeryhmälle on asetettu työn tueksi yhteensä seitsemän asiantuntijatiimiä, jotka ovat yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, tietohallinnon, talous- hallinnon, maksatustehtävien, toiminnan ke- hittämisen ja viestinnän asiantuntijatiimit.

Kaikki asiantuntijatiimit ovat työskennelleet 15.11.2013–15.5.2014 keskeisten prosessien tarkastelemiseksi. Ne ovat laatineet helmi- kuussa 2014 alustavat esitykset asiantuntija- tiimille osoitettujen tehtäväalueiden keskeis- ten prosessien siirtämiseksi kehittämis- ja hallintokeskukselle, siirrettävien tehtävien resurssitarpeista, organisoimisesta ja toi- meenpanosta. Kunkin asiantuntijatiimin vii- meistellyt esitykset laadittiin toukokuuhun 2014 mennessä. Asiantuntijatiimien puheen- johtajat ja jäsenet ovat pääsääntöisesti työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskusten, TE- toimistojen sekä ELY-keskusten ja TE-

toimistojen yhteisten erillisyksikköjen edus- tajia.

Yleishallinnon asiantuntijatiimi on tarkas- tellut keskeisiä yleishallinnon prosesseja ku- ten sisäistä tarkastusta, toimitilahallintoa, toimintamenohankintoja, asiakirjahallintoa ja virastopalveluja, tehtävien kokoamiseksi ke- hittämis- ja hallintokeskukseen. Yleishallin- non asiantuntijatiimissä ei ole muista asian- tuntijatiimeistä poiketen ollut työ- ja elinkei- noministeriön edustajaa.

Henkilöstöhallinnon asiantuntijatiimi on arvioinut keskeiset henkilöstöhallinnon pro- sessit ja laatinut esityksen henkilöstöhallin- non tehtävien siirtämisestä kehittämis- ja hal- lintokeskukselle. Henkilöstöhallinnon kes- keisinä prosesseina on tarkasteltu muun mu- assa virkaehtosopimukseen liittyviä neuvot- telu- ja toimeenpanotehtäviä, henkilöstöpoli- tiikan soveltamista, henkilöstösuunnittelun ohjausta, työsuojelua, työhyvinvointia ja yh- teistyötä työterveyshuollon kanssa.

Tietohallinnon asiantuntijatiimi on tarkas- tellut ELY-keskusten, TE-toimistojen tieto- hallinnon ohjausta, tietotekniikan ja sähköis- ten palvelujen järjestämistä ja tuotantoa sekä kehittämistoimintaa, joka kohdistuu tietotek- niikkaan, sähköisiin palveluihin ja järjestel- miin. Tarkastelussa on huomioitu myös pal- velujen tuottaminen aluehallintovirastoille ja maistraateille.

Taloushallinnon asiantuntijatiimi on tarkas- tellut taloushallinnon prosesseja kuten esi- tyksen laatimiseksi työnjaosta kehittämis- ja hallintokeskuksen sekä ELY-keskusten ja TE-toimistojen välillä. Työssä on huomioitu yhteistyö valtion talous- ja henkilöstöhallin- non palvelukeskuksen (Palkeet) kanssa sekä valtion yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja niitä tukevan tietojärjestelmän (niin sanottu Kieku-hanke) vaatimukset.

Maksatustehtävien asiantuntijatiimi on ar- vioinut ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa hoidettavat työ- ja elinkeinoministeriön hal- linnonalan avustuksen maksamista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskevat tehtä- vät. Asiantuntijatiimi on laatinut esityksen niistä maksamista ja maksamiseen läheisesti liittyvistä tehtävistä, jotka on tarkoituksen- mukaista siirtää kehittämis- ja hallintokes- kukseen.

Toiminnan kehittämisen asiantuntijatiimi on arvioinut osaamisen, asiantuntijuuden, työn ja työyhteisöjen kehittämisen prosesseja ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa sekä laatinut esityksen kehittämistehtävien siirtä- misestä kehittämis- ja hallintokeskukselle.

Asiantuntijatiimissä on ollut jäsenenä Salmi- an edustaja.

Viestinnän asiantuntijatiimi on arvioinut ELY-keskusten ja TE-toimistojen viestinnän prosessit ja laatinut esityksen viestintätehtä- vien siirtämiseksi kehittämis- ja hallintokes- kukseen.

5.2 Lausunnot ja niiden huomioon otta- minen

Esitysluonnoksesta on pyydetty lausunnot liikenne- ja viestintäministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, oikeusministeriöltä, sisäministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, sosiaali- ja terveys- ministeriöltä, Elintarviketurvallisuusvirastol- ta, Liikennevirastolta, Maahanmuuttoviras- tolta, Maaseutuvirastolta ja Tekesiltä, elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta ja työ- ja elinkeinotoimistoilta, Salmialta, maa- kuntien liitoilta, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:ltä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:ltä ja palkan- saajajärjestö Pardia ry:ltä. Lisäksi lausunto on pyydetty alue- ja rakennepolitiikan neu- vottelukunnalta.

Lausunnon antoivat ELY-keskuksia ohjaa- vista tahoista ympäristöministeriö, Maaseu- tuvirasto ja Evira. Ohjaavista tahoista liiken- ne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Maahanmuuttovirasto ja Tekes ovat ilmoitta- neet, ettei niillä ole esityksen johdosta lausut- tavaa.

Ympäristöministeriö on lausunnossaan vas- tustanut keskusvirastotyyppisen keskuksen perustamista. Ympäristöministeriön näke- myksen mukaan ELY-keskusten säästöt tulisi ensisijaisesti kohdentaa hallintoon, mistä syystä kehittämis- ja hallintokeskukselle ei pitäisi kohdentaa esityksessä kuvattuja henki- löresursseja. Ympäristöministeriön mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjaamisek- si tulisi perustaa erillinen kaikkien ELY- keskuksia ohjaavien tahojen ryhmä, ja kehit-

tämis- ja hallintokeskuksen ohjausroolia olisi selvennettävä.

Muista lausunnon antaneista ministeriöstä valtiovarainministeriö lausui kehittämis- ja hallintokeskuksen organisatorisesta asemas- ta, sen johtajan roolista, aluehallintovirasto- jen, maistraattien, ELY-keskusten ja TE- toimistojen tietohallintopalvelujen ohjaami- sesta, valtiovarainministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyössä ja erityi- sesti kehittämis- ja hallintokeskukseen siirty- vän henkilöstön asemasta muutostilanteessa.

Oikeusministeriö piti tärkeänä, ettei muu- toksenhakua kehittämis- ja hallintokeskuksen päätöksistä keskitettäisi nimettyyn hallinto- oikeuteen. Toimivaltaisen hallinto-oikeuden tulisi määräytyä hallintolainkäyttölain (586/1996) yleissäännöksen nojalla.

ELY-keskuksista lausunnon antoivat Etelä- Savon, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Kai- nuun, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Pohjanmaan keskukset. ELY-keskukset ko- rostivat lausunnoissaan ennen kaikkea ELY- keskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuk- sen selkeän työnjaon tärkeyttä.

Kahdessa lausunnossa kiinnitettiin huomi- oita erityisesti tukien ja avustusten maksa- mista, käytön valvontaa ja takaisinperintää koskeviin tehtäviin. Toisen lausunnon mu- kaan kaikki maksatukset, myös sellaiset maksatukset joita esityksessä ei ehdoteta keskitettäviksi, tulisi keskittää heti. Toisen lausunnon mukaan malli, jossa maksatuksia hoidettaisiin kolmen eri mallin mukaisesti, vaikeuttaisi niiden hoitamista. Kolmella mallilla viitataan siihen, että kehittämis- ja hallintokeskuksen lisäksi maksatustehtäviä hoidettaisiin rakennerahastotehtävistä ja kan- sallisista yritystuista vastaavissa neljässä ELY-keskuksessa sekä edelleen myös viides- sätoista ELY-keskuksessa.

Yksi lausunnon antanut ELY-keskus ei pi- tänyt maksatusasioiden keskittämiseen koh- distuvia tuottavuusodotuksia realistisina.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois- Karjalan ja Uudenmaan TE-toimistot antoi- vat niin ikään lausunnot esityksestä. Yksi TE-toimisto piti esitystä välttämättömänä.

TE-toimistoista kaksi piti ongelmallisena si- tä, että kehittämis- ja hallintokeskus esittelisi TE-toimiston päätettäväksi kuuluvia asioita.

Salmia ehdotti lausunnossaan tarkennuksia, joissa Salmian toiminta kehittämispalvelui- den aktiivisena tuottajana tulisi paremmin esille. Salmian näkemyksen mukaan kehit- tämis- ja hallintokeskuksella tulisi myös olla oma toiminta-ajatus, kuten ELY-keskuksilla.

Maakuntien liitoista lausunnon antoivat Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan liitot. Lausunnon antaneista maakuntien liitoista neljä piti kehittämis- ja hallintokeskuksen perustamista hyvin perus- teltuna tai välttämättömänä nykyisessä talou- dellisessa tilanteessa ja katsoi, että kehittä- mis- ja hallintokeskuksen perustaminen edis- täisi ELY-keskusten ja TE-toimistojen kes- kittymistä ydintehtäviinsä. Kaksi maakunti- en liittoa arvosteli valtion aluehallintoa ko- konaisnäkemyksen puuttumisesta ja piti aluehallinnon selkeyttämistä tarpeellisena.

Kolme maakunnan liittoa ehdotti kehittämis- ja hallintokeskuksen sijoittamispaikaksi omaa maakuntaansa, ja yksi maakunnan liitto olisi toivonut, että lausuntoja olisi pyydetty ennen alueellistamisen koordinaatioryhmän käsittelyä koskien kehittämis- ja hallintokes- kuksen sijoittamista.

Henkilöstöjärjestöt Pardia ry, JUKO ry ja JHL ry antoivat kukin oman lausuntonsa.

JHL ry oli lausunnossaan myönteisin. JHL ry:n mukaan esitys on pääsääntöisesti hyvä, ja henkilöstö on otettu alusta asti mukaan sen valmisteluun. JHL ry:n näkemyksen mukaan myös kehittämis- ja hallintokeskukseen koh- distuvat tuottavuusodotukset ovat realistisia.

Pardia ry ja JUKO ry viittasivat esityksen laatimisen kiireelliseen aikatauluun. Pardia ry pitää kehittämis- ja hallintokeskuksen oi- keudellista asemaa ja ELY-keskusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen välistä työn- jakoa epäselvinä. Lisäksi Pardia ry kiinnittää lausunnossaan huomiota tasa- arvovaikutusten arvioinnin puuttumiseen.

Pardia ry:n näkemyksen mukaan aluehallin- non järjestämisessä ei tulisi tehdä nopeita ratkaisuja. Kehittämis- ja hallintokeskuksen toiminnan aloittamisaikataulua tulisi harkita uudelleen ottaen huomioon valtioneuvoston hallintoyksikön sekä aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelujen vastuualu- een aloittamisen tavoiteaikataulu 1.3.2015.

JUKO ry tuo lausunnossaan esille, että ELY-keskuksen henkilöstölle on esitetty ke- hittämis- ja hallintokeskuksen organisoituvan rakennerahastojen suuralueiden mukaan. On epäselvää, millainen vaikutus tällä organisoi- tumisella on henkilöstön oikeudelliseen ase- maan ja virkapaikkoihin.

Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukun- nan jäsenistä kaksi lausui esityksestä. Lau- sunnoissa tuodaan esille, että henkilöstö tulee ottaa mukaan kehittämis- ja hallintokeskuk- sen perustamisen aiheuttamassa muutokses- sa.

Lausuntojen johdosta kehittämis- ja hallin- tokeskuksen tehtäviä koskevaa 3 a §:ää ja sen yksityiskohtaisia perusteluja on tarkennettu.

Erityisesti kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjausroolia on tarkennettu lausuntojen pe- rusteella koskemaan yleishallinnollisia tehtä- viä ja niiden soveltamista ELY-keskuksissa ja TE-toimistoissa. Myös maksatustehtävien hoitamista koskevaa tehtävää on tarkennettu poistamalla tarpeettomana luonnoksessa esiintynyt maksatusasioihin liittyvä ohjaus- rooli.

Valtiovarainministeriön lausunnon johdos- ta kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjausra- kennetta on tarkennettu säätämällä kehittä- mis- ja hallintokeskuksen ohjauksesta koko- naisuudessaan 7 a §:ssä. Lausunnolla ollee- seen luonnokseen nähden esityksessä on tar- kennettu tietohallintopalvelujen ohjausta, ja säädös on rakennettu yhteensopivaksi valtio- varainministeriössä valmisteilla olevan alue- hallintovirastojen ja ELY-keskusten ohjauk- sen uudistamista koskevan hankkeen kanssa.

Lisäksi esitystä on tarkennettu henkilöstövai- kutusten osalta ja siitä on poistettu lausunnol- le lähetetyn luonnoksen 5 b § kehittämis- ja hallintokeskuksen virkamiehen määräämises- tä ELY-keskuksen tehtäviin ja päinvastoin.

Esitykseen on tehtäviin määräämistä koske- van säännöksen sijasta lisätty valtiovarain- ministeriön lausunnon huomioon ottaen mak- satushenkilöstön toimivaltaa koskeva siirty- mäsäännös. Eräisiin valtiovarainministeriön taloudellisia vaikutuksia ja neuvotteluviran- omaistehtävään soveltumista koskeviin huo- mioihin on pyritty vastaamaan lain peruste- luissa.

Oikeusministeriön antaman lausunnon joh- dosta esityksestä on poistettu ehdotus, jonka

mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen päätöksestä valitettaisiin hallintolainkäyttö- lain (586/1996) 12 §:n pääsäännöstä poiketen keskitetysti yhteen hallinto-oikeuteen. Tämä hallinto-oikeus olisi ollut se hallinto-oikeus, jonka piiriin kehittämis- ja hallintokeskuksen sijoittamispaikkakunta olisi kuulunut.

Esitykseen sisältyvää esitystä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelulaista annetun lain muuttamiseksi on tarkennettu ulottamalla lain 12 luvun 8 § kattavammin kehittämis- ja hallintokeskuksessa sovellettavaksi.

Perusteluissa on huomioitu myös ELY- keskusten lausunnoissa esille tuotu selkeän työnjaon tarve ELY-keskusten sekä kehittä- mis- ja hallintokeskuksen välillä. Tähän tar- peeseen pyritään jatkossa vastaamaan myös valtioneuvoston asetuksen valmistelussa.

Sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen teh- täviä koskevaa 3 a §:ää että perusteluita ko- konaisuudessaan on selvennetty siten, ettei- vät kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät ja ohjausrooli millään tavalla ulotu tai vaiku- ta ulottuvan hallinnonalakohtaisen ohjauksen antamiseen.

Koska jotkut lausunnonantajat ovat vastus- taneet uuden keskusviraston perustamista, perusteluissa on jonkin verran selvennetty kehittämis- ja hallintokeskuksen organisaa- tioasemaa valtiontalouden tilinpidon mukai- sena työnantajavirastona.

6 Riippuvuus muista esityksistä Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhdessä. Työ- ja elinkeinoministeriö te- kee ehdotuksen vuoden 2015 talousarvioesi- tyksen täydentämiseksi sisällyttäen tähän esi- tykseen liittyvät määrärahasiirrot täydennys- esitykseensä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotusten perustelut

1.1 Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskuksista

1 §.

Lain soveltamisala. Elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 1

§:n mukaista lain soveltamisalaa laajennetaan kattamaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskusten sekä niiden alaisten työ- ja elin- keinotoimistojen lisäksi kehittämis- ja hallin- tokeskusta koskevat asiat. Keskus olisi valta- kunnallisesti toimivaltainen.

3 a §.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen teh- tävät. Lisättäisiin uusi 3 a § yhteisen kehit- tämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä. Sen 1 momentin mukaan kehittämis- ja hallinto- keskus hoitaisi ELY-keskusten sekä TE- toimistojen kehittämis- ja hallintotehtäviä, antaisi yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaisi niiden soveltamista ELY-keskuksissa ja TE- toimistoissa.

Kehittämistehtävistä merkittävän osan muodostaisivat Salmiasta siirtyvät hallinnon kehittämistehtävät. Kehittämistehtäviä hoi- dettaisiin tuottamalla palveluja itse ja hank- kimalla niitä ulkopuolisilta palveluntuottajil- ta. Kehittämis- ja hallintokeskus antaisi yleis- hallinnollisina ohjeina etenkin talous- ja hen- kilöstöhallinnon ohjeita kuten taloussäännön, asiakirjahallinnon tiedonohjaussuunnitelman, matkustusohjeen, tietoturva-ohjeen ja henki- löstöhallinnon ohjeet. Ohjaustehtävään kuu- luvat myös neuvotteluviranomaisen tehtävät kehittämis- ja hallintokeskuksen omasta sekä ELY-keskusten sekä TE-toimistojen puolesta samoin kuin virastoverkoston ohjaus palkka- usjärjestelmään liittyvissä kysymyksissä.

Momentin 2 mukaan kehittämis- ja hallin- tokeskus hoitaisi ELY-keskusten ja TE- toimistojen myöntämien avustusten maksa- mista, niiden käytön valvontaa ja takaisinpe- rintää koskevia tehtäviä. Näistä tehtävistä säädettäisiin erikseen hallinnonalakohtaisissa säädöksissä. Tässä esityksessä ehdotetaan kehittämis- ja hallintokeskukselle siirrettä-

viksi tukien ja avustusten maksamista, käy- tön valvontaa ja takaisinperintää koskevia tehtäviä, joista säädetään kuntouttavasta työ- toiminnasta (1296/2002), julkisesta työvoi- ma- ja yrityspalvelusta (916/2012), kotoutu- misen edistämisestä (1386/2010) ja valtion varoista korvattavista merimiesten matkakus- tannuksista (1068/2013) annetuissa laeissa.

Momentin 3 mukaan kehittämis- ja hallin- tokeskus voisi esitellä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeino- toimiston päätettäväksi asetuksella tarkem- min säädettyjä hallintoasioita. Asiat, jotka voitaisiin valtioneuvoston asetuksella säätää kehittämis- ja hallintokeskuksessa valmistel- taviksi, olisivat muita kuin muutoksenhaku- kelpoisia hallintopäätöksiä hallinnon asiak- kaille. Talous- ja henkilöstöhallinnon päätök- siä voitaisiin säätää kehittämis- ja hallinto- keskuksen esiteltäviksi laajasti. Kehittämis- ja hallintokeskus voisi esimerkiksi tehdä esi- tyksen virkanimityspäätökseksi, vaikka nimi- tyksestä vastaa lain 12 §:n mukaisesti ELY- keskuksen vastuualueen johtaja tai ELY- keskuksen johtaja sen mukaan, onko kysy- myksessä vastuualueelle sijoitettavan henki- lön nimitys tai suoraan ylijohtajan alaisuu- teen vastuualueiden ulkopuoliseen yksikköön sijoittuvan henkilön nimitys.

Momentin 4 mukaan kehittämis- ja hallin- tokeskuksen tehtävistä ja menettelytavoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtio- neuvoston asetuksella. Asetuksella säädettäi- siin tarkemmin kehittämis- ja hallintokeskuk- sen talous-, henkilöstö- ja yleishallinnon teh- tävistä sekä niistä tietohallintopalveluista, joita kehittämis- ja hallintokeskus tuottaisi myös aluehallintovirastoille ja maistraateille ja joiden osalta kehittämis- ja hallintokes- kuksen ohjaus kuuluisi työ- ja elinkeinomi- nisteriön lisäksi valtiovarainministeriölle.

4 §.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kusten sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen organisointi. Pykälän 1 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävistä ja menettelytavoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Ase-

tuksessa säädettäisiin tarkemmin muun mu- assa niistä hallinnollisista tehtävistä, joita ke- hittämis- ja hallintokeskus hoitaisi ELY- keskusten ja TE-toimistojen puolesta ja siitä, mitä henkilöstöhallinnon päätöksiä kehittä- mis- ja hallintokeskus esittelisi ELY- keskusten ja TE-toimistojen päätettäviksi.

Pykälän otsikkoa esitetään myös muutetta- vaksi.

6 §.

Yleishallinnollinen ohjaus. Pykälään lisättäisiin, että elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskusten lisäksi myös kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.

7 a §.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen oh- jaus. Lisättäisiin uusi 7 a §, jossa säädettäi- siin kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjauk- sesta. Kehittämis- ja hallintokeskukselle ei laadittaisi itsenäistä strategia-asiakirjaa vaan se toteuttaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskusten strategisia tavoitteita soveltuvin osin.

Pykälän 2 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallinnolliset tulosta- voitteet määräisi työ- ja elinkeinoministeriö.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen yleishallin- nollinen ohjaus olisi kevyempää kuin ELY- keskuksen tulosohjaus ja vastaisi sitä tavoit- teiden asettamistapaa, jota työ- ja elinkeino- ministeriö käyttää valtakunnallisten erillisyk- sikköjen ohjauksessa. ELY-keskusten hallin- nonalakohtaisesta ohjauksesta vastaavat mi- nisteriöt ja keskusvirastot ohjaisivat kehittä- mis- ja hallintokeskusta omilla toimialoil- laan. Kehittämis- ja hallintokeskuksen hoi- tamat maksatukseen liittyvät tehtävät kuulu- vat sekä hallinnonalakohtaisiin prosesseihin että kehittämis- ja hallintokeskuksen maksa- tusprosessiin. Kehittämis- ja hallintokeskuk- sen ohjaus ei muuttaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annettua ohjaussuh- detta, josta säädetään 8 §:n 1 momentissa.

Pykälän 3 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen tietohallintopalveluja ohjaisivat ja niiden tulostavoitteista määräi- sivät työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiova- rainministeriö. Tietohallintopalvelujen ohja- usta ja seurantaa varten tarpeelliset tiedot oli- sivat saatavissa eroteltuina muista kehittä- mis- ja hallintoyksikön toimintaa ja taloutta koskevista tiedoista.

Pykälän 4 momentin mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen ohjauksen sisällöstä ja menettelytavoista voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

8 §.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- kusten toiminnallinen ohjaus. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin sisäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nimiuudistus- ten mukaiseksi. Samalla pykälän otsikkoa muutettaisiin erottamaan tämä pykälä kehit- tämis- ja hallintokeskuksen ohjausta koske- vasta 7 a §:stä.

9 a §.

Kehittämis- ja hallintokeskuksen joh- taminen. Lisättäisiin uusi 9 a §, jossa säädet- täisiin kehittämis- ja hallintokeskuksen joh- tamisesta. Kehittämis- ja hallintokeskusta johtaa keskuksen johtaja, joka vastaa keskuk- sen toiminnan tuloksellisuudesta.

Kehittämis- ja hallintokeskuksella olisi joh- tamisen tukena johtoryhmä, joka avustaisi kehittämis- ja hallintokeskuksen johtajaa (ja sen yksiköiden päälliköitä) kehittämis- ja hallintokeskuksen toimivaltaan kuuluvissa laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa. Johtoryhmässä käsiteltävien asioi- den laajakantoisuutta ja periaatteellista tärke- yttä arvioitaisiin kehittämis- ja hallintokes- kuksen näkökulman lisäksi sillä perusteella, mitä vaikutuksia niillä on ELY-keskuksiin ja TE-toimistoihin sekä näiden asiakkaisiin ja sidosryhmiin.

10 §.

Asioiden ratkaisuvalta. Pykälään li- sättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan ke- hittämis- ja hallintokeskuksen johtaja ratkai- sisi kehittämis- ja hallintokeskuksen toimi- valtaan kuuluvat asiat, jollei niistä ole toisin säädetty tai kehittämis- ja hallintokeskuksen työjärjestyksessä toisin määrätty. Kehittämis- ja hallintokeskuksille olisi henkilöstö- ja hal- lintoasioissa tarkemmin säädetyllä tavalla eräissä asioissa, kuten virkanimityksissä, valmisteleva tehtävä, mistä syystä kehittä- mis- ja hallintokeskuksen johtajalla ei voisi olla ratkaisuvaltaa esimerkiksi ELY- keskusten henkilöstön virkanimityksissä, jot- ka 12 §:n mukaan kuuluvat ELY-keskuksen johtajan ratkaisuvaltaan.

Pykälään lisättäisiin uusi 3 momentti, jonka mukaan kehittämis- ja hallintokeskuksen joh- taja voisi ottaa ratkaistavakseen asian, joka kuuluu kehittämis- ja hallintokeskuksen toi- mivaltaan.